Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson: Tilaelementtien rahoituksessa on syytä olla valppaana – ”Hinta voi yllättää”

Viime vuosina tilaelementtirakentamisesta on tullut suositumpaa. Kunnille menetelmän valtti on jousto: siirrettävä tilaelementtirakennus tarjoaa ratkaisun tilanteeseen, jossa tiloja tarvitaan nyt, muttei välttämättä tulevaisuudessa.

Markkinoilla on aktiivisia toimijoita, jotka tarjoavat tilaelementtejä vuokralle. Vuokramalli voi olla hyvä vaihtoehto, jos kunnan tilatarve on äkillinen ja lyhytaikainen – lähtökohtaisesti alle viisi vuotta. Sen hinta voi kuitenkin yllättää etenkin, jos sopimus on pitkä tai jos kunta haluaa lunastaa kohteen omaksi myöhemmässä vaiheessa. Myös vuokrasopimuksen jatkaminen on kallista. Käy helposti niin, että kunta maksaa investoinnin jopa kaksinkertaisesti ilman, että omistusoikeus kohteeseen siirtyy kunnalle. Sopimuksiin leivotaan yleensä myös vuosittaiset indeksikorotukset, joiden hinta kertautuu nopeasti, kun inflaatio laukkaa.

Kun kunta kilpailuttaa tilaelementtitoimittajan ja rahoituksen erikseen, se saa rahoitetulle kohteelle tiukan kilpailutushinnan ja voi hyödyntää rahoituksessa kuntariskillä määriteltyä markkinahinnoittelua. Rahoitusmalliksi kunta voi valita taselainan lisäksi kustannustehokkaan ja joustavan leasingrahoituksen. Leasingrahoitteinen tilaelementtirakennus maksetaan usein kokonaan takaisin noin kymmenen vuoden vuokria vastaavalla summalla. Jokainen leasingmaksu pienentää rahoitussopimuksen pääomaa ja on pois kohteen lunastushinnasta.

Pitkäaikaiset tilatarpeet tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa eri tavalla kuin lyhyet. Näin varmistetaan, että useampi toimittaja osallistuu kilpailutukseen ja saadaan kustannustehokkaampi kokonaisratkaisu. Tase- tai leasingrahoitettuun tilaelementtirakennukseen kannattaa lähtökohtaisesti ottaa takaisinostositoumus toimittajalta. Sitoumuksen avulla kunta pääsee halutessaan rakennuksesta eroon, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden sopimuskauden jälkeen. Se on lähtökohtaisesti ilmainen optio, jolla kunta voi ulkoistaa jäännösarvoriskin aivan kuten vuokramallissa – mutta joustavammilla ehdoilla ja pienemmillä kuluilla.

Miksi siis valita kustannuksiltaan kallis vuokramalli, kun samaa joustoa saa leasingmallissa halvemmalla? Kerromme mielellämme lisää!

Karl Lintukangas: Vauhtia energiansäästöhankkeisiin, kunnat!

Talven tullen moni kunta on saman pulman edessä kuin asukkaansakin: kelit kylmenevät, sähkösopimus on katkolla ja lasku uhkaa moninkertaistua. Akuuttiin hätään käytetään nopeita lääkkeitä: lämpötilaa lasketaan, valaistusta vähennetään ja ovia laitetaan säppiin. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista Manner-Suomen kunnista 14 prosenttia on jo päättänyt tai harkitsee palvelupisteiden tai toimipaikkojen sulkemista.

Koska palveluista ei haluta pihistää, suosii moni kunta investointeja energiatehokkuuteen. Kuntaliiton kyselyssä kolme neljäsosaa kunnista kertoi aikovansa säästää sähköstä esimerkiksi tukkimalla lämpövuotoja tai vaihtamalla led-valaistukseen. Haasteena on saada energiansäästöhankkeita mahtumaan kunnan talousarvioon. Tiukoista raameista kun ei tunnu löytyvän sijaa uusille investoinneille.

Onneksi kunnille on tarjolla myös muita vaihtoehtoja: talousarviolainan sijaan energiansäästöhankkeita voidaan vauhdittaa leasingrahoituksella.

Kun kunta käyttää leasingrahoitusta energiansäästöhankkeeseen, sopimus räätälöidään sen pituutta ja jäännösarvoa säätämällä siten, että hankkeesta koituva hyöty vastaa investoinnin rahoituskustannusta tai ylittää sen. Toisin sanoen, leasingrahoituksella katettu energiansäästöhanke säästää enemmän kuin se maksaa. Koska kunnan käyttötalousmenot eivät kasva eikä investointitasoa tarvitse nostaa, voidaan hankkeita toteuttaa laajemmin ja nopeammin. Takaisinmaksun jälkeen kunta hyötyy energiansäästöstä täysimääräisesti.

Kustannusten kannalta paras vaihtoehto on kilpailuttaa energiansäästöhankkeen rahoitus erillisenä sen toteutuksesta. Toimittajan tarjoamana leasingrahoituksen marginaaliero voi kasvaa moninkertaiseksi. Kun sähkön hinta kipuaa kohti korkeuksia, maksaa huokealla leasingrahoituksella katettu hanke itsensä takaisin ripeästi, usein viiden tai seitsemän vuoden aikana. Tarvittaessa leasingsopimuksia voidaan solmia myös kymmenen vuoden jänteellä.

Energiansäästöhankkeista hyötyvät niin palveluiden käyttäjät kuin kunnan kirstunvartijat – ja ympäristökin kiittää. Niihin kannattaa siis pistää vauhtia. Olkaa yhteydessä, kerromme mielellämme lisää.


Karl Lintukangas
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)

Valkealan monitoimitalo on uuden ajan kyläkeskus

Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Risto Mikkola kuvattuna vaaleaa taustaa vasten.
Suunnittelupäällikkö Risto Mikkolan mukaan monitoimitalon kilpailutuksessa on korostettu ympäristöarvoja järjestelmällisesti.

”Odotettu”, kuvaa Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Risto Mikkola kaupungin kolmanneksi suurimman taajaman uutta monitoimitaloa, jonka rakentaminen alkaa loppukesästä. Kuvaus lienee paikallaan, pantiinhan hanke alulle jo 2017. Seuraavana vuonna tehtiin päätös kouluverkon uudistamisesta, ja suunnittelu otti aikalisän.

Uudistuksen myötä kuuden kunnan liitoksena syntyneen Kouvolan kouluverkko supistuu 34:stä kahteenkymmeneen. Vanhat kyläkoulut tekevät tilaa uusille monitoimitaloille, jotka taipuvat myös päiväkodeiksi, nuorisopalvelun tiloiksi sekä kuntalaisille yhdistys- ja harrastuskäyttöön. Valkealan monitoimitalo on näistä uuden ajan kyläkeskuksista ensimmäinen.

– Talo tulee pääkadun varrelle, Valkealan vanhan kunnantalon paikalle. Se on monin tavoin Valkealan uusi keskus, Mikkola kertoo.

Kouluverkkopäätöksen jälkeen työ on edennyt ajallaan, mutta kuntalaisille näkymättömissä. 30 miljoonan euron monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke. Suunnittelu ottaa oman aikansa, ja kuntalaisille etenemistahti voi tuntua verkkaiselta.

– Töitä on tehty paljon, mutta tähän asti se ei ole juuri näkynyt ulospäin. Nyt kun edetään rakennusvaiheeseen, alkaa myös kuntalaisten silmissä tapahtua, kertoo Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Hankkeen elinkaarikumppaniksi valikoitui YIT-konserni. Sopimukset allekirjoitetaan 4. kesäkuuta, ja maatyöt on määrä aloittaa loppukesästä.

Suitsutusta vihreän rahoituksen arviointiryhmältä

Valkealan monitoimitalo rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella, ja kohde sai vihreän rahoituksen arviointiryhmältä ennätyspisteet kestävän rakentamisen kategoriassa. Suunnittelupäällikkö Mikkolan mukaan palkintopallille ei ylletty yksittäisillä tempuilla, vaan järjestelmällisellä työllä.

– Kilpailutusvaiheessa pyrittiin laatupisteiden kautta tukemaan ympäristöystävällisyyttä mahdollisimman paljon, ja siinä selvästi onnistuttiin. Olemme kyllä erittäin yllättyneitä ja iloisia tästä tunnustuksesta.

Monitoimitalo sai arviointiryhmältä suitsutusta sen materiaalivalinnoista, energiatehokkuudesta, uusiutuvien energialähteiden käytöstä, palveluiden korkeasta käyttöasteesta sekä hulevesien esimerkillisestä käsittelystä. Kohde lämpiää pääsääntöisesti kaukolämmöllä, joka tuotetaan Kouvolassa poikkeuksellisen vähäpäästöisesti.

Ympäristövaikutusten lisäksi vihreät arvot painavat myös rakennuksen suunnittelussa. Kaupunki asetti kilpailutuksessa selvät kriteerit sille, miten luontoyhteyden tulisi toteutua monitoimitalon toiminnassa: kaikissa suunnitelmissa haluttiin nähdä esimerkiksi mahdollisuus pihaviljelyyn.

– Käsien työntäminen multaan lapsena parantaa allergiaterveyttä läpi elämän. Näitä asioita haluttiin tuoda alusta asti mukaan, Mikkola kertoo.

Uutta puhtia vanhaan kuntaan

Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas kuvattuna vaaleaa taustaa vasten.
Valkealan monitoimitalo on Kouvolan tähän asti suurin kiinteistöleasing-hanke, kertoo talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Valkealan monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke ja selvästi suurin leasing-rahoitteinen hanke. Perinteisesti kaupunki on rakentanut omaan taseeseen, omalla ylläpidolla. Nyt haluttiin kokeilla uutta.

– Tänä päivänä, kun erilaisia vaihtoehtoja on paljon, halutaan niitä myös käyttää. Kaupunki on rahoittanut muutamia päiväkoteja leasingilla ja nyt nähdään, miten elinkaarimalli toimii käytännössä. Tärkeää on, ettei lukkiuduta aina siihen yhteen ja samaan tapaan tehdä, talousjohtaja Kunnas taustoittaa.

Oppeja on haettu myös kunnan rajojen ulkopuolelta.

– Olemme opettajaryhmien kanssa käyneet kouluvierailuilla esimerkiksi Hollolan Heinsuon koulussa. Siellä elinkaarimalli on koettu oikein hyväksi. Imatralla pienemmällä porukalla tutustuimme rakenteilla olevaan Mansikkalan kouluun, suunnittelupäällikkö Mikkola kertoo.

Paitsi kokemuksia elinkaarimallista, vierailuilla on myös kartoitettu hollolalaisten ja imatralaisten ajatuksia siitä, miltä uuden ajan oppimisympäristö näyttää. Monikäyttöisyydessä on haasteensa.

– Kun opetussuunnitelma vuonna 2016 uudistui, heilahdettiin aika voimakkaasti avomallin suuntaan. Sen jälkeen tajuttiin, että kovin monta ryhmää ei voi samassa tilassa toimia häiritsemättä toisiaan. Nyt on otettu vähän takapakkia, menty enemmän takaisin siihen ”koppimaailmaan” – kuitenkin tilojen yhdistämistarpeet huomioiden, Mikkola kertoo.

Parhaillaan kaupunki ja palveluntuottaja pohtivat monitoimitalon isoja linjoja yhdessä opettajien kanssa. Elinkaarikumppani YIT saa Mikkolalta kiitosta mallista, jonka kautta osallistava suunnittelu järjestetään.

– Ennen kesälomia toukokuussa pohditaan suuria linjoja, jotka vaikuttavat rakennuksen muotoon ja pihatoimintoihin. Syksyllä jatketaan yksityiskohtien parissa, katsotaan esimerkiksi hyllyjä ja kaappeja. YIT:ltä tuli todella hyvä aihio tähän prosessiin.

Kesällä monitoimitalon tieltä puretaan pieni pätkä vanhaa yläkoulua, jotta 10 000 neliön rakennus mahtuu paikalleen. Kaivuu ja paalutus alkavat näillä näkymin loppukesästä, ja perustuksia päästään valamaan syksyllä.

Valkealan monitoimitalo avaa Kouvolassa suurien kouluhankkeiden putken: seuraavaksi monitoimitaloa kaavaillaan Inkeroisen taajamaan, ja uudistuksia on luvassa myös Kuusankoskella ja Kouvolan keskustassa. Hankkeilla kaupunki panostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, strategiaansa mukaillen.

Monelle kouvolalaiselle kouluhankkeet valavat uskoa vanhan kotikunnan elinvoimaan.

­– Monilla on kova huoli oman taajaman tulevaisuudesta. Monitoimitalo on osoitus siitä, että Valkealaan panostetaan jatkossakin. Vanha kunta saa uutta puhtia, talousjohtaja Kunnas tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: YIT Oyj & Linja Arkkitehdit Oy, haastateltavat

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa – Ivalon uusi koulukeskus on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde

Ivalojoen rannan jylhiin ja pohjoisiin maisemiin kohoaa uusi ja nykyaikainen koulukeskus, joka käsittää lähes 9000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Kyseessä on kunnan historian suurin investointi, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Keskusteluja uudesta koulusta käytiin ensi kerran 2017, rakennustyöt alkavat loppukesästä 2020 ja tavoitteena on, että portit aukeavat koululaisille lukuvuoden alkaessa elokuussa 2022.

– Vastaavien hankkeiden mittakaava on valtava ja suunnitteluun menee reilusti aikaa. Mitään ei tapahdu hetkessä, vaikka tätä onkin viety koko ajan aktiivisesti eteenpäin. Odotukset ovat korkealla koko kunnassa, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Uusi keskus on vahva satsaus tulevaisuuteen ja tärkeä askel kohti modernimpaa ja palvelevampaa kuntaa.

– Kuntien on korkea aika laittaa kouluja ja muita julkisia tiloja kuntoon. Inarin kunta haluaa omalta osaltaan näyttää tästä esimerkkiä. Meillä on kunnassa selkeä ohjelma julkisen kiinteistökannan uusimiselle ja koulukeskus on suunnitelmillemme merkittävä päänavaus, Laine jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomen kunnat on pitkälti rakennettu 70- ja 80-luvuilla. Kiinteistökanta alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta.

– Joillakin paikkakunnilla rakennukset ovat vielä tätäkin vanhempia. Tilanteelle on pakko tehdä jotain. Kunnissa tietenkin toivotaan, että myös valtio olisi tulevaisuudessa mukana palveluinvestointien rahoittamisessa edes joiltain osin. Rakennettavaa ja tehtävää Suomen kunnissa kyllä riittää, Laine lähettää terveisensä päättäjille.


Ivalon uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus
Uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta: Lehto Tilat Oy:n myynti- ja hankekehitysjohtaja Juha Paananen sekä aluejohtaja Perttu Haapalahti, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ja sivistysjohtaja Ilkka Korhonen. Etäyhteydellä taustalla hymyilevät Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Kuntarahoituksen Daniel Eriksson


Tulvariski aiheuttaa omat haasteensa

Kuten monissa muissakin Suomen kouluissa, myös Ivalon vanhoissa koulukiinteistöissä on ollut sisäilmaongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy uuden koulukeskuksen rakentamiselle.

– Sisäilma-asiat ovat monesti niin sanottuja kipinöitä, joihin on pakko reagoida nopeasti, mutta taustalla on lukuisia muitakin syitä. Merkittävä liikkeellepaneva tekijä oli se, että elämme uuden opetussuunnitelman mukaisessa maailmassa, jonka pedagogisiin vaatimuksiin vanhat tilat eivät yksinkertaisesti taivu. Nykyinen kouluympäristö on suunniteltu aivan erilaiseen opetussuunnitelmaan ja omalle aikakaudelleen. Tätä aikaa se ei enää ole, Laine sanoo.

Laineen mukaan kunnassa vallitsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa täydellinen konsensus siitä, että uusi koulukeskus tarvitaan ja rakennetaan. Keskustelua herätti jonkin verran vain tulevan koulun sijainti.

– Ivalo on hyvin hankala paikka rakentaa, sillä taajamassa on merkittäviä alueita tulvariskin alla. Toki meillä on järeät tulvasuojaukset olemassa jo entuudestaan, mutta niistäkin huolimatta uusien hankkeiden sijainti pitää aina miettiä todella tarkkaan.

Uusi koulu nousee nykyisen alakoulun tilalle joen pohjoispuolelle.

– Halusimme myös, että rakennus on harmoniassa joen kanssa, Laine kertoo.

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen piiriin, ja se on toistaiseksi pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Keskittämällä toiminnot moderneihin puitteisiin saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä ja samalla on mahdollista taata lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset ja ennen kaikkea terveelliset opetustilat.

– Inari pyrkii kaikissa projekteissa mahdollisimman ekologiseen rakentamiseen. Toki pohjoiset olosuhteet tekevät ekologisen rakentamisen käytännön toteuttamisesta selkeästi vaikeampaa kuin etelässä ihan vain kylmien talvien takia, Laine sanoo.

Lapin upea luonto ja ainutlaatuiset puitteet ovat toimineet perustana tilojen suunnittelulle.

– Arkkitehdeille annettiin lähtökohdaksi nimenomaan Lappiin sopiva arkkitehtuuri, joka ammentaa paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Puu näkyy vahvasti yhtenä rakennuselementtinä, ja lasi taas on samantyyppinen elementti kuin vesi, mikä on linjassa viereisen joen kanssa.


Ivalon koulukeskus, havainnekuva: Lehto Group
Puu ja lasi ovat näkyviä elementtejä uudessa koulukeskuksessa. Suunnittelussa inspiraatiota haettiin Lapin luonnosta.


Koska Inari on monikielinen kunta, haluttiin pienryhmätoimintaan panostaa erityisesti.

– Erinomaisten pienryhmätilojen lisäksi keskukseen tulee myös esimerkiksi korkeatasoinen auditorio, jota on mahdollista hyödyntää elokuvateatterina sekä korkeatasoisten kulttuurinäytösten esityspaikkana. Saamme uuden täysmittaisen liikuntahallin sekä keskuskeittiön, joka on kunnan palvelutoiminnan kannalta todella olennainen asia. Lapin lumoa tuo myös erillinen kota, jota voidaan käyttää niin oppimis- kuin kokoontumistilana, Laine kertoo.

Muuttoliike Inariin on ollut Laineen mukaan positiivisen puolella jo pidemmän aikaa. Kouluinvestointi tukee entisestään kunnan vetovoimatyötä.

– Uusi keskus on ehdottomasti hyvä imagotekijä. Meillä on mahdollisuus osoittaa muuttoa harkitseville ihmisille, että haluamme järjestää lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset tilat sekä olemme vahvasti kiinni pedagogisessa kehityksessä ja kasvatustyössä fyysisten olosuhteiden kautta. Uudessa koulukeskuksessa kasvatetaan tulevia sukupolvia. Tätä tärkeämpää tekijää on vaikea löytää, Laine summaa.


FAKTA: VIHREÄ RAHOITUS

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:
– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Lehto Group (havainnekuvat), Inarin kunta (allekirjoitustilaisuus)

Inarin kunnan historian suurin investointi rakentuu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella

Ivalojoen rantaan kohoava kaksikerroksinen koulukeskus käsittää lähes 9 000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin vihreän rahoituksen piiriin, ja se on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Kuntarahoitus myöntää edullista vihreää rahoitusta investointikohteille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. 

Kunnanjohtajan Toni K. Laineen mukaan uusi koulukeskus on ensisijaisesti sijoitus kunnan tulevaisuuteen.

– Alueen koulukanta alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja monissa rakennuksissa on ollut ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa. Keskittämällä toiminnot uusiin, nykyaikaisiin puitteisiin saavutamme sekä kustannushyötyjä että takaamme lapsille ja nuorille laadukkaat, toimivat opetustilat. 

Elinkaarimalli kustannustehokkuuden ja laadun takeena 

45,5 miljoonan euron investoinnista 25,3 miljoonaa euroa käytetään rakennuskustannuksiin ja loput koulukeskuksen elinkaaren aikaisiin palvelumaksuihin. Hankkeen toteutustavaksi valittiin elinkaarimalli, jossa rakennusliike vastaa sekä kohteen rakentamisesta että sen ylläpidosta kahdenkymmenen vuoden ajan. 

Joustavan kiinteistöleasingin suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti, etenkin merkittävissä investointikohteissa. Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson arvioi tämän johtuvan toteutustavan kevyemmästä kustannustaakasta tavalliseen lainaan verrattuna.

– Kiinteistöleasingillä rahoitetussa elinkaarihankkeessa investointi kuoletetaan yleensä kahdessakymmenessä vuodessa puoleen kohteen jäännösarvosta. Taselainassa investointi kuoletettaisiin tänä aikana kokonaan. Menot jaksottuvat pidemmälle aikavälille, ja kuntatalouteen kohdistuu pienempi paine. Korjausvelkakaan ei pääse syntymään, kun elinkaarimallissa rakennusyhtiö huolehtii kohteen ylläpidosta, Eriksson kommentoi. 

Hankkeen valmistelussa ja kilpailutuksessa Inarin kuntaa avusti Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira.

 – Elinkaarimallissa rahoituksesta ja kohteen ylläpidosta solmitaan pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka voivat olla sopimusteknisesti haastavia. Olemme todella tyytyväisiä siihen asiantuntijuuteen, mitä Kuntarahoitus ja Inspira ovat meille tarjonneet hankkeen valmistelun ja toimeenpanon aikana. Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin, Laine kiittää.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan ympäristö kannattaa huomioida jo kilpailutusvaiheessa.

– Inspiran toteuttamissa kilpailutuksissa ympäristökriteerit huomioidaan yleensä jo alustavassa tarjouspyynnössä. Monessa hankkeessa tähtäämme alusta alkaen vihreään rahoitukseen, joka on paras vaihtoehto niin ympäristön kuin talouden kannalta, Riihinen kertoo.

Inarin kunta ja rakennusliike Lehto Group allekirjoittivat sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta torstaina 10.6.2020. Rakentamisen on määrä alkaa loppukesästä ja kestää noin kaksi vuotta.


Lisätietoja: 

Toni K. Laine
kunnanjohtaja, Inarin kunta
toni.k.laine@inari.fi
puh. 040 753 0894 

Daniel Eriksson
rahoituspäällikkö, Kuntarahoitus
daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi
puh. 050 595 8422 

Ville Riihinen
johtaja, Inspira
ville.riihinen@inspira.fi 
puh. 050 067 7299 


Kuva: Lehto Group

Hollolan pelastusasema päivittyi nykyaikaan kiinteistöleasingilla

Kantatie 54 halkoo eteläistä Suomea aina Hollolasta Tammelaan asti. Tämän tien varressa, lähellä Salpakankaan kuntakeskusta, sijaitsee myös Hollolan kunnan uusi pelastusasema, joka on yksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kuudesta vakinaisesta pelastusasemasta.

– Uutta pelastusasemaa lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2013 alussa. Vanha, 1970-luvulla rakennettu paloasema kärsi pahoista sisäilmaongelmista, ja tilat eivät muutenkaan täyttäneet enää nykyaikaisen pelastuslaitoksen tarpeita. Totesimme, ettei vanhaa rakennusta ole enää tarkoituksenmukaista lähteä peruskorjaamaan. Tämän jälkeen lähdimme etsimään paikkaa ja rahoitusvaihtoehtoja uudelle asemalle, taustoittaa Hollolan kunnan talous- ja palvelualuejohtaja Hanna Hurmola-Remmi.

Huomattavia parannuksia entiseen

Uusi pelastusasema otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Uudenkarheat tilat on suunniteltu niin, että sekä palolaitos että pelastuslaitoksen alaisuuteen kuuluva ensihoito voivat toimia saman katon alla.

– Uudelle asemalle tarvittiin aiempaa enemmän toimisto- ja majoitustiloja, sillä samoissa tiloissa työskentelee sekä palo- että pelastuslaitoksen henkilökuntaa, kertoo Hurmola-Remmi.

Uusi asema on myös suunniteltu Puhdas paloasema -mallin mukaiseksi, mikä tarkoittaa, että aseman ”puhtaalle” puolelle siirrytään aina peseytymisen ja vaatteidenvaihdon kautta. Näin palopaikoilta tullutta likaa ja hajua ei pääse kulkeutumaan paloaseman puolelle, mikä pienentää työntekijöiden riskiä altistua vaarallisille aineille ja haitallisille kemikaaleille. Puhdas paloasema -malli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Euroopassa, ja paikan päällä onkin käynyt ulkomaisia vieraita tutustumassa aseman toimintamalliin.

– Uusi asema sijaitsee myös pohjavesialueella, joten raskaan kaluston pesupaikka suunniteltiin ehdottoman turvalliseksi. Sijainti tulevaisuudessa valmistuvan ohitustien varressa tulee myös nopeuttamaan lähtöjä asemalta, kertoo Hurmola-Remmi.

Kiinteistöleasingista järkevä rahoitusratkaisu

Hollolan kunnan taloudellinen tilanne 2010-luvun alussa oli haastava, ja uuden pelastusaseman lisäksi samaan aikaan suunniteltiin myös kahden uuden koulun rakentamista. Kunnassa päätettiinkin tarkastella näitä suurinvestointeja yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen kilpailuttamisessa kunta turvautui Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran asiantuntija-apuun, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kunnassa hyödynnettiin kiinteistöleasingia rahoitusmallina.

– Päätimme vertailla eri rahoitusratkaisuja, sillä silloisessa tilanteessa katsoimme, että ratkaisu voisi löytyä muualtakin kuin perinteisestä lainasta. Pelastuslaitos tulisi joka tapauksessa maksamaan vuokraa kiinteistöstä, joten kokonaistaloudellisesti leasing tuntui järkevimmältä ratkaisulta, eikä kunnan tarvitsisi välttämättä omistaa kiinteistöä itse. Haastavassa taloustilanteessa näimme asian niin, että takapainotteisempi vaihtoehto olisi meille parempi, Hurmola-Remmi muistelee.

Nyt muutaman vuoden käytössä olleen pelastusaseman käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Pelastuslaitoksen toimintaan uusi asema on vaikuttanut konkreettisesti muun muassa niin, että korkealla työskentelyn harjoittelua on pystytty tehostamaan. Myös energiakustannukset ovat olleet kohtuulliset johtuen käytössä olevan maalämmön edullisuudesta.

– Tehtiin asemasta niin hyvä kuin rahalla vaan sai, Hurmola-Remmi summaa.

FAKTA: Mikä on kiinteistöleasing?

• Kiinteistöleasing on joustava rahoitusratkaisu, jossa Kuntarahoitus toimii samanaikaisesti kohteen rahoittajana ja omistajana.
• Kiinteistöleasing sopii hyvin erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden, kuten tässä tapauksessa pelastusaseman, hankintaan
• Kiinteistöleasingin suurena etuna on se, ettei kohde rasita kunnan tai kaupungin tasetta ja sen avulla saadaan selkeä, kohdekohtainen rahoitus, joka sisältää hankkeen kaikki kulut.
• Kuntarahoituksen kiinteistöleasingissa kaikki kustannukset ovat marginaalissa, eikä se sisällä mitään piilokustannuksia, kuten järjestely- tai laskutuspalkkioita.
• Kiinteistöleasingin sopimuskokonaisuuteen kuuluu tärkeänä osana maanvuokrasopimus eli kaupunki vuokraa maapohjan rahoittajalle.

Lue myös:

Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen
Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle
Kiinteistöleasing yleistyy

Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen

Kiinteistöleasingin käyttö rakennusinvestointien rahoituksessa on kasvanut voimakkaasti. Rahoitusmuodon huomioinen investoinnin eri vaiheissa on avain onnistuneeseen hankkeeseen.

Leasing on yleinen valinta erityisesti uusien koulujen rahoitukseen, mutta sillä on rahoitettu myös päiväkoteja, paloasemia, hyvinvointikeskuksia, sairaaloita, keskuskeittiöitä, jätevedenpuhdistamoja ja väistötiloja.

1. Huolellinen suunnittelu

Onnistuneiden rahoituspäätösten perusta luodaan kunnan talouden pitkän aikavälin huolellisella suunnittelulla. Suurten investointien, kuten esim. koulujen ja päiväkotien, kauaskantoiset vaikutukset talouteen osataankin yhä useammin huomioida kuntien talouden suunnittelussa. Talouden suunnitteluun on myös tarjolla erilaisia palveluja ja työkaluja, kuten Kuntarahoituksen talousennustesovellus. Kuntarahoituksen asiantuntijat työstävät usein laskelmia yhdessä asiakkaan kanssa. Myös investoinnin suunnitteluvaiheessa on syytä katsoa kauemmas tulevaisuuteen ­– minkälaisia ja minkä verran käyttäjiä eri tiloille on esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua?

2. Rahoitusmallien vertailu

Kuntarahoituksen asiantuntijat käyvät mielellään avaamassa eri rahoitusmallien erovaisuuksia ja hyötyjä kunnan virkamiehille ja päättäjille. Eri rahoitusmuotojen vertailuun löytyy lisäksi erilaisia tukimateriaaleja ja laskureita. Laskelmat ja vertailut auttavat löytämään kunkin kunnan talouteen ja hankkeen erityispiirteisiin parhaiten soveltuvan rahoitusratkaisun.

Kiinteistöleasingilla on monia etuja:

  • Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
  • Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
  • Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
  • Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
  • Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
  • Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.
  • Taseen ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa useamman yhtäaikaisen investoinnin aloittamisen, kun yhdistetään leasing-rahoitusta ja taselainaa.

Kiinteistöleasingin erityispiirteiden huomioiminen

Keskustelu rahoittajan kanssa kannattaa avata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kiinteistöleasingiin liittyvät erityispiirteet pystytään huomioimaan ajoissa ja hanke saadaan suunnitellussa aikataulussa eteenpäin.

Rakennustapa: Uudisrakennuksien rahoitukseen kiinteistöleasing sopii lähes aina, mutta laajennuksissa ja korjausinvestoinneissa soveltuvuutta on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Tontti: Kiinteistöleasingissa rakennuksen rahoittaja vuokraa tontin, jolle kohde rakennetaan. Tontin täytyy olla asiakkaan omistuksessa, eikä siihen saa kohdistua rasitteita. Tontin vuokrasopimuksen pituuden täytyy olla kaksi kertaa leasingkauden pituus, ja maanvuokrapäätöksen täytyy olla lainvoimainen viimeistään siinä vaiheessa, kun leasingsopimus allekirjoitetaan. Maanvuokran tulee perustua käypään arvoon. Rahoittajalle on hyvä lähettää vuokrattavan tontin karttaliite mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Urakkamuoto: Kiinteistöleasing sopii kokonaisvastuu-urakkaan (KVR-urakka), elinkaarimalliin tai jaettuun urakkaan. Mikäli hanke toteutetaan muilla urakkamuodoilla, on rahoittajan kanssa syytä käydä varhaisessa vaiheessa keskustelua siitä, voidaanko hanke toteuttaa kiinteistöleasingilla.

Avustukset: Mikäli hanke saa liikuntapaikka-avustusta, tällöin kiinteistöleasing ei lähtökohtaisesti sovellu nykyisten avustusehtojen takia rahoitusmuodoksi.

Vihreä Rahoitus: Ennen rahoituksen kilpailutusta on hyvä lähettää Kuntarahoitukselle tiedot hankkeesta (hankesuunnitelma ja energiatodistus), jotta voidaan katsoa, olisiko hankkeelle mahdollista myöntää vihreää rahoitusta. Näin vihreän rahoituksen marginaalialennus pystytään huomioimaan rahoitustarjouksessa.

Lue lisää kiinteistöleasingista:

Kiinteistöleasing yleistyy
Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle
Pöytyä investoi rohkeasti koulutukseen

Teksti: Hannele Borra
Kuva: iStock