Keskuspankit torkahtivat ja inflaatio pääsi yllättämään, edessä iso korjausliike – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05/2022 on julkaistu

Venäjän hyökkäyssota jatkuu, ja Kiinan talous kipuilee ankarien koronarajoitusten alla. Kevät on ollut kylmää kyytiä maailmantaloudelle, ja kovin isku kohdistuu Eurooppaan, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa.

– Erityisesti Euroopassa makrotalouden tunnusluvut, kuten erilaiset talouden luottamusmittarit, ovat kääntyneet alaviistoon. Myös teollisuuden tuotantomäärissä on tapahtunut selvää laskua esimerkiksi Saksassa. Yhdysvalloissa vaikutukset ovat toistaiseksi olleet rajatumpia.

Keskuspankkien karu herätys

Kevään aikana väliaikaiseksi povattu inflaatio on jatkanut kiihtymistään, ja häiriöt talouden tarjontapuolella nostavat hintapaineita entisestään. Vesalan mukaan keskuspankit nukahtivat inflaatioriskien suhteen rattiin, ja nyt niillä on kiire korjata virheensä.

– Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että talouden koronaelvytystä jatkettiin liian kauan ja liian voimakkaana – varsinkin Yhdysvalloissa. Uinahduksen jälkeen on järkeilty, että varminta on ottaa rahapolitiikan kiristystoimissa terävä aloitus ja mikäli inflaatio alkaa hellittää, koronnostotahtia voidaan myöhemmin hidastaa.

Koronnostot on jo aloitettu muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Euroopan odotetaan seuraavan perässä.

– Arvopapereiden netto-ostot päättynevät vuoden toisen neljänneksen lopussa, jolloin ensimmäinen koronnosto voisi toteutua jo heinäkuussa. Heinäkuun koronnostoa pidettiin vielä hetki sitten lähinnä teoreettisena spekulointina, mutta nyt se alkaa olla enemmän kuin todennäköistä, pääekonomisti Vesala kertoo.

Markkinat odottavat EKP:ltä terävää mutta suhteellisen lyhyttä koronnostosykliä, jonka huippu saavutettaisiin jo ensi vuoden lopussa. Markkinaodotusten mukaan EKP:n talletuskorko olisi silloin noin 1,5 prosentin tasolla eli kaksi prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalla.

Vesala näkee nopean korjausliikkeen loogisena suuntana, johon kuitenkin liittyy huomattavia riskejä.

– On epäselvää, missä määrin rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa inflaatioon, jonka juurisyyt ovat talouden tarjontapuolen häiriöissä. Toisaalta kaikki Ukrainan sodan ja Kiinan ongelmien vaikutukset tuskin ovat vielä valjenneet. Talous on siis joka tapauksessa jäähtymässä, mutta kuinka nopeasti? Rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen melko pitkällä viiveellä, ja siksi keskuspankit yleensä suosivat asteittaisia muutoksia voimakkaiden ohjausliikkeiden sijaan.

Sota vaikuttaa kuntiin myös mutkan kautta

Suomessa epävarmuus on iskenyt talousluottamukseen lujaa. Erityisesti kuluttajien luottamus on ottanut kolauksen, vaikka talouden aktiviteetissa ei vielä näy voimakasta käännettä heikompaan.

– Työllisyystilanne jatkuu vahvana, ja Suomi ottaa sodan talousvaikutukset vastaan selvästi paremmista lähtökohdista kuin kahden vuoden takaisen koronakriisin, pääekonomisti Vesala kertoo.

Sota Ukrainassa vaikuttaa monella tapaa myös kuntiin. Välitön vaikutus kohdistuu palveluntarpeeseen, mutta vaikutuksia nähdään myös viiveellä. Vesala listaa sodan kolme heijastusvaikutusta Suomen kuntiin:

  1. Valtio joutuu panostamaan entistä enemmän puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla liikkumavara muussa julkisessa rahankäytössä kapenee, millä voi olla negatiivinen vaikutus myös kuntien valtionrahoitukseen.
  2. Venäjän viennin ja venäläisen turismin tyrehtymisellä voi olla huomattavia talousvaikutuksia, etenkin alueellisesti.
  3. Venäjän eristäminen läntisestä maailmasta muuttaa Suomen geotaloudellista asemaa. Kilpailu kansainvälisistä osaajista ja investoinneista voi vaikeutua, mikä saattaa pitkällä aikavälillä heikentää kaupunkiemme vetovoimatekijöitä.



Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, Q2/2022

Ukrainan sota horjuttaa talousluottamusta, mutta miten voimakkaasti kasvu lopulta hidastuu? Kuntarahoituksen vuoden 2022 toinen suhdanne-ennuste julkaistaan jälleen isojen myllerrysten keskellä. Suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan talouden polttavimpiin kysymyksiin pääekonomisti Timo Vesalan ja toimitusjohtaja Esa Kallion johdolla. Tilaisuudesta saat markkinoiden tuoreimman tiedon talouden kehityssuunnista ja sen keskeisistä ajureista.

Aika: maanantaina 6.6. klo 10.00–11.00
Paikka: Microsoft Teams
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täällä. Esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tilaisuuden jälkeen.

Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

Noususuhdanne jatkuu, mutta maailmantalouden veturi yskii – selviääkö Kiina vaikeuksistaan? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/2021 on julkaistu

Maailmantalous on yhä suotuisalla perusuralla, mutta lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat heikentyneet. Koronapandemian lisäksi kasvuvauhtia hidastavat Kiinan yskivät kiinteistömarkkinat sekä sitkeät häiriöt toimitusketjuissa. Syksyn kuluessa suhdanneriskit ovat selvästi kasvaneet, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala marraskuun markkinakatsauksessaan.

– Kiinan kiinteistömarkkinat ovat jäähtyneet nopeasti, mikä voi vaikuttaa merkittävästi maan kasvuedellytyksiin. Kiina on maailman suurimpia talouksia, ja sen yskähteleminen on huomattava riski koko globaalille taloudelle. Myös toimitusketjujen pullonkaulat ovat osoittautuneet huomattavasti ennakoitua sitkeämmiksi, mikä lisää pitkittyneen kustannusinflaation riskiä. Lommoja kuluttajien ostovoimaan on jo tullut.

Oman lukunsa maailmantalouden kasvunäkymiin kirjaavat lähtökuopissaan olevat tukipaketit. Yhdysvalloissa kongressi hyväksyi hiljattain noin 1 200 miljardin dollarin investoinnit infrastruktuuriin, ja suunnitteilla on myös mittavia panostuksia sosiaaliturvaan ja vihreään siirtymään.

– On hyvä muistaa, että monia pitkävaikutteisia talouden kasvupotentiaalia vahvistavia investointiohjelmia on vasta lähdössä liikkeelle. EU:ssa talous saa lähivuosina merkittävää tukea yhteisestä elvytysrahastosta, Vesala lisää.

Korkomarkkinoiden vuoristorata jatkuu, keskuspankeilta vaaditaan pelisilmää

Korkomarkkinoilla vuosi on muistuttanut vuoristorataa. Alkuvuonna rokotusohjelmat etenivät vauhdilla, ja pandemian lopullinen nujertaminen näytti mahdolliselta. Pitkät korot nousivat ja korkokäyrä jyrkkeni. Kesän aikana ärhäkät virusmuunnokset sekoittivat pakkaa, ja suhdannekuva kääntyi synkemmäksi. Syksyn kuluessa inflaatioriskit ovat nousseet markkinahinnoittelun keskiöön.

– Näkymä rahapolitiikan asteittaisesta kiristämisestä puoltaa korkotason trendinomaista nousua. Rahapolitiikan oikeasuhtainen viritys on kuitenkin melkoista tasapainoilua: tulevaisuuden inflaatio-odotukset on pidettävä aisoissa, mutta talouden toipumista ei saisi keskeyttää, pohtii pääekonomisti Vesala.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed ajaa jo elvytystä alas pienentämällä kuukausittaisia arvopaperiostojaan.

– Ohjauskoron nostot lienevät nekin Fedin ohjelmassa jo ensi vuonna, Vesala epäilee.

Euroalueella hintapaineet ovat Yhdysvaltoja vähäisemmät. Kokonaiskysyntä elpyy verkkaammin, ja Euroopan keskuspankin sopii odottaa liikkuvan selvästi Fediä hitaammin. Kiinan vaikeudet nostavat globaaleja suhdanneriskejä, mikä lisännee EKP:n varovaisuutta entisestään.

– Markkinoiden likviditeettiä tukevia epätavanomaisia toimia EKP alkaa näillä näkymin purkaa jo ensi vuonna, mutta koronnostoihin tuskin päästään vielä pariin vuoteen, Vesala ennakoi.

Suomessakin kasvu hidastuu mutta syksy tuonut myös positiivisia yllätyksiä

Myös Suomessa talouden kovin kasvu näyttää taittuneen. Toisaalta merkkejä suhdanteen oleellisesta jäähtymisestä ei vielä ole. Syksyn mittaan teollisuustuotannon ja uusien tilauksien määrät ovat kehittyneet jopa odotettua paremmin.

– Maailmanlaajuinen komponenttipula näyttäisi haitanneen Suomen teollisuutta keskimääräistä vähemmän, Vesala arvioi.

Kasvu jatkuu myös työllisyydessä, tosin aiempaa verkkaammin. Vesala huomauttaa, että työllisyysluvuissa voi tulla myös takapakkia, mikäli työvoimaan väliaikaisesti osallistuneet henkilöt poistuvat työmarkkinoilta olojen normalisoituessa.

– Tällaisia voivat olla esimerkiksi eläkkeellä olevat hoitoalan ammattilaiset, jotka palasivat tilapäisesti töihin.

Syksyn edetessä vuoden 2022 bkt-ennusteet ovat vakiintuneet kolmen prosentin tuntumaan. Vuonna 2023 talouskasvun odotetaan jo selvästi hidastuvan.

– Näillä näkymin Suomen bkt saavuttaa koronapandemiaa edeltäneen kasvu-uransa vuoden 2023 kuluessa, pääekonomisti arvioi.