Hamina ennakoi tulevaisuuttaan: siirtokelpoinen koulu on viisas valinta lapsimäärien vähetessä

Hamina rakentaa Uuden-Summan alueelle koulun ja päiväkodin moduulirakennuksena. Leasingrahoitus ja muunneltavuus tuovat joustoa: kaupunki ei sitoudu vuosikymmeniksi rakennukseen, jos lapsien määrä kaupungissa laskee.

Elokuussa haminalaiset koululaiset ja päiväkotilapset pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin Uuden-Summan alueella. Kaupunki päätyi palveluverkkoselvityksessään yhdistämään Uuden-Summan ja naapurikylä Poitsilan koulut sekä rakentamaan niille uudet toimivat tilat. Samalla Uuden-Summan ja Kurkitien päiväkodit lakkaavat ja siirtyvät uuteen rakennukseen.Uusi koulu- ja päiväkotirakennus on Haminan mittakaavassa suuri: tilaa tulee 180 peruskoululaiselle sekä noin 140 varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle.

Muunneltava moduulirakennus vähentää ennustamisen tarvetta

Hanke on 10 miljoonan euron investointi haminalaisten lasten opetustiloihin, mutta samalla kaupunki parantaa kykyään varautua supistuviin ikäluokkiin. Koulu ja päiväkoti tulevat toimimaan siirtokelpoisessa moduulirakennuksessa. Se voidaan tarvittaessa siirtää myöhemmin toisaalle tai valjastaa tilat muuhun käyttöön.

– Moduulirakennuksen edut ovat siirrettävyys ja muunneltavuus. Jos kymmenen vuoden päästä meillä ei ole riittävästi lapsia Uudessa-Summassa, mutta keskusta-alueella tai Husulassa on, rakennuksen voi siirtää sinne, Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen kertoo.

Hankkeessa on huomioitu myös ympäristöarvot: rakennuksesta tulee energiatehokas ja puurakenteinen. Sille on myönnetty Kuntarahoituksen vihreää leasingrahoitusta.

Kilpailutus seis – vuokramalli vaihtui lennosta leasingiin

Taloudellista turvaa lisää Kuntarahoituksen leasingrahoitus, joka osoittautui käänteiden kautta parhaaksi ratkaisuksi Haminalle. Kaupunki käynnisti hankkeen viime elokuussa vuokramallilla, josta heillä oli aiempaa kokemusta Husulan moduulikoulun myötä.

– Aloitimme kilpailutuksen ja markkinavuoropuhelun kaikkien osapuolten ja urakoitsijoiden kanssa. Saimme useammalta taholta viitteitä, että leasing voisi sopia paremmin meille. Soitimme Kuntarahoitukseen ja kysyimme, miten leasingrahoitus toimisi, ja päädyimme keskeyttämään kilpailutuksen, Puustinen summaa.

Valitussa mallissa Kuntarahoitus toimii kohteen rahoittajana ja omistajana kymmenen vuoden ajan. Kyse ei ole pelkästä vuokrasopimuksesta, vaan kaupunki voi halutessaan lunastaa rakennukset leasingkauden päätyttyä. Jos kaupunki taas haluaa eroon koulusta ja päiväkodista tai jommastakummasta, urakoitsija on sitoutunut ostamaan rakennuksen itselleen 20 prosentin jäännösarvoa vastaan.

– Lapsimäärien kehitystä on hyvin hankala ennustaa, mutta näyttää siltä, että ne ovat selkeästi vähenemässä. Ikäluokkien koko ja kaupungin taloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, mitä kymmenen vuoden päästä teemme, Puustinen arvioi.

Ei yllättäviä vuokrankorotuksia

Leasingrahoituksen valintaa puolsivat ensisijaisesti sen joustavuus ja taloudellisuus.

– Husulan moduulihankkeessa on seitsemän vuoden vuokrasopimus, jossa elinkustannusindeksi nostaa vuokraa koko ajan. Uuden-Summan hankkeessa sitoudumme tiettyyn korkotasoon Kuntarahoituksen kanssa, mikä antaa meille ennustettavuutta.

Kuntarahoituksen asiantuntijat auttavat kuntia valitsemaan aina sopivimman rahoitusmallin.

– Matalan inflaation ja nollakorkojen aikana indeksikorotukset olivat maltillisia, mutta tilanne on viime vuosina muuttunut, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

– Kiinteistöleasing tulee edullisemmaksi, sillä leasingmaksut sidotaan indeksin sijaan markkinakorkoon. Se tarjoaa joustavan vaihtoehdon rahoittaa hanke tilanteessa, jossa kunta haluaa kiinteistön ulos taseestaan, Karl Lintukangas, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö, täydentää.

Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen arvelee, että seuraavassa vastaavassa hankkeessaan kaupunki saattaa hyvin päätyä myös Kuntarahoituksen leasingiin.

– Heti kun soitimme Karlille syksyllä, saimme selkeät vastaukset ja ohjeistukset, miten kannattaa toimia. Olen erittäin tyytyväinen Kuntarahoituksen toimintaan ja apuun, mitä olemme saaneet, hän kiittää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla voi rahoittaa kiinteistöhankkeita kustannustehokkaasti perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot. Kiinteistöleasing voi olla myös tavallista edullisempaa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta.

Lue lisää kiinteistöleasingista

Teksti: Taru Inkinen

Kuva: Jary Högnabba / Haminan kaupunki

Kokkolan lapset ja nuoret ideoivat ilmasto- ja ympäristötekoja – tutustu kilpailun voittajiin

Kokkolan kaupunki voitti Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailumme viime vuonna. Palkintorahalla järjestettiin kilpailu, jossa paikalliset lapset ja nuoret pääsivät ideoimaan kestävän kehityksen tekoja. Voittajat julkistettiin tänään palkintotilaisuudessa.

Viime syksynä Kuntarahoitus palkitsi Kokkolan vuoden vihreänä edelläkävijänä. Kilpailun palkinto oli 10 000 euroa, jonka voittaja sai käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.

Kokkola järjesti palkintorahalla kilpailun, jossa päiväkotilapset ja koululaiset saivat ideoida ilmastoon ja ympäristöön liittyviä töitä.

– Ympäristö on keskeinen aihe erityisesti nuoren sukupolven onnellisuudelle. Siksi me Kokkolassa uskomme lapsiin ja nuoriin, ja halusimme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho perustelee kilpailun järjestämistä.

Lapsiryhmille ja koululuokille suunnattuun kilpailuun osallistui 44 joukkuetta, jotka kisasivat neljässä eri ikäsarjassa. Jokainen ryhmä sai ilmoittaa kilpailuun mukaan yhden kisatyön. Ideoita kerättiin 2024 helmi- ja maaliskuun ajan.

Kunnianhimoiset ja luovat työt vakuuttivat raadin

Ideakilpailun voittajat julkistettiin tänään Kokkolan kaupungin järjestämässä palkintotilaisuudessa. Seuraavat idearikkaudellaan hurmanneet ryhmät valikoituivat voittajiksi:

Varhaiskasvatus

Voittaja: Ulkometsän päiväkoti
Kilpailutyö: Lajittelu ja sen tuominen osaksi päiväkotiarkea

Esiopetus – 2. lk

Voittaja: Lohtajan kirkonkylän koulu, 2. luokka
Kilpailutyö: Luontorakas koulun lähipiha-alue

3.–6. lk

Voittaja: Kälviän Marttilan koulu, 6. luokka
Kilpailutyö: Marttilan takapihan puutarha

Yläaste

Voittaja: Hakalahden koulu, 9 A
Kilpailutyö: Monimuotoisuuden suojelukampanja

Kunkin sarjan voittaja saa 2 500 euron rahapalkinnon, jonka luokka tai lapsiryhmä voi käyttää haluamallaan tavalla.

Vuoden vihreä edelläkävijä voitti Piispanmäen hankkeella

Viime vuonna Kokkola nappasi voiton Piispanmäen monitoimitalohankkeella Kuntarahoituksen kilpailussa. Kaupungin sitoutuneisuus vihreän rahoituksen vaatimuksiin teki vaikutuksen kisan arviointiryhmään.

– Kokkola on ottanut todella ihailtavalla tavalla omistajuutta kestävästä rakentamisesta, mikä näkyi myös Piispanmäen monitoimitalossa. Hanke otettiin omiin käsiin, ja koko organisaatio sitoutui siihen. Oli ilo seurata, miten kokkolalaiset lapset ja nuoret on saatu mukaan pohtimaan ympäristöasioita, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson sanoo.

Kuntarahoitus nimesi vuonna 2019 ensimmäistä kertaa vuoden asiakkaidensa joukosta vuoden vihreän edelläkävijän, joka on edistänyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Lue myös:
Kokkola on vuoden 2023 vihreä edelläkävijä
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Y-säätiö
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Rami Erkkilä: Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee yhteisöllisyyttä ylläpitäviä voimia

Yhteiskunnallisten hankkeiden määrä kasvoi yli 40 prosentilla vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Ymmärryksen kertyminen sekä sidosryhmien odotukset lisäävät kestävän rahoituksemme kysyntää.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on Kuntarahoituksen olemassaolon lähtökohta ja asiakkaidemme perustehtävä. Asiakkaamme tuottavat hyvinvointia ylläpitäviä toimintoja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, peruskoulutusta ja päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, liikunta- ja kulttuuripalveluita, infrastruktuuria sekä kohtuuhintaista asumista. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnan arvot ovat yhteiskunnallisen rahoituksen asiakkaidemme toiminnassa sisäänrakennettuina, ja usein investoinneissa on huomioitu laajasti myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.

Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa yhteiskunnallisen rahoituksen osuuden kahdeksaan prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnalliseen ja vihreään rahoitukseemme liittyvät teemat nousevat yhä useammin esiin myös keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Asiakkaidemme omat sidosryhmät ovat kiinnostuneita kestävyyteen liittyvistä tekijöistä – painetta näiden asioiden kehittämiseen tulee heille siis monelta suunnalta. Näistä syistä hankkeita ohjautuu aikaisempaa enemmän kestävän rahoituksemme piiriin.

Vuonna 2023 yhteiskunnalliseen rahoitukseen hyväksytty hankemäärä kasvoi yli 40 prosentilla edeltävään vuoteen verrattuna. Hyväksyimme rahoituksen piiriin 34 hanketta, joista suurin osa on hyvinvointihankkeita ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Olemme siis hyvällä tiellä kohti tavoitettamme.

Sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut siirtyivät vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kunnilla on edelleen tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Monet yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteista ovat käyttäjiensä lisäksi tärkeitä niiden sijaintikunnan elinvoimalle. Aktiviteetteja luovat investoinnit ovat yrityksille merkki siitä, että paikkakunta halutaan pitää elinvoimaisena.

Asukkaille hankkeet tuottavat parempia palveluita: mahdollisuuksia harrastuksiin, kulttuuriin ja liikuntaan, yhteisöllistä asumista, terveydenhuoltopalveluja tai nykyaikaisia ja terveitä oppimisympäristöjä. Usein kohteet tarjoavat toimintapuitteet kunnan oman toiminnan lisäksi myös kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen ja yhdistysten, tarjoamille palveluille. Hankkeissa huomioidaan eri ikäiset ihmiset, erilaiset lähtökohdat ja eri kulttuurit, mutta ennen kaikkea ne tuovat ihmisiä yhteen. Tätä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan koossa pitämiseen tänä yksilöllisyyttä korostavana eriytymisen aikana.

Rami Erkkilä
senior asiantuntija, kestävä rahoitus

Kirjoittaja vastaa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista Kuntarahoituksessa.


Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen yhteiskunnallista vaikutusraporttia 7.3.2024.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen vaikutusraportti 2023

Kerrostalokaksoset täyttivät kaksi vuotta – voittaako puu vai betoni?

Puutalo Kirsikka ja betonitalo Kide valmistuivat asuinkäyttöön tammikuussa 2022 Turun Arolaan. TVT Asunnot rakensi kerrostalot tismalleen samanlaisiksi pohjaratkaisuja ja pinta-alaa myöten – ne erosivat toisistaan vain rakennusmateriaalissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja ilmenee talojen kustannuksissa ja sitä kautta myös ympäristöystävällisyydessä. 

– Meillähän on tiedossa, että puurakennus on monessa mielessä parempi ilmastovaikutuksiltaan. Olemme halunneet tässä hankkeessa tutkia, mitkä muut asiat niihin vaikuttavat: millaisia eroja tulee talojen kustannuksiin, huollettavuuteen ja käytettävyyteen, niin meidän kuin asukkaiden näkökulmasta, kertoo Pauli Piekkari, TVT Asuntojen talotekniikka- ja energia-asiantuntija. 

Talojen erot odotettua pienemmät 

Rakennusten välisiä eroja on seurattu alusta lähtien. TVT Asunnot seuraa erityisellä kiinnostuksella kaukolämmön kulutusta, jota voidaan tarkastella talokohtaisesti. Huoneistojen olosuhdemittaukset – lämpötila, kosteus ja hiilidioksidimittaus – ovat Piekkarin mukaan myös tärkeät. Niitä seuraamalla nähdään, millä energiankulutuksella saadaan taloihin samanlaiset olosuhteet. 

Kahden asumisvuoden jälkeen on käynyt ilmi, että talojen ylläpitoon liittyvät erot ovat olleet odotettua pienemmät. Kaikkein yllättävintä onkin kohteen isännöitsijän Kati Leppiahon mukaan ollut se, miten vähän eroja talojen välillä on ilmennyt. 

Yksi harvoista havaituista eroista liittyy lämpötilaan. Puutalo Kirsikassa lämpötila vaihtelee vuorokauden sisällä enemmän kuin massiivisemmassa betonitalossa, joka sitoo itseensä lämpöä. Talot vaativat tämän vuoksi erilaista lämpötilan säätöä.  

Rakennusvaiheessa puurunkoinen Kirsikka tuli noin 13 prosenttia kalliimmaksi kuin Kide. Kirsikan hiilidioksidipäästöt olivat toisaalta noin 28 prosenttia pienemmät. 

TVT Asunnot seuraa säännöllisesti Kirsikan ja Kiteen asukkaiden tyytyväisyyttä.   

– Ensimmäisessä asukaskokemuskyselyssä vuonna 2022 asumiskokemukset olivat yhteneväisiä. Vastauksista ei siis ilmene, että asuminen jommassakummassa talossa olisi erityisesti parempaa tai huonompaa, Leppiaho kertoo. 

Kyselyssä nousi ainoastaan marginaalisen pieni ero talojen äänieristystä selvittävässä kysymyksessä: puutalon asukkaat kokivat, että äänet kantautuivat hieman helpommin.  

Hanke kartutti oppeja tulevaan 

TVT Asuntojen työntekijät eivät osanneet odottaa, miten samankaltainen Kirsikka olisi betonisen kaksosensa kanssa, koska betonirakentamisesta heillä on rutkasti enemmän kokemusta. Puurunkoisia taloja he ovat rakentaneet vasta muutamia.  

Rakennuttamisen puolella on nyt kerrytetty arvokkaita oppeja puurakentamisesta tulevaisuuden hankkeita varten. Eroja havaittiin jo rakennusmateriaalien kuljettamisessa työmaalle. Elementtien tuli olla hyvin suojattuja kosteudelta kuljetuksen aikana, mutta työtä helpotti se, että puutalon runkoelementtejä pystyi keveytensä vuoksi tuomaan työmaalle enemmän. Kirsikan rakentaminen sujui myös nopeammin, sillä talvikuukausina rakentamista pystyttiin jatkamaan sääsuojan alla.  

Hanke on herättänyt myös kiinnostusta alan oppilaitoksissa, erityisesti arkkitehtuurin opiskelijoiden keskuudessa.


Teksti: Taru Inkinen
Kuva: TVT Asunnot Oy

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Inkeroisten monitoimitalohanke etenee vauhdilla

Kouvolan Inkeroisissa pohdittiin, että varhaiskasvatus, esikoulu ja perusopetus olisi hyvä tuoda saman katon alle. Nyt taajamaan rakennetaan monitoimitaloa, johon tulee koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatustilat lähes 700 lapselle. Näin mahdollistetaan joustava esi- ja alkuopetus. 

Monitoimitalossa on tulevaisuudessa myös kirjasto, nuorisopalvelut, kansalaisopiston opetusta, järjestöjen ja seurojen toimintaa ja muuta vapaa-ajan aktiviteettia. 

Kesäkuussa 2023 käynnistetty rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa: paikallavalu ja betonielementtien asennukset on tehty ja rakennuksen puurungosta on valmiina noin puolet. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, monitoimitalo saadaan käyttöön elokuussa 2025.  

Palvelut tuodaan saman katon alle – paikallista esimerkkiä seuraten 

Mallina Inkeroisten toteutukselle toimii Valkealan uusi monitoimitalo, joka otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Myös Valkealassa kaikki lapsiperheiden palvelut on keskitetty saman katon alle. 

– Anjala-Inkeroisten alueen kouluhankkeesta keskusteltiin jo vuonna 2018, kun selvitimme perusopetuksen kouluverkkoa. Tarkastelimme pienenevää lapsimäärää, kuntaliitoksesta jääneitä vanhoja koulurakennuksia ja huonokuntoisia päiväkoteja, ja päiväkodin suosiota verrattuna perhepäivähoitoon. Sitouduimme tekemään isoja investointeja, kertoo Katja Ahola, Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja.  

Monitoimitalo rakennetaan puretun Inkeroisten koulun paikalle. Alueella oli tehtävä louhintaa ja poistettava kalliota suuren monitoimitalon tieltä. 

– Sijainti on kuitenkin käyttäjäkuntaa ajatellen käytännöllinen. Jäähalli sijaitsee aivan kohteen vieressä, ja uimahalli ja Inkeroisten keskusta ovat kummatkin lyhyen matkan päässä, Ahola kuvailee. 

Kyläkeskus, joka ei hiljene iltaisinkaan 

Kansalaisopisto ja kirjasto ovat olleet mukana monitoimitalon suunnitelmissa alusta lähtien, ja lisäksi kokous- ja liikuntatiloille suunnitellaan aktiivista iltakäyttöä. Muuntojoustavuus näkyy kaikkialla: koululuokat ja neuvottelutilat rakennetaan sellaisiksi, että kaksi tilaa voidaan sujuvasti yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. 

– Monitoimitalot ovat Valkealassa ja tulevaisuudessa myös Inkeroisissa ikään kuin kyläkeskuksia, Ahola kiteyttää. 

Tulevan monitoimitalon rakentamisessa otetaan huomioon myös ympäristö- ja kestävyyskysymykset. Kohde rakennetaan massiivipuisista CLT-elementeistä. Kouvolassa on toteutettu pienemmässä mittakaavassa puurunkoisia kohteita, kuten päiväkoteja, mutta CLT-rakentaminen on täysin uutta.  

– Kaupungin ympäristö- ja hankintaohjelmat ohjaavat ympäristöystävällistä rakentamista. Kouvola on osa Hinku-verkostoa, ja olemme sitoutuneet toimimaan ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Vähähiilisyys ja ympäristönäkökulmat saivat meidät valitsemaan rakennusmateriaaliksi puun, kun urakoitsija SRV ehdotti CLT:tä, Ahola kertoo.  

Kestävän kehityksen ja tehokkuuden tavoitteita on määritelty rakennustiedon ympäristöluokituksen kautta, jotka ohjaavat sekä kohteen suunnittelua että urakointia. 

Monitoimitalossa huomioidaan hyvä energiatehokkuus, sekä vihreän kaukolämmön ja aurinkopaneelien käyttö. Motivaattoreina toimivat luonnonvarojen säästäminen ja alemmat käyttökustannukset. 

– Valkealan monitoimitalo sai RTS-ympäristöluokituksessa neljä tähteä. Inkeroisissa tavoitellaan kolmea tähteä, mutta se on lähtötaso, jonka saa myös ylittää. RTS-ympäristöluokitus on ollut meille hyödyllinen työkalu, koska se huomioi kohteen ympäristöystävällisyyden, ei vain rakentamisen ajan, vaan koko elinkaaren ajalta, Ahola sanoo. 

Yhteistoiminnallinen KVR toi urakoitsijan osaamisen mukaan alusta asti 

Inkeroisten monitoimitalo toteutetaan yhteistoiminnallisena KVR-urakkana eli kokonaisvastuurakentamisena. Kouvolassa kokeillaan tätä toteutusmuotoa ensimmäistä kertaa. Tavallisessa KVR-urakassa tilaaja laatii tarjousasiakirjat, vastaanottaa tarjoukset ja valitsee urakoitsijan. Yhteistoiminnallisessa KVR:ssa keskeinen ero on, että urakoitsijat pääsivät osaksi hahmottelua jo ennen tarjouksien jättämistä. 

– Kartoitimme hankkeesta kiinnostuneet tarjoajat, ja järjestimme valikoituneiden kanssa työpajat. Mukana oli rakennuttajan edustajia, tarjouskilpailuun osallistuvat urakoitsijat, ja koulujen ja päiväkotien käyttäjiä. Näin saatiin kuvaa siitä, mitä monitoimitalolta tarvitaan, ja tarjoajat saivat hahmotella alustavasti ennen lopullista tarjousta. Halusimme yhteistoiminnallisella KVR:lla hyödyntää täysimääräisesti tarjoajan osaamisen ja kokemus oli mielestämme oikein positiivinen, Ahola kehuu.  

Inkeroisissa uutta monitoimitaloa odotetaan innolla, se on kovasti toivottu tila. Uusi ja monikäyttöinen kohde on myös tärkeä viesti paikallisille: 

– Se, että alueelle investoidaan, on luottamuslause ja merkki uskosta Inkeroisten elinvoimaan.


Teksti: Sara Pitzén, Tuomas Mäkinen
Kuva: SRV

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Rami Erkkilä: Kunnianhimoiset tekijät korjaavat myös taloudelliset hyödyt

Vihreän rahoituksemme kysyntä kasvoi vuonna 2023 merkittävästi. Ympäristöön liittyvien tavoitteiden lisäksi kestäviin ratkaisuihin kannustavat koko ajan voimakkaammin taloudelliset tekijät.

Vihreän rahoituksemme kysyntä nousi vuonna 2023 ennätyslukemiin. Myönsimme vihreää rahoitusta yhteensä noin 170 hankkeelle, joista lähes sata oli asuntosektorin asiakkaidemme investointeja.

Olen seurannut ilolla asuntotuotannon asiakkaidemme kunnianhimon kasvua. Asiakkaamme rakentavat yhä useammin A-energialuokan asuintaloja. He vaativat kumppaneiltaan energiatehokkaita ratkaisuja ja monipuolista kestävää rakentamista ja tekevät ennakkoluulottomia kokeiluja niin materiaali-, energia- kuin kierrätysratkaisuissa. He ovat rakentaneet puukerrostaloja, Joutsenmerkki-kohteita, verranneet puu- ja betonirakentamista, ja hyödyntäneet laajasti aurinkoenergiaa. Nämä kaikki ratkaisut on toteutettu kustannustehokkaasti ja rakennuksen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset huomioiden. Valtion tukema asuntotuotanto on kiistaton keihäänkärki energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä asuntorakentamisessa Suomessa.

Myös kunta-asiakkaamme tiedustelevat meiltä yhä useammin vihreää rahoitusta. Ympäristö huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa, kuntien kestävyystavoitteet ulottuvat kaavoitukseen ja tonttien vaatimuksiin – näitä asioita me peräänkuulutamme vihreän rahoituksen viitekehyksessämme.

Vuonna 2023 valitsimme toisen kerran Vuoden vihreän edelläkävijän. Voittaja, Kokkolan kaupunki, oli myös ansiokkaasti dokumentoinut Piispanmäen monitoimitalo -hankkeessa kestävyyshyödyt, mikä teki sen arvioinnista meille helppoa. Esimerkillistä hankkeessa on myös kaupungin halu uudistaa oman organisaation toimintaa ja yhteistyömalleja, joita kestävän muutoksen toteuttaminen usein edellyttää.

Asiakkaillamme on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Myös Kuntarahoituksen suurin positiivinen vaikutus syntyy liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa vihreän rahoituksen osuus 25 prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Meillä on myös ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille.

Tavoitteiden tiukentuessa halusimme myös kasvattaa omia kannustimiamme, ja sen osoituksena paransimme rahoituksen marginaalihyötyä kolmanneksella viime syksynä. Parannuksesta hyötyvät erityisesti kaikkein kunnianhimoisimmat hankkeet.

Investointien vaikutusten esiin tuomisen ja raportoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Tähän ohjaa myös yhä tiukentuva lainsäädäntö. Edelläkävijät näyttävät suuntaa muille ja ajan myötä eilisen huippusuoritus on huomisen keskiarvo. Samalla organisaatiot ovat yhä valmiimpia kohtaamaan tulevat ilmastohaasteet. Kunnianhimoiset tekijät keräävät maineen ja kunnian lisäksi myös taloudelliset hyödyt.


Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen vihreää vaikutusraporttia 7.3.2024.

Kuntarahoituksen vihreä vaikutusraportti 2023

Energiantuotannon vihertyminen näkyy rahoituksen vaikutusraportoinnissa – vihreiden joukkovelkakirjalainojen eli green bondien pohjoismaisia raportointisuosituksia on päivitetty 

Kuntarahoitus on yhdessä muiden pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden kanssa päivittänyt vihreiden joukkovelkakirjalainojen eli green bondien vaikutusraportoinnin suosituksia. Päivitykset johtuvat muutoksista markkinakehityksessä, erityisesti energiantuotantoon liittyvien päästöjen vähenemisestä.

Position Paper on Green Bonds Impact Reporting on pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden yhteinen raportointisuositus, joka koskee vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutuksiin liittyviä vaikutusindikaattoreita sekä laskenta- ja raportointitapoja.

– Vuoden 2024 päivityksen keskeisiä muutoksia ovat muun muassa tarkistetut päästökertoimet sähkölle ja kaukolämmölle sekä tarkennukset liittyen esimerkiksi eri viitekehysversioiden voimassaoloaikana myönnettyihin lainoihin, varojen allokointiin sekä hankkeiden uudelleenrahoitukseen. Uusia suosituksia on lisätty myös liikkeeseenlaskijan ESG-strategiaan ja riskienhallintaan liittyen, kertoo Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.

Suosituksessa sähkön ja kaukolämmön päästökertoimia laskettiin alaspäin, mikä vastaa energiasektorin nopeaa siirtymää kohti fossiilittomia energialähteitä.

Suositukset yhtenäistävät alaa ja selkeyttävät sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden välistä viestintää

Pohjoismaisten liikkeeseenlaskijoiden laatimien suositusten tavoitteena on luoda vihreiden joukkovelkakirjalainojen vaikutusraportointiin yhtenäinen, läpinäkyvä ja alaa kehittävä toimintamalli. Näin ne pystyvät raportoimaan rahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutuksista ja tarjoamaan sijoittajille laadukasta, vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa oman raportointinsa tueksi.

– Jotta kestävät joukkovelkakirjat säilyttävät ja vahvistavat uskottavuuttaan hyödyllisinä työkaluina vihreän siirtymän rahoittamiseen, on tärkeää, että liikkeeseenlaskijat toimivat läpinäkyvästi, sanoo Björn Bergstrand, joka vastaa vastuullisuudesta Ruotsin Kommuninvestissä ja koordinoi pohjoismaista vaikutusraportoinnin kehittämisen yhteistyötä.

Suositus on alun perin kehitetty ensisijaisesti Pohjoismaiden julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden tueksi. Sitä ovat kuitenkin alkaneet hyödyntää myös yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijat.

Pohjoismainen raportointiohjeistus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja nyt tehty päivitys on kolmas laatuaan.

Position Paper on Green Bonds Impact Reporting -julkaisua työstävään pohjoismaiseen yhteistyöryhmään kuuluvat Kuntarahoituksen pohjoismaiset julkisen sektorin verrokkirahoittajat eli norjalainen Kommunalbanken, tanskalainen Kommunekredit, ruotsalaiset Kommuninvest ja Swedish Export Credit Corporation (SEK) sekä ruotsalaisia kuntia ja muita alueellisia liikkeeseenlaskijoita.

Position Paper on Green Bonds Impact Reporting (2024)

Kuntarahoituksen vihreä vaikutusraportti 2023

Lehdistötiedote: Nordic issuers update green bonds reporting guidance

Lisätietoja:

Mikko Noronen, vastuullisuuspäällikkö
mikko.noronen(at)kuntarahoitus.fi
puh. 050 4797 533

Kuntarahoituksen rooli luotettavana rahoittajana korostui epävarmuuden keskellä – vuosikertomuksemme sekä kestävän rahoituksen vaikutusraportit vuodelta 2023 on julkaistu

Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana korostui entisestään. Vastuullisuus nousi vuonna 2023 entistä vahvemmin toimintamme keskiöön, kun päivitimme strategiaamme ja julkaisimme ensimmäisen kestävyysohjelmamme.

Kuntarahoituksen toimintaan toimintaympäristön epävakaus ei merkittävästi vaikuttanut. Liiketoimintamme kehittyi normaalisti, ja pystyimme jälleen häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme. 

Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja oli 4,4 miljardia euroa. Toimintamme kannattavuus oli hieman aiempaa parempi.Kestävän, eli vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen määrä kasvoi 2 miljardilla eurolla. Kestävällä rahoituksella kannustamme asiakkaitamme vastuullisiin investointeihin. Kestävän rahoituksemme vaikutuksiin voit tutustua tänään julkaistuissa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraporteissa.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2023?

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2023 – Lataa

Kuntarahoituksen vihreä vaikutusraportti 2023 – Lataa

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen vaikutusraportti 2023 – Lataa

MuniFin Pillar III Disclosure Report 2023 – Lataa

Niiralan Kulma on nostanut vihreät ja yhteiskunnalliset arvot etusijalle kymmenessä uudiskohteessaan

Niiralan Kulman tuoreet investoinnit vastaavat muuttuvan Kuopion tarpeisiin. Kaupunkiin tulee työn perässä uusia asukkaita, jotka tarvitsevat viihtyisiä koteja. Toisaalta Kuopio varautuu myös väestön ikääntymiseen rakentamalla palveluasumisen kohteita.

–  Kymmenen vuotta sitten puhuimme kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta asumisesta. Nyt strategiamme on laajentunut vastuullisuuteen, jonka täytyy kattaa ympäristön lisäksi myös yhteiskunnalliset vastuut, kertoo Kari Keränen, Niiralan Kulman toimitusjohtaja.

Seitsemän uutta kerrostaloa rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Yhteiskunnallisen rahoituksen tukemana on valmistunut kolme palveluasumisen kohdetta.

Pitkän korkotuen rahoitusta kilpailuttaessa saimme edullisimman tarjouksen Kuntarahoitukselta. Marginaalia pienensi ja korkoa laski se, että uudiskohteet ovat vihreitä ja yhteiskunnallisia.

Houkuttelevia ja ympäristöystävällisiä koteja

Niiralan Kulma rakentaa koteja seitsemään osoitteeseen eripuolille kaupunkia.

– Suunnittelemme ja rakennutamme viihtyisiä koteja, joissa on valjastettu tehokkaasti käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa.

– Talotekniikassa on huomioitu energian sivuvirrat. Käytämme maalämpöä, otamme jätevedestä lämpöä talteen, taltioimme koneellisen ilmanvaihdon ylimääräistä energiaa sekä hyödynnämme aurinkoenergiaa. Erittäin tärkeää oli myös suunnitella talojen vaipparakenne huoltovapaaksi ja pitkäkestoiseksi.

Ympäristöystävällisyyden parantamiseen on löydetty monta keinoa. Uusissa asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, joita tarvitsisi turhaan lämmittää. Huoneistoissa on riittävästi jäteastioita lajittelua varten.

– Asuintilojen lisäksi polkupyöräpaikkoihin on panostettu, ja sähköautoille on pystytetty latauspisteitä. Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen myötä taloyhtiössä ei printata papereita turhaan.

Hoivakoti Liito-orava ilmasta kuvattuna.
Hoivakoti Liito-orava valmistui vuonna vuonna 2022.

Palveluasumista senioreille ja nuorille aikuisille

Alkuvuodesta 2020 valmistui kuntouttavaa palveluasumista nuorille aikuisille tarjoava Männistön Aimu. Vuonna 2022 valmistunut Hoivakoti Liito-orava tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja. Viimeisimpänä käyttöön on otettu Leväsen palvelukeskus lokakuussa 2023.

– Sekä Leväsen palvelukeskuksessa että Liito-oravan hoitokodissa on 60 tehostetun asumisen paikkaa, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue järjestää myös senioreille heidän tarvitseman hoivan.

Palvelukeskusten suunnittelussa osallistettiin kohteen pääkäyttäjiä, ja asukkaat sekä hoitohenkilökunta ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Männistön Aimun pienkerrostalon viihtyisyyteen panostettiin myös ulkoa katsoen: talon maalaamaton puupinta on luontoystävällinen ja erottuu hienosti katukuvasta.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat suuria. Arvonlisäverolla Männistön Aimu on 2,1 miljoonaa. Ilman arvonlisäveroa Liito-orava on 10,2 miljoonaa, sekä Leväsen palvelukeskus on 8,7 miljoonaa.

– Haluamme kiittää Kuntarahoituksen ammattitaitoista henkilökuntaa. Olemme saaneet paljon apua ja tarkkoja, selkeitä ohjeita, kun olemme niitä tarvinneet. Rahoituksen järjestely on sujunut mallikkaasti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on myönnetty vuodesta 2020, ja rahoituksen piirissä on yli 120 hanketta.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Niiralan Kulma

Kuntarahoituksen rahoittamista asuntohankkeista jo 63 prosentille myönnettiin kestävää rahoitusta vuonna 2023

Vuonna 2023 jopa 63 prosenttia Kuntarahoituksen asuntosektorille myöntämistä asuntolainoista oli vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen ja rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentäminen ovat Kuntarahoituksen viime syksynä julkaiseman kestävyysohjelman keskeisimpiä tavoitteita.

Yhä useampi asunto Suomessa rakennetaan ja rahoitetaan kestävästi, ja viime vuonna kestävän rahoituksen osuus kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asuntorakentamisen rahoituksesta oli suurempi kuin koskaan.

–  Vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Yhä useampi asiakkaistamme on ottanut kunnia-asiakseen toteuttaa hankkeensa kestävästi; ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisen hyödyn huomioiden, kertoo Kuntarahoituksen asuntoasiakkuuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Päivi Petäjäniemi.

Aloimme tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016 ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Yhä useampi rakennushanke toteutetaan nykyään A-energialuokassa, mikä on vihreän rahoituksen viitekehyksessämme lainan myöntämisen lähtökohta.

–  Olimme varmasti ensimmäisiä, joilta asiakkaamme kuulivat vihreästä rahoituksesta, ja olemme pitäneet aihetta sitkeästi esillä sitkeästi siitä lähtien. Vuonna 2020 aloimme tarjota lisäksi yhteiskunnallista rahoitusta, joka painottaa rakennettavan kohteen yhteiskunnallisia hyötyjä. Asiakkaillamme on kykyä ja tahtoa rakentaa kestävästi, ja heillä on kattavat tiedot vaihtoehtoistaan. He hakevat kestävää rahoitusta nykyään oma-aloitteisesti myös saadakseen hankkeilleen näkyvyyttä. Myös rakennettavien kotien asukkaat vaativat yhä enemmän energiatehokkaita ja kestäviä asumisratkaisuja.

Tuleva kestävyysraportointia koskeva sääntelykehitys (CSRD) ohjaa jo erityisesti suurempia asuntotoimijoita kestävämpien hankkeiden toteuttamiseen. Myös rahoittajiin kohdistuu yhä tarkempia vaatimuksia asiakkailta kerättävien tietojen suhteen.

–  Yhteinen haaste on tiivistänyt yhteistyötä ja sparrailua asiakkaidemme kanssa entisestään. Markkinoilla haetaan vielä yhtenäisiä raportointikäytäntöjä, joiden kehittämisessä verkostot, kuten Kova ry ja Green Building Council, ovat korvaamattomia, Petäjäniemi kertoo.

Asuntotoimijat ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnallisessa rahoituksessa. Sitä myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Näidenkin hankkeiden myöntämisedellytyksissä huomioidaan myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.

–  Asiakkaamme suunnittelevat asumista yhä enemmän kokonaisuutena, ja tämä näkyy hyvin esimerkiksi erityisryhmien hankkeissa. Kaikille opiskelijoille halutaan mahdollistaa oma asunto, mutta yhteistiloihin panostetaan yhä enemmän, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja torjuu yksinäisyyttä. Asukkaille tarjotaan myös erilaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai asukasneuvontaa.

Vaikka asuntosektorin toimijat ovat jo edelläkävijöitä kestävässä rakentamissa, näkee Petäjäniemi tulevaisuuden kehityksessä myös haasteita. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tehtävänä on arvioida valtion tukeman rahoituksen kohtuuhintaisuutta, mutta sen tapa arvioida tätä ennen kaikkea rakentamiskustannuksiin perustuen voi olla este elinkaariviisaiden hankkeiden toteuttamiselle. Rakentamisvaiheen aikaisten kustannusten sijaan painopisteen olisi hyvä olla rakennusten koko elinkaaren aikaisissa kustannuksissa.

–  Asiakkaamme ovat uskaliaita ja haluavat kokeilla uutta. Heillä on tahtoa ja kunnianhimoa rakentaa koko elinkaaren ja rakennusketjun vaikutukset huomioivia hankkeita, mutta tällöin kustannukset voivat rakennusvaiheessa olla suurempia ja hyöty näyttäytyä vasta pitkällä aikavälillä, esimerkiksi säästyneinä energiakustannuksina.

Petäjäniemi on myös huolissaan valtion roolin mahdollisesta vähenemisestä asuntorakentamisessa.

–  Asiakkaillamme on valtava rooli hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaamisessa sekä koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä, ja myös Aralla olisi myös mahdollisuus nostaa rooliaan kestävän rakentamisen edistämisessä. Jos valtion rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisessa vähenisi tulevaisuudessa, niin kysymys kuuluu, että ovatko vapaarahoitteiset, niin sanotut kovan rahan toimijat yhtä kunnianhimoisia rakentamaan yhteiskunnan, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä koteja?

Kestävyysohjelmamme keskeisenä tavoitteena on nostaa kestävän rahoituksen osuutta

Syksyllä 2023 Kuntarahoitus julkaisi ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, jossa asetimme pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuustyömme tärkeimpinä teemoina on vauhdittaa vihreää siirtymää sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä.

Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen osuus kaikesta Kuntarahoituksen myöntämästä pitkäaikaisesta rahoituksesta oli vuoden 2023 lopussa 21,3 prosenttia.

Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta, kertoo vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.

Asetimme ensimmäistä kertaa myös päästövähennystavoitteen rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.

Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatimme vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.

Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan

Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.

Kuntarahoituksen kestävyysohjelma