Uudistamalla julkisesti tuettua asuntotuotantoa voimme vauhdittaa kestävää rakentamista.
Suomessa tarkastellaan nyt julkisen asuntotuotannon toimivuutta. Ympäristöministeriö julkaisi keväällä mietinnön asuntopolitiikan tulevaisuudesta sekä selvittää vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallia. Nyt tehtävät päätökset ovat tärkeitä kustannusten ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta.
Tällä hallituskaudella asumisen tukemisesta on säästetty. Asumistukia on leikattu, opiskelijat siirretään opintotuen asumislisän piiriin ja tuki asumisoikeusasuntojen rakentamiselle on tarkoitus lopettaa.
Mietinnössä ympäristöministeri Kai Mykkäsen asettama työryhmä peräänkuuluttaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä. Kuten raportissa todetaan, poukkoilevalla politiikalla ei saavuteta kestäviä säästöjä.
Raportissa korostetaan Ara-tuotannon vastasyklisyyden tärkeyttä. Kun rakennusala kyntää syvällä, olisi oikea hetki vauhdittaa tuotantoa. Uhkakuvana on työvoiman karkaaminen alalta sekä asuntojen hintojen nopea nousu, kun suhdanne kääntyy. Suuri osa rakennusalan työvoimasta on ulkomaista, eikä ole itsestään selvää, että heidät saadaan takaisin, kun rakentaminen piristyy. Lisäksi asumistuen leikkaukset lisäävät kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää.
Julkisesti tuettujen asuntojen rakennuttajat ovat kunnianhimoisia kestävän rakentamisen kehittäjiä. Ara-tuotannon myönteisiä kestävyysvaikutuksia syntyy useasta näkökulmasta: taloudellisesti vastasyklisyysperiaatteesta, ympäristön kannalta ilmastotehokkaista ratkaisuista sekä yhteiskunnallisesti sosiaalisen eriytymisen vähentymisenä.
Kustannustehokkuus on kohtuuhintaisen asuntorakentamisen prioriteetti. Kustannusten tarkastelussa on syytä muistaa, että uudet alaa kehittävät ratkaisut ovat tavanomaisia ratkaisuja kalliimpia – kunnes niistä tulee valtavirtaa. Niitä tarkastellessa keskiössä tulisi olla rakennuksen elinkaaren aikaiset kustannukset.
Ympäristöministeriön työryhmän ehdottama lyhennyssuunnitelmien joustavuuden ja lainaohjelman etupainotteisuuden lisääminen olisivat sekä rakennuttajien että rahoittajien etu. Lisäksi korkotukilainojen käsittelyprosessien sujuvuus tulisi varmistaa.
Rakennusaikaiset investoinnit kestävyyteen maksavat itsensä takaisin alhaisempina käyttökustannuksina. Ilmaston kannalta kestävämpien ratkaisujen yleistyminen on nostettava yhdeksi julkisesti tuetun asuntotuotannon keskeisistä tavoitteista.
Esa Kallio Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja
Helsingin Vallilassa sijaitseva Pessi tarjoaa 125 kotia helsinkiläisille, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Peruskorjauksen ansiosta talossa on nykyisin tilaa aiempaa useammalle pitkäaikaisasunnottomalle.
Sininauha Oy tarjoaa tuettua asumista ihmisille, jotka ovat jääneet asunnottomiksi ja kärsivät päihde- tai mielenterveysongelmista. Heidän isoin asumispalveluyksikkönsä Pessi kävi läpi mittavan peruskorjauksen, joka valmistui vuonna 2023. Aiemmin talossa sijainnut säätiön hallinto muutti pois ja teki tilaa 27 uudelle asunnolle.
– Tälle asiakasryhmälle on todella vaikea löytää asuntoja. Oli hyvä ratkaisu rakentaa lisää asuntoja kiinteistöön, jossa oli jo ennestään samassa tilanteessa olevia asukkaita ja palvelut valmiina, perustelee Sininauhasäätiön kiinteistöpäällikkö Elli Korte-Lilja.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen rahoitus mahdollisti peruskorjauksen, jonka myötä talosta tuli aiempaa turvallisempi ja viihtyisämpi. Vanhaan kiinteistöön rakennettiin myös esteettömiä asuntoja uudelle 16-paikkaiselle osastolle.
– Meillä oli pitkään haasteena, että Pessissä ei ollut paikkoja liikuntarajoitteisille ihmisille. Normaalisti he menisivät palveluasumiseen tai tehostettuun asumiseen, mutta päihteidenkäytön vuoksi niihin ei pääse. Asumispaikkoja oli pakko saada, jotta nämä ihmiset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua, Sininauha Oy:n liiketoimintajohtaja Sanni Joutsenlahti kertoo.
Koti on perusoikeus, ei palkinto
Aran viime vuoden tietojen mukaan Suomessa on noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Aran tiedot perustuvat kunnilta saatuihin tietoihin. Kaikista kunnista lukuja ei ole saatu, joten todellinen pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä voi olla myös jonkin verran korkeampi. Pitkäaikaisasunnottomiksi lasketaan ihmiset, jotka ovat olleet ilman asuntoa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden tai toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana.
Sininauhasäätiö auttaa kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevia sekä tekee työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Konserniin kuuluva Sininauhakoti tarjoaa tuettua asumista asunto ensin -periaatteella. Se tarkoittaa sitä, että vakituinen koti on kuntoutumisen ensimmäinen askel – ei palkinto, joka ansaitaan päihteettömyydellä. Mallin ansiosta Suomi on onnistunut tehokkaasti vähentämään asunnottomuutta.
– Ajatuksena on, että meille voi tulla asumaan ensin ja vasta sitten rupeamme miettimään kuntoutumista yksilöllisesti. Kun on koti, mihin mennä nukkumaan, ihmisen elämäntilanne rauhoittuu, Sanni Joutsenlahti kuvailee.
Pessin asukkailla on omaohjaajat, jotka tukevat heitä kuntoutumisessa ja arjen asioissa. Liikkeelle lähdetään perusasioista: ensin harjoitellaan vuorokausirytmejä ja säännöllistä syömistä. Moni pessiläinen tarvitsee tukea arkisissa askareissa, kuten perunoiden keittämisessä, siivoamisessa, tai oman talouden hallinnassa.
Yhteisön ja toiminnan kautta kiinni elämään
Vaikka asukkailla on erilaisia haasteita arjessaan, Pessin toiminta muistuttaa monella tavalla mitä tahansa taloyhtiötä. Asukkaat saattavat puida viikoittaisissa yhteisökokouksissaan talosaunan kiuasta tai ikkunoista tulevaa vetoa.
Työntekijät ja asukkaat muodostavat tiiviin yhteisön, joka järjestää yhteistä tekemistä, aina pihakeikoista elokuvateatterikäynteihin ja musiikkiryhmiin. Asukkaille on tarjolla myös erilaisia kuntoutumisessa auttavia vertaisryhmiä.
Roolissaan Sanni Joutsenlahti on saanut huomata, mikä merkitys työllä on ihmisille. Talon asukkaat saavat kokeilla siipiään erilaisten töiden ja koulutusten kautta.
– Toimijuuden kautta tulee onnistumisen kokemuksia. Meillä asuu paljon ammattimiehiä, kuten maalareita ja sähkömiehiä, ja työn kautta päästään jaloilleen. Monet tekevät alkuun pieniä ahkeruusrahatöitä talon sisällä. Kun huomaa, että jaksaa ja pystyy, voi kokeilla esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai työharjoittelua, Joutsenlahti kuvailee.
– Jollekin voi olla maailman tärkein asia, että aina keskiviikkoaamuisin minun tehtäväni on keittää porukalle puuro.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Yhteiskunnallisten hankkeiden määrä kasvoi yli 40 prosentilla vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Ymmärryksen kertyminen sekä sidosryhmien odotukset lisäävät kestävän rahoituksemme kysyntää.
Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on Kuntarahoituksen olemassaolon lähtökohta ja asiakkaidemme perustehtävä. Asiakkaamme tuottavat hyvinvointia ylläpitäviä toimintoja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, peruskoulutusta ja päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, liikunta- ja kulttuuripalveluita, infrastruktuuria sekä kohtuuhintaista asumista. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnan arvot ovat yhteiskunnallisen rahoituksen asiakkaidemme toiminnassa sisäänrakennettuina, ja usein investoinneissa on huomioitu laajasti myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.
Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa yhteiskunnallisen rahoituksen osuuden kahdeksaan prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnalliseen ja vihreään rahoitukseemme liittyvät teemat nousevat yhä useammin esiin myös keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Asiakkaidemme omat sidosryhmät ovat kiinnostuneita kestävyyteen liittyvistä tekijöistä – painetta näiden asioiden kehittämiseen tulee heille siis monelta suunnalta. Näistä syistä hankkeita ohjautuu aikaisempaa enemmän kestävän rahoituksemme piiriin.
Vuonna 2023 yhteiskunnalliseen rahoitukseen hyväksytty hankemäärä kasvoi yli 40 prosentilla edeltävään vuoteen verrattuna. Hyväksyimme rahoituksen piiriin 34 hanketta, joista suurin osa on hyvinvointihankkeita ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Olemme siis hyvällä tiellä kohti tavoitettamme.
Sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut siirtyivät vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kunnilla on edelleen tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Monet yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteista ovat käyttäjiensä lisäksi tärkeitä niiden sijaintikunnan elinvoimalle. Aktiviteetteja luovat investoinnit ovat yrityksille merkki siitä, että paikkakunta halutaan pitää elinvoimaisena.
Asukkaille hankkeet tuottavat parempia palveluita: mahdollisuuksia harrastuksiin, kulttuuriin ja liikuntaan, yhteisöllistä asumista, terveydenhuoltopalveluja tai nykyaikaisia ja terveitä oppimisympäristöjä. Usein kohteet tarjoavat toimintapuitteet kunnan oman toiminnan lisäksi myös kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen ja yhdistysten, tarjoamille palveluille. Hankkeissa huomioidaan eri ikäiset ihmiset, erilaiset lähtökohdat ja eri kulttuurit, mutta ennen kaikkea ne tuovat ihmisiä yhteen. Tätä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan koossa pitämiseen tänä yksilöllisyyttä korostavana eriytymisen aikana.
Vihreän rahoituksemme kysyntä kasvoi vuonna 2023 merkittävästi. Ympäristöön liittyvien tavoitteiden lisäksi kestäviin ratkaisuihin kannustavat koko ajan voimakkaammin taloudelliset tekijät.
Vihreän rahoituksemme kysyntä nousi vuonna 2023 ennätyslukemiin. Myönsimme vihreää rahoitusta yhteensä noin 170 hankkeelle, joista lähes sata oli asuntosektorin asiakkaidemme investointeja.
Olen seurannut ilolla asuntotuotannon asiakkaidemme kunnianhimon kasvua. Asiakkaamme rakentavat yhä useammin A-energialuokan asuintaloja. He vaativat kumppaneiltaan energiatehokkaita ratkaisuja ja monipuolista kestävää rakentamista ja tekevät ennakkoluulottomia kokeiluja niin materiaali-, energia- kuin kierrätysratkaisuissa. He ovat rakentaneet puukerrostaloja, Joutsenmerkki-kohteita, verranneet puu- ja betonirakentamista, ja hyödyntäneet laajasti aurinkoenergiaa. Nämä kaikki ratkaisut on toteutettu kustannustehokkaasti ja rakennuksen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset huomioiden. Valtion tukema asuntotuotanto on kiistaton keihäänkärki energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä asuntorakentamisessa Suomessa.
Myös kunta-asiakkaamme tiedustelevat meiltä yhä useammin vihreää rahoitusta. Ympäristö huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa, kuntien kestävyystavoitteet ulottuvat kaavoitukseen ja tonttien vaatimuksiin – näitä asioita me peräänkuulutamme vihreän rahoituksen viitekehyksessämme.
Vuonna 2023 valitsimme toisen kerran Vuoden vihreän edelläkävijän. Voittaja, Kokkolan kaupunki, oli myös ansiokkaasti dokumentoinut Piispanmäen monitoimitalo -hankkeessa kestävyyshyödyt, mikä teki sen arvioinnista meille helppoa. Esimerkillistä hankkeessa on myös kaupungin halu uudistaa oman organisaation toimintaa ja yhteistyömalleja, joita kestävän muutoksen toteuttaminen usein edellyttää.
Asiakkaillamme on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Myös Kuntarahoituksen suurin positiivinen vaikutus syntyy liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa vihreän rahoituksen osuus 25 prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Meillä on myös ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille.
Tavoitteiden tiukentuessa halusimme myös kasvattaa omia kannustimiamme, ja sen osoituksena paransimme rahoituksen marginaalihyötyä kolmanneksella viime syksynä. Parannuksesta hyötyvät erityisesti kaikkein kunnianhimoisimmat hankkeet.
Investointien vaikutusten esiin tuomisen ja raportoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Tähän ohjaa myös yhä tiukentuva lainsäädäntö. Edelläkävijät näyttävät suuntaa muille ja ajan myötä eilisen huippusuoritus on huomisen keskiarvo. Samalla organisaatiot ovat yhä valmiimpia kohtaamaan tulevat ilmastohaasteet. Kunnianhimoiset tekijät keräävät maineen ja kunnian lisäksi myös taloudelliset hyödyt.
Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen vihreää vaikutusraporttia 7.3.2024.
Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana korostui entisestään. Vastuullisuus nousi vuonna 2023 entistä vahvemmin toimintamme keskiöön, kun päivitimme strategiaamme ja julkaisimme ensimmäisen kestävyysohjelmamme.
Kuntarahoituksen toimintaan toimintaympäristön epävakaus ei merkittävästi vaikuttanut. Liiketoimintamme kehittyi normaalisti, ja pystyimme jälleen häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme.
Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja oli 4,4 miljardia euroa. Toimintamme kannattavuus oli hieman aiempaa parempi.Kestävän, eli vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen määrä kasvoi 2 miljardilla eurolla. Kestävällä rahoituksella kannustamme asiakkaitamme vastuullisiin investointeihin. Kestävän rahoituksemme vaikutuksiin voit tutustua tänään julkaistuissa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraporteissa.
Niiralan Kulman tuoreet investoinnit vastaavat muuttuvan Kuopion tarpeisiin. Kaupunkiin tulee työn perässä uusia asukkaita, jotka tarvitsevat viihtyisiä koteja. Toisaalta Kuopio varautuu myös väestön ikääntymiseen rakentamalla palveluasumisen kohteita.
– Kymmenen vuotta sitten puhuimme kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta asumisesta. Nyt strategiamme on laajentunut vastuullisuuteen, jonka täytyy kattaa ympäristön lisäksi myös yhteiskunnalliset vastuut, kertoo Kari Keränen, Niiralan Kulman toimitusjohtaja.
Seitsemän uutta kerrostaloa rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Yhteiskunnallisen rahoituksen tukemana on valmistunut kolme palveluasumisen kohdetta.
– Pitkän korkotuen rahoitusta kilpailuttaessa saimme edullisimman tarjouksen Kuntarahoitukselta. Marginaalia pienensi ja korkoa laski se, että uudiskohteet ovat vihreitä ja yhteiskunnallisia.
Houkuttelevia ja ympäristöystävällisiä koteja
Niiralan Kulma rakentaa koteja seitsemään osoitteeseen eripuolille kaupunkia.
– Suunnittelemme ja rakennutamme viihtyisiä koteja, joissa on valjastettu tehokkaasti käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa.
– Talotekniikassa on huomioitu energian sivuvirrat. Käytämme maalämpöä, otamme jätevedestä lämpöä talteen, taltioimme koneellisen ilmanvaihdon ylimääräistä energiaa sekä hyödynnämme aurinkoenergiaa. Erittäin tärkeää oli myös suunnitella talojen vaipparakenne huoltovapaaksi ja pitkäkestoiseksi.
Ympäristöystävällisyyden parantamiseen on löydetty monta keinoa. Uusissa asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, joita tarvitsisi turhaan lämmittää. Huoneistoissa on riittävästi jäteastioita lajittelua varten.
– Asuintilojen lisäksi polkupyöräpaikkoihin on panostettu, ja sähköautoille on pystytetty latauspisteitä. Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen myötä taloyhtiössä ei printata papereita turhaan.
Hoivakoti Liito-orava valmistui vuonna vuonna 2022.
Palveluasumista senioreille ja nuorille aikuisille
Alkuvuodesta 2020 valmistui kuntouttavaa palveluasumista nuorille aikuisille tarjoava Männistön Aimu. Vuonna 2022 valmistunut Hoivakoti Liito-orava tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja. Viimeisimpänä käyttöön on otettu Leväsen palvelukeskus lokakuussa 2023.
– Sekä Leväsen palvelukeskuksessa että Liito-oravan hoitokodissa on 60 tehostetun asumisen paikkaa, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue järjestää myös senioreille heidän tarvitseman hoivan.
Palvelukeskusten suunnittelussa osallistettiin kohteen pääkäyttäjiä, ja asukkaat sekä hoitohenkilökunta ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Männistön Aimun pienkerrostalon viihtyisyyteen panostettiin myös ulkoa katsoen: talon maalaamaton puupinta on luontoystävällinen ja erottuu hienosti katukuvasta.
Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat suuria. Arvonlisäverolla Männistön Aimu on 2,1 miljoonaa. Ilman arvonlisäveroa Liito-orava on 10,2 miljoonaa, sekä Leväsen palvelukeskus on 8,7 miljoonaa.
– Haluamme kiittää Kuntarahoituksen ammattitaitoista henkilökuntaa. Olemme saaneet paljon apua ja tarkkoja, selkeitä ohjeita, kun olemme niitä tarvinneet. Rahoituksen järjestely on sujunut mallikkaasti.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on myönnetty vuodesta 2020, ja rahoituksen piirissä on yli 120 hanketta.
Vuonna 2023 jopa 63 prosenttia Kuntarahoituksen asuntosektorille myöntämistä asuntolainoista oli vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen ja rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentäminen ovat Kuntarahoituksen viime syksynä julkaiseman kestävyysohjelman keskeisimpiä tavoitteita.
Yhä useampi asunto Suomessa rakennetaan ja rahoitetaan kestävästi, ja viime vuonna kestävän rahoituksen osuus kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asuntorakentamisen rahoituksesta oli suurempi kuin koskaan.
– Vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Yhä useampi asiakkaistamme on ottanut kunnia-asiakseen toteuttaa hankkeensa kestävästi; ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisen hyödyn huomioiden, kertoo Kuntarahoituksen asuntoasiakkuuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Päivi Petäjäniemi.
Aloimme tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016 ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Yhä useampi rakennushanke toteutetaan nykyään A-energialuokassa, mikä on vihreän rahoituksen viitekehyksessämme lainan myöntämisen lähtökohta.
– Olimme varmasti ensimmäisiä, joilta asiakkaamme kuulivat vihreästä rahoituksesta, ja olemme pitäneet aihetta sitkeästi esillä sitkeästi siitä lähtien. Vuonna 2020 aloimme tarjota lisäksi yhteiskunnallista rahoitusta, joka painottaa rakennettavan kohteen yhteiskunnallisia hyötyjä. Asiakkaillamme on kykyä ja tahtoa rakentaa kestävästi, ja heillä on kattavat tiedot vaihtoehtoistaan. He hakevat kestävää rahoitusta nykyään oma-aloitteisesti myös saadakseen hankkeilleen näkyvyyttä. Myös rakennettavien kotien asukkaat vaativat yhä enemmän energiatehokkaita ja kestäviä asumisratkaisuja.
Tuleva kestävyysraportointia koskeva sääntelykehitys (CSRD) ohjaa jo erityisesti suurempia asuntotoimijoita kestävämpien hankkeiden toteuttamiseen. Myös rahoittajiin kohdistuu yhä tarkempia vaatimuksia asiakkailta kerättävien tietojen suhteen.
– Yhteinen haaste on tiivistänyt yhteistyötä ja sparrailua asiakkaidemme kanssa entisestään. Markkinoilla haetaan vielä yhtenäisiä raportointikäytäntöjä, joiden kehittämisessä verkostot, kuten Kova ry ja Green Building Council, ovat korvaamattomia, Petäjäniemi kertoo.
Asuntotoimijat ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnallisessa rahoituksessa. Sitä myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Näidenkin hankkeiden myöntämisedellytyksissä huomioidaan myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.
– Asiakkaamme suunnittelevat asumista yhä enemmän kokonaisuutena, ja tämä näkyy hyvin esimerkiksi erityisryhmien hankkeissa. Kaikille opiskelijoille halutaan mahdollistaa oma asunto, mutta yhteistiloihin panostetaan yhä enemmän, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja torjuu yksinäisyyttä. Asukkaille tarjotaan myös erilaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai asukasneuvontaa.
Vaikka asuntosektorin toimijat ovat jo edelläkävijöitä kestävässä rakentamissa, näkee Petäjäniemi tulevaisuuden kehityksessä myös haasteita. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tehtävänä on arvioida valtion tukeman rahoituksen kohtuuhintaisuutta, mutta sen tapa arvioida tätä ennen kaikkea rakentamiskustannuksiin perustuen voi olla este elinkaariviisaiden hankkeiden toteuttamiselle. Rakentamisvaiheen aikaisten kustannusten sijaan painopisteen olisi hyvä olla rakennusten koko elinkaaren aikaisissa kustannuksissa.
– Asiakkaamme ovat uskaliaita ja haluavat kokeilla uutta. Heillä on tahtoa ja kunnianhimoa rakentaa koko elinkaaren ja rakennusketjun vaikutukset huomioivia hankkeita, mutta tällöin kustannukset voivat rakennusvaiheessa olla suurempia ja hyöty näyttäytyä vasta pitkällä aikavälillä, esimerkiksi säästyneinä energiakustannuksina.
Petäjäniemi on myös huolissaan valtion roolin mahdollisesta vähenemisestä asuntorakentamisessa.
– Asiakkaillamme on valtava rooli hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaamisessa sekä koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä, ja myös Aralla olisi myös mahdollisuus nostaa rooliaan kestävän rakentamisen edistämisessä. Jos valtion rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisessa vähenisi tulevaisuudessa, niin kysymys kuuluu, että ovatko vapaarahoitteiset, niin sanotut kovan rahan toimijat yhtä kunnianhimoisia rakentamaan yhteiskunnan, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä koteja?
Kestävyysohjelmamme keskeisenä tavoitteena on nostaa kestävän rahoituksen osuutta
Syksyllä 2023 Kuntarahoitus julkaisi ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, jossa asetimme pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuustyömme tärkeimpinä teemoina on vauhdittaa vihreää siirtymää sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä.
Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen osuus kaikesta Kuntarahoituksen myöntämästä pitkäaikaisesta rahoituksesta oli vuoden 2023 lopussa 21,3 prosenttia.
– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta, kertoo vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.
Asetimme ensimmäistä kertaa myös päästövähennystavoitteen rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.
Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatimme vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.
Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan
Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.
Norjan kruunumääräisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla oli liikkeeseenlaskun aikaan paljon tarjontaa muiltakin SSA-liikkeeseenlaskijoilta, mutta Kuntarahoituksen 2 miljardin Norjan kruunun laina oli tästä huolimatta erittäin kysytty. Merkintäkirja täyttyi nopeasti ja laina hinnoiteltiin +25 korkopisteeseen yli 3 kuukauden Niboriin nähden. Lainan sijoittajakunta oli tasokas ja laaja.
– Viime vuosina Kuntarahoitus on vakiinnuttanut asemansa aktiivisena ja haluttuna liikkeeseenlaskijana pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoittajakysyntää vahvisti merkittävästi se, että kyseessä oli Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, sanoo Hedda Giæver järjestelystä vastanneesta DNB Bankista.
Sijoittajien joukossa oli erityisesti pankkien treasury-osastoja sekä kansainvälisiä eläkevakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. 80 % liikkeeseenlaskusta allokoitiin norjalaisille sijoittajille.
– Olemme erittäin iloisia palatessamme Norjan kruunumarkkinoille. Sitäkin ilahduttavampaa on tehdä paluu yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla. Kestävyysohjelmamme ytimessä on tarjota rahoitusta yhteiskunnallisesti vaikuttaville projekteille ja lisätä niiden osuutta koko rahoituskannassamme. Sijoittajien tuki ja kysyntä on tässä tärkeässä roolissa, sanoo Kuntarahoituksen Funding Analyst Aaro Koski.
Transaktion tiedot
Issuer:
Municipality Finance (KUNTA, MuniFin)
Issue Rating:
Aa1/AA+
Status:
Senior unsecured
Reoffer Price:
99.631% / 4.083%
Reoffer Spread:
3mN+25bps
Issue Size:
NOK 2bn
Settlement:
20 February 2024
Maturity:
20 February 2029
Coupon:
4% Fixed, Annual, Act/Act Icma Unadjusted Following
Listing:
Nasdaq Helsinki
ISIN:
XS2769883955
Lead Manager:
DNB Markets
Lisätietoja
Joakim Holmström, Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability, +358 50 4443 638 Antti Kontio, Head of Funding and Sustainability, +358 50 3700 285 Karoliina Kajova, Senior Manager, Funding, +358 50 5767 707 Lari Toppinen, Senior Analyst, Funding, +358 50 4079 300 Aaro Koski, Analyst, Funding, +358 45 138 746
Kestävyysohjelma keskittyy erityisesti yhtiön liiketoiminnan, eli Kuntarahoituksen asiakkailleen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden, kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Se määrittelee aiempaa selkeämmän suunnan ja tavoitteet yhtiön vastuullisuustyölle, jopa vuoteen 2035 saakka. Ohjelma auttaa vastaamaan tulevaan sääntelyyn sekä selkeyttää raportointia ja viestintää asiakkaiden, sijoittajien ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa.
– Kestävyysohjelma on keinomme mitata ja kommunikoida sitä, mitä haluamme työllämme saada aikaan. Tavoitteemme ovat nyt selkeämmin linjassa sen kanssa, mitä jo teemme, ja mitä haluamme saavuttaa jatkossa, kertoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
– Halusimme päivittää näkemyksemme siitä, mikä liiketoimintamme ja perustehtävämme kontekstissa on kestävyyden ja vaikutuksien kannalta keskeistä. Halusimme myös asettaa yhteiskunnallista rooliamme selkeämmin kuvaavat tavoitteet ja mittarit, lisää kestävyysohjelmaa laatimassa ollut vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen.
Teemoina hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen
Kestävyysohjelma koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäinen osa käsittelee Kuntarahoituksen liiketoimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta, sekä sitä, miten toimintamme kytkeytyy kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Ohjelman toinen ja tärkein osio sisältää varsinaiset teemat, tavoitteet ja mittarit Kuntarahoituksen vastuullisuustyölle. Kolmannessa osiossa käsitellään yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta.
Asetetut pitkän aikavälin mittarit koostuvat kahdesta kestävään rahoitukseen liittyvästä mittarista sekä yhtiön ensimmäisestä rahoitettujen kiinteistöjen päästöihin kohdistuvasta vähennystavoitteesta.
– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Siksi tavoittelemme, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta, Noronen kertoo.
Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatettiin myös vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.
– Näkyvin muutos aiempaan kestävyystyöhömme verrattuna on kuitenkin se, että nyt meillä on ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO2/m2 vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna. Tavoite tulee edellyttämään seurantaa, vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa asiakkaiden kanssa, Noronen kertoo.
Rahoitettujen päästöjen laskentaa on kehitetty Kuntarahoituksessa jo pitkään, ja yhtiö esimerkiksi liittyi PCAF-aloitteeseen vuonna 2022. Verkoston tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa laskea ja raportoida rahoitettuja päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämiseksi. Liittymällä Kuntarahoitus sitoutui mittaamaan ja julkaisemaan omat päästönsä kolmen vuoden sisällä.
Kestävyysohjelman työstöön on osallistunut kuntarahoituslaisten lisäksi myös asiakkaita, sijoittajia ja muita tärkeitä sidosryhmiä.
– Teimme analyysin kestävyystyömme olennaisista painopisteistä, mikä auttoi kirkastamaan tavoitteitamme ja rooliamme entisestään, Noronen kertoo.
Ohjelman kolmannessa, yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta käsittelevässä osassa sitoudutaan tavoitteiden uudelleentarkasteluun kahden vuoden kuluessa.
–Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osana vuosi- ja vaikutusraportointia, ja tavoitteita voidaan tarvittaessa laajentaa tai kiristää. Dokumenttia päivitetään tarvittaessa myös liiketoimintaympäristön muutosten myötä. Luonnollisia päivityskohtia voivat olla esimerkiksi muutokset kansallisessa tai kansainvälisessä lainsäädännössä sekä markkinoiden parhaissa käytännöissä, Noronen kertoo.
– Vaikka kestävyysohjelma keskittyy pitkälti ulkoisiin vaikutuskeinoihimme, tärkein kestävyysohjelmamme toteuttaja on kuitenkin henkilökuntamme. Siksi meille on yhä tärkeämpää jatkossa panostaa kestävyyden kulttuurin ja osaamisen kehittämiseen, Kallio kertoo.
Kuntarahoitus on kestävän rahoituksen edelläkävijä Suomessa
Aloimme tarjoamaan vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomessa vihreää rahoitusta ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin ja olimme ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen, eli bondien, liikkeeseenlaskija. Vuonna 2020 Kuntarahoitus alkoi tarjota myös yhteiskunnallista rahoitusta ja oli Suomen ensimmäinen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija.
NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, vuokraa ja hallinnoi kohtuuhintaisia koteja alle 30-vuotiaille. Espoon Suvelassa sijaitseva kohde on yksi yhtiön uusimmista ja tarjoaa 59 kohtuuhintaista vuokrakotia. Rakennus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka pääasiallisena veturina on Espoon Asunnot.
– Talomme on vain pieni osa aluetta, mutta olemme sentään korkeimmalla kohdalla, yhtiön toimitusjohtaja Samuli Killström nauraa.
– Suvelan tulevaisuutta on mietitty pitkään. Tavoitteena on ollut tuoda 60–70-luvulta peräisin olevan rakennuskannan joukkoon modernia ja tehokasta, mutta myös monimuotoisempaa asumista. Espoon Asunnot rakensi alueelle vuokra-asuntoja kaikille kohtuuhintaista vuokra-asumista kaipaaville ryhmille, Asuntosäätiö tarjoaa asumisoikeusasumista ja meillä on Kirstinharju 4:ssä yksiöitä ja pieniä kaksioita nuorten aikuisten tarpeisiin. Alueella haluttiin korostaa myös yhteisöllisyyttä ja tarjota asukkaille muun muassa laajat yhteiskäyttötilat, joita voi varata vaikka omien syntymäpäivien viettämiseen tai etätöiden tekemiseen.
Suunnittelu alkoi virallisesti 2017, mutta visio ja kaavoitus oli tällöin jo monella tapaa pitkällä. Vuonna 2021 käynnistynyttä rakennusvaihetta kesti noin 20 kuukautta. Kohde valmistui syyskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat Kirstinharjuun syys-lokakuun vaihteessa.
Korona kiritti ensiasuntojen kysyntää entisestään
Pandemian alkuvaiheessa NAL Asunnoilla odotettiin, että asuntojen kysyntä sakkaisi. Arvio oli, että harvempi nuori uskaltaisi epävarmassa tilanteessa vaihtaa paikkakuntaa ja esimerkiksi ravintola-alan supistuminen kaventaisi työllistymismahdollisuuksia. Lopputulos olikin lopulta päinvastainen: vuonna 2020 NAL Asuntojen käyttöaste nousi historiallisen korkeaksi ja hakijamäärät olivat korkeammat kuin kertaakaan yhtiön kolmekymmentävuotisen historian aikana.
– Korona-aikana hakijoiden keski-ikä laski. Vuoden 2022 alussa se oli 23,5 vuotta, kun aikaisemmin hakijoiden keski-ikä oli kuitenkin lähempänä 25 vuotta. Todella moni kertoo etsivänsä omaa asuntoa, koska kotona on rauhatonta. Etätyöt ja -koulu johtivat siihen, että äkkiä koko perhe olikin kotona kellon ympäri. Moni nuori aikuinen huomasi nopeasti kaipaavansa rauhallisempaa ympäristöä, jossa alkaa rakentaa omaa elämäänsä.
Nuorten aikuisten on tärkeää päästä kiinni omaan kotiin. Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaminen merkitsee monelle itsenäistymistä, joka myös edistää ja sujuvoittaa työelämän alkutaivalta, Killström kuvailee.
– Kun vaikkapa vastavalmistunut sairaanhoitaja aloittaa työt pääkaupunkiseudulla, on hänen vaikea löytää järkevän työmatkan päästä kohtuuhintaista kotia. Meidän tavoitteemme on korjata tätä epäkohtaa. Onnellisimmat tarinamme ovat esimerkiksi niitä, joissa nuori aikuinen ponnistaa meidän asuntomme kautta hienosti itsenäisen elämän alkuun: isompaan asuntoon ansioiden parantuessa, ehkä yhteiseen kotiin uuden puolison kanssa, tai jopa ensimmäiseen omistusasuntoonsa.
Yksi NAL Asuntojen tavoitteista on myös ehkäistä asunnottomuutta. Suomessa asunnottomuus on vuosia vähentynyt, mutta nuorten tilanne ei ole kohentunut samaa tahtia muiden ikäryhmien kanssa. Killström sanookin monen nuoren jäävän tilastoissa näkymättömäksi piiloasunnottomaksi.
– He eivät nuku ulkona, mutta vakituinen osoite puuttuu. Nuori saattaa asua pätkittäin sukulaisten luona tai kavereiden sohvalla. Fakta on, että vaikka Suomessa monen nuoren asiat ovat todella hyvin, osalla menee tosi huonosti. Tämä jako on korostunut viiden viime vuoden aikana: meille se näkyy siinä, että palveluidemme kysyntä kasvaa koko ajan.
Kysyntää valtavasti, tarjontaa niukasti
NAL Asuntojen painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta kohteita on myös muissa yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Turussa. Strategiana on rakentaa kasvukeskuksissa niille alueille, joilla nuorten sukupolvien uskotaan asuvan myös tulevaisuudessa.
– Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut korostuvat. Kirstinharju on tässä mielessä mainio sijainti: Espoon keskus on lähellä, alueella on hyvin kauppoja, päiväkoti ja muita palveluja. Myös seudun raide- ja bussiyhteydet ovat toimivat.
Jokainen valmistuva koti tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Kysyntää kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on ollut vuosikausien ajan paljon enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.
– Kohteidemme tekninen käyttöaste on 96,5 prosenttia. Asuntohakujärjestelmässämme on 2500 avointa hakemusta ja asuntoja on tarjolla joitain kymmeniä. Vuokra-asuntojen tarjonta on yleisesti kyllä kasvanut, mutta siitä huolimatta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kysyntää laajasti.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
