Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Millaisia tavoitteita olette Oulun Sivakassa asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?

”Sivakassa haluamme varmistaa kohtuuhintaisen asumisen Oulun seudulla, ja ympäristötyö liittyy suoraan perustehtäväämme. Olemme vuodesta 2006 asti olleet mukana vuokratalojen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa VAETSissa. Sitouduimme energiansäästötoimiin yli viisitoista vuotta sitten, ja olemme ylpeitä saavutuksistamme.

Hillitsemme kiinteistöjemme energiankulutusta käytännössä tarkastelemalla lämmön, sähkön ja veden käyttöä, ja huomioimme myös jätehuollon. Kohteissamme jätteen hyötykäytön kierrätysaste on 62 %, mikä on kirkkaasti kansallisten ja EU-tavoitteiden yläpuolella. Vain 38 % jätteestä poltetaan. Vedenkulutuksen vähenemistä edistämme siirtymällä uudenlaiseen vesilaskutukseen.

Käytämme pääasiassa vain hiilineutraalia sähköä ja hiilineutraalia kaukolämpöä: enää kaksi prosenttia kiinteistökannastamme on vielä öljylämmitteistä. Niiden osalta Sivakan strateginen tavoite on, että vuonna 2025 tämä osuus olisi nollassa.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Mittaamme aktiivisesti kulutusta ja käyttöä. Saamme jätehuollon tiedot kuukausitasolla ja energiankulutuksen tiedot tuntitasolla. Jätehuollossa käytämme L&T:n Ympäristönettiä ja energiankäyttöön Oulun Energian OE360 monitorointijärjestelmää, joka pohjautuu Enerkeyn alustaan. Viemme tietoa myös asukkaille: järjestämme asuntokohteissamme kierrätyskahveja, joissa Sivakan edustajat käyvät läpi kiinteistökohtaisia tuloksia, jakavat kierrätysvinkkejä ja tarjoavat tietysti pullaa ja kahvia.

Viime vuonna teimme jättiponnistuksen: uusimme kaikki 8000 vuokrasopimusta, kun päivitimme, miten vesimaksu ja käyttökorvaukset muodostuvat. Vesimittauksessamme ei ole maksuennakoita eikä tasauslaskuja, vaan laskutamme kuukausittaisen toteuman mukaan, mikä on sivakkalainen erityispiirre!”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Investoimme vihreään siirtymään ja ympäristöä säästäviin toimiin. Etäluettavat vesimittarit ovat merkittävä investointi: ensin luomme uuden laskutus- ja mittausjärjestelmä, jonka jälkeen vaihdamme parin tuhannen asunnon mittarit. Sisäinen tavoitteemme on tehdä kaikki uudet investoinnit A-energialuokassa, muita energialuokkia ei edes harkita.

Investoimme myös asukkaille jaettaviin tuotteisiin: jaamme esimerkiksi kierrätyskasseja, joissa on omat paikkansa jätepaperille, kartongille ja pulloille. Kassin voi laittaa komeron pohjalle, koska allaskaappiin ei kaikki kierrätettävät lajikkeet aina mahdu.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Voisin nostaa ensimmäisenä esiin lämmityksen Hiirihaukantie 12 A:ssa. Kohteen hybridijärjestelmä on osa EU-tason tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja. Olemme hyvin ylpeitä, että Sivakan ja Oulun Energian työntekijät ovat yhdessä innovoineet kestävän ratkaisun.

Toiseksi, olemme ensimmäisten joukossa omalla alallamme vesimittauksessa. Hyödynnämme tässä toimialan yhteistä Platform of Trust -tietoalustaa, joka harmonisoi ja välittää tietoa eri järjestelmien välillä. Näin voimme keskitetysti kerätä mittausdataa laskutuksen pohjaksi riippumatta mittarin valmistajasta.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Nykyinen mallimme on ollut tuloskorteissa strategiakaudelle 2020–2025. Päivitämme tulevaa strategiaa ja tuomme mukaan tähän asti puuttuneen osan: vähähiilisen rakentamisen polun. Tähänastinen fokuksemme on ollut käytönaikaisen energiankulutuksen minimoimisessa ja energiapäästöjen nollaamisessa, joten otamme rakentamisen päästöt seuraavana työn alle.

Nollapäästöt eivät taida olla vielä nykyisillä rakennusmateriaaleilla realistista, mutta vähähiilisyyttä voimme tavoitella. Ensiaskelia olemme jo ottaneet käyttämällä esimerkiksi vähähiilistä betonia. Tarkkaa mallia ei vielä ole, mutta lähdemme liikkeelle nykyratkaisujen päästöjen laskennasta. Tämän jälkeen voimme asettaa tavoitteita ja mittareita vuoteen 2027 tai 2030.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Hiirihaukantie 12 A. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Hiirihaukantie 12 A:n asuinkerrostalossa on hybridilämmitysratkaisu, jossa lämpöpumpun lämmönlähteenä käytetään kaukolämmön paluuputken lämpöä. Lisäksi kohteessa on valjastettu aurinkosähkö hyötykäyttöön. Näiden ratkaisujen ansiosta pystymme hyödyntämään ilmaista energiaa ja hukkalämpöä – kaiken energiahuollon tulisi pyrkiä vastaavaan.”

Hybridilämmitysratkaisu auttaa painamaan Hiirihaukantie 12 A:n tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrän lähes nollaan. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Tuleva vuosi on jätehuollon teemavuosi, ja haluamme parantaa kierrätysastetta entisestään. Todennäköisesti käyttäisimme palkinnon asukkaiden palkitsemiseen kierrätyskilpailussa. Voisimme jakaa kierrätykseen tarvittavia lajitteluastioita ilmaiseksi tai alennuskupongilla – ja luulenpa, että tämän teemmekin, vaikkei palkinto meille tulisikaan!”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Kokkolan kaupunki

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Kokkolassa? 

”Kaupungin strategia 2022–2025 asettaa tavoitteeksi kestävästi kehittyvän ja hiilineutraalin Kokkolan vuoteen 2035 mennessä. Strategiassa on useita painopisteitä, kuten ilmastovaikutusten huomiointi kaikessa päätöksenteossa ja resursoinnissa, uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ilmastotietoisuuden lisääminen ja kotitalouksien tukeminen. Erityisesti lasten ja nuorten haluamme omaksuvan kestävän kehityksen ajatuksen. 

Kokkolassa on laadinnassa myös erillinen ilmasto-ohjelma ja sitä toteutetaan jo nykyisen vaalikauden aikana. Suunnittelemme kestävää kehitystä tukevia hankintoja esimerkiksi rakentamisen, kiinteistöhuollon ja käyttötalouden osalta. Myös tarpeellisia mittareita kehitetään edelleen: kun vuonna 2025 lainsäädäntö sitä edellyttää, on meillä hiilineutraaliustavoitteiden osalta jälkilaskentamenetelmät valmiina kaikkiin hankkeisiin, niin suuriin kuin pieniinkin. 

Kaiken kaikkiaan korostamme elinkaariajattelua, jossa hiilineutraalius ei ole mörkö, joka vain maksaa hirveästi, vaan oikein toteutettuna tuottaa myös säästöä.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä? 

”Katsomme alusta asti toimenpiteitä siitä kulmasta, kuinka niistä tehdään mahdollisimman kestäviä. Esimerkiksi kun kansallinen Astetta alemmas -kampanja tuli, aloitimme rakennusten säädöistä. Kävimme läpi patterit, linjasäätöventtiilit, ilmanvaihdot ja etsimme niiden kulutuksesta tasattavaa. Eräässä tapauksessa yhdessä päässä rakennusta patterit olivat 20 asteessa, toisessa päässä taloa 26 asteessa: tällaiset epätasapainot huollettiin ensin, jotta asteen pudotus olisi oikeasti hyödyllinen. Kun tämä oli tehty, laskimme kulutusta: ”astetta alemmas” oli meille tavallaan myös ”astetta edemmäs”. 

Myös mittarointi nousee esiin, kun tavoitteita viedään käytäntöön. Insinöörinä aina kun kuulen suuria tavoitteita, herää heti se kysymys, että miten nämä mitataan. Kokkolassa olemme laatineet jo nyt kattavia mittareita: ne auttavat meitä myös esittämään poliittisille päättäjille selkeästi, missä on onnistuttu ja miksi, missä ei ja miten tätä kehitetään. 

Haluamme myös mahdollistaa ympäristöystävällistä liikennöintiä ja kulkuyhteyksiä. Kokkola on ottanut mallia Oulusta, koska siellä nämä on toteutettu erittäin hyvin: olemme täälläkin kunnostaneet kevyen liikenteen väylät ja varanneet määrärahoja uusille asuinalueille alikulkuväylien toteutukseen.  

Ja vaikka Pohjanmaalla ollaankin, emme tyydy siihen, että olemme jo tosi hyviä vaan louhimme koko ajan lisää tietoa ja haemme parhaita käytänteitä muiden kanssa. Haluaisimme suurten kaupunkien kanssa viritellä verkostoa, jossa jakaisimme oppia toisillemme. Sisäisesti olemme myös lisänneet osaamista palkkaamalla automatiikka-, LVI- ja sähköinsinöörejä.”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne? 

”Taloussuunnittelu on muuttunut harmaasta prosessista nykyään varsin vihreäksi, sen näkee myös laajemmin. Kokkolassa strategian ympäristötavoitteet on sidottu hyvin käytännöllisesti taloussuunnittelun prosesseihin ja rahoituksessa mietimme päivittäin, mitä hankkeita voisimme tukea vihreällä rahoituksella. On todennäköistä, että vihreän rahoituksen osuus myös kasvaa tulevaisuudessa. 

Kokkolaa leimaa monella tavalla bio- ja kiertotalous ja ne näkyvät myös toimialojen käytännön suunnittelussa. Täällä toimii paljon teollisuutta ja nyt esimerkiksi akkutuotanto on kasvamassa: se haastaa meitä kaupunkina koko ajan positiivisesti ja kannustaa pohtimaan, miten luomme eri tahoille hyvät edellytykset toimia.  

Infrassakin on taloussuunnittelun ulottuvuus. Kokkolassa on esimerkiksi rakenteilla useampi tuulipuisto, mutta voimaloiden siipien kuljetus on niiden suuren koon vuoksi haasteellista. Tätä varten rakensimme raskaan liikenteen väylän, johon meni tuhansia kuutioita maamassaa ja mursketta. Suunnitelmissa on, että kun tämän väylän tarve poistuu hankkeiden valmistuttua, massaa käytetään rakentamaan alueelle huleveden viivästysallas. Näin hyödynnämme materiaalia uudelleen kestävästi ja taloudellisesti.”  

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia? 

”Ainakin Kokkolan uskalluksesta ja palosta asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ja kyvystä saada ne päätökseen. Kuntia riivaa monesti se, että hyviä ajatuksia kyllä löytyy, mutta niitä ei tahdota saada vietyä käytäntöön saakka. Ja kun hanke viedään päätökseen, ei työ lopu: silloin otetaan oppia ja kehitetään.  

Toinen tärkeä tekijä on osaajien ja sidosryhmien motivointi. Esimerkiksi meillä kaupunkiympäristössä on viisi erillistä vastuualuetta: kaikkien sitoutuminen prosesseihin on tärkeää. 

Kannustaisin myös kaikkia toimijoita susformaatio-ajatteluun: tunnistetaan luonto muutoksen ajurina ja pohditaan ja muokataan arvoketjuja sen mukaan. Kokkolassa olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä arvoketjun eri osissa tapahtuu ja täyttääkö se meidän odotuksemme ja edellytyksemme; väitän, että kaikissa kunnissa ei näin pitkälle tätä ajattelua ole vielä viety.”  

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa? 

”Voimme aina osallistaa käyttäjiä ja päättäjiä enemmän prosessien aikana ja lisätä heidän tietämystään siitä, mitä ollaan tekemässä. Joka hankkeessa täytyy muistaa, kenelle sitä tehdään: esimerkiksi Piispanmäen osalta tämä tarkoittaa oppilaskunnan, huoltajien ja henkilöstön kuulemista. 

Innovatiivisuutta ja vastuullisuutta on kehitettävä jo EU-taksonomiankin vuoksi. Kun muuraamme Piispanmäen julkisivua, mietimme entistä tarkemmin, tuotetaanko siihen tarvittavat 300000 tiiltä vaikkapa Romaniassa vai sadan kilometrin päässä Ylivieskassa – ja tunnistamme entistä paremmin ne eri vaihtoehtojen hyödyt.” 

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Piispanmäen monitoimitalo. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän? 

”Monikin asia! Erinomainen energiatehokkuus ja sitoutuminen uusiutuvaan omavaraisenergiaan nousevat heti mieleen.  

Myös rakennusosittainen mesta-ajattelu on Piispanmäessä erityistä. Suomalaisessa rakentamisessa laatua usein arvioidaan vasta kokonaisuuden valmistuttua, valvonta tuntuu kyttäämiseltä, eikä prosessi ole kenellekään kovin mieluisa. Piispanmäen hankkeessa kaikki ovat sitoutuneet mesta-ajatteluun: käymme jo alusta asti jokaiseen rakennusosaan liittyvän käytännön työn yksityiskohtaisesti läpi niitä tekevien rakentamisen ammattilaisten ja työnjohdon kanssa. Eli mitä ollaan tekemässä ja mihin kussakin rakennuksen osassa pyritään. Suunnitelmissa on myös kuvata joitain työvaiheita, ja avata prosessia käytännössä striimaamalla ne ammattiopiston rakennus- ja LVI-linjojen opiskelijoiden käyttöön opetustarkoituksessa. Tämä on otettu kuntayhtymällä ja koulutuspuolella innolla vastaan ja kevään 2024 aikana sovitaan käytännön toimenpiteistä kuvauksen toteuttamisesta ja sen soveltumisesta opetukseen. 

Eräs mainitsemisen arvoinen asia on myös hulevesien hallinta. Tässä hankkeessa puhutaan kolmen hehtaarin tontista ja rakennuksen 16400 m2 bruttopinta-alasta, joten hulevettä syntyy paljon. Piispanmäessä tulemme testaamaan myös biohiiltä näiden vesien epäpuhtauksien hallintaan. Se ei ole ainoa edelläkävijän piirre hankkeessa, mutta yksi niistä, joista olemme todella ylpeitä ja innoissamme.”

Piispanmäen monitoimitalo erottuu verrokeistaan vahvalla satsauksella kestävyyteen: rakennuksen tuottamaa tietoa ja dataa aiotaan myös hyödyntää itse opetuksessa. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon? 

”Suomessa on järjestetty nuorille yrityksille Biocluster Finlandin kisaa vihreän siirtymän teoista. Yritysmaailmaa on jo aktiivisesti kannustettu mukaan vihreään visiointiin; me voisimme tuoda lapset ja nuoret päiväkotilaisista yläkouluikäisiin mukaan ideoimaan vihreää siirtymää Kokkolassa. Kehityksen ei tässäkään asiassa tarvitse kulkea aina ylhäältä alaspäin, vaan ajatusten vaihto kumpaankin suuntaan on arvokasta. Kokkolalaiset nuoret kävivät hiljattain kertomassa valtuustolle näkemyksiään eräästä toisesta kouluhankkeesta. Tämä tehtiin osana opetustoimintaa: päättäjät saavat suoraa tietoa koululaisilta, joita hankkeet koskevat, ja lapset oppivat kuinka yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii.”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Aiheesta keskustelemassa olivat A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Anssi Salonen, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho, sekä Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä. Kolmikon keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.

Kestävyys vaatii investointivalmiutta, mutta maksaa itsensä takaisin

A-Insinöörien Salonen esitteli havaintoja siitä, mitä kestävä rakentaminen maksaa. Kestävyysvaatimukset korostuvat nykyaikana, mutta samaan aikaan moni painii kysymyksen kanssa: millaisia investointeja rakennushankkeen kestävyyden lisäämiseksi tulisi tehdä?

– Erilaisia malleja on paljon. Meidän arviomme on, että lisäinvestointi liikkuu yleensä 0-17 prosentin välillä verrattuna perinteisiin rakennustapoihin.

Toisaalta kestävät ratkaisut tuovat myös taloudellisia hyötyjä tulevaisuudessa. Investointeja tarvitaan rakennus- ja suunnitteluvaiheessa, mutta kuluja voidaan kattaa käytön aikana. Esimerkiksi vuokra- ja myyntihintapreemiot tuovat etuja, samoin kestävien materiaalien ja energiaratkaisujen myötä pienenevät hoitokulut.

– Ennen kaikkea kiteyttäisin oppimme kolmeen näkemykseen, kun rakennushanketta lähtee tekemään: tee tulevaisuuden kestäviä päätöksiä, hallitse investointiriskit ja varmista että kohde vastaa myös vihreän siirtymän tavoitteisiin, ja varmista hankkeen toteutettavuus myös rahoituksen osalta.

Esittelyssä Kokkolan Piispanmäki

Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho esitteli Piispanmäen koulua ja päiväkotia. Lähtökohtana 2025 valmistuvassa kohteessa on ollut EU-taksonomian vaateiden ylittäminen ja suuntaviivojen luominen tuleville hankkeille. Piispanmäessä onkin satsattu kestäviin ratkaisuihin: tiiveysvaatimuksiin on kiinnitetty huomiota, kiinteistössä tullaan hyödyntämään hybridilämmitystä ja uusiutuvia energianlähteitä, ja paljon muuta.

– Suunnittelun pohjana toimivat Kokkolan strategiset tavoitteet: ”sopivasti lähellä”, ”onnistumme yhdessä”, ja ”resurssiviisaus”. Tarkoitus on parantaa ihmisten hyvinvointia: se on tämänkin hankkeen taustalla, Isoaho tiivisti.

Piispanmäkeä suunnitellaan iteroiden kohti optimaalisinta hinta-laatusuhdetta. Optimointi ei tässä tarkoita halvinta vaihtoehtoa, vaan keskeistä on elinkaarikestävyys. Myös mesta-ajattelu korostuu: toteutustavat ovat ennakoivia ja sovittuja tuloksia mitataan rakennusosan valmistuttua. Tällä pyritään rakentamaan rakennuksen osia, jotka ovat heti kerralla valmiita sovitun mukaisesti.

Menneisyyden löytää lopulta edestään, niin myös rakentamisessa. Tätä Isoaho korosti nostamalla esiin Kokkolan uusimmat talousarviotiedot.

– Kiinteistöjen sähkö- ja lämmitysenergia haukkaavat 33,6 prosenttia kuluista. Tämä ei ole pikkuraha. Aiemmilla valinnoilla on valtava merkitys: mitä tiiveysvaatimuksia, lämmitys- ja energianratkaisuja on valittu ja miten niitä on hoidettu ja ylläpidetty.

Vihreät hankkeet näyttävät tärkeää esimerkkiä

Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä puhui esityksessään vihreän rahoituksen roolista kestävien investointien mahdollistajana kunta- ja asuntosektorilla. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa rahoitusmarkkina on valjastettu välittäjävoimaksi, jonka kautta kestäville hankkeille halutaan riskisopeutettu hinta ja rahoituskustannus, Erkkilä kuvaili.

– Kunta on se alusta, joka mahdollistaa asuin- ja toimintaympäristömme kaiken infran ja toiminnan. Siksi kunnilla on keskeinen rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rahoittajana haluamme olla mukana ratkaisemassa näitä kysymyksiä hankkeiden ja projektien muodossa.

Vihreä rahoitus on verrokkihankkeita edullisempaa, mutta Erkkilä korosti esityksessään myös muita hyötyjä, kuten hankkeiden referenssiarvoa ja niiden asettamaa esimerkkiä.

– Usein vihreät kohteet ovat myös asiakkaidemme kärkihankkeita, joita mekin nostamme esiin kanavissamme. Tätä hyvää tekemistä haluamme rummuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Selviävätkö kestävät ratkaisut rakennusalan haasteissa?

Esitysten ohella studiossa käytiin aktiivista keskustelua. Rakennussektori on viime aikoina ollut kovassa vastatuulessa ja Kuntarahoituksen Mika Korhonen esittikin odotetun kysymyksen: joutuvatko myös kestävät ratkaisut säästökuurille?

Tämä kuulostaisi helpolta leikkauskohteelta, mutta yksioikoinen asia ei ole, Anssi Salonen pohti.

– Nykyään kestävyys pystytään perustelemaan: se on parempi ratkaisu käyttäjille ja myös taloudellisesti kestävää. Olen huolissani kestävyyden puolesta, mutta myös toiveikas siitä, että sen hyödyt ymmärretään.

Veli-Matti Isoaho arvioi, että kestävyydestä ei ainakaan Kokkolassa lähdetä karsimaan. Hän uskoo, että hyödyt tunnistetaan myös yritysten puolella.

– Suunnittelutoimistot, joiden kanssa teemme yhteistyötä, ovat virittäytyneet samaan toimintaympäristöön kuin mekin ja näkevät tässä oman kilpailuetunsa. Tuntuisi oudolta, että tätä ajattelua lähtisi kukaan purkamaan: kilpailuetu tulee juuri siitä, että pystyy osoittamaan kestävän kehityksen järjestelmänsä ja laatujärjestelmänsä olevan kunnossa.

Suuret trendit vaikuttavat siihen, miten kestävyys nähdään, mutta niin myös ruohonjuuritason yksilöt. Parhaiden hankkeiden takaa löytyy usein asialle omistautuneita ammattilaisia, jotka kirittävät tiimiä ympärillään, Rami Erkkilä huomioi.

– Niissä hankkeissa, joita omalle pöydällenikin päätyy, on usein yhteisenä nimittäjänä henkilö organisaation sisällä, joka on valmis laittamaan kroppaansa likoon kestävyyden puolesta. Heillä on erinomaisen iso merkitys. Harmi, että vaikkapa Veli-Matin kaltaisia toimijoita ei pystytä vielä nykyteknologialla monistamaan!

Voit kuunnella vieraiden esitykset sekä vilkkaan keskustelun kestävistä investoinneista kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:

Talous & kunnat: kuntatalouden uusi suunta

Vuoden viimeinen Talous ja kunnat -tapahtuma järjestetään 8.11. Tuolloin pohditaan, millainen on kuntatalouden uusi suunta. Millä keinoin talous saadaan käännettyä tasapainoon?

Vieraina ovat Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. Lue lisää ja ilmoittaudu!


Aika: keskiviikko 8.11. klo 14–15.30

Paikka:verkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä.

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä.

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Siuntiossa?

”Siuntio on merenrantakunta, josta löytyy paljon myös viljavaa maata. Kunnioitus luontoa kohtaan on osa siuntiolaisuutta, koska näillä seuduilla ihmiset ovat aina eläneet maasta.

Siuntio on kuulunut jo alusta alkaen Hinku-verkostoon – emme ole ihan perustajajäsen Hinku-verkostossa, mutta melkein. Noin puolet rantaviivastamme on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Meiltä löytyy myös paljon valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, jotka velvoittavat miettimään maankäyttöä tarkkaan.

Meillä on toisin sanoen aika vahva viitekehys kestävään kehitykseen, joka ohjaa tavoitteita. Se vuorostaan ohjaa ajattelua ja keskustelua hankkeissa: myös Siuntion sydäntä suunniteltaessa tahtotila oli alusta alkaen, ettei kohde ole pelkkä koulu, vaan siitä tulee tehokkaasti hyödynnetty ja monikäyttöinen, Siuntion näköinen kohde.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Ensimmäinen strategia kestävästä kehityksestä tehtiin 2000-luvun alussa. Aiemmin ajattelimme, että se siirtyy käytäntöön keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilla tasoilla aina toiminut.

Viimeisimmällä valtuustokaudella tehtiin kaksi päivitystä. Strategiaa alettiin visualisoida, jotta sekä työntekijöiden että kuntalaisten on helpompi ymmärtää sen tavoitteita. Toinen päivitys oli, että ajattelua alettiin jalkauttaa lean-menetelmin. Käytännössä tämä kiteytyy siihen, että emme etene nopeammin, vaan suoraviivaisemmin: työstä pyritään karsimaan ne osat, jotka eivät tuota lisäarvoa kuntalaisille.

Myös säännöllinen seuranta tukee työn tavoitteellisuutta. Strategia puretaan osiin: on pitkän aikavälin tavoitteet, vuositason tavoitteet ja näiden alla projektit. Joka projektille nimetään vastaava henkilö ja etenemistä seurataan kuukausittain.”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Alusta asti olemme korostaneet strategisten tavoitteiden ja talousarvion yhteyttä. Kytkemme nämä yhteen ja sitä kautta pohjustamme sitä, että suunnitelluille toimenpiteille löydetään myös rahoitus.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Lean-kulttuuriin perehtymistä ja sen sisäistämistä voin suositella. Se on arvokas työkalu, koska sen keskiössä on ajatus, että parannuksia eivät tee vain esihenkilöt ja johtajat, vaan jokainen työntekijä omalla työllään voi parantaa toimintaa. Ja sitähän kestävän kehityksen työ on, kaikille yhteistä.

Monissa pienissä kunnissa haasteena on myös usein päättäjien ja virkakoneiston välinen työnjako: monesti päättäjät haluavat olla liiankin tiiviisti mukana siinä, miten heidän päätöksiään toteutetaan. Mutta mielestäni Siuntiossa olemme aika hyvin onnistuneet tässä, ja niin päättäjät kuin viranhaltijat ymmärtävät toisiaan.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Julkisen liikenteen kehittäminen olisi arvokasta Siuntiolle niin kunnan yleisen kehityksen kuin ympäristötyönkin kannalta. Olemme vahvasti pendelöintikunta ja sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat meille tärkeitä. Nyt junaliikenne kulkee, mutta enemmän vuoroja tarvittaisiin. Tämä ei tietysti ole yksin kunnan käsissä oleva kehityskohta.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Sivistyskampus Siuntion sydän. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Se, kuinka vahvasti kampus on suunniteltu toiminta edellä, niin sisältä kuin ulkoa. Hanke on kokonaisuus, joka mahdollistaa kiinteistön tehokkaan ja monipuolisen käytön. Mielestäni se on se vihrein teko.

Tiloista tehtiin hyvin monikäyttöiset ja muunneltavat, jotta siellä voidaan järjestää suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen, kirjaston, perhekeskuksen ja nuorisotoimintojen lisäksi myös muuta kuntalaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa aamusta iltaan ja ympäri vuoden.  Tämä monitoimijamalli synnyttää myös aivan uusia toiminnan yhdistelmiä ja eri toiminnot ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Tämä lisää selvästi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka vuorostaan edelleen lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Tärkeä osa kampuksen tehokasta käyttöä on myös saavutettavuus: se lienee haaste useassa maalaismaisessa kunnassa, jolloin kiinteistön käyttöaste saattaa jäädä matalaksi. Siuntion sydän sijaitsee kunnan keskellä lähellä juna-asemaa ja kaikki HSL:n bussireitit Siuntiossa kulkevat kampuksen kautta, joten sinne on helppoa saapua eri puolilta kuntaa. Tällainen saavutettavuus osaltaan mahdollistaa sen, ettei kiinteistöjä tarvita ympäri kuntaa.”

Siuntion Sydän, kunnan uusi sivistys- ja hyvinvointikampus on Suomessa harvinainen laatuaan: se tuo suomen- ja ruotsinkieliset koulut fyysisesti samoihin tiloihin. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Pari ajatusta nousee mieleen. Yksi vaihtoehto on parhaillaan käynnissä oleva Siuntionjoen vesistön tilaa parantava hanke, jossa mukana ovat myös Vihti, Kirkkonummi, Inkoo ja Lohja. Toinen vaihtoehto on nuoret ja nuorison syrjäytymistä ehkäisevä toiminta. Nuorissa on tulevaisuus ja heistä huolehtiminen on sekin kestävää kehitystä.”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

Kehityksen keihäänkärjessä

Kaipio päätyi lukion jälkeen ”muutaman pompun kautta” Haaga-Heliaan opiskelemaan tradenomin tutkintoa. Entinen nurmijärveläinen on kotoutunut Helsinkiin: työpäivät kuluvat Kuntarahoituksen toimistolla Kampissa tai etätoimistolta Jätkäsaaresta käsin.

Koko opiskelu- ja työuraansa Kaipio ei sentään ole Helsingissä viettänyt: vaihtelua pääkaupunkiseudun elämään toivat Saimaan eteläisillä rannoilla vietetyt yliopistovuodet.

– Lappeenrannassa luin itseni maisteriksi.  Pääaineena oli rahoitus ja sivuaineena analytiikka.

Kuntarahoituslainen Kaipiosta tuli vuonna 2018. Hän viimeisteli kauppatieteiden maisterin opintojaan Lappeenrannassa, kun Kuntarahoituksella avautui osa-aikainen projektityöntekijän pesti. Ensimmäiset projektit liittyivät tuolloin ympäri Suomea käynnissä olleeseen urakkaan.

– Meilläkin valmistauduttiin lähestyvän GDPR-lainsäädännön voimaantuloon. Se oli lopulta itselleni sujuva ”sisäänheitto” Kuntarahoituksen maailmaan. Talossa oli tehty huolella GDPR:ään liittyvät valmistelutyöt, joten keskityimme varmistamaan, että täytämme säätelyn vaatimukset.

Arki kuluu erilaisten kehitysaktiviteettien parissa

Kuntarahoituksessa Kaipion työ on ollut kehityspainotteista, vaikka nimike ja yksiköt ovat vaihtuneet. Nyt hän on työskennellyt pari vuotta asiakasratkaisuissa.

– Käytännössä vastaan asiakasratkaisuissa liiketoiminnan kehittämisestä digitaalisten palveluiden ja asiakkuudenhallinnan osalta. Tähän kuuluu muun muassa operatiivista kehittämistyötä, kehittämisen ohjausta, priorisointia ja suunnittelua. Vastaan toiminnon muiden kehityspäälliköiden kanssa siitä, että asiakasratkaisuissa on myös tasainen kehityssuunnitelma seuraaville vuosille.

Kaipion työpäivistä suurin osa kuluu Kuntarahoituksen muiden kehittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tiimit määrittelevät ja sparraavat projekteihin kuuluvia erikokoisia ja -tyyppisiä kehittämisaihioita.

– Pidän huolta, että kaikilla olisi selkeä näkemys, mitä ollaan tekemässä seuraavaksi ja mitkä ovat liiketoiminnan kehittämisen pääprioriteetit. Samalla huolehdin siitä, että erikokoisia kehittämisprojekteja tehdään suunnitelmallisesti ja prioriteetit huomioiden.

Digitalisointi osui maaliinsa niin asiakkaille kuin työkavereillekin

Kohokohtana kehityspäällikön mieleen nousee rahoitusprosessin digitalisoinnin ympärille rakentunut kehitysohjelma, jota Kaipio oli mukana starttaamassa vuonna 2019.

– Lähdimme luomaan konseptia puhtaalta pöydältä: emme olleet korvaamassa mitään olemassa olevaa järjestelmää, vaan saimme kehittää uutta liiketoiminnan tarpeiden ehdoilla. Matkan varrella otimme asiakkaita mukaan keskusteluun ja keskustelimme paljon siitä, mitkä ovat heille tärkeimpiä ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia palveluiden käytössä.

Kehitystyössä huomioitiin myös talon omien asiantuntijoiden tarpeet. Palvelu integroitiin olemassa oleviin järjestelmiin niin, että asiakkaiden syöttämä tieto siirtyi tehokkaasti myös muihin Kuntarahoituksen työkaluihin.

– Palaute oli erinomaista sekä asiakkailta että kollegoilta. Kehitys jatkuu tietysti aina eikä koskaan olla valmiita, mutta olihan tämä mahtava kokonaisuus olla lanseeraamassa. Ja aina lämmin vastaanotto tuntuu itsestäkin hyvältä.

Vapaalla kehittäjä hioo svingiään

Viisi ja puoli vuotta finanssialalla ovat sujuneet vauhdilla: työ on ollut viihtyisää ja työyhteisö lämminhenkinen. Kuntarahoituksella työskentely on Kaipiosta sikäli poikkeuksellista, että asiakkaat eli kunnat ovat myös yhtiön omistajia. Päivittäisessä työssä korostuu tätä kautta yhdessä tekeminen.

– Meillä on siinä mielessä antoisa organisaatio, että talon sisällä pääsee tekemään laajasti erilaisia asioita. Kuntarahoitus on operaatioiden ja tehtäviensä osalta täysiverinen rahoituslaitos, mutta meillä on pienemmän talon dynaaminen ja tiivis työporukka ja hyvin välitön suhde asiakkaisiin: kehitystyö tapahtuu vahvasti yhdessä ja kaikki jakavat samanlaiset tavoitteet.

Vapaa-ajallaan Kaipio viihtyy perheen ja urheilun parissa.

– Joukkuelajeja olen harrastanut koko ikäni ja salibandya pelaan nytkin divariporukassa. Yksilölajiksi rinnalle on tullut viime kesänä aloitettu golf, jonka parissa on tullut viihdyttyä.

Ja mikäs se tasoitus tällä hetkellä on?

– Vähän alle 20. Vielä sitä voi parantaa, mutta ihan hyvä tällaiselle vielä melko vähän aikaa pelanneelle, Kaipio naureskelee.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Annukka Pakarinen

Uusi urheilutalo kokoaa ja sujuvoittaa Suodenniemen kyläyhteisön palveluja

Suodenniemeläiset ovat pienestä lukumäärästään huolimatta hyvin aktiivisia palvelujen käyttäjiä. Vanhalla urheilutalolla oli 10000 käyntikertaa vuodessa ja uuteen odotetaan ainakin samaa määrää. Todennäköisesti käyntikertoja kertyy vielä enemmän, koska nyt liikuntatilojen vierestä löytyvät myös kirjastopalvelut. Tarkkoja lukuja päästään arvioimaan, kun kohde on ollut käytössä ensimmäisen täyden vuotensa.  

– Uudessa urheilutalossa palvelut on tuotu helposti saataville: kirjastossakin on helppo asioida samalla, kun kuljettaa lapsia liikuntaharrastuksiin. Kirjastossa on myös kokoustiloja, joissa esimerkiksi seurat voivat pitää kokouksiaan kätevästi, kuvailee Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi

Liikuntatiloja suunniteltaessa varauduttiin monipuoliseen lajikirjoon: hallin varustelu taipuu sujuvasti moniin eri pallolajeihin.  

– Sastamala on perinteisesti ollut lentopallokunta, mutta nyt alkuvaiheessa aktiivisinta käyttäjäryhmää ovat tainneet olla futsal- ja sulkapalloharrastajat. Urheilutaloa käyttävät päivittäin myös naapurissa sijaitsevan Suodenniemen koulun oppilaat liikuntatunneillaan. 

Paikallisin voimin rakennetusta saatiin mutkaton palvelupaikka 

Uutta urheilutaloa alettiin miettiä vuonna 2019. Sastamala kartoitti kiinteistöjen tilannetta, ja vanha urheilutalo todettiin huonokuntoiseksi. Laki edellytti vanhaan urheiluhalliin myös erillisen laajarunkoisen rakennuksen tarkastuksen, joka paljasti ettei hallin runko enää täyttänyt rakenteellisia vaatimuksia. 

– Kantava runko oli päässyt huonoon kuntoon ja halli jouduttiin laittamaan käyttökieltoon. Tämä nopeutti suunnitelmia uuden urheilutalon rakentamiseksi. Suunnitelmaksi muodostui tehdä uudesta talosta monipalvelukeskus, jolla saataisiin tiivistettyä ja tuotua suodenniemeläisten palveluja yhden katon alle.    

Urheilutalo on Suodenniemellä ollut perinteisesti kylän eri juhlatilaisuuksien koti. Siksi kiinteistöön rakennettiin myös hyvin varustellut keittiötilat, jotta iltamien ja juhlien tarjoilut on helpompaa järjestää.   

– Kohteen toiminnallisuus oli muutenkin meille tärkeää. Jo suunnitteluvaiheessa korostimme sitä, että tilat on mietittävä arkitoiminnan kannalta toimiviksi ja mutkatonta asiointia tukeviksi. Ratkaisuja on tehty tämä mielessä ja palveluiden tavoitettavuuteen satsattu: esimerkiksi kirjastossa voi asioida kirjastokortilla myös palveluaikojen ulkopuolella.  

Tilojen onnistumisesta Toukoniemi antaa vuolasta kiitosta myös urakoitsijalle. Urheilutalo toteutettiin kokonaisvastuu-urakkana Pirkanmaan Pro-Rakennus Oy:n kanssa. Urakassa höydynnettiin runsaasti paikallista alihankinta- ja aliurakoitsijaosaamista.  

– Voi sanoa, että kaikki tekivät hienoa jälkeä ja rakensivat urheilutaloa melkein kuin omaansa, tekninen johtaja kehuu. – Valvonnan näkökulmasta tämä oli sujuva hanke eikä juuri mistään jouduttu huomauttamaan.  

Avajaiset vetivät tuvan täyteen 

Vihreän rahoituksen mahdollisuus nousi esille Sastamalan kaupungin ja Kuntarahoituksen säännöllisissä tapaamisissa. Toukoniemi esitteli hankkeen suunnitelmia: uusi urheilutalo rakennettaisiin A-energialuokkaan, talotekniikkaan kaavailtiin tehokasta ilmastointikonetta, ja katolle asennettaisiin aurinkopaneelit. Kuntarahoituksen asiantuntijat totesivat panostusten kuulostavan hyvältä: hanke täyttäisi vihreän rahoituksen kriteerit. 

– Totta kai se on meidänkin näkökulmastamme hyvin myönteistä, että tällaista energiatehokasta rakentamista puolletaan ja tuetaan myös talousnäkökulmasta. Kun tilaisuus oli tarjolla, oli vihreään rahoitukseen helppo tarttua, tekninen johtaja kertoo. 

Suodenniemeläiset ovat ottaneet uuden monipalvelukeskuksensa hyvin vastaan. Urheilutalo otettiin käyttöön juuri ennen loppiaista ja tupa oli täynnä. 

– Avajaiset olivat selvästi koko kylän tapahtuma. Kyllä tämä osoittaa, että omat palvelut ovat suodenniemeläisille tärkeä juttu, Toukoniemi kertoo.  

Ensimmäisten kuukausien aikana Toukoniemi odotteli kyläläisiltä palautetta tuoreesta urheilutalosta, mutta sitä ei tullut. Teknistä johtajaa tämä hieman huoletti. 

– Pohdin, että onkohan se nyt varmasti onnistunut myös käyttäjien näkökulmasta. Mainitsin eräälle paikalliselle asukkaalle, että kukaan ei ole urheilutaloon liittyen ottanut yhteyttä. Hän vastasi, että Kimmo, se taitaa kertoa asukkaiden tyytyväisyydestä, kun kenelläkään ei ole mitään huomautettavaa, Toukoniemi nauraa. 

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Suvi Isosävi, Sastamalan kaupunki

Innovatiivinen hybridilämmitys siivittää Oulun Sivakan uusia kerrostaloja entistä parempaan energiatehokkuuteen

Oulun Sivakka suhtautuu kunnianhimoisesti uusien vuokratalojensa energiatehokkuuteen: A-energialuokka ei ole vain tavoite, vaan minimitaso. Kaukovainiolle rakennettuihin uusiin kerrostaloihin toteutettiin hybridilämmitys, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa.

Sivakka on Oulun kaupungin omistama vuokratalokonserni, joka tuottaa ja tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja oululaisille. Yhtiömuotoisena toimintaa on tehty 30 vuotta.

– Tällä hetkellä meillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. Oulu kuuluu onnekkaisiin kasvukeskusalueisiin ja siksi kasvatamme parhaillaan asuntokantaamme, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo.

Sivakka huomioi kohteissaan myös ympäristöarvot. Eräs esimerkki tästä on vuoden 2021 lopulla valmistunut kerrostalo osoitteessa Hiirihaukantie 12 A.

Tehtävänä metsälähiön uudistus

Hiirihaukantie 12 A sijaitsee Oulun Kaukovainion kaupunginosassa. Alue ilmentää hyvin 60-lukulaista suomalaista kaupunkisuunnittelua ja metsälähiöajattelua, Hätälä kertoo. Kaukovainio – tai Kaketsu, kuten alue paikallisesti tunnetaan – on hänen mukaansa varsin tyypillinen metsälähiö: alueella kulkee ympyräkehätie, jonka ulko- ja sisäkehille on rakennettu kerrostaloja.

Alue on aikansa lapsi myös rakennuskantansa puolesta. Kaukovainion keskuksen kiinteistöissä toimivat pitkään ostoskeskus, päiväkoti ja seurakuntakeskus. Nämä rakennukset olivat kerrostalokantaa matalampia ja aikanaan halvalla rakennettuja kohteita, jotka kärsivät muun muassa sisäilmaongelmista. Vuonna 2014 Oulun kaupunki kääri hihat ja käynnisti Kaukovainion keskuksen kehittämishankkeen. Suunnitelma syntyi ideointi- ja arkkitehtikilpailujen pohjalta.

– Ostari, päiväkoti, seurakuntakeskus, sekä joitain kerrostaloja purettiin. Tilalle päätettiin rakentaa marketti, johon tuli myös muita kauppapalveluita. Kerrostalojen tilalle puolestaan lähdettiin toteuttamaan merkittävästi täydennysrakentamista.

Kehitystyöhön toi uuden ulottuvuuden EU:n MAKING-CITY-hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia rakennusinnovaatioita ja -ratkaisuja, joita voitaisiin toistaa myös muualla Euroopassa. Hankkeesta tiedusteltiin, olisiko Oulussa kiinnostusta selvittää energiaomavaraisen kaupunginosan toteutusta. Kaukovainion kehitys oli käynnissä, joten intoa löytyi sekä kaupungintalolta että Sivakan toimistolta. Hiirihaukantie 12 valikoitui koerakennuskohteeksi.

Hiirihaukantien keskeisenä innovaationa Hätälä nostaa esiin hybridilämmitysratkaisun, jota on sovellettu myös toisessa Kaukovainion uudiskohteessa, Jalohaukantie 5:ssä. Oulun Energia ja Sivakka hyödynsivät kohteissa lämpöpumpputeknologiaa, kaukolämmön paluulämpöjä sekä erilaisia hukkalämpöjä. Näin pystyttiin painamaan tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrä lähes nollaan. Tällä ratkaisulla on heijastevaikutus myös kaukolämmön tuotantolaitoksiin, joissa sähköntuotannon hyötyteho paranee.

Paneelit sinne, mihin paistaa

Hiirihaukantiellä on panostettu talotekniikkaan. Jäteveden lämmön talteenotto, tarkka huoneanturointi, ilmamääräsäätöinen ohjausjärjestelmä sekä maapiiristä tuleva esilämmitys ja -viilennys auttavat kaikki optimoimaan energiankulutusta ja asumisoloja.

– Asensimme myös ulkoseiniin aurinkopaneelit. Vertailimme dataa Jalohaukantie 5:n katolle asennetuista paneeleista: totesimme, että seinäasennus voisi tuoda paremman vuosihyödyn. Oulun korkeudella lumi peittää kattopaneelit kevättalvella pidempään, kun taas seinälle asennetut paneelit tuottavat energiaa jo helmi-maaliskuussa.

Hiirihaukantie 12 A:n aurinkopaneelit on asennettiin katon sijasta seiniin paremman vuosihyödyn saamiseksi.

Myös rakennuksen suunnittelussa on luotettu tehokkaisiin ja hyviksi havaittuihin valintoihin. Pohjapiirrokseltaan Hiirihaukantie 12 A on pistetalotyyppinen, “jopa tylsä, suorakaiteen muotoinen laatikko”, toimitusjohtaja Hätälä nauraa.

– Mutta tällainen rakenne on ikiaikaisen hyväksi ja toimivaksi todettu. Talon vaipparakenteessa kiinnitimme huomiota hyvään eristykseen, jolla minimoidaan ilmavuodot. Rakennus- ja käyttökustannusten optimoinnilla on positiivinen yhteys toisiinsa: vaipparakenteeltaan yksinkertainen talo on paitsi energiatehokas, myös edullinen ylläpitää.

Vihreästi rakennettu, mutta aina myös kohtuuhintainen

Sivakan vihreitä ratkaisuja ohjaavat yhtiön strategia sekä Oulun kaupungin asettamat omistajatavoitteet. Toimitusjohtaja Hätälä pitää Kaukovainion kohteita hienona onnistumisena, koska niissä yllettiin esimerkillisesti ympäristövastuullisuuden tavoitteisiin: energiatehokkuus paranee, hiilijalanjälki pienenee, ja kiertotaloutta edistetään monipuolisesti.

– Etenkin energiatehokkuus parani niin selvästi, että teemme varmasti saman ratkaisun jatkossakin. Toivomme myös, että kaukolämmön paluulämmön hyödyntäminen yleistyisi ratkaisuna MAKING-CITY-hankkeen kautta: se on systeemitasollakin hyvä innovaatio.

Vihreästi rakennettaessakin Sivakka pitää mielessä ydintehtävänsä.

– Hintataso on asukkaillemme ykkösasia, siksi sen on oltava sitä myös meille. Kaukovainiolla se toteutuu: Hiirihaukantiellä esimerkiksi 44,5 neliön kaksion vuokra on 566 euroa ja 65,5 neliön kolmion vuokra 770 euroa eli olemme vapaita markkinoita selvästi edullisempia.

Sivakka pyrkiikin toteuttamaan ympäristöä huomioivat ratkaisut luontevana osana toimivan asuinkohteen suunnittelua. Tästä ajattelusta kertoo myös Hiirihaukantielle yhteiskäyttöön tarkoitettu sähköauto, joka käy hiilineutraalilla pohjoismaisella vesivoimalla. Menopeli mahdollistaa kestävää liikkumista, mutta tuo myös asumismukavuutta.

– Yhteinen sähköauto on selvästi ollut lisä, jonka kätevyyttä moni ei ensi alkuun hoksannut. Datasta näemme, että sen käyttö on kuitenkin koko ajan kasvussa ja maine selvästi kiirii. Se on vähän sellainen piste i:n päälle: kun pelastetaan maailmaa, niin pelastetaan sitten monipuolisesti ja loppuun asti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Oulun Sivakka

Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi puhui siitä, millaiset kunnat ovat ottamassa uudistuksia vastaan. Hän näki huolet kuntien tehtäväkentän tyhjenemisestä liioiteltuna.  

– Kunnan tehtäväkenttä ei suinkaan tyhjene soten myötä, vaikka sellaisiakin puheenvuoroja on kuultu. Kunta on valtavan tärkeä kokonaisuus jäljelle jäävien tehtäviensä ja 2025 alusta myös TE-palveluiden osalta. Alueen elinvoiman edistäminen on kunnille tärkeä velvollisuus, joka ei mihinkään katoa, vaan jopa kasvaa uudistusten keskellä, Pitkäniemi kuvaili.  

Kuntien erilaiset polut ja eriytyminen herättävät kysymyksiä, ministeriön edustaja huomioi: kaikilla kunnilla tuskin on resursseja ottaa vastaan uusia vastuita ja tehtäviä. 

– Henkilöstön saatavuus voi olla jopa isompi haaste kuin raha. On mietittävä, onko tarkoituksenmukaista, että kaikki kunnat hoitavat jatkossa samoja tehtäviä. Perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä tehtävien eriytystä: perusoikeuksien toteutuminen on peruste tälle ja sillä voidaan myös hyvin mitata kunnallisen itsehallinnon olemusta. 

Pitkäniemi kannusti hyvinvointialueita laittamaan uudistuksia vauhtiin mieluummin reippaasti kuin varoen. 

– Soteuudistukseen on laitettu nyt isot paukut. Nyt jos koskaan pitäisi kannustaa alueita saamaan uudistaminen isolla kädellä liikkeelle. Kyseessä on kokonaisuudessaan vuosien ja jopa vuosikymmenten mittainen työ, mutta nyt on tärkeää saada siihen momentumia.  

Inflaatio, kustannusten nousu ja korot huolettavat vakavaraisiakin 

Talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi kertoi talousnäkymistä ison kaupungin, Oulun, näkökulmasta. Oulun näkymät ovat monella tapaa hyvät. Se on Suomen 5. suurin kaupunki, jonka asukaspohja on nuorekasta ja kaupungin talous hyvässä kunnossa. 

– Viime vuoden tulosta paransivat huomattavasti sotekiinteistöjen myynnit. Tilikauden ylijäämä oli 164 miljoonaa euroa, josta vajaat 130 miljoonaa sotekiinteistöjen myyntivoitoista. Tälle vuodelle ei ole tarkoitus ottaa uutta lainaa investointeja varten, vaan käyttää tätä myyntituloa investointien rahoittamiseen.  

Oulussa investoidaan voimakkaasti, koska alueella on kasvua ja aktiivisuutta. Esimerkiksi vuoden 2025 asuntomessuihin liittyy infrainvestointeja; myös vuoden 2026 kausi Euroopan kulttuuripääkaupunkina tulee vaatimaan satsauksia. Huolenaiheita ja kysymysmerkkejä toki on pohjoisessakin: inflaatio, korkokehitys, energiamarkkinat ja yleinen talouden kehitys. 

– Pelkkä korkotason kehittyminen puolen vuoden sisällä vaikuttaa noin viiden miljoonan euron edestä, jos otamme lainaa suunnitelmien mukaisesti seuraavien vuosien aikana. TE2024-uudistuksessa on vielä myös paljon tehtävää edessä ja matalasuhdanteen aikaan siihen liittyy myös paljon rahoitusriskiä. Valtionosuusrahoitus on myös iso kysymysmerkki suunnittelussamme. 

Julkinen talous velkaantuu, kunnat uineet vastavirtaan – edessä selvä käänne heikompaan 

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohti inflaation vaikutuksia. Koska hintojen nousupiikki nähtiin vuosi sitten, vertailujaksosta tulee nyt Vesalan arvioissa helpompi – vaikkakin hintojen nousuvauhti on edelleen epämiellyttävän korkeaa. 

– Kuntien kustannuspaineen kannalta olennaista on se tietty viive, jolla inflaatio vaikuttaa. Viime vuonna julkinen sektori sai etupainotteisesti inflaation hyötyjä ripeästi nousseiden verotulojen muodossa; tänä vuonna korkojen vaikutus ja erilaiset indeksisidonnaiset menot alkavat näkyä ja henkilöstömenot nousevat. 

Vesala vertaili VM:n ennusteita keväältä 2022 ja maaliskuulta 2023 koskien valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden nettoluotonantoa. Lyhyessä ajassa on nähty hätkähdyttävänkin suuri käänne huonompaan: kun vuosi sitten arvio yhteenlasketusta alijäämästä vuosina 2023-26 oli noin 8-10 miljardia euroa vuodessa, uudessa arviossa ennustejakson lopulla yhteenlaskettu alijäämä nousisi jo 14-15 miljardiin.  

– Ennusteissa konkretisoituvat viime vuoden negatiiviset ilmiöt ja valtion paineet satsata omavaraisuuteen ja puolustusmenoihin. Kuntatalous on valtiovarainministeriön ennusteissa hieman vahvistunut eli kuntasektori on tässä uinut hieman jopa vastavirtaan. Kuntien omissa talousarvioissa ja -suunnitelmissa odotetaan vuonna 2024 kuitenkin selvää käännettä heikompaan suuntaan. 

Nykyinen tilanne korostaa pääekonomistin silmissä kulukurin merkitystä. Valtiontalouden tasapainottamistarpeet tulevat näkymään myös kuntakentässä.  

– Tällä hetkellä on paljon painetta saada sotepalvelut ja hyvinvointialueet pyörimään hyvin: vaikutukset kuntakenttään ja paineet valtionosuuksien leikkaamiseen tulevat varmasti olemaan huolenaiheena lähivuosina. 

Keskustelussa oltiin kuitenkin luottavaisia siihen, että uudistuksiin liittyvä alkukankeus kyllä selätetään ja uudet toimintamallit löytyvät. Jani Pitkäniemi pohti, että soteen kohdistuva muutos on kuitenkin vielä käytännössä tuore: kuntien ja hyvinvointialueiden toimiva yhteistyö löytyy kyllä, kun sille maltetaan antaa aikaa. 

– Nyt on kuitenkin tehty kaikkien aikojen uudistus ja eletty uutta aikaa vasta kolme kuukautta ja viisi päivää. Tarvitaan kärsivällisyyttä istua alas ja keskustella. Eivätköhän järkevät ihmiset kuitenkin saa tällöin asiat melko hyvin sovittua.  

Katso tapahtuman tallenne:


Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa 31.5.

Tapahtumasarjan seuraavassa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta? 

Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Aika: keskiviikko 31.5. klo 10–11.30 

Paikkaverkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä. 

Uusi puukerrostalo viitoittaa tietä tulevaisuuden opiskelija-asumiseen Lahdessa

Lahden Talot Oy -konserni on Lahden asuntomarkkinoilla merkittävä toimija: se omistaa seudulla 7141 asuntoa. Opiskelija-asunnoista konsernissa vastaa Lahden Asunnot Oy, joka rakennutti lokakuussa 2022 osoitteeseen Svinhufvudinkatu 11 valmistuneen uuden ja kiinnostavan kohteen: opiskelijoille suunnatun puukerrostalon. 

Kohteeseen saatiin paljon hakijoita ja uudet asukkaat löytyivät ennätysajassa.  

–  Alkuvaiheen perusteella uskallan sanoa, että onnistuimme vastaamaan kaikilta osin niihin toiveisiin, joita opiskelijoilla tänä päivänä on asumiselleen. Laadukas koti järkevään hintaan ja keskeisellä sijainnilla kiinnostaa nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa, Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen arvioi. 

Opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut Lahdessa ja kohtuuhintaiselle asumiselle on kysyntää. Svinhufvudinkatu 11:n tontti hankittiin koulutuskeskus Salpaukselta. Tontille kohonnut kerrostalo sijaitseekin kätevästi Salpauksen laajan opiskelijakampuksen vieressä. 

–  Meiltä löytyy ARA-tuettuja kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja, mutta tarvetta enemmällekin Lahdessa on. Omistamme yhteensä 580 opiskelija-asuntoa ja uuden kohteen myötä saimme 55 uutta asuntoa lisää, vieläpä opiskelijoiden näkökulmasta oikein hyvälle sijainnille, Anttonen jatkaa. 

Tehokas energiankäyttö ja materiaalipolitiikka kohteen ytimessä 

Hankkeen juuret johtavat vuoteen 2017, jolloin Lahden Asunnot Oy käynnisti ensimmäiset neuvotteluja tontista koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Käytännön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2021 ja rakennustyö saman vuoden lokakuussa: talo valmistui vuotta myöhemmin. Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rakennetussa noin 7,3 miljoonan euron kohteessa on panostettu laajaan kirjoon kestäviä ratkaisuja. 

– Kohde on rakennettu A-energialuokkaan ja käyttää hiilineutraalia kaukolämpöä. Katolla sijaitsevan aurinkosähkövoimalan tuottamaa sähköä voidaan käyttää muun muassa kiinteistön viilennykseen, IV-laitteisiin ja valaistukseen, Anttonen listaa.  

Materiaaleissa on myös pyritty kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin. Pääasiallisena rakennusmateriaalina on käytetty CLT-ristiinliimattua puuta. Myös kohteen portaat ja hissikuilut ovat puurakenteisia. Monet materiaaleista, kuten maalit, ohenteet, laatat, liimat ja tasoitteet, ovat puhtaampaa sisäilmaa edistävää, vähäpäästöistä M1-luokitettua materiaalia. Laadukkailla materiaaleilla halutaan turvata tilojen pitkäikäisyys; esimerkiksi lattioiden vinyylilankuille on vaadittu 20 vuoden takuu.  

Rakennusmateriaalin hukkapalatkin on huolella kanavoitu hyötykäyttöön: asuntojen ovi- ja ikkuna-aukkoja sahattaessa syntyneestä hukkamateriaalista rakennettiin pihapiiriin polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto sekä tupakka-, oleskelu- ja pyöräkatokset. Yhteisöllisyys puolestaan näkyy monitoimitiloina, joita voidaan käyttää eri tarkoituksiin asukkaiden toiveiden pohjalta ja joilla mahdollistetaan asukkaiden luontevaa kohtaamista. Palaute vastaavista tiloista on ollut positiivista muissa Lahden Talojen opiskelijakohteissa, joten myönteisiä kokemuksia odotetaan Svinhufvudinkadullakin. 

Svinhufvudinkadulla rakennetaan paitsi huomisen tapaa asua, varaudutaan myös tulevaisuuden tapoihin liikkua. Kohteen yhteyteen on rakennettu latauspisteet sähköautoille, kaksi täyssähköautoja ja neljä hybridimalleja varten.  

Ympäristöpääkaupungin rooli vauhditti hanketta 

Svinhufvudinkatu 11 on Lahden Asunnot Oy:n ensimmäinen opiskelija-asumiseen rakennettu puukerrostalo. Päätös rakentaa puusta sai myötätuulta Lahden vuoden 2021 roolista Euroopan ympäristöpääkaupunkina.  

– Ympäristöpääkaupunkikausi osaltaan vaikutti hankkeen tahtotilaan. Kaupungilta tuli omistajaohjausta ja kohteesta haluttiin ensimmäinen ARA-tuettu puukerrostalohankkeemme, toimitusjohtaja Anttonen taustoittaa.  

Kohde valmistui aikataulussa vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta. Materiaalien saatavuushaasteet ja hintojen nousu häilyivät taustalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta lopulta nämä haasteet eivät pääasiassa urakkaan vaikuttaneet. Hankkeen luonne toisaalta herätti omia kysymyksiään: kerrostalojen puurakentaminen on vielä verraten uutta sekä rakennuttajille että urakoitsijoille.  

– Markkinoilta ei vielä löydy kovinkaan paljoa urakoitsijoita, joilla olisi aidosti mittavaa kokemusta puukerrostalorakentamisesta. Koska täysin lukkoon lyötyjä standardeja ei ole vielä muodostunut, jokaisesta kohteesta muodostuukin omalla tavallaan uniikki rakennus, Anttonen kuvailee. 

– Saimme hankkeesta kuitenkin myös paljon hyvää oppia. Tämä oli meille ensimmäinen puukerrostalohanke ja myös siitä saadut onnistumiset olivat erittäin positiivisia. Pääsemme jakamaan kokemuksia eteenpäin, sillä laadimme hankkeen yhteydessä alueellisen Puukerrostalon tilaajan ohjeen yhdessä Lahden kaupungin hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen sekä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivän rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Lue myös muista opiskelija-asumisen puukerrostalokohteista, joita olemme rahoittaneet: Hoasin puukerrostalo Tapiolassa ja Joensuun Ellin opiskelijatalo Lighthouse


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Lahden Talot Oy

30 vuotta talossa: Heli Kärki ja Riitta Jämsä kertovat urastaan Kuntarahoituksessa

Heli aloitti Kuntarahoituksessa heinäkuussa 1992.  

– Aloittaessani olin seitsemäs yhtiöön palkattu työntekijä. Tase oli silloin seitsemän miljardia markkaa eli miljardi jokaista työntekijää kohtaan. Hoidin ensin maksuliikennettä, sittemmin työtehtävät ovat ehtineet kehittyä ja muuttua monesti, Heli kertoo. 

Reilua vuotta myöhemmin, marraskuussa 1993, Riitta aloitti työnsä. 

– Olin vuorostani kahdeksas työntekijä, joka rekryttiin yhtiöön. Käsittelin haltijavelkakirjoja, sillä olin tehnyt vastaavia hommia aiemmin pankissa, Riitta kertoo. –Aloitin kahden kuukauden määräaikaisuudella ja näin pitkälle on päästy. Matka on ollut hieno. 

Kolmekymmentä vuotta yhteistä matkaa  

– Kun aloitimme, Kuntarahoituksen toimisto sijaitsi Mannerheimintiellä Kuntien Eläkevakuutuksen tiloissa. Keva omisti meidät sataprosenttisesti ja toimiston huonekalutkin olivat Kevalta saatuja. Vuosien varrella toimisto on ollut myös Aleksanterinkadulla, Kalevankadulla ja Bulevardilla, Heli kertoo. 

– Manskulla meillä oli Helin ja erään toisen kollegamme kanssa yhteinen työhuone. Minä ja Heli emme kuitenkaan varsinaisesti ole koko tänä aikana tehneet yhdessä töitä, sillä olemme aina olleet eri osastoilla, Riitta täydentää. 

Tällä hetkellä Graniittitalossa työskentelee lähes 175 kuntarahoituslaista. 

Heli on kolmihenkisessä Treasury-tiimissä, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa pitkän likviditeetin sijoittaminen, lyhyt varainhankinta, lainahinnoittelut ja suojaukset. Hän ei ole juurikaan suoraan yhteydessä kunta-asiakkaiden kanssa, sillä tiimin vastapuolet ovat pääsääntöisesti ulkomailla. 

Riitta työskentelee Asiakasratkaisut-toiminnoissa. Korona muutti merkittävästi asiakkuuspäällikön arkea, kun kaikki tapaamiset siirtyivät täysin Teams-maailmaan. Nykyään asiakkaita pääsee näkemään taas kasvotusten, vaikka virtuaalikokouksia pidetäänkin edelleen paljon. 

Mieleenpainuvia ja uraauurtavia hetkiä 

Matkan varrelle on mahtunut monia erityisiä projekteja ja hankkeita. Muutama niistä pulpahtaa heti Helin mieleen. 

– Olin mukana kehittämässä Kuntarahoituksen velkasitoumusta eli KVS:ää, joka on tänä päivänä nimeltään Euro Commercial Paper. Se on tärkeä lyhyen varainhankinnan lähde. Myös Kuntaobligaatiot, joita aloitettiin myymään piensijoittajille, olivat jotain ainutlaatuista, ja niitä laskettiin liikkeelle useiden satojen miljoonien edestä. 

– Kuntarahoitus on kulkenut aina muutosta kohti. Olemme kuitenkin olleet dynaamisessa ympäristössä vakaita. Muutosmyönteisyyttä on kasvattanut se, että matalassa organisaatiossa omat näkökulmat on saanut tuoda esille, Riitta sanoo.  

Sitoutuminen ei ole jämähtämistä 

– Sitoutuneisuus yhtiöön on vuosien aikana vahvistunut. Sen taustalla ovat työtehtävät, uran aikana kasvanut vastuu ja se, että olen saanut alati kehittää omaa osaamistani asiantuntijana. Lisäksi ympärilläni olevista ihmisistä on ollut vaikea luopua, Riitta pohtii. 

– Aluksi olimme kuin yhtä perhettä. Kuntaobligaatioiden parissa työskenneltiin koko toimiston yhteisvoimin, ja teimme monia asioita ensimmäisenä Suomessa, Heli täydentää. 

– En koe millään tavalla jämähtäneeni, ja siitä saan kiittää myös ihania asiakkaitani. Tällä hetkellä teen sellaista työtä, mistä pidän. Saan suunnitella ja organisoida työni sekä itsenäisesti että tiimin kanssa yhdessä. Esihenkilöilläni on vuosien varrella ollut roolini muotoutumisessa merkittävä osa, he ovat antaneet vapauksia ja asettaneet sopivia rajoja, Riitta kertoo. 

– Muutos on rikkaus. Kuten Riittakin sen sanoo, koskaan ei pidä jämähtää ja vain tyytyä tekemään niin kuin on aina tehty. Ymmärrän hyvin työntekijöitä, jotka vaihtavat ja hakevat haastetta muualta. Olen ollut siinä mielessä urallani onnekas, kun olen löytänyt uusia haasteita saman katon alta, Heli sanoo. 

Yhteishengen nostatusta pohjoiskarjalaisittain 

Heli ja Riitta ovat molemmat Itä-Suomesta kotoisin. Karjalaisuus on yhdistänyt alusta asti. 

– Meillä menee hyvin sutjakkaasti jutut yhteen, Heli naurahtaa. 

– Itä-Suomessa mökkimme sijaitsevat sattumalta aika lähellä toisiaan. Reissaamme vapaalla yhdessä niin Suomessa kuin ulkomailla. Viimeisimpänä kävimme Keniassa. Helin kanssa on helppo olla ja heittäytyä, mehän esiinnyimme joskus firman juhlissakin, Riitta kertoo. 

– Totta, vedimme oikean ABBA-show’n! Muistan vielä upeat esiintymisasumme! Ylipäätään Kuntarahoituksessa on syntynyt monia ystävyyssuhteita. Emme ole ainoat, jotka reissaavat yhdessä ja viettävät aikaa työn ulkopuolella, Heli lisää. 

– Kaikki yhdessä vietetty aika on tärkeää. Etätöissä huomaa, kuinka kollegoiden kohtaaminen luo yrityskulttuuria. Kotitoimistosta käsin voi olla hankala muistaa, miten kivojen ihmisten kanssa saa tehdä töitä. Ilman ihmisiä mikään yhtiö ei ole työpaikkaa kummoisempi, Riitta sanoo. 

Yhteisistä työvuosista päällimmäisenä mielessä on ystävyys 

– Meitä kahta yhdistävät vuosien aikana nauretut naurut, samanhenkisyys, karjalaisuus, perhearvot ja elämän käänteet. Yhdistäviä asioita on loputtomasti, ja kuitenkin uskallamme olla ja olemmekin asioista myös eri mieltä, ei tästä muuten tulisi mitään, Riitta toteaa ja lisää:  

– Kumpikin meistä myös mielellään yrittää nostattaa yhteishenkeä. Jos kellään ei ole mitään sanottavaa, on varma, että jompikumpi keksii jotain.  

– Olet oikeassa, Heli sanoo ja päättää. – Kolmenkymmenen vuoden jälkeen mieleen jää erityisesti ne ihmissuhteet, jotka täällä ovat syntyneet. Ne ovat tosi tärkeitä, eivätkä ne siitä mihinkään häviä. 


Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Riitta Jämsä