Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

”Keltamustaa joukkuetta” rakentamassa – Pohjois-Savossa sote-uudistus etenee aikataulussa

Syksy etenee, ja hyvinvointialueet käynnistävät koneitaan. Miten valmistelu sujuu Pohjois-Savossa?

”Valmistelu etenee aikataulussa, vaikka työsarkaa riittää. Pohjois-Savossa palveluja ei ole laajalti yhdistetty, eli parikymmentä organisaatiota lyö nyt kertaheitolla hynttyyt yhteen. Monen eri verkkatakin ryhmästä muodostuu yksi keltamusta joukkue – maakunnan värejä mukaillen. Tavoitteena on, että siirtymä sujuu sulavasti, ilman häiriöitä kansalaisten palveluissa tai työntekijöiden arjessa.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime viikkoina?

”Aloitin työt hyvinvointialueen puikoissa elokuun alussa. Ensimmäinen tehtävä on ollut kerätä itselleni johtoryhmä ja valita vastuuhenkilöt. Nyt siirrymme kohti organisaatiota, jolla toimintaa jatketaan vuodenvaihteen yli. Seuraava iso kokonaisuus on talousarvio. Raami on todella tiukka, lainanottovaltuudet vähäisiä ja siirtymärahoitus aleneva. Näistä ruvetaan nyt neuvottelemaan valtiovarainministeriön kanssa, kaikkea katsotaan kriittisesti. Haastetta riittää, koska tässä ollaan aivan uuden edessä.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Strategiatyö on myös polkaistu käyntiin. Talousarvion lisäksi luodaan siis kuvaa siitä, miltä hyvinvointialueen toiminta näyttää vuosikymmenen loppuun asti. Itseäni kiinnostaa myös aluehallinnon yhteiskunnallinen merkitys. Millainen toimija meistä tulee, ja mikä on hyvinvointialueen rooli esimerkiksi elinkeinopolitiikassa? Pohjois-Savossa sote-ala on suuri työllistäjä ja Kuopiossa on yksi alan merkittävimmistä keskittymistä Suomessa. Mahdollisuuksia on vaikka mihin: spin-off-yrityksistä start upeihin ja huippututkimukseen.”

Millaiset haasteet uutta hyvinvointialuetta odottavat?

”Lähtöasetelma ei ole helppo: väki ikääntyy ja sairastavuus on suurta. Pohjois-Savossa pitäisi tehdä aikamoinen harppaus terveimpien alueiden joukkoon. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, mutta tavoite on tärkeä. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että maakunnassa voidaan paremmin. Se on tärkeää inhimillisesti mutta myös alueen elinvoiman kannalta. Sote-uudistuksen ansiosta voimme ensi kertaa katsoa aluetta kokonaisuutena ja ohjata ennaltaehkäisevää työtä sinne, missä vaikutus on suurin. Esimerkiksi päihteiden käyttöä on aiemmin pyritty vähentämään paikallisilla kokeiluilla, jolloin asukkaat yhdessä kunnassa ovat päässeet palvelujen piiriin ja toisessa eivät. Jatkossa edistetään koko maakunnan hyvinvointia samalla kertaa.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Päättäjille toivoisin mielen malttia – sitä, että siedetään keskeneräisyyttä ja epävarmoja aikoja. Uskon, että jokaisella alueella tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että meille elintärkeät palvelut saadaan järjestettyä mallikkaasti. Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, ja siihen tämäkin uudistus lopulta nojaa.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Virkamiesuraa on takana jo monta vuotta, viimeiset kuusi vierähtivät Pohjois-Savon maakuntajohtajana. Sitä ennen olin kunnanjohtajana Lapinlahdella ja Kaavin kunnassa. 2000-luvun alkupuolella työskentelin Kemissä sosiaalipalvelusäätiön toimitusjohtajana yli kahdeksan vuoden ajan. Mutta kaikenlaista on tullut tehtyä. Olen vuosien varrella sovittanut niin tutkijan, laivanvarustajan, kirjankustantajan, kuntosaliyrittäjän kuin matkanjärjestäjänkin saappaita. Elämä on sattumuksia täynnä.”

Kenen mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Kirsi Leivonen valittiin vastikään hyvinvointialuejohtajaksi Pohjois-Karjalaan. Kirsi on Leppävirralta ja toimi ennen hankejohtajana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Olisi kiva kuulla, miten työ naapurimaakunnassa on lähtenyt käyntiin. Siellähän sote-palveluita on yhdistetty jo paljon. Lähtötilanne on sikäli eri kuin täällä.”


MARKO KORHONEN
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kuopion yliopisto
Syntynyt: 1972
Kotoisin: Kuopiosta
Asuu: Kaavilla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari

Kunta-/aluevaikuttaja

Sote vaikuttaa kuntien tukipalveluihin – uudelleenjärjestelyillä alkaa olla kiire

Kuntien tai kuntayhtymien tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviksi laskettavat lääkinnälliset tukipalvelut, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut, siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueille. Muut, sote-palveluja ja pelastustoimea tukevat palvelut voivat vaatia uudelleenjärjestelyä monessa kunnassa, kun henkilöstöä tai palvelun käyttäjiä siirtyy hyvinvointialueille. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä ICT-palvelut, kiinteistötoimi ja tekniset palvelut.

Tukipalveluiden uudelleenjärjestelyille ei alkuperäisessä laissa ollut määritelty siirtymäaikaa. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa täydentävässä hallituksen lakiesityksessä tukipalvelujen yhtiöittämiselle esitetään vuoden siirtymäaikaa, mikäli kunta on tuottanut kyseisiä tukipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollolle ennen vuotta 2023.  

– Nykymallille ei voi jäädä makaamaan. Kuntien kannattaa olla aktiivisessa vuoropuhelussa hyvinvointialueiden valmistelutyöryhmien kanssa jo nyt, mikäli asia on työtyhmän valmistelussa. Lisäksi kuntien kannattaa tehdä omaa selvitystä organisointivaihtoehdoista, jotta päätöksiä etenemismallista pystytään tekemään, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kehottaa.

Keskitetyt ruokapalvelut yhtiöksi?

Tukipalveluista uudistus vaikuttanee eniten keskitettyyn ruokahuoltoon. Monessa kunnassa keskuskeittiö palvelee sekä sote-puolta että päiväkoteja ja kouluja.

– Mikäli halutaan, että keittiö jatkaa palvelua sote-puolelle uudistuksen astuttua voimaan, on kunnan ja hyvinvointialueen perustettava yhteinen yhtiö, joka palvelut tarjoaa, Pentinmikko sanoo.

Yhtiöittämisen hyötynä on se, että tällöin sekä kunta että hyvinvointialue voivat hankkia keittiöpalvelut ilman kilpailuttamista. Yhtiöittämisvelvoite tulee lainsäädännöstä, jonka mukaan kunta ja hyvinvointialue ovat erillisiä oikeudellisia toimijoita, ja palveluiden myynti hyvinvointialueille olisi kunnalle ulkoista myyntiä.

Kunnat voivat myös jatkaa keittiöpalvelujen tarjoamista ilman yhtiöittämistä omana tuotantona, mutta silloin ne eivät voi myydä palveluja hyvinvointialueelle.

– Tässä tapauksessa kunnan pitäisi todennäköisesti supistaa toimintaansa ja infran käyttöaste heikkenisi. Volyymien supistuminen kasvattaisi luultavasti yksikkökustannuksia. Yhteisen ratkaisun etsiminen olisi varmasti järkevintä molemmille osapuolille sekä palvelujen tuottamisen että kustannusten näkökulmasta. Koko yhteiskunnan näkökulmasta on järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa infraa, Pentinmikko sanoo.

Kolmas vaihtoehto on keskitetty malli, jossa hyvinvointialueen sisälle perustettaisiin yksi tukitoimintoyhtiö, joka palvelisi kaikkia kuntia.

– Tämä voi olla hankala malli maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Monen kunnan infra vaatii ruoan toimittamisen lämpimänä. Lisäksi tällaisessa mallissa logistiikkakustannukset voisivat korottaa palvelun hintaa. Parempi ja todennäköisempi vaihtoehto täysin keskitetylle mallille on muutaman yhteisateriapalveluyhtiön perustaminen hyvinvointialueen sisälle, Pentinmikko arvioi.

Pentinmikko ei pidä ateriapalveluiden ulkoistamista kovin realistisena vaihtoehtona ainakaan harvaan asutuilla alueilla.

– Ulkoistamisen edellytyksenä on, että palveluita pystyy tarjoamaan useampi toimija. Varsinkaan reuna-alueilla ei välttämättä ole yksityisiä toimijoita, jotka palvelua pystyvät tarjoamaan. Ulkoistus voi olla taloudellisesti kannattamaton vaihtoehto.

Siirtyvästä henkilöstöstä ehdotus helmikuun loppuun mennessä

Sote-uudistuksen myötä kuntien tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueille. Henkilö siirtyy, mikäli tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali-, terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä. Kuntien on määriteltävä siirtyvän henkilöstön määrä ja tehtävä ehdotus hyvinvointialueelle siirtyvästä henkilöstöstä helmikuun 2022 loppuun mennessä.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä, vanhat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

– Kyllä tässä siirtymässä väistämättä tulee kitka- ja päällekkäiskustannuksia. Pärjääkö hyvinvointialue sillä henkilöstöllä, joka sinne siirtyy tai toisaalta jääkö kuntien tukipalveluihin henkilöstöä, jolle ei sote-palvelujen poistuttua jää riittävästi työtä? Tärkeintä on, että sekä kunnissa että hyvinvointialueilla etsitään sellaisia ratkaisuja, että molemmissa voidaan toimia vähintään yhtä hyvin kuin tähänkin asti, Pentinmikko painottaa.

Tutustu myös:

Sote Huomisen talous -podcastissa:


Muokattu 13.12.2021. Lisätty linkki Radio Suomen haastatteluun.

IlmiötNäkökulmatTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Koronatilanne nakertaa talven talouskasvua, omikronin vaikutuksia vasta arvaillaan – Kuntarahoitus laskee vuoden 2022 bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa
Taulukko, jossa Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden tarjonnan ja kysynnän sekä työttömyyden ja kuluttajahintainflaation kehityksestä vuosina 2020, 2021, 2022 ja 2023. Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus.

Kuntarahoituksen vuoden viimeinen suhdanne-ennuste julkaistaan poikkeukselliseen aikaan, sanoo yhtiön pääekonomisti Timo Vesala. Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta lyhyen aikavälin suhdanneriskit ovat koholla. Etelä-Afrikassa havaittu koronaviruksen omikron-muunnos nostaa epävarmuuden uudelle tasolle. Virusmuunnoksen vaarallisuudesta, leviämisnopeudesta tai sen kyvystä kiertää rokotesuojaa on vasta hyvin alustavia tietoja, minkä vuoksi omikronin talousvaikutuksia on hankala arvioida.

– Ennusteluvuissa on huomioitu koronapandemian viimeaikainen voimistuminen, mutta niihin ei sisälly arviota uuden muunnoksen vaikutuksesta. Jos käy ilmi, että rokotteiden tarjoama suoja omikron-muunnosta vastaan on oleellisesti heikompi, voidaan joutua turvautumaan tiukempiin rajoituksiin. Silloin myös talouskasvussa otetaan takapakkia, Vesala kertoo.

Toinen ajankohtainen suhdanneriski liittyy Kiinaan, jossa ylikuumentunut kiinteistösektori jäähtyy nopeasti. Rakennusinvestoinneilla on ollut Kiinan talouskasvussa poikkeuksellisen suuri merkitys.

– Voimakas talouskasvun hidastuminen Kiinassa heijastuisi epäilemättä myös muualle maailmantalouteen, Vesala arvioi.

Toimintaympäristöä haittaa myös kustannusten nousu. Inflaation kiihtyminen heikentää kuluttajien ostovoimaa ja osaltaan verottaa talouden aktiviteettia.

Suomessa suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura

Suomessa koronan talousvaikutukset ovat jääneet kansainvälisesti vertaillen maltillisiksi. Bruttokansantuote ylitti koronapandemiaa edeltäneen tason jo kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös työllisyys on palautunut rivakasti, ja työllisten kokonaismäärä on kohonnut jopa kaikkien aikojen ennätyslukemiin.

Odotuksia vahvemman toteutuneen kehityksen ansiosta Kuntarahoitus tarkentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan 3,5 prosenttiin (ed. ennuste 3,2 %). Lisääntyneen koronaepävarmuuden ja kustannusten nousun vuoksi arvio ensi vuoden bkt-kasvusta lasketaan 3,0 prosentista 2,6 prosenttiin. Kuntarahoitus pitää vuoden 2023 kasvuennusteensa 1,8 prosentissa, mikä on edelleen hieman Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ripeämpi vauhti.

Pääekonomisti Vesala arvioi, että Suomen talouden suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura, joka ei riitä kannattelemaan nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Korona-ajan vahinkoja minimoivasta puolustustaistelusta on vähitellen palattava talouden rohkeaan uudistamiseen.

– Meidän on luotava näkymä, jossa inhimillistä pääomaa riittää yritysten käyttöön. Ilman sitä pienen kansantalouden on vaikea houkutella kasvuinvestointeja. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen. Myös vihreän siirtymän edistämisessä kannattaa olla etujoukoissa, Vesala tiivistää.

Fedin koronnostoja odotetaan jo ensi vuonna, Euroopassa edetään hitaammin

Syksyn mittaan inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Rahapolitiikan perussuuntaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa on sama, mutta keskuspankit etenevät eri tahtiin. Yhdysvalloissa riski talouden ylikuumenemiseen on suurempi.

– Mikäli pandemiatilanteen heikkeneminen ei merkittävästi huononna lyhyen aikavälin näkymää, Fed joutunee nostamaan ohjauskorkojaan jo ensi vuonna, pääekonomisti Vesala ennakoi.

Inflaatioon liittyvä epävarmuus on selvästi kasvanut myös euroalueella. Vesala kuitenkin arvioi, että taustalla vaikuttavat yhä pääosin tilapäiset tekijät, kuten energian hintapiikki ja häiriöt toimitusketjuissa.

– Kun pullonkaulat purkautuvat, hintoja kohottava vaikutus voi nopeasti kääntyä laskupaineeksi ja inflaatio palata alle EKP:n tavoitteen. Keskuspankin uusi inflaatiotavoite antaa sille pelivaraa viivyttää koronnostoja ja uskon, että EKP tämän liikkumatilan käyttää.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan jo vuoden 2022 aikana. Korkopolitiikan maltillinen normalisointi voisi alkaa vuoden 2023 lopulla.

Avokätisyyden aika on ohi, kunnille jaetaan pian niukkuutta

Lähes kaikki kuntatalouden keskeiset tunnusluvut ovat paremmassa asennossa kuin ennen koronapandemiaa ennakoitiin. Valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista ja varmistanut, ettei kuntatalous joudu pandemian keskellä pinteeseen.

Kriisissä julkinen talous on velkaantunut, mutta jatkossa velkasuhdetta on vakautettava.

– Avokätinen tukipolitiikka on epäilemättä vaihtumassa niukkuuden jakamiseksi, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntatalouden ennustettavuutta heikentää myös sote-uudistus, joka muokkaa kuntien rahoitusrakennetta merkittävästi. Vahvan veropohjan kunnat menettävät suhteessa enemmän veroeuroja kuin kunnat, joissa veropohja on ollut heikko. Lopputulos on Kallion mukaan nurinkurinen.

– Kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, ovat sote-uudistuksen jälkeen riippuvaisempia valtion tulonsiirroista. Sen sijaan heikkenevän veropohjan kunnissa omien verotulojen painoarvo kasvaa. Molemmissa ryhmissä vaihdetaan varmempi tulonlähde epävarmempaan.

Sote-uudistuksen yhteydessä on myös kiinnitettävä huomiota pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Nuorten koulutustaso laskee, ja korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on pudonnut alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutuksen järjestäminen on edelleen pitkälti kuntien vastuulla. Monissa kunnissa syntyvyyden lasku aiheuttaa oppilaskatoa, ja opetuksen yksikkökustannukset uhkaavat nousta.

– Kun sote-uudistus vielä puolittaa kuntien tehtäväkentän, vaarana on, että sopeutukset kohdistuvat juuri opetustoimeen. Kunnat tarvitsevat lisää pelimerkkejä. Toistaiseksi on epäselvää, mistä ne saadaan, Kallio tiivistää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229


Pääekonomistimme Timo Vesala avaa suhdanne-ennusteen taustoja ja vuodenvaihteen talousnäkymiä Huomisen talous -podcastin syyskauden päätösjaksossa. Kuuntele jakso ja lue lisää! (linkki)

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Miten käy kuntien sote-kiinteistöille?

Vuoden 2023 alussa kuntien omistuksessa olevat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tilat siirtyvät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden jälkeen hyvinvointialueilla on mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta yhdellä vuodella niin halutessaan. Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan kunnilta on siirtymässä hyvinvointialueiden vuokrattavaksi noin 4 500 kunnan omistamaa rakennusta. Hyvinvointialueille vuokrattaviksi siirtyvissä tiloissa arvioidaan olevan yli neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä. Mitä kuntien omistuksessa oleville sote-kiinteistöille tapahtuu siirtymäajan jälkeen?

Inspiran senior konsultti Juho Paananen.
Inspiran senior konsultti Juho Paananen

– Pahimman skenaarion mukaan kuntien käsiin jää iso kasa sote-kiinteistöjä. Mutta kiinteistöihin liittyen on vielä paljon epävarmuuksia. Hyvinvointialueiden palveluverkot ja palvelutuotantomuotojen suunnitelmat ja näin ollen myös kiinteistöjen tarve tarkentuvat myöhemmin. Myös lakiin odotetaan ja toivotaan tarkennuksia, Inspiran senior konsultti Juho Paananen sanoo.

Kunnan omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen ennen vuotta 2016 tehdyt sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Vuodesta 2016 alkaen laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin sote-palvelujen ja tilojen hankkimisesta on pitänyt sisällyttää irtisanomisehto. Tällä on haluttu turvata, että hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa sote-palveluja tarkoituksenmukaisesti. Pelastustoimea laissa ei ole erikseen mainittu.

– Joidenkin tulkintojen mukaan pelastustoimen tilat siirtyvät hyvinvointialueille ilman irtisanomisoikeutta, Paananen kertoo.

Palveluntarjoajasta kiinteistösijoittajaksi?

Tämänhetkisen lainsäädännön valossa kunnista tulisi siis 3–4 vuoden kuluttua kiinteistöjen sijoittajaomistajia. Mitä vaihtoehtoja yksittäisellä kunnalla olisi tässä tilanteessa?

– Kunta voisi yrittää tarjota kiinteistöjä hyvinvointialueelle huokeammalla hinnalla, mutta tällöin se ei pystyisi kattamaan omia kulujaan ja riskejään. Kunta voisi myös myydä kiinteistöt tai kehittää kiinteistöjä ja yrittää vuokrata ne tuottavasti, Paananen sanoo

Jos kunta haluaa toimia vuokranantajana kilpaillulla kiinteistömarkkinalla, omaisuus täytyy yhtiöittää siirtymäajan kuluessa. Yhtiöittäminen on yksinkertainen toimenpide, mutta kunnan maksettavaksi tulisi 4 prosentin varainsiirtovero.

– Vuokramarkkinoilla toimimiseenkin liittyy monta kysymystä: kuuluuko kunnan tehtäviin toimia kiinteistösijoittajana, onko siihen osaamista ja kannattaako tällaiseen toimintaan liittyviä riskejä ottaa? Myyminenkin voi olla hankalaa, sillä hyvin harva sijoittaja on kiinnostunut ostamaan kuntien sote-kiinteistöjä juuri nyt, Paananen pohtii.

Monessa kunnassa ehkä pohditaan, voiko kunta vaikuttaa kiinteistöjä omistamalla siihen, missä hyvinvointialue järjestää palveluntuotantonsa.

– Jos tilat ovat hyvät ja vuokrasopimus on hyvinvointialueelle suotuisa, tällöin ehkä voi. Mutta tässäkin on hyvä miettiä, kannattaako tällaista riskiä kantaa ja onko hyvinvointialueen päätöksiin todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, Paananen jatkaa.

Kesäkuussa hyväksytyn lakipaketin valossa vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien tilanne on vielä monimutkaisempi. Niiden kiinteistöomistuksia käsitellään kyllä siirtymäkauden ajan kuten kuntien kiinteistöjä, mutta omaisuuden mahdollinen yhtiöittäminen siirtymäajan päätyttyä ei onnistu yhtä suoraviivaisesti kuin kuntien tapauksessa.

– Kuntayhtymä on kuntalain alainen organisointimuoto. Sitä ei voi muuttaa suoraan osakeyhtiöksi vaan yhtymä pitää purkaa. Kuntayhtymän muuttaminen kiinteistökuntayhtymäksi on mahdollista, mutta kiinteistöjen vuokraaminen kilpailuilla markkinoilla siirtymäajan jälkeen edellyttää kuntayhtymän kiinteistöjen yhtiöittämistä, Paananen sanoo.

Kuntien kädet ovat sidotut, mutta niin ovat hyvinvointialueidenkin.

– Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet ja investointimahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Toisaalta niiden on varmistettava, että niillä on myös vuodesta 2027 alkaen riittävästi sote-palvelujen tiloja käytössään. Perusterveydenhuollon palvelut pitänee jatkossakin toteuttaa verrattain lähellä palveluja tarvitsevia asiakkaita. Tämä takaa ainakin osalle kunnista ihan kohtuulliset neuvottelumahdollisuudet, Paananen puntaroi.

Vuokrat kohdilleen

Vielä ei kuitenkaan olla edellä kuvatussa tilanteessa. Sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa ja sen jälkeenkin uudistukseen liittyviin lakeihin on toivottavasti tulossa täydennystä kiinteistöjen osalta. Mitä kuntien kannattaa nyt tehdä?

– Nyt kuntien kannattaa käydä läpi omien yhtiöidensä kanssa tehtyjen vuokrasopimusten ja sisäisten vuokrien tasot ja varmistaa, että vuokra on oikealla tasolla ja kattaa kiinteistön todelliset kustannukset. Olemassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät ja sisäisiä vuokria tullaan oletettavasti käyttämään hyvinvointialueiden vuokrien määrittelyssä. Tähän kunnilla on aikaa 28.2.2022 asti, täydennyksiä voi tehdä 30.6.2022 asti, Paananen sanoo.

Kuluvan syksyn aikana odotetaan asetusta, jossa määritetään laskennallinen vuokrataso ja asetetaan vuokrille katto. Paanasen mukaan omaisuusjärjestelyihin ei vielä kannata ryhtyä, kun ei ole varmaa, mitä tapahtuu. Valmisteluja voi kuitenkin tehdä.

– Kunnissa kannattaa tehdä skenaarioita sote-kiinteistöistä, jotka mahdollisesti jäävät kunnan käsiin siirtymäkauden jälkeen. On hyvä laskea, miten kiinteistöjen vuokraaminen kokonaan tai osittain vaikuttaisi kunnan talouteen, ja varautua kunnan taloudenpidossa myös epäsuotuisien skenaarioiden mahdollisuuteen. Lisäksi on hyvä määrittää tahtotila – mitä kiinteistöille halutaan tehdä. Näin kunnassa ollaan valmiina toimimaan, kun siirtymäajan loppu lähenee, hyvinvointialueiden suunnitelmat selviävät, tai kun lakiin tulee tarkennuksia, Paananen suosittelee.


Lue lisää:

Kuuntele myös:


Editoitu 13.12.2021. Lisätty linkki Juho Paanasen haastatteluun Radio Suomessa.

Teksti: Hannele Borra

InspiraKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku

Miten Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä menee? 

“Aika kuluu pitkälti koronan parissa – yllätys, yllätys. Pirkanmaan tautitilanne on taas huonontumassa, mutta vielä sairaalassa hallinnassa. Täytyy vain toivoa, että koronan johdannaisvaikutukset ovat jatkossakin suurin huolenaihe, itse epidemian kärjistymisen sijaan.” 

Mitä uutta sairaanhoitopiirissä tapahtuu? 

”Tällä hetkellä valetaan perustuksia uudelle psykiatriselle sairaalalle, jonka on määrä avata ovensa vuonna 2023. Lähes sadan miljoonan euron rakennushanke korvaa vanhat tilat Nokian Pitkäniemessä ja keskittää sairaanhoitopiirin toimintoja yhteen osoitteeseen.” 

Miten poikkeuksellinen vuosi on näkynyt sairaanhoitopiirin taloudessa? 

”Pirkanmaalla siirryttiin hiljattain käytön mukaiseen laskutukseen, eli sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia palveluiden käyttöasteen mukaan. Niinpä huhtikuussa, kun sairaalan ovet laitettiin säppiin, myös tulovirrat romahtivat. Laskutus painui nolliin, mutta kulut ja investoinnit juoksivat. Samaan aikaan koulutettiin lisää henkilökuntaa ja satsattiin toimintavarmuuteen. Sairaanhoitopiiri tuotti pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja tappiota kuukausittain. Kesäkuun palkat maksettiin velalla.” 

Ovatko talousnäkymät muuttuneet keväästä? 

”Valtion tukitoimien – jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien – ansiosta talousvaikutukset saadaan onneksi kuitattua ilman suurempia pitkäaikaisia ongelmia. Kaiken kaikkiaan koronan vaikutus on jäänyt kevään kauhukuvia pienemmäksi. Toivotaan, että linja pitää. 

Kevään kriisitilanne oli koko sairaanhoitopiirille merkittävä stressitesti, jossa otettiin mittaa ei vain hoitovalmiudesta vaan myös talouden paineensietokyvystä. Vuosikymmeniin sairaanhoitopiiri ei ollut käyttänyt lainkaan lyhytaikaista rahoitusta. Yhtäkkiä tarve oli valtava, eikä kriisin kuumimpana aikana moni rahoittaja kyennyt sitä tarjoamaan. Jouduimme myös hakemaan valtuustolta uusia valtuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen rahoitukseen ylimääräisessä kokouksessa.” 

Milloin kertynyt hoitovelka saadaan kurottua umpeen? 

”Vielä elokuussa olisin väittänyt, että hoitovelkaa kuitataan vielä vuosikaudet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pääsemme hoitojonojen osalta takaisin lähtöruutuun jo tämän talven aikana – joillain toimialoilla jopa kuluvan vuoden puolella. 

Myös hoitojaksojen määrä on palautumassa ennalleen. Ilmassa on vielä varovaisuutta, ja kynnys lähteä sairaalaan on entistä korkeampi. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi TAYSin vuodeosastolla on tällä hetkellä 1 200 potilasta, joista vain noin prosenttia hoidetaan koronapotilaina, omalla ilmatiiviillä osastollaan. Sieltä eivät pöpöt pääse karkaamaan, eli tänne on kyllä ihan turvallista tulla.” 


Uuden psykiatrisen sairaalan myötä Taysin psykiatrinen hoito saa nykyaikaiset puitteet. Uusiin tiloihin siirrytään historiallisesta Pitkäniemen sairaalasta Nokialla, jossa psykiatrisia potilaita on hoidettu 1900-luvun alusta.


Mikä on näkökulmasi sote-uudistukseen? 

”Esillä oleva malli on aiempia ehdotuksia selvästi maltillisempi, ja se korjaa monta valuvikaa edellisistä esityksistä. Se ei missään nimessä ole täydellinen, mutta sen kanssa voidaan elää – kunhan esityksestä korjataan yhtiömuotoista toimintaamme koskevat esteet. Sosiaali- ja terveyssektorilla on niin merkittäviä rakenteellisia ongelmia, että jotain on pakko tehdä.” 

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille? 

”Toivon hartaasti, että sote-uudistuksen kanssa päästään nyt eteenpäin. Kompromissi ei koskaan miellytä kaikkia, joten uudistus pitäisi vain viedä maaliin. Korjataan pahimmat virheet valiokuntakäsittelyissä, ja viilataan pienempiä ongelmia toiminnan käynnistyttyä.” 

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Tykkään teemakartoista, maantieteilijä kun olen. Olen pistänyt merkille, että Pohjois-Karjalan Kontiolahti erottuu teemakartoissa aina ympäristöstään – oli aihe mikä hyvänsä. Olisi mielenkiintoista kuulla kunnanjohtaja Jere Penttilältä, mitä Kontiolahdella tehdään toisin. En ole koskaan häntä tavannut, mutta seuraan Twitterissä.” 


PASI VIRTANEN 
Työ: Talousjohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 
Koulutus: Maantieteilijä, FM 
Ura: Yli 30 vuotta kunnissa ja kuntayhtymissä, taloushallinnon tehtäviä mm. Nokian ja Vammalan kaupungeilla sekä Eteläpohjanmaan liitossa 
Syntynyt: 1962 
Asuu: Vammalassa 


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Petra Kotro

Kunta-/aluevaikuttaja