Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden vaikeudet kasautuvat kuluvalla vuosineljänneksellä, energiakriisi synkentää sekä Euroopan että suomalaiskuntien näkymää

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näyttävät iskeneen Suomen talouteen pelättyä hitaammin, mutta sodan pitkittyessä konfliktin laajemmat vaikutukset ihmisten arkeen ovat vääjäämättä voimistumassa.

– Hyvä työllisyyskehitys on pysähtymässä ja reaalipalkat laskevat enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun lopun jälkeen. Kuluttajien ostovoima kokee nyt kolhuja useista suunnista: kotitalouksien sähkölaskut sekä ruokamenot paisuvat huomattavasti ja monilla asuntovelallisilla kuukausittaiset korkokustannukset ovat pahimmillaan moninkertaistumassa. Nouseva korkotaso heikentääkin erityisesti asuntomarkkinoiden ja rakentamisen näkymiä. Erittäin vilkkaan jakson jälkeen rakennusinvestointien volyymi supistunee ensi vuonna selvästi, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala listaa suhdannekäänteen syitä.

Samanaikaisesti epävarmuus koko maailmantaloudessa on merkittävästi lisääntynyt.

– Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit viestivät, että korkoja nostetaan toistaiseksi riippumatta siitä, miten voimakkaasti talouden kasvuodotukset alenevat. EKP:n viestien perusteella vaikuttaa siltä, että EKP:n talletuskorko nousee noin 1,25–1,50 %:n tasolle vuoden loppuun mennessä. Ripeiden kiristysten jälkeen koronnostotahti kuitenkin hidastuu ja voi ensi vuoden kuluessa pysähtyä kokonaan, jos talous ajautuu syvään taantumaan. Koronlaskut ovat kuitenkin epätodennäköisiä ennen kuin inflaatio on uskottavasti palannut 2 %:n tavoitetasolle, Vesala selittää.

Suomen talous on jo lievässä taantumassa

Ainakin lievä talouden taantumajakso on todennäköisesti jo alkanut. Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste perustuu skenaarioon, jossa Suomen bkt-supistuu vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla ja kysyntätekijöiden heikentyminen jatkuu vielä pitkälle ensi vuoteen.

Yhtiö pitää kuitenkin kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan 1,5 %:ssa. Kokonaistuotannon vahva lähtötaso ja alkuvuoden yllättävän hyvä kehitys pitävät vuositason bkt-kasvun selvästi positiivisena, vaikka vuoden 2022 sisäinen kasvu voikin jäädä negatiiviseksi.

Sen sijaan vuodelle 2023 siirtyy negatiivista kasvuperintöä, mikä heikentää merkittävästi ensi vuoden kasvuodotusta. Tämän vuoksi vuoden 2023 bkt-ennustetta on alennettu -0,5 %:iin. Kuntarahoitus uskoo talouden toipumisen käynnistyvän ensi vuoden jälkipuoliskolla, mikä antaa paremmat lähtökohdat vuoteen 2024. Ennuste vuoden 2024 bkt-kasvuksi on 1,5 %.

Odotus kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 6,8 %. Talouden laskusuhdanteen vuoksi työttömyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna 7,4 %:iin ja olevan vuonna 2024 keskimäärin 7,3 %.

Energiakriisin vaikutuksia on mahdotonta ennustaa

Kuntarahoituksen ennuste Suomen keskimääräiseksi inflaatioksi vuonna 2022 on 6,7 %. Inflaation voimakkain vaihe alkaa vaimenevan kysynnän myötä ennen pitkää hellittää, mutta selvempää laskukäännettä hintojen vuositason nousuvauhdissa joudutaan odottamaan ensi kevääseen.

Euroopassa sekä energian merkittävä kallistuminen että euron heikkeneminen luovat laaja-alaista nousupainetta hintoihin, ja odotettu inflaation laskukäänne on lykkääntymässä hamaan tulevaisuuteen. Myös Suomessa energiakriisin uhka on todellinen.

– Sähkön hintaan liittyy tulevina kuukausina poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, minkä vuoksi inflaation ennustaminen on erittäin vaikeaa. Pahimmissa skenaarioissa sähkön kallistumisella voi olla dramaattinen vaikutus kuluttajahintojen kehitykseen, sanoo pääekonomisti Timo Vesala.

Myös Kuntarahoitus on varautunut energiakriisin nopeaan eskaloitumiseen. Kunnalliset energiayhtiöt vastaavat merkittävästä osasta Suomen energiantuotannosta ja niihin kohdistuvat vakuusvaatimukset ovat riski toiminnan jatkuvuudelle.

– Olemme valmiita tarjoamaan rahoitusta energiayhtiöitä omistaville kunnille yhtiöiden toimintaedellytysten varmistamiseksi. Pystymme vastaamaan rahoituksen kysyntään, vaikka siihen tulisi hyvinkin merkittävä piikki: meillä on entuudestaan vahva likviditeettipuskuri, ja Venäjän hyökkäyssodan takia olemme yhtenä varotoimenpiteenä kasvattaneet sitä entisestään juuri tällaisten yllättävien tilanteiden varalta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.  

EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei ainakaan toistaiseksi voi pääsääntöisesti rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Tämän vuoksi energiakriisissä Kuntarahoituksen rahoitus suuntautuu energiayhtiöiden kuntaomistajille.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
timo.vesala@kuntarahoitus.fi
puh. 050 5320 702

Esa Kallio, toimitusjohtaja
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

Talous voi ajautua tempoilevaan liikkeeseen, jota on vaikea ohjata

Välillä taloudessa tapahtuu asioita, joita on osattu odottaa, mutta jotka kuitenkin pääsevät yllättämään. Koronataantuman jälkeinen kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen on esimerkki tällaisesta ilmiöstä. Jo koronakriisin alkuvaiheessa pohdittiin, mitä mahtaa tapahtua, kun rajoitusten hellitettyä patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua. Ymmärrettiin, että kun talouden tuotantokyky laitetaan useaksi kuukaudeksi pakkaseen, sulattaminen kestää hyvän tovin ja hinnat saattavat nousta ainakin väliaikaisesti.

Tuotannon pullonkaulat ja inflaatiopulssi ovat kuitenkin osoittautumassa selvästi ennakoitua pitkäkestoisemmiksi. Toki matkan varrella on ollut odottamattomia ilmiötä vahvistavia tekijöitä. Uudet virusvariantit ja paikalliset epidemia-aallot kansainvälisten arvoketjujen solmukohdissa ovat pahentaneet tuotantokapeikkoja. Myös Ever Given -konttialuksen juuttuminen maaliskuussa poikittain Suezin kanavaan häiritsi pitkään tavaratoimituksia.

Kasvu- ja inflaatioluvuissa edessä normaalia suurempaa aaltoliikettä?

Kysynnän kova alkukiihdytys on joka tapauksessa pistänyt toimitusketjut yllättävän lujille: on pulaa konteista ja komponenteista, raaka-aineista ja energiasta, ja myös työvoimasta. Lisäksi talous tulee pandemiasta hieman erilaisena ulos. Muutostrendit, kuten etätyön yleistyminen, digiloikat sekä liikenteen sähköistyminen, muovaavat kysynnän rakennetta eli mitä halutaan kuluttaa. Rakennemuutoksen vuoksi joissain raaka-aineissa ja komponenteissa kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voi jatkua vielä pitkään.

Maailmantalous saattaakin olla ajautumassa pumppausliikkeeseen, jollaiseen ei ole vähään aikaan totuttu. Bkt-kasvu on juuri nyt vauhdikasta, kun kysyntä virkoaa ja kova menekki tyhjentää varastoja. Lähitulevaisuudessa yritykset pyrkinevät myös kasvattamaan varastojaan varautuakseen kasvun jatkumiseen. Kun tarjonnan pullonkaulat aikanaan helpottavat, myös varastojen kerryttämisen motiivi pienenee, millä saattaa hetkellisesti olla yllättävän suuri negatiivinen vaikutus bkt-kasvuun. Kasvuvauhdissa tapahtuvat lyhyen aikavälin heilahtelut voivatkin merkittävästi kasvaa.

Samanlaista aaltoliikettä nähtäneen inflaatiossa. Varsinkin Yhdysvalloissa koronaherkimmät hintaerät, kuten hotellihuoneiden, lentolippujen sekä käytettyjen autojen hinnat, ovat terävän nousupiikin jo kokeneet, ja niissä on edessä kenties huomattavaakin laskua. Vaikka hintatason nousu alkaisi lähikuukausina osoittaa tasaantumisen merkkejä, ei inflaatioriskejä kannata silti unohtaa. Energian hintakehitys näyttää juuri nyt aika ikävältä, ja myös monissa jäykästi reagoivissa hintaerissä on yhä sisällä huomattavaa nousupainetta.

Talouden heikentynyt ennustettavuus lisää talouspolitiikan haasteita

Koronakriisi on ollut maailmantaloudelle järistys, jonka akuutti vaihe jäi sittenkin aika lyhytaikaiseksi, mutta jonka jälkimainingeissa talous heiluu normaalia enemmän. Syksyn aikana julkaistuista Suomen talouden ennusteistakin jo näkee, että näkemyserot tulevasta kehityksestä ovat kasvamaan päin. Bkt-kasvun ja inflaation ennustettavuuden heikkeneminen häiritsee talouspolitiikan oikeasuhtaista virittämistä. On normaaliakin hankalampaa arvioida, milloin on turvallista lopettaa velkaelvytys.

Rahapolitiikan puolella ei ole yhtään helpompaa. Vaikutusviiveiden vuoksi rahapolitiikkatoimia joudutaan virittämään noin vuoden päässä siintävien odotusten varassa. Makromuuttujien tempoilu vaikeuttaa olennaisesti tehtävän onnistumista.

Kun tie on kuoppainen ja näkyvyys huono, ohjaustoimilta odotetaan malttia ja johdonmukaisuutta, mutta myös reagointikykyä. Jatkossa talouspolitiikan onnistunut viestintä epäilemättä korostuu, sillä äkkinäiset markkinahinnoittelun muutokset ovat jo sinänsä riski talouden vakaalle kehitykselle.


Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Talous nyt: Positiivinen vire jatkuu, vaikka virusvariantit sekoittavat pakkaa

Euroopan komissio julkaisi vastikään uudet ennusteensa EU-maiden talousnäkymistä. Komission odotus vuosien 2021–22 kehityksestä on hyvin samanhenkinen kuin muutkin viime kuukausina julkaistut ennustepäivitykset. Sekä bkt- että inflaatioennusteita on tarkistettu ylöspäin – ensiksi mainittua tuntuvammin ja jälkimmäistä hieman maltillisemmin. Komissio iloitsee EU-maiden päässeen jo vahvasti takaisin kasvun syrjään kiinni. Alkuvuoden tartunta-aallosta johtunut pieni takapakki näyttäisi sekin jääneen pelättyä vaimeammaksi.  

Suomen talous selvisi viime vuodesta hyvin, mutta jatkossa valahdamme EU:n keskikastin alapuolelle 

EU-komission laskelmissa vuoden 2021 maakohtaiset kasvuennusteet vaihtelevat Suomen 2,7 prosentin ja Romanian 7,4 prosentin välillä. Kuluvana vuonna Suomi on siis jäämässä 27 EU-maan joukossa peränpitäjäksi.  

Suomen ei toki voi odottaakaan kasvavan yhtä nopeasti kuin maat, joissa vuoden 2020 koronakuoppa oli paljon syvempi kuin meillä. Toisaalta EU-komission ennusteiden kokonaistarkastelu paljastaa, ettei Suomi yllä vuosien 2020–22 kumulatiivisessa bkt-kehityksessä EU:n keskimääräiselle tasolle. Pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna Suomen bkt-kasvu oli viime vuonna EU:n kuudenneksi parasta. Elpymisvaiheen aikana kuitenkin valahdamme jälleen alempaan keskikastiin ja Suomen bkt:n kumulatiivinen kehitys vuosina 2020–22 oikeuttaa 27 EU-maan sisäisessä vertailussa vasta sijalle 18. 

Kalenterivuosille laskettavat kasvuennusteet vetävät mutkia suoriksi 

Vuositason bkt-ennusteet pyrkivät hahmottamaan ”isoa kuvaa”, jolloin talouden lyhyen aikavälin värinä tasoittuu siistiltä näyttäväksi trendiksi. Yleensä bkt-uran nyanssien puuttuminen ei erityisemmin haittaa, pikemminkin päinvastoin. Koronavirus on kuitenkin ollut taloudelle niin merkittävä shokki, että tällä kertaa vuosineljännestason värinä voi olla normaalia voimakkaampaa, ja siksi myös talouden ennusteriskit ovat poikkeuksellisen suuria.  

Yksi kompastuskivi saattaa olla olettamus, että pandemian hellittäessä talouden aktiviteetti palautuu nopeasti kutakuinkin entiselleen ja työnsä väliaikaisesti menettäneet pääsevät kitkattomasti takaisin työelämään mukaan. Yrityksille korona on kuitenkin ollut kuin pakollinen tuumaustauko, jonka aikana on voinut rauhassa miettiä oman liiketoiminnan syvintä olemusta. Samalla on pitänyt pohtia, miten digiloikat muuttavat kuluttajien käyttäytymistä ja miten omaa bisnestä voisi pyörittää tehokkaammin.  

Koronapandemia on hyvinkin saattanut kylvää entistä voimakkaamman tuottavuuskasvun siemenen, mikä pitkällä aikavälillä parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Ensivaiheessa tuotannon tehostuminen ja uudistuminen voivat kuitenkin näkyä osaamistarpeiden muuttumisena, työmarkkinoiden pahentuneina kohtaanto-ongelmina ja odotuksia hitaampana työllisyyskasvuna. Mikäli palkkasumman kasvu hidastuu, myös kysynnän toipuminen voi pettää odotukset, kunnes alkuvaiheen kitkatekijöistä päästään yli. Emme myöskään ole vielä kovin hyvin selvillä, miten suuri lasku koronasta lopulta lankeaa yritysten konkursseina ja pankkien luottotappioina.  

Toinen talousennusteisiin liittyvä ilmiselvä riskitekijä on edelleen itse koronapandemia. Positiivinen uutinen on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa rokotekattavuus alkaa jo olla varsin korkealla tasolla. Koska parhaat rokotteet näyttäisivät tehoavan hyvin myös virusmuunnoksiin, terveyskriisi saataneen länsimaissa lähikuukausina hallintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö talous voisi edelleen kohdata vakaviakin häiriöitä. Kehittyvät maat ovat yhä kaukana riittävästä rokotekattavuudesta. Virus kiertää maailmalla vielä pitkään ja paikalliset epidemia-aallot voivat jatkossakin aiheuttaa monenlaista haittaa globaaleille toimitusketjuille.  

Varoittavatko korkomarkkinat jo kasvun (väliaikaisesta) hidastumisesta? 

Pitkät korot ovat viime viikkoina laskeneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa pitkien korkojen aleneminen alkoi jo maaliskuussa. Näinkin voimakas suunnanmuutos voi äkkiseltään tuntua yllättävältä, sillä samanaikaisesti inflaatio on ylittänyt odotukset ja reaalitalouden kasvuennusteita on systemaattisesti tarkistettu ylöspäin.  

Markkinat ehkä kertovat, että alkuvuoden korkojen nousu oli talouden perustekijöihin nähden hieman liian nopeaa eikä elpyminen ehkä olekaan niin tasaista ja vahvaa kuin vuositason bkt-ennusteet antavat ymmärtää. Korkoliike kertoo myös, ettei pandemia ole ohi vaan elämme yhä sen keskellä. Vaikka länsimaissa terveyskriisi alkaisikin jo olla hallinnassa, maailmanlaajuisesti ei tautia ole vielä selätetty. 

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Näkökulma: Avaako talouden noususuhdanne EKP:lle ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista?

Yhdysvallat nousee koronataantumasta sen verran kovalla voimalla, että maan keskuspankki Fed on jo joutunut vihjaamaan tulevista rahapolitiikan kiristyksistä. Tällä hetkellä Fed näkee nostavansa ohjauskorkoja vuonna 2023, mutta talouden kasvu- ja inflaatioennusteista päätellen näkemys tulee vielä siirtymään aikaisemmaksi. Määrällistä elvytystä eli keskuspankin arvopaperiostoja voidaan hyvinkin alkaa vähentää jo reilun puolen vuoden päästä. Ruodin Fedin haastavaa tasapainoilua elvytyksen ja talouden ylikuumenemisen torjumisen välillä viime viikkoisessa blogikirjoituksessani Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut.

Euroalueella talous toipuu huomattavasti Yhdysvaltoja hitaammin. Inflaatio on väliaikaisten kitkatekijöiden vuoksi meilläkin kiihtymässä, mutta riski talouden ylikuumenemisesta on huomattavasti vähäisempi kuin USA:ssa. Euroalueen rahapolitiikassa ei olekaan vielä näköpiirissä nopeaa suunnanmuutosta.

Silti myös Euroopan keskuspankin viestintä on jo muuttunut aiempaa optimistisemmaksi: talouden elpyminen nähdään odotuksia voimakkaampana ja kasvuennusteita on selvästi nostettu. EKP arvioi euroalueen bkt:n kasvavan sekä tänä että ensi vuonna yli 4,5 prosentin vauhdilla. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi jokin aika sitten valoisasti, että euroalue on saavuttanut merkittävän ”käännekohdan”.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta pandemia ei ole vielä ohi. Vaikka Eurooppa on lähes kirinyt rokotekattavuudessa USA:n kiinni, koronaviruksen delta-muunnoksen leviäminen on ainakin lyhyellä aikavälillä merkittävä riskitekijä ja taloudessa on yhä varauduttava takapakkeihin. Sitä mukaa kun molemmat rokoteannokset saaneiden osuus väestöstä kasvaa, yhteiskunnan normaalia toimintaa pitkäkestoisesti rajoittavien sulkutilojen riski kuitenkin pienenee. Siksi talouden perusvirityksen voidaan sanoa osoittavan jo kohti parempia aikoja.

Alkava noususuhdanne voi avata Euroopan keskuspankille ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista, jotka pitkäkestoisena ilmiönä voivat aiheuttaa talouteen haitallisia sivuvaikutuksia. Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote lähestyy vuonna 2023 kehitysuraa, jolla oltiin ennen pandemiaa. Koronakriisistä jää eittämättä yhteiskuntaan monenlaisia arpia, mutta tuotannon volyymiin ei pysyvää pudotusta ole näillä näkymin syntymässä. Vuosi 2023 saattaa lopulta olla EKP:lle sopiva ajankohta aloittaa korkopolitiikan asteittainen normalisointi.

Viimeisen viiden–kuuden vuoden aikana euroalueen riskittömien pitkien korkojen (Saksan lainakorot) suhdanneluontoinen vaihtelu on tapahtunut suunnilleen -0,80 ja +1,00 prosentin haarukassa. Näin alhainen pitkien korkojen taso on ollut oire ”sekulaarisesta stagnaatiosta”, jossa säästetään enemmän kuin investoidaan, deflaatio uhkaa ja tuottavuuskasvu on kituliasta.

Seuraavan parin vuoden aikana koronakriisistä toipuminen ja varovaiset muutokset EKP:n rahapolitiikassa nostanevat euroalueen pitkät korot edellä mainitun vaihteluvälin ylälaitaan. Merkittävästi ylemmälle tasolle murtautuminen edellyttäisi kuitenkin uutta tasapainoa, jossa tuottavuuskasvun voimistuminen nostaisi talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

EKP:n rahapolitiikan ja EU:n elvytysrahaston yhteispelillä tällaista siirtymää nyt yritetään. Saavutettujen tulosten kestävyyttä tosin voitaneen arvioida kunnolla vasta kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Lue Timo Vesalan blogisarjan ensimmäinen osa Yhdysvaltojen korkonäkymistä täällä.

Näkökulma: Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut – mitä Fedin tuoreesta korkoennusteesta pitäisi ajatella?

Yhdysvaltain keskuspankki Fedin avomarkkinakomitean viime viikkoinen kokous tarjosi odotuksia vahvemman signaalin rahapolitiikan tulevasta kurssimuutoksesta. Vielä maaliskuussa Fed ei nähnyt koronnostoille tarvetta ennen vuotta 2024, eikä keskustelua arvopaperiostojen vähentämisen aikataulusta pidetty ajankohtaisena. Fedin uuden ennusteen mukaan korkopolitiikan kiristykset aloitettaisiin vuonna 2023 kahdella koronnostolla. Lisäksi ennustepaneelin 18 jäsenestä seitsemän oli sitä mieltä, että korkoja voitaisiin nostaa jo ensi vuonna.

Myös määrällisen elvytyksen oikeaa mitoitusta on alettu puntaroida. Rahapolitiikan kiristyminen todennäköisesti käynnistyykin juuri arvopaperiostojen vähentämisellä – jos ei vielä tänä vuonna niin mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella.

Muutokset Fedin linjauksissa kertovat Yhdysvaltain kasvunäkymän vahvistumisesta: omassa ennustepäivityksessään Fed nosti arvionsa kuluvan vuoden bkt-kasvusta peräti 7 prosenttiin. Inflaation Fed odottaa kiihtyvän tänä vuonna 3,4 prosenttiin. Fed siis lienee herännyt myös talouden ylikuumenemisriskeihin, joita Bidenin hallinnon voimakas kysyntäelvytys on ruokkinut.

Tuoreeltaan Fedin melko jyrkkä suunnanmuutos säikäytti markkinoita – varsinkin osakemarkkinoita, joilla keskuspankkien ultrakevyt rahapolitiikka on tukenut vahvaa kurssinousua. Omalla tavallaan Fedin viesti markkinoille on kuitenkin myös huojentava: kun data muuttuu, keskuspankki reagoi ja toimii loogisesti uuden tiedon mukaisesti.

Tasapainoisen kehityksen kannalta on oleellista, että keskuspankin reaktiot ovat ennakoitavia. Tällöin markkinahinnoittelu sopeutuu jo ennen varsinaisia ilmoituksia uusista rahapolitiikkatoimista ja äkkinäisiltä korkotason heilahteluilta vältytään. Ennakoitavuuden vahvistamisessa Fedillä on edelleen tehtävää. Esimerkiksi se, mitä tuore strateginen muutos inflaatiotavoitteessa (tavoitellaan tiettyä yli ajan laskettua keskimääräistä inflaatiovauhtia) käytännössä tarkoittaa, on vielä osittain epäselvää.

Talouden luotsaaminen kovan alkukiihdytyksen jälkeen tasapainoiselle kasvu-uralle on joka tapauksessa Fedille erittäin vaativa tehtävä: Yhtäältä rahapolitiikkaa ei saa kiristää liian nopeasti, etteivät yritysten ja kotitalouksien tulevaisuuden odotukset jäähdy ennen aikojaan. Toisaalta, jos talous pääsee ylikuumenemaan, käsissä voi olla inflaatio-ongelma, jonka tainnuttamiseen tarvitaan niin kovia kiristystoimia, että niiden seurauksena myös reaalitalous vaipuu uuteen taantumaan.

Fed on aloittanut nuorallatanssin, jonka ensimmäinen askel taisi lopulta sujua kohtalaisen hyvin. Korkokokouksen jälkeen keskipitkät korot nousivat eli viesti tulevista ohjauskoron nostoista meni perille. Toisaalta korkokäyrän pitkä pää kääntyi ensipompun jälkeen laskuun – pisimmät korot jopa varsin tuntuvasti. Positiivisesti tulkittuna markkinat uskovat Fedin pitävän inflaation kurissa. Mikäli pisimpien korkojen lasku jatkuu, se voi kertoa huolesta, että oraalla oleva nousukausi jää kiristyvän rahapolitiikan vuoksi odotettua lyhyemmäksi. USA:n talouden lähivuosien veto näyttää kyllä kuitenkin niin vahvalta, että hieman pidemmässä katsannossa koko korkokäyrälle on jäljellä selvää nousupotentiaalia.

Mitä tapahtuu rahapolitiikalle Euroopassa? Timo Vesalan blogisarjan jatko-osa euroalueen talouden ja korkomarkkinoiden näkymistä julkaistaan viikolla 26.

Miksi inflaatio kiihtyy, Timo Vesala? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2021 on julkaistu

Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa odotettua enemmän

Yhdysvaltojen massiivinen talouden elvytysurakka on kasvattanut huolta inflaatiosta. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi USA:ssa jo yli neljään prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi lukema.

– Kysyntä virkoaa varsin nopeasti, mutta talouden tarjontapuoli toipuu pandemian poikkeusoloista hitaammin. Monet yritykset varautuivat talvikaudella heikompaan menekkiin, ja nyt on ilmennyt pullonkauloja toimitusketjuissa. Kysynnän ja tarjonnan elpymisen eritahtisuus aiheuttaa väliaikaisia inflaatiopaineita. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen vuoden takaisesta romahduksesta nostattaa nyt inflaatiolukuja, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tehtävä vaikeutuu, jos koronasta toipuva talous kaipaa yhä rahatalouden elvytystä, mutta inflaatio-odotusten hillintä alkaa jo vaatia puheita korkojen nostamisesta.

– Yhdysvaltojen korkonäkymä säilyy epävarmana, kunnes saamme enemmän näyttöä siitä, onko kuluttajahintojen nousussa aineksia pysyvämpään inflaatio-ongelmaan, Vesala jatkaa.

Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja, mutta maltillisesti

Inflaatio on jo kiihtynyt ja kiihtyy jatkossakin myös Euroopassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa. Mikäli elvytyspolitiikka onnistuu ja talous toipuu lähivuosina pandemiaa edeltäneelle bkt:n kasvu-uralle, EKP:lle avautuu mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Pitkät korot ovatkin jo kääntyneet maltilliselle nousutrendille.

– Talouden ylikuumenemisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa, ja siksi myös korkojen nousupotentiaali on selvästi vähäisempi. Näillä näkymin ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023, mutta tällainen näkymä kuitenkin edellyttää nykyisten kasvuodotusten toteutumista, Vesala sanoo.

Kuntatalouden lähivuosien näkymä hieman kohentunut – haasteita silti riittää

Suomen talous on kestänyt alkuvuoden epidemia-aallon odotuksia paremmin, ja myös työllisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koronakriisin kauaskantoisimpia ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä nousu ja toisaalta työllisyyden resurssirajoitteet; osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pulaa jo talouden elpymisvaiheessa.

Uusi kuntatalousohjelma kertoo kuntatalouden lähivuosien näkymän kohentuneen: rahoitusalijäämän ennustetaan olevan vuosina 2021–2024 aiempia arvioita pienempi. Arviot verotulojen kehityksestä ovat parantuneet ja vuosikate riittää aiempaa paremmin kattamaan kuntien investointitarpeita. 2020-luvun suuret haasteet – ilmastonmuutos, huoltosuhteen nousu ja alueiden eriytyminen – eivät kuitenkaan hellitä vaan edellyttävät palvelurakenteen jatkuvaa sopeuttamista ja valmiutta yhteistyöhön.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/21 on julkaistu: ”USA elpyy vauhdilla – myös ylikuumenemisriskejä seurattava tarkasti”

Korona dominoi edelleen talouden kehitystä. Talousennusteita on kuitenkin nostettu tuntuvasti viime viikkoina. Merkittävin syy näkymän paranemiselle on Yhdysvaltain voimakas elvytyspolitiikka, jolla on maailmanlaajuisia positiivisia heijastusvaikutuksia.

USA:n talouden elpymisvauhti voi yltyä liiankin ripeäksi

Yhdysvallat elvyttää nyt kotimaista kulutuskysyntää niin voimakkaasti, että jopa riski talouden ylikuumenemisesta on kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki Fedillä onkin hankala tehtävä: reaalitalous voi pian tarvita kiristyvää rahapolitiikkaa, mutta liian nopea korkojen nousu olisi riski rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.

– Fedin omat makrotalouden ennusteet ja ohjeistus tulevasta rahapolitiikasta ovat kuin eri paria: kasvuennusteiden mukaan USA:n talous ylittää jo ensi vuonna kasvu-uran, jolla Yhdysvallat oli ennen pandemiaa. Toisaalta Fed ei odota ohjauskorkojen nousevan ennen vuotta 2024. Mikäli talouskasvu todella kiihtyy ennusteiden mukaisesti Fed todennäköisesti nostaa korkoja jo huomattavasti ennakoitua aiemmin, Vesala sanoo.

Korkomarkkinat ovat jo hyvän aikaa hinnoitelleet paranevaa kasvunäkymää ja piristyvää inflaatiota. Alkuvuoden nousupyrähdyksen jälkeen pitkissä koroissa on odotettavissa rauhallisempia liikkeitä. Seuraavaksi markkinoilla odotetaan, miten hyvin kasvu- ja inflaatioennusteet toteutuvat ja miten keskuspankkien rahapolitiikkaohjeistus niihin reagoi.

– Inflaatio tulee kevään aikana todennäköisesti selvästi kiihtymään sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kyse näyttäisi kuitenkin olevan väliaikaisesta ilmiöstä. Kulutuskysyntä herää pandemiahorroksesta tarjontakapasiteettia rivakammin, mikä aiheuttaa sopeutumisjaksolla hintapaineita. Myös viime vuoden heikko vertailujakso sekä energian hintojen nopea toipuminen nostavat vuositason inflaatiolukuja, Vesala summaa.

Vesalan mukaan USA:n talouden ylikuumeneminen on kuitenkin todellinen riski.

– Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisriskejä on silti seurattava tarkasti. Massiivinen elvytys saattaa lopulta vaikuttaa myös pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin, jolloin itseään ruokkiva hintojen nousudynamiikka voi käynnistyä.  

Euroopassa on eri murheet – perusongelmana tuttu noidankehä

Maltillisemmin elvyttävässä Euroopassa talouden ylikuumenemisen ja liiallisen inflaation riskit ovat huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa. Pandemian jälkeenkin Euroopan talouden perusongelma on todennäköisesti edelleen alhaisen investointiasteen, matalan tuottavuuden ja hitaan kasvun noidankehä. Tällainen taloudellinen pysähtyneisyys edellyttää vielä pitkään kasvua tukevaa politiikkaa.

Talousnäkymien kirkastumisen ansiosta myös euroalueen korko-odotukset ovat nousseet jonkin verran alkuvuoden aikana, mutta rahamarkkinakorkojen odotetaan silti pysyvän negatiivisina vuosikymmenen puolivälin paikkeille saakka.

– Mikäli Eurooppa toipuu koronataantumasta kutakuinkin ennustetusti, pitkien korkojen suhdanneluontoinen mutta maltillinen nousutrendi oletettavasti jatkuu, Vesala sanoo.

Suomen talous kasvu-uralla koronasulusta huolimatta

Poikkeusoloissa Suomi on pitänyt talouden rattaat pyörimässä kiitettävän hyvin: bkt on jatkanut kasvuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka talouden sulkutoimia jouduttiin jälleen tekemään koronapandemian vuoksi. Erityisesti teollisuudessa tuotannon ja uusien tilausten kehitys on ollut myönteinen yllätys. Jatkossa talouskasvun odotetaan entisestään kiihtyvän ulkomaankaupan piristymisen ja vilkastuvan kotimaisen kulutuskysynnän ansiosta.

– Olemme toistaiseksi välttyneet työttömyyden ja konkurssien voimakkaalta kasvulta. Koska muutamat toimialat, kuten matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala, kärsivät erilaisista rajoituksista vielä vähintäänkin kuukausia, lomautettujen määrä normalisoituu hitaasti ja konkurssiriskit pysyvät pitkään koholla, Vesala muistuttaa.

Koronakriisin jälkihoidossa riittää paljon tehtävää.

– Talouspolitiikan painopistettä on siirrettävä Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseen. Tärkeitä työllisyyttä ja osaamista parantavia uudistuksia on jo saatu aikaan, mutta nousevan huoltosuhteen vaikutusten lieventämiseksi niitä tarvitaan lisää, Vesala sanoo.

Kiihdyttääkö massaelvytys inflaatiota? Kuntarahoituksen helmikuun markkinakatsaus on nyt julkaistu!

Uudet tautitapaukset ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat tammikuun lopulta alkaen olleet lievässä kasvussa, mikä antaa viitteitä tiukentuneiden rajoitustoimien toimivuudesta. Rokottamisen vaikutukset alkavat voimakkaammin näkyä vasta tulevina viikkoina.

– Tiukentuneet rajoitustoimet ovat vaikuttaneet talouden aktiviteetteihin odotuksia vähemmän. Euroalueen bkt supistui viime vuoden lopulla, mutta ei niin paljon kuin pelättiin. Vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin odotuksia vahvemmalta pohjalta ja kuluvan vuoden kasvuennusteita on nostettu. Euroalueen odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 4 %, USA:n noin 5 % ja kehittyvien talouksien noin 6 %, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Bidenin elvytyspaketti herättänyt kritiikkiä – pelko inflaation kiihtymisestä kasvaa

Yhdysvalloissa keskustelua on herättänyt Bidenin massiivinen, jopa 1 900 miljardin dollarin talouden elvytyspaketti. Markkinoilla innostuneesti vastaanotettu uutinen on herättänyt myös kritiikkiä elvytyksen ylimitoittamisesta ja inflaation kiihtymisestä.

– Yksi riskiskenaario on, että koronatalouksien voimakas suora tukeminen johtaa talouden ylikuumenemiseen, jolloin keskuspankki FED saattaisi joutua nostamaan korkoja ja siten neutralisoimaan velkaelvytyksen suotuisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa inflaatio-odotukset ja pitkät korot ovatkin jo selvästi nousseet, Vesala jatkaa.

Euroopan talous piristymässä

Myös Euroopassa inflaatio on piristynyt, mutta sen taustalla on enemmän teknisiä syitä kuin aitoja inflaatiopaineita. Energia- ja logistiikkakustannusten nousu tulee todennäköisesti kiihdyttämään kuluttajahintainflaatiota myös euroalueella. Pitkän aikavälin inflaationäkymässä ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä merkittävää muutosta, ja riski korkotason voimakkaasta noususta on siksi Euroopassa selvästi vähäisempi kuin Yhdysvalloissa.

Suomi on selvinnyt koronan toisestakin aallosta selvästi muuta Eurooppaa pienemmin vaurioin, ja talous on jatkanut maltillisessa kasvussa. Elpyminen näyttää myös muuttuneen laaja-alaisemmaksi: kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut, teollisuuden tilaukset ovat kääntyneet kasvuun ja jopa rakentamisen näkymä saattaa olla vakautumassa.

– Suomen viime vuoden viimeisen neljänneksen varsinaiset tilinpitoluvut ovat vielä tulossa, mutta bkt:n pikaennakon mukaan Suomen talous ylsi vuoden 2020 lopussa lievään kasvuun. Lähtötaso tälle vuodelle on korkeampi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskallettiin odottaa. Optimismi on perusteltua, mutta voimme nähdä talouden toipumisessa myös takapakkeja. Isoimpia riskejä Suomen taloudelle ovat pitkäaikaistyöttömyyden ja lomautusten kasvu. Myös konkurssit tulevat väistämättä lisääntymään, Vesala arvioi.

Kuntatalouteen kertynyt puskuri tulee tarpeeseen

Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 valtion koronatukien ja positiivisen verotulojen kehityksen ansiosta. Lokakuussa julkaistuun kuntatalousohjelmaan verrattuna kunta- ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 400 miljoonaa odotuksia parempi – eroa historialliseen huonoon vuoteen 2019 oli tuloksessa jopa noin 2 miljardia euroa.

Koronatukien ansiosta kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2020 lähes 4,6 miljardia euroa. Kunta- ja kuntayhtymien investointitarpeet kasvoivat, ja investointimenot olivat yli 5,6 miljardia euroa. Vuosikate kuitenkin kattoi investointitarpeista selvästi aiempia vuosia suuremman osan

– Odotettua parempi kuntatalouden vuosi ja ennakoitua pienempi rahoitusalijäämä toivat kunnille pandemian loppuajalle puskurin, mikä voi näkyä lainakannan maltillisempana kasvuna vuonna 2021. Puskuri voi tulla hyvinkin tarpeeseen, sillä valtion yleiskatteiset koronatuet vähenevät, työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun ja verotulojen kehitys heikentyä, Vesala sanoo. Viime vuoden puskureilla pitäisi selvitä sekä koronan akuutin vaiheen yli että viedä läpi kriisin jälkihoito, Vesala sanoo.

Lue ajantasaisimmista talousnäkymistä Kuntarahoituksen markkinakatsauksesta!

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

Markkinakatsaus 1/21 on julkaistu – ”Talous toipuu 2021 mutta alkuvuosi on pandemian vuoksi vielä vaikea”

Vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy jo paljon toiveikkuutta, vaikka talvikuukaudet ovat vielä piinallista kilpajuoksua koronaviruksen nopeasti leviävien varianttien ja ihmisten rokottamisen kesken.

– Rokottamisen eteneminen vahvistaa vähitellen yleistä talousluottamusta. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla talouskasvu voi olla jonkin aikaa varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala

Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan kansainvälisiin suhteisiin vakautta ja ennustettavuutta.

– Demokraattienemmistö senaatissa antaa Bidenille pelivaraa pandemian talousvaikutusten hoitoon, mikä on koko maailmantalouden kannalta hyvä uutinen. Toisaalta Capitol Hillin tapahtumat jälkipyykkeineen tuovat ikävää ristivetoa, joka saattaa hidastaa uuden hallinnon tehokasta aloitusta, Vesala arvioi.

Euroopassa EKP on puskenut vauhtia talouden toipumiseen mittavalla elvytyksellä. Vuonna 2021 EKP:n rahapolitiikan elvytys suhteessa valtioiden velanottotarpeeseen tulee olemaan jopa suurempaa kuin edellisvuonna. Tämä vaikuttaa olennaisesti korkonäkymiin.

– Vaikka talous on kääntymässä nousuun ja pitkiin korkoihin kohdistuu suhdanneluontoista nousupainetta, EKP:n toimien ansiosta koronnousumahdollisuudet näyttävät tänä vuonna melko vähäisiltä. Yhdysvalloissa tilanne on toinen ja siellä on enemmän pitkien korkojen nousua kasvu- ja inflaatio-odotusten vetäminä, Vesala toteaa.

Koronakriisin vaikutus Suomen teollisuuteen jäämässä pelättyä vaimeammaksi

Viime vuonna pelättiin, että koronakriisin ”peräaalto” osuu Suomen teollisuuteen viiveellä ja teollisia työpaikkoja aletaan jälleen menettää runsaasti. Näin ei toistaiseksi ole käynyt, ja teollisuuden uudet tilaukset ovat jo kääntyneet nousuun.

– Teollisuutemme rakenteesta näyttäisi olleen kerrankin hyötyä ja siitä, että keskeisimmät vientimarkkinamme – Kiina, USA, Saksa ja Ruotsi – ovat selvinneet taloudellisesti suhteellisen hyvin, Vesala summaa.

Koronasta jää pitkäkestoisia arpia mutta kokemuksista voi löytyä myös kasvun ituja

Koronapandemia jättää Suomenkin tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat alun kasvupyrähdyksen jälkeen talouden elpymistä. Vaikeasti sulava pitkäaikaistyöttömyys on jo selvästi noussut ja koronatukien sekä väliaikaisen konkurssilainsäädännön katveessa muhii selvittämätön konkurssisuma. Pandemian jälkeen kestää aikansa ennen kuin yritysten investointikyky palautuu ja talouden normaali uusiutumisprosessi saadaan käyntiin.

– Koronavuodesta voi kuitenkin jäädä myös ituja tulevaisuuden tuottavuuskasvulle. Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin osin yhteiskuntamme digitaalisten valmiuksien ansiosta. Pakon edessä tehdyistä digiloikista voi löytyä avaimia kestävyysvajeenkin ratkaisemiseen, Vesala arvioi.

Valtion koronatuet vahvistaneet väliaikaisesti kuntataloutta

Kuntatalous on vahvistunut historiallisen heikon vuoden 2019 jälkeen, sillä valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista. Kuntatalouden rakenteelliset epätasapainot eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja pitkän aikavälin ongelmia on palattava ratkomaan välittömästi akuutin pandemiatilanteen helpotettua.

– Koronan lopullisia vaikutuksia kuntatalouteen ei niitäkään vielä tiedetä. Jos työllisyys heikkenee pitkäkestoisesti, heijastuu se väistämättä myös kuntiin, Vesala sanoo.

Millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia koronalla arvioidaan olevan Suomen talouteen? Lataa Kuntarahoituksen tammikuun markkinakatsaus.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702