Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Talous voi ajautua tempoilevaan liikkeeseen, jota on vaikea ohjata

Välillä taloudessa tapahtuu asioita, joita on osattu odottaa, mutta jotka kuitenkin pääsevät yllättämään. Koronataantuman jälkeinen kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen on esimerkki tällaisesta ilmiöstä. Jo koronakriisin alkuvaiheessa pohdittiin, mitä mahtaa tapahtua, kun rajoitusten hellitettyä patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua. Ymmärrettiin, että kun talouden tuotantokyky laitetaan useaksi kuukaudeksi pakkaseen, sulattaminen kestää hyvän tovin ja hinnat saattavat nousta – ainakin väliaikaisesti.

Tuotannon pullonkaulat ja inflaatiopulssi ovat kuitenkin osoittautumassa selvästi ennakoitua pitkäkestoisemmiksi. Toki matkan varrella on ollut odottamattomia ilmiötä vahvistavia tekijöitä. Uudet virusvariantit ja paikalliset epidemia-aallot kansainvälisten arvoketjujen solmukohdissa ovat pahentaneet tuotantokapeikkoja. Myös Ever Given -konttialuksen juuttuminen maaliskuussa poikittain Suezin kanavaan häiritsi pitkään tavaratoimituksia.

Kasvu- ja inflaatioluvuissa edessä normaalia suurempaa aaltoliikettä?

Kysynnän kova alkukiihdytys on joka tapauksessa pistänyt toimitusketjut yllättävän lujille: on pulaa konteista ja komponenteista, raaka-aineista ja energiasta, ja myös työvoimasta. Lisäksi talous tulee pandemiasta hieman erilaisena ulos. Muutostrendit, kuten etätyön yleistyminen, digiloikat sekä liikenteen sähköistyminen, muovaavat kysynnän rakennetta eli mitä halutaan kuluttaa. Rakennemuutoksen vuoksi joissain raaka-aineissa ja komponenteissa kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voi jatkua vielä pitkään.

Maailmantalous saattaakin olla ajautumassa pumppausliikkeeseen, jollaiseen ei ole vähään aikaan totuttu. Bkt-kasvu on juuri nyt vauhdikasta, kun kysyntä virkoaa ja kova menekki tyhjentää varastoja. Lähitulevaisuudessa yritykset pyrkinevät myös kasvattamaan varastojaan varautuakseen kasvun jatkumiseen. Kun tarjonnan pullonkaulat aikanaan helpottavat, myös varastojen kerryttämisen motiivi pienenee, millä saattaa hetkellisesti olla yllättävän suuri negatiivinen vaikutus bkt-kasvuun. Kasvuvauhdissa tapahtuvat lyhyen aikavälin heilahtelut voivatkin merkittävästi kasvaa.

Samanlaista aaltoliikettä nähtäneen inflaatiossa. Varsinkin Yhdysvalloissa koronaherkimmät hintaerät, kuten hotellihuoneiden, lentolippujen sekä käytettyjen autojen hinnat, ovat terävän nousupiikin jo kokeneet, ja niissä on edessä kenties huomattavaakin laskua. Vaikka hintatason nousu alkaisi lähikuukausina osoittaa tasaantumisen merkkejä, ei inflaatioriskejä kannata silti unohtaa. Energian hintakehitys näyttää juuri nyt aika ikävältä, ja myös monissa jäykästi reagoivissa hintaerissä on yhä sisällä huomattavaa nousupainetta.

Talouden heikentynyt ennustettavuus lisää talouspolitiikan haasteita

Koronakriisi on ollut maailmantaloudelle järistys, jonka akuutti vaihe jäi sittenkin aika lyhytaikaiseksi, mutta jonka jälkimainingeissa talous heiluu normaalia enemmän. Syksyn aikana julkaistuista Suomen talouden ennusteistakin jo näkee, että näkemyserot tulevasta kehityksestä ovat kasvamaan päin. Bkt-kasvun ja inflaation ennustettavuuden heikkeneminen häiritsee talouspolitiikan oikeasuhtaista virittämistä. On normaaliakin hankalampaa arvioida, milloin on turvallista lopettaa velkaelvytys.

Rahapolitiikan puolella ei ole yhtään helpompaa. Vaikutusviiveiden vuoksi rahapolitiikkatoimia joudutaan virittämään noin vuoden päässä siintävien odotusten varassa. Makromuuttujien tempoilu vaikeuttaa olennaisesti tehtävän onnistumista.

Kun tie on kuoppainen ja näkyvyys huono, ohjaustoimilta odotetaan malttia ja johdonmukaisuutta, mutta myös reagointikykyä. Jatkossa talouspolitiikan onnistunut viestintä epäilemättä korostuu, sillä äkkinäiset markkinahinnoittelun muutokset ovat jo sinänsä riski talouden vakaalle kehitykselle.


Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Globaali talous jatkaa kasvua, palaavatko korot kasvu-uralle? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 8/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_082021Lataa

Kesäkauden aikana on nähty mielenkiintoisia markkinaliikkeitä. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, mutta osakemarkkinoilla alkuvuoden vahva veto on vain jatkunut. Yhdysvalloissa pitkien korkojen lasku alkoi jo maaliskuussa, Euroopassa vasta myöhemmin keväällä. Taustalla on korkosijoittajien pelko talouskasvun ennenaikaisesta jäähtymisestä.

– Alkuvuodesta suhdanneodotukset kieltämättä vahvistuivat hieman liian nopeasti. Koronapandemiasta toipuminen on pitkä prosessi eikä palautuminen tapahdu kitkatta. Lisäksi uudet virusmuunnokset ovat voimistaneet talouden lyhyen aikavälin riskejä. Nämä riskit kohdistuvat erityisesti kehittyviin talouksiin, joissa rokotesuoja on merkittävästi teollisuusmaita heikompi. Kiinan asema globaalien toimitusketjujen solmukohtana on erityisen merkittävä ja siksi Kiinan paikallisilla epidemia-aalloilla voi olla vaikutusta koko maailmantalouteen, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii.

Kasvu jatkuu, Euroopassa jopa odotettua vahvempana

Vaikka maailmantalous on jo ohittamassa toipumisvaiheen kasvuhuippunsa, globaalin suhdanteen perustrendi on yhä hyvin myönteinen. Kasvu jatkuu laajalla rintamalla, Euroopassa jopa odotuksia vahvempana. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain bkt-luvut olivat ennakoitua vaisummat, mutta lievä pettymys selittyi pääosin varastojen supistumisella. Kotimainen kulutuskysyntä jatkoi Yhdysvalloissa voimakkaassa kasvussa.

Maailmantalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymä on myös vahvistumassa.

– Pandemia on edistänyt digitalisaatiota ja tarjonnut yrityksille mahdollisuuden etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja. Valtiot panostavat nyt julkisiin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntien perusinfraa ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä edistämään vihreää siirtymää. Keskuspankit ovat uudistaneet rahapolitiikkastrategioitaan siten, että ne tukisivat paremmin hintavakaustavoitteen toteutumista ja avaisivat mahdollisuuden korkoympäristön normalisoitumiselle, Vesala perustelee.

Maailmantalouden keskipitkän aikavälin perusviritys on siis varsin positiivinen. Toki kustannusten nousu on lisännyt stagflaation eli inflaation ja aneemisen talouskasvun yhdistelmän mahdollisuutta, mutta se on vain yksi mahdollinen skenaario, eivätkä esimerkiksi osakemarkkinat näytä tällä hetkellä olevan stagflaatiosta kovin huolissaan. Vallitseviin suhdanneolosuhteisiin nähden kesän aikana tapahtunut korkotason lasku vaikuttaa ylimitoitetulta.

– Mikäli maailmantalouden kasvunäkymä säilyy loppuvuonna likimain odotetun kaltaisena, koroissa nähtäneen käänne takaisin nousutrendille, Vesala ennakoi.

Olemme aiemmin arvioineet, että Euroopan keskuspankki saattaisi käynnistää korkotason asteittaisen normalisoinnin vuoden 2023 loppupuolella.

– Heinäkuussa julkaistun strategiauudistuksen ja sitä seuranneen rahapolitiikkaohjeistuksen perusteella tämä aikataulu vaikuttaa ehkä liian varhaiselta. Toisaalta reaalitalouden pitkän aikavälin skenaarioissa ei ole tapahtunut kovin oleellisia muutoksia, Vesala arvioi.

Suomen talouden kasvu jatkuu, työllisyysluvut jymy-yllätys

Suomen talouden tunnusluvut ovat pysyneet vahvoina.

– Ennakkotiedot vuoden toiselta neljännekseltä lupaavat sen verran voimakasta kasvua, että vuoden 2021 bkt-ennusteita saadaan luultavasti edelleen korjata ylöspäin. Teollisuudessa tilauskanta on vahvistunut erittäin hyvälle tasolle ja keskeisimmät vientimaamme näyttäisivät olevan jo vahvassa noususuhdanteessa, Vesala sanoo.

Ehkä suurimmat positiiviset yllätykset on kesän aikana nähty työmarkkinoilla. Työllisyysasteen trendi on noussut jo selvästi 72 prosentin ja työttömyysastekin on painunut alle 8 prosenttiin.

– Erityisen hämmästyttävää on ollut työvoiman voimakkaana jatkuva kasvu: työmarkkinoille aktiivisesti osallistuvia 15–74-vuotiaita henkilöitä on jopa viitisenkymmentä tuhatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yleensä taloustaantumat pikemminkin vähentävät työmarkkinoille osallistumista kuin lisäävät sitä. Osallistumisasteen nousu on toki erittäin tervetullutta, sillä monilla aloilla, varsinkin palveluissa ja rakentamisessa, kärsitään jo noususuhdanteen tässä vaiheessa työvoimapulasta, Vesala jatkaa.

PääekonomistiTalousTapahtumat

Näkökulma: Avaako talouden noususuhdanne EKP:lle ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista?

Yhdysvallat nousee koronataantumasta sen verran kovalla voimalla, että maan keskuspankki Fed on jo joutunut vihjaamaan tulevista rahapolitiikan kiristyksistä. Tällä hetkellä Fed näkee nostavansa ohjauskorkoja vuonna 2023, mutta talouden kasvu- ja inflaatioennusteista päätellen näkemys tulee vielä siirtymään aikaisemmaksi. Määrällistä elvytystä eli keskuspankin arvopaperiostoja voidaan hyvinkin alkaa vähentää jo reilun puolen vuoden päästä. Ruodin Fedin haastavaa tasapainoilua elvytyksen ja talouden ylikuumenemisen torjumisen välillä viime viikkoisessa blogikirjoituksessani Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut.

Euroalueella talous toipuu huomattavasti Yhdysvaltoja hitaammin. Inflaatio on väliaikaisten kitkatekijöiden vuoksi meilläkin kiihtymässä, mutta riski talouden ylikuumenemisesta on huomattavasti vähäisempi kuin USA:ssa. Euroalueen rahapolitiikassa ei olekaan vielä näköpiirissä nopeaa suunnanmuutosta.

Silti myös Euroopan keskuspankin viestintä on jo muuttunut aiempaa optimistisemmaksi: talouden elpyminen nähdään odotuksia voimakkaampana ja kasvuennusteita on selvästi nostettu. EKP arvioi euroalueen bkt:n kasvavan sekä tänä että ensi vuonna yli 4,5 prosentin vauhdilla. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi jokin aika sitten valoisasti, että euroalue on saavuttanut merkittävän ”käännekohdan”.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta pandemia ei ole vielä ohi. Vaikka Eurooppa on lähes kirinyt rokotekattavuudessa USA:n kiinni, koronaviruksen delta-muunnoksen leviäminen on ainakin lyhyellä aikavälillä merkittävä riskitekijä ja taloudessa on yhä varauduttava takapakkeihin. Sitä mukaa kun molemmat rokoteannokset saaneiden osuus väestöstä kasvaa, yhteiskunnan normaalia toimintaa pitkäkestoisesti rajoittavien sulkutilojen riski kuitenkin pienenee. Siksi talouden perusvirityksen voidaan sanoa osoittavan jo kohti parempia aikoja.

Alkava noususuhdanne voi avata Euroopan keskuspankille ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista, jotka pitkäkestoisena ilmiönä voivat aiheuttaa talouteen haitallisia sivuvaikutuksia. Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote lähestyy vuonna 2023 kehitysuraa, jolla oltiin ennen pandemiaa. Koronakriisistä jää eittämättä yhteiskuntaan monenlaisia arpia, mutta tuotannon volyymiin ei pysyvää pudotusta ole näillä näkymin syntymässä. Vuosi 2023 saattaa lopulta olla EKP:lle sopiva ajankohta aloittaa korkopolitiikan asteittainen normalisointi.

Viimeisen viiden–kuuden vuoden aikana euroalueen riskittömien pitkien korkojen (Saksan lainakorot) suhdanneluontoinen vaihtelu on tapahtunut suunnilleen -0,80 ja +1,00 prosentin haarukassa. Näin alhainen pitkien korkojen taso on ollut oire ”sekulaarisesta stagnaatiosta”, jossa säästetään enemmän kuin investoidaan, deflaatio uhkaa ja tuottavuuskasvu on kituliasta.

Seuraavan parin vuoden aikana koronakriisistä toipuminen ja varovaiset muutokset EKP:n rahapolitiikassa nostanevat euroalueen pitkät korot edellä mainitun vaihteluvälin ylälaitaan. Merkittävästi ylemmälle tasolle murtautuminen edellyttäisi kuitenkin uutta tasapainoa, jossa tuottavuuskasvun voimistuminen nostaisi talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

EKP:n rahapolitiikan ja EU:n elvytysrahaston yhteispelillä tällaista siirtymää nyt yritetään. Saavutettujen tulosten kestävyyttä tosin voitaneen arvioida kunnolla vasta kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Lue Timo Vesalan blogisarjan ensimmäinen osa Yhdysvaltojen korkonäkymistä täällä.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Näkökulma: Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut – mitä Fedin tuoreesta korkoennusteesta pitäisi ajatella?

Yhdysvaltain keskuspankki Fedin avomarkkinakomitean viime viikkoinen kokous tarjosi odotuksia vahvemman signaalin rahapolitiikan tulevasta kurssimuutoksesta. Vielä maaliskuussa Fed ei nähnyt koronnostoille tarvetta ennen vuotta 2024, eikä keskustelua arvopaperiostojen vähentämisen aikataulusta pidetty ajankohtaisena. Fedin uuden ennusteen mukaan korkopolitiikan kiristykset aloitettaisiin vuonna 2023 kahdella koronnostolla. Lisäksi ennustepaneelin 18 jäsenestä seitsemän oli sitä mieltä, että korkoja voitaisiin nostaa jo ensi vuonna.

Myös määrällisen elvytyksen oikeaa mitoitusta on alettu puntaroida. Rahapolitiikan kiristyminen todennäköisesti käynnistyykin juuri arvopaperiostojen vähentämisellä – jos ei vielä tänä vuonna niin mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella.

Muutokset Fedin linjauksissa kertovat Yhdysvaltain kasvunäkymän vahvistumisesta: omassa ennustepäivityksessään Fed nosti arvionsa kuluvan vuoden bkt-kasvusta peräti 7 prosenttiin. Inflaation Fed odottaa kiihtyvän tänä vuonna 3,4 prosenttiin. Fed siis lienee herännyt myös talouden ylikuumenemisriskeihin, joita Bidenin hallinnon voimakas kysyntäelvytys on ruokkinut.

Tuoreeltaan Fedin melko jyrkkä suunnanmuutos säikäytti markkinoita – varsinkin osakemarkkinoita, joilla keskuspankkien ultrakevyt rahapolitiikka on tukenut vahvaa kurssinousua. Omalla tavallaan Fedin viesti markkinoille on kuitenkin myös huojentava: kun data muuttuu, keskuspankki reagoi ja toimii loogisesti uuden tiedon mukaisesti.

Tasapainoisen kehityksen kannalta on oleellista, että keskuspankin reaktiot ovat ennakoitavia. Tällöin markkinahinnoittelu sopeutuu jo ennen varsinaisia ilmoituksia uusista rahapolitiikkatoimista ja äkkinäisiltä korkotason heilahteluilta vältytään. Ennakoitavuuden vahvistamisessa Fedillä on edelleen tehtävää. Esimerkiksi se, mitä tuore strateginen muutos inflaatiotavoitteessa (tavoitellaan tiettyä yli ajan laskettua keskimääräistä inflaatiovauhtia) käytännössä tarkoittaa, on vielä osittain epäselvää.

Talouden luotsaaminen kovan alkukiihdytyksen jälkeen tasapainoiselle kasvu-uralle on joka tapauksessa Fedille erittäin vaativa tehtävä: Yhtäältä rahapolitiikkaa ei saa kiristää liian nopeasti, etteivät yritysten ja kotitalouksien tulevaisuuden odotukset jäähdy ennen aikojaan. Toisaalta, jos talous pääsee ylikuumenemaan, käsissä voi olla inflaatio-ongelma, jonka tainnuttamiseen tarvitaan niin kovia kiristystoimia, että niiden seurauksena myös reaalitalous vaipuu uuteen taantumaan.

Fed on aloittanut nuorallatanssin, jonka ensimmäinen askel taisi lopulta sujua kohtalaisen hyvin. Korkokokouksen jälkeen keskipitkät korot nousivat eli viesti tulevista ohjauskoron nostoista meni perille. Toisaalta korkokäyrän pitkä pää kääntyi ensipompun jälkeen laskuun – pisimmät korot jopa varsin tuntuvasti. Positiivisesti tulkittuna markkinat uskovat Fedin pitävän inflaation kurissa. Mikäli pisimpien korkojen lasku jatkuu, se voi kertoa huolesta, että oraalla oleva nousukausi jää kiristyvän rahapolitiikan vuoksi odotettua lyhyemmäksi. USA:n talouden lähivuosien veto näyttää kyllä kuitenkin niin vahvalta, että hieman pidemmässä katsannossa koko korkokäyrälle on jäljellä selvää nousupotentiaalia.

Mitä tapahtuu rahapolitiikalle Euroopassa? Timo Vesalan blogisarjan jatko-osa euroalueen talouden ja korkomarkkinoiden näkymistä julkaistaan viikolla 26.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Miksi inflaatio kiihtyy, Timo Vesala? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_052021Lataa

Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa odotettua enemmän

Yhdysvaltojen massiivinen talouden elvytysurakka on kasvattanut huolta inflaatiosta. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi USA:ssa jo yli neljään prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi lukema.

– Kysyntä virkoaa varsin nopeasti, mutta talouden tarjontapuoli toipuu pandemian poikkeusoloista hitaammin. Monet yritykset varautuivat talvikaudella heikompaan menekkiin, ja nyt on ilmennyt pullonkauloja toimitusketjuissa. Kysynnän ja tarjonnan elpymisen eritahtisuus aiheuttaa väliaikaisia inflaatiopaineita. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen vuoden takaisesta romahduksesta nostattaa nyt inflaatiolukuja, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tehtävä vaikeutuu, jos koronasta toipuva talous kaipaa yhä rahatalouden elvytystä, mutta inflaatio-odotusten hillintä alkaa jo vaatia puheita korkojen nostamisesta.

– Yhdysvaltojen korkonäkymä säilyy epävarmana, kunnes saamme enemmän näyttöä siitä, onko kuluttajahintojen nousussa aineksia pysyvämpään inflaatio-ongelmaan, Vesala jatkaa.

Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja, mutta maltillisesti

Inflaatio on jo kiihtynyt ja kiihtyy jatkossakin myös Euroopassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa. Mikäli elvytyspolitiikka onnistuu ja talous toipuu lähivuosina pandemiaa edeltäneelle bkt:n kasvu-uralle, EKP:lle avautuu mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Pitkät korot ovatkin jo kääntyneet maltilliselle nousutrendille.

– Talouden ylikuumenemisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa, ja siksi myös korkojen nousupotentiaali on selvästi vähäisempi. Näillä näkymin ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023, mutta tällainen näkymä kuitenkin edellyttää nykyisten kasvuodotusten toteutumista, Vesala sanoo.

Kuntatalouden lähivuosien näkymä hieman kohentunut – haasteita silti riittää

Suomen talous on kestänyt alkuvuoden epidemia-aallon odotuksia paremmin, ja myös työllisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koronakriisin kauaskantoisimpia ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä nousu ja toisaalta työllisyyden resurssirajoitteet; osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pulaa jo talouden elpymisvaiheessa.

Uusi kuntatalousohjelma kertoo kuntatalouden lähivuosien näkymän kohentuneen: rahoitusalijäämän ennustetaan olevan vuosina 2021–2024 aiempia arvioita pienempi. Arviot verotulojen kehityksestä ovat parantuneet ja vuosikate riittää aiempaa paremmin kattamaan kuntien investointitarpeita. 2020-luvun suuret haasteet – ilmastonmuutos, huoltosuhteen nousu ja alueiden eriytyminen – eivät kuitenkaan hellitä vaan edellyttävät palvelurakenteen jatkuvaa sopeuttamista ja valmiutta yhteistyöhön.

PääekonomistiTalousTapahtumat

Kiihdyttääkö massaelvytys inflaatiota? Kuntarahoituksen helmikuun markkinakatsaus on nyt julkaistu!

Lataa Kuntarahoituksen markkinakatsaus 02/21 Lataa

Uudet tautitapaukset ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat tammikuun lopulta alkaen olleet lievässä kasvussa, mikä antaa viitteitä tiukentuneiden rajoitustoimien toimivuudesta. Rokottamisen vaikutukset alkavat voimakkaammin näkyä vasta tulevina viikkoina.

– Tiukentuneet rajoitustoimet ovat vaikuttaneet talouden aktiviteetteihin odotuksia vähemmän. Euroalueen bkt supistui viime vuoden lopulla, mutta ei niin paljon kuin pelättiin. Vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin odotuksia vahvemmalta pohjalta ja kuluvan vuoden kasvuennusteita on nostettu. Euroalueen odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 4 %, USA:n noin 5 % ja kehittyvien talouksien noin 6 %, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Bidenin elvytyspaketti herättänyt kritiikkiä – pelko inflaation kiihtymisestä kasvaa

Yhdysvalloissa keskustelua on herättänyt Bidenin massiivinen, jopa 1 900 miljardin dollarin talouden elvytyspaketti. Markkinoilla innostuneesti vastaanotettu uutinen on herättänyt myös kritiikkiä elvytyksen ylimitoittamisesta ja inflaation kiihtymisestä.

– Yksi riskiskenaario on, että koronatalouksien voimakas suora tukeminen johtaa talouden ylikuumenemiseen, jolloin keskuspankki FED saattaisi joutua nostamaan korkoja ja siten neutralisoimaan velkaelvytyksen suotuisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa inflaatio-odotukset ja pitkät korot ovatkin jo selvästi nousseet, Vesala jatkaa.

Euroopan talous piristymässä

Myös Euroopassa inflaatio on piristynyt, mutta sen taustalla on enemmän teknisiä syitä kuin aitoja inflaatiopaineita. Energia- ja logistiikkakustannusten nousu tulee todennäköisesti kiihdyttämään kuluttajahintainflaatiota myös euroalueella. Pitkän aikavälin inflaationäkymässä ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä merkittävää muutosta, ja riski korkotason voimakkaasta noususta on siksi Euroopassa selvästi vähäisempi kuin Yhdysvalloissa.

Suomi on selvinnyt koronan toisestakin aallosta selvästi muuta Eurooppaa pienemmin vaurioin, ja talous on jatkanut maltillisessa kasvussa. Elpyminen näyttää myös muuttuneen laaja-alaisemmaksi: kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut, teollisuuden tilaukset ovat kääntyneet kasvuun ja jopa rakentamisen näkymä saattaa olla vakautumassa.

– Suomen viime vuoden viimeisen neljänneksen varsinaiset tilinpitoluvut ovat vielä tulossa, mutta bkt:n pikaennakon mukaan Suomen talous ylsi vuoden 2020 lopussa lievään kasvuun. Lähtötaso tälle vuodelle on korkeampi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskallettiin odottaa. Optimismi on perusteltua, mutta voimme nähdä talouden toipumisessa myös takapakkeja. Isoimpia riskejä Suomen taloudelle ovat pitkäaikaistyöttömyyden ja lomautusten kasvu. Myös konkurssit tulevat väistämättä lisääntymään, Vesala arvioi.

Kuntatalouteen kertynyt puskuri tulee tarpeeseen

Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 valtion koronatukien ja positiivisen verotulojen kehityksen ansiosta. Lokakuussa julkaistuun kuntatalousohjelmaan verrattuna kunta- ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 400 miljoonaa odotuksia parempi – eroa historialliseen huonoon vuoteen 2019 oli tuloksessa jopa noin 2 miljardia euroa.

Koronatukien ansiosta kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2020 lähes 4,6 miljardia euroa. Kunta- ja kuntayhtymien investointitarpeet kasvoivat, ja investointimenot olivat yli 5,6 miljardia euroa. Vuosikate kuitenkin kattoi investointitarpeista selvästi aiempia vuosia suuremman osan

– Odotettua parempi kuntatalouden vuosi ja ennakoitua pienempi rahoitusalijäämä toivat kunnille pandemian loppuajalle puskurin, mikä voi näkyä lainakannan maltillisempana kasvuna vuonna 2021. Puskuri voi tulla hyvinkin tarpeeseen, sillä valtion yleiskatteiset koronatuet vähenevät, työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun ja verotulojen kehitys heikentyä, Vesala sanoo. Viime vuoden puskureilla pitäisi selvitä sekä koronan akuutin vaiheen yli että viedä läpi kriisin jälkihoito, Vesala sanoo.

Lue ajantasaisimmista talousnäkymistä Kuntarahoituksen markkinakatsauksesta!

Kuntarahoituksen markkinakatsaus helmikuu 2021Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Markkinakatsaus 1/21 on julkaistu – ”Talous toipuu 2021 mutta alkuvuosi on pandemian vuoksi vielä vaikea”

Lataa Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01 2021Lataa

Vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy jo paljon toiveikkuutta, vaikka talvikuukaudet ovat vielä piinallista kilpajuoksua koronaviruksen nopeasti leviävien varianttien ja ihmisten rokottamisen kesken.

– Rokottamisen eteneminen vahvistaa vähitellen yleistä talousluottamusta. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla talouskasvu voi olla jonkin aikaa varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala

Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan kansainvälisiin suhteisiin vakautta ja ennustettavuutta.

– Demokraattienemmistö senaatissa antaa Bidenille pelivaraa pandemian talousvaikutusten hoitoon, mikä on koko maailmantalouden kannalta hyvä uutinen. Toisaalta Capitol Hillin tapahtumat jälkipyykkeineen tuovat ikävää ristivetoa, joka saattaa hidastaa uuden hallinnon tehokasta aloitusta, Vesala arvioi.

Euroopassa EKP on puskenut vauhtia talouden toipumiseen mittavalla elvytyksellä. Vuonna 2021 EKP:n rahapolitiikan elvytys suhteessa valtioiden velanottotarpeeseen tulee olemaan jopa suurempaa kuin edellisvuonna. Tämä vaikuttaa olennaisesti korkonäkymiin.

– Vaikka talous on kääntymässä nousuun ja pitkiin korkoihin kohdistuu suhdanneluontoista nousupainetta, EKP:n toimien ansiosta koronnousumahdollisuudet näyttävät tänä vuonna melko vähäisiltä. Yhdysvalloissa tilanne on toinen ja siellä on enemmän pitkien korkojen nousua kasvu- ja inflaatio-odotusten vetäminä, Vesala toteaa.

Koronakriisin vaikutus Suomen teollisuuteen jäämässä pelättyä vaimeammaksi

Viime vuonna pelättiin, että koronakriisin ”peräaalto” osuu Suomen teollisuuteen viiveellä ja teollisia työpaikkoja aletaan jälleen menettää runsaasti. Näin ei toistaiseksi ole käynyt, ja teollisuuden uudet tilaukset ovat jo kääntyneet nousuun.

– Teollisuutemme rakenteesta näyttäisi olleen kerrankin hyötyä ja siitä, että keskeisimmät vientimarkkinamme – Kiina, USA, Saksa ja Ruotsi – ovat selvinneet taloudellisesti suhteellisen hyvin, Vesala summaa.

Koronasta jää pitkäkestoisia arpia mutta kokemuksista voi löytyä myös kasvun ituja

Koronapandemia jättää Suomenkin tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat alun kasvupyrähdyksen jälkeen talouden elpymistä. Vaikeasti sulava pitkäaikaistyöttömyys on jo selvästi noussut ja koronatukien sekä väliaikaisen konkurssilainsäädännön katveessa muhii selvittämätön konkurssisuma. Pandemian jälkeen kestää aikansa ennen kuin yritysten investointikyky palautuu ja talouden normaali uusiutumisprosessi saadaan käyntiin.

– Koronavuodesta voi kuitenkin jäädä myös ituja tulevaisuuden tuottavuuskasvulle. Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin osin yhteiskuntamme digitaalisten valmiuksien ansiosta. Pakon edessä tehdyistä digiloikista voi löytyä avaimia kestävyysvajeenkin ratkaisemiseen, Vesala arvioi.

Valtion koronatuet vahvistaneet väliaikaisesti kuntataloutta

Kuntatalous on vahvistunut historiallisen heikon vuoden 2019 jälkeen, sillä valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista. Kuntatalouden rakenteelliset epätasapainot eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja pitkän aikavälin ongelmia on palattava ratkomaan välittömästi akuutin pandemiatilanteen helpotettua.

– Koronan lopullisia vaikutuksia kuntatalouteen ei niitäkään vielä tiedetä. Jos työllisyys heikkenee pitkäkestoisesti, heijastuu se väistämättä myös kuntiin, Vesala sanoo.

Millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia koronalla arvioidaan olevan Suomen talouteen? Lataa Kuntarahoituksen tammikuun markkinakatsaus.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01 2021Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden koronataantuma on jäämässä pelättyä lievemmäksi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen luvut 2.12.2020

Kuntarahoituksen tuoreessa suhdanne-ennusteessa vuoden 2021 bkt-kasvun ennakoidaan jäävän kahteen prosenttiin vuoden jälkipuoliskon ripeästä elpymisestä huolimatta. Vuositason kasvuhuippu tulee vuonna 2022, jolloin kasvun odotetaan nousevan 3,5 prosenttiin.

– Suomen talouskehitys on kuluvana vuonna jaksanut kerta toisensa jälkeen yllättää myönteisesti. Uusimpien neljännesvuositilinpitolukujen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistui kevään koronakriisissä aiempia arvioita vähemmän ja elpyi kesäkuukausina odotuksia vahvemmin. Vuoden alusta lukien Suomen bkt on supistunut vain 2,2 prosentilla, mikä on kansainvälisesti vertaillen hyvin maltillinen pudotus. Tärkein syy Suomen talouden iskunkestävyydelle on ollut useimpia muita maita rauhallisempi epidemiatilanne, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kotimaisen teollisuuden tilauskanta oli koronakriisin alkaessa kohtalaisen vahva, mikä on auttanut ylläpitämään tuotannon tasoa tilausten määrän vähentyessä. Teollisuuden jälkisyklisyys voi tulevan talven aikana osoittautua myös ongelmaksi, ja se saattaa hidastaa myös pandemian jälkeistä elpymistä. Toisaalta Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla taloustilanne on pysynyt keskimääräistä parempana.

Kuntarahoituksen ennuste perustuu oletukseen, että kattava rokotesuoja saavutetaan ensi kesään mennessä. Jos aikuisväestön riittävä rokottaminen saadaan vietyä läpi jo aiemmin, myös talouden elpyminen aikaistuu ja vuoden 2021 bkt-kasvu voi olla tuntuvastikin ennustettua ripeämpää.

Työllisyys on toipunut kevään koronashokista odotettua paremmin. Kuntarahoitus arvioi nyt keskimääräisen työttömyysasteen nousevan vuonna 2021 vain hieman kuluvan vuoden 7,9 prosentin tasosta 8,2 prosenttiin ja laskevan vuonna 2022 7,8 prosenttiin. Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt selvään nousuun, ja heitä on jo yli 80 000.

Katse on siirrettävä jo pandemian jälkeiseen aikaan: kuntataloudessa pitkän aikavälin ongelmat yhä ratkaisematta

– Alun elpymisvaiheen jälkeen konkurssisuman purkaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden nousu voivat tuoda pidemmäksi aikaa kitkaa talouskasvulle. Elvytyspolitiikan viritystä onkin järkevää enenevässä määrin suunnata uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen tukemiseen, pääekonomisti Vesala sanoo.

Kuntatalouden kannalta vuosi 2020 tulee valtion koronatuet huomioiden olemaan merkittävästi edellisvuotta parempi. Tulonsiirrot kuitenkin hämärtävät kokonaistilannetta. Kuntasektorin pitkän aikavälin ongelmat eivät kuitenkaan ole korona-aikana hävinneet, päinvastoin.

– Koronakriisi on radikaali poikkeustilanne, ja sen lisäksi näkymää sumentavat mahdollisesti eteenpäin nytkähtävän sote-uudistuksen vaikutukset. Koronapandemia ja sote-uudistus aiheuttavat tilastopoikkeamia, joiden ei pidä antaa hämätä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Korona on aiheuttanut kunnille merkittäviä tulojen menetyksiä sekä kuntaverojen että etenkin maksutuottojen vähenemisen kautta. Vaikka valtio korvaa suuren osan menetyksistä, julkiselle taloudelle niistä aiheutuu mittava menoerä. Lisäksi sote-uudistuksen myötä kuntien rahoituksen rakenteet muuttuvat ääripäissä: vahvimman veropohjan kunnat joutuvat luopumaan suhteellisesti enemmän verotuloistaan ja saavat tasoitukseksi valtiolta tulonsiirtoja. Heikoimman veropohjan kunnissa käy päinvastoin.

– Sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle kuntatalouden vastuulle jäävien alijäämien tasapainottamiseen jää entistä vähemmän vaihtoehtoja. Yhtälön ratkaiseminen vaatii kunnilta innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi uudenlaisia yhteistoimintamalleja ja keskinäisten resurssien jakamista. Samaan aikaan kunnat ovat tällä vuosikymmenellä ennennäkemättömän suuren palvelurakenteen uudistustarpeen edessä, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve vähenee, mutta vanhuspalveluiden tarve kasvaa rajusti, Kallio sanoo.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2020Lataa

Lisätietoja:

Timo Vesala, pääekonomisti, 050 532 0702, timo.vesala@kuntarahoitus.fi
Esa Kallio, toimitusjohtaja, 050 337 7953, esa.kallio@kuntarahoitus.fi

PääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/20 on julkaistu – ”Rokoteuutinen tuo valoa ensi vuoteen”

Lataa Kuntarahoituksen-markkinakatsaus-11-2020Lataa

Osakekursseja heiluttaneen Yhdysvaltojen presidentinvaalitaiston jälkeen tilanne markkinoilla on tasaantunut ja huomio kiinnittyy jälleen koronapandemian terveys- ja talousvaikutuksiin. Loppuvuoden keskeinen kysymys on, miten hyvin Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät ennakoitua pahemmaksi äityneestä toisesta aallosta.

– Euroopassa tulemme näkemään miinusmerkkisen viimeisen neljänneksen, ja talvi on vaikea. Taloudet ovat kuitenkin jo ehtineet sopeutua toimimaan epidemian oloissa, ja oletettavasti tuotantoa kyetään toisen tartunta-aallon aikana pitämään paremmin yllä. Kevään kaltaista jyrkkää pudotusta tuskin on luvassa, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Myös talous tarvitsee rokotetta

Taloudessa elää rinnakkain kaksi kehityskulkua: pandemia kiihtyy ja aiheuttaa epävarmuutta, mutta viime päivien positiiviset rokoteuutiset tuovat valoa ensi vuoden näkymiin.

– Rokoteuutinen luo toivoa, mutta ei pelasta toiselta aallolta. Uutisilla on ensi vuoden kannalta kuitenkin suuri merkitys, sillä ne valavat yrityksille uskoa liiketoiminnan palautumiseen ja voivat antaa rohkeutta tehdä investointeja. Koska tulevaisuudennäkymillä on suuri merkitys sekä yritysten että kuluttajien taloudellisille päätöksille, positiivisia vaikutuksia voi alkaa näkyä jo alkuvuodesta eli selvästi ennen kuin rokote saadaan laajasti jakoon, Vesala sanoo.

Pandemian aiheuttama epävarmuus ei ole ohi

Aika näyttää, miten toimet pandemian hillitsemiseksi toimivat ja miten syvältä taloudessa joudutaan vielä koukkaamaan ennen kuin rokote tuo helpotuksen. Koronaiskun todellinen mittaluokka Suomen teollisuuteen ja vientiin on myös vielä epävarma.

– Teollisuuden tilaukset ja tuotanto eivät ole kääntyneet nousuun, ja siellä piilee vielä negatiivisten yllätysten mahdollisuus. Onneksi tärkeimmillä vientimarkkinoillamme, kuten Saksassa, Kiinassa ja USA:ssa, tilanne on kohentunut, joten perusedellytykset toipumiselle ovat meilläkin olemassa, Vesala kertoo.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut kuntatalouteen ja miltä kuntatalous näyttää juuri nyt? Lue Kuntarahoituksen marraskuun markkinakatsauksesta.

Kuntarahoituksen-markkinakatsaus-11-2020-1Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Markkinakatsaus 10/2020

Koronapandemia yhä akuutti riski maailmantaloudelle

Koronakevät suisti maailmantalouden syvään taantumaan. Voimakkaimmin bkt supistui alkuvuonna maissa, joissa epidemiatilanne oli vaikein ja riippuvuus palvelusektorista suuri. Maailmantalouden pohja saavutettiin kuitenkin melko nopeasti jo huhti–toukokuussa. Kesäkuukausista alkaen yksityinen kulutus, teollinen tuotanto ja maailmankauppa ovat selvästi piristyneet.

Teollisuuden globaali toipuminen jatkuu, mutta tartuntojen uusi aalto painaa palvelualoja

Koronatartuntojen lisääntyminen ja uudet paikalliset rajoitukset vaikeuttavat erityisesti palvelualojen toipumista. Makrotalouden riskit ovat yhä alasuuntaiset. Suurin riski liittyy koronapandemian mahdolliseen uuteen eskaloitumiseen, jolloin uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen ja kääntää maailmantalouden uudelleen laskuun. Muita keskeisiä lähiajan riskitekijöitä ovat USA:n vaalit, jotka voivat vaikuttaa kotimaan elvytyspolitiikan suuntaan ja kansainvälisten kauppasuhteiden kehitykseen, sekä EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut tulevista kauppasuhteista. EKP ennustaa euroalueen bkt:n supistuvan 8 % vuonna 2020 ja kasvavan 5 % vuonna 2021.

Korko-odotukset laskeneet, vaikka elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Koronakriisin pitkittyminen on johtanut korko-odotusten laskuun entistäkin alemmaksi. Euron vahvistuminen on lisännyt lyhyen aikavälin deflaatioriskejä. Julkistalouksien velkataakat kasvavat merkittävästi, mikä voimistaa tarvetta pitää politiikkakorot matalalla. EKP:n elvytystoimet – erityisesti pankkien rahoituksen saatavuutta tukeva TLTRO-ohjelmat – ovat painaneet euribor-korot hyvin mataliksi ja lyhyet jopa EKP:n talletuskoron alapuolelle.

Pandemian sitkeyden vuoksi EKP saattaa lähikuukausina yhä lisätä elvytystä. Lisäkoronlaskut eivät kuitenkaan enää vaikuta todennäköisiltä. Toisaalta EKP:n korkopolitiikassa ei odoteta myöskään kiristyksiä ennen kuin aikaisintaan vuoden 2023 paikkeilla ja senkin jälkeen korkojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti. Käytännössä rahamarkkinakorkojen uskotaan pysyvän negatiivisina 2020-luvun puolivälin yli.

Korko-odotukset voivat muuttua nopeasti mikäli inflaatio- tai kasvunäkymässä tapahtuu positiivista kehitystä. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt merkittävä osa elvytyksestä kanavoituu valtioiden koronatukien kautta suoraan reaalitalouteen – siksi mahdollisuudet kysyntäinflaation elpymiselle ovat paremmat. Mikäli EU:n elvytyspaketin avulla onnistutaan vauhdittamaan talouden rakennemuutosta, pitkän aikavälin kasvupotentiaali vahvistuu ja tasapainokorot voivat sitä kautta kääntyä nousuun.

Pandemian toinen aalto on pitänyt osakemarkkinat ja yrityslainojen riskilisät sivuttaisliikkeessä.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä hyvin – vaara ei kuitenkaan ole ohi

Suomen bkt selvisi kevään kriisistä suhteellisen pienin vaurioin, koska epidemia ja talouden rajoitustoimet pysyivät maltillisina. Toisaalta maailmanmarkkinoiden heikkous välittyy meille viiveellä ja siksi Suomen elpyminen on verrokkimaita hitaampaa.

Viennin ja investointien vaikeudet ovat pääosin vasta edessä. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen toipumista.

Talouteen jää pitkäkestoisia arpia – Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaali 1,5 prosentin tuntumassa

Tämän hetken perustrendien perusteella voimakasta uutta bkt-pudotusta ei olisi enää tulossa. Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä osa koronavaikutuksista voi kyteä piilossa ja kasautua. Jollain toimialoilla voidaan nähdä konkurssiaaltoja. Koronakriisi jättää talouteen pitkäaikaisia arpia. Työttömyys saavuttaa huippunsa vasta ensi vuonna, ja palautuminen kriisiä edeltävälle työllisyyden tasolle kestää vuosia.

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti, vuosina 2020–2022 jopa yli 40 miljardia euroa, jolloin julkisen talouden velkasuhde nousee lähivuosina voimakkaasti. Velkaantuminen on perusteltua ja tarpeellista talouden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja suurtyöttömyyden estämiseksi. Kansainvälisessä vertailussa velkasuhde pysyy edelleen kohtuullisen maltillisena. Velkaantuminen painottuu valtiontalouteen kuntien saadessa valtiolta merkittävää koronatukea. Velkaantuminen saadaan aikanaan hallintaan mikäli osaamista, työllisyyttä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parantavia rakenneuudistuksia kyetään riittävästi tekemään.

Kuntataloudelle merkittävää koronatukea 2020–2021 – vaikuttaa rahoitusalijäämään pienentävästi

Kuntatalouden näkymä on valtion uusien koronatukien ansiosta vuosien 2020–21 osalta hieman aiempia arvioita parempi. Kuntatalouden velkaantumisvauhti pysyy pidemmällä aikavälillä kuitenkin 2–2,5 miljardin haarukassa. Mittavia sopeutustoimia tarvitaan ja kuntaliitoksia nähdään.

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous