Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Asiakaspalvelun ammattilaiset näköalapaikalla

Tekemisen meininki, kuvailevat Yasar, Ansio ja Laine kuin yhdestä suusta työyhteisön tunnelmaa.

– Mutta rennosti, hymy huulilla, kuuluu täsmennys.

Nämä naiset tietävät, mistä puhuvat, sillä heidän työnsä on olla perillä siitä, mitä talossa tapahtuu. Kuntarahoituksen 150-päinen henkilökunta, asiakkaat sekä yhteistyökumppanit pitävät kolmikon kiireisenä: vilkkaassa vastaanotossa puhelin soi, palavereita pyöritetään yhdeksässä neuvotteluhuoneessa ja ihmisiä vilisee ohi taukoamatta.

– Ei kerkeä olemaan tyypillistä työpäivää, kertoo joukon konkari Laine, joka on pyörittänyt vastaanoton arkea jo seitsemän vuoden ajan.

Sydämen asialla

Työn hektisyydestä huolimatta vastaanotossa vallitsee rauhallinen tunnelma ja hymy on herkässä. Miten se on edes mahdollista?

–Priorisoinnilla ja asioiden ennakoinnilla,vastaa Yasar ja jatkaa:

– Tässä työssä on osattava erottaa olennainen ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Joskus se vaatii kompromisseja. Arki rullaa vauhdilla, ja henkilökunnan ja vieraiden tarpeet saattavat vaatia nopeaakin reagointia. Tehtävät vaihtelevat remontin järjestämisestä neuvotteluhuoneiden varaamiseen ja taksiin jääneen puhelimen metsästämiseen.

– On oltava lämmin sydän, mutta kova kuori, sillä kaikkien toiveita ei voi toteuttaa, vaikka siihen tietysti pyrimme, Laine sanoo.

Vastaanotto vaikuttaa todella olevan Kuntarahoituksen sydän: Yasarille, Ansiolle ja Laineelle suuri osa vieraista on jo tuttuja, ja usein vastaanotossa vaihdetaan työasioiden lisäksi kuulumisia.

– Meillä kaikilla on tunne siitä, että olemme juuri oikeassa työssä – tämä on meille sydämen asia, Ansio toteaa hymyillen.

Lisäkädet tulivat tarpeeseen

Kuntarahoituksen kasvutahti on ollut nopeaa. Laineen tullessa taloon vuonna 2011 henkilökuntaa oli 67, ja nyt jo reippaasti kaksinkertainen määrä. Neljä vuotta sitten Laineen työpariksi tuli Ansio.

Vuosi sitten lisäkädet tulivat jälleen tarpeeseen, ja tiimiin liittyi Yasar. Töitä ja vastuualueita on jaettu uudelleen ripeästi. Laineen vastuulla ovat muun muassa toimiston työsuhdeautoihin ja kiinteistön ylläpitoon liittyvät asiat sekä kalustetilaukset. Ansio huolehtii vastaanoton asiakaspalvelutehtävien lisäksi muun muassa postin käsittelystä ja toimistotarviketilauksista, ja Yasar vastaa kulkulupien ja ID-korttien hallinnasta, tarjoilutilauksista sekä puhelinvaihteesta. Toimivan vastaanoton ytimessä on avoin vuorovaikutus.

– Istumme kaikki vierekkäin ja pysymme näin hyvin kartalla toistemme töistä, mikä vähentää turhaa muistilappujen raapustelua – ryhmämuistilla homma pelaa, Ansio kertoo.

Aloillaan istumista työ ei kuitenkaan ole. Tilausten vastaanottaminen ja neuvotteluhuoneiden järjestäminen edustuskuntoon vaatii hyvää fyysistä kuntoa, jota harjoitetaan kesämökin rakennuspuuhissa, kuntosalilla ja geokätköilemällä.

– Hyötyliikuntaa tulee huomaamatta toimistolla liikkuessa, kokoustiloja valmistellessa ja pöytiä ja tuoleja siirrellessä. Kuntoilua tulee harjoitettua näin työaikanakin, vitsailee kolmikko.

Yhtä tiimiä

Ajoittain kiire käy voimille. Silloin lämmittävät positiivinen palaute ja kiitos, jota tulee niin omalta henkilökunnalta kuin vierailtakin. Kolmikko on samaa mieltä siitä, että työn parhaat puolet liittyvät ihmisiin.

– Yhteishenki on täällä aivan mahtava. Mihin ikinä kulkeekin, tuntee olevansa osa tiimiä, Yasar tiivistää.

KuntarahoitusTöihin meille

Toimistokoira Noppa terapoi rapsutuspalkalla

Noppa tulee innokkaasti ovelle tervehtimään jokaista uutta tulijaa ja osalle on tarjolla myös märkiä suudelmia. Nopan omistaja, Kuntarahoituksessa HR-asiantuntijana työskentelevä Laura Kari seuraa hymyillen Nopan edesottamuksia, yksivuotiaalta Nopalta riittää rakkautta ja huomiota jokaiselle.

– Noppa on rodultaan Stabyhoun eli alun perin hollantilainen lintukoira. Se on seurallinen, mutta kovinkaan paljon metsästysvietistä ei enää ole jäljellä. Noppa pitää ihmisistä ja siksi sopii oikein hyvin toimisto- ja terapiakoiraksi, Laura Kari kertoo.

Töihin pienestä pitäen

Haastattelun aikana Sirpalan ovi käy useaan otteeseen ja ihmiset käyvät rapsuttelemassa ja tervehtimässä Noppaa. Moni käy myös ohi kävellessään lasin lävitse moikkaamassa toimiston karvaisinta työntekijää. Noppa selvästi tunnetaan työyhteisössä hyvin. Syynä tähän on varmasti paitsi Nopan sosiaalinen luonne, niin myös varhain alkanut työura.

– Noppa oli itseasiassa ensimmäisen kerran töissä käymässä jo kahdeksan viikon ikäisenä. Olin itse silloin vielä etäpäivällä, mutta sitten piti käväistä toimistolla, niin otin Nopan mukaan. Tällä hetkellä Noppa on käynyt toimistolla noin parin viikon välein tekemässä ihan kokonaisia työpäiviä. Näin kesäaikaan jopa vähän useamminkin, kun toimistolla on hieman rauhallisempaa, Kari kertoo.

Nopan tavallinen työpäivä

Toimistotöissä ollessaan Nopan päivärytmi on melko rutiininomainen.

– Nopan tavallinen työpäivä alkaa aamusta, kun kahdeksan kieppeissä tullaan yhdessä toimistolle. Aamut ja aamupäivät ovat Nopalla aktiivisinta ja energisintä työaikaa. Silloin ihmiset käyvät paljon Noppaa moikkailemassa ja Noppa mielellään leikkii ihmisten kanssa. Yhdentoista maissa käydään vähän ulkoilemassa ja nappaamassa minulle lounasta. Iltapäivällä Noppa onkin jo sitten hieman väsynyt ja hakeutuu jossakin vaiheessa esimerkiksi minun tai työkaverini Eevan pöydän alle nukkumaan.

Väsyttävistä työpäivistä huolimatta Noppa pitää toimistokoiran roolista suuresti.

– Noppa selvästi tykkää olla täällä ja tavata ihmisiä. Tähän mennessä rapsutukset, leikki ja namit on olleet riittävä palkka Nopalle toimistokoiran työstä, Kari myhäilee.

Toimistokoira lievittää stressiä ja tiivistää ihmissuhteita

Toimistokoiria ja terapiakoiria on yhä enenevissä määrin käytössä ympäri maailmaa. Karin mukaan Noppa on vaikuttanut erityisesti toimiston ilmapiiriin ja ihmisten välisiin suhteisiin.

– Nopan kautta olen tutustunut paremmin moniin sellaisiin kollegoihin, joita en muuten ole kovin hyvin tuntenut. Koiran kanssa ihmisistä tulee esiin hyvin erilaisia puolia kuin tavallisessa toimistotyössä. Monet myös tulevat jonkin stressaavan palaverin jälkeen rapsuttelemaan Noppaa ja sanovat, että nopeakin rapsutteluhetki keventää mieltä ja saa hyvälle tuulelle.

Huoneeseen Noppaa silittämään saapunut Sirpa Kestilä komppaa sivusta Karin puheita.

– Meillä on iso toimisto ja yhteensä noin 150 työntekijää. Kun jutut käytävillä kulkevat, niin tänne Sirpalaan on tullut monta työntekijää, jotka eivät varsinaisesti itse käytä assistenttipalveluita, mutta ovat halunneet tulla paijaamaan Noppaa, Kestilä kertoo.

Toimistokoira antaa ihmisille pelkällä läsnäolollaan luvan rentoutua ja jopa hassutella.

– Moni ajattelee, että kun ollaan rahoituslaitoksessa töissä, niin täällä on kovin virallista. Mutta kun Noppa on käymässä, niin kyllä meidän ihmiset puku päällä konttailevat lattialla leikkimässä Nopan kanssa, Kari kertoo.

– Meillä on todella paljon koiraihmisiä talossa töissä ja esimerkiksi minulle, jolla ei ole enää omaa koiraa, Noppa on ikään kuin minunkin koirani, Kestilä toteaa ja rapsuttaa Noppaa.

Nopan kuulumiset kesällä 2020

Nyt jo 3-vuotissyntymäpäiviään juhlinut Noppa vieraili tähän kevääseen asti toimistolla noin kerran kuussa. Nyt kun kuntarahoituslaiset ovat suurimmaksi osaksi siirtyneet kotikonttoreille, on Nopankin työnkuva muuttunut satunnaisesta toimistokoirasta täysin kokoaikaiseksi etätoimistokoiraksi.

Omistaja Laura Karin mukaan varsinkin alussa Noppa hyödynsi oppeja toimistokoiran elämästään ja oli hakemassa vuorotellen Lauraa ja tämän avopuolisoa palloleikkeihin. Nyt virkainto on vähän jo hellittänyt, ja Noppa viihtyy päivänokosilla jommankumman heistä jaloissa.  Rapsutuksia Noppa on kuitenkin aina valmis vastaanottamaan! Kesälomalla Nopalla ihmisineen on tarkoituksena ulkoilla paljon ja käydä uimassa – mikään varsinainen uimamaisteri Noppa ei ole, mutta erityisesti kuumalla säällä kahlailu ja keppien ja käpyjen noutaminen vedestä on mukavaa puuhaa.

Noppa lähettää myös kaikille kesäterveisiä: nautitaan Suomen kesästä ja luonnosta! Jokaisessa päivässä (myös sadepäivissä) on jotain hyvää, erityisesti jos siihen liittyvät palloleikit tavalla tai toisella.

Nopan kesämenoa voit seurata myös Instagramissa: @noppathepup

Töihin meille

Junantuomat pankkimiehet

Kuntarahoituksen hallituksen jäseniksi huhtikuussa nimitetyt Markku Koponen ja Kari Laukkanen ovat molemmat pitkän pankkiuran tehneitä rahoitusammattilaisia, jotka tuntevat Kuntarahoituksen entuudestaan aiempien työtehtäviensä kautta.

Markku Koponen työskenteli yli 30 vuotta OP-ryhmässä, Kari Laukkasella on takanaan lähes yhtä pitkä rupeama Citibankissa. Koponen on ollut aikanaan järjestämässä Kuntarahoituksen kuntaobligaatioiden liikkeeseenlaskujen myyntiä OP-ryhmässä ja Laukkanen puolestaan osallistunut Kuntarahoituksen kansainvälisen varainhankinnan järjestelyihin.

Miltä Kuntarahoitus näytti ulkopuolisen kumppanin silmin ennen hallituspestin alkamista?

– Pidin Kuntarahoitusta kasvu- ja kehityshakuisena, eteenpäin pyrkivänä yhtiönä, Koponen summaa.

– Kansainvälisen pankin näkökulmasta Kuntarahoitus on asiantunteva, mutta joustava kumppani. Tiimi on hyvin ajan tasalla markkinoista ja niiden trendeistä. Asiat hoituvat tehokkaasti, ja töitä on ollut mukava tehdä yhdessä, Laukkanen täydentää.

Muutaman kuukauden hallituskokemus ei ole varsinaisesti mullistanut kummankaan miehen ennakkokäsityksiä. Molemmat myöntävät silti, etteivät olleet täysin hahmottaneet Kuntarahoituksen aseman merkittävyyttä. Erityisesti yllätyksenä on tullut yhtiön vahva rooli yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittajana.

Rahoitusala vaatii tiukkoja pelisääntöjä

Koposen ja Laukkasen pankkiliiketoiminnan tuntemus on hallitustyössä kullanarvoista. Kuntarahoituksen toimintaa valvova Euroopan keskuspankki EKP asettaa yhtiön johdolle tiukat osaamisvaatimukset.

– Jokaisella toimialalla on omia lainalaisuuksiaan: ihmiset, jotka eivät ole olleet finanssialalla, yllättyvät säädösten määrästä ja valvonnan ja tarkastusten merkityksestä. EKP on muuttanut dramaattisesti toiminnan luonnetta niissä yhtiöissä, jotka ovat sen suoran valvonnan piirissä, myös Kuntarahoituksessa, Markku Koponen sanoo.

– Suomessa on totuttu siihen, että työkaverin sanaan voi luottaa ja ettei kaikkea tarvitse dokumentoida, kunhan noudatetaan säädöksiä. EKP:n näkökulmasta asiaa ei ole tehty, jos sitä ei ole dokumentoitu. Valvojan odotuksia on noudatettava pilkulleen. Tämän vaatimuksen ehdottomuutta pankkialan ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää, Koponen jatkaa.

Molemmat miehet korostavat silti itsekin hyvän hallinnoinnin tärkeyttä ehdottomana perusedellytyksenä.

Laukkanen haluaa tuoda hallitukseen myös asiakkuusosaamista.

– Olen koko pankkiurani ajan vastannut asiakkuuksista, ja Kuntarahoituksen hallituksessakin haluan varmistaa, että asiakas pysyy toiminnan keskiössä. Tiukentunut ja alati muuttuva säädösympäristö vaatii väistämättä paljon huomiota sekä hallituksen että yhtiön osalta, mutta myöskään asiakasrajapinnan tärkeyttä ei voi koskaan liikaa korostaa.

– Hallituksen tehtävänä on haastaa yrityksen operatiivista johtoa. Meidän pitää pystyä tekemään kysymyksiä, jotka pakottavat yrityksen johdon perustelemaan valintojaan ja vakuuttamaan hallitus niiden järkevyydestä. Yritysjohdolla täytyy olla sparraaja, jolla on monialaista näkemystä ja kokemusta.

Erikoistuminen, vastuullisuus ja ketteryys erottavat muista

Sekä Markku Koponen että Kari Laukkanen pitävät Kuntarahoituksen tulevaisuuden näkymiä hyvinä.

– Kilpailu on kiristynyt ja näille rahoitusmarkkinoille haluaa moni uusikin toimija, mutta se on hyvä asia myös Kuntarahoituksen kannalta. Kilpailun puute laiskistaa, kun taas sen kiristyminen pakottaa kehittämään toimintaa ja ajattelemaan asiakaskeskeisemmin, Koponen sanoo. Hän pitää Kuntarahoituksessa viimeisten vuosien aikana tapahtunutta kehitystä ja markkinoille tuotuja uusia tuotteita tervetulleina.

Molemmat miehet pitävät Kuntarahoituksen perustehtävää ja vastuullisuutta selkeinä kilpailuetuina.

– Pitkäaikaisten asiakassuhteidensa kautta Kuntarahoituksella on paljon tietoa ja osaamista, joka mahdollistaa asiakkaiden toimintaympäristössä ja rahoitustarpeissa tapahtuvien muutosten seurannan. Näiden muutosten ennakointi ja ratkaisujen tuominen asiakkaille on juuri sitä lisäarvoa, jota Kuntarahoitus voi vahvan asemansa perusteella tarjota. Aktiivinen rooli vastuullisessa rahoituksessa sopii myös hyvin luontevasti Kuntarahoituksen toimintaan ja perustehtävään, Laukkanen sanoo.

Yksi suurimmista muutoksista on digitalisaation nopea läpimurto. Robotisointi, tekoäly ja lohkoketjuteknologia ovat myös rahoitusbisneksen tätä päivää.

– Digitaalisuus tulee muuttamaan maailmaa, ja meitä koskevassa kilpailussa menestyy se, joka ymmärtää mitä digitalisaatio tarkoittaa institutionaalisen rahoituksen osalta, Laukkanen sanoo.

Oikeilla satsauksilla Kuntarahoituksen rooli suomalaisen julkisen sektorin rahoituksessa tulee olemaan erittäin vahva, miehet uskovat – tätä tukee muun muassa Kauppalehden hiljattain tekemä Kuntarahoituksen valinta vuoden pankiksi. Asiakaskenttä ja säädösmaailma kuitenkin muuttuvat. Muutoksessa mukana oleminen vaatii myös yhtiöltä muuttumista.

– Kuntarahoituksen henkilökunta on melko nuorta, ja se on tämänhetkisessä tilanteessa vahvuus. Monessa kilpailevassa yhtiössä keski-ikä on huomattavasti korkeampi, mikä vaikuttaa yrityskulttuuriin, Koponen sanoo.

– Kilpailijoihin verrattuna Kuntarahoitus on pieni ja ketterä organisaatio, ja sitä kannattaa hyödyntää. Avoin keskusteluympäristö ja tehokas tiedonjakaminen yhtiön sisällä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä, Laukkanen jatkaa.

Intohimona uuden oppiminen

Sekä Markku Koponen että Kari Laukkanen rikkovat helsinkiläisen pankkiirin stereotypiaa, sillä molemmat ovat kotoisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jyväskylästä kotoisin oleva Koponen ja Sysmässä varttunut Laukkanen viettävät edelleen vapaa-aikaansa vanhoilla kotiseuduilla sijaitsevilla kesämökeillään.

Ehkäpä miesten silmiinpistävä rentous ja välittömyys johtuvatkin kotiseudusta? Juristiksi kouluttautunut Koponen naurahtaakin olevansa juristiksi epätyypillinen tapaus: uran vastuualueisiin on mahtunut monipuolisten juristitehtävien lisäksi hallitusten sihteeriyttä, viestintää, markkinointia, strategista suunnittelua, yritysjärjestelyjä ja ties mitä.

– Juristius minussa näkyy silti tarkkuutena ja ratkaisuhakuisuutena. Kaikkiin ongelmiin täytyy löytyä laillinen ratkaisu, Koponen sanoo.

Oman osaamisen kehittäminen ja maailmanmenossa mukana pysyminen on molemmille tuoreille hallitusvahvistuksille tärkeää. Laukkanen jakaa osaamistaan toimimalla päivätyönsä ohella hallituksen jäsenenä Nuori Yrittäjyys ry:ssä, jonka tavoitteena on nuorten työelämä-, talous- ja yritysosaamisen kehittäminen.

Sekä Koponen että Laukkanen lukevat paljon: historian ja nykypäivän ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluaa ennakoida tulevaa, Koponen sanoo.

– Haluan, että pystyn jälkikäteen katsomaan elämääni ja valintojani taaksepäin ja toteamaan, että ettei ole mitään kaduttavaa. Olen pyrkinyt tekemään parhaani. Virheitä saa tehdä, kunhan ei toista niitä. Valintojen on oltava käytettävissä olevan tiedon perusteella parhaita mahdollisia ratkaisuja.

KuntarahoitusTöihin meille

Rahoitusprosessin luottopakki

Sari Litjan työ on osa asiakasprosessia, jonka tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Työhön kuuluu moninaisia dokumentaatio- ja elinkaarivaiheen tehtäviä sopimusten valmistelusta päätösdokumenttien tarkastamiseen ja vakuuksien hallintaan. Kaikkien parissa pääsee tekemään töitä yhdessä asiakkaiden kanssa.

Litja ja muut rahoitusdokumentaation tiimiläiset tekevät työtä, jonka arvo tulisi monille näkyväksi vain tilanteissa, joissa hommat jäisivät tekemättä. Dokumentaatioasiantuntijan tehtävänä on huolehtia, että rahoitusdokumentit ovat asiakkaalla ajallaan ja sovitun mukaisina ja nimet ovat papereissa silloin, kun pitääkin.

Tarkka ja luotettava taustatuki, sellainen Litja haluaa olla.

– Työn täytyy haastaa ja opettaa jatkuvasti jotain uutta. Silloin se motivoi ja tuo uutta virtaa pitkään alalla olleelle konkarillekin, hän sanoo.

Projekteista lisävirtaa arjen perustyöhön

Motivoivaksi Litja kuvailee työtään erityisesti juuri nyt, kun Kuntarahoituksella käynnissä olevat mittavat uudistusprojektit haastavat joka päivä kokeneenkin asiantuntijan. Tietämystään hän on päässyt hyödyntämään viimeisen vuoden aikana niin vakuushallintajärjestelmäprojektissa, kirjallisten panttikirjojen sähköistämisprojektissa kuin antolainajärjestelmän uusimisprojektissakin. Jokainen näistä projekteista on myös askel kohti yhtä isoa tavoitetta, paperitonta dokumentaatiota.

Välillä mielekäs työ meinaa viedä totaalisesti mennessään.

– Työpäivä on niin täynnä mielenkiintoisia juttuja, ettei aika riitä kaikkeen siihen, mitä haluaisin tehdä, hän nauraa.

Projektityössä Litjaa kiehtoo erityisesti yhteistyö eri osastojen välillä. Se antaa erilaisia näkökulmia ja varmistaa kokonaisuuden hahmottamisen sekä yhteisen, kaikkien kannalta parhaan ratkaisun löytämisen. Kehitysprojektien lopputuloksena työstä tulee mielekkäämpää, kun prosessit muuttuvat sujuvammiksi ja uudet toimintatavat järkevöittävät tekemistä.

Projektityön ohessa Litja on hoitanut ”normityöhönsä” kuuluvia tehtäviä sen verran, mitä aika on antanut myöden. 

– Asiakkaat tuovat työhöni juuri sen yllätyksellisyyden ja ihmisläheisyyden, josta erityisesti pidän. Koskaan ei voi tietää, mihin suuntaan päivä etenee ja mitä tapahtuu. Paras työstä saatu palaute on asiakkaalta tullut kiitos, hän sanoo.

Ongelmanratkaisua kävelyn tahdissa

Myös työlleen omistautunut tarvitsee välillä irtiottoja. Silloin kun kierrokset työpaikalla meinaavat käydä liian koviksi, sujauttaa Litja lenkkarit jalkaan ja lähtee reippaalle kävelylenkille. Rivakan askelluksen tahdissa mielessä poukkoilevat ajatukset pulpahtelevat pintaan usein uudenlaisina ja yllättävinä kokonaisuuksina.

– Työasioiden solmukohdat tuntuvat välillä tarvitsevan kunnon kävelylenkkiä ratketakseen, hän toteaa.

Liiaksi ei Litjan mieli työasioihin uppoudu, siitä pitää perhearki hyvin huolen.

– Kotona on kaksi teini-ikää lähestyvää nuorta. He palauttavat ajatukset kertarysäyksellä elämän perusasioihin. Siinä kalpenevat projektit ja muut työasiat – ja hyvä niin, asiat tärkeysjärjestykseen, toteaa hän hymyillen.

KuntarahoitusTöihin meille

Riskienhallinnassa tarvitaan jarruttelijaa

Jarrumies. Siten luottoriskianalyytikkoja lempeästi nimitellään Kuntarahoituksen käytävillä. Luottoriskianalyytikko Janne Karausta leikkimielisen naljaileva titteli huvittaa. Hän on itse asiassa siihen varsin tyytyväinen, sillä kekseliäs nimihän osoittaa, että hän ja kollegat tekevät työnsä oikein. Juuri niin kuin pitääkin.

– Me tuomme realismia asiakkaiden investointien kokoon, kun selvitämme asiakkaan tämänhetkisen taloudellisen tilanteen ja todellisen luottotarpeen. Kun kunnassa tehdään päätös esimerkiksi uuden koulun rakentamisesta, me tarkistamme, että asiakas on varmasti selvillä investoinnin vaikutuksista talouteen niin nyt kuin tulevaisuudessakin, hän selventää.

Karaus siis miettii, laskee ja analysoi. Pohtii, vertaa ja puntaroi. Eli toisin sanojen jarruttelee.

– Hitaasti, maltillisesti ja harkiten tehdään oikeita ratkaisuja. Saattaa vaikuttaa jarruttelulta, mutta itse ajattelen sen mieluummin aikalisänä, jonka aikana teemme tarkat laskelmat yhteistyössä asiakkaan kanssa, hän vastaa.

Villin visionäärin sensuroimattomat ideat

Karaus tuli töihin Kuntarahoitukseen viisi vuotta sitten. Alusta saakka työtehtäviin ovat kuuluneet erilaiset kehitysprojektit, ja säädösten lisääntyessä tahti uusien järjestelmien luomisessa on vain kiihtynyt.

– Riskienhallintaosastolla kehitämme jatkuvasti uusia ja tehokkaampia luottoriskianalytiikan menetelmiä, jotta tiedämme tänään, mitä keskeisiä riskejä asiakkaidemme toiminnassa voi tulevaisuudessa ilmetä. Näin voimme mahdollisesti päästä ennaltaehkäisemään näiden riskien muodostumista. Tästä on hyötyä myös asiakkaillemme, kun voimme yhdessä miettiä, miltä tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Tämä pätee asiakaskuntaamme niin kunta- kuin asuntopuolellakin.

Projektista toiseen kiitävälle miehelle tämänhetkinen kovatyötahti on juuri sopiva, sillä Karaus on elementissään silloin, kun poiketaan rutiineista, mietitään asioita uudelta kantilta ja sytytetään rautoja tuleen toinen toisensa perään. Ideointipalavereissa visionääriksikin kutsuttu Karaus kannustaa muitakin heittelemään villejä ajatuksia sen kummemmin niitä sensuroimatta. Toki, joskus se voi tarkoittaa riskiä epäonnistumisesta, mutta joskus myös suurta onnistumista.

Hän nauraa, että riskejä ottava luottoriskianalyytikko saattaa kieltämättä kuulostaa ristiriitaiselta.

– Ideoinnissa olen riskinottaja, mutta arjessa olen saanut palautetta, että mietin monista yksinkertaisista arkipäivän asioista hyöty-tuottosuhteita ihan liikaa, hän jatkaa.

Kumppanuutta ja yhteistyötä

Karaukselle oman työn ytimeen kuluvat asiakkaat. Hän korostaa yhteistyössä kumppanuutta ja toivoo, että yhä useammin Kuntarahoitus olisi tekemässä yhteistyötä asiakkaiden kanssa jo investoinnin suunnitteluvaiheessa.

– Tähtäämme Kuntarahoituksessa siihen, että riskienhallinnassa siirryttäisiin yhä enemmän etupainotteiseen ajatteluun. Meillä on paljon talousosaamista ja näkemystä, jonka mielellämme jakaisimme asiakkaalle jo aikaisemmin kuin vasta sinä vaiheessa, kun ruvetaan miettimään rahoitusta.

Karaus kertoo, että joissakin kunnissa etupainotteista ajattelua on jo hyödynnetty. Äskettäin Kuntarahoituksesta käytiin jo investoinnin suunnittelun alkumetreillä havainnollistamassa kuntapäättäjille, miltä kunnan tulevaisuus voi mahdollisesti näyttää, jos ylimitoitettu investointi toteutetaan sellaisenaan. Käynnin jälkeen investoinnin suuruus saatiin kaikkia osapuolia tyydyttäväksi.

– Monesti investoinnit voivat olla liian suuria suhteutettuna taloudelliseen kantokykyyn. Kaikissa kunnissa ei ole isoja talousosastoja, joissa ammattilaiset pyörittelevät lukuja työkseen. Silloin ulkopuolinen näkemys ja apu on syytä hyödyntää. Se on sitä kumppanuutta, jota me haluamme korostaa.

KuntarahoitusTöihin meille

Innovatiivinen ideanikkari viihtyy jatkuvien muutosten keskellä

Laisi itse ei työtehtäviensä määrästä juurikaan hengästy. Hän ei ole antanut kiireen tunteen sotkea elämäänsä, sillä hänestä kiireen selättämisessä on lopulta kyse asenteesta. Siitä, että tuntee omat rajansa ja toimintatapansa. Laisi muuntautuu saman päivän aikana teknisestä tukihenkilöstä ideanikkariksi ja tulipalojen sammuttajasta tuoreen idean käytännön testaajaksi. Tuosta noin vain, sukkelan sulavasti. Ajanhallinnan salaisuus on Laisilla yksinkertainen: kahvikupin ja aamupalan ääressä tehty realistinen ja motivoiva päiväsuunnitelma. Se toimii – ainakin osittain ja lähes aina.

– Jokainen päivä tuo tullessaan yllätyksiä. Muutos on kuitenkin minulle luonteva olotila, se on kuulunut elämääni aina. Sitä paitsi muutos on hyvästä, sitä ei sovi jarrutella, hän sanoo.

Siirtymävaiheen kautta kohti uusia tehtäviä

Nyt tehtäväkenttä saa lisämuutoksia, sillä Laisi on vasta aloittanut uudessa työroolissaan Business Solution Managerina. Lokakuun alussa voimaan tulleen Kuntarahoituksen organisaatiomuutoksen myötä työ sijaitsee nyt uusien rakenteiden alla, Business Information Solutions -toiminnoissa. Uusi tehtävä on mieluinen, vaikka sen raamit ovatkin vielä utuiset.

– Organisaatiomuutoksessa elämme vielä siirtymävaihetta. Hetki kestää, ennen kuin roolit itse kullakin asettuvat kohdalleen ja toimintamallit löytävät reittinsä.

Uuteen pestiinsä Laisi siirtyi Business Development Specialistin tehtävistä. Kuntarahoituksen back office -tiimiin mies tuli töihin viisi ja puoli vuotta sitten suoraan koulun penkiltä. Hän nappasi saman tien kiinni back office -järjestelmän uusimisprojektista STP:stä, jonka parissa seuraavat vuodet kuluivat kuin siivillä. Projektin myötä hän siirtyi liiketoiminnan kehitysyksikköön ja vuosien mittaan STP:n rinnalle ovat asettuneet myös esimerkiksi tehtävät antolainajärjestelmän uudistamisprojektissa sekä Kuntarahoituksen kokonaisarkkitehtuurin tilaa kuvaavassa projektissa. Laisi on mukana myös vasta-alkaneessa yhteiskuntavastuun raportointiprojektissa. Nyt Laisi iloitsee siitä, että hän pääsee keskittymään entistä tiiviimmin yhteistyöhön liiketoiminnan kanssa. Työrooliin kuuluu uusien palvelujen luominen sekä jo olemassa olevien järjestelmien ja prosessien jatkokehittäminen.

– Tulevaisuudessa työni haaste on saada uudet toimintamallit myös jalkautettua arjen työhön. Uuden oppiminen vie aina aikansa ja saattaa jopa hetkeksi hidastaa tuttuja työtehtäviä. Minulle tärkeitä ovat ne työpöytien ääressä vilahtavat onnistumisen hymyt, jotka kertovat käyttöönotetun toimintatavan sujuvuudesta ja toimivuudesta. Silloin tunnen onnistumista työssäni.

Opiskelua ja perheaikaa

Monipuolinen työkenttä on hionut Laisin kyvyt huippuunsa niin organisointi- kuin priorisointitaidoissakin. Näille taidoille on käyttöä paitsi työelämässä, myös vapaa-ajalla, sillä tällä hetkellä hän suorittaa työnsä ohessa MBA-tutkintoa. Hurja opiskelutahti on vaatinut veronsa, ja vaikka edelleenkään suusta ei lipsahda sanaa kiire, myöntää hän sentään, että mennyt vuosi on ollut rankka.

– Kaikelle ei vain löydy aikaa, onnistuneesta priorisoinnista huolimatta.

Silti on asioita, joista Laisi pitää kiinni kynsin hampain.

– Perheaika ja urheilu, ne ovat asiat, joista en luovu. Kaiken vauhdin keskellä on hyvä välillä muistuttaa itseään, mikä omassa elämässä lopulta on kaikkein tärkeintä.

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus

Luova osaamisten yhdistäjä etsii uusia ratkaisuja raportointiin

Monelle viranomaisraportointi on se niin sanottu ylimääräinen paha, joka joudutaan ”normityön” lisäksi tekemään. Se kasvattaa työmäärää ja aiheuttaa siksi usein kiirettä. Katariina Ulasen reaktio on päinvastainen.

– Raportointihan on hurjan hauskaa, Ulanen säteilee. Vaikka Ulanen saa työssään keskittyä raporttien laatimiseen ja raportointiprosessien kehittämiseen, ei se tarkoita sitä, etteikö hänelläkin olisi haasteita ajankäytön kanssa. Viranomaisten vaatimukset raportoinnille kasvavat koko ajan.

Kvartaaliraportit ja vuosittaiset raportit ovat pikkuhiljaa muuttuneet kuukausittaisiksi velvoitteiksi, ja raportointi kattaa nyt lähes kaiken, mitä liiketoiminnassa tehdään.

Raportointi parantaa näkyvyyttä riskeihin ja liiketoimintaan

Ulasen mielestä raportoinnin määrän lisääntymisessä on paljon hyvää. Se tuo näkyvyyttä paitsi pankkien liiketoimintaan ja riskeihin, myös vertailtavuutta sijoittajia ja asiakkaita ajatellen.

– Hyvät ja harmonisoidut vertailuluvut ovat yksiselitteinen mittari ja toimivat kilpailuetuna, hän sanoo.

Laajassa raportoinnissa on kuitenkin myös huonot puolensa. Ulasen mukaan EU-tason säädökset eivät huomioi tarpeeksi yksittäisten luottolaitosten liiketoimintaa. Samat kyselyt ja stressitestaukset vaaditaan kaikilta pankeilta, koosta riippumatta. Pienempien on vaikea pysyä isompien kansainvälisten pankkien tahdissa.

– Isoilla on käytössä enemmän resursseja, tietovarastoja ja automatisointia, joten on ymmärrettävää, että meidän on vaikea pysyä samoissa aikataulu- ja laatuvaatimuksissa.

Automatisointi on tulevaisuuden juttu

Muutaman vuoden sisällä myös Kuntarahoituksessa manuaalinen raportointi vähenee, kun tällä hetkellä käynnissä oleva massiivinen raportoinnin automatisointiprojekti saadaan päätökseen.

Ensimmäinen osa automaattisesta raportoinnista saadaan tuotantoon maaliskuussa 2018 ja projektin valmistuttua viranomaisraportointia varten kerättävää tietoa voidaan käyttää koko organisaatiossa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa iso osa raporteista lähtee viranomaisille ”nappia painamalla”.

Tämä kaikki edellyttää kuitenkin vielä paljon työtä.

– Manuaalisuudessa on aina riskinsä, vaikka sitä tekisi kuinka tarkalla kädellä tahansa, ja nyt keskittymistä vaativa pikkutarkka manuaalinen raportointityö haukkaa työajasta ison osan. Tulevaisuudessa, kun prosesseja hienosäädetään myös raportoinnin näkökulmasta, tiedon laatu paranee ja raportoinnista tulee nopeampaa ja laadukkaampaa.

Ulanen kertoo olevansa kiinnostunut työssään laajasti erilaisista asioista. Siksi viranomaisraportointi sekä sen kehittäminen on hänelle todellinen unelmatyö, sillä se jos mikä haastaa jatkuvasti opettelemaan monipuolisesti uutta. On ymmärrettävä niin IT-maailmaa ja tekniikkaa kuin liiketoimintaprosesseja ja lakipykäliäkin. Lisukkeeksi tarvitaan myös tarkkuutta ja rutkasti luovuutta – sekä hitunen myös laiskuutta.

– Laiskuus on hyvästä, sillä se motivoi kehittämään tehokkaampia keinoja asioiden ratkaisuun. Se auttaa löytämään tavat, joilla asiat saa tehtyä paitsi helpommin, myös laadukkaammin, hän perustelee.

Myös hyviä yhteistyötaitoja tarvitaan.

– Automatisointiprojektissa on mukana iso joukko eri alan ammattilaisia. On upeaa tehdä töitä lahjakkaiden ihmisten kanssa ja seurata esimerkiksi sitä, miten joku rakentaa kaavan ja parantaa prosessia niin, että koko projekti siirtyy taas askeleen eteenpäin.

Uteliaisuus ajaa uuteen

Into uusien asioiden oppimiseen näkyy Ulasen luonteessa myös vapaa-ajalla. Pari vuotta sitten hankitulla matkaveneellä Ulasen perhe tekee mielellään jo hieman pidempiäkin lomaretkiä. Nuoruuden harrastuksen, ratsastuksen, opit hän elvytti henkiin viime syksynä.

Pitkäaikaisin harrastus Ulasella on kuitenkin musiikki. Alttoviulun parissa aikaa on vietetty lapsuudesta saakka ja nyt hän soittaa yhdessä lastensa kanssa Näppäri-kansanmusiikkiorkesterissa.

On niin paljon asioita, joita olisi kiva tehdä ja niin paljon kokonaisuuksia, joita haluaisi osata ja ymmärtää – niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

– Aikapula tulee vastaan vapaallakin. Sitä se on, kun on utelias luonne ja iso perhe, toteaa hän hymyillen.

Töihin meille

Tien päällä viihtyvä myyntimies

Kun Daniel Eriksson saapuu aamulla työpaikalleen, hän napsauttaa ensimmäisenä kahvinkeittimen päälle. Aamun rauhallisina hetkinä on hyvä käydä läpi erityistä tarkkuutta vaativat työt. Silloin keskitytään tarjouspyyntöihin ja tehdään syventyen rahoituslaskelmia.

Työaikaa on reilusti ennen kuin työpaikalla vilisee työntekijöitä, sillä toimistopäivät Eriksson aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo kukonlaulun aikaan.

– Aamuvirkun parasta työaikaa ovat varhaisen aamun tunnit, hän tietää.

Erikssonin keittämistä aamukahveista saavat työkaverit nauttia harvoin, sillä suurimman osan työajastaan hän viettää tien päällä reissaten. Suomea ristiin rastiin matkustamiseen kuluu 120–130 päivää vuodessa.

Jollekin matkatyö on pakkopullaa, Erikssonille se on edellytys työssä viihtymiselle.

– En millään jaksaisi istua vain työpöytäni ääressä päivästä toiseen. Nautin siitä, että saan tehdä töitä ympäri Suomea asuvien ihmisten kanssa ja vieläpä ihan kasvotusten, hän sanoo.

Vuosien mittaan Eriksson on huomannut, että eri puolella maata asuvissa ihmisissä on vivahde-eronsa. Tämän hän kokee suurena rikkautena, työnsä mukavana mausteena.

– Mitään yleistyksiä ei voi tehdä, kysehän on aina persoonasta. Sen olen kuitenkin huomannut, että eri puolilla maata keskustelun mallit ovat erilaisia: ruuhka-Suomen ulkopuolella bisnesasioihin ei suunnata heti, vaan ensin rupatellaan kuulumiset, hän valaisee.  

Omassa työssään Eriksson arvostaa erityisesti sitä luottamusta, joka asiakkaiden kanssa on ajan saatossa kehittynyt.  Että ihan oikeasti molempien osapuolien tavoitteena on löytää asiakkaalle ne edullisimmat rahoitusratkaisut.

– Tiedostan sen, että Kuntarahoituksen edustajana minuun luotetaan ja se on minulle todella merkittävä asia. Kuntarahoitushan on kuntien omistama rahoituslaitos, ja on mukavaa, että asiakkaat ottavat meidät vastaan kumppanina, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Leasing sopii myös kiinteistöjen rahoittamiseen

Työtään rahoituspäällikkönä Eriksson kuvailee yhdistelmäksi myyjän ja rahoituskonsultin työtä. Kuntarahoituksen asiakasvastaavana hän toimii noin 50 kunnassa enimmäkseen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja ruotsinkielisen rannikkoseudun alueilla.

– Tällä saralla työni on pitkälti vuosisuunnitelmien tekemistä ja kuntien rahoitustarpeiden suunnittelua. Keskustelemme asiakkaan kanssa yhdessä siitä, mitä investointeja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan: laskemme auki erilaisia rahoitusmalleja ja pohdimme järkevintä vaihtoehtoa, hän sanoo.

Lisäksi Eriksson toimii leasingrahoituksen tuoteasiantuntijana. Rahoitusmallina leasing on Erikssonin mielestä lyönyt nyt läpi.

– Leasingin läpinäkyvyys ja joustavuus nostavat sen suosiota. Lisäksi se on hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen, hän perustelee.

Perinteisesti leasingrahoitusta hyödynnetään kunnissa esimerkiksi tietotekniikkaan, toimistolaitteisiin, autoihin, työkoneisiin ja yleensäkin kaikenlaiseen irtaimeen omaisuuteen. Viime vuosina myös kiinteistöleasing on nostanut valtavasti suosiotaan.

– Kuntien taloustilanteet vaihtelevat, mutta kaikkialla on kohteita, joihin on taloustilanteesta riippumatta investoitava. Uskon, että tarjoamamme rahoitusmalli kiinnostaa asiakkaita myös hajauttamisen näkökulmasta: on ymmärretty, että investointien rahoittamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin taselaina.

Vapaa-aika perheen parissa

Vaikka reissutyö ei Erikssonia väsytäkään, venyttää matkustaminen kuitenkin työpäivän pituutta melkoisesti. Päätä hän nollaa liikuntaharrastusten, kuten kuntosalitreenin parissa. Kesäkautena kuvaan astuu myös rullaluistelu ja viime vuodesta alkaen pyöräily. Liikkuminen pitää huolen siitä, että reissutyötä jaksaa myös fyysisesti.

Mieluiten vapaa-aika kuluu kuitenkin ihan normaalia arkea eläen.

– Vaikka minulla onkin luontainen kiinnostus tavata ihmisiä, niin vapaa-ajalla en hakeudu jatkuvasti uusien ihmisten seuraan. Silloin viihdyn parhaiten oman perheen kesken ruokaa laittaen, lasten kanssa pihalla peuhaten tai jalkapallokentän reunalla seisten. Kun vapaa-aikaa on vähän, haluaa perhearjesta ottaa kaiken ilon irti ja nauttia jokaisesta hetkestä.

KuntarahoitusTöihin meille

Koko Suomen lähettiläs

Välillä Kajova singahtaa sijoittajatapaamiseen toiselle puolelle maailmaa, välillä taas hoidetaan asioita puhelimen välityksellä niin Lontooseen, Saksaan, Aasiaan kuin Pohjoismaihinkin. Kajova tuntee olevansa maailmalla koko Suomen lähettiläs, sillä niin monipuolisesti hän saa kotimaataan ja työnantajaansa tapaamisissa esitellä.

Kansainvälistä ja nopeatempoista analysointi- ja kommunikointityötä. Näillä sanoilla Karoliina Kajova kuvailee omaa työtään Kuntarahoituksen varainhankintaosastolla. Kansainvälisyydestä kielivät ne lukuisat puheeseen lipsahtelevat vieraskieliset sanat ja ilmaisut, joille Kajova joutuu hakemaan suomenkielisiä vastineita. Silti oman tehtäväkentän kuvailu on sujuvasanaista ja ilmeikästä.

– Olen aina nauttinut esiintymisestä ja harrastanut näyttelemistäkin sekä ollut mukana väittelykerhossa. Esiintyminen on tärkeä osa työtäni, sillä esittelen toimintaamme ja edustan työnantajaani paljon niin Suomessa kuin ulkomaillakin, hän kertoo. Kun presentaatio menee hyvin, sen tuomaa onnistumisen tunnetta ei voita mikään, hän hymyilee.

Yhteiskunnallinen merkitys motivoi

Kun Kajova kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen kynnyksellä lähti etsimään rahoitusmarkkinoilta töitä, halusi hän löytää tehtävän, jossa kokee tekemisensä olevan yhteiskunnallisesti merkittävää.

– Minulle on tärkeää tietää, miksi teen päivittäistä työtäni ja mihin hankkimamme varat menevät. Tunnen tekeväni hyvää ja yhteiskunnallisesti vastuullista työtä, kun ymmärrän yhteyden työni ja uuden päiväkodin tai sairaalan rakentamisen välillä.

Neljän hengen yhteen puhaltavassa tiimissä Kajova on viihtynyt nyt mainiosti vähän yli kolme vuotta. Aika on hionut raakileesta timantin sekä antanut rutkasti lisää vastuuta ja kokemusta. Kajova kokee olevansa vahvasti sisällä organisaatiossa ja kehuu sen luomia mahdollisuuksia oppia jatkuvasti uutta yli osastorajojen.

– Kun talo on pieni, voi kysyä asioita keneltä tahansa ja oppia koko ajan kollegoiltaan. Pääomamarkkinat muuttuvat alati ja se tuo työhön kiinnostavia uusia projekteja. Hereillä on siis oltava koko ajan. Pidän kuitenkin siitä, että uudistumista tapahtuu, hän jatkaa.

Kajovan pääasiallinen työtehtävä on varainhankinta. Varainhankintaosasto hankkii varat, joilla Kuntarahoitus rahoittaa asiakkaitaan. Varat hankitaan laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja viime vuosina uutta varainhankintaa on tehty vuosittain 6–7,5 miljardia euroa.

Työhön liittyy markkinoiden jatkuvaa ja varsin tarkkaa seurantaa sekä varainhankintakauppojen hinnoittelua ja toteutusta. Oman toiminnan kehittäminen on myös keskeistä. Hyviä kommunikointi- ja tiedonvälitystaitoja tarvitaan niin talon ulkopuolella pankki-ja sijoittajatapaamisissa kuin sen sisälläkin eri osastojen välillä, eikä unohtaa sovi markkinointinäkökulmaakaan.

– Merkittävään rooliin on noussut myös maailman poliittisen tilanteen hahmottaminen: on osattava vastata sijoittajien kysymyksiin laajalla perspektiivillä ja selittää, mihin kontekstiin Suomi ja Kuntarahoitus kuuluvat. Sijoittajia kiinnostaa tällä hetkellä kovasti maailman poliittinen ja taloudellinen liikehdintä sekä se, miten se Suomeen ja Kuntarahoitukseen vaikuttaa. Esimerkiksi Brexitin vaikutus Suomen talouteen on viime aikoina ollut pinnalla oleva kysymys, mutta yhtä lailla olen vastannut myös pakolaisvirtoja koskeviin kysymyksiin.

Uimaopen haaveissa pulahdus takaisin altaaseen

Vauhdikkaan työn vastapainoksi Kajova viihtyy vapaa-ajallaan liikunnan parissa sekä opiskelee italian kieltä ja kulttuuria.

On paljon asioita, joita Kajova suunnittelee aloittavansa heti kun aika vain antaa myöten. Entinen uimaope haaveilee, että pääsisi käymään useammin uimassa. Myös nuoruuden rakas näyttelemisharrastus polttelee. Yliopistoaikana Kajova innostui hyvistä väittelytaidoista yliopiston väittelykerhossa.

– Harrastuksistani olen saanut varmasti valmiuksia myös työssäni menestymiseen. Niiden kautta olen kehittänyt itselleni taitoja, joista aina välillä huomaan hyötyväni, varsinkin kansainvälisellä työkentällä, hän toteaa.

KuntarahoitusTöihin meille