Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Farmiliigassakin voi tehdä tulosta – miten yrityksissä muhiva tuottavuusjytky saadaan ulosmitattua?

Taloustieteilijä Mika Maliranta julkaisi äskettäin harvinaisen inspiroivan tietokirjan ”Pinnan alta”. Siinä Maliranta kurkistaa Suomen yritystalouden konepellin alle ja havaitsee, että sieltähän kuuluu oikein lupaava hyrinä.

Ripeän tuottavuuskasvun perustekijät näyttäisivät olevan hyvässä kunnossa: Suomeen on finanssikriisin jälkeen syntynyt uusien yritysten ”hopeinen” (2007–2011) ja ”kultainen” (2012–2016) sukupolvi, joiden toiminta nojaa vahvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Innovaatioita on jo saatu aikaan, mutta varsinainen tuottavuusjytky on vasta tuloillaan, kun yritykset vähitellen siirtyvät liiketoiminnan ”skaalausvaiheeseen” ja alkavat nousta suurten yritysten sarjaan.

Malirannan huojentavin viesti lienee, ettei Suomen talouden suorituskyky ole peruuttamattomasti vaurioitunut, vaikka bkt-kasvu on ollut hukassa jo yli 15 vuotta. Kyse on tuhon ja uuden luonnin erilaisista aikajänteistä. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahduksen ja metsäteollisuuden vaikeuksien vuoksi Suomesta hävisi lyhyessä ajassa valtava määrä korkean tuottavuuden työpaikkoja. Sen sijaan matka tutkimus- ja tuotekehityspanostuksista merkittävän mittakaavan liiketoimintaan on pitkä ja voi hyvinkin viedä 10–20 vuotta. Vaikka iso joukko nuoria yrityksiä teki oikeita asioita jo 2010-luvun alussa, satoa päästään korjaamaan ehkä vasta 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Malirannan mukaan Suomi on siirtymässä vahvan kasvun aikaan. Moni on väitteestä ehtinyt jo provosoitua ja leimata sen vaaralliseksi toiveajatteluksi, joka voi viedä pohjaa julkisen talouden sopeutushaluilta ja kivuliailta rakenneuudistuksilta.

Moinen reaktio on monella tapaa yliampuva. Maliranta kuvaa kiinnostavalla tavalla nuorissa yrityksissä muhivaa tuottavuuspotentiaalia. Missä määrin tämä potentiaali saadaan lopulta ulosmitattua, onkin sitten toinen kysymys. Siinä pääministeri Orpon asettamalla ja Varman Risto Murron johtamalla kasvutyöryhmällä riittää varmasti pohdittavaa. Oman tulkintani mukaan ratkaisevaa on, miten hyvin kykenemme löystyttämään tai kiertämään Suomen talouskasvua kahlitsevia muita rajoitteita. Tällaisia rajoitteita voi nähdä ainakin 1) osaamisessa, 2) omistajuudessa sekä 3) markkinoiden toiminnassa.

Tuottavuuspotentiaalin hyödyntämisessä ratkaisevaa on, miten hyvin kykenemme höllentämään kasvua kahlitsevia muita rajoitteita.

Osaavan työvoiman riittävyyteen liittyvät kapeikot vaikuttavat kaikkein ahtaimmilta. 2010-luvun alun jälkeen syntyvyys on alentunut dramaattisesti. Vaikka nostaisimme korkeasti koulutettujen osuuden nuorista ikäluokista selvästi aiempaa suuremmaksi, meidän olisi silti vaikea kompensoida ikääntymisen kautta työvoimasta poistuvaa tietotaitoa. Tätä matematiikkaa on hankala yhdistää tavoitteeseen kasvattaa korkean tuottavuuden työpaikkojen suhteellista osuutta. Kotimaisten koulutuspanostusten lisäksi tarvitsemme huomattavia määriä myös ulkomaisia osaajia.

Osa talouden kommentaattoreista, muun muassa Murto, on nostanut ”viisaan” omistajuuden keskeiseksi pullonkaulaksi. Riskipitoisiin, satojen miljoonien tuotantolaistoinvestointeihin ei tahdo löytyä osaavaa kotimaista pääomaa. Rajoitteen seurauksena innovaatioyritykset siirtyvät jo ennen liiketoiminnan skaalausvaihetta ulkomaiseen omistukseen, jolloin käperrymme eräänlaiseksi lupaavien yritysten farmiliigaksi. Jos uusia suuria yrityksiä ei synny, mehukkaimmat tuottavuushyödyt jäävät Suomelta saamatta.

Massoittain osaavaa riskipääomaa on nopeasti hankala mistään taikoa. On varauduttava siihen, ettei uusia suuryrityksiä ainakaan jatkuvalla syötöllä Suomeen synny. Tästä päästäänkin mainitsemaani kolmanteen rajoitteeseen eli markkinoiden toimintaan. Innovaatiot kasvattavat henkistä pääomaa, joka lähtee innovaatioyritysten alkuperäisten omistajien, työntekijöiden ja tuotteiden kautta leviämään muuhun talouteen. Tätä leviämisprosessia kannattaa yrittää voidella.

On varauduttava siihen, ettei uusia suuryrityksiä jatkuvalla syötöllä Suomeen synny.

Markkinoiden kilpailun edistämiseen on syytä pistää erityisiä paukkuja: markkinahaastajat tuovat usein mukanaan tehokkaampia tuotantotapoja. Myös liiallinen sääntely ja normitus voivat estää ideoiden leviämistä. Sitäkin kannattaa pöyhäistä, onko markkinoille omaehtoisesti muodostunut talouden dynamiikkaa jäykistäviä rakenteita. Onko esimerkiksi huippuosaajien tiukoista kilpailukieltosopimuksista kansantaloudelle lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä?

Murron kasvutyöryhmältä, jossa myös Mika Maliranta on mukana, voidaan odottaa paljon hyödyllisiä ehdotuksia. Toivottavasti poliittisilla päättäjillä on tällä kertaa rohkeutta niitä myös toteuttaa ja näemme, että farmiliigassakin voi tehdä tulosta.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen yhteistyöblogissa Kauppalehdessä 22.10.2024.

Huomisen talous -blogiNäkökulmatTalous

Kestävyysvaatimukset rakentamisessa – mikä yhdistää edelläkävijäkuntia?

Syksyn ensimmäinen Talous&kunnat-verkkotapahtuma johdatteli katsojansa kestävien investointien suunnitteluun. Asiantuntijat keskustelivat siitä, kuinka vähentää rakentamisen päästöjä ja mitä hyviä käytäntöjä kunnianhimoiset organisaatiot ja kunnat ovat kehittäneet ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Yhteistyöllä edelläkävijäksi – Turku tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä

Turku on paitsi Suomen, myös Euroopan mittakaavassa kunnianhimoinen ilmastotoimija. Kaupunki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, mikä on kuusi vuotta tiukempi tavoite kuin Suomen valtiolla. Turku tekee myös laajaa kansainvälistä työtä tavoitteidensa edistämiseksi ja on valittu mukaan EU:n sadan hiilineutraalin kaupungin missioon.

Turun kaupungin Elinvoima/Vihreä siirtymä -organisaation projektiasiantuntijat Anna Liedes ja Helmi Loukonen pitivät koko organisaation sitouttamista avaintekijänä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

– Kaupungilla on vahva pormestariston tuki hiilineutraaliustavoitteiden edistämiseen. Ilmastotiimi ja muutkin organisaatiossamme edistävät tavoitteiden toteutumista ja niihin on saatavilla käytännön tukea. Mietimme esimerkiksi yhdessä rakentamisen puolella, millä toimenpiteillä voimme edistää ilmastotavoitteitamme, Loukonen kertoi.

Yhteistyöhenki ulottuu Turussa myös yli kaupunkiorganisaation rajojen.

– Ilmastosuunnitelmamme ja kiertotalouden tiekarttamme vahvuus on siinä, että ne on suunniteltu ja toimeenpannaan sidosryhmäyhteistyönä. Olemme osallistaneet paikallisia yrityksiä ja alueellisia toimijoita jo suunnitteluvaiheessa, kuvasi Liedes.

EU:n kestävyyskriteerit muuttavat kiinteistömarkkinaa

Panelistit arvioivat EU-taksonomian vaikutuksia investointeihin ja rakentamishankkeisiin. Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kuvasi taksonomiaa EU-tasoiseksi luokittelujärjestelmäksi, joka auttaa määrittämään, millaiset sijoitukset ovat kestäviä.

– Taksonomia luo eri markkinaosapuolille yhteisen kielen. Keskeistä on sen kautta saatavat vaikutukset, jotka tulee raportoida. Taksonomiaan kuuluu kuusi osatekijää, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, kiertotalousratkaisut ja biodiversiteetin edistäminen. Osatekijöistä vähintään yhtä tulee edistää. Uudisrakentamisessa keskeisiä ovat tekniset kriteerit, jotka moni meidän vihreän rahoituksen hankkeistamme toteuttaa jo tällä hetkellä, Erkkilä totesi.

Granlundin vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs totesi EU-taksonomian vaikuttaneen kiinteistömarkkinaan monella tavalla.

– Energiatehokkuushankkeita on käynnistynyt nimenomaan taksonomiatavoitteiden takia. Ilmastoriskien arviointi on myös tullut Suomessa sen myötä markkinaan. Isoja kiinteistöportfolioita arvioidaan nykyään ilmastoriskien näkökulmasta, mitä ei käytännössä tehty ennen EU-taksonomiaa. Se on tuonut yhden hyvin selkeän viitekehyksen, jota suuremmat yritykset tavoittelevat, hän kertoi.

Bruce-Hyrkäs muistutti, että EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä yritysten määrä, jotka joutuvat raportoimaan vastuullisuustoimistaan, tulee viisinkertaistumaan. Vastuullisuusodotukset näkyvät myös kiinteistökaupassa: kiinteistönomistajat hakevat portfolioihinsa kohteita, jotka täyttävät EU-taksonomian vaatimukset.

”Eilisen keinoilla ei luoda uutta tänään”

Rakentamisen rooli ilmastotavoitteisiin pääsemisessä on keskeinen. Granlundin Bruce-Hyrkäs totesi, että kunnat voivat vaikuttaa päästöihin tehokkaasti kestävällä rakentamisella ilman, että muutos edes näkyy ihmisten elämänlaadussa tai palvelutasossa.

Kaikki keskustelijat korostivat elinkaariajattelun tärkeyttä kestävässä rakentamisessa. Merkittävät päästövähennykset vaativat rakennuttajilta uudenlaista ajattelutapaa.

– Ei voida ajatella, että rakennetaan hanke niin kuin olisi aina rakennettu. Ei ole amerikantemppuja, että yksittäisillä toimilla hanke tulee vähähiiliseksi. Ketjun jokaisessa vaiheessa pitää pystyä vähentämään päästöjä, huomautti Bruce-Hyrkäs.

Panelistit pohtivat, mikä yhdistää kunnianhimoisia ilmastoratkaisuja tekeviä kuntia ja asuntorakentajia. Anna Liedes ja Tytti Bruce-Hyrkäs korostivat kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista kaikilla organisaation tasoilla. Liedes ja Erkkilä puhuivat myös siilojen purkamisen puolesta: kun kaikki tiimit puhaltavat yhteen hiileen, auttaa se tavoitteisiin pääsemisessä.

Uuden tekeminen vaatii myös rohkeutta kokeilla erilaisia keinoja ja puskea kumppaneita eteenpäin.

– Edelläkävijähankkeissa on usein yksi lipunkantaja tai pieni tiimi, jolla palaa sydän asialle ja on halu tehdä asioita uudella tavalla. Se vaatii hyvää johtamista ja kulttuurin, joka sallii myös epäonnistumisia. Eilisen keinoilla on hankala tehdä mitään uutta tänään. Turun kaltaiset esimerkit ovat tärkeitä – ne luovat markkinaa ja tekemisen tapaa, joilta muut voivat oppia omissa hankkeissaan, Rami Erkkilä kiitteli.

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Talous&kunnat: Kuntatalouden uusi suunta 19.11.

Kuntatalouden teemoihin keskittyvän Talous&kunnat-tapahtumasarjamme vuoden päätösosassa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kuntarahoituksen toimistusjohtaja Esa Kallio keskustelevat kuntatalouden ajankohtaisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.

Aika: ti 19.11.

Paikka: Verkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täältä

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalin täältä. 

Kestävä rahoitusTapahtumat

Kuntarahoituksen vihreä joukkovelkakirja keräsi ennätyksellisen 5,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin kysynnän 

Kuntarahoitus teki historiaa vuoden viidennellä joukkovelkakirjalainallaan. Vihreä yhden miljardin liikkeeseenlaskumme keräsi ennätyksellisen 5,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin merkintäkirjan, joka on historiamme kaikkien aikojen suurin. 

Ilmoitimme markkinoille tiistaina 1. lokakuuta uudesta yhden miljardin dollarin vihreästä liikkeeseenlaskusta. Vahvan sijoittajakysynnän ansiosta marginaalia päästiin tiukentamaan alustavasta +50 korkopisteestä nopeasti +46 korkopisteeseen. Merkintäkirjat paisuivat lopulta 5,5 miljardiin dollariin. 

– Vihreän rahoituksemme kysyntä kasvaa hyvään tahtiin, ja olikin mahtavaa palata Yhdysvaltain markkinoille tämän mittaluokan liikkeeseenlaskulla. Kysyntä oli ennennäkemätöntä, mikä kuvastaa Yhdysvaltojen velkakirjamarkkinoiden vahvaa virettä. Suuret kiitokset kaikille transaktioon osallistuneille sijoittajille ja yhteistyökumppaneille, sanoo varainhankintatiimin Senior Analyst Aaro Koski. 

– Onnittelut Kuntarahoituksen tiimille erinomaisesti ajoitetusta ja toteutetusta vihreästä liikkeeseenlaskusta. Merkintäkirjan syvyys ja monipuolisuus ovat todiste Kuntarahoituksen globaalista vetovoimasta sekä pitkäjänteisestä suhteiden rakentamisesta ESG-sijoittajakuntaan. Meillä oli ilo olla tukena tässä hankkeessa, sanoi liikkeeseenlaskussa yhteistyökumppanina toiminut Adrien de Nauroin, BoFa Securitiesilta. 

Merkintöjä tehneet sijoittajat ovat markkinoiden arvostamia tahoja. Keskuspankit ja viralliset instituutiot saivat 61 % allokaatioista, pankkien treasuryt 25 %, ja loput 14 % menivät rahastoille sekä vakuutus- ja eläkerahastoille. Maantieteellinen jakauma oli monipuolinen; sijoittajia oli eniten EMEA-alueelta (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), sen jälkeen Amerikoista ja Aasiasta. 

Olemme nyt saavuttaneet noin 8 miljardia euroa 9 miljardin pitkäaikaisen varainhankinnan tavoitteestamme tälle vuodelle. 

Transaktion tiedot

Final terms 2.10.2024

Issuer Municipality Finance Plc (“MuniFin”) 
Issue rating  Aa1 / AA+ (Moody’s / S&P) (all stable) 
Issue amount USD 1,000,000,000.00
Pricing date 2nd October 2024
Settlement date 9th October 2024 (T+5)
Maturity date 9th October 2029
Re-offer price / yield 99.557% / 3.723% 
Coupon 3.625%  (semi-annual)
Re-offer spread Mid-swaps +46bps 
Spread vs benchmark UST 3.5% Due September 2029 +16.1bps 
ISIN XS2914674408 / US62628PAG19
Joint lead managers BofA Securities, Nomura, RBC Capital Markets, TD Global Finance

Vihreät joukkovelkakirjalainat rahoittavat vihreää siirtymää

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta Lue lisää vihreistä joukkovelkakirjalainoista (englanniksi)

Jakauma sijoittajatyypeittäin

Alueellinen jakauma

Kommentit yhteistyöpankeilta

“Municipality Finance (MuniFin) returned to the USD market with a bang, extending their curve out to Oct-2029s. The $1bn no-grow 5-year garnered a $5.5bn book, utilising their Green assets for the transaction, their first time in the USD market for 8 years. The transaction witnessed phenomenal traction and provided USD investors the rare opportunity to engage in a Munifin Green Bond. The result is a testament to Munifin’s credit quality and standing with the global investor base. Congratulations!”

Mark Yeomans, Managing Director, Public Sector DCM, Nomura

”Congratulations to the MuniFin team on a very successful USD 5-Year Green transaction; reacting swiftly to print their first USD Green Benchmark since 2016. The final orderbook in excess of $5.5bn marks MuniFin’s record for a USD transaction; a reflection of the high-quality credit and a recognition of the team’s efforts on global investor engagement. RBC was delighted to be involved and it was a pleasure working with the team on this transaction.”

James Taunton, Head of Public Sector Origination, Europe, RBC

“Congratulations to the MuniFin team on an outstanding result with their 5yr USD Green transaction. The team managed to take advantage of robust execution conditions in the USD market and pick an excellent execution window resulting in a phenomenal outcome!”

Laura Quinn, Managing Director, Global Co-Head of SSA and Head of Dublin Debt Capital Markets, TD Global Finance

KuntarahoitusVarainhankintaVihreä rahoitus

Siirrettäviä kouluja ja päiväkoteja – kunnat varautuvat väheneviin lapsimääriin 

Kunnat sopeutuvat väheneviin asukasmääriin sekä leasingratkaisuilla että siirtokelpoisilla koulu- ja päiväkotirakennuksilla. 

Kutistuvat ikäluokat eivät ole kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävä kauhukuva, vaan todellisuutta eri puolilla Suomea. Viime vuosikymmenellä alkanut syntyvyyden lasku näkyy jo konkreettisesti ala-asteilla, sillä tänä syksynä koulun aloitti jälleen ennätyspieni määrä ekaluokkalaisia. 

Suomen kunnat ovat jo kuuden vuoden päästä tilanteessa, jossa koululaisten määrä romahtaa merkittävästi. Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n mukaan Suomessa tulee vuonna 2030 olemaan 82 000 peruskoululaista vähemmän vuoden 2023 tasoon verrattuna.  

”Monella kunnalla on hyvä käsitys siitä, miten väkimäärä kehittyy lähivuosina, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän arvio väistämättä hämärtyy. Tilahankkeissa, kuten koulujen ja päiväkotien rakentamisessa ja remontoinnissa, tulisi kuitenkin pystyä katsomaan useita vuosikymmeniä eteenpäin”, Daniel Eriksson, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö, huomauttaa. 

Yhtälö ei siis ole helppo, mutta kunnat reagoivat muutokseen monin tavoin: yhtäältä kouluja lakkauttamalla ja yhdistämällä, mutta toisaalta myös joustavilla tilaratkaisuilla.  

Muunneltavat tilat eivät jätä kuntia pulaan 

Kun vanha koulurakennus alkaa olla tiensä päässä, moni kunta on ison päätöksen edessä: kannattaako isoista rakennuksista pitää kiinni, jos oppilaita ei enää riitä? Opetustiloja tarvitaan nyt, mutta kymmenen vuoden kuluttua huomattavasti vähempi neliömäärä voisi riittää. 

Yhä useammat kunnat päätyvät hallitsemaan riskiä muunneltavilla moduulirakennuksilla. Niissä on monia etuja verrattuna perinteisiin koulutaloihin: kun rakennus koostuu yhdisteltävistä ja siirtokelpoisista moduuleista, se voidaan valjastaa myöhemmin toiseen käyttöön tai siirtää toiselle puolelle kaupunkia. Näin kunnan käsiin ei jää valtavia määriä tarpeettomaksi muuttuneita neliöitä.  

”Uudelleen käytettävät tilat tulevat olemaan suuri trendi, jonka merkitys kasvaa merkittävästi lähivuosina”, arvelee Karl Lintukangas, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö. 

Leasing päihittää vuokramallin nykyisessä korkoympäristössä

Kunnat voivat lisätä joustavuutta ja turvaa myös rahoituksen avulla. Siirtokelpoisissa rakennuksissa kiinteistöleasing on yleinen ja kustannustehokas rahoitusmalli. Leasingjakson päätyttyä kunta saa tyypillisesti valita, lunastaako rakennuksen itselleen vai myykö sen takaisin urakoitsijalle.  

Kun asiakas maksaa rahoitusleasingissa kohteesta pääomavuokraa, samalla velan määrä pienenee. Kohteen tuleva lunastushinta on tiedossa jo leasingsopimusta tehtäessä – toisin kuin vuokramallissa. Rakennuksen voi siis leasingsopimuksen päättyessä lunastaa ennalta sovittuun hintaan, toisin kuin perinteisessä vuokramallissa. 

”Toisin kuin vuokrasopimuksissa, leasingmaksuja ei sidota indekseihin, vaan markkinakorkoon. Lyhytaikaisissa tilatarpeissa vuokramalli voi olla toimiva ratkaisu, mutta pidemmissä yli 5 vuoden sopimuksissa indeksikorotusten merkitys voi olla huomattava”, Karl Lintukangas kertoo.  

Tuleviin vuosikymmeniin liittyy etenkin pienissä kunnissa tällä hetkellä paljon kysymyksiä. Väestötilastot ja syntyvyys eivät käänny nousuun pelkällä toiveikkaalla ajattelulla, mutta kehitykseen voi varautua viisailla ratkaisuilla. Niitä tarvitaan nyt sekä rakennushankkeita että rahoitusratkaisuja suunniteltaessa.  

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla voi rahoittaa kiinteistöhankkeita kustannustehokkaasti perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot. Kiinteistöleasing voi olla myös tavallista edullisempaa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta.

Lue lisää kiinteistöleasingista 

LeasingNäkökulmat

Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut tarjoavat kattavaa asiointia sujuvasti

Digitaalisten palvelujen käyttöönotto kannattaa: ne tuovat asiointiisi joustoa ja auttavat hallitsemaan organisaatiosi talouden kokonaiskuvaa.

Asiakkaamme saavat digitaaliset palvelut käyttöönsä ilman erillisiä asennuksia: kaikki sovellukset toimivat samassa pilvipalvelussa, johon kirjaudut yksillä käyttäjätunnuksilla. Tuemme sinua sovellusten käyttöönotossa ja järjestämme maksuttomia käyttökoulutuksia asioinnin laadun parantamiseksi ja helpottamiseksi.

– Asiakkaamme ovat olleet mukana jokaisen palvelumme matkassa jo ennen niiden julkaisua. Tämä on auttanut meitä merkittävästi, kun tavoitteenamme on tarjota asiakaskunnallemme räätälöityjä ratkaisuja, kuvailee Okko Rostedt, senior asiantuntija, digitaaliset palvelut.

Digitaalinen asiointi: lainanhaku ja dokumentaatio sujuvasti yhdessä paikassa

Digitaalinen asioinnin kautta voit helposti jättää hakemuksen pitkä- tai lyhytaikaisesta lainasta, hyväksyä saamasi rahoitustarjoukset, sekä hallinnoida näihin liittyviä asiakirjoja ja dokumentteja. Sovellus tekee kokonaisuuden hahmottamisesta helpompaa: näet nopeasti, puuttuuko hakemuksesi liitteistä jotain. Voit hyödyntää samaa hakemusta myös kilpailuttaessasi rahoitustarjouksia muilla toimijoilla.

Digitaalisen asioinnin käyttöönotto on maksutonta. Saat asioinnin käyttöösi solmimalla digitaalisen asioinnin sopimuksen Kuntarahoituksen kanssa: samalla vahvistat organisaatiosi henkilöt, joilla on oikeus asioida digitaalisesti kanssamme.

– Digitaalinen asiointi alkaa olla arkipäivää ja olemme Kuntarahoituksellakin hyvässä vauhdissa digitaalisessa siirtymässä. On ollut ilo nähdä miten asiakkaamme ovat ottaneet asiointisovelluksemme vastaan, kertoo Jaakko Suhonen, senior asiantuntija, digitaaliset palvelut.

Lainasalkkusovellus: johda taloutta tiedolla

Lainasalkkusovelluksemme antaa sinulle monipuolisen työkalun lainojen ja rahoitussalkun seurantaan sekä raportointiin koko konsernin tasolla. Lainasalkku auttaa sinua johtamaan organisaatiosi taloutta tiedolla ja tekemään pitkänäköisiä valintoja: saat kattavan näkymän rahoitussalkkuusi, ajantasaista markkinadataa, ja mahdollisuuden simuloida erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutuksia.

Näet palvelussa automaattisesti Kuntarahoitukselta saadut lainat, mutta sovellus ei rajoitu vain niihin: voit lisätä näkymään myös muiden rahoittajien myöntämät lainat sekä konsernin takaukset, takausprovisiot ja antolainat. Sovellus tarjoaa valmiita raportointipohjia, mutta voit myös laatia itse räätälöidyn raportin. Voit myös seurata konsernisi sopimustapahtumia palvelun kalenterisovelluksen avulla. Palvelun lisenssihinnoittelu riippuu konserniyksikköjen ja korollisen vieraan pääoman määrästä.

– Haluamme tarjota palvelumme konsernitasoisina ratkaisuina, koska tälle on ollut asiakaskunnassamme selkeä tarve. On koko konsernille merkittävä etu, että heillä on käytössään yhteinen työkalu, joka parantaa datan laatua ja tehostaa tiedon kulkua, Suhonen avaa palvelun hyötyjä.

Kassaennustesovellus: hallitse likviditeettiä lyhyellä ja pitkällä jänteellä

Kuntarahoituksen kassaennustesovellus auttaa kassavirran hallinnassa, ennustamisessa ja raportoinnissa, tarvittaessa aina koko konsernin tasolla asti. Palvelu vähentää likviditeetinhallinnan manuaalista työtä. Irtaantumalla Excel-taulukoiden käytöstä pienennät myös kaavan rikkoutumiseen tai tietojen häviämiseen liittyviä riskejä.

Palvelu on linkitetty lainasalkkusovellukseemme, josta lainatapahtumat integroituvat suoraan kassaennustesovellukseen. Automaattinen tiliotteiden haku auttaa sinua myös pysymään kartalla: näet aina ajantasaisen aamusaldosi. Voit määritellä tarpeen mukaan sovellukseen käyttäjäkohtaisia oikeuksia: useampi käyttäjä voi nähdä ja muokata kassavirtoja.

ESG-sovellus: seuraa kuntasi kestävää kehitystä

ESG-sovelluksemme on tarkoitettu vain kunta-asiakkaidemme käyttöön. Maksuton palvelu kerää tietoa laajasta paletista julkisia lähteitä ja auttaa sinua seuraamaan kuntasi kestävän kehityksen tunnuslukuja niin nykytilan kuin kehitystrendien osalta.

ESG-sovelluksen tunnusluvut perustuvat Sitowisen kehittämän MayorsIndicators-palvelun kuntakohtaisiin indikaattoreihin, jotka puolestaan pohjautuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Näet palvelussa myös tarkemmin, mistä kunkin kohdan pisteytys koostuu.

Sijoitussalkkusovellus: kaikenkokoisille asiakkaille, jotka haluavat seurata sijoitusvarallisuutensa kehitystä

Sijoitussalkkusovellus auttaa sinua sujuvassa sijoitusten hallinnoinnissa, seurannassa ja raportoinnissa riippumatta siitä, ovatko kyseessä osakkeet, optiot, bondit tai ETF-rahastot. Voit hallinnoida sijoituksiasi yhdessä tai useammassa salkussa ja automatisoida transaktioiden viennin palveluun.

Sovelluksessa voit seurata yhtiötapahtumien vaikutusta salkkuun ja tuottaa monipuolisia raportteja positioista, transaktioista, arvonkehityksestä, toteutuneista tuotoista ja siirtyneistä koroista. Sovelluksen hinnoittelu riippuu hallinnoitavan varallisuuden määrästä.

Talousennustesovellus: irti lyhyen aikavälin näkymästä ja katse kauas tulevaisuuteen

Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden johdolle tarkoitettu sovellus tuo lintuperspektiiviä talouteen: voit ennustaa päätösten vaikutuksia jopa 40 vuoden päähän. Skenaariota vaihtamalla näet ennustetut muutokset tunnusluvuissa välittömästi.

Palvelun avulla saat visualisoinnit organisaation nykytilasta ja tulevasta kehityksestä. Voit myös luoda talousarviota täydentäviä skenaarioita, kuten investointeja tai omaisuuden myyntiä, ja havainnollistaa toimenpiteiden vaikutuksia organisaatiosi päättäjille.


Tutustu oheisista linkeistä digitaalisten palveluidemme tarjoamiin mahdollisuuksiin juuri sinun organisaatiollesi tai ota yhteyttä, niin kerromme lisää. Yhteystietomme löydät palvelusivun alareunasta – voit myös lähettää meille sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.

Digitaalisten palveluiden kuvaukset eri asiakasryhmille:

Kunnat | Asuntotoimijat | Hyvinvointialueet

Digitaaliset palvelut

Sopeutustoimet horjuttavat lähivuosien opiskelija-asuntotuotantoa 

Opiskelija-asuminen on nyt tiukilla: nuoret hakevat edullisia asuntoja ennätyksellisen paljon, mutta samalla julkisen tuen säästökuuri hankaloittaa uuden asuntokannan tuotantoa.

Opiskelijoiden tukipolitiikka käy tällä hetkellä läpi useampaa yhtäaikaista mullistusta. Tukikeskustelu on käynyt kuumana kevään kehysriihestä lähtien, jolloin hallitus päätti siirtää opiskelijat takaisin opintotuen asumislisälle elokuussa 2025. Jo tänä vuonna asumistuki pienenee ja opintorahan indeksikorotukset ovat jäässä, mikä osuu suoraan opiskelijoiden kukkaroon.

Leikkuri iskee myös toista kautta, sillä samaan aikaan hallitus alentaa erityisryhmien investointiavustuksia. Opiskelija-asuntoyhteisöt, joista monet ovat Kuntarahoituksen asiakkaita, joutuvat investointiavustusten heiketessä tukalaan tilanteeseen. Investointiavustuksia voidaan myöntää erityisryhmille tarjottavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen. Vuonna 2023 avustusten määräraha oli 120 miljoonaa euroa, tänä vuonna enää 63 miljoonaa. Vuonna 2025 investointiavustukset pienenevät entisestään merkittävästi 15 miljoonaan euroon.

Leikkauksen uskotaan vaikeuttavan muun muassa opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien ja ikääntyvien asuntorakentamista. Jo ennestään pienen opiskelijoille varatun investointiavustuksen pelätään kutistuvan nyt olemattomaksi. Suomen opiskelija-asuntoyhteisöille muutos tulee olemaan tuntuva.

– Käänteet ovat olleet vuoden aikana todella nopeat. Ensin näytti siltä, että investointiavustus putoaa puoleen. Nyt näyttää siltä, että mahtaako juuri mitään olla jäljellä. Se muuttaa investointilaskelmia kovastikin, kertoo Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski.

Kasvavaan asuntokysyntään mahdotonta vastata nopeasti

Tiukka säästökuuri näkyy tällä hetkellä suoraan opiskelija-asuntosäätiöiden hakemusmäärissä. TOASilla opiskelija-asuntojen kysyntä on huipussaan jo toista vuotta.

– Monta vuotta on ollut niin, että yksiöihin haetaan eniten, mutta myös soluhuoneisiin ja perheasuntoihin on nyt enemmän hakijoita kuin vuosi sitten, Koski kertaa kesän hakijoiden toiveita.

Opiskelija-asunnon saaneet pitävät niistä kiinni myös pidempiä aikoja: kun kohtuuhintaiseen kotiin on päästy, siitä ei muuteta pois yhtä nopeasti kuin aiemmin. Vaikka kohtuuhintaisille asunnoille on enemmän kysyntää kuin koskaan, nopeita ratkaisuja ei ole tarjolla – nyt vireille laitettavat uudiskohteet saattavat valmistua vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Samaan aikaan investointiavustusten leikkaus vaikeuttaa uusien rakennushankkeiden käynnistämistä. Koski myöntää, että säätiöiden täytyy varautua tulevaisuudessa punnitsemaan nykyisestä poikkeavalla tavalla ja entistä tarkemmin, voidaanko uuden kohteen rakentamista aloittaa. Täysin seinään uudistuotanto ei kuitenkaan ole törmännyt.

– Toistaiseksi olemme pystyneet pitämään nykyisten uudiskohteiden rakennuksen käynnissä, Koski vakuuttaa.

TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski rakennustyömaalla
TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski

Arjen säästöpaine kasvaa – velkaantuuko uusi opiskelijasukupolvi?

Ensi vuoden elokuussa voimaan astuu toinen säästötoimenpide, joka supistaa asumisen tukea entisestään: opiskelijat siirtyvät takaisin opintotuen asumislisään yleisen asumistuen piiristä. Yleistä asumistukea opiskelijat ovat saaneet vuodesta 2017. Aiemman uudistuksen vaikutuksista saadaan tuoretta tietoa syksyllä Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n tutkimushankkeen myötä.

– On joitain havaintoja, että vuoden 2017 uudistuksen jälkeen yksin asuminen olisi yleistynyt kimppa-asumisen kustannuksella. Nyt mennään toiseen suuntaan, eli syntyy kannustin edullisempaan ja vaatimattomampaan asumiseen, VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen kuvailee.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Aino Halinen kertoo opiskelijoiden olevan huolissaan toimeentulostaan. Halisen mukaan leikkaukset kuukausibudjettiin ovat merkittäviä, minkä vuoksi moni opiskelija miettii nyt kulutusvalintojaan ja erityisesti isointa kuluerää, asumista. VATT:n Lyytikäinen arvioi myös opiskelijoiden saattavan joutua kiristämään vyötä monin tavoin.

– Opiskelijat voivat reagoida myös muilla tavoin, kuten työnteolla, asumisvalinnoilla ja muusta kulutustasosta tinkimällä, Lyytikäinen pohtii. – Velanoton lisääminen on yksi mahdollinen tapa opiskelijalle paikata leikkausten vaikutusta kulutusmahdollisuuksiin.

Halisen arvion mukaan tästä opiskelijasukupolvesta tulee hyvin velkaantunut, millä on pitkäkantoiset vaikutukset tulevaisuuden rakentamiseen, omistusasuntoon ja perheen perustamiseen.

– Leikkaukset osuvat niihin opiskelijoihin, joilla menee jo valmiiksi heikosti. Toimeentulollakin on tutkitusti suuri vaikutus ihmisen mielenterveyteen.

Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat merkittävä asuntojen tarjoaja

Suomen opiskelija-asuntoyhteisöt omistavat yhteensä yli 45 000 vuokra-asuntoa opiskelupaikkakunnilla. Valtaosa niistä on rakennettu valtion tuella. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry on alan edunvalvontajärjestö, jonka jäseninä ovat 21 opiskelija-asuntoyhteisöä. Valtio on edistänyt opiskelijakotien rakentamista korkotukilainoilla sekä erityisryhmien investointiavustuksella, joka on nyt heikentymässä merkittävästi. Kuntarahoitus on valtion tukeman asuntotuotannon merkittävä rahoittaja.

Lähde: Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: TOAS – Tampereen opiskelija-asuntosäätiö

Lue myös:

Satakuntatalon peruskorjaus, Helsinki
Opiskelija-asuntojen perus- ja viihtyvyysparannus, HOAS

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatIlmiöt

Markkinoiden pelkäämä USA:n taantuma olisi kova kolaus Suomenkin elpymistoiveille

Elokuu alkoi markkinoilla erittäin hermostuneissa tunnelmissa. Vaikka voimakkain kurssiheilunta rauhoittui nopeasti, epävarmuus myllerryksen merkityksestä voi kalvaa pidempään.

Lähtölaukauksen markkinakorjaukselle pamautti Japanin keskuspankki, jonka heinäkuun lopun yllätyskoronnosto säikäytti sijoittajat ja käynnisti Aasiassa massiivisen riskipositioiden purkamisaallon. Lomakauden ohkainen markkinalikviditeetti vielä voimisti hintaliikkeitä. Samaan rytäkkään osuivat myös USA:n odotuksia heikommat työllisyysluvut sekä kärjistynyt uhka koston kierteestä Israelin ja Iranin välillä.

Markkinapaniikkeja tulee ja menee eivätkä ne aina välttämättä kerro talouden lähestyvistä suhdanneongelmista. Varsinkin Yhdysvalloissa teknologiayhtiöiden arvostuskertoimet olivat karanneet niin tolkuttoman korkeiksi, että korjausliike odotti vain sopivaa katalyyttiä. Sytykkeitä saatiin lyhyen ajan sisällä niin rahapolitiikasta, makroluvuista kuin geopolitiikastakin.

Markkinoiden hieman pidemmän aikavälin kehityksen kannalta suurin riskipotentiaali liittyy USA:n talousdatan heikkenemiseen. Työttömyysasteen nousu rikkoi heinäkuussa jopa niin sanotun Sahmin taantumaindikaattorin* raja-arvon. Markkinoilla pelätään, että Fed on jo viivytellyt koronlaskujen aloittamisen kanssa liian pitkään eikä taantumaa välttämättä ehditä enää estämään.

Onneksi taantumariskit eivät vielä näy USA:n talousluvuissa kovin laaja-alaisesti. Työllisyys on aidosti heikentynyt, mutta taustalla on pitkä, poikkeuksellisen vahva jakso. Työttömyys painui pandemian jälkeen matalimmalle tasolleen yli 50 vuoteen. Vaikka USA:n työmarkkinoiden kovin imu on selvästi laantunut, Yhdysvalloissa on edelleen avoimia työpaikkoja enemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Sitä paitsi työmarkkinoiden ja palkkapaineiden hallittu jäähdyttäminen on ollut keskuspankin politiikan tietoinen päämäärä.

USA-vetoinen taantuma olisi Suomen suhdannetoiveiden kannalta selkäpiitä karmiva riski.

Vaikkei USA-vetoinen taantuma olekaan vielä mikään perusskenaario, on se Suomen suhdannetoiveiden kannalta selkäpiitä karmiva riski. Talouden korkoherkkyyden vuoksi olemme kärsineet taloustaantumasta jo parin vuoden ajan. Jos ulkomaan kysynnän heikkenemisen myötä negatiivinen paine talouteen edelleen voimistuu, matalasuhdanteesta voi tulla todella pitkä korpivaellus. Silloin kotimaan työttömyysennusteet menisivät uusiksi ja myös julkisen velkasuhteen taittuminen lykkääntyisi entistä kauemmaksi tulevaisuuteen.

Toisaalta on hyvä muistaa, että vipuvaikutukset toimivat molempiin suuntiin. Jos Fed ja EKP laskevat korkoja vähintään odotetulla tahdilla, hyötyy Suomi kevennyksistä useimpia muita maita enemmän. Ja jos koronlaskut vahvistavat kysyntätekijöitä globaalisti, myös suhdanneherkkyys sataa meidän laariimme.

Suomi hyötyy rahapolitiikan kevennyksistä useimpia muita maita enemmän.

Suomen vinkkelistä maailmantalouden pelitilanne näyttääkin nyt poikkeuksellisen kaksijakoiselta. USA:n mahdollinen taantuma olisi todella ikävä liukutaklaus Suomen ja koko Euroopan kauan odotetulle elpymiselle. On kuitenkin yhä täysin mahdollista, että keskuspankkien rahapolitiikkapäätökset osuvat lopulta varsin hyvin lankulle, inflaatio asettuu tavoiteltuun uomaansa ja koronlaskut tukevat talouden nousukäännettä.

Suomen bkt-kasvu on pitkään alittanut odotukset. Toivottavasti ensi vuonna alkaisi olla jo positiivisten yllätysten vuoro.

*Sahmin säännön mukaan USA:n talous on taantuman kynnyksellä, mikäli työttömyysasteen kolmen kuukauden liukuva keskiarvo ylittää edellisen 12 kuukauden pohjatason enemmän kuin 0,5 %-yksikköä.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä Kuntarahoituksen yhteistyöblogissa 19.8.2024.

Huomisen talous -blogiNäkökulmatTalous

ESG-analyytikko uskoo kuntien kykyyn kantaa ilmastovastuuta

Riikka Väisänen on Kuntarahoituksen tuore vahvistus, jolle työn yhteiskunnallinen ulottuvuus ja mahdollisuus vaikuttaa ovat olleet vahvoja ajureita läpi uran. Työ kuntasektorin ja ilmastoriskien parissa tuntuikin alusta asti omalta. 

Väisänen on Senior ESG Analyst, tuttavallisemmin ja ensimmäisellä kotimaisella ilmaistuna vanhempi ESG-analyytikko. Englanti ei kokonaan tittelistä tipu suomennettaessakaan: kirjainlyhenne ESG tulee sanoista Environmental, Social and Governance ja viittaa vastuullisuustyössä käsiteltäviin ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan teemoihin.  

Väisänen aloitti uudessa roolissaan Kuntarahoituksen riveissä toukokuun alussa. Hänen työpäivänsä teemat pyörivät ilmastoriskien ympärillä. 

– Työnkuvaan vaikuttavat pitkälti Euroopan keskuspankin odotukset ja ohjeistukset, joiden mukaan Kuntarahoituksenkin täytyy toimia ja raportoida työstään. Merkittävänä hankkeena työpöydälläni on nyt osallistuminen ilmastonmuutoksen riskeihin liittyvän stressitestauksen ja sen viitekehyksen luomiseen. 

Alusta asti Väisäselle on hahmottunut, että ESG ja vastuullisuuden teemat leikkaavat Kuntarahoituksella koko talon läpi.  

– Toimin itse riskienhallinnan tehtävissä, mutta myös tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa. Samalla avautuu mahdollisuus nähdä talouteen, datanhallintaan, asiakassuhteisiin ja muihin osaamisalueisiin talon sisällä. Se on kiinnostavaa ja tekee työstä samalla sosiaalisempaa: nautin mahdollisuudesta kohdata paljon ihmisiä. 

Haasteiden tuntemus yksin ei riitä – on ymmärrettävä myös ratkaisut 

Ennen Kuntarahoitusta Väisänen työskenteli valtion Ilmastorahasto Oy:ssa vauhdittamassa uusia ilmastoteknologioita. Hän on toiminut myös sote-sektorilla, jossa hän auttoi kehittämään käytännön hoitotyötä analysoimalla sairaanhoitopiirejä vertailevaa dataa. Lisäksi hän ehti olla mukana jalkauttamassa ohjelmistorobotiikkaa, joka vapautti terveydenhuollon ammattilaisten aikaa näyttöpäätetehtävistä varsinaiseen hoitotyöhön. 

Aiemman työhistorian perusteella ei olekaan ihme, että ESG-analytiikon rooli Kuntarahoituksella tuntui napakympiltä heti, kun Väisänen kuuli avautuvasta paikasta. 

– Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on työssäni parasta ja tuo siihen merkitystä: se kuuluisa mahdollisuus olla mukana tekemässä parempaa maailmaa, monesta eri näkökulmasta. Koen tärkeänä, että Kuntarahoitus auttaa rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, joka pyrkii huomioimaan myös kestävyyden rajat.  

Aiempi työ ESG-teemojen parissa auttaa ymmärtämään, kuinka laajoja haasteet ovat globaalistikin ajatellen. Ilmastonmuutoksen riskit heijastuvat meillekin usein eri tavoin, Väisänen muistuttaa: Suomessa voidaan nähdä sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja niiden aiheuttamia tulvia. Lisäksi vihreä siirtymä voi nostaa päästöistä maksettavaa hintaa.  

Vaikeita valintoja täynnä oleva globaali tulevaisuus voisi helposti myös horjuttaa asiantuntijan motivaatiota. Väisänen kuitenkin vakuuttaa, ettei suuriin kysymyksiin pääse puutumaan ja työn tempo on vauhdikasta.  

– Ratkaisuja on olemassa, ne on vain saatava käyttöön. Meidän asiakkaitamme ovat Suomen kunnat: he ovat toimijoita, jotka pystyvät vaikuttamaan merkittävästi siihen, yltääkö Suomi hiilineutraaliustavoitteisiinsa ja miten me valtiona voimme jarruttaa ilmastonmuutosta. Siinä ei todellakaan tule tylsää, kun ymmärtää ja näkee pieniltäkin tuntuvien valintojen laajat mahdolliset vaikutukset.  

Uusi työyhteisö uuden tiimiläisen silmin 

Väisänen tunnustaa lukeneensa jo ennen töiden aloitusta muista Kuntarahoituksen osaajista kertovan Meillä töissä -sarjan juttuja. Hänestä on ollut ilo huomata, että oma ensikuukausien kokemus on vastannut haastatteluissa vilisseitä teemoja. 

– On ollut hienoa tuntea ihmisistä huokuva hyvä meininki. Asioita tehdään tosissaan, mutta rennolla otteella. Tuntuu, että tällä kokoonpanolla on helppo toimia yhteisten tavoitteiden eteen: kukaan ei luo omaa kiitorataa, vaan toimii osana tiimiä, joka on enemmän kuin tekijöidensä summa. 

Moni juttusarjaan haastateltu asiantuntija on työtään peilatessaan nostanut esiin Kuntarahoituksen roolin: vastuiden osalta organisaatio vertautuu isoihin pankkeihin, mutta toimii pienemmän työyhteisön voimin. Väisänen on huomannut alusta asti saman ja uskoo sen olevan myös talon matalan hierarkian takana.  

– Kaikille voi täällä esittää kehitysideoita eikä tekeminen ole liian kaavoihin kangistunutta. Samaan aikaan omaakin perehtymistäni on auttanut todella paljon, että prosessit ovat pitkällä ja selkeästi dokumentoitu.  

Hyvinvointia luonnosta ja laulusta 

Riskienhallinnan ja analysoinnin ulkopuolellakin on elämää. Porista alun perin kotoisin oleva ja Helsinkiin opintojensa aikaan muuttanut Väisänen asuu Herttoniemessä aivan metsän tuntumassa.  

– Tykkään liikkua paljon ulkona; Helsingissä on hienoa, että luontoon pääsee niin helposti ja nopeasti. Kesäaikaan on ihan parasta lähteä retkelle eväiden kanssa ja juomaan termarikahvit.

Lisäksi ESG-analyytikko nauttii kuorolaulusta ja kotikeittiössä leipomisesta. 

– Leipominen ja ruuanlaitto ovat hyvää vastapainoa asiantuntijan työlle, kun saa vuorostaan tehdä jotain käsillään. Laulu tuo puolestaan sosiaalista iloa vapaa-aikaan. Olen entinen joukkueurheilija, joten kuoro ja sen porukassa tekemisen meininki veivät hyvin luontaisesti mennessään. Ja on ihan tutkittu juttu, että yhdessä laulaminen edistää terveyttä ja hyvinvointia! 


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Annukka Pakarinen

Meillä töissä

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024 on julkaistu: Liiketoiminta jatkui vahvana alkuvuoden aikana

Kuntarahoituksen liiketoiminta jatkui vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla vakaana toimintaympäristön haasteista huolimatta.

Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 89 miljoonaa euroa. Se kasvoi vertailukaudesta ja oli 9,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousu sekä vertailukautta pienemmät kulut.

Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi tammi–kesäkuussa 2,4 miljardiin euroon. Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi katsauskaudella 4,0 prosenttia ja oli kesäkuun lopussa 34,3 miljardia euroa. Kestäviin investointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävän yhteiskunnallisen rahoituksen yhteismäärä kasvoi katsauskaudella 15,7 prosenttia ja sen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 23,7 prosenttiin.

Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä oli tammi-kesäkuun aikana 4,9 miljardia euroa ja varainhankinnan kokonaismäärä kesäkuun lopussa oli 44,5 miljardia euroa.

Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva. Myös konsernin vähimmäisomavaraisuusaste pysyi vahvalla tasolla ja oli kesäkuun lopussa 12,0 prosenttia. Konsernin CET1-vakavaraisuus oli katsauskauden lopussa erittäin vahva, 102,4 prosenttia.

– Vuoden 2024 alkua leimasivat edelleen taloudellinen epävarmuus sekä huoli inflaatiokehityksestä. Toimintaympäristön haasteet eivät vaikuttaneet Kuntarahoituksen toimintaan, ja pystyimme varmistamaan asiakkaidemme edullisen rahoituksen perustehtävämme mukaisesti. Kuntasektorin rahoituksen kysyntä oli katsauskaudella hieman ennakoitua alhaisempi, kun taas asuntosektorilla rahoituksen kysyntä oli vilkasta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi.

Konserni julkaisi tänään myös Pilari III -selvityksen, joka koskee konsernin riski- ja vakavaraisuustietoja.

Lue ja lataa puolivuosikatsaus

Puolivuosikatsauksemme 1.1.–30.6.2024 on luettavissa ja ladattavissa verkkosivujemme Raportit ja julkaisut -osiossa.

Siirry puolivuosikatsaukseen

Kuntarahoitus

Suhdannekuopasta nousun vauhti voi yllättää

Suomen talouden askellus on viimeiset pari vuotta ollut todella vaivalloista. Vuoden 2022 alusta lukien bruttokansantuote on supistunut viitenä vuosineljänneksenä yhdeksästä ja olemme ainoa teollisuusmaa, jossa bkt on valahtanut koronapandemiaa edeltäneen tason alapuolelle. Venäjän hyökkäyssodan ja korkotason nousun vaikutukset ovat ottaneet koville.

Vaikka positiivista suhdannekäännettä jo povataan, tulevaisuuden kasvuennusteet ovat edelleen hyvin varovaisia. Ensi vuoden osalta tuoreimmat arviot liikkuvat 1,5 prosentin molemmin puolin. Selvästi parempaankin pitäisi olla mahdollisuudet. Aika usein elpymisnopeus yllättää, kun suhdannekuopasta lähdetään kirimään ylös.

Ennusteiden nihkeyteen on toki hyvät syynsä: arvonlisäveron korotus ja etuusleikkaukset rokottavat ostovoimaa, konkurssimäärät ovat 2000-luvun huipputasolla ja korot laskevat tuskallisen hitaasti. Silti moni tekijä luo myös optimismia. Talousluottamus hiljalleen vahvistuu, asuntomarkkinatilanne on vähintäänkin vakautumassa ja maailmantalouden kasvu herättää toiveita viennin toipumisesta. Vihreitä investointeja on paljon jonossa ja myös rakennusalan laman uskotaan ensi vuonna helpottavan.

Bkt-kasvun kannalta vuosi 2025 näyttää varsin otolliselta.

Bkt-kasvun kannalta vuosi 2025 näyttää varsin otolliselta. Sekä yksityinen kulutus, vienti että investoinnit saattavat elpyä melko samanaikaisesti. Lisäksi ensi vuodelle voi siirtyä huomattavaakin ”kasvuperintöä”, mikäli bkt-käyrä kääntyy ennusteiden mukaisesti nousuun jo kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Viimeksi suhdannepalaset loksahtivat vastaavalla tavalla kohdilleen 2016–2017, jolloin bkt kasvoi kumpanakin vuonna noin 3 prosenttia. Saman suuntaisia lukuja voidaan nähdä nytkin, kunhan vain korkojen lasku jatkuu vähintäänkin markkinoiden odottamalla tahdilla.

Pidemmän päälle oleellista ei tietenkään ole parin seuraavan vuoden bkt-kehitys, vaan millaiselle kasvu-uralle Suomi tulevaisuudessa yltää. Globaalin finanssikriisin jälkeinen noin viidentoista vuoden jakso on ollut suuri pettymys, mutta lupauksia paremmasta on. Yritykset ovat jo lisänneet TKI-panostuksia ja puhtaan energian saatavuus kehittyy suotuisasti. Maahanmuuton ansiosta jopa työikäisten määrä on kaikkien yllätykseksi kääntynyt uudelleen nousuun.

Tarvitaan vähemmän vanhoja tuotantorakenteita säilyttäviä tukia ja enemmän tervettä kilpailua.

Edessä siintävät kasvulupaukset pitäisi kyetä lunastamaan. Vuosien alisuoriutuminen on saanut monet epäilemään suomalaisen talousmallin dynaamisuutta. Onko siinä tarpeeksi eteenpäin vievää markkinadraivia? Miksi pörssin suurimpien yritysten lista pysyy vuosikymmenestä toiseen hämmentävän samanlaisena, vaikka muualla on nähty huomattavaa rotaatiota? Missä ovat uudet kasvuyhtiöt?

Rakenteellisille rajoitteille, kuten pienelle ja syrjäiselle kotimarkkinalle sekä pääomien puutteelle, emme juuri mitään voi – ainakaan kovin nopeasti. Sitäkin suuremmalla syyllä talouden muut olosuhteet pitäisi virittää paremmin tukemaan kasvuhakuista yritystoimintaa. Yksi ohjenuora voisi olla, että panostaisimme vähemmän vanhoja tuotantorakenteita säilyttäviin tukiin ja enemmän terveen kilpailun edistämiseen.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 9.7.2024.

Huomisen talous -blogiNäkökulmat