Talous nyt: Positiivinen vire jatkuu, vaikka virusvariantit sekoittavat pakkaa

Euroopan komissio julkaisi vastikään uudet ennusteensa EU-maiden talousnäkymistä. Komission odotus vuosien 2021–22 kehityksestä on hyvin samanhenkinen kuin muutkin viime kuukausina julkaistut ennustepäivitykset. Sekä bkt- että inflaatioennusteita on tarkistettu ylöspäin – ensiksi mainittua tuntuvammin ja jälkimmäistä hieman maltillisemmin. Komissio iloitsee EU-maiden päässeen jo vahvasti takaisin kasvun syrjään kiinni. Alkuvuoden tartunta-aallosta johtunut pieni takapakki näyttäisi sekin jääneen pelättyä vaimeammaksi.  

Suomen talous selvisi viime vuodesta hyvin, mutta jatkossa valahdamme EU:n keskikastin alapuolelle 

EU-komission laskelmissa vuoden 2021 maakohtaiset kasvuennusteet vaihtelevat Suomen 2,7 prosentin ja Romanian 7,4 prosentin välillä. Kuluvana vuonna Suomi on siis jäämässä 27 EU-maan joukossa peränpitäjäksi.  

Suomen ei toki voi odottaakaan kasvavan yhtä nopeasti kuin maat, joissa vuoden 2020 koronakuoppa oli paljon syvempi kuin meillä. Toisaalta EU-komission ennusteiden kokonaistarkastelu paljastaa, ettei Suomi yllä vuosien 2020–22 kumulatiivisessa bkt-kehityksessä EU:n keskimääräiselle tasolle. Pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna Suomen bkt-kasvu oli viime vuonna EU:n kuudenneksi parasta. Elpymisvaiheen aikana kuitenkin valahdamme jälleen alempaan keskikastiin ja Suomen bkt:n kumulatiivinen kehitys vuosina 2020–22 oikeuttaa 27 EU-maan sisäisessä vertailussa vasta sijalle 18. 

Kalenterivuosille laskettavat kasvuennusteet vetävät mutkia suoriksi 

Vuositason bkt-ennusteet pyrkivät hahmottamaan ”isoa kuvaa”, jolloin talouden lyhyen aikavälin värinä tasoittuu siistiltä näyttäväksi trendiksi. Yleensä bkt-uran nyanssien puuttuminen ei erityisemmin haittaa, pikemminkin päinvastoin. Koronavirus on kuitenkin ollut taloudelle niin merkittävä shokki, että tällä kertaa vuosineljännestason värinä voi olla normaalia voimakkaampaa, ja siksi myös talouden ennusteriskit ovat poikkeuksellisen suuria.  

Yksi kompastuskivi saattaa olla olettamus, että pandemian hellittäessä talouden aktiviteetti palautuu nopeasti kutakuinkin entiselleen ja työnsä väliaikaisesti menettäneet pääsevät kitkattomasti takaisin työelämään mukaan. Yrityksille korona on kuitenkin ollut kuin pakollinen tuumaustauko, jonka aikana on voinut rauhassa miettiä oman liiketoiminnan syvintä olemusta. Samalla on pitänyt pohtia, miten digiloikat muuttavat kuluttajien käyttäytymistä ja miten omaa bisnestä voisi pyörittää tehokkaammin.  

Koronapandemia on hyvinkin saattanut kylvää entistä voimakkaamman tuottavuuskasvun siemenen, mikä pitkällä aikavälillä parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Ensivaiheessa tuotannon tehostuminen ja uudistuminen voivat kuitenkin näkyä osaamistarpeiden muuttumisena, työmarkkinoiden pahentuneina kohtaanto-ongelmina ja odotuksia hitaampana työllisyyskasvuna. Mikäli palkkasumman kasvu hidastuu, myös kysynnän toipuminen voi pettää odotukset, kunnes alkuvaiheen kitkatekijöistä päästään yli. Emme myöskään ole vielä kovin hyvin selvillä, miten suuri lasku koronasta lopulta lankeaa yritysten konkursseina ja pankkien luottotappioina.  

Toinen talousennusteisiin liittyvä ilmiselvä riskitekijä on edelleen itse koronapandemia. Positiivinen uutinen on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa rokotekattavuus alkaa jo olla varsin korkealla tasolla. Koska parhaat rokotteet näyttäisivät tehoavan hyvin myös virusmuunnoksiin, terveyskriisi saataneen länsimaissa lähikuukausina hallintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö talous voisi edelleen kohdata vakaviakin häiriöitä. Kehittyvät maat ovat yhä kaukana riittävästä rokotekattavuudesta. Virus kiertää maailmalla vielä pitkään ja paikalliset epidemia-aallot voivat jatkossakin aiheuttaa monenlaista haittaa globaaleille toimitusketjuille.  

Varoittavatko korkomarkkinat jo kasvun (väliaikaisesta) hidastumisesta? 

Pitkät korot ovat viime viikkoina laskeneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa pitkien korkojen aleneminen alkoi jo maaliskuussa. Näinkin voimakas suunnanmuutos voi äkkiseltään tuntua yllättävältä, sillä samanaikaisesti inflaatio on ylittänyt odotukset ja reaalitalouden kasvuennusteita on systemaattisesti tarkistettu ylöspäin.  

Markkinat ehkä kertovat, että alkuvuoden korkojen nousu oli talouden perustekijöihin nähden hieman liian nopeaa eikä elpyminen ehkä olekaan niin tasaista ja vahvaa kuin vuositason bkt-ennusteet antavat ymmärtää. Korkoliike kertoo myös, ettei pandemia ole ohi vaan elämme yhä sen keskellä. Vaikka länsimaissa terveyskriisi alkaisikin jo olla hallinnassa, maailmanlaajuisesti ei tautia ole vielä selätetty. 

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Markkinakatsaus 10/2020

Koronapandemia yhä akuutti riski maailmantaloudelle

Koronakevät suisti maailmantalouden syvään taantumaan. Voimakkaimmin bkt supistui alkuvuonna maissa, joissa epidemiatilanne oli vaikein ja riippuvuus palvelusektorista suuri. Maailmantalouden pohja saavutettiin kuitenkin melko nopeasti jo huhti–toukokuussa. Kesäkuukausista alkaen yksityinen kulutus, teollinen tuotanto ja maailmankauppa ovat selvästi piristyneet.

Teollisuuden globaali toipuminen jatkuu, mutta tartuntojen uusi aalto painaa palvelualoja

Koronatartuntojen lisääntyminen ja uudet paikalliset rajoitukset vaikeuttavat erityisesti palvelualojen toipumista. Makrotalouden riskit ovat yhä alasuuntaiset. Suurin riski liittyy koronapandemian mahdolliseen uuteen eskaloitumiseen, jolloin uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen ja kääntää maailmantalouden uudelleen laskuun. Muita keskeisiä lähiajan riskitekijöitä ovat USA:n vaalit, jotka voivat vaikuttaa kotimaan elvytyspolitiikan suuntaan ja kansainvälisten kauppasuhteiden kehitykseen, sekä EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut tulevista kauppasuhteista. EKP ennustaa euroalueen bkt:n supistuvan 8 % vuonna 2020 ja kasvavan 5 % vuonna 2021.

Korko-odotukset laskeneet, vaikka elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Koronakriisin pitkittyminen on johtanut korko-odotusten laskuun entistäkin alemmaksi. Euron vahvistuminen on lisännyt lyhyen aikavälin deflaatioriskejä. Julkistalouksien velkataakat kasvavat merkittävästi, mikä voimistaa tarvetta pitää politiikkakorot matalalla. EKP:n elvytystoimet – erityisesti pankkien rahoituksen saatavuutta tukeva TLTRO-ohjelmat – ovat painaneet euribor-korot hyvin mataliksi ja lyhyet jopa EKP:n talletuskoron alapuolelle.

Pandemian sitkeyden vuoksi EKP saattaa lähikuukausina yhä lisätä elvytystä. Lisäkoronlaskut eivät kuitenkaan enää vaikuta todennäköisiltä. Toisaalta EKP:n korkopolitiikassa ei odoteta myöskään kiristyksiä ennen kuin aikaisintaan vuoden 2023 paikkeilla ja senkin jälkeen korkojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti. Käytännössä rahamarkkinakorkojen uskotaan pysyvän negatiivisina 2020-luvun puolivälin yli.

Korko-odotukset voivat muuttua nopeasti mikäli inflaatio- tai kasvunäkymässä tapahtuu positiivista kehitystä. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt merkittävä osa elvytyksestä kanavoituu valtioiden koronatukien kautta suoraan reaalitalouteen – siksi mahdollisuudet kysyntäinflaation elpymiselle ovat paremmat. Mikäli EU:n elvytyspaketin avulla onnistutaan vauhdittamaan talouden rakennemuutosta, pitkän aikavälin kasvupotentiaali vahvistuu ja tasapainokorot voivat sitä kautta kääntyä nousuun.

Pandemian toinen aalto on pitänyt osakemarkkinat ja yrityslainojen riskilisät sivuttaisliikkeessä.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä hyvin – vaara ei kuitenkaan ole ohi

Suomen bkt selvisi kevään kriisistä suhteellisen pienin vaurioin, koska epidemia ja talouden rajoitustoimet pysyivät maltillisina. Toisaalta maailmanmarkkinoiden heikkous välittyy meille viiveellä ja siksi Suomen elpyminen on verrokkimaita hitaampaa.

Viennin ja investointien vaikeudet ovat pääosin vasta edessä. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen toipumista.

Talouteen jää pitkäkestoisia arpia – Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaali 1,5 prosentin tuntumassa

Tämän hetken perustrendien perusteella voimakasta uutta bkt-pudotusta ei olisi enää tulossa. Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä osa koronavaikutuksista voi kyteä piilossa ja kasautua. Jollain toimialoilla voidaan nähdä konkurssiaaltoja. Koronakriisi jättää talouteen pitkäaikaisia arpia. Työttömyys saavuttaa huippunsa vasta ensi vuonna, ja palautuminen kriisiä edeltävälle työllisyyden tasolle kestää vuosia.

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti, vuosina 20202022 jopa yli 40 miljardia euroa, jolloin julkisen talouden velkasuhde nousee lähivuosina voimakkaasti. Velkaantuminen on perusteltua ja tarpeellista talouden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja suurtyöttömyyden estämiseksi. Kansainvälisessä vertailussa velkasuhde pysyy edelleen kohtuullisen maltillisena. Velkaantuminen painottuu valtiontalouteen kuntien saadessa valtiolta merkittävää koronatukea. Velkaantuminen saadaan aikanaan hallintaan mikäli osaamista, työllisyyttä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parantavia rakenneuudistuksia kyetään riittävästi tekemään.

Kuntataloudelle merkittävää koronatukea 2020–2021 – vaikuttaa rahoitusalijäämään pienentävästi

Kuntatalouden näkymä on valtion uusien koronatukien ansiosta vuosien 202021 osalta hieman aiempia arvioita parempi. Kuntatalouden velkaantumisvauhti pysyy pidemmällä aikavälillä kuitenkin 22,5 miljardin haarukassa. Mittavia sopeutustoimia tarvitaan ja kuntaliitoksia nähdään.

Lataa markkinakatsaus

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

Markkinakatsaus 10/2019

Teollinen matalasuhdanne hidastaa maailmantaloutta, mutta taantuma ei ole vielä näköpiirissä

Teollisuuden tunnusluvut vahvistavat USA:n ja Kiinan kauppakiistojen vaikuttaneen jo merkittävästi talouden kehitykseen. Useilla talousalueilla voidaan puhua teollisesta taantumasta. Globaalin suhdanteen kannalta avainkysymys on, missä määrin matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisemmille palvelualoille.

Talouden uutisvirta on heikentynyt voimakkaimmin Euroopassa. Saksassa teollisuustuotannon pudotus on ollut niin voimakasta, että ainakin lyhyt negatiivisen BKT-kasvun jakso on melko todennäköinen.

Koko maailmantaloudessa suhdanteiden jäähtyminen vaikuttaa yhä hallitulta ja ennakoivat indikaattorit viittaavat pikemminkin pitkittyneen hitaan kasvun vaiheeseen kuin taantumaan.

Poliittisia riskejä kuitenkin riittää:

  • USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelujen on määrä jatkua lokakuussa mutta merkittävää läpimurtoa ei ole näköpiirissä. Kauppakiistat uhkaavat laajeta myös USA:n ja EU:n välillä.
  • Britanniassa parlamentti on päättänyt estää sopimuksettoman EU-eron 31.10.2019. Pääministeri Johnsonin jatkotoimista on kuitenkin yhä suurta epävarmuutta. Silti jatkoaika sopimusneuvotteluille sekä uudet parlamenttivaalit Britanniassa vaikuttaa todennäköisemmältä skenaariolta.

EKP:n syyskuiset rahapolitiikkapäätökset ovat herättäneet osassa euromaista odottamattoman voimakasta kritiikkiä. Negatiivisten korkojen politiikkaa vastustetaan, koska se heikentää säästäjien asemaa ja pankkien kannattavuutta. Mikäli euroalueen suhdannekuva vakautuu ja inflaatio-odotukset alkavat toipua, politiikkatoimia haastetaan myös jatkossa.

FED:n odotetaan laskevan korkoja tänä vuonna ainakin kertaalleen, koska teollisuuden matalasuhdanne on osoittautumassa USA:ssakin odotettua vakavammaksi. Toisaalta työllisyystilanne on pysynyt vakaana, mikä tukee keskuspankin omaa näkemystä ”vakuutusluontoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista.

Kesän jälkeen nähty korkojen lasku on ollut suhdannemielessä ”ylilyönti” ja heijastelee poliittista epävarmuutta.


Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja teollista tuotantoa – talouden uutisvirta on kuitenkin Eurooppaa lukuun ottamatta nyt vähemmän negatiivista kuin kesällä



Jatkon kannalta oleellista on se, missä määrin teollinen matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisille palvelualoille – toistaiseksi ei vielä voimakasta tartuntavaikutusta


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille).
Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50 : sektorin odotetaan supistuvan


Suhteellisen vakaana pysyvä työllisyystilanne (pl. Ruotsi) tukee teollisuusmaissa kotimaista kulutuskysyntää



Toistaiseksi väliaikainen suhdannekuoppa näyttää taantumaa todennäköisemmältä

Yleensä taantuman käynnistyminen johtuu yksityisen sektorin yli-investointien ja/tai ylivelkaantumisen purkautumisesta.

Kiinaa lukuun ottamatta merkittäviä ylilyöntejä isoilla talousalueilla on vaikea osoittaa. Keskusjohtoisena taloutena Kiina on kuitenkin erikoistapaus eikä aidoille markkinatalouksille tyypillisiä voimakkaita korjausliikkeitä ole toistaiseksi tapahtunut.

Keskuspankkien elvytyskyky on heikentynyt, mutta omilla toimillaan ne pystyvät kuitenkin varmistamaan velanhoitokustannusten pysymisen alhaisina, mikä vähentää taantuman todennäköisyyttä.

Finanssipoliittinen elvytys on myös noussut agendalle – jopa euroalueella.

Laaja-alaisesti reaalitalouden muuttujia huomioivat mittarit (kuten OECD:n ennakoiva indikaattori) viittaavat hyvin hitaaseen mutta vakautuvaan kasvunäkymään.



Suhdannenäkymään suhteutettuna korkotason lasku ollut liiankin voimakasta – poliittiset riskit vaikuttavat

On kuitenkin useita syitä, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:

  • Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
  • Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
    • Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
    • Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
  • Velkaantuneet julkistaloudet eivät kestä merkittävästi korkeampaa korkotasoa



EKP:llä hankala tilanne: negatiivisten korkojen haittavaikutukset puhuttavat entistä enemmän, mutta inflaatio-odotusten pudotus vaatii uusia toimia

Markkinat ylihinnoittelivat EKP:n halukkuutta laskea talletuskorkoa ja euriborit ovat hieman nousseet elokuun pohjilta. EKP:n rahapolitiikkavirityksessä ei kuitenkaan odoteta merkittävää muutosta kiristävämpään suuntaan ainakaan pariin vuoteen.

Suurimpana ongelmana on inflaatio-odotusten valuminen historiallisen alhaisiksi, mikä puoltaa rahatalouden pitämistä kevyenä. Pidemmälläkin aikavälillä koronnostomahdollisuudet nähdään rajallisina – euriborien odotetaan yhä pysyvän negatiivisina pitkälle ensi vuosikymmenen puolivälin yli.



Suomen talouden näkymä

Suomen BKT-kasvu on jo hidastunut mutta on olosuhteet huomioiden yhä kohtuullisella tasolla. Erityisesti teollisuustuotannon kasvun jatkuminen on ollut myönteinen yllätys.

Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020–2021 kasvuennusteita on siksi jouduttu syksyn mittaan alentamaan.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat kuluvana vuonna selvästi pahentuneet – yrityksissä työvoiman tarve kasvaa yhä mutta työllisten määrä ei ole enää juurikaan kasvanut.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan BKT-kasvu hidastuu ensi vuonna 0,7 prosenttiin ja jää 1,0 prosenttiin myös vuonna 2021. Suurimpina selittäjinä kasvun hidastumiselle ovat nettoviennin ja investointien hyytyminen.

Valtiovarainministeriön tuore talousennuste alleviivaa uusien työllisyystoimien välttämättömyyttä –  nykymenolla velkaantumiskehitys kiihtyy.

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisen polarisaation syvenemisestä ja syntyvyyden laskun vauhdittamasta väestön ikärakenteen nopeasta muutoksesta. Jo 2020-luvulla päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat tuntuvasti, kun taas vanhusten palveluiden tarve kasvaa jyrkästi.


Suomen talouskasvu on selvästi hidastunut mutta säilynyt olosuhteisiin nähden kohtalaisena –teollisuustuotanto on jopa yllättänyt positiivisesti

Viime vuosina BKT-kasvu on ollut pitkälti työn määrän kasvun varassa – jatkossa tarvitaan enemmän tuottavuuskasvua tukevia tuotannollisia investointeja.



Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy silti jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen vaimenee



Työllisyystilanne on yhä hyvä, vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat selvästi pahentuneet

Kuluvana vuonna avoimien työpaikkojen määrä jatkanut selvässä kasvussa, mutta työttömien määrä ei ole enää juuri laskenut.



Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi



VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän

Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan:

  • Ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 %:iin vuonna 2023.
  • Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65000 uutta työllistä 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.

Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa kuluvan vuoden 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.



Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisesta polarisaatiosta ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta

Seuraavan 20 vuoden aikana väestö kasvaa ainoastaan neljässä maakunnassa.

Väestön ikärakenteen – ja siten palvelutarpeiden – muutos on rajua jo 2020-luvulla. Seuraavan 10 vuoden aikana päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat merkittävästi. Yli 80-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.



Vastuuvapauslauseke

Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen. Sen tiedot perustuvat esityksen laatimishetken tilanteeseen ja voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Kuntarahoituksella ei ole velvollisuutta päivittää, muokata tai täydentää julkaisua. Esitystä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään siinä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämä esitys on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön, eikä esitystä tai sen osaa saa käyttää tai kopioida ilman Kuntarahoituksen lupaa. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Markkinakatsaus 9/2019

Maailmantalouden kasvun hidastuminen laaja-alaista – keskuspankit torjuvat taantumaa

  • USA:n ja Kiinan kauppasota on siirtymässä suvantovaiheeseen mutta merkittävää liennytystä ei ole odotettavissa. Kauppasota häiritsee yritysten arvoketjuja sekä heikentää investointihaluja ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvua. Tartunta teollisuudesta palvelualoille on toistaiseksi ollut kohtuullisen vähäistä.
  • Kauppasodan suhdannevaikutukset ovat voimakkaimmillaan Kiinan ja muun Aasian vientiteollisuudessa sekä Saksassa. USA:kin kärsii kasvuodotusten heikkenemisestä, mikä näkyy vaisumpana työllisyyskasvuna. USA:n korkomarkkinat varoittavat taantumasta mutta laajemmat mittarit ennakoivat vasta hitaan kasvun vaihetta.
  • Britanniassa parlamentti on estämässä sopimuksettoman EU-eron. Epävarmuutta on silti yhä pääministeri Johnsonin jatkotoimista sekä EU:n halusta myöntää lisää jatkoaikaa. ”No-deal” Brexitin todennäköisyys 31.10. on joka tapauksessa pienentynyt, mikä on hieman parantanut markkinatunnelmaa ja vahvistanut puntaa.
  • Euroalueella talouskasvu on selvästi hidastunut, mutta välittömän taantuman riskit ovat toistaiseksi rajoittuneet autoteollisuuden ongelmien kanssa painivaan Saksaan ja poliittisen kriisin halvaannuttamaan Italiaan.
  • Rahatalouden elvytys saa syksyn aikana lisää kierroksia. Kiina alensi jo pankkien reservivaatimuksia luotonannon piristämiseksi. USA:n keskuspankki Fedin odotetaan jatkavan koronlaskuja jo syyskuussa. Myös EKP:ltä odotetaan uusia elvytystoimia (talletuskoron alentaminen, uusi arvopaperien netto-osto-ohjelma, ennakoiva viestintä).
  • Elokuussa pitkät korot laskivat voimakkaasti suhdannepelkojen ja poliittisten riskien vuoksi. Keskuspankkien elvytys ja sopimuksettoman Brexitin välttäminen voivat purkaa korkomarkkinoiden ääripessimististä hinnoittelua.


Maailmantalouden nousukausi kovassa paineessa, mutta  ”suhdannekuoppa” silti taantumaa todennäköisempi skenaario

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on merkittävästi heikentänyt Kiinan vientiä. Kasvutavoitteissa riittävän lähellä pysyminen edellyttää lisää talouden elvytystoimia.

Vuoden 2018 jälkipuoliskolta alkaen kauppasodan negatiiviset vaikutukset maailmantalouteen selvästi voimistuivat. USA:n talous on ollut pitkään vahvin lenkki, mutta kasvunäkymä on sielläkin heikkenemässä. Tällä hetkellä siirtymä hitaan kasvun vaiheeseen – eräänlaiseen ”suhdannekuoppaan” – on kuitenkin suoranaista taantumaa todennäköisempi.


Kasvun hidastuminen on laaja-alaisempaa kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen – suurista maista taantumassa (tai lähellä) kuitenkin vasta Italia ja Saksa


Kauppasodan suhdannevaikutukset voimistuvat, jos luottamus alkaa heikentyä myös palvelualoilla

Kauppasota vähentää maailmankauppaa ja investointeja, mikä heijastuu jo varsin voimakkaasti globaaliin teolliseen sykliin. Suhteellisen vahva kotimainen kysyntä kuitenkin toistaiseksi tukee palvelualoja ja pitää BKT-kasvun positiivisena.

PMI ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan


USA:n korkomarkkinat varoittavat jo taantumasta -laajemmat talouden indikaattorit viittaavat toistaiseksi kuitenkin vain hidastuvan kasvun vaiheeseen

USA:n korkokäyrän “invertoituminen” (10v. korko alle 3kk koron ja ajoittain myös 10v. korko < 2v. korko) on historiassa osoittautunut varsin luotettavaksi “taantumasignaaliksi”. Ennakointiaika on kuitenkin usein pitkä, 1-2 vuotta.

Laajemmin talouden muuttujia huomioivat suhdanneindikaattorit – kuten OECD:n suhdannekuvaaja – ei kuitenkaan vielä hälytä taantumasta vaan ”vain” selvästi hitaamman kasvun vaiheesta.


Brexit-prosessi yhä sekava mutta sopimuksettoman eron riski on pienentynyt, mikä näkyy punnan vahvistumisena ja vähentää pitkien korkojen laskupainetta


Fed jatkaa koronlaskuja, koska USA:n työllisyyskasvu on trendinomaisesti hidastumassa

Viime kuukausina USA:n työllisyyden trendikasvussa on tapahtunut tasopudotus, mikä lienee seurausta kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta. Uusien työpaikkojen nettolisäyksen 6 kk:n keskiarvo on silti yhä 150 tuhannen tasolla, mikä riittää pitämään työttömyysasteen vakaana.

Työmarkkinoiden heikentymisen vuoksi markkinat odottavat Fedin laskevan ohjauskorkoa loppuvuoden aikana vielä vähintään kaksi kertaa 0,25 %-yksikköä.


EKP:lta odotetaan merkittävää elvytystä – markkinat hinnoittelevat euribor-korkojen pysyvän negatiivisina ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolle

EKP:n syyskuun kokoukselta odotetaan talletuskoron laskua vähintään 0,10 %-yksiköllä, arvopapereiden netto-ostojen käynnistämistä uudelleen sekä vahvempaa ennakkoviestintää elvytystoimien jatkumisesta tulevaisuudessa.

Euribor-korot ovat olleet voimakkaassa laskussa viime toukokuusta lähtien. Niiden lasku on nyt pysähtynyt mutta euriborien odotetaan pysyvän negatiivisina ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolle saakka.


Pitkien swap-korkojen syöksy on pysähtynyt – tasojen odotetaan kuitenkin pysyvän pitkään alhaisina

Markkinat hinnoittelevat pitkiin korkoihinkin hyvin maltillista nousua.


Inflaatio-odotukset vakautuneet alhaiselle tasolle – keskuspankkien taseiden odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun inflaatio-odotusten vahvistamiseksi

Suomen talouden näkymä

  • Suomen BKT kasvoi alkuvuonna 2019 noin 2 prosentin vuosivauhdilla, mikä on kansainvälisen talouden tila huomioiden yllättävän vahvaa kasvua. Toisaalta viime vuoden lopun kasvulukuja on korjattu heikompaan suuntaan ja vuoden 2018 BKT-kasvu on jäämässä 1,7 prosenttiin.
  • Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020-2021 kasvuennusteita tullaan todennäköisesti syksyn aikana alentamaan.
  • Kotimaisista riskitekijöistä ehkä merkittävin on rakentamisen syklin selvä jäähtyminen – rakennusinvestoinnit ovat nykyisessä noususuhdanteessa olleet yksi keskeinen kasvun ajuri. •Työllisyyden paraneminen on käytännössä pysähtynyt. Työllisten absoluuttinen määrä on ollut alkuvuonna jopa hienoisessa laskussa. Varsinkin kokoaikaisten työsuhteiden määrä näyttäisi kääntyneen lievään laskuun.
  • Hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa – 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2023 edellyttäisi nykytasoon nähden noin 75 000 uutta työllistä.
  • Bruttokansantuotteen ja työllisyyden kasvun selvä hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusasemaan. Kuntataloudessa velkaantuminen alkoi kiihtyä jo 2018. Koko julkisen talouden tasapaino entistä enemmän sosiaaliturvarahastojen ylijäämien varassa.

Suomen BKT-kasvu oli alkuvuonna 2019 jopa yllättävän vahvaa mutta loppuvuoden näkymä on selvästi heikompi – kasvuennusteita 2019-2021 joudutaan alentamaan


Globaali epävarmuus hidastaa vientiä ja investointeja – yksityisen kulutuksen kehityskin odottamattoman vaisua

Yksityinen kulutus ei ole yli vuoteen juurikaan kasvanut, vaikka työllisyyden ja palkkasumman kasvu on ollut vahvaa. Heikentynyt kuluttajien luottamus sekä kotitalouksien paisunut velkalasti ilmeisesti vähentävät kulutus- ja investointihaluja.

Nettoviennin (vienti-tuonti) trendin kasvuvaikutus on ollut negatiivinen jo vuoden 2018 alkupuolelta alkaen.


Rakennussyklin jäähtyminen yksi merkittävimmistä kotimaisista talouden riskitekijöistä


Työllisyyden paraneminen käytännössä pysähtynyt – laadullisesti työllisyyskasvu painottunut viimeisen vuoden ajan osa-aikaisiin työsuhteisiin


75 prosentin työllisyystavoite on karkaamassa – puuttuvia työpaikkoja yli 75 000

Hallituksen 75 %:n työllisyystavoite vuonna 2023 merkitsee 60 tuhatta työpaikkaa enemmän kuin Valtiovarainministeriön peruslaskelmassa. Nykytilanteeseen suhteutettuna työllisyystavoite edellyttää työllisten määrän kasvua yli 75 000 v. 2023 mennessä.

Hallituksen 75 %:n työllisyystavoite vuonna 2023 merkitsee 60 tuhatta työpaikkaa enemmän kuin Valtiovarainministeriön peruslaskelmassa. Nykytilanteeseen suhteutettuna työllisyystavoite edellyttää työllisten määrän kasvua yli 75 tuhannella vuoteen 2023 mennessä.


Kuntien velanotto kiihtynyt jo vuodesta 2018 – SoTu-rahastojen ylijäämien ja talouskasvun ansiosta julkisyhteisöjen kokonaisvelkasuhde kuitenkin laskenut

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.