Noronen valmistui Tampereen yliopiston vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelmasta vuoden 2021 alussa. Sivuaineinaan hän on suorittanut laskentatoimen opintoja. Vastuullisuusanalyytikon tehtävä yhteiskunnallisesti merkittävän rahoitusalan toimijan leivissä kuulostaakin tätä taustaa vasten täsmäpositiolta.  

Aivan suoraan koulun penkiltä Noronen ei kuitenkaan tehtävään saapunut: opintojen ohessa hän ehti työskennellä lähes kuusi vuotta Vantaan kaupungin omistamalla VAV-konsernilla, joka toimii kohtuuhintaisen asuntotuotannon parissa. Tuona aikana Noronen ehti työskennellä muun muassa taloushallinnon, julkisen kilpailuttamisen, asiakasprosessien sekä vastuullisuusraportoinnin ja -ohjelman kehitystyössä. 

– Viihdyin hyvin myös VAV:lla eikä painetta työpaikan vaihtoon ollut, mutta Kuntarahoituksen tarjoama tehtävänkuva oli houkutteleva, etenkin kun vaatimukset rahoitusalalla raportoinnin sekä ilmastoriskien tunnistamisen osalta kasvavat vauhdilla. Lähdin mukaan avoimin mielin ja tässä ollaan. Hyvin olen myös viihtynyt. 

Asiakkaiden näkökulmasta 

Norosen työpäiviin mahtuu monenlaista. Ensimmäisinä kuukausina ison osan ajasta on vienyt työskentely Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen laatimisen ja julkaisun parissa. Keväällä julkaistaan myös siihen liittyvä vihreän rahoituksen vaikutusraportti.  

Kestävä rahoitus ja sen sääntely kehittyvät nyt vauhdilla, mikä näkyy myös Norosen arjessa. EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelma ja siihen liittyvä sääntely (SFDR, CSRD ja EU-taksonomia) sekä raportointivaatimuksetedellyttävät varautumista ja koko yhtiön kattavaa kehitystyötä.

– Kehitämme asioita kokonaisvaltaisesti ja seuraamme edistymistämme tavoitteiden ja ESG ratingin välityksellä. Oma työnkuvani kehittyy ajan kuluessa vielä, mutta jatkossa olen tekemisissä myös asiakkaidemme kanssa arvioidessani rahoitettavien hankkeiden sopivuutta vihreän rahoituksen piiriin. Olen myös jo päässyt tapaamaan asiakkaita ja käynyt keskustelemassa heidän kanssaan muun muassa vastuullisuusraportoinnista, Noronen kuvailee.  

Arki on heti alusta asti ollut tuoreen vastuullisuusanalyytikkomme makuun mukavan vaihtelevaa. Yllättäviä uusia tilaisuuksiakin on tarjoutunut: Noronen pääsi jo toukokuun lopussa mukaan puhumaan Ilmasto ja kunnat -verkkotapahtumassa rahoitussektorin roolista luonnon monimuotoisuustyössä. 

Työtehtävissään Norosta vetää puoleensa niiden yhteiskunnallinen merkitys. Jo koulussa historia, yhteiskuntaoppi ja maantieto olivat hänen vahvuuksiaan. Vastuullisuus ja kestävä kehitys tuntuvat nykyisessä maailmanajassa hyvin luonnolliselta jatkumolta näille aiheille. 

–  Tietysti Kuntarahoituksen perustehtävä erottaa myös meidät alan muista toimijoista ja tuo oman merkityksensä päivittäiseen työhön: haluamme olla asiakkaidemme paras kumppani. Työssä on helppo löytää se tunne, että tehdään asioita juuri asiakkaiden näkökulmasta eikä vain oman tuloksen kannalta. 

Töiden vastapainoksi divarifutista  

Tuore vastuullisuusanalyytikko pääsi aloittamaan työskentelyn Kuntarahoituksessa tiukimpien koronarajoitusten jo väistyttyä. Mahdollisuus tutustua uusiin kollegoihin ja eri yksiköiden toimintaan lähemmin motivoi Norosta saapumaan myös paikan päälle toimistolle.  

– Vastaanotto on ollut tosi mukava: ihmiset ovat aktiivisia ja heistä aistii halun edistää asioita. Talon tasolla on myös ollut hauska nähdä, että halutaan pitää yllä organisaatiokulttuuria, joka on ollut ennen koronaa: vähintään kerran kuussa on koko talon yhteisiä kokoontumisia, kuten aamupaloja, kahvitilaisuuksia ja afterworkeja, joilla ihmisiä houkutellaan toimistolle.  

Töiden ulkopuolella analyytikko rentoutuu urheilun parissa. Pallo- ja mailapelit ovat kovaa valuuttaa, mutta ykköslaji on jalkapallo: Noronen pelaa kolmosdivarissa Helsingin Palloseuran puolustuksessa ja keskikentällä.  

– Katsotaan, miten kauan paikat vielä kestävät tavoitteellista futista, kun 30 vuottakin tuli jo mittariin, Noronen nauraa. – Mutta niin kauan olen jo pelannut, että tuntuisi vaikealta äkkiä olla pelaamattakaan. Aika varma juttu on, että vaikka jossain vaiheessa lopettaisin tosissaan ja seurassa pelaamisen, niin höntsävuoroilla pitää vähintään jatkaa. 

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Liisa Valonen

Tuori opiskelee taloustiedettä Aalto-yliopistossa. Syksyyn kuului maisteriopintojen kurssien viimeistelyä; nyt hän on ehtinyt syventyä täysipäiväisesti työelämään.

Kuntarahoituksella Tuori on mukana kehittämässä vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutuslaskentaa ja raportointia. Aiemmin tämä on ollut pääasiassa ulkopuolisten konsulttien tehtävänä, mutta nyt kehitystyö tapahtuu talon sisäisenä prosessina. Tuore vastuullisuusosaaja onkin ollut innoissaan erityisesti tilaisuudesta päästä mukaan kehittämään yhtiön toimintaa.

– Minulle myönnettiin paljon vastuuta, kun suunnittelimme, kuinka vihreän rahoituksen vaikutuslaskennasta tulee osa Kuntarahoituksen omia prosesseja. Tuntuu merkitykselliseltä päästä jättämään kädenjälkeni talon toimintaan ja prosessiin, jota monet työntekijät tulevat soveltamaan tulevina vuosina.

Vastuullisuus tuo merkitystä työpäiviin

Ensimmäisen vastuullisuuskipinänsä Tuori sai jo aiemmin urallaan. Hän työskenteli viime kesällä 2021 Fenniassa analyytikkoharjoittelijana: työhön kuului mm. tutkimusta vastuullisesta sijoittamisesta ja vastuullisuusraportoinnista.

– Silloin pääsin ensi kertaa näkemään käytännössä, millaisia positiivisia vaikutuksia vastuullisella rahoituksella voidaan yhteiskunnassa saada aikaan, Tuori muistelee. – Kun näin Kuntarahoituksen hakevan vastuullisuusharjoittelijaa, tuntui paikka heti omalta: tehtävä oli kiinnostava, sopi omiin arvoihini ja vastasi hyvin sitä, mihin haluan urallanikin syventyä.

Kuntarahoituksen riveissä Tuori on mukana kehittämässä muun muassa vihreän rahoituksen sekä yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraportointia. Hänen työpäiviensä painopiste on tällä hetkellä hieman enemmän vihreän rahoituksen parissa.

– Vihreän rahoituksen vaikutuslaskelmat vaativat käytännössä enemmän aikaa, koska niihin liittyy energiankulutusten ja hiilipäästöjen laskentaa sekä muita teknisiä selvityksiä. Yhteiskunnallisella puolella tarkastellaan usein hieman yksiselitteisempiä lukuja kuten esimerkiksi koulun oppilasmääriä tai hyvinvointikeskuksen asiakaskäyntejä. Julkisessakin keskustelussa näkyy, että tällä hetkellä ihmiskunnan kiire ja huolet painottuvat planeetan hyvinvointiin. Ekologinen kestävyys on siksikin tärkeä tavoite, että jos laiminlyömme ympäristöä, se heijastuu ennen pitkää haasteina myös yhteiskunnan arkeen ja ihmisten hyvinvointiin.

Vaikka vihreän rahoituksen kehitys nappaakin parhaillaan enemmän työtunteja, on monimuotoinen vastuullisuus lähellä Tuorin sydäntä.

– Nautin kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisestä. Positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, millä tasolla hyvänsä, on minulle itseisarvoisesti motivoivaa ja tärkeää: se tuo merkitystä työpäiviini. Myös Kuntarahoituksen aito kiinnostus ja työyhteisön positiivinen asenne vastuullisuuteen on inspiroivaa.

Etätyö on arkea, mutta toimistovisiitit virkistävät

Koronatilanne pakotti loppuvuodesta myös finanssialan asiantuntijoita takaisin etätyön pariin. Laaja etätyösuositus ei ollut vielä Tuorin aloittaessa käynnissä, joten hän pääsi tutustumaan uusiin työkavereihinsa paikan päällä toimistolla.

– Pidin hybridityöstä, koska se auttoi pääsemään konkreettisesti osaksi työyhteisöä. Sain nähdä talon eri toimintoja ja mitä niissä käytännössä tehdään. Työyhteisön kulttuurista oli helpompi saada kiinni ensipäivistä lähtien ja suhteet kollegoihin myös muodostuivat heti helposti.

Tällä hetkellä tilanne näyttää jälleen hieman valoisammalta ja Tuorikin on päässyt käymään taas fyysisesti konttorilla.

– Kävin eilen pitkästä aikaa toimistolla ja pakko sanoa, että siitä sai virtaa. Olen ehtinyt tottua monen muun tavoin etätyön rutiineihinkin, mutta ehkä tilanne sallii säännöllisen hybridimallin taas keväällä ja toimistopäivät onnistuvat useammin, hän toivoo varovaisen optimistisesti.

Vapaa-ajallaan Tuori irrottautuu arjesta monipuolisella liikunnalla: saliharjoittelu, kamppailulajit, kiipeily, juoksu ja ulkoilu auttavat kaikki jaksamaan. Hän odottaa innolla myös kaupunkikulttuurin ja erityisesti kesäisten ulkoilmatapahtumien paluuta, kun pandemia toivon mukaan alkaa väistyä.

– Ihan vielä en rohkene odottaa täysin normaalia kesää, mutta toivotaan että sellaista uskaltaa pian jo suunnitellakin!

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Sami Lamberg

Moi Jere! Miten olet viihtynyt Kuntarahoituksessa? 

”Aika on mennyt kuin siivillä. Hain Kuntarahoitukseen, kun valmistuin Oulun yliopistosta taloustieteen tiedekunnasta, ja nyt vuoden täällä työskennelleenä voin vain suositella tänne hakemista. 

Aloitin työni jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Luottamus on ollut alusta lähtien läsnä: täällä uskotaan siihen, että myös kesätyöntekijät osaavat hommansa. Sen ansiosta olen päässyt kehittämään osaamistani laajasti vuoden aikana.” 

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat? 

”Keskeisimpiin tehtäviini kuuluu markkina- ja sopimusdatasta huolehtiminen sekä raportoinnin ja seurannan kehittäminen. Kosketuspintaa on hyvin erilaisiin osa-alueisiin, ja myös omat kiinnostuksenkohteeni määrittävät työn suuntaa – työpäiviini mahtuu siis monenlaista! 

Vuoden varrella tietyt perustehtävät ovat pysyneet pitkälti samana, mutta työaikaa jää myös muulle. Olenkin saanut vastuulleni erilaisia kehitystehtäviä. Esimerkiksi markkinadatan kontrolloinnin kehittäminen erilaisten työkalujen avulla on ollut mielenkiintoista.” 

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä? 

”Työssä minua motivoi jatkuva oppiminen. Onneksi tiimissäni pääsee omaksumaan paljon uutta. Riskienhallinta on kiinnostanut minua jo pitkään ammatillisesti, ja nyt olen päässyt kurkistamaan aiheeseen pintaa syvemmälle. Kehitystehtävien myötä olen myös syventynyt erilaisiin järjestelmiin, mikä on ollut erityisen mieluisaa. Töitä tehdessä ajatteluni on kehittynyt niin, että alan automaattisesti pohtia miten tekemistä voisi kehittää ja automatisoida. Se on ollut kiinnostavaa huomata.” 

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin? 

”Kuntarahoitus toimii kiinnostavalla alalla ja meillä on rento ilmapiiri. Perinteiseen pankkiin verrattuna henkilöstöä on vähemmän ja siksi jokainen saa työskennellä varsin laajalla kentällä. Tässä työssä ei aika käy pitkäksi.  

Riskienhallinta ja analytiikka -yksikössä pääsee kehittämään niin teknistä kuin teoreettista osaamista. Yksi parhaista puolista onkin ollut se, että olen päässyt hyödyntämään laajasti erilaisia järjestelmiä, kuten SQL, Power BI ja Bloomberg Terminal. Kesätyöntekijälle tämä on siis mielenkiintoinen kokonaisuus, eikä tehtävässä joudu tekemään vain yhtä asiaa koko kesää.” 

Mitä vinkkejä haluaisit antaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa? 

”Kannattaa hakea rohkeasti! Alalla ja Kuntarahoituksessa on monia urapolkuja ja mahdollisuuksia. Suosittelen myös harkitsemaan Kuntarahoitusta potentiaalisena työnantajana, vaikka ei asuisi vielä pääkaupunkiseudulla. Itse olen Rovaniemeltä kotoisin ja opiskelin Oulussa. Uuteen kaupunkiin muuttaminen kannattaa mielestäni nähdä seikkailuna.

Hakijoille painottaisin myös sitä, että tärkeintä on osoittaa oma halu oppia ja kehittyä. Minullakaan ei ollut kauheasti kokemusta rahoitusmarkkinoiden parissa työskentelystä aloittaessani, mutta itse työ opettaa. Siitä on apua, että ymmärtää rahoitusmarkkinoiden perusteet ja tuntee perustermistön, mutta innostus ja positiivinen asenne ratkaisevat.”

Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

Kuntarahoituksen sisäisestä tarkastuksesta vastaava Saija Suonpää vastaa puheluun mökkinsä terassilla Kainuussa. Taustalla humisevat koivut ja aallot lyövät rantakiviin. Käsillä on tämän kesän helteisin viikko. Suonpää tosin on viihtynyt mökkimaisemissa poikkeuksellisesti jo maaliskuun puolivälistä asti, jolloin koronaviruksen vuoksi suurin osa Kuntarahoituksen henkilöstöstä siirtyi etätöihin.

Hei Saija! Miten etätyöt mökillä ovat sujuneet? Onko eteen tullut yllättäviä tilanteita?

Etätöihin solahtaminen on tapahtunut yllättävänkin hyvin. Siihen tietysti vaikuttaa myös se, että omassa toimenkuvassani etätyöskentelyn järjestäminen käy melko helposti. Olen myös edellisissä tehtävissäni tottunut liikkuvaan ja matkustavaan työtapaan, jolloin en ole ollut sidottuna mihinkään tiettyyn paikkaan. Tässä kohtaa haluan myös kiittää omaa IT-organisaatiotamme, jolla on ollut tärkeä rooli sujuvan etätyön mahdollistajana. Olen varma, että haasteita on ollut, mutta ne eivät ole näkyneet lainkaan loppukäyttäjälle.

Kerrotko vielä, mitä tarkkaan ottaen teet Kuntarahoituksessa?

Työskentelen tarkastusjohtajana eli vastaan yrityksen sisäisestä tarkastuksesta. Finanssialan sääntely määrittää, että sisäinen tarkastus on luottolaitoksessa pakollinen toiminto. Kahden hengen tiimissämme vastaamme omalta osaltamme, että kaikki prosessimme toimivat niin kuin on tarkoitus, ja että toimintamme vastaa sääntelyä.

Millaista mökillä työskentely käytännössä on toimistotyöskentelyyn verrattuna?

Mökillä työskentely on siinä mielessä vapaampaa, että voin vaihtaa työpistettä aina niin halutessani – tykkään erityisesti tehdä töitä mökkirannassa. Myös kävelypalaverit ovat tuoneet vaihtelua päiviin. Moneen meistä on vahvasti juurtunut ajatus siitä, että ihminen on kaikkein tehokkaimmillaan, kun istuu tukevasti omassa työtuolissaan. Todistettavasti asia ei aina ole näin. Teams-palaverien välissä tehty pulahdus järveen virkistää kummasti!

Onko etätyöskentely mökillä opettanut jotain?

Tietyllä tavalla ainakin armollisuutta. Mökkeily on meille usein tarkoittanut erilaisia projekteja, remontteja ja pihahommia. Nyt kun mökillä on viettänyt jo pidemmän aikaa, keskeneräisyyttä on oppinut sietämään. Uskon, että tämän ansiosta osaan kesälomallakin ottaa vähän rennommin.

Monesti neuvotaan, että etätöissä pitäisi pitää hyvin tiukat rajat työn ja vapaa-ajan välillä. Itselleni tällainen tiukka kahtiajako ei kuitenkaan oikein sovi, sillä parhaassa tapauksessa työ joustaa molempiin suuntiin. Sadepäivinä mökillä tulee helposti tehtyä pitkää päivää, jolloin aurinkoisista päivistä voi vuorostaan nauttia vapaammin. Olen myös luonteeltani iltavirkku ja saan eniten aikaan juuri iltaisin. Etätyöskentely mahdollistaa tällaisen joustavuuden, mikä sopii omiin työskentelytapoihini mainiosti.

Kiitos Saija ja oikein ihanaa mökkikesän jatkoa Kainuuseen!

Lue juttusarjan aiemmat osat:

• Pohjoisen tytär ei haasteita pelkää
• ”Rakennamme yhteiskuntaa paremmaksi hanke hankkeelta” – asiakkuuspäällikkönä kuntasektorin näköalapaikalla
• Tehokas kehitysasiantuntija ylläpitää positiivisuutta poikkeusoloissa

Teksti: Anne Laiho
Kuva: haastateltavalta

– Counter-Strike eli CS on mielenkiintoinen, taktinen strategiapeli, joka tarjoaa jännitystä ja itsensä haastamista perinteisen joukkueurheilun tavoin. Tärkeää pelissä on joukkueen sisäinen kommunikaatio ja yhdessä tekeminen, jossa auttaa paljon se, että tuntee hyvin pelikaverinsa, Kuntarahoituksen Development Specialist Jori Kaipio kertoo.

Joukkueen hyvä henki siirtyy myös töihin.

– Meillä on Kuntarahoituksella niin hyvä henki, että harrastamme mielellämme yhdessä myös työn ulkopuolella. Tunnemme toisten vahvuudet ja heikkoudet niin joukkueessa kuin töissä. Samat kiinnostuksen kohteet yhdistävät, jatkaa kollega, IT Service Manager Taneli Mastokangas.

Counter-Strike on yksi maailman suosituimmista taktisista peleistä, jota on julkaistu jo 20 vuotta. Se on tunnettu peli myös siitä, että ammattilaisliigoissa sitä pelataan isoista rahasummista sponsoreiden kera. Esports tarkoittaa videopelien pelaamista kilpailullisesti, ja on tänä päivänä yksi rahakkaimmista urheilulajeista.

Kanaliiga taas on suomalainen, yritysten välinen harrasteliiga, jossa nykyään pelaa yli 200 joukkuetta viidellä eri sarjatasolla. Rahapalkintoja siinä ei jaeta.

Kaikki tervetulleita mukaan

Kuntarahoituksen joukkue muodostui helposti samanhenkisten ihmisten työskennellessä tiiviisti yhdessä. Nyt tiimissä pelaa ainakin kuusi aktiivista pelaajaa, ja kausia on takana jo useita. Menestystä Kuntarahoituksen tiimille on tullut vaihtelevasti, mutta vaikka voittaminen onkin kivaa, ensisijainen tavoite on kuitenkin pitää hauskaa yhdessä tiimin kanssa.

– Pelaaminen on meille tärkeä ja rakas harrastus, joten voittamisella tai palkinnoilla ei sinänsä ole väliä. Paras sijoitus taisi olla playoffsien viides sija, kun divisioonassa oli 32 muuta joukkuetta, eli aika hyvä suoritus, Kaipio kehuu. 

Kanaliigassa kausia pelataan vuodessa kaksi tai kolme, ja ne kestävät noin kahdesta kolmeen kuukautta. Kausien välillä joukkueella treenataan jopa fyysisesti yhdessä tai kotikoneilta, kommunikoiden mikkien välityksellä. Kauden aikana pelejä voi olla jopa pari kertaa viikossa, joten silloin harjoittelu muuttuu liigan otteluiksi.

– Tulevaan kauteen valmistaudutaan kokoamalla joukkue kasaan. Vaikka itse pelissä on mukana joukkueen viisi jäsentä, mitä enemmän tiimiin saadaan jäseniä, sen parempi. Matseissa pelaajia vaihdellaan, Mastokangas kertoo.

– Kaikki ovat tervetulleita pelaamaan joukkueeseemme. Meitä kuntarahoituslaisia aktiivijäseniä joukkueessa on neljä–viisi, ja tiimimme täydentyy kahdella vakituisella freelancerilla.

Kanaliiga Season 5 kokoonpano

Aktiiviset jäsenet
Jori ”jori” Kaipio – IGL (ingame leader)
Taneli ”taneli.” Mastokangas (Joukkueen kapteeni)
Mikko ”Nilegård” Laakso
Joona ”VentedChalice48” Torniainen
Topi ”Pepso” Laine
Rami ”Snowsplitter” Laine

Passiiviset jäsenet
Joonas ”JohnnyKroisantti” Greus
John “Noble1csgo” Doe

Transaktiopalveluiden osastonjohtaja Minna Saonegin on ehtinyt urallaan nähdä laaja-alaisesti erilaisissa rooleissa niin kotimaista kuin kansainvälistäkin pankkimaailmaa. Haasteet ja uudet kokemukset ovat aina houkuttaneet Saoneginia, jonka työn suolana toimivat hänen omien sanojensa mukaan ”lähes päivittäin eteen tulevat pähkinät purtavaksi”.

– Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista ja aina pitää olla uutta pohdittavaa – harmaat hiuksetkaan eivät haittaa! Intohimonani on uuden oppiminen ja asioiden, ihmisten sekä itseni kehittäminen ja kokonaisuuksien ja korrelaatioiden hahmottaminen. Transaktiopalveluiden poikkileikkaavat prosessit kansainvälisestä varainhankinnasta kotimaiseen asiakasrahoitukseen sekä sopimushallinnasta maksuliikenteeseen mahdollistavat isompien kokonaisuuksien kehittämisen.

Monikansallisissa yrityksissä ja erilaisissa kehitysprojektitehtävissä työskennellyt Saonegin sai ensikipinän Kuntarahoitukseen työskennellessään edellisessä tehtävässään institutionaalisessa ratkaisumyynnissä, joka kattoi myös kunta- ja valtiosektorin. Yhteiskunnallisesti aidosti merkityksellinen työ kansainvälisine varainhankintoineen sekä pienten yksikkökokojen mahdollistama asioiden laaja oppiminen saivat Saoneginin hyppäämään osaksi Kuntarahoituksen porukkaa.

– Olemme pieni organisaatio, jolla on kyvykkyys tehdä nopeitakin muutoksia ketterästi. Meillä tehdään kuitenkin myös liiketoimintakehitysprojekteja, joista yhtenä esimerkkinä on parhaillaan käynnissä oleva antolainaelinkaarijärjestelmän uusiminen. Projekti on ollut käynnissä nyt poikkeustilan aikana, mikä on tuonut tekemiseen oman mielenkiintoisen lisänsä. Projektitiimissä on jäseniä esimerkiksi Aasiasta, manner-Euroopan maista, Briteistä kuin Suomestakin. Normaalitilanteessa avainhenkilöt istuisivat meillä Helsingissä määritysvaiheen ajan. Etäyhteyksien avulla on kuitenkin onnistuttu olosuhteisiin nähden erittäin hyvin, projektissa liiketoimintaomistajana toimiva Saonegin kertoo.

Arvot osana arkea

Asiakaskeskeisyys on sana, joka nousee toistuvasti esiin Saoneginin kanssa jutellessa. Ihmisten kanssa toimiminen ja asiakkaiden auttaminen tuntuvatkin olevan lähellä hänen sydäntään.

– Asiakas menee kaiken edelle, prosessin alku- ja loppupäässä on asiakas. Olen tehnyt pääsääntöisesti töitä suoraan asiakkaiden kanssa, enkä ole urallani koskaan ollutkaan kovinkaan kaukana asiakasrajapinnasta. Asiakaskeskeisyys on myös yksi Kuntarahoituksen arvoista ja minulle se tarkoittaa erityisesti End-to-end -arvoketjun ymmärtämistä ja sen sujuvuuden ja tehokkuuden varmistamista asiakaspalvelun laadusta tinkimättä.

Myös muut Kuntarahoituksen arvot ovat vahvasti läsnä Saoneginin työarjessa.

– Avoimuus arvona tarkoittaa minulle avointa kommunikaatiota ja läpinäkyvyyttä halki organisaation. Tällainen avoimuuden kulttuuri luo myös hyvää työilmapiiriä. Vastuullisuus taas on läsnä kaikessa Kuntarahoituksen tekemisessä ulottuen aina vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta varainhankintaan. Sanoisin, että vastuullisuus löytyy jo jokaisen kuntarahoituslaisen selkäytimestä!

On varsin kuvaavaa, että haasteita rakastava Saonegin suhtautuu intohimoisesti myös muutosjohtamiseen. Saoneginin mukaan muutos on aina mahdollisuus, ei uhka.

– Käytän puhuessani paljon vertauskuvia, joten olen usein verrannut muutosmatkaa kirkkovenesoutuun. Jos veneessä on vääränlaiset airot tai perämies ei hoida hommiaan, mikään ei suju. Jos taas veneessä on reikä pohjassa, uppoaa se väkisinkin äyskäröidessäkin jossain vaiheessa. Muutostilanteessa on siis tärkeää saada koko porukka soutamaan samaan suuntaan. Muutokset eivät välttämättä ole helppoja, mutta ne lähtevät aina yksilöstä. Siksi kaikkien osallistuminen on tärkeää.

Poikkeuskevät toi mukanaan onnistumisia

Myös Saoneginin osasto on koronaviruspandemian aikana joutunut sopeutumaan uudenlaisiin toimintatapoihin, kun poikkeusolot ovat pakottaneet ihmiset pitkälti etätöihin.

– Edellytykset etätyöhön eivät ole transaktiopalveluiden kaltaisessa prosessoivassa työkentässä itsestäänselvyyksiä. Olemme kuitenkin onnistuneet tekemään läpi talon hienoa työtä digitalisaation saralla. Olemme esimerkiksi ottaneet sähköisen allekirjoituksen käyttöön entistä laajemmin asiakasrajapinnassa, ja etärekrytointikin on sujunut hyvin. Transaktiomäärät ovat myös olleet kasvussa, ja toimintaa on mitoitettu vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Saonegin haluaakin lopuksi käyttää tilaisuuden hyväkseen ja kiittää julkisesti kaikkia tilanteessa joustaneita kollegojaan. Palaverit ovat Saoneginin mukaan hoituneet tehokkaasti etäyhteyksilläkin, mutta pikkuhiljaa mieli on alkanut kaivata jo takaisin toimistolle oman työyhteisön pariin. Työyhteisön, jossa kaikki soutavat samaan suuntaan.

MINNA SAONEGIN
○ Kuntarahoituksessa syksystä 2017
○ Päätynyt Torniosta Espoon Niittykumpuun
○ Kuvailee itseään energiseksi, dynaamiseksi ja suorapuheiseksi
○ BBA-esimiesuraa takana yli 15 vuotta
○ Perheeseen kuuluu koulutaivalta aloittava poika
○ Harrastaa musiikkia, matkailua, ulkoilua sekä visaisten tehtävien ratkaisua – ilman stressiä

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Sami Lamberg