Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitukselle parhaan vastuullisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan palkinto SSA-kategoriassa

Kuntarahoitus on palkittu vuoden parhaana vastuullisten joukkovelkakirjalainojen eli bondien liikkeeseenlaskijana SSA-kategoriassa. Palkinnon myöntänyt brittiläinen CMD Portal ylisti valintaperusteluissaan sitoutumistamme kestävään kehitykseen sekä menestystämme vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana.

CMD Portal perusteli valintaansa Kuntarahoituksen pitkäjänteisellä työllä kestävän kehityksen eteen. He nostivat esiin lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelman, jossa asetimme raamit ja tavoitteet pitkänaikavälin vastuullisuustyöllemme, jopa vuoteen 2035 saakka. Kestävyysohjelman pääteemat ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen, jossa kestävä rahoituksemme on tärkeässä roolissa. Kuntarahoitus valittiin myös toiseksi parhaaksi ESG-liikkeeseenlaskijaksi yleisessä kategoriassa.

– Kuntarahoituksen asiakkailla on suuri merkitys koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Siksi tavoittelemme, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävyysohjelman keskeisin uudistus on kuitenkin asettamamme päästövähennystavoite rahoitetuille kiinteistöille. Vihreä rahoituksemme on avainasemassa tavoitetason, 8 kgCO2/m2, saavuttamisessa, vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen kertoo.

Kestävän rahoituksen saralla teimme vuoden 2023 aikana kaksi merkittävää liikkeeseenlaskua. Helmikuussa laskimme liikkeeseen ennätyksellisen yhden miljardin euronvihreän joukkovelkakirjalainan, joka ylimerkittiin nopeasti lähes kaksinkertaisesti. Merkintäkirjaan osallistui markkinoiden arvostamia sijoittajia, joista lähes 80 prosenttia oli vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Kyseessä oli kaikkien aikojen suurin vihreä joukkovelkakirjalainamme ja lisäksi suurin euromääräinen vihreä liikkeeseenlasku Pohjoismaiden SSA-markkinoilla. Lisäksi teimme elokuussa private placement -järjestelynä menestyksekkään yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan, jonka koko oli 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

– Vuosi 2023 oli meille monella tapaa merkityksellinen vastuullisuuden saralla ja tämä kansainvälinen tunnustus on hieno lopetus vuodelle. Sijoittajien kiinnostus vastuullisia sijoituskohteita kohtaan kasvaa jatkuvasti, ja vihreät ja yhteiskunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat tärkeä osa varainhankintaohjelmaamme myös ensi vuonna, jolloin suunnitelmissa on tehdä 9–10 miljardia euroa uutta pitkäaikaista varainhankintaa. Vihreiden ja yhteiskunnallisten liikkeeseenlaskujen määrä ja koot riippuvat kestävän asiakasrahoituksen määrän kehittymisestä, varainhankinnan Senior Manager Karoliina Kajova kertoo.

Parhaan vastuullisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan palkinto myönnetään sellaiselle SSA (Sovereigns, Supranational and Agencies) -liikkeeseenlaskijalle, jolla on monipuolinen tarjonta ESG-sijoittajille eri markkinoilla, esimerkiksi useissa eri valuutoissa ja maturiteeteissa. CMD Portal tuottaa ja tarjoaa tietoa pääomamarkkinoista ja toimii verkostona, joka yhdistää joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat, sijoittajat ja välittäjät maailmanlaajuisesti. Aktiivisia käyttäjiä on nyt noin 36 000.

CMD Portal on antanut Kuntarahoitukselle tunnustuksia aiemminkin. Tämän vuoden huhtikuussa Kuntarahoituksen ennätyksellinen vihreä joukkovelkakirjalaina sai vuoden parhaimman TopDeal-palkinnon. Tammikuussa CMD Portal valitsi Kuntarahoituksen parhaaksi strukturoitujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijaksi jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Kuntarahoitus on kestävän rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Vihreää rahoitusta myönnetään ympäristö- ja ilmastoystävällisiin hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavien hankkeiden pääkategoriat ovat rakentaminen, joukkoliikenne, uusiutuva energia sekä vesi- ja jätevesihuolto. Kuntarahoitus alkoi tarjota vihreää rahoitusta vuonna 2016 ensimmäisenä Suomessa.

Yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeisiin, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Hankkeiden pääkategoriat ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Kuntarahoitus alkoi tarjota yhteiskunnallista rahoitusta vuonna 2020 ensimmäisenä Suomessa.

Hankkeet rahoitetaan pääomamarkkinoilta vihreillä ja yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla hankituilla varoilla.

Lue lisää vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Lue lisää:

Kuntarahoituksen varainhankintaohjelman tavoite vuonna 2024 on 9–10 miljardia euroa
Ennätyksellinen vihreä joukkovelkakirjalainamme rahoittaa miljardilla vihreää siirtymää

Lisätiedot

Antti Kontio– Head of Funding and Sustainability

+358 50 3700 285 

Mikko Noronen – Sustainability Analyst, Funding and Sustainability 

+358 50479 7533 

Karoliina Kajova– Senior Manager, Funding 

+358 50 5767 707 

Lari Toppinen– Senior Analyst, Funding

+358 50 4079 300 

Aaro Koski– Analyst, Funding 

+358 45 138 7465 

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Kuntarahoituksen varainhankintaohjelman tavoite vuonna 2024 on 9–10 miljardia euroa

Kuntarahoituksen varainhankintaohjelman tavoitteena on, että 60 prosenttia pitkäaikaisesta rahoituksesta lasketaan liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltain dollari -määräisinä viitelainoina, ja loput 40 prosenttia muiden julkisten markkinoiden kautta (esim. GBP, NOK, AUD) sekä private placement -järjestelyinä. Liikkeeseenlaskuissa tavoittelemme keskimäärin viiden vuoden maturiteettia.

Sijoittajien kiinnostus vastuullisia sijoituskohteita kohtaan on jatkuvassa kasvussa, ja myös rahoitusalan sääntelykehitys ohjaa markkinoita tähän suuntaan. Vihreät ja yhteiskunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat tärkeä osa varainhankintaohjelmaamme myös ensi vuonna. Liikkeeseenlaskujen määrä ja koot riippuvat kestävän asiakasrahoituksen määrän kehittymisestä.

Kuluvana vuonna Kuntarahoitus on tehnyt pääomamarkkinoilla noin 10 miljardia euroa uutta pitkäaikaista varainhankintaa. Laskimme viitelainoja liikkeeseen yhteensä viisi kappaletta, joista kolme järjestettiin euroissa ja kaksi Yhdysvaltain dollareissa.

Varainhankintamme rikkoi myös ennätyksiä kestävän rahoituksen saralla, kun laskimme helmikuussa liikkeeseen kaikkien aikojen suurimman, 1 miljardin euron, vihreän joukkovelkakirjalainamme. Se oli myös samalla suurin euromääräinen vihreä liikkeeseenlasku Pohjoismaiden SSA-markkinoilla. Elokuussa laskimme liikkeeseen myös 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin yhteiskunnallisen joukkovelkakirjan private placement -järjestelynä.

Muilla julkisilla markkinoilla päävaluuttamme ovat olleet punta ja Norjan kruunu, mutta olemme tehneet liikkeeseenlaskuja myös Sveitsin frangeissa ja Uuden-Seelannin dollareissa. Kuntarahoitus on ollut tänä vuonna suhteellisesti aktiivisempi euro- ja dollariviitelainamarkkinoilla kuin viime vuonna.

Kuluvana vuonna liikkeeseenlaskuja tehtiin eniten euroissa (51 prosenttia), seuraavaksi Yhdysvaltain dollareissa (28 prosenttia), punnissa (11 prosenttia) ja Norjan kruunuissa (4 prosenttia). Nämä valuutat kattavat yli 94 prosenttia koko vuoden uudesta pitkäaikaisesta varainhankinnasta.

Lisätietoja

Antti Kontio – Head of Funding and Sustainability

050 3700 285

Karoliina Kajova – Senior Manager, Funding

050 5767 707

Lari Toppinen – Analyst, Funding

050 4079 300

Aaro Koski – Analyst, Funding

045 138 7465

Lue lisää:

Ennätyksellinen vihreä joukkovelkakirjalainamme rahoittaa miljardilla vihreää siirtymää

KuntarahoitusVarainhankinta

Esa Kallio: Peruutuspeili antaa perspektiiviä uuden vuoden lähestyessä

Joulukuun kääntyessä loppua kohti on hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan mennyttä. Taustapeiliin katsominen tuo perspektiiviä maailman sekä talouden nopeiden ja joskus yllättävienkin käänteiden keskelle. Vaikka monet talouteen ja mieliimme epävakautta alkuvuonna kylväneet seikat ovat ennallaan, moni asia on myös toisin. Tämä saattaa unohtua informaatiotulvan ja vauhdilla vierivien kuukausien huiskeessa.

Kun kuluvaa vuotta käynnisteltiin, sota Ukrainassa oli kestänyt lähes vuoden. Loppua ei valitettavasti näy vieläkään. Sodan myötä nousuun lähtenyt energian hinta huoletti ja inflaatio laukkasi. Keskuspankit olivat hillinneet inflaatiota ennätysnopeilla koronnostoilla, joiden päättyminen ei tuolloin vielä ollut näköpiirissä.

Maaliskuussa rahoitusmarkkinoilla panikoitiin, kun kalifornialainen Silicon Valley Bank kaatui. Euroopassa sveitsiläinen pankkijätti Credit Suisse joutui vaikeuksiin ja ajautui kilpailijansa syliin. Puhuttiin jopa uuden pankkikriisin uhasta, ja keskuspankit joutuivat rauhoittelemaan tilannetta rahoitusmarkkinoilla. Vielä kolmaskin pankkiruumis, yhdysvaltalainen First Republic Bank, nähtiin toukokuussa, mutta kesän alussa puheet kriisistä hiljenivät ja pörssit kääntyivät nousuun.

Suunta on kesän jälkeen muuttunut monella tapaa. Näyttää siltä, että inflaatio olisi saatu taittumaan ja monet toimijat ennakoivat Euroopan keskuspankin laskevan korkoja jo tulevan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Sähkönkin hinnan povataan alenevan. Valitettavasti talouden yleisnäkymät ovat laskeneet inflaation kanssa samassa pulkassa. Suomen talous on luisunut taantumaan ja ennakoimme ensi vuodelle tahmeaa alkua myös tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme. Arviomme mukaan talouden elpyminenkin häämöttää ensi vuoden puolella. Elpyminen voi realisoitua yllättävänkin nopeasti.

Kunnille oletamme historiamme kolmannessa kuntatalousennusteessa hyisempää kyytiä hyvien vuosien jälkeen. Vaikka ennusteemme kuntien velkaantumisesta on hieman pienentynyt, arvioimme sen jatkuvan reippaasti yli miljardilla vuosittain. Valtiovarainministeriön marraskuussa julkistamat valtionosuuksien leikkaukset nollaavat hitaamman velkaantumisen positiiviset vaikutukset. Toivottavasti hallitus löytää keinoja näiden leikkauksien kompensoimiseksi kunnille.

Asuntosektorin asiakkaidemme investoinneissa inflaation hidastuminen ja kustannusnousun tasaantuminen näkyi jo tämän vuoden lopulla. Hankkeita päästiin aloittamaan loppuvuonna runsaasti hiljaisemman alkuvuoden jälkeen. Hyvinvointialueita pystyimme rahoittamaan meille asetettujen limiittien puitteissa.

Tilanteen rahoitusmarkkinoilla odotetaan ensi vuonnakin olevan haastava. Katsomme kuitenkin tulevaan luottavaisin mielin. Varainhankintastrategiamme perustuu hajauttamiseen ja sijoittajatyömme on pitkäaikaista ja monipuolista. Näiden tekijöiden ansiosta voimme joustavasti tehdä varainhankintaa aina sillä markkinalla, jossa se kullakin hetkellä on edullisinta. Pystymme tulevanakin vuonna toteuttamaan perustehtävämme eli varmistamaan asiakkaillemme pitkäaikaisen edullisen rahoituksen.

Tehtävämme ja roolimme merkitys yhteiskunnassa on epävakaina vuosina korostunut. Tänä vuonna olemme keskustelleet tehtävästämme paljon myös henkilöstömme kanssa, kun päivitimme strategiaamme. Päivitys ei muuttanut suuntaamme, vaan lujitti jo aiemmin tekemiämme valintoja entisestään: vastuullisuus on entistä vahvemmin työmme keskiössä.

Tehtävämme suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä, kehitysmahdollisuuksia ja huoltovarmuutta vahvistavana toimijana on kuntarahoituslaisille tärkeä. Sen työyhteisömme on tänäkin vuonna osoittanut. Olemme kehittäneet toimintaamme valtavasti ja onnistuneet erinomaisesti tehtävämme toteuttamisessa. Suurkiitokset siitä kuuluvat henkilöstöllemme.

Asiakkaitamme haluan kiittää yhteistyöstä ja luottamuksesta tänäkin vuonna. Vaikka näkymät ensi vuodelle ovat epävarmat, me olemme sitoutuneet toteuttamaan tehtäväämme.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Kuntarahoitus lahjoittaa lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen sekä lasten syöpätutkimukseen

Haastattelimme säätiöitä päätehtävistään ja lahjoitusten merkityksestä niiden toiminnalle. Viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen kertoo, miten MLL vaikuttaa niin perheen pienimpien kuin kaikenikäisten aikuistenkin arkeen. AAMUn toiminnanjohtaja Laura Paasio kertoo, mikä merkitys lahjoituksilla on lasten kliiniselle syöpätutkimukselle Suomessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL tarjoaa palveluitaan valtakunnallisesti ja ehkäisee ongelmien syntymistä ja kasaantumista arjessa.

– Toimintamme voi tulla tutuksi pikkulapsiarjessa tai esimerkiksi tukioppilastoiminnan kautta koulussa. Suuri osa vanhemmista tutustuu meihin löytämällä tiensä perhekahvilaan vertaistuen piiriin, kertoo MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.

Joulun alla lasten ja nuorten yksinäisyys korostuu entisestään

Yhdessä vietetty perheaika ei ole kaikille iloista ja onnellista. Erityisesti joulu ja loma-ajat ovat haastavia perheissä, joissa arki on vaikeaa, koska arjen rutiinit ja harrastukset katkeavat viikoiksi.

– Lasten ja nuorten yksinäisyys ja ahdistuneisuus korostuu juhlapyhinä perheissä, joista puuttuvat tukiverkot ja turvalliset aikuiset. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa päivystetään jouluna joka päivä ja soittoja myös tulee paljon, Poutanen kertoo.

Hyvinvoinnin perusta rakentuu varhain: lapsiin ja nuoriin täytyy panostaa

MLL auttaa kannattelemaan kaikenlaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Arjen pulmatilanteissa vertaistuella ja ehkäisevällä toiminnalla on valtava merkitys. Mitä suuremmaksi ongelmien annetaan kasvaa, sitä haastavampaa niihin puuttuminen useimmiten on.

– MLL:n Nuortennetti on Suomen osallistavimpia alustoja nuorille. Turvallisessa tilassa voi keskustella nuorten ja ammattilaisen kanssa. Sivustollamme on vuosittain yli 200 000 käyntiä ja nuoret käyvät siellä vilkasta keskustelua heille tärkeistä asioista, kuten seksuaalisuudesta, kiusaamisesta, sekä suhteista vanhempiin ja lähiaikuisiin, Poutanen kertoo.

MLL:n toiminta koskee kaikkia tuoreista vanhemmista lapsiin, nuoriin, nuoriin aikuisiin ja senioreihin. Vanhemmuutta harkitseville on kerätty nettiin tietoa siitä, mitä lapsen saaminen tässä maailmantilanteessa tarkoittaa. Seniorit voivat toimia vapaaehtoistyössä, esimerkiksi lukumummina, lukuvaarina tai perheen lainaisovanhempana.

MLL:n kesätapahtuman tunnelmaa.

Tällä hetkellä joka viides euro pitää hakea lahjoituksena

Lapsen ja lapsuuden arvostus kasvaa panostamalla lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Poutasen mukaan lapsivaikutuksia pitäisi aina arvioida valtionavustuksiin liittyvien päätösten yhteydessä.

– Lapsiperheköyhyyden arvioidaan kasvavan tulevina hallituskausina. Hallitusohjelmaan kirjattujen järjestöavustusten vähentämisen myötä lahjoitusten merkitys korostuu entisestään. Monen arjen tuen muodot perustuvat järjestöjen ylläpitämään toimintaan. Hyvinvointialueet eivät selviä ennalta ehkäisevän työn tavoitteista ilman järjestöjen työtä, Poutanen sanoo.

– Yritysten ja yksityishenkilöiden kuukausi- ja kertalahjoituksilla on valtava merkitys pitkäjänteisen toiminnan suunnittelussa. Jo tällä hetkellä joka viides euro pitää hakea lahjoituksena. Olemme onnellisia jokaisesta eurosta ja hyvin kiitollisia Kuntarahoituksen joululahjoituksesta. Tuki ohjataan lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavaan työhön, lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan työhön, sekä vanhempien tukeen.

AAMU Lasten Syöpäsäätiö: elämä on tutkimisen arvoista

AAMU Lasten Syöpäsäätiö rahoittaa lasten kliinistä syöpätutkimusta yliopistollisissa sairaaloissa. Säätiö perustettiin noin kymmenen vuotta sitten syöpälääkäreiden aloitteesta paikkaamaan julkisen rahoituksen vajetta.

– AAMU on ainoa Suomessa toimiva, ainoastaan lasten kliiniseen syöpätutkimukseen keskittynyt rahoittaja. Julkista rahoitusta lasten syövän kliiniselle tutkimukselle ei ole koskaan varattu tai annettu valtion kassasta, selventää Laura Paasio, säätiön toiminnanjohtaja.

Kliininen tutkimus on edellytys hoitomenetelmien kehitykselle

Yliopistolliset syöpäsairaalat hoitavat syöpää sairastavia lapsia ja kehittävät parempia hoitomenetelmiä. Perustutkimukselle myönnetään apurahaa eri lähteistä, mutta se ei yksinään ole riittävää hoitojen kehittämiseen. Kliininen työ on tärkeä osa hoidon ja perustutkimuksen välissä. Sen rahoitus oli kymmenen vuotta sitten vaarassa kriisiytyä, vaikka tutkimus on välttämätöntä tehokkaamman yksilöllisen hoidon kehittämisessä.

– Kliinisen tutkimushoidon hankkeet kestävät vuosia. Nykyisen lainsäädännön vuoksi esimerkiksi tietoa hoitoyksiköiden kesken ei saa jakaa, ellei yksikkö ole tutkimushankkeen virallinen jäsen. AAMU rahoittaa hankkeiden kuluja ja pitää samalla huolen siitä, että rahoitus kannattelee kaikkia aloitettuja tutkimuksia, Paasio selventää.

Uudenaikaisinta syöpähoitoa – tavoitteena terve aikuisuus 

Suurin osa AAMU Säätiön rahoituksesta ohjataan lasten kliiniseen syöpätutkimukseen. Vielä 1980-luvulla lapsuusiän syövän paranemisennuste oli vain 20 prosenttia, ja viime vuosikymmeninä on harpattu 80 prosenttiin. AAMU Säätiön tavoitteena on, että jokaisen lapsen syöpä voitaisiin parantaa.

– On tärkeää huomata, että lasten syöpä on eri tauti kuin aikuisten. On äärimmäisen tärkeää, että lapsille on omat tutkimuslinjat, sillä yli parinsadan syöpätyypin hoidot ja lääkkeet eroavat aikuisten syövistä ja niiden hoidosta, Paasio kertoo.

Lisäksi säätiö haluaa mahdollistaa jokaiselle syöpään sairastuneelle lapselle terveen aikuisuuden. Yli 60 prosenttia sairastaneista lapsista kokee jossain vaiheessa elämää myöhäishaittoja, johtuen joko syövästä tai rankoista syöpähoidoista.

AAMU Suomen Lasten syöpäsäätiön tavoite on, että jokaisen lapsen syöpä voitaisiin parantaa.

Millainen merkitys lahjoituksilla on AAMUn toiminnalle?

– Jokainen lahjoitus on meille elintärkeä, sillä ilman lahjoituksia toimintaamme ei ole. Meitä lämmittää erityisesti, että Kuntarahoitus on löytänyt AAMU Säätiön lahjoituskohteeksi. Lahjoitus varmistaa kliinistä tutkimusta ensi vuonna, Paasio kiittää.

Niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin voivat lahjoittaa säätiölle kaikilla moderneilla tavoilla, kertalahjoituksina tai kuukausittaisilla lahjoituksilla.

– Tällä hetkellä AAMUn rahoituksella on käynnissä useita kymmeniä lasten syövän kliinisen tutkimuksen hankkeita yliopistollisissa sairaaloissa, eli lähes jokaista lasten syöpätautia tutkitaan. Akuutin lymfaattileukemian ALLtogether-hankkeessa Suomi on yksi tutkimusta johtavista maista, mikä on ensimmäistä kertaa koskaan mahdollista AAMUlle osoitettujen lahjoitusten ansiosta, Paasio kertoo.

Lue lisää, kuinka voit tukea Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa
Lue lisää, kuinka voit tukea AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiön toimintaa


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: MLL / Leena Aijasaho ja AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiö

Kuntarahoitus

Maalahden kunnalle tunnustus puurakentamisen edistämisestä Motivalta ja ympäristöministeriöltä

Maalahdessa puurakentaminen on koko kunnan yhteinen asia. Pieni pohjanmaalainen kunta on määrätietoisesti edistänyt puurakentamista vähentääkseen rakentamisen päästöjä ja tukeakseen kestävyyttä. Kunnan strategian pääajatus on, että ”se kestää 100 vuotta”.

– Mietimme, mitä käytännössä tapahtuu, kun kohteen elinkaari tulee loppuunsa. Massiivipuisen rakennuksen kohdalla ei synny ongelmia, jos se pitää tulevaisuudessa siirtää tai purkaa. Puurakenteita voi huoltaa ja helposti siirtää, puun sitoma hiili pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä ja puu sitoo ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisten vaihtelujen mukaan, kertoo kunnanjohtaja Jenny Malmsten.

Vuonna 2021 valmistunut lukio on Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö

Maalahden kunta on rakentanut paljon puusta viimeisen yli kymmenen vuoden ajan, mutta CLT-puuta (cross laminated timber) on kokeiltu vasta lähivuosina. Kunta alkoi rakentamaan uutta lukiota 2020, ja rakennuksesta tuli valmistuttuaan vuonna 2021 Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö. Seuraavana suunnitteilla on uusi päiväkoti.

– Oppilailta ja henkilökunnalta on saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista. Massiivipuurakentamisesta kertyi niin hyvää kokemusta, että päätimme ankkuroida puurakentamisen strategisella tasolla. Näin syntyi uusi kuntastrategia ja kestävän kehityksen strategia, jossa puurakentamisella on suuri rooli, kertoo kunnan tekninen johtaja John Södergran.

Petolahden lukiossa on noin 85 opiskelijaa Maalahdesta ja Korsnäsista.Uuteen päiväkotiin on kaavailtu hieman alle 80 paikkaa, tarkka määrä riippuu siitä, minkälaisia osastoja päiväkotiin lopulta valmistuu.

Lukiolaisia istumassa ja opiskelemassa Maalahden lukion puisilla portailla rakennuksen sisällä.
Oppilailta ja henkilökunnalta on Maalahden kunnan teknisen johtajan John Södergranin mukaan saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista.

Rakennusstrateginen tarkastuslista auttaa tekemään kestäviä valintoja

– Olemme laatineet strategisen tarkastuslistan, jossa on yli kolmekymmentä kohtaa, joita noudattamalla rakennamme kestävästi. Puu täyttää monta kriteeriä, kun tarkastellaan rakennusmateriaalin vahvuutta ja laatua, kiertotaloutta ja vähäisiä ilmastovaikutuksia. Massiivipuuelementtejä voi huoltaa ja elinkaaren lopussa purkaa ja lajitella, selittää Södergran.

Pieni kunta on ollut helppo saada yhteisen tavoitteen taakse.

– Puu on kaikille tuttu materiaali. Päättäjät ovat itsekin korostaneet tarvetta luoda kestävän kehityksen strategia, joten heiltä on saatu tähän tukea alusta asti. Nyt esimerkiksi uutta päiväkotia suunniteltaessa oli kaikille selvä juttu, että kohde rakennetaan kokonaan massiivipuusta, Malmsten kertoo.

Kestää sata vuotta -strategia koskettaa kaikkea kaavoituksesta jätteenkäsittelyyn

Puurakentamisen kautta kestävyysajattelu on laajentunut muuhunkin Maalahdessa. Kunnassa edistetään myrkytöntä siivoamista, harkitaan robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia, sekä huomioidaan energiatehokkuus. Noin kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on Maalahden kaltaisia, alle 10 000 asukkaan kuntia – minkälaisen esimerkin haluatte muille antaa?

– Ajattelemme rakentavamme paitsi lapsille myös lapsenlapsille, mikä laajentaa koko näkökulmaa. Tarkastuslistamme mukaisesti selvitämme käyttäjien toiveet sekä pyydämme energiakonsultin ja akustiikkakonsultin lausunnot rakennusprojektista. Näin arkkitehti saa kaikki tärkeät näkökulmat kohteen suunnitteluun heti alusta asti, Södergran sanoo.

– Valmistelemme myös uutta asuntopoliittista ohjelmaa siitä, miten kestävyys huomioidaan ja miten voimme tehdä yhteistyötä yritysten kanssa näissä kysymyksissä. Olemme liittyneet HINKU-verkostoon, jota kautta toivomme saavamme lisää tukea ja pystymme viemään edelläkävijyytemme seuraavalle tasolle, Malmsten täydentää

Ympäristöministeriön kunniamaininnasta ollaan ilahtuneita ja ylpeitä

Kunniamaininta on herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa: muualla on pistetty merkille, miten Maalahdessa rakennetaan.

– Olemme käyneet hyviä keskusteluja naapurikuntien kanssa, jakaneet kokemuksiamme ja järjestäneet tutustumismahdollisuuksia esimerkiksi valmistuneeseen lukioon. Tuntuu hienolta saada tekemisestämme ympäristöministeriön tunnustus. Haluamme toimia vahvana vaikuttajana Pohjanmaalla, Södergran ajattelee.


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Christoffer Björklund

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Kokkola on vuoden 2023 vihreä edelläkävijä

Syksyn mittaan olemme esitelleet asiakkaidemme joukosta viisi vihreää edelläkävijää, joista jokainen on työskennellyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Näistä viidestä finalistista on nyt valittu vuoden 2023 vihreäksi edelläkävijäksi Kokkolan kaupunki ja kaupungin Piispanmäen monitoimitalohanke. Koululaisia, päiväkotilaisia ja kaupungin työntekijöitä palveleva monitoimitalo valmistuu Piispanmäkeen vuonna 2025.

Katso videolta, miksi Kokkola palkittiin ja mihin palkintorahat aiotaan käyttää.

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Kestävyys ja muutos otettiin Kokkolassa rohkeasti omiin käsiin

Finalistien valinnasta ja arvioinnista vastasi Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä. Kestävän rahoituksen asiantuntijat näkivät jokaisessa toimijassa ja heidän kärkihankkeissaan esimerkillisiä piirteitä. Piispanmäestä erityisen teki kuitenkin se, kuinka vahvasti hanke kertoi Kokkolan kaupungin sitoutumisesta kestävän investoinnin toteutumiseen.

Piispanmäessä ympäristötavoitteiden saavuttaminen on haluttu varmistaa ottamalla hankkeen toteutus omiin käsiin, mikä on edellyttänyt tarkkaa resursointia, osallistamista ja sitoutumista läpi organisaation, arviointiryhmä arvioi. Tämän onnistuminen puolestaan vaatii vaivannäköä siilojen ja totuttujen tapojen purkamisessa sekä uusien käytäntöjen luomisessa. Hankkeen suunnittelusta paistava perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan, sekä rakennuksen toimiminen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Vaikutuksen teki se laajuus, jolla Kokkolassa on tarkasteltu kestävää rakentamista, mutta myös tarkka ja yksityiskohtainen materiaali, jonka avulla arviointiryhmän oli helppo arvioida hanketta. Käyttäisin voimasanaa ”omistajuus”: kaupunki on rohkeasti ottanut muutoksen teemat omiin käsiinsä ja lähtenyt mieluummin tekemään itse kuin ostamaan asioita ulkoa. Sillä on saatu Piispanmäen hankkeessa aikaan erinomaisia vaikutuksia, kehuu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä.

Kokkolan kaupunki on noudattanut strategisia tavoitteitaan vaikuttavasti ryhtymällä töihin koko organisaation tukemana. Samalla kertyy arvokkaita oppeja, joita voidaan soveltaa tulevissa hankkeissa.

– Kokkola liittyi Hinku-verkostoon kesäkuussa 2022. Heti seuraavana vuonna Kuntarahoitus valitsi meidät vuoden vihreäksi edelläkävijäksi. Olemme tästä tunnustuksesta valtavan ylpeitä. Tämä on ollut huikea menestystarina ja kertoo siitä potentiaalista, jota kaupungilla on toteuttaa kestävän kehityksen hankkeita. Se kaikkien sidosryhmien sitoutumisen palo ja halu yhdessä paitsi saavuttaa myös ylittää asetetut tavoitteet, on tehnyt tästä poikkeuksellisen kokemuksen. Tietenkin se hienolla tavalla myös haastaa ja velvoittaa meitä jatkamaan samalla tiellä, kommentoi voittoa Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho.

Palkintorahoilla osallistetaan kokkolalaisia lapsia ja nuoria vihreään ajatteluun

Vihreä edelläkävijä -kisan palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Kokkolassa on jo alustava ajatus varojen käyttökohteesta.

– Suunnitelmissamme on järjestää koululaisille kilpailu, jossa lapset pääsevät ideoimaan luontoaiheisiin, esimerkiksi kierrätykseen tai ilmastonmuutoksen hillintään, liittyviä kilpailutöitä. Kunkin ikäryhmän luovimmat ja idearikkaimmat työt palkitaan. Ympäristö on erityisesti nuorten sukupolvien onnellisuudelle keskeinen kysymys. Siksi myös Kokkolassa uskomme lasten ja nuorten panokseen ja haluamme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Isoaho kuvailee.

Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan”.

Kuntarahoitus kiittää kaikkia vuoden 2023 finalisteja esimerkillisestä ilmasto- ja ympäristötyöstä sekä tavoitteiden ottamisesta osaksi arkea.

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Y-säätiö
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Valintaperusteet Piispanmäen monitoimitalon voittoon:

  • Kokkolassa on poikkeuksellinen omistajuus kestävän kehityksen hankkeiden läpiviennissä ja omaa osaamista kehitetään aktiivisesti.
  • Kokkolassa on onnistuttu esimerkillisellä tavalla murtamaan organisaatiosiiloja sekä luomaan uusia toimintatapoja. 
  • Hanke toteutuu poikkeuksellisen kattavien kestävyystavoitteiden mukaisesti, jotka samalla heijastavat Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen peräänkuuluttamia vihreän rahoituksen parhaita käytäntöjä.
  • Erinomainen ympäristösuorituskyky toteutuu energiatehokkaiden ratkaisujen, mutta myös materiaalien ja sertifioitujen toimintatapojen myötä eri rakentamisvaiheissa.
  • Kohteen ympäristön monipuolinen huomiointi ja hyväksikäyttö osana opetusta ja käyttäjäkokemusta.
  • Kohteen merkittävä koko ja sen myötä vaikutukset rakentamisen aikana ja käyttövaiheessa.
  • Rakennuksen asema ympäristössään eri sidosryhmiä yhteen keräävänä kohteena, joka osaltaan mm. pienentää lähipäästöjä ja vähentää asiointiliikkumisen tarvetta.
  • Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset heijastevaikutukset mm. eri harraste- ja aktiviteettiryhmiin, mahdollistaa laajat puitteet kolmannen sektorin toiminnalle.

VastuullisuusVihreä edelläkävijäVihreä rahoitus

Päiväkoti Martta Wendelin on ympäristöystävällisyyden ja lapsilähtöisyyden taidonnäyte

Tuusulan kunnan maisemaa on elävöittänyt kesästä 2022 lähtien poikkeuksellinen rakennus, joka on omistettu todellisille huomisen tekijöille – lapsille. Lasten ehdoilla suunniteltu päiväkoti Martta Wendelin on jo ehtinyt voittaa arvostetun arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ainutlaatuisella arkkitehtuurillaan ja toteutuksellaan.

Käyttäjälähtöisyys ja ympäristöarvot ohjasivat projektia

Tuusulassa oli vuonna 2018 palveluverkkosuunnittelun yhteydessä päätetty korvata huonokuntoiset päiväkodit uusilla rakennuksilla. Päiväkoti Martta Wendelin sai alkunsa esikoululaisten visiosta, ja lopputuloksena Tuusulaan saatiin uusi, 10-ryhmäinen päiväkoti, jossa päivähoitopaikkoja on noin 200 lapselle.

– Idea päiväkodista syntyi, kun lähdimme yhdessä etelätuusulalaisten esikouluikäisten lasten kanssa luonnostelemaan visiota unelmien päiväkodin pihasta. Myöhemmin projektiin liittyi Martta Wendelin -seura. Tämä oli luontevaa, sillä suomalaisen maalaiselämän ja kodin kuvaajana tunnettu taiteilija Martta Wendelin vietti suurimman osan elämästään juuri Tuusulassa, Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Tiina Simons muistelee projektin alkuvaiheita.

Nimen lisäksi Martta Wendelinin taidetta on käytetty näkyvästi osana päiväkodin sisustusta.

– Koko projekti on viety läpi käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Tuusulan historiaa on tuotu rakennukseen taidokkaalla ja kauniilla tavalla, toteaa kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Päiväkoti Martta Wendelinin toteutuksessa on panostettu merkittävästi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Tämä näkyy muun muassa energiatehokkuudessa ja siinä, miten kiertotalouden periaatteet on otettu huomioon niin rakennusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren suunnittelussakin.

Päiväkoti on saanut myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-tunnuksen, jonka myöntämisessä painotetaan rakennuskohteen alhaista energiankulutusta, hyvää sisäilmaa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä kierrätettävyyttä. Ympäristöystävällisyytensä ansiosta projekti on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vaikka laadukkaan toteutuksen myötä päiväkoti vaati merkittävän investoinnin, odotamme saavuttavamme säästöjä käyttötalouspuolella. Neljän varhaiskasvatuksen yksikön yhdistäminen yhdeksi tekee toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaampaa ja kiinteistön ylläpidosta helpompaa, toteaa kunnan virkaa toimittava kansliapäällikkö Markku Vehmas.

Etusijalla lapset ja luonto

Päiväkoti Martta Wendelin huokuu kunnioitusta ympäristöä ja kestävää kehitystä kohtaan. Rakennuksessa on suosittu ympäristöystävällisiä ja terveellisiä materiaaleja.

–  Ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteissa on käytetty hiilinieluna toimivaa CLT-massiivirakennetta. Tilojen suunnittelussa on keskitytty monimuotoisuuteen ja muuntojoustavuuteen, jotta ne voivat palvella erilaisia käyttötarkoituksia. Leikkiä ja liikuntaa varten suunniteltu piha avautuu kauniisti etelään. Piha-alueelle on jätetty myös osa metsästä säilytettäväksi sekä hulevesilätäkkö, jossa lapset saavat hyppiä sadesäällä sydämensä kyllyydestä, Sirén kuvailee.

– Rakennusta ei myöskään ole täytetty väreillä tai taideteoksilla. Puiset pinnat luovat kehykset, joihin lapset saavat tuoda värit, Simons jatkaa.

Projektista saatuja oppeja tullaan hyödyntämään myös tulevaisuuden hankkeissa.

– Sekä päiväkoti Martta Wendelinissä että tulevissa päiväkodeissa on hyödynnetty yhteisiä oppimisympäristön suunnittelun periaatteita, jotka kirjattu Iloisen oppimisen Tuusula-käsikirjaan. Päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelussa opittua tullaan hyödyntämään myös uusien yksiköiden suunnittelussa, Simons kertoo.

Rakennuksen poikkeuksellisuus on tuonut kuntaan erilaisia tunnustuksia. Päiväkoti Martta Wendelin palkittiin vuoden 2023 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla sekä jo aiemmin kansainvälisellä puuarkkitehtuuripalkinnolla.

– Ajattelen palkintoja myös kunnianosoituksina laadukasta varhaiskasvatustamme kohtaan, Simons toteaa.

Mikä tärkeintä, myös rakennuksen käyttäjiltä on saatu positiivista palautetta.

– Erityistä kiitosta olemme saaneet tilojen valoisuudesta ja avaruudesta. Lapset viihtyvät päiväkodissa ja nauttivat olostaan niin sisällä kuin pihan puuhissa, Simons iloitsee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Anne Laiho

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Vuodenvaihteessa asiakkaille toimitettavat todistukset

Asiakkaille toimitettavat asiakirjat:  

  • saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2023  
  • todistus vakuuksista  
  • kunta-, hyvinvointialue- ja yritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2023  
  • kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2023  
  • takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut  

Leasingsopimusten vastuuraportin asiakas voi itse tulostaaleasingpalvelusta (linkki).

Toimitamme todistukset tilintarkastajille asiakkaan antaman ja allekirjoittaman valtakirjan perusteella. 

Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen muille tahoille kuten tilitoimistoille tai isännöitsijöille. 

Lisätietoja saat sähköpostitse:antolainaus(at)kuntarahoitus.fi ja leasing(at)kuntarahoitus.fi  

Kunta-asiakkaillemme tärkeä muistutus

Asiakkaiden tulee huolellisesti tarkistaa saldo- ja takausvastuutodistukset ja varmistaa, että todistukset eivät sisällä hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyneitä vastuita. 

Siirtyneistä vastuista tulee ilmoittaa Kuntarahoitukselle sähköpostitse antolainaus@kuntarahoitus.fi. Sähköpostiin tulee liittää hyvinvointialueen päätös siirtyväksi ilmoitetun vastuun hyväksymisestä..  

Lisätietoja vastuiden siirtymisestä:  

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?  

Kuntatodistukset  

Voit pyytää tarjoukset Kuntatodistuskaupankäyntisovelluksessa (Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut Asiointi) arkisin klo 8–16 välillä (kaupan samalle päivälle voi tehdä klo 12 mennessä). Mikäli sovelluksessa on ongelmia, olethan yhteydessä osoitteeseenasiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi  

Huomioithan, että sovellus ei ole käytössä 25.–26.12. eikä 1.1.2024.  

Tärkeää kuntatodistuksiin liittyen:  

Kauppaa voi tehdä aikaisintaan kaksi (2) pankkipäivää ennen kaupan maksupäivää, joten varmistathan, että sijaisellasi on voimassa olevat kaupankäyntioikeudet, mikäli itse lomailet joulunaikaan.  

Uudet kaupankävijät ilmoitetaan Kuntarahoitukselle yhteystietolomakkeella ja uusilta kaupankävijöiltä tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Yhteystietolomake löytyy kuntatodistuskaupankäyntisovelluksesta tai lomakkeen saa Kuntarahoitukselta pyytämällä sähköpostilla osoitteesta asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.  

Huolehdithan, että myöskään oma henkilöllisyystodistuksesi ei ole päässyt vanhentumaan.  

Lisätietoja saat sähköpostitse:asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.  

Antolainaus  

On hyvä varautua siihen, että palvelussamme on ruuhkaa vuoden vaihteen lähestyessä. Joten lähetäthän tarjouspyynnöt vähintään viikkoa ennen tarjouksen palautuspäivää, jotta Kuntarahoituksessa on sille riittävästi käsittelyaikaa.  

Huomioithan myös, että lainat hinnoitellaan kaksi pankkipäivää ennen luoton nostoa, joten lainan nostosta on ilmoitettava Kuntarahoitukselle vähintään puolitoista viikkoa ennen toivottua nostopäivää. Eli mikäli haluatte nostaa lainaa vielä tämän vuoden puolella, siitä tulisi sopia mahdollisimman ajoissa ennen joulua.  

Lainanottopäätösten ja takauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen luoton nostoa. Takauspäätöksiin tarvitaan lisäksi lainvoimaisuustodistus hallinto-oikeudelta.  

Lisätietoja saat sähköpostitse:antolainaus(at)kuntarahoitus.fi  

Kuntarahoituksen puhelinvaihteen poikkeavat palveluajat vuodenvaihteessa

25.–26.12.2022 ja 1.1.2024 vaihteemme on suljettu. 

Muulloin puhelinvaihde palvelee tavalliseen tapaan klo 9–16.  

Kuntarahoitus

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Millaisia tavoitteita olette Oulun Sivakassa asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?

”Sivakassa haluamme varmistaa kohtuuhintaisen asumisen Oulun seudulla, ja ympäristötyö liittyy suoraan perustehtäväämme. Olemme vuodesta 2006 asti olleet mukana vuokratalojen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa VAETSissa. Sitouduimme energiansäästötoimiin yli viisitoista vuotta sitten, ja olemme ylpeitä saavutuksistamme.

Hillitsemme kiinteistöjemme energiankulutusta käytännössä tarkastelemalla lämmön, sähkön ja veden käyttöä, ja huomioimme myös jätehuollon. Kohteissamme jätteen hyötykäytön kierrätysaste on 62 %, mikä on kirkkaasti kansallisten ja EU-tavoitteiden yläpuolella. Vain 38 % jätteestä poltetaan. Vedenkulutuksen vähenemistä edistämme siirtymällä uudenlaiseen vesilaskutukseen.

Käytämme pääasiassa vain hiilineutraalia sähköä ja hiilineutraalia kaukolämpöä: enää kaksi prosenttia kiinteistökannastamme on vielä öljylämmitteistä. Niiden osalta Sivakan strateginen tavoite on, että vuonna 2025 tämä osuus olisi nollassa.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Mittaamme aktiivisesti kulutusta ja käyttöä. Saamme jätehuollon tiedot kuukausitasolla ja energiankulutuksen tiedot tuntitasolla. Jätehuollossa käytämme L&T:n Ympäristönettiä ja energiankäyttöön Oulun Energian OE360 monitorointijärjestelmää, joka pohjautuu Enerkeyn alustaan. Viemme tietoa myös asukkaille: järjestämme asuntokohteissamme kierrätyskahveja, joissa Sivakan edustajat käyvät läpi kiinteistökohtaisia tuloksia, jakavat kierrätysvinkkejä ja tarjoavat tietysti pullaa ja kahvia.

Viime vuonna teimme jättiponnistuksen: uusimme kaikki 8000 vuokrasopimusta, kun päivitimme, miten vesimaksu ja käyttökorvaukset muodostuvat. Vesimittauksessamme ei ole maksuennakoita eikä tasauslaskuja, vaan laskutamme kuukausittaisen toteuman mukaan, mikä on sivakkalainen erityispiirre!”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Investoimme vihreään siirtymään ja ympäristöä säästäviin toimiin. Etäluettavat vesimittarit ovat merkittävä investointi: ensin luomme uuden laskutus- ja mittausjärjestelmä, jonka jälkeen vaihdamme parin tuhannen asunnon mittarit. Sisäinen tavoitteemme on tehdä kaikki uudet investoinnit A-energialuokassa, muita energialuokkia ei edes harkita.

Investoimme myös asukkaille jaettaviin tuotteisiin: jaamme esimerkiksi kierrätyskasseja, joissa on omat paikkansa jätepaperille, kartongille ja pulloille. Kassin voi laittaa komeron pohjalle, koska allaskaappiin ei kaikki kierrätettävät lajikkeet aina mahdu.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Voisin nostaa ensimmäisenä esiin lämmityksen Hiirihaukantie 12 A:ssa. Kohteen hybridijärjestelmä on osa EU-tason tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja. Olemme hyvin ylpeitä, että Sivakan ja Oulun Energian työntekijät ovat yhdessä innovoineet kestävän ratkaisun.

Toiseksi, olemme ensimmäisten joukossa omalla alallamme vesimittauksessa. Hyödynnämme tässä toimialan yhteistä Platform of Trust -tietoalustaa, joka harmonisoi ja välittää tietoa eri järjestelmien välillä. Näin voimme keskitetysti kerätä mittausdataa laskutuksen pohjaksi riippumatta mittarin valmistajasta.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Nykyinen mallimme on ollut tuloskorteissa strategiakaudelle 2020–2025. Päivitämme tulevaa strategiaa ja tuomme mukaan tähän asti puuttuneen osan: vähähiilisen rakentamisen polun. Tähänastinen fokuksemme on ollut käytönaikaisen energiankulutuksen minimoimisessa ja energiapäästöjen nollaamisessa, joten otamme rakentamisen päästöt seuraavana työn alle.

Nollapäästöt eivät taida olla vielä nykyisillä rakennusmateriaaleilla realistista, mutta vähähiilisyyttä voimme tavoitella. Ensiaskelia olemme jo ottaneet käyttämällä esimerkiksi vähähiilistä betonia. Tarkkaa mallia ei vielä ole, mutta lähdemme liikkeelle nykyratkaisujen päästöjen laskennasta. Tämän jälkeen voimme asettaa tavoitteita ja mittareita vuoteen 2027 tai 2030.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Hiirihaukantie 12 A. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Hiirihaukantie 12 A:n asuinkerrostalossa on hybridilämmitysratkaisu, jossa lämpöpumpun lämmönlähteenä käytetään kaukolämmön paluuputken lämpöä. Lisäksi kohteessa on valjastettu aurinkosähkö hyötykäyttöön. Näiden ratkaisujen ansiosta pystymme hyödyntämään ilmaista energiaa ja hukkalämpöä – kaiken energiahuollon tulisi pyrkiä vastaavaan.”

Hybridilämmitysratkaisu auttaa painamaan Hiirihaukantie 12 A:n tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrän lähes nollaan. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Tuleva vuosi on jätehuollon teemavuosi, ja haluamme parantaa kierrätysastetta entisestään. Todennäköisesti käyttäisimme palkinnon asukkaiden palkitsemiseen kierrätyskilpailussa. Voisimme jakaa kierrätykseen tarvittavia lajitteluastioita ilmaiseksi tai alennuskupongilla – ja luulenpa, että tämän teemmekin, vaikkei palkinto meille tulisikaan!”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä edelläkävijäVihreä rahoitus

Tavoitteena tasapaino – keskustelussa kuntatalouden tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet

Viimeiset vuodet ovat olleet kuntataloudelle suotuisia, mutta Kuntarahoituksen viimeisin suhdannekatsaus ennakoi edessä olevan vaikeampia aikoja. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio pureutuivat keskustelussa kuntien tämänhetkisiin haasteisiin sekä kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin. Keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Veroprosenttien nousu ja kuntien eriytyminen huolettavat 

Karhunen toi keskustelun aluksi esiin huolensa kuntatalouden kehityksen suunnasta. 

– Syksyn barometrin mukaan lähes puolet kunnista suunnittelee veroprosenttinsa nostoa. Kuntakenttä on tällä hetkellä hyvin eriytynyttä – on kuntia, joilla menee äärimmäisen hyvin, kuntia, joilla menee todella huonosti ja suuri joukko, joka asettuu näiden ääripäiden väliin. Yhä useammassa kunnassa valtionosuudet ja tuloverot eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaan on turvauduttava velanottoon, Karhunen pohti. 

Herrala puolestaan muistutti, että isot, menestyvät kaupungit nostavat talousennustetta. 

– On tärkeää pohtia, mitä näiden vetureiden takana tapahtuu. Kuntien selviäminen tulevista investoinneista todella mietityttää. 

Myös soteuudistuksen jälkeisvaikutukset nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. Mäkelä huomautti, että sotekiinteistöjen myyntituotot tulevat eriyttämään kuntien taloutta. 

– Monissa kunnissa sotekiinteistöt tulevat jäämään tyhjilleen, eikä niille ole helppo löytää uusia käyttötarkoituksia. Mielestäni soteuudistuksessa ei ollut huomioitu tätä ongelmaa riittävän hyvin. 

Kiinteistökysymyksissä ero kasvavien ja pienempien kuntien välillä korostuu. 

– Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa, kun kiinteistöjen vuokrasopimukset alkavat pikkuhiljaa erääntyä. Jälleen kerran kasvukunnat ovat paremmassa tilanteessa, sillä niissä sotekiinteistöillä on selkeä arvo. Sen sijaan muuttotappiokunnissa kiinteistöjen arvo on valitettavasti negatiivinen, Kallio totesi. 

Normien purkua ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan  

Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntien lainakanta säilyy tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Painelaskelman mukaan kuntasektorin velka voi kasvaa kuitenkin jopa kolmanneksella seuraavan neljän vuoden aikana. 

Kallio muistutteli puheenvuorossaan viime vuosina vallinneen poikkeustilan vaikutuksista rahoituskustannuksiin. Nollakorot ja jopa negatiiviset korot, joihin ehdimme tottua, eivät välttämättä heijasta talouden todellista tilannetta, hän korosti. 

– Kokonainen sukupolvi työntekijöitä on tullut työelämään aikana, jolloin lainojen korot ovat olleet olemattomia. Vaikka nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna alhainen, on se kuitenkin noussut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämänhetkinen velkakanta on 18,5 miljardia euroa: neljän prosentin koronnousu tarkoittaa merkittäviä kustannuksia tulevaisuudessa. 

– En olisi niin huolissani kuntien velkaantumisesta, vaan ennemminkin valtion velkaantumisesta. Valtio velkaantuu käyttötalouspuolella, mutta keskimääräisessä kunnassa tulot riittävät menojen kattamiseen ja velanotto kohdistuu lähinnä investointeihin. Hyvin paljon investoinneista on myös elinvoimainvestointeja infran ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, kommentoi Karhunen. 

Kallio korosti kuntien tärkeää roolia kaiken yritystoiminnan perusyksikkönä. 

– Kun haluamme houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen, meidän täytyy muistaa, että juuri kunnat ja kaupungit ovat niitä paikkoja, joissa yritykset toimivat ja niiden työntekijät asuvat ja elävät. 

Myös norminpurkutalkoot nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. 

–  Julkisessa keskustelussa pitäisi puhua myös siitä, mitä voidaan tehdä vähemmän. Kannustan kaikkia miettimään, mitkä ovat ne turhat normit ja hallinnolliset prosessit, jotka voitaisiin poistaa toiminnan tehostamiseksi, Karhunen kehotti. 

Vuoden 2026 alusta voimaan astuva kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus puhutti myös osallistujia. Kustannusneutraalisti toteutettavaa uudistusta ei nähty helpoksi kunnille ja mielipiteet sen toteutustavasta vaihtelevat eri kuntien välillä. Kuntaliiton Karhunen korosti, että uudistuksen tulee olla kokonaisvaltainen eikä keskittyä ainoastaan valtionosuuksiin.

Keskustelun kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kunnat tulee ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon.

 – Kunnissa on varmasti hyviä ratkaisuehdotuksia ja olemme valmiita lähtemään mukaan talkootyöhön, jotta löytäisimme aidosti kestäviä ratkaisuja, Mäkelä totesi.

Kuntien välinen yhteistyö nousi keskustelussa avainasemaan tulevaisuuden rakentajana. 

– Yhteistyö on erittäin tärkeää varsinkin pienten kuntien näkökulmasta. Omassa kunnassani Isojoella yhteistyötä on tehty muiden kuntien kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja ateriapalveluiden järjestämisessä. Tämä on antanut Isojoelle mahdollisuuksia myös taloudelliseen menestykseen, Herrala kertoi. 

Tulevaisuuden investointinäkymät ja konstit kuntatalouden tasapainottamiseen 

Tulevaisuuden investointinäkymistä puhuttaessa keskustelijat nostivat esiin esimerkiksi infrastruktuuriverkostojen ja teiden valtavan korjausvelan. Perusinfrastruktuuri on rakennettava, koska kaupungistuminen ja muuttoliike niin vaativat, Kallio korosti. Infra ja tiet ovat kasvun mahdollistaja – tai sen tukko. 

Mäkelä muistutti, että vaikka kuntien investointeja tulee tarkastella kriittisesti, tiettyjen asioiden kunnossapidosta on pakko huolehtia. 

– Jos esimerkiksi Nurmijärven alueella ei voida laittaa rahaa teihin tai infrastruktuuriin, torppaamme samalla koko Suomen kasvua. Tällaiset investoinnit ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta, Mäkelä muistutti. 

Karhunen kantoi huolta pienistä kunnista, joissa työvoimapula on huutava. 

– Asuntotuotanto siirtyy yhä enemmän kunnille. Esimerkiksi länsirannikon ja Lapin alueilla on tehty uusia teollisuusinvestointeja, mutta vuokrataloyhtiöille ei saada valtion rahoitusta. Työvoiman houkuttelemiseksi alueille on tarpeen rakentaa uusia asuntoja. 

Investointien nopea väheneminen ei ole näköpiirissä. Kallio nosti esiin valtiovarainministeriön pitkän aikavälin kuntatalousennusteet, joissa nettoinvestointi on pysymässä korkeana, noin 4 miljardin tasolla. Talouden tasapainottamiseksi keskustelijat ehdottivatkin muita keinoja kuin investointien supistamista. 

– Suurin osa kunnista menettää tällä hetkellä varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisiä asukkaita. Palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa tulisikin tarkastella kriittisemmin, Karhunen muistuttaa. 

Isojoella on uskallettu tehdä palveluverkon osalta vaikeitakin ratkaisuja, Herrala sanoi. Hän näki tämän yhtenä syynä kunnan taloudelliseen hyvinvointiin – ja kannusti kuntatoimijoita rohkaistumaan riittävän ajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon. 

– Meillä pienissä kunnissa on jouduttu tekemään jo pidemmän aikaa älykästä taloudellista sopeutumista. Isommat kunnat ovat vasta nyt tulossa sopeutumistoimia vaativaan tilanteeseen, joten niiden kannattaisi ottaa oppia pienemmistään. 

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat valitsivat aiheen, johon heidän mielestään kuntien tulisi lähitulevaisuudessa keskittyä. 

– Toivon lisää rohkeutta ja järkeä päätöksentekoon – enemmän realistista suhtautumista asioihin sekä järkevien ratkaisujen etsimistä päätöksenteossa, Mäkelä totesi. 

Herrala taas peräänkuulutti fiksua rahoitusuudistusta, jotta kaikenlaisilla kunnilla olisi mahdollisuus järjestää palveluita myös tulevaisuudessa. 

– Säästötalkoiden keskelläkään elinvoiman kehittämistä ei saa unohtaa. 

Kallio palasi rohkean ja pitkäjänteisen päätöksenteon teemaan. 

– Kunnissa tulisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. 

Karhunen muistutti, että hyvä johtajuus mahdollistaa paljon. 

– Peräänkuulutan luovaa ajattelua ja vuorovaikutusta mahdollistavaa johtajuutta, eli ”management by possibilities” -lähestymistapaa.

Voit kuunnella keskustelun kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.


Katso myös aiemmat Talous & kunnat -tapahtumat:

Kestävät investoinnit 17.10.2023
Ovatko ympäristöarvot ja talous ristiriidassa rakentamisessa? Keskustelussa kestävät investoinnit

Investoinneilla elinvoimaa 31.5.2023
Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle

Talous uudistusten keskellä 5.4.2023
Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

KuntarahoitusTalousTapahtumat