Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Vantaalla suunnataan rohkeasti uuteen

Miten Vantaan kaupungilla menee?

Vantaan talouden vahvistuminen viime vuosien aikana on melkoinen menestystarina. Kaupungin verotulot kasvavat ja työttömyys on lähtenyt laskuun. Kaupungilla menee nyt huomattavasti paremmin kuin oli ennustettu. Viime vuoden väestökasvu oli lähes 4000 asukkaan luokkaa.

Monen vuoden kulukuri tuottaa tulosta, sillä vuonna 2017 teimme historiallisen lainanlyhennyksen. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni yli sadalla miljoonalla eurolla alle miljardin euron rajapyykin.

Kuluvakin vuosi näyttää erittäin vahvalta. Kehäradan ja Kehä III:n isot infrainvestoinnit on saatu valmiiksi ja nyt käymme homekoulujen kimppuun.

Vantaan kouluissa on samoja sisäilmaongelmia kuin muillakin kunnilla, ja niiden ratkaiseminen on kaikkien puolueiden agendalla. Uusista kouluista Aurinkokiven monitoimitalon ensimmäinen osa on valmis ja aikaistamme sen toisen vaiheen valmistumista. 

Voimakas väestökasvu asettaa paineita kouluverkoston lisäksi myös päiväkotiverkostolle. Palvelutarpeet muuttuvat nopeasti, joten joudumme ratkaisemaan kasvaneen tilatarpeen käyttämällä vuokrattavia siirtokelpoisia rakennuksia.

Mitkä ovat Vantaan vahvuudet?

Sijainti ja yhteydet ovat Vantaan ehdottomia valtteja. Vantaalla sijaitsee Suomen ainoa oikea kansainvälinen lentokenttä ja sen ympärille rakennettu Aviapolis on loistava sijainti yrityksille. Yritysten kannalta tärkeitä ovat myös pääratayhteys ja suora E18-yhteys Vuosaaren satamaan.

Vantaalla on tarjota todella monipuolisia asuinympäristöjä. Seutulan maaseutumaisemista voi siirtyä tiiviisti rakennettuun ja jatkossa entistä korkeammaksi rakennettavaan Tikkurilaan. Tiivistä ja nopeasti kehittyvää asumista edustavat myös Kivistö, Myyrmäki ja Hakunila.

Vantaalla yhteistyö päättäjien ja virkamiesten välillä on perinteisesti sujunut hyvin. Joustava toimintatapamme ja kyky löytää konsensus poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä ovat saaneet kiitosta naapurikaupungeilta.

Myös kuntalaisdemokratia kehittyy koko ajan. Haluamme asukkaat mukaan kaupungin tulevaisuuden suunnitteluun. Vuoropuhelu vahvistuu kommunikointikeinojen kehittyessä. Tuotamme palveluita kustannustehokkaasti, mutta vantaalaiset antavat kaupungin palveluille hyvät arvosanat.

Mitkä ovat Vantaan suurimmat haasteet?

Kasvun hallitseminen on meille haaste. Väestö ja palvelujen kysyntä kasvavat, mutta verotulot eivät kasva samassa suhteessa.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Vantaan kaupunkiin liitetään ja miksi?

Tuoreen valtuustokauden strategiamme vision mukaan olemme rohkea ja rento kaupunki, edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. Toivon, että se näkyy myös ulospäin. Kaupungilla on matala ja tehokas organisaatio, ja vakaa taloudellinen tilanne antaa tilaa keskittyä kehittämiseen.

Miten Vantaalla varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Kuntalaisten näkökulmasta on keskeistä, että palvelut toimivat sujuvasti, järjesti ja tuotti ne kuka tahansa. Vantaalle tärkein uudistukseen varautumisen tapa on ollut pyrkiä vaikuttamaan sote- ja maakuntauudistuksen sisältöön ja niihin edellytyksiin, joilla se ylipäätään voi toteutua.

Vantaa olisi yksi uudistuksen häviäjistä, koska se on pystynyt jo aiemmin hyödyntämään suuruuden ekonomian ja tuottanut sote-palveluja erittäin tehokkaasti. Uudistuksen säästöt tehdään suurten kaupunkien kustannuksella. Siihen liittyvät ongelmat ovat suurille kaupungeille yhteisiä ja se on lisännyt keskinäistä yhteistyötä.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kuntien tulot tulevat dramaattisesti laskemaan, ja samaan aikaan sote-kiinteistöt siirretään maakunnille korvauksetta. Tämän myötä suhteellinen velkaantuneisuus nousee rajusti ja riippuvuus valtionosuuksista kasvaa.

Sote-investointeja tehdään nyt vain jos ne ovat aivan välttämättömiä, mutta muuten olemme jatkaneet toimintaamme niin normaalisti kuin mahdollista.  Vantaalla paljon resursseja on vienyt Apotti-järjestelmän käyttöönotto, jossa kaupunki on pilottina. Hankkeen käyttökoulutus alkaa kesällä 2018 ja varsinainen käyttöönotto on vuoden 2019 alussa.

Mitä olet tehnyt työurallasi?

Halusin alun perin diplomaatiksi, mutta opiskeluaikoina tajusin, että minua kiinnostavat hauskemmat ja vaihtelevammat työt. Päädyin pankkimaailmaan ja rahoitusalalle, koska en halunnut tylsiin paperihommiin.

Urani alkoi harjoittelijana Milanossa silloisessa Cariplo-pankissa. Sieltä palasin Helsinkiin ja Citibankin dealinghuoneeseen, mistä siirryin silloiseen Kansallis-Osake-Pankkiin. Olin rakentamassa KOP:n asiakastoimintoja New Yorkissa vuoden 1994 alusta lähtien. Työnantajiin on mahtunut monta eri pankkia, osittain rahoitusalan uudelleenjärjestelyjen myötä.

Työskentelin pankkimaailmassa monessa eri tehtävässä treasuryissä, ensin suurasiakasmyynnissä ja myöhemmin salkunhoidon parissa. Vuonna 2004 siirryin töihin Vantaan kaupungille. Olen viihtynyt pöydän toisella puolella erittäin hyvin. Jotkut pitävät pelottavana niitä summia ja riskejä, joiden kanssa tässä työssä joutuu tekemisiin. Minulle riskin päällä istuminen sopii.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pidin kovasti Three billboards outside Ebbing, Missouri -elokuvasta: Frances McDormand todellakin ansaitsi Oscarinsa sen naispääosasta. En seuraa kaikkia elokuvauutuuksia ja toimintaleffoja, mutta laatuelokuvat kiinnostavat.

Luen paljon etenkin työhön liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä, usein englanniksi. Aamut alkavat Financial Timesilla. Kirjoista vaikutuksen on viime aikoina tehnyt esimerkiksi Joan Didionin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva The year of magical thinking -romaani.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Haastan seuraavalle haastattelukierrokselle mukaan Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttasin.

Kunta-/aluevaikuttaja

Taistelu tasapainosta

Umpipöllö uudistus. Iso harppaus menneisyyteen. Vaarantaa koko maan uudistumisen. Olisi parempi perua koko homma.

Muun muassa näin Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on kuvaillut sote- ja maakuntauudistusta julkisuudessa.

Kun Vapaavuoren puoluetoverit sattumoisin istuvat hallituksessa ajamassa uudistusta läpi, Helsingin herran linjaa on kutsuttu milloin sooloiluksi, milloin kapinaksi. Vapaavuoren mukaan kyse on kuitenkin jostain sellaisesta, joka on paljon ikävämpi hyväksyä: matematiikasta.

Vapaavuori on toki kritisoinut reippain sanavalinnoin myös uudistuksen laatimisen prosessia. Hän on todennut, että maan historian suurinta hallintouudistusta on runnottu eduskunnassa eteenpäin kiireellä, niukalla enemmistöllä ja puoluepoliittiset laput silmillä. Mutta pohjimmiltaan hänen kritiikkinsä on aina palannut siihen, että kaupunki on mallintanut uudistuksen vaikutuksia erilaisilla työkaluilla nyt kahden vuoden ajan, eivätkä luvut toistaiseksi ole antaneet Helsingille aihetta juhlaan.

Vapaavuori näkee asian näin: 

– Kun uudistus heikentää kaupungin taloudellista asemaa ja kasvavan kaupungin mahdollisuuksia investoida, on vaikea löytää siitä mitään hyvää.

Kaksi vuotta sote-matematiikkaa

Helsingin kaupunginkanslian talous- ja konserniohjausyksikön sote-matematiikkaharjoitukset alkoivat toden teolla keväällä 2016. Kun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusmuutoksen käytännön toteutustavat alkoivat hahmottua, valtioneuvosto antoi pääkaupunkiseudun kunnille mahdollisuuden esittää pääkaupunkiseudun erillisratkaisua sote-palvelutuotannon järjestämiseen.

– Samalla täytyi mallintaa, mitä rahoitusmuutos tarkoittaa ja miten se tulee kuntien talouteen vaikuttamaan, jos se toteutuisi ilman erillisratkaisua, sanoo johtava suunnittelija Ari Hietamäki.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei lopulta mennyt läpi, koska hallituksen mukaan siinä oli perustuslaillisia ongelmia. Sote-laskuharjoitukset kuitenkin jatkuivat.

Matkan varrella laskelmia on tehty paitsi yhdessä naapurikaupunkien, myös muiden suurimpien kaupunkien kanssa. Lisäksi muun muassa Kuntarahoitus on kehittänyt omaa laskentatyökalua kaikkien kuntien käyttöön, ja Helsinki on ollut mukana mallinnustyökalun pilottihankkeessa. Ennen kaikkea Helsingin talous- ja konserniohjausyksikkö on panostanut omiin skenaariomalleihinsa ja laskentajärjestelmiinsä.

Talouden mallintamisessa ei tietenkään ole yksikölle mitään uutta: yksikön päätehtävä on pitää Helsingin kaupungin talous tasapainossa, laatia talousarviot ja tilinpäätökset. Uudistuksen vaikutusten arvioiminen on kuitenkin ollut vähintäänkin haastavaa.

Ensinnäkin uudistus on valtavan laaja kokonaisuus, jota on valmisteltu paloittain. Mallin yksityiskohdat ovat tarkentuneet hitaasti.

– Vieläkin on ihan ratkaisevia elementtejä, joista ei ole selkeyttä, Hietamäki sanoo.

Toiseksi tietoa laskelmien pohjaksi on ollut saatavilla rajoitetusti.

– Varmaan siinä, miten tietoa on jaettu, on ollut hyvä tarkoitus, mutta ei siihen erityisen paljon resursseja ole käytetty, Hietamäki muotoilee diplomaattisesti.

Vapaavuori toteaa suorasukaisemmin, ettei hallitus ole ”juuri edes yrittänyt” arvioida uudistuksen vaikutuksia kaupunkien talouteen. Helsingin pormestaristo ja hallituksen edustajat ovat vääntäneet aiheesta keväällä myös Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergin ja osastopäällikkö Jani Pitkäniemen mukaan kuntatalouslaskelmia on tehty kattavasti, ja valtio on myös valmis esimerkiksi hiomaan valtionosuusjärjestelmää, jos vaikkapa suurten kaupunkien tilanteessa on havaittavissa ongelmia.

Tarkennettu arviointi uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään hallituksen mukaan kuitenkin vasta eduskunnassa olevien maakunta- ja sote-uudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen.

– On lähes pöyristyttävä ajatus, että kokonaisuudesta päätetään ennen kuin sen vaikutukset arvioidaan, Vapaavuori sivaltaa.

Investointikyky vaarassa

Millaisia tuloksia Hietamäen ja kumppanien Excel-taulukoista sitten on putkahtanut?

Vuonna 2019 Helsingin toimintamenot ovat arviolta 4,4 miljardia, toimintatulot 1,3 miljardia ja verotulot noin 3,5 miljardia. Uudistuksen myötä menoista poistuu noin kaksi miljardia, tuloista noin 200 miljoonaa ja verotulokertymästä noin 1,8 miljardia.

Kuntasektori saa tällä hetkellä 31,5 prosenttia yhteisöverotuloista, valtio loput. Kuntien osuudesta leikataan uudistuksen yhteydessä noin 10 prosenttiyksikköä valtiolle.

Laskelmien mukaan investointitaso laskee kuitenkin verrattain vähän, 720 miljoonasta 700 miljoonaan. Suurin osa kasvavan kaupungin investointitarpeista liittyy muuhun kuin soteen.

Sitten on vielä se, mitä Hietamäki kutsuu harmaaksi alueeksi. Sillä hän viittaa tehtäviin, joiden järjestämisvastuun on määrä siirtyä maakunnille, mutta joiden kustannusten siirtymisestä ei vielä ole varmuutta. Käytännössä ei siis tiedetä, kuka tehtävät jatkossa tekee vai tekeekö kukaan.

Joka tapauksessa mallinnuksen tulokset viittaavat siihen, että Helsingin vuosittainen verotulokasvu on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen olennaisesti pienempi kuin nyt, mutta investointeihin pitäisi silti löytää lähes saman verran rahaa.

Hankepäällikkö Juha Viljakainen korostaa, että tarvittavat investoinnit ovat kaupungin kasvun kannalta merkittäviä: pitäisi rakentaa asuntoja ja asuinalueita, pikaratikkaa ja niin edelleen.

Esimerkiksi asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6000 vuodessa, ja 2019 vuonna se pitäisi saada nostettua 7000:een.

Helsingin kaupunki on jo viilannut taloudenpitoaan varovaisemmaksi laskelmien takia. Kaupungin arvion mukaan yhtälö tulee silti tarkoittamaan investointien priorisointia eli joidenkin hankkeiden viivästymistä, kaupungin velkaantumista – tai helsinkiläisten veroprosentin nousua.

Jostain rahat yhteiskunnan kannalta tarpeellisiin investointeihin on kerättävä, Viljakainen toteaa.

– Lopultahan siinä mennään kuntalaisen lompakolle.

Mitä tuleman pitää

Istuvan hallituksen tavoitteena on ollut, että eduskunta päättäisi sote- ja maakuntauudistuslaeista kesäkuussa ja lait vahvistettaisiin kesä-heinäkuun aikana. Kiirettä pitää, sillä maakuntavaalit pitäisi järjestää jo lokakuussa. Jos kaikki menee niin kuin hallitus toivoo, uudistukset astuvat yhtä kaikki voimaan vuoden 2020 alusta.

Helsingin kaupungin talous- ja konserniohjausyksikön väki vaikuttaa suhtautuvan tulevaan muutoksen hieman kuin vuodenaikoihin: muuttui ilma kylmemmäksi tai lämpimämmäksi, muutos tulee joka tapauksessa. Vaikka laskelmia hyödynnetään kaupungin edunvalvonnassa, Hietamäen mukaan mallinnuksen ensisijainen tavoite on selvittää mahdollisimman objektiivisesti, millaisia vaikutuksia uudistuksella on.

Mikä sitten selittää sen, että Helsingin kaupungin ja maan hallituksen näkemykset uudistuksen vaikutuksista ainakin jollain tasolla eroavat toisistaan?

Hietamäki pitää valtiovarainministeriön työkalujen haasteena sitä, että kuntien käytännön toimijat eivät ole olleet tiiviisti mukana tekemässä niitä. Vapaavuoren mielestä eroja syntyy myös siitä, että maakuntien rahoituksen määräytymisen periaatteita ei ole riittävällä tavalla avattu.

Lopulta kaikki palaa siihen, että pitkän aikavälin arvioihin liittyy aina riskejä. Talous- ja työllisyyskehityksen ennustaminen on aina ennustamista. Lisäksi pieneltäkin vaikuttavat yksityiskohdat voivat vaikuttaa arvioihin merkittävästi: esimerkiksi kuntien vero- ja valtionosuustulojen siirtolaskelmien onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka tarkkaa tietoa kunnat ilmoittavat laskelmien pohjana käytettävään Tilastokeskuksen Kuntataloustilastoon.

Kun Hietamäeltä, Viljakaiselta ja erityissuunnittelija Mari Paanaselta kysyy, miltä uudistuksen eteneminen poliittisine turbulensseineen heistä tuntuu, he pysyvät virkamiesmäisen tyyninä.

– Onhan meillä kuitenkin velvollisuus tehdä kaikki työ aina objektiivisen arvion mukaisesti, Paananen sanoo.

Isompi kuva

Vapaavuori painottaa, ettei kyse ole pelkästään Helsingistä. Suurten kaupunkien myönteinen kehitys ja kyky investoida ovat elinehto koko Suomen menestykselle, hän sanoo, ja siksi uudistus vaarantaa nykyisellään ”koko maan uudistumisen, vetovoiman ja kilpailukyvyn”.

Hänen mielestään kritiikki on silti mennyt kuuroille korville.

– Kritiikki on ymmärretty vastakkainasetteluna kaupunkien ja maaseudun välillä tai sitä on jopa viekkaasti kutsuttu kaupunkikapinaksi.

Vapaavuori ei tunnista väitteitä.

– Talous ei ole nollasummapeliä ja edellytysten luominen maan isoimpien kasvukeskusten menestymiselle ei ole vastakkainasettelua. Päinvastoin, hän sanoo.

– Mitä paremmin Helsinki menestyy, sitä enemmän tästä potista kanavoidaan erilaisina tulonsiirtoina koko Suomen hyväksi.

Tähän liittyy myös Vapaavuoren väite siitä, että maakuntauudistus kurkottaa tulevaisuuden sijaan menneisyyteen. Kaupungistuminen vahvistuu, ja kaupunkien elinkeinopolitiikka vaatii kaupungin eri toimialoilta tiivistä yhteistyötä, hän sanoo.

Hallituksen kaavailema maakuntauudistus vie Vapaavuoren mukaan kehitystä päinvastaiseen suuntaan, koska se ”pirstoo tehtäviä ja vastuita usealle hallinnontasolle”. Sitä hän ei kiistä, etteikö maakuntamalli voisi soveltua osaan maata. Huhtikuun alussa Vapaavuori kertoi julkisuuteen yrittäneensä alkuvuodesta vielä kertaalleen ajaa läpi ehdotusta pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta, jotta pääkaupunkiseudun erillispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Helsingin Sanomien mukaan virkamiesarvio ei tällä kertaa löytänyt ehdotuksesta merkittäviä perustuslaillisia ongelmia. Hallitus arvioi kuitenkin, ettei ehdotusta voitaisi toteuttaa erityisesti aikataulusyiden takia.

Vapaavuori joutui pettymään ja jatkamaan jo tutuksi tullutta kritiikkiään.

– Maakuntamallin keskeiset heikkoudet ovat sen irrallisuus kaikista moderneista kehitystrendeistä ja yritys yhden ratkaisun survomisesta koko maahan, joka kuitenkin koostuu monista erilaisista alueista omine vahvuuksineen ja erityispiirteineen.

Kaupunkilähtöisempää kaupunkipolitiikkaa

Mitä pidemmälle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt, sitä enemmän Vapaavuoreen henkilöityvä kritiikki on kuitenkin herättänyt myös kysymyksen: jos uudistus kokonaisuudessaan todella on niin kehno kuin minä Vapaavuori sitä pitää, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Eikö valtakunnan politiikassa ymmärretä kaupunkien merkitystä? Onko suurilla kaupungeilla liian vähän valtaa vai eivätkö ne vain ole onnistuneet käyttämään sitä?

– Kansallisen tason agendalla kaupunkipolitiikkaan ei juuri törmää eikä kaupunkien merkitystä ymmärretä, Vapaavuori aloittaa.

Hän myöntää kuitenkin, että kaupunkien täytyy myös katsoa peiliin: kaupunkipolitiikan näkymättömyys valtakunnan agendalla on myös kaupunkien oman aktiivisuuden puutetta.

Tätä aktiivisuutta vuosi sitten kesällä pormestarina aloittanut Vapaavuori onkin pyrkinyt edistämään. Syksyllä hän isännöi Suomen 21 suurimman kaupungin johtajien kokouksen, jossa päätettiin muodostaa niin sanotusta C21-verkostosta kaupunkien pysyvä edunvalvoja.

– Se piti perustaa, koska kaupunkipoliittinen keskustelu on erityisesti viime vuosina ollut maassamme varsin ohutta, ellei jopa olematonta, Vapaavuori sanoo.

Helmikuisen kokouksensa yhteydessä verkosto julkisti kannanoton, jossa kaupungit korostivat sote- ja maakuntauudistuksen heikentävän niiden investointikykyä. Kannanotto pohjautui kuuden suurimman kaupungin yhteiseen laskelmaan, jonka mukaan näiden investointien rahoituspohja leikkautuisi kumulatiivisesti yli 1,5 miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Verkoston pidemmän aikavälin tavoitteena onkin ”kaupunkilähtöisemmän kaupunkipolitiikan
sisältöjen rakentaminen”.

Käytännössä tavoitteena on, että suuret ja pienemmätkin uudistukset tehtäisiin tulevaisuudessa niin, etteivät ne olisi valtion tai suurten kaupunkien johdon mielestä umpipöllöjä.

– Kaupunkivaikutuksia pitäisi entistä systemaattisemmin arvioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Vapaavuori sanoo.

AsiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Kestävän kasvun kirittäjä

Täyttä vauhtia ensimmäisestä päivästä lähtien. Siten Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kuvaa ensimmäistä kolmea kuukautta uudessa tehtävässään.

Se ei ole mikään ihme, sillä Turun seudulla menee lujaa: meriteollisuus vetää, työllisyys kohenee, väkiluku kasvaa. Kaupungin näkökulmasta tämä tarkoittaa myös enemmän verotuloja, mutta käytännössä vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät viiveellä ja vielä tulevina vuosina kaupungin nettovelka kasvaa. Juuri nyt koilliseen osoittavat käyrät tarkoittavat ensisijaisesti kasvavaa asuntotarvetta, painetta liikenteen sujuvuudelle sekä pulaa teknologia-alan osaajista.

Näihin tarpeisiin Turun pitäisi pystyä vastaamaan samalla kun se hilaa kasvihuonekaasupäästöjään alemmas ja pyrkii kaupunkien etulinjaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Arve uskoo, että valtiot ovat liian hitaita ja kankeita ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteita.

–  Sanoisin, että ne toimijat, jotka parhaiten voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistumiseen, ovat kaupungit, yritykset ja kansalaiset.

Energiassa ja liikenteessä eniten tekemistä

Ainakin Turussa ilmastotavoitteissa on kieltämättä edetty reippaasti. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä, mutta Arven mukaan tämä on mahdollista saavuttaa jo kymmenen vuotta etuajassa. Tavoitteita on siis syytä kiristää ja toimenpiteitä vahvistaa keväällä laadittavaan uuteen strategiaan. Oikeastaan Arve puhuisikin tavoitteita mieluummin siitä mitä kaupungissa on tehty ja tehdään niiden saavuttamiseksi.

Turun ylivoimaisesti suurin päästölähde on sen energiajärjestelmä: lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat tällä hetkellä yhteensä 66 prosenttia Turun kokonaispäästöistä. Isojen investointien osalta tilanne on onnellinen, sillä Naantalin uusi 260 miljoonan euron monipolttoainelaitos on muutamien teknisten vaikeuksien selättämistä vaille valmis käytettäväksi. Turun Seudun Energiatuotannon laitos voi pyöriä pelkästään uusiutuvalla energialla. Arven mukaan voimala tulee vähentämään kaupungin päästöjä merkittävästi jo tänä vuonna.

– Muutos tapahtuu välittömästi, kun saamme sinne muita polttoaineita kuin hiiltä.

Toinen haastava alue on liikenne, joka tuottaa tällä hetkellä viidenneksen Turun päästöistä. Liikenteen osalta kaupunkiorganisaatio voi vaikuttaa Arven mukaan eniten kehittämällä joukkoliikennettä ja karsimalla sen päästöjä. Yksi Turun bussilinjoista kulkee jo kokonaan sähköllä, ja tulevaisuudessa sähköbusseja on tarkoitus olla ainakin puolet Turun reittejä liikennöivistä noin 250 linja-autosta. Loput kalustosta voisi toimia biokaasulla ja biodieselillä. Civitas Eccentrics -EU-hankkeen myötä Turun joukkoliikennejärjestelmä saa tänä vuonna myös koko joukon uusia kulkupelejä, nimittäin ympärivuotiset kaupunkipyörät. Myös ratikasta tehdään päätös tänä vuonna – raiteilla tai ilman, jolloin kyseessä olisi superbussijärjestelmä.

Arve kokee, että kaupunkilaiset ovat jo hyvin valveutuneita arkensa ilmastovaikutusten suhteen, mutta harva on valmis valitsemaan ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa, jos se hankaloittaa hänen elämäänsä. Siksi joukkoliikenteen on oltava aidosti sujuvaa, nopeaa ja helppoa käyttää, Arve sanoo.

– Pyrimme varmistamaan, että reittejä on riittävästi, niissä on riittävän tiheät vuorovälit ja kalusto sekä imagoltaan että tosiasiallisesti kiinnostaa ja lisää mielenkiintoa joukkoliikennettä kohtaan.

Osaajat tervetuloa

Miten ilmastotavoitteet sitten linkittyvät kaupungin kasvutavoitteisiin?

Arve nostaa merkittävimmän keinon, joilla Turku pyrkii vähentämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen haastetta: uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentamisen. Esimerkiksi Skanssin rakenteilla oleva kaupunginosa on suunniteltu alusta alkaen niin, että siellä asuminen ja eläminen tuottavat mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Tiet ja liikennejärjestelyt on suunniteltu joukkoliikennepainotteisesti ja lämmitysratkaisuissa on painotettu uusiutuvaa energiaa. Samoin on yliopistokampusten ja Kupittaan alueelle levittyvällä Tiedepuiston alueella, jonka kehittämiselle kaupunki on perustanut oman kärkihankkeen. Junaradan varteen rakentuvasta alueesta on määrä tulla paitsi yrityksille houkutteleva koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskittymä, myös Turun energiatehokkain alue.

Aivan yksin Turku ei kasvun haasteiden kanssa ole. Lounais-Suomen kasvupotentiaali on niin suurta, että sitä seurataan silmä kovana myös valtakunnan politiikan tasolla. Viime vuonna julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä korostetaan tarvetta yhdistää kansallisten ja alueellisten toimijoiden voimavarat ”kasvua uhkaavien pullonkaulojen estämiseksi”.

Esimerkiksi osaamisen ja työntekijöiden liikkuvuuden parantamisen osalta istuva hallitus puuhaa Helsingin ja Turun välille nopeampaa junayhteyttä samaan aikaan kun Turku pohtii miten telakan alueen liittymissä vältytään tukoksilta, kun siellä liikkuva väkimäärä tuplaantuu.

Asumisen ja liikkumisen tehostamisen lisäksi Turku pyrkii suitsimaan rakennetyöttömyyttä kehittämällä koulutustarjontaansa, tehostamalla elinkeinopalveluja sekä työllisyyskokeilulla, jossa Turku on ottanut järjestämisvastuun nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta.

– Haluamme olla aktiivinen mahdollistaja yritysten ja korkeakoululaitosten välillä, saada oikeasti kehittymään sellaista tulevaisuutta yrityksille ja koko alueelle, että kaikki voivat menestyä, Arve sanoo.

Data avuksi

Arve myöntää, että jos jokin häntä on kaupunginjohtajan työssä yllättänyt, se on ollut se, miten laaja kirjo asioita hänen pöydälleen päätyy. Oma kysymyksensä onkin, miten kaupunkiorganisaatio rajallisine resursseineen pystyy aidosti johtamaan kokonaisuutta, jossa ilmasto- ja kasvutavoitteet jakaantuvat kaupungin arjessa lukuisiksi erilaisiksi isommiksi ja pienemmiksi hankkeiksi ja toimenpiteiksi.

Turussa uskotaan, että vastaus on data ja sen parempi hyödyntäminen. Yksi kaupungin suurimmista kehityskohteista on datalla johtamisen tehostaminen Smart and Wise Turku -kärkihankkeen alla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulevaisuudessa Turun kaupungin johdon on huomattavasti helpompi seurata eri tavoitteiden ja hankkeiden toteutumista sekä viilata toimenpiteitä tulosten perusteella. Arven mukaan kyse on uudenlaisen tietoalustan luomisesta ja sen hyödyntämisestä johtamisessa.

– Uskon, että tämä tulee olemaan tulevaisuudessa yksi isoimpia juttuja, mitä me teemme.

Kunta-/aluevaikuttaja

Oulu purjehtii myötätuulessa

Miltä Oulun kaupungin yleinen tilanne näyttää?

Jos huippuvuotta 2010 kuvaa Oulun kaupungin talouden näkökulmasta hyväksi, niin vuosi 2017 tulee olemaan ’erittäin tyydyttävä’. Vähensimme lainakantaa lähes 40 miljoonalla eurolla, vaikka investointitaso on korkealla. Yleisen taloustilanteen vahvistuminen paikkaa sitä, ettei yhteisöverotaso ole vielä palautunut lähellekään Nokian menestysvuosien tasoa. Nokian puhelinliiketoiminnan notkahdus vaikutti Ouluun vahvasti. Nokian asema on kuitenkin palautunut erittäin vahvaksi ja samaan aikaan it-alan toimijakenttä on monipuolistunut – kaikki munat eivät enää ole samassa korissa.

Tulossa on useita isoja investointeja. Ammattikorkeakoulu on päättänyt siirtyä Linnanmaan yliopistokampukselle vuonna 2020. Korkeakoulukampusten yhdistäminen antaa opiskelijoille merkittävästi uusia mahdollisuuksia ja korkeakouluille synergiaetuja. Toisaalta tuhansien opiskelijoiden siirtyminen yliopistokampukselle vauhdittaa alueen asuntorakentamista ja palveluiden kysyntää. Ammattikorkeakoulun muutto vaikuttaa myös täydennysrakentamisen painopistealueisiin ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

Asemanseudun monitoimiareenahanketta toimisto- ja asuntokortteleineen ja läheistä Raksilan markettien alueen uudistamista valmistellaan yhteistyökumppanien kanssa. Toteutuessaan hanke laukaisisi satojen miljoonien investoinnit. Viime vuonna Oulu teki myös päätöksen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, ja kotimaassa tähtäimessä on asuntomessujen järjestäminen 2025.

Mitkä ovat Oulun vahvuudet?

Elinkeino- ja työllisyyspalveluista vastaava BusinessOulun painopisteenä on Nokian aiheuttaman rakennemuutoksen jälkeen ollut erityisesti korkean osaamisen yritystoiminta. Tässä työssä on myös onnistuttu. Oulu on osoittautunut monille kansainvälisille yrityksille kiinnostavaksi paikaksi etabloitua. Nokian palveluksesta vapautunut osaaminen on monialaistunut ja levinnyt: osaajat työskentelevät nyt monessa eri yrityksessä ja eri toimialoilla. Meillä on mahtava yhteistyö korkeakoulujen, kaupungin ja yritysten kesken. Yhteisenä foorumina toimivan Oulun Innovaatioallianssin tavoitteena on viedä kaupunki omilla kärkiteemoillaan maailman huipulle.

Tällä hetkellä ollaan kovassa myötätuulessa monella eri rintamalla. Terveysteknologiaan ja terveyden edistämiseen liittyvä osaaminen on ollut Oulussa kehittämisen polttopisteessä jo kauan. Mobiiliteknologiassa tapetilla on 5G, ellei jo 6G: Oulu on valtava mobiiliteknologian kehitysympäristö ja globaalistikin alan eturivin toimijoita. Kaupunki on pitkään panostanut yhteistyössä VTT:n ja yritysten kanssa myös painetun älyn kehittämiseen, ja siinä ollaan nyt siirtymässä teollisen tuotannon mittakaavaan.

Mitkä ovat Oulun kaupungin suurimmat haasteet?

Monet lähivuosien haasteista liittyvät sote- ja maakuntauudistukseen. Maakunnalle siirtyvien toimintojen tilat ovat kaupungin taseessa. On kuitenkin epäselvää, millä tavalla ja kuinka pitkään toimitilat tulevat olemaan maakunnan käytössä. Yritysten valmistautuessa uudistuksen tuomaan kilpailuun Ouluun on tullut monia uusia terveydenhoitoalan toimijoita. Kaupungin kannalta riskinä on se, että kaupungin omistamia tiloja jää tyhjilleen siirtymäajan jälkeen.

Myös muuta omaisuutta, kuten paloautoja ja ambulansseja, koskeva vastikkeeton luovutusvelvollisuus muodostaa aikamoisen loven kukkaroon.

Miten Oulussa varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Maakuntauudistukseen on varauduttu tiivistämällä yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa vaan myös tukipalveluissa. Kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä on yhteisiä osakeyhtiöitä; Keskuspesula Oy ja työterveyspalveluihin keskittynyt Työterveys Virta Oy. Viimeisimpänä toimintansa aloitti viime lokakuussa Oulun Tuotantokeittiö Oy, joka valmistaa jatkossa 25 000 ateriaa päivittäin. Monetra Oy tarjoaa laaja-alaisesti hallinnon ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Monetran asiakaskuntaan kuuluu sairaanhoitopiirin ja kaupungin lisäksi kymmeniä kuntia ja kuntayhtiöitä. Yhtiön toimintaa ja omistuspohjaa ollaan laajentamassa yhteistyössä Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntien ja niiden keskuskaupunkien kanssa.

Oulun kannalta vahva terveysteknologian ja terveydenhuollon kehittämisen osaaminen on etu sote- ja maakuntauudistuksessakin. Meillä on pitkä kokemus Oulun Omahoidosta. Hyvinvointikeskusmalli on tuonut tehokkuutta ja toivottavasti myös vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Riskinä tosin on, että sote-uudistuksessa hukataan osa jo tehdystä kehitystyöstä.

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Televisiosta katsoin vanhan Johnny Cashista kertovan Walk the Line -elokuvan, elokuvissa Tuntemattoman sotilaan. Teatterissa näin viimeksi My Fair Lady -musikaalin ja oopperan Abrahamin pidot.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraava haastateltava voisi olla Vantaan rahoitusjohtaja Pirjo van Nues.

Kunta-/aluevaikuttaja

Kun sitkeys on DNA:ssa

Maailma on kylä. Globaalin talouden puhurit romuttivat Nokian matkapuhelintuotannon menestystarinan nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Nokian rajut henkilöstöleikkaukset ja lopulta Microsoftin tehtaan sulkeminen muutti Salon alueensa talousveturista kriisialueeksi. Tehtaan ympärille oli rakentunut kokonainen yritysklusteri, joka oli yhtäkkiä vailla asiakasta.

– Tosiasiat on tunnustettava, eikä kaupungin tulevaa strategiaa voi luoda huomioimatta taustaa: Salon rakennemuutoshaaste on koko valtakunnan mittakaavassa poikkeuksellinen. Kaupungin nykytilanteen taustalla on 7000 työpaikan äkillinen menettäminen, sanoo kesäkuussa Salon kaupunginjohtajana aloittanut Lauri Inna.

Viisi vuotta Microsoftin tehtaan sulkemisen jälkeen Innan ei kuitenkaan tarvinnut enää aloittaa työtään kriisitunnelmissa. Kaupungissa on hyvä vire päällä.

– Joku sitkeä innovatiivinen DNA salolaisissa ihmisissä on. Kaupunkilaiset ymmärtävät talouden syklisyyden. Salossa on jo ennen kännykkäbisnestä ollut monia vahvoja teollisuudenaloja: koneteollisuutta, sähköalaa, puuteollisuuden kausia, tekstiiliteollisuutta, elintarviketeollisuutta, radio- ja tv-tuotantoa. Täällä on opittu, että laskua seuraa uusi nousu, Inna sanoo.

Mukaan nousutrendiin

Kuin ihmeen kaupalla Salo selvisi pahimman kriisin yli velkaantumatta hurjasti. 1750 euron asukaskohtainen velka on selvästi maan keskiarvoa alhaisempi. Parhaina Nokia-vuosina kaupungissa oli investoitu niin vahvasti, että vaikealla kaudella investointeja on voitu leikata synnyttämättä valtavaa korjausvelkaa.

Tiukan 2010-luvun jälkeen Suomen talous on taittunut nousuun. Vaikka Salon aluetaloudessa ei vielä olla plussan puolella entiseen verrattuna, Innan mielestä kaupunkilaisilla on vahva käsitys talouden käänteestä.

– Kaupunginjohtajana näen miten se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jauheliha on vaihtumassa kokolihaan ja kalaan.  

Salolaisten optimismin taustalla on myös vahva alueellinen kasvutrendi. Turun lääketeollisuus ja laivanrakennus porskuttavat ja Lounais-Suomen teknologiateollisuuden näkymiä kuvataan poikkeuksellisen hyviksi.

– Nyt myös Salossa pitää uskaltaa puhua talouden kasvusta. Monia lupaavia merkkejä on nähtävillä. Entisten nokialaisten paluumuutto Saloon uusien työpaikkojen perässä on jo alkanut.

Inna näkee omana roolinaan kasvuinnon kanavoimisen oikeisiin asioihin.

– Yhdessä tekeminen on minun juttuni: haluan saada kaikki mukaan peliin. Salossa on älyttömän vahva muutosvalmius. Kaupungin oman organisaation lisäksi tarvitsemme yhteistyöhön paikalliset yritykset, taideyhteisön ja urheiluyhteisön, mutta myös muun maakunnan ja valtion.

Yritysten tarpeet ykkösenä

Nokia-kriisin jälkimainingeissa Saloa kritisoitiin kaupungin talousrakenteen yksipuolisuudesta: liian paljon oli yhden kortin varassa.

Siitä on opittu. Salossa on tällä hetkellä noin 5000 yritystä, ja määrä kasvaa. Kaupunkiin on suunnitteilla sadan miljoonan euron ekovoimalaitos, joka tulee palvelemaan koko Lounais-Suomen aluetta. Hanke tuo mukanaan isoja liikenneinfrainvestointeja. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin edistämään myös IT-alan, metalliteollisuuden, telakkateollisuuden ja kaupan alan yritysten menestymistä.

– Tavoitteena on olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Salossa on valmiudet tehdä maailmanluokan tuotteita. Vahvuutenamme on koko ketjun hallinta tuotantolinjoilta logistiikkaan, Inna sanoo.

Entisissä Nokian ja Microsoftin tiloissa toimii nykyään teollisen internetin kampus, joka kiinnostaa monen alan yrityksiä. Kampus on jo yli 40 yrityksen kotipesä, ja Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö siirtyy sinne vuodenvaihteessa. Oman paikkakunnan nuorison halutaan jäävän opiskelemaan kotikaupunkiinsa, mutta Inna haluaa houkutella Saloon myös kansainvälisiä opiskelijoita.

Salossa opiskelleet jäävät todennäköisemmin paikkakunnalle myös töihin, ja osaavat työntekijät ovat yrityksille tärkeitä. Siitä syntyy Salon positiivinen taloussykli. Taas kerran.

Kunta-/aluevaikuttaja

Uude(nlaise)t johtajat

Matka Kajaanista Kuhmoon on alkamassa. Lunta on jo maassa. Lapset istuvat takapenkillä, mies ajaa ja Tytti Määttä ehtii seuraavien sadan kilometrin aikana kertoa siitä, millaista on johtaa kuntaa murrosten keskellä. Pitkä työviikko on takana, ulkona on jo pimeää. Tuleva Kuhmon, nykyinen Vaalan kuntajohtaja odottaa jo hiihtokelejä.

Kuntajohtaminen muuttuu

Kuntajohtaminen on murroksessa, niin kuin johtaminen kaikkialla. Lasikatot murtuvat hitaasti, sukupolvet vaihtuvat. Muuttuva maailma kaipaa myös uudenlaista johtamista.

Tällä hetkellä kunta- ja kaupunginjohtajista vain noin viidesosa on naisia. Määrä on kasvamassa, joskin hitaasti. Vuonna 2000 kuntajohtajista oli naisia 7,5 prosenttia, joten ylöspäin on tultu.

Mielikuva kuntajohtajasta on edelleen keski-ikäinen mies. Se pitää myös useasti paikkansa. Kunnan- ja kaupunginjohtajien keski-ikä on pitkään ollut 53 vuoden kieppeillä. Moni heistä on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina.

Perinteinen johtaminen on perustunut pitkälti asiaosaamisen korostamiseen ja hierarkkisen johtamisen tapaan. Uudenlainen johtaminen korostaa yhteistyötä ja avoimuutta. Sitä kaivataan erityisesti muutosjohtamisen keskellä, jota kuntajohtaminen on aivan erityisesti.

Unelmatyössä

Tytti Määttä on johtanut Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa Vaalan kuntaa viimeiset kahdeksan vuotta. Joulukuussa odottaa siirtyminen kaupunginjohtajaksi Kuhmoon.

Aloittaessaan Vaalassa tuolloin 27-vuotias Määttä pääsi unelmatyöhönsä. Turussa valtiotieteitä ja Helsingissä johtamista opiskellut Määttä ehti haaveilla parin vuoden ajan paluusta kotiseudulle. Sitten siellä avautui kunnanjohtajan virka.

– Halusin antaa jotakin takaisin Vaalaan. Se on minut kasvattanut ja antanut hyvät edellytykset elämään.

Nuori kunnanjohtaja herätti välillä hämmästystä, vaikka suhtautuminen muuten oli arvostavaa.

– Taisin olla kummallisuus niissä kuntajohtajien tapaamisissa silloin, Määttä nauraa nyt.

Määttä ei koe, että uudenlainen johtajuus on iästä tai sukupuolesta kiinni. Nuorillakin on konservatiivisia johtamisentapoja.

Kysy, älä oleta

Miltä sinusta tuntuu? on kysymys, jonka Määttä pyrkii kysymään niin alaisiltaan kuin kuntalaisiltaan. Erityisesti vaikeissa ja uusissa tilanteissa. Todennäköisesti vielä monta kertaa
Kuhmossa.

Siihen kysymykseen tiivistyy myös Määtän johtamisen filosofia. Tärkeintä hänelle ovat kohtaamiset ihmisten kanssa. Ilman vuorovaikutusta ei ole johtamista.

Määttä kertoo monta esimerkkiä siitä, kuinka hänen ovelleen on tultu etsimään niin veroilmoituksen täyttöapua kuin kynsisaksiakin. Usein kohtaamisissa on kyse siitä, että jaksaa kuunnella ja välittää.

– Ei voi kylmästi todeta, ettei kuulu minulle. Täytyy ymmärtää laajempi konteksti.

Määtän mielestä vuorovaikutus on hyvää silloin, kun ongelmiin löydetään ratkaisu ja kohtaaminen on ystävällinen. Vaikka ratkaisu olisi vaikea, Määtän tavoitteena on, että siitä
jää oikeudenmukaisuuden tunne. Jos ratkaisua ei tunnu löytyvän, Määttä lähtee metsään. Juoksemaan tai hiihtämään.

– Siellä se ajatus usein valkenee, että voisiko se mennä näin.

Vaikeuksien keskellä kohtaamisten merkitys korostuu

Aina päätökset eivät synny kivuttomasti. Määtän uran ensimmäisinä vuosina Vaala kamppaili talousvaikeuksien kanssa. Säästöjä kaivettiin kaikin mahdollisin keinoin. Tällä hetkellä
kaikki kunnan johtoryhmän jäsenet tekevät kukin kahta virkaa. Määttä toimii yritysneuvojana. Silti tulevaisuuden kunnan peruspalveluihin on haluttu satsata.

Sisäilmaongelmista kärsinyt koulu oli käyttökelvoton ja uudelle oli kova tarve. Oppitunteja pidettiin niin teollisuushallissa kuin kunnanhallituksen huoneessa, yhteensä yli kymmenessä eri paikassa.

– Kiersin hirvipeijaisetkin kertomassa miksi niitä veroja pitää korottaa.

Määttä keskustelee paljon kuntalaisten kanssa. Viime vuonna Määttä lounasti kaikkien kahdeksasluokkalaisten kanssa. Lisäksi kunnanjohtajan aamukahveja on pidetty niin paikallisella ABC:lla kuin keskustan kahvilassa.

Määtän mielestä kaupungeilla olisi mahdollisuus oppia maaseudun kunnista demokratian kehittämisessä.

– Kaupungeissa voitaisiin järjestää kaupunginosittain samanlaisia kaupunkilaisten kohtaamisia kuin mitä me teemme koko kunnan osalta. Tärkeää on viedä asiat mahdollisimman lähelle ihmisiä.

– Pitää elää sitä samaa arkea kuntalaisten kanssa. Täällä se on helppoa, sillä minun elämäni on samojen palveluiden varassa kuin muidenkin elämä. On vain yksi päiväkoti.

Hyvää johtamista pitää arvostaa

Määttä kaipaa Suomeen enemmän keskustelua johtajuudesta, erityisesti hyvästä sellaisesta. Perinteisesti johtaja on täällä nähty negatiivisena roolina.

Johtajan rooli ei varsinkaan vaikeuksien keskellä ole aina kovin kiitollinen. Silloin tärkeää on kannustava palaute. Johtajalla ei välttämättä ole ketään, keneltä saada palautetta tai mentorointia.

Siihen sosiaalinen media on auttanut.

– Sieltä se oma toiminta peilautuu. Se on paikka saada palautetta ja kehittyä.

Parhaalta tuntuu suora palaute kuntalaisilta. Oli se sitten kuntalainen, joka kertoo saaneensa uskonsa takaisin kuntaan tai se kolmasluokkalainen, joka kertoo seuraavansa Määtän Youtube-kanavaa. Sen eteen hän kertoo tekevänsä töitä.

– Sitä toivoisi, että ihmisillä olisi myönteinen ajatus kotikunnastaan. Siihen me pyrimme kaikilla keinoilla.

Määtälle on ollut tärkeää, että hän on saanut rakentaa johtajuutensa juuri sellaiseksi kuin on itse halunnut. Se tarkoittaa Määtälle sitä, että hän saa olla oma itsensä. Ilman, että pitää sopeutua johtajanmuotteihin tai vanhoihin malleihin. Saa keskustella ja kysellä, olla juuri niin ”pehmeä” kuin kokee tarpeelliseksi.

– Pyritään ottamaan pois turha pönötys.

Ovi on aina auki

Linda Leinosen työhuoneen ovi on kiinni. Se on harvinainen hetki nykyisen Isojoen ja tulevan Kauhajoen kaupunginjohtajan elämässä. Yleensä ovi on aina auki, mutta haastattelun ajan se pysyy kiinni. Kuusi vuotta Isojoella on vierähtänyt nopeasti ja nyt on edessä siirtyminen viereiseen, asukasluvultaan noin kuusi kertaa suurempaan kuntaan Kauhajoelle.

– Näen sen potentiaalin, joka Kauhajoella on. Kauhajoki on sellainen kuin tulevaisuuden elinvoimaisen kunnan kuuluukin olla, Leinonen innostuu.

Vaikka haasteita on, talouden suhteen erityisesti, niin Leinosen mukaan Kauhajoelta löytyy monipuolista yrittäjyyttä ja hyvässä kunnossa olevat peruspalvelut. Kaupunki on alueen kaupan keskus ja liigassa pelaavan koripallojoukkueen kotikaupunki.

Vaikuttaminen kiinnosti jo nuorena

Haasteita Leinonen on etsinyt aina. Vaikuttaminen kiinnosti jo nuorena. 18-vuotiaana hän päätti asettua ehdolle kotikuntansa Kristiinankaupungin kunnallisvaaleissa Keskustan ehdokkaana. Ensi yrittämällä läpi päässyt tuore valtuutettu sai ylioppilasjuhliinsa vieraaksi kaupungin johtoa.

Sitten tie vei Tampereelle kunnallispolitiikan opiskelujen pariin. Leinonen oli 29-vuotias kun Isojoelta avautui kunnanjohtajan paikka.

– Ajattelin, että nyt on syytä hakea.

Leinonen lähetti hakemuksen.

– Mulle on usein käynyt niin, että jos menen haastatteluun, niin saan paikan.

Isojoen edellinen kunnanjohtaja Kaija Hapuanaho oli jäämässä eläkkeelle. Leinonen oli lukenut edeltäjän haastattelun lehdestä, jossa tämä oli kehunut kunnan keskustelevaa päätöksentekoa.

– Jonkinlaista tietä oli aurattu. Eipähän tarvinnut keskustella sukupuolesta, vaan lähinnä siitä, että olin niin nuori, Leinonen muistelee.

Täytyy antaa, jotta saa 

Leinonen itse sanoo tärkeimmiksi luonteenpiirteikseen avoimuuden, energisyyden ja ulospäin
suuntautuneisuuden.

Leinosta on helppo uskoa. Hän nauraa paljon. Sekä nauru että Leinosen energia tarttuu. Häntä kuunnellessaan tulee sellainen olo, että tekisi mieli lähteä hänen mukaansa kuntaa johtamaan.

– Tärkeää on se, mitä antaa itsestään. Jos on kovin pidättyväinen, silloin ei anna itsestään sitä mitä toivoo muilta saavansa.

Leinoselle johtaminen tarkoittaa vaikuttamista asioihin. Muutoksen näkyviin saamista. Sitä hän haluaa myös Kauhajoella toteuttaa. Kauhajokisia on mietityttänyt kivijalkakauppojen katoaminen keskustasta. Leinonen on tarttunut haasteeseen ja miettinyt tapoja, joilla yrittäjät löytäisivät lisää asiakkaita. Tapahtumia, yrittäjäiltoja ja tienviitoituksen muuttamista. Nyt kaupunkiin ajetaan hiljaisempaa sivukatua pitkin. Kivijalkakaupat eivät osu kaikkien reitin varrelle.

Leinoselle muutokset ovat konkreettisia tekoja. Niihin pitää vain löytää keinot.

Apinointi ei enää hävetä

Syy sille, miksi kunnanjohtaminen Leinosen puheissa kuulostaa raikkaalta ja inspiroivalta, löytyy yhteistyöstä ja apinoinnista.

Leinonen kehuu uuden sukupolven kuntajohtajien kollegiaalista tukea. Sitä jaetaan niin alan tapahtumissa kuin yhteisessä WhatsApp-ryhmässä.

– Meidän sukupolvea leimaa se, ettei meitä hävetä se, että me kopioimme toisia. Jossain vaiheessa se oli noloa, että ikään kuin varastettiin toisten ajatuksia. Ei ollenkaan enää, Leinonen kertoo.

Ryhmässä kysytään rohkeasti apua kinkkisiin pulmiin ja jaetaan vinkkejä. Kun joku löytää toimivan ratkaisutavan, hän jakaa sen eteenpäin.

Ota kaikki mukaan

Leinonen on käyttänyt ryhmästä saamiaan vinkkejä kuntastrategiantekemiseen. Perinteisesti kuntastrategiaa on tehty konsulttien avulla, suurella rahalla. Pienessä kunnassa mahdollisuutta tähän ei ollut. Ratkaisuksi löytyi osallistaminen. Konsulttien sijaan strategiaa miettimään otetaan kuntalaiset.

Päiväkotilapset pääsevät piirtämään tulevaisuuden Isojoen, työikäiset tulevaisuuskahvilaan ja vanhukset tulevaisuuskeskusteluun.

Leinonen on miettinyt myös tarinallistamisen mahdollisuuksia kuntakuvan luomisessa.

– Totta kai pitää olla se kuivakka strategiapaperi, mutta sitten sen lisäksi voisi kirjoittaa Isojoen tarinan.

Vaikka toteutus jää nyt Isojoella kesken Leinosen siirtyessä suurempiin saappaisiin, tapa tehdä siirtyy mukana.

– Uskon, että kaupunginjohtajalla on tärkeä rooli luoda luottamusta tulevaisuuteen.

Kunta-/aluevaikuttaja

Hämeenlinna panostaa asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin vahvuudet?

Hämeenlinnalle kaupungin sijainti on sekä vahvuus että ongelma. Lyhyt matka Helsinkiin ja Tampereelle on vetovoimatekijä. Nykyisessä, suurimpiin kasvukeskuksiin keskittyvässä muuttotrendissä häviämme kuitenkin asukkaita, koska emme ole onnistuneet nostamaan Hämeenlinnan vahvuuksia riittävästi esiin. Hämeenlinna on historiallisesti merkittävä, aito ja omaleimainen kaupunki. Hämeenlinnassa on hyvä infrastruktuuri: kaupunki on mukavan kokoinen ja meillä on korkeatasoiset vapaa-ajan viettomahdollisuudet sekä kulttuuri- ja liikunta- palvelut.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin suurimmat haasteet?

Edessä on nykyistäkin vaativammat talouden talkoot, vaikka takana on hyvin vaikeita vuosia. Olen ollut kaupungin palveluksessa nyt reilun kolme vuotta ja koko ajan on karsittu ja höylätty kuluja. Virinnyt talouskasvu on pitkästä aikaa positiivinen signaali ja nyt näyttää siltä, että verotulot kasvavat orgaanisesti muutamina tulevina vuosina hieman aiempaa kolmen vuoden jaksoa ripeämmin. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat kaupungin tuloista yli 80 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat vuoteen 2012 asti miljoonatolkulla vuosittain, mutta sen jälkeen on tultu vuositasolla alaspäin lähes kymmenen miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat vastaavana ajanjaksona vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa ja toimintakulut 14–20 miljoonaa. Vuonna 2018 verotulot ovat ennusteen mukaan noin viisi miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2015 ja väliin mahtuu vuosia, joina ne absoluuttisesti laskivat. Onneksi kulujen kasvu on myös leikkaantunut merkittävästi. Toisin sanoen toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin menneinä vuosina. Kulukehityksen hallinta on edelleen yksi avaintekijöistä. Kaupungin yhtälöä monimutkaistavat kuitenkin isot investointitarpeet. Kouluverkossa on laatuongelmia, jotka vaativat merkittäviä uus- ja korjausinvestointeja, jotka puolestaan kasvattavat automaattisesti käyttötalouden menoja. Asukaskehitys on kriittisin kysymys sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kaupungin asukasluku on käytännössä ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan ja se on pakko saada kääntymään jälleen kasvuun. Onneksi meillä on työn alla ja jo rakennusvaiheessa kaksi ainutlaatuista asuinaluetta ihan kaupungin keskustassa: Engelinranta ja Asemanranta.

Mihin Hämeenlinnassa satsataan lähivuosina?

Tavoitteitamme ovat asukasmäärän kasvu, verokertymän kasvu ja tasapainoinen talous. Panostamme asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen sekä erityisesti ydinkeskustan uusiin asuinalueisiin. Työpaikkojen synnyttäminen on keskeisessä asemassa, koska ne korreloivat asukasluvun kanssa. Satsaamme yrittäjyyden lisääntymiseen yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, kaupungin elinkeinoyhtiön Linnan Kehityksen ja koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.

Miten Hämeenlinna varautuu sote- ja maakuntauudistukseen?

Kaupungin organisaatio uudistettiin tänä vuonna niin, että maakuntaan siirtyvät toiminnot on helppo erottaa jäljellejäävästä kaupungin organisaatiosta. Myös poliittisessa päätöksenteossa on pystyttävä muuttamaan näkökulmaa: seuraavan kahden vuoden aikana on keskityttävä kaupungin edun turvaamiseen maakuntauudistuksessa, ja jatkossa elinvoimakysymykset korostuvat. Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien tulot leikataan tasaisesti kautta linjan, joten tuloja häviää enemmän kuin menoja juuri niiltä alueilta, jotka ovat tuottaneet sote-palveluja tehokkaasti – kuten Hämeenlinnalta ja koko Kanta-Hämeeltä. Sote-uudistuksen onnistuminen on ratkaisevaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Välttämättömien uudistusten toteuttaminen tulee olemaan helpompaa, kun palvelujen maksaja ja lainsäätäjä ovat aidosti sama taho eli valtio. Tähän asti velvoite palvelujen tuottamisesta on ollut kunnilla valtion säätäessä lait ja kompensoidessa kulujen kasvua vain osittain. Sote-kulut ovat kasvaneet muita kuluja nopeammin. Aika pian olisi hyväksyttävä se tosiasia, että veronmaksuhalukkuuden laskiessa yhteiskunta ei pysty tuottamaan nykyisiä sote-palveluita nykyisessä laajuudessa. Sote-uudistus valinnanvapauksineen tulee todennäköisemmin lisäämään kuin alentamaan kustannuksia. Ikuisen kasvun varaan ei pidä laskea, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Miten diplomi-insinööri päätyy kuntasektorille talousjohtajaksi?

Sattumalla on suuri merkitys elämässä. Aikoinaan hain lehti-ilmoituksen perusteella kuntaomisteiseen yhtiöön controlleriksi ja sillä tiellä olen. En silloin kylläkään tiennyt mihin hain, mutta ihan hieno reissu tämä on ollut. Olen työskennellyt nyt kolme vuotta kaupungin palveluksessa, sitä ennen vajaat kymmenen vuotta kuntien omistamissa yhtiöissä ja jonkin aikaa yksityisellä sektorilla teollisuudessa. Osakeyhtiöt, olivatpa ne sitten kuntien omistamia tai yksityisiä, toimivat täysin eri pelisäännöin kuin kunta. Keskeisin ero on ansaintalogiikassa ja kysynnän ja talouden tilan sekä resurssien tarpeen kohtaamisessa. Kaupungin organisaatiossa työskentelyssä on erilaisia haasteita: suurin ero on siinä, että kunnissa puuttuu toiminnallinen yhteys kulun- ja tulonmuodostuksen väliltä. Tulot saadaan könttäsummina verorahoina, eikä niillä ole mitään yhteyttä jokapäiväiseen työn tekemiseen. Enemmän työtä tekemällä organisaatio ei ansaitse lisää, ja se on aina ongelma. Samoin taloustilanteen heikentyessä osakeyhtiön kysyntä heikkenee ja silloin esimerkiksi henkilöstöresurssi joustaa. Kunnassa taas yleisen taloustilanteen heiketessä kysynnän määrä kasvaa ja resursseja tarvitaan periaatteessa lisää. Olen edelleen sitä mieltä, että kunnan työntekijöillä olisi hyvä olla kokemusta myös yksityisellä sektorilla työskentelystä, mutta nykyään olen myös sitä mieltä, että yksityisen sektorin työntekijöiden olisi hyvin valaisevaa työskennellä hetki julkisella sektorilla. Yksi kuntien haasteista on myös haluttomuus maksaa kilpailukykyistä palkkaa asiantuntijoille, esimiehille ja johtotehtävissä oleville. Tällöin on hyvin vaikea saada parhaita resursseja rosteriin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi lukemani kirja oli varmaankin Taavi Soininvaaran tai Ilkka Remeksen romaani. Olen lukenut molempien koko tuotannon.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Talousjohtaja Jukka Weisellin Oulusta.

Kunta-/aluevaikuttaja

Tasapainotusohjelma oikaisi Lappeenrannan talouden

Mitkä ovat Lappeenrannan johtamisen päälinjat lähivuosina?

Tärkeintä on käyttää kaikki keinot siihen, että saamme käännettyä nousuun työssäkäyvien määrän, jotta saamme kaupungin veropohjan kuntoon.

Parhaillaan varaudumme maakuntauudistukseen valmistelemalla mittavia omaisuusjärjestelyjä. Lappeenrannassa on myös tehty massiivinen talouden tasapainotusohjelma, jossa kaupungin absoluuttinen lainamäärä on vähentynyt yli 20 miljoonaa euroa viimeisten kolmen vuoden aikana. Talouden rakenne on kunnossa ja nyt pitää uskaltaa käyttää budjetin vähäinen liikkumavara investoimalla kasvuun.

Kolmas päälinja on digitaalisaation tuomien mahdollisuuksien nopea hyödyntäminen.

Mitkä näet Lappeenrannan suurimpina haasteina?

Meillä on paljon luontaisia vahvuuksia, mutta kaupungin väestö ikääntyy nopeasti. Veropohjan kasvuun kääntäminen on meille iso haaste, jossa pitää onnistua, mutta meillä on hyvät edellytykset ratkaista se. Ensisijaista on purkaa yritysten kasvun esteet. Lappeenranta on menettänyt paljon teollisuuden työpaikkoja, ja nyt pitää synnyttää työpaikkoja, jotka kestävät meneillään olevan rakennemuutoksen yli.

Mikä tekee Lappeenrannasta erikoisen?

Lappeenranta on valtavan kaunis kaupunki. Itärajan läheisyys tuo mukanaan kiinnostavia ja eksoottisia mausteita: sekä kasvupotentiaalia että kiinteää yhteistyötä venäläisten osapuolten kanssa.

Miltä sote- ja maakuntauudistuksen kiemurat näyttävät Lappeenrannan silmin? Miten kaupunki varautuu niihin?

Kaikki sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät toiminnot ovat olleet Eksotessa jo pitkään, joten olemme hyvin valmiita uuteen toimintamalliin. Tuleva organisaatiorakenne ja kunnan uusi rooli, jossa johtosuhde muuttuu yhteistyöksi maakunnan kanssa, näkyy siksi selkeämmin kuin muualla.

Kaupunki panostaa vahvasti uuden kunnan kehittämiseen. Jos sote- ja maakuntauudistus menee maaliin, on tärkeää, ettei sen toteutuksessa päädytä nyt kaavailtuun omaisuuden ryöstömenettelyyn. On surullista ja epäreilua, jos valtio kahmii omaisuudesta tuottavuuspotentiaalin ja jättää roskat kuntien siivottavaksi aiheuttaen leikkauksia opetukseen ja päivähoitoon.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Kunnat voisivat viestiä paremmin kuntatyön mielenkiintoisuudesta. Työ on laaja-alaista ja monipuolista, kun tehtäviin kuuluvat esimerkiksi sekä energiakonsernin että terveydenhuollon kysymykset. Minulle on tärkeää tietää, että jos saan aikaan esimerkiksi edullisempia ratkaisuja hallinnossa, niin se tietää lisävaroja tärkeisiin asioihin, kuten kouluihin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Raimo Sailaksen Laman taittaja -elämäkerran sain lahjaksi, ja samaa kirjatyyppiä ihan erilaisesta kohteesta edusti samoihin aikoihin lukemani Apulannan bändihistoriikki Kaikki yhdestä pahasta. Ajatuksia herättävä oli myös Mandi Gardemeisterin Medici-ilmiö, joka kertoo siitä, miten parhaat oivallukset syntyvät eri alojen välimaastossa.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Olisi kiinnostavaa kuulla millaisena Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa näkee kaupunkinsa lähitulevaisuuden.

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuopio katsoo vuoteen 2030

Mitkä ovat Kuopion johtamisen päälinjat lähivuosina?

Parhaillaan laaditaan vuoteen 2030 asti ulottuvaa strategiaa. Keskeinen näkökulma on se, miten panostamme elinvoimaan, työllisyyteen, koulutukseen ja kulttuuriin. Jatkamme panostuksia voimakkaaseen kasvuun. Haluamme tehdä rohkeita ratkaisuja, joilla turvataan elinvoima jatkossakin, esimerkkinä Savilahden keskittymän kehittäminen kampuksena, tiedepuistona ja asuinalueena. Tavoitteena on myös byrokratian keventäminen ja kansalaisdemokratian lisääminen. Digitalisointi on keskeisessä roolissa: palveluiden on oltava saavutettavissa muulloinkin kuin virastoaikaan, ja asukkaiden voitava aktiivisesti vaikuttaa päätöksentekoon.

Mitkä näet Kuopion suurimpina haasteina?

Peruspalvelutuotannon tulo- ja menovirrat on saatava tasapainoon. Kuopio ei ole juurikaan velkaantunut viime vuosina, mutta investointeja on jouduttu jarruttamaan liian monta vuotta. Nyt pitää uskaltaa tehdä enemmän kasvuinvestointeja. Sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma asema maakunnan vuokranantajana tuo haasteita. Käyttäjän vaatimukset sote-kiinteistöiltä tuovat investointipaineita, mutta samaan aikaan vuokratuottomalliin liittyy tulovirran heikkenemisen riski. Soten myötä kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa: velkasalkku pysyy ennallaan, mutta tulovirta alle puolittuu. Se ei ole mahdoton yhtälö, mutta yksittäisten riskien toteutuminen vaarantaa aiempaa nopeammin kaupungin velanhoitokyvyn.

Entä mikä tekee Kuopiosta hienon kaupungin?

Ihmiset: ystävälliset ja kaikkeen rennosti suhtautuvat savolaiset. Hieno yhteishenki manifestoitui tämän kevään jääkiekkomittelyissä, kun koko kaupunki nousi joukkueen tueksi ja seisoi omiensa takana loppuun asti. Toinen hieno ominaisuus on luonnonläheisyys. Kaupunkikulttuuria, liikuntamahdollisuuksia ja luonnossa liikkumista on aktiivisesti kehitetty helposti saavutettaviksi.

Joensuun talousjohtaja Satu Huikuri halusi edellisessä Huomisen tekijät -lehdessä tietää, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Osallistumme uudistuksen valmisteluun maakuntatasolla, ja sisäisesti olemme varautuneet tulevaan setvimällä sopimusviidakkoa. Yksityiskohtaiset laskelmat taloudellisista vaikutuksista saadaan pian valmiiksi valtuustotyön, strategiavalmistelun ja taloussuunnittelun pohjaksi. Uudistus vaikuttaa moneen muuhunkin toimijaan kaupunkikonsernissa. Tuemme konserniyhtiöitä ja teemme tarkistuksia esimerkiksi liikelaitosten yhtiöittämisestä. Sillä varmistamme tulevaa liikkumistilaa ja nopeaa reagointia.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi luin Mick Wallin Guns N’ Roses -biografian Viimeiset jättiläiset. Parhaillaan luettavana on Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Lappeenrannassa tapahtuu paljon, ja kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen on aktiivinen keskustelija eri medioissa printistä sosiaaliseen. Kuulisin mielelläni Ollin näkemyksiä Lappeenrannan tulevaisuuden näkymistä.

Kunta-/aluevaikuttaja

Joensuussa on jo siirrytty uuteen sote-toimintamalliin

Mitkä ovat Joensuun johtamisen päälinjat ja ydinstrategiat lähivuosina?

Joensuussa mennään koko maahan verrattuna pari vuotta etuajassa: siirryimme jo tämän vuoden alussa uuteen toimintamalliin, jossa sote-palvelut ja pelastustoiminta eivät enää ole kaupungin, vaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten järjestämisvastuulla.

Rahoitusvastuu ja omistajaohjaus säilyvät kaupungilla vielä sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon asti. Siun sotelle menevien maksuosuuksien osuus kaupungin nettomenoista on tällä hetkellä runsaat 60 prosenttia.

Samaan aikaan toteutimme myös kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksen. Nyt haetaan uuden kunnan toimintamallia. Miten keskitymme vahvistamaan kilpailukykyä, luomaan elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä? Miten se näkyy konserni- strategiassa?

Siun soten myötä meillä on jo hyvä vauhti päällä uusien toimintamallien rakentamisessa kunnan ja tulevan maakunnan välillä. Tavoitteena on säilyttää tämä etumatka ja nostaa profiilia toteuttamalla fiksuja valintoja ja toimintamalleja ja tuomalla niitä esille.

Miten sote ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Joensuun asukkaiden arkipäivään?

Tavoitteena on, että kaupunkilaisille muutokset näkyisivät parempina palveluina, muun muassa sujuvampina palveluketjuina.

Mitkä näet Joensuun suurimpina haasteina talouden näkökulmasta?

Kaupungin talous on muihin suomalaiskuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Meillä on ollut ylijäämäisiä vuosia, mutta liikkumavara on pieni ja siksi prosessien ja rakenteiden kehittämistä pitää jatkaa.

Joensuussa on perinteisesti korkea työttömyys ja keski- määräistä pienempi asukaskohtainen verotulo. Yritysten houkutteleminen ja työpaikkojen synnyttäminen on tärkeää.

Joensuun asukasmäärän kasvu on positiivinen asia, mutta se tuo mukanaan investointipaineita muun muassa lasten ja koululaisten määrän kasvun myötä. Kaupungin toimitilojen, asuntojen ja yhdyskuntatekniikan tarve on suuri. Vuosi 2017 on meille ennätysvuosi talonrakennuksen osalta: rakennamme ja peruskorjaamme kiinteistöjä 49 miljoonalla eurolla.

Mikä tekee Joensuusta hienon kaupungin?

Joensuu on sopivan kokoinen ja kompakti, täällä on helppo toimia ja ilmapiiri on välitön. Meillä asiat hoituvat sujuvasti. Kaupunki kehittyy koko ajan ja kaupunkikuvakin muuttuu nopeasti.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Minulla on aina kirja kesken. Tällä hetkellä luen Raisa Porrasmaan kirjaa Japani pintaa syvemmältä. Olen lähdössä lomamatkalle Osakaan, Kiotoon ja Naraan, ja haluan tutustua maahan ennalta.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä? Mitä kysyisit häneltä?

Kuopio on Joensuulle rakas naapurikaupunki ja tärkeä verrokki. Haastan Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen vastaamaan siihen, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Kunta-/aluevaikuttaja