Sokkelosta selkeyteen – Sairaala Novassa löytää perille ja nukkuu hyvin

Sairaala Nova on ensimmäinen kokonaan uusi sairaala Suomessa vuosikymmeniin. Laajennuksia on moniin sairaaloihin tehty, mutta kokonaan uutta sairaalaa ei. Uusi 100 000 neliön sairaala tarjoaa modernit tilat 275 000 keskisuomalaisen erikoissairaanhoidolle ja 56 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuollolle. Sairaalarakennus ja -laitteet on rahoitettu osittain Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella.

Oppeja uuteen sairaalaan haettiin ulkomailta, henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistettiin suunnitteluun. Muutto ajoittui vuodenvaihteeseen, jota edelsi yksi koronapandemian tartuntapiikeistä.

Puolivartalokuva johtajaylilääkäri Juha Palonevasta harmaassa puvussa Sairaala Novassa.
Johtajaylilääkäri Juha Paloneva

– Koko toiminta piti siirtää parissa päivässä uusiin tiloihin. Päivystystoiminta ja potilaat on hoidettava jatkuvasti, lappua ei voi laittaa luukulle hetkeksikään, johtajaylilääkäri Juha Paloneva kertoo.

Sairaalahoidossa muuton aikana olevien potilaiden määrä pyrittiin minimoimaan. Koronatilannetta tarkkailtiin jatkuvasti ja skenaarioita laadittiin.

– Potilaiden ja henkilöstön siirtymiselle tehtiin minuuttiaikataulu. Aikataulutimme ambulanssit ja taksit kuljettamaan potilaat osasto kerrallaan, johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine kuvailee.

– Suuri koronapotilaiden määrä olisi voinut viivästyttää muuttoa. Koronapotilaat ovat huonokuntoisia, heidän siirtämisensä on riski sekä potilaille että henkilökunnalle. Onneksi tilanne oli muuttohetkellä rauhallinen, Paloneva huokaa.

Sairaala Novan muutosta vastasi Sairaala Novan käyttöönottoprojekti. Lisäksi käyttöönottoa koordinoi ”muuttonyrkki”, johon kuului johtajaylilääkärin ja johtajaylihoitajan lisäksi palvelujohtajat, viestinnän asiantuntija ja sihteeri. Tämä kokoonpano ratkoi ketterästi eteen tulleet ongelmat ja asiat, jotka eivät osuneet kenenkään vastuualueelle. Sittemmin kokoonpano on vakiintunut Novan toiminnan ohjausryhmäksi.

Hyvästit sairaalasuunnistukselle

Uusi sairaala on vanhoja tiloja selkeämpi ja kompaktimpi. Asiakkaiden ja potilaiden sisäänkäyntien määrä on kutistunut aiemmasta yli kymmenestä kahteen. Lisäksi päivystykseen mennään omasta punaisesta ovesta. Toimintojen keskittäminen sairaalan eri osiin helpottaa sekä potilaita että henkilökuntaa.

– Niin sanotut kuumat toiminnot kuten päivystys sekä teho- ja leikkausosastot sijaitsevat vierekkäin sairaalan toisella puolella. Tietyt kuvantamisen toiminnot on sijoitettu päivystyksen yhteyteen, näin potilasta ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja sairaalassa, Lundgrén-Laine kertoo.

Lähikuva johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laineesta.
Johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine

Vastaanottopalvelut, myös Jyväskylän kaupungin vastaanotot, ovat sairaalan vastakkaisella puolella. Potilaan on helppo hahmottaa, missä mikäkin palvelu sijaitsee. Ulkoapäin asiakas ei tiedä, onko hän erikois- vai perusterveydenhuollon tiloissa tai kumman palveluksessa käytävällä vastaantuleva asiantuntija työskentelee.

– Vanhassa sairaalassa palveluja oli sikin sokin ja eri järjestyksessä eri kerroksissa, ”sillisalaattina” siellä sun täällä. Leikkausosastoja oli kolme, Paloneva kuvailee.

– Suunnistamiseen tarvitsi karttaa ja kysymättä harvoin löysi perille. Liikkuminen ja oikeaan paikkaan löytäminen on helpottunut huomattavasti, Lundgrén-Laine jatkaa.

Uudessa sairaalassa vuodeosastot on sijoitettu kerroksiin 5–7. Myös niiden sijoittelussa on mietitty synergiaa, toistensa toimintaa tukevat osastot on sijoitettu lähekkäin. Modernit tilat ovat joustavat ja monikäyttöiset. Vuodepaikkojen määrää vähennettiin uuteen sairaalaan muuton myötä.

– Pyrimme siihen, että hoidossa on aktiivinen ja kuntouttava ote alusta alkaen ja potilas pääsee mahdollisimman pian toimenpiteen jälkeen kotiin tai tarvittaessa kuntoutukseen, Paloneva sanoo.

Vuodeosastotilat ovat vakioituja, vain psykiatrisen osaston tilat poikkeavat hieman muista. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mistä on tullut paljon kiitosta.

– Yhden hengen huoneissa potilaat nukkuvat paremmin, kun toiset potilaat tai hoitajien käynnit heidän luonaan eivät häiritse. Infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaammin. Huoneet ovat melko tilavia, kaikilla on oma suihku ja vessa. Televisiota ja verhoja saa säädellä haluamallaan tavalla, koronarajoitusten poistuttua omainen voi yöpyä huoneessa. Huoneet ovat kauniita ja niissä on myös taidetta kuten koko sairaalassa muutenkin, Lundgrén-Laine listaa.

Koronan vuoksi potilaat eivät ole pystyneet liikkumaan tiloissa normaalisti, ja joidenkin mielestä yhden hengen huoneessa on yksinäistä. Etenkin alussa palautetta tuli televisioiden ja kellojen puuttumisesta.

– Iäkkäämmillä ihmisillä ei välttämättä ole älylaitteita, siksi televisio on heille tärkeä. Nyt olemme onneksi saaneet lähes joka huoneeseen television, Lundgrén-Laine iloitsee.

Pois siiloista

Vanhasta sairaalasta uusiin tiloihin siirrettiin tavaraa mahdollisimman vähän sisäilmaongelmien vuoksi. Papereita tai tekstiilejä ei saanut mukaan ottaa lainkaan. Kaikki siirretty tavara käytettiin tiukassa puhdistuksessa. Uuden sairaalan sisäilma on saanut hyvää palautetta.

Televisioiden lisäksi asiakas- ja potilastiloissa tehtiin heti sairaalan alkuviikkoina palautteen perustella parannuksia muun muassa opastuksiin. Henkilöstön tiloissa järjestelyt ovat vielä kesken. Tilojen myötä muuttui myös tapa toimia.

– Entisessä sairaalassa monet olivat tottuneet olemaan omissa porukoissa ja tiloissa tai huoneissa. Nyt meillä on henkilöstölle yhteinen, moniammatillinen tila. Tämä on ollut todella suuri kulttuurinen muutos. Henkilöstön tilojen kehittäminen jatkuu ja hiljalleen ihmiset löytävät paikkansa ja kuhunkin tehtävään tarkoituksenmukaisen tilan. Pääsääntöisesti tiloihin ollaan tyytyväisiä ja moni on sanonut, ettei missään nimessä menisi takaisin vanhaan, Lundgrén-Laine kertoo.

Ennen muuttoa henkilökunnalle oli tarkoitus pitää yhteinen juhla uudessa sairaalassa, mutta korona pilasi suunnitelman.

– Korona-aika on tuonut muutenkin suureen muutokseen omat mausteensa. Tilojen lisäksi vaihtuivat henkilöt, laitteet ja osittain myös järjestelmät. Emme ole pystyneet pitämään mitään purkupajoja, henkilöstö ei ole kunnolla päässyt tuulettamaan tunnelmia. Rakennuksen fiilistely jäi tekemättä, heti alkoi arki, Lundgrén-Laine harmittelee.

Sairaala Novan vastaanottohuone näkyy avoimesta liukuovessa, jossa on mustavalkoista taidetta.
Sairaala Novassa taidetta on niin yhteisissä tiloissa kuin potilas- ja vastaanottohuoneissa.

”Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee”

Suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli, että uuteen sairaalaan siirryttäessä käytössä olisi uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Myös toiminnanohjausjärjestelmän piti tukea uudenlaista toimintaa. Kaikkia järjestelmiä ei kuitenkaan saatu käyttöön toivotussa aikataulussa.

Toiminta uudessa rakennuksessa käynnistettiin pienemmällä volyymilla. Nyt sairaala toimii jo normaalisti.

– Uuden toiminnanohjausjärjestelmän piti auttaa meitä entistä enemmän logistiikassa, potilaiden ajanvarauksessa sekä tilojen ja tarvikkeiden varauksessa. Järjestelmän pitäisi tukea sujuvia potilaskohtaamisia ja tehokasta tilankäyttöä. Valitettavasti tekninen toteutus oli odotettua monimutkaisempi ja manuaalista työtä joudutaan tukipalveluissa tekemään suunniteltua enemmän. Mutta tämäkin asia paranee koko ajan, Paloneva kertoo.

Mitä Lundgrén-Laine ja Paloneva suosittelevat vastaavia hankkeita suunnitteleville?

– Näin isossa projektissa on valtava määrä muuttujia. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta moni asia voi muuttua matkan varrella. Ennen varsinaista muuttoa kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista, muuttovaiheessa on syytä varautua ihan kaikkeen, Paloneva sanoo.

Johtajaylilääkärin mukaan muuttoprojektista vastaavan ryhmän kokoaminen nopeuttaa asioiden ratkomista.

– Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee. Tärkeintä on, että ne ratkotaan nopeasti, Paloneva summaa.

Lundgrén-Laine korostaa vuoropuhelun tärkeyttä: asioita täytyy käydä riittävästi läpi ja muutosjohtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Yksi tärkein oppi on keskustelu ja yhteisen tavoitteen ja näkymän luominen yhdessä henkilöstön kanssa. Kompromisseja on myös pakko tehdä, kaikkia yksittäisiä toiveita ei voida täyttää. Meitä julkisena toimijana konsultoi myös euro, joka rajoittaa valintoja.

Vaikka vastoinkäymisiä on ollut, puntari on kuitenkin vahvasti positiivisen puolella.

– Meillä on tilavat, hyvät ja terveet tilat, joihin asiakkaiden on helppo tulla. Sairaala on viihtyisä, esimerkiksi aula ei edes näytä eikä tuoksu sairaalalta. Ja asiakaspalaute on hyvää, Lundgrén-Laine hymyilee.

Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Petteri Kivimäki

Miten käy kuntien sote-kiinteistöille?

Vuoden 2023 alussa kuntien omistuksessa olevat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tilat siirtyvät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden jälkeen hyvinvointialueilla on mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta yhdellä vuodella niin halutessaan. Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan kunnilta on siirtymässä hyvinvointialueiden vuokrattavaksi noin 4 500 kunnan omistamaa rakennusta. Hyvinvointialueille vuokrattaviksi siirtyvissä tiloissa arvioidaan olevan yli neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä. Mitä kuntien omistuksessa oleville sote-kiinteistöille tapahtuu siirtymäajan jälkeen?

Inspiran senior konsultti Juho Paananen.
Inspiran senior konsultti Juho Paananen

– Pahimman skenaarion mukaan kuntien käsiin jää iso kasa sote-kiinteistöjä. Mutta kiinteistöihin liittyen on vielä paljon epävarmuuksia. Hyvinvointialueiden palveluverkot ja palvelutuotantomuotojen suunnitelmat ja näin ollen myös kiinteistöjen tarve tarkentuvat myöhemmin. Myös lakiin odotetaan ja toivotaan tarkennuksia, Inspiran senior konsultti Juho Paananen sanoo.

Kunnan omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen ennen vuotta 2016 tehdyt sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Vuodesta 2016 alkaen laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin sote-palvelujen ja tilojen hankkimisesta on pitänyt sisällyttää irtisanomisehto. Tällä on haluttu turvata, että hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa sote-palveluja tarkoituksenmukaisesti. Pelastustoimea laissa ei ole erikseen mainittu.

– Joidenkin tulkintojen mukaan pelastustoimen tilat siirtyvät hyvinvointialueille ilman irtisanomisoikeutta, Paananen kertoo.

Palveluntarjoajasta kiinteistösijoittajaksi?

Tämänhetkisen lainsäädännön valossa kunnista tulisi siis 3–4 vuoden kuluttua kiinteistöjen sijoittajaomistajia. Mitä vaihtoehtoja yksittäisellä kunnalla olisi tässä tilanteessa?

– Kunta voisi yrittää tarjota kiinteistöjä hyvinvointialueelle huokeammalla hinnalla, mutta tällöin se ei pystyisi kattamaan omia kulujaan ja riskejään. Kunta voisi myös myydä kiinteistöt tai kehittää kiinteistöjä ja yrittää vuokrata ne tuottavasti, Paananen sanoo

Jos kunta haluaa toimia vuokranantajana kilpaillulla kiinteistömarkkinalla, omaisuus täytyy yhtiöittää siirtymäajan kuluessa. Yhtiöittäminen on yksinkertainen toimenpide, mutta kunnan maksettavaksi tulisi 4 prosentin varainsiirtovero.

– Vuokramarkkinoilla toimimiseenkin liittyy monta kysymystä: kuuluuko kunnan tehtäviin toimia kiinteistösijoittajana, onko siihen osaamista ja kannattaako tällaiseen toimintaan liittyviä riskejä ottaa? Myyminenkin voi olla hankalaa, sillä hyvin harva sijoittaja on kiinnostunut ostamaan kuntien sote-kiinteistöjä juuri nyt, Paananen pohtii.

Monessa kunnassa ehkä pohditaan, voiko kunta vaikuttaa kiinteistöjä omistamalla siihen, missä hyvinvointialue järjestää palveluntuotantonsa.

– Jos tilat ovat hyvät ja vuokrasopimus on hyvinvointialueelle suotuisa, tällöin ehkä voi. Mutta tässäkin on hyvä miettiä, kannattaako tällaista riskiä kantaa ja onko hyvinvointialueen päätöksiin todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, Paananen jatkaa.

Kesäkuussa hyväksytyn lakipaketin valossa vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien tilanne on vielä monimutkaisempi. Niiden kiinteistöomistuksia käsitellään kyllä siirtymäkauden ajan kuten kuntien kiinteistöjä, mutta omaisuuden mahdollinen yhtiöittäminen siirtymäajan päätyttyä ei onnistu yhtä suoraviivaisesti kuin kuntien tapauksessa.

– Kuntayhtymä on kuntalain alainen organisointimuoto. Sitä ei voi muuttaa suoraan osakeyhtiöksi vaan yhtymä pitää purkaa. Kuntayhtymän muuttaminen kiinteistökuntayhtymäksi on mahdollista, mutta kiinteistöjen vuokraaminen kilpailuilla markkinoilla siirtymäajan jälkeen edellyttää kuntayhtymän kiinteistöjen yhtiöittämistä, Paananen sanoo.

Kuntien kädet ovat sidotut, mutta niin ovat hyvinvointialueidenkin.

– Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet ja investointimahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Toisaalta niiden on varmistettava, että niillä on myös vuodesta 2027 alkaen riittävästi sote-palvelujen tiloja käytössään. Perusterveydenhuollon palvelut pitänee jatkossakin toteuttaa verrattain lähellä palveluja tarvitsevia asiakkaita. Tämä takaa ainakin osalle kunnista ihan kohtuulliset neuvottelumahdollisuudet, Paananen puntaroi.

Vuokrat kohdilleen

Vielä ei kuitenkaan olla edellä kuvatussa tilanteessa. Sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa ja sen jälkeenkin uudistukseen liittyviin lakeihin on toivottavasti tulossa täydennystä kiinteistöjen osalta. Mitä kuntien kannattaa nyt tehdä?

– Nyt kuntien kannattaa käydä läpi omien yhtiöidensä kanssa tehtyjen vuokrasopimusten ja sisäisten vuokrien tasot ja varmistaa, että vuokra on oikealla tasolla ja kattaa kiinteistön todelliset kustannukset. Olemassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät ja sisäisiä vuokria tullaan oletettavasti käyttämään hyvinvointialueiden vuokrien määrittelyssä. Tähän kunnilla on aikaa 28.2.2022 asti, täydennyksiä voi tehdä 30.6.2022 asti, Paananen sanoo.

Kuluvan syksyn aikana odotetaan asetusta, jossa määritetään laskennallinen vuokrataso ja asetetaan vuokrille katto. Paanasen mukaan omaisuusjärjestelyihin ei vielä kannata ryhtyä, kun ei ole varmaa, mitä tapahtuu. Valmisteluja voi kuitenkin tehdä.

– Kunnissa kannattaa tehdä skenaarioita sote-kiinteistöistä, jotka mahdollisesti jäävät kunnan käsiin siirtymäkauden jälkeen. On hyvä laskea, miten kiinteistöjen vuokraaminen kokonaan tai osittain vaikuttaisi kunnan talouteen, ja varautua kunnan taloudenpidossa myös epäsuotuisien skenaarioiden mahdollisuuteen. Lisäksi on hyvä määrittää tahtotila – mitä kiinteistöille halutaan tehdä. Näin kunnassa ollaan valmiina toimimaan, kun siirtymäajan loppu lähenee, hyvinvointialueiden suunnitelmat selviävät, tai kun lakiin tulee tarkennuksia, Paananen suosittelee.


Lue lisää:

Kuuntele myös:


Editoitu 13.12.2021. Lisätty linkki Juho Paanasen haastatteluun Radio Suomessa.

Teksti: Hannele Borra