Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson: Kuntien vuokrasopimuksissa muhii inflaatiopommi

Einsteinkin sen tiesi, ”korkoa korolle” on maailman kahdeksas ihme. Aikojen saatossa tämä sijoittajien suosikki-ilmiö on luonut maailmantalouteen mittaamatonta varallisuutta – ja hyvä niin, rakentuuhan sen varaan Suomen eläkejärjestelmäkin. Kaikki haluavat saada korkoa korolle, mutta harva sitä haluaa maksaa. Viime aikoina moni kunta ja hyvinvointialue on valitettavasti saanut todistaa ilmiön ikävän puolen.

Vuonna 2018 kunnat ja kuntayhtymät omistivat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Viime vuosina kiinteistöjä on myyty tiuhaan tahtiin, erityisesti sijoittajille ja kiinteistöyhtiöille, joista on tullut vuokranantajia kunnille ja hyvinvointialueille. Vuokramallin suosio on kasvanut myös uusissa rakennushankkeissa.

Kiinteistöjen vuokrasopimukset sidotaan tavallisesti elinkustannusindeksiin tai rakennuskustannusindeksiin. Matalan inflaation ja nollakorkojen aikana vuokrasopimusten vuotuiset indeksikorotukset jäivät maltillisiksi, mutta nyt indekseissä muhii suoranainen inflaatiopommi. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 9,1 prosenttia, ja rakennuskustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuodentakaisesta. Moni vuokralainen havahtuu pian tilanteeseen, jossa myydystä kiinteistöstä maksetaan lähes kymmenen prosenttia enemmän vuokraa kuin vuosi sitten. Pitkissä vuokrasopimuksissa korotukset kertautuvat, siitä pitää huolen ”korkoa korolle” -ilmiö.

Kun rahaa säästetään tai sijoitetaan, korkoa ei kerry ainoastaan säästetystä pääomasta, vaan myös jo kertyneestä korosta. Vuokrasopimuksissa yhtälö puraisee maksajaa: vuotuiset korotukset kohdistuvat paitsi sopimushetkellä solmittuun vuokraan, myös vuosien varrella kertyneisiin indeksikorotuksiin. Mitä suuremmista rahasummista on kyse ja mitä pidempään korotukset rullaavat, sitä enemmän sijoittaja nauttii ”korkoa korolle” -ilmiön hyödyistä. Tästä syystä sijoittajat suosivat pitkiä vuokrasopimuksia. Parinkymmenen vuoden aikana 1,5 miljoonan euron vuosivuokra paisuu lähes 2,2 miljoonaan jo maltillisella 2 prosentin vuosittaisella korotuksella. Kauden päätteeksi vuokra on siis 45 prosenttia suurempi kuin sopimusta solmittaessa.

Tilanteessa, jossa kunta pohtii tarvetta rakennuttaa uusi kiinteistö ja asettua siihen vuokralle, kannattaa vertailuun ottaa myös indeksivapaa kiinteistöleasing. Se tarjoaa joustavan vaihtoehdon rahoittaa hanke tilanteessa, jossa kunta haluaa jättää kiinteistön ulos taseestaan. Leasingmaksuja ei sidota hintaindeksiin vaan markkinakorkoon.

Yhdessä asiassa vuokrasopimus yhä peittoaa leasingin: leasingkauden päätteeksi kiinteistö jää kunnan omistukseen. Kuntien onkin syytä miettiä, onko jäännösarvovastuu niin suuri, että sen ulkoistamisesta kannattaa maksaa monin verroin enemmän. Useimmiten ei.

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson
Kirjoittajat työskentelevät Kuntarahoituksessa asiakkuuspäälliköinä vastaten Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta.

Tutustu Kuntarahoituksen joustavaan leasingrahoitukseen.

LeasingNäkökulmatTalous

Kuntarahoitus käynnisti varainhankintavuoden menestyksekkäästi 1,5 miljardin euron viitelainalla

Varainhankinnan vuosi lähti vauhdilla liikenteeseen laskettuamme liikkeeseen 1,5 miljardin euromääräisen viiden vuoden viitelainan 11. tammikuuta 2023. Transaktio oli menestys ja se ylimerkittiin nopeasti yli kaksinkertaisesti tammikuun ruuhkaisesta ajankohdasta ja markkinoilla vallitsevista epävarmuustekijöistä huolimatta.

Laskimme keskiviikkona 11. tammikuuta liikkeeseen 1,5 miljardin euron viitelainan, joka erääntyy 18.11.2028. Kyseinen liikkeeseenlasku on Kuntarahoituksen suurin yksittäinen transaktio kahteen vuoteen. Sijoittajakysyntä oli vahvaa heti merkintäkirjojen auettua aamulla, ja hinnoittelua onnistuttiin tiukentamaan kahdella korkopisteellä. Noin kahden tunnin kuluessa merkintäkirja oli paisunut jo 3,6 miljardiin euroon ja kirjat suljettiin.  

– Tämä liikkeeseenlasku oli hieno alku vuodelle ja olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Transaktio oli jättimenestys markkinoiden epävarmasta tunnelmasta ja sijoittajien varoivaisuudesta huolimatta, mikä osoittaa jälleen sen, että Kuntarahoitus on arvostettu ja vakaamaineinen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla, sanoo varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio. 

Merkintäkirjaan osallistui pääomamarkkinoilla arvostettuja sijoittajia yhteensä 89 kappaletta. Pankkien osuus oli jopa 60 %, keskuspankkien ja institutionaalisten sijoittajien 26 % ja varainhoitajien 11 % sekä vakuutus- ja eläkerahastojen 3 %. Maantieteellisesti merkinnät jakautuivat monipuolisesti. Sijoittajista 31 % olivat saksalaisia, itävaltalaisia ja sveitsiläisiä, pohjoismaalaisia sijoittajia oli 24 %, belgialaisia, alankomaalaisia ja luxemburgilaisia 14 %, ranskalaisia 12 % ja englantilaisia 9 %. Loput sijoittajista olivat muualta maailmasta (5 %), muualta Euroopasta (3 %) ja Aasiasta (2 %). 

Tänä vuonna tavoitteenamme on tehdä 8–9 miljardia euroa uutta pitkäaikaista varainhankintaa, mikä on linjassa vuoden 2022 volyymien kanssa. 

Transaktion tiedot 

Issue Amount EUR 1.5 billion 
Pricing Date 11 January 2023 
Payment Date 18 January 2028 (T+5) 
Maturity Date 18 January 2028 
Re-offer Price / Yield 99.949% / 2.886% 
Annual Coupon 2.875%, Annual, ACT/ACT ICMA  
Re-offer Spread MS +0bps OBL 1.3% due October + 61.9bps 
Format Senior, Unsecured, Reg S 
Listing Helsinki Stock Exchange (Regulated market) 
ISIN XS2577104321 
Joint Lead Managers BofA / JP Morgan / Morgan Stanley / Nordea 

Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme

 

“Huge congratulations to the MuniFin team for navigating a busy January window and successfully printing their joint largest ever transaction. This transaction provides an excellent starting point for the year ahead and highlights the value investors place on MuniFin’s core currency offerings.” 

Adrien de Naurois, Managing Director, Head of DCM SSA & EMEA IG Syndicate, BofA Securities 

“Congratulations to the MuniFin team for their stellar first benchmark issuance of 2023, successfully navigating a busy market. The high quality order book and their largest EUR benchmark since 2020 sets the scene for other Nordic issuers to follow. We are delighted to be involved in this landmark transaction.” 

Matthieu Batard, Head of SSA Syndicate, J.P. Morgan 

“A successful return to the EUR market for MuniFin with their first benchmark issuance of 2023. Despite competing supply, the deal amassed a high-quality and granular orderbook, which saw the trade tighten 2bps from initial guidance, further highlighting the strength of MuniFin’s credit quality. Congratulations to the MuniFin team on a stellar start to the year, Morgan Stanley is delighted to have been involved!” 

Ben Adubi, Head of SSA Syndicate, Morgan Stanley 

“Nordea is delighted to have played a role in MuniFin’s first EUR benchmark transaction of the year. Despite a notably congested start to the EUR primary market in January and going head-to-head with directly competing supply, MuniFin emerged with a very successful EUR 1.5bn 5-year benchmark with over twice as much final investor demand behind, while simultaneously tightening the spread by 2bps. Nordea congratulates the entire MuniFin team for kicking off 2023 with a stellar performance that highlights the strong support for its name amongst the global investor community.” 

Kamal Grossard-Amin,Managing Director, Head of SSA DCM, Nordea 

Lisätiedot 

Joakim Holmström– Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability 

+358 50 4443 638 

Antti Kontio– Head of Funding and Sustainability 

+358 50 3700 285 

Karoliina Kajova– Senior Manager, Funding 

+358 50 5767 707 

Lari Toppinen– Analyst, Funding 

+358 50 4079 300 

Lue lisää: 

MuniFin funding forecast for 2023: EUR 8-9 billion 

KuntarahoitusVarainhankinta

Ohi inflaatiohuipun, taantuma tuloillaan – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 1/2023 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2023Lataa

Talousvuosi alkaa miinusmerkkisenä, mutta maailmantalouden taantuman odotetaan jäävän lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Yhdysvalloissa työmarkkinat pitävät pintansa, ja Eurooppa on sopeutunut energiakriisiin odotettua paremmin. Talouskehitys on silti hyvin arvaamaton, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön tammikuun markkinakatsauksessa.

– Yhdysvaltojen, euroalueen ja Kiinan yhtäaikainen jäähtyminen voi tuoda odottamatonta lisävoimaa talouden laskukierteeseen. Kiinan raju koronatilanne voi myös aiheuttaa uusia häiriöitä globaaleihin toimitusketjuihin, mikäli työvoiman korkea sairastavuus vähentää tuotantokykyä.

Vesala muistuttaa, että ilmassa on myös positiivisia riskejä: Kiinan koronapolitiikan täyskäännös lupaa hyvää maailmantaloudelle, Euroopassa investoidaan vihreään siirtymään ja omavaraisuuteen.

Inflaatiohuippu lienee ohitettu, EKP:llä näytön paikka

Vuoden 2023 merkittävin suhdanneriski liittyy kuitenkin rahapolitiikkaan. Keskuspankit ovat saamassa otteen inflaatiosta, seuraavaksi haetaan täystyrmäystä.

– Inflaatiohuippu on todennäköisesti ohitettu, mutta ongelma ei ole poistunut. Hinnat nousevat yhä liian laajasti ja nopeasti. Euroopan keskuspankki seuraa tarkasti myös sitä, miten sopimuspalkat kehittyvät euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.

Vesalan mukaan EKP:llä voi olla edessään niin sanottu aikaepäjohdonmukaisuuden ongelma.

– Palkka-inflaatiokierteen torjumiseksi EKP:n saattaa olla nyt optimaalista sitoutua rahapolitiikkaan, joka muuttuu onnistuessaan epäoptimaaliseksi, pääekonomisti selittää. – Mikäli voimakkaat kiritystoimet tepsivät ja inflaatio palaa tavoitetasolle, EKP voisi alkaa elvyttää taloutta. Keskuspankki ei kuitenkaan halua, että markkinat hinnoittelevat rahapolitiikan keventämistä etukäteen, koska markkinakorkojen lasku vaikeuttaisi pyrkimystä torjua akuuttia inflaatio-ongelmaa.

Vesala odottaa EKP:n jatkavan haukkamaista viestintää vuoden alkupuolella. Pääekonomisti arvioi EKP:n nostavan talletuskorkonsa 3,0–3,5 prosentin välimaastoon, jolloin rahamarkkinakorkojen huippu asettuisi hieman yli 3,5 prosenttiin.

Kuluttajat kiristävät vyötä, mutta yritykset haluavat pitää osaavasta työvoimasta kiinni

Talousennusteet piirtävät yhteneväistä kuvaa myös Suomen taloudesta: näköpiirissä on lievä ja suhteellisen lyhytkestoinen taantuma. Epävarmuus on silti suurta, ja myös heikompi kehitys on mahdollista.

– Viime vuonna voimistunut kustannuspaine osuu kuluttajiin osin pitkälläkin viiveellä: monilla sähkösopimusten päivittyminen ja asuntolainojen korontarkistuspäivät ovat vasta edessä. Kotitalouksien säästöpuskurit myös ohenivat viime vuonna, jolloin tarve säästää menoista saattaa jatkossa kasvaa, Vesala kertoo.

Vahva työllisyys on paras vastalääke taantumaan. Työvoimapula on muuttumassa rakenteelliseksi, ja yrityksissä on valmiutta katsoa suhdannekuopan yli: osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni, jotta elpymiseen päästään mukaan.

– Yritysten kärsivällisyys voi kuitenkin joutua koetukselle, mikäli kuluttajien vyönkiristys voimistuu, Vesala huomauttaa. – Silläkin on vaikutusta, mistä kotitaloudet säästävät. Jos ihmiset tinkivät ulkomaanmatkoista eivätkä niinkään kotimaisista palveluista, vaikutukset kotimarkkinayrityksiin ovat vähäisemmät.

Riskejä piilee myös asuntomarkkinoissa ja rakentamisen nopeassa jäähtymisessä.

– Rakennusinvestoinnit ovat Suomessa usein merkittävä suhdanneajuri ja nyt niistä on luvassa negatiivista kasvukontribuutiota.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2023Lataa


Kuntarahoituksen seuraava markkinakatsaus julkaistaan keskiviikkona 15. helmikuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 10–11 täällä! (linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kuuntele myös Huomisen talous -podcast: Selviääkö talous kriisitalvesta säikähdyksellä? (linkki)

KuntarahoitusTalous

Valkeakosken uusi kulttuurikeskus Luova tuo yhteisöllistä hyvinvointia koko kaupungille

Vanhan kulttuurikeskuksen korjauksesta ja uudistuksesta oli Valkeakoskella puhuttu jo kautta 2010-luvun. 1970-luvulla valmistuneelle keskukselle ei oltu sen historian aikana tehty merkittäviä peruskorjauksia. 

– Vanha kulttuurikeskus oli melkoinen energiasyöppö ja tuotti paljon lämpöhukkaa, joten tarvetta uudistukselle oli, kertoo Valkeakosken sivistysjohtaja Markku Valkamo.  

Hankesuunnitelma ja investointipäätös hyväksyttiin kesällä 2018. Siinä kärkivaihtoehdoksi nousi kirjaston muutto kaupungin keskustaan ja kansalaisopistotoimintaa järjestävän Valkeakoski-opiston sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emilin muutto vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.  

Entisen kirjaston sisätilat päätettiin saneerata kokonaan: rakennuksen runko ja julkisivu säilytetäisiin suojelustatuksen vuoksi ennallaan. Suunnitelmaan kuului myös uusien tilojen rakentaminen kahviolle ja musiikkiopistolle sekä uusi monitoimisali, joka sopii muun muassa esityksien ja konserttien järjestämiseen sekä toimii valtuuston uutena kokouspaikkana.  

Hiljaa hyvä – ja monikäyttöinen – tulee 

Rakentamispäätös tehtiin 2020 ja rakennustyöt käynnistyivät 2021. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen mahdollistama uusi kulttuurikeskus Luova valmistui lokakuussa 2022. Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair arvostaa uutta keskusta: se tuli paikallisille kulttuurityöläisille ”kuin aikaisena joululahjana”. 

– Kun olen keskustellut muualla Suomessa työskentelevien kollegoiden kanssa, on moni ollut vaikuttunut, että Valkeakoskella on satsattu ja rakennettu uutta eikä vain peruskorjattu vanhaa. Tuntuu myös hyvin merkitykselliseltä, että verraten pieni kaupunki uskaltaa satsata paikalliseen kulttuuritarjontaan. Uskon, että vielä 20–30 vuoden kuluttuakin voimme katsoa taaksepäin ja kiitellä päätöstä rakentaa kulttuurikeskus. 

Ensimmäisinä vuosinaan keskus toimii aamusta iltaan. Päivisin Luova palvelee perusopetuksen väistötiloina ennen uuden yhtenäiskoulun valmistumista; iltaisin keskuksessa toimivat musiikki- ja tanssiopisto lisäksi Valkeakoski-opisto sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Väistötilavaihe tarjoaa hyvää oppia siitä, miten tilat vastaavat erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Luovaa on suunniteltu ja tehty pitkään ja hartaasti, mutta lopputuloksena sen monikäyttöisyys on nyt myös aitoa. Alla on paljon ”sekä henkistä että fyysistä pohdintaa” keskuksen luonteesta, Valkamo kuvailee. 

– Liikuteltavilla väliovilla ja väliseinillä tuotiin joustoa huoneiden fyysiseen käyttöön, mutta myös asenteessa on lähdetty siitä, että Luova on tarkoitettu kaikille käyttäjille. Esimerkiksi keskuksen konserttisalia voidaan vuokrata yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön, jos niillä on musiikkiesityksiä tai muita projekteja, joihin sali hyvin soveltuu. 

Tavoitteena terveemmät valkeakoskelaiset 

Hyvinvointialueiden myötä kunnat hakevat uusia tapoja asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kokonaiskustannukseltaan noin 11 miljoonan euron kulttuurikeskus nähdäänkin Valkeakoskella myös satsauksena hyvinvointiin. Sivistysjohtaja Valkamo kuvaileekin Luovaa ”terveyden ja hyvinvoinnin takuukeskukseksi”. 

– On ihan tutkittu juttu, että yhteisöllisyydellä on ennaltaehkäisevä vaikutus sairastuvuuden ja mielenterveyshaasteiden suhteen. Valkeakoskella on lähdetty viemään tätä ajatusta eteenpäin: vapaa-ajan tekemistä halutaan tarjota kaikille, aina vauvamuskareista ikäihmisten kansalaisopistokursseihin.  

Valkamo korostaa myös, että pienten paikkakuntien on uskallettava panostaa brändiinsä, jos ne mielivät olla vetovoimaisia muuttuvassa maailmassa. Valkeakoskella tämä on tiedostettu: 20000 asukkaan kaupunki on kansallisestikin kärkipäässä, kun mitataan asukaskohtaisia panostuksia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintoihin. 

– Ihmisten täytyy tuntea ja nähdä, että kunta kuuntelee heitä ja tarjoaa heille palveluja. Eivätkä nuoretkaan jää paikkakunnalle, jossa mitään uutta on viimeksi rakennuttu vuonna vuosikymmeniä sitten. Nyt tuomme valkeakoskelaisille perheille mahdollisuuden harrastaa lähellä kotia; ainoa vaihtoehto ei ole ajaa puoli tuntia Tampereelle, Valkamo korostaa.  

Luova onkin vetänyt valkeakoskelaisia puoleensa alusta asti. Lokakuussa pidettyyn avointen ovien päivään odotettiin maltillista vierasmäärää, mutta kävijöitä tulikin lopulta yli 500. 

– Kiinnostuksen määräkin kertoo meille, että tilausta uudelle keskukselle on ollut ja se on valmistunut oikeaan aikaan. Luova tuo ison piristysruiskeen Valkeakoskelle ja haluamme hyödyntää sen herättämän innostuksen, Piippo-Fair kuvailee.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Lue lisää, kuinka tukea jo suunnitteluvaiheessa hankkeen kokonaisvaltaista kestävyyttä


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Valkeakosken kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

”Hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama” – Pohjois-Karjalassa vuosi alkaa kulukuurilla

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Pohjois-Karjalassa?

”Olemme hyvinvointialueista edelläkävijöiden joukossa, sillä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on vastannut koko maakunnan sote- ja pela-palveluista pian kuusi vuotta. Muutos on silti suuri myös täällä. Entisellään ei voida jatkaa, siitä pitää huolen niin valtionrahoitus kuin henkilöstön saatavuus.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Iso osa loppuvuodesta meni laatiessa hyvinvointialueen ensimmäistä talousarviota ja investointisuunnitelmia. Valtion rahoituslaskelmia muutettiin valmistelun aikana useaan otteeseen – meidän kannaltamme onneksi useimmiten parempaan suuntaan. Valtionrahoitus ei silti kata palvelutuotannon todellisia kustannuksia ja poikkeuksellista kustannustason nousua. Tämän vuoksi hyvinvointialueella on laadittu talouden tavoiteohjelma, jossa haetaan säästöjä 26 miljoonan euron edestä ensi vuoden aikana. Henkilökunnasta ei ole varaa vähentää, mutta muilta osin kaikki menolajit perataan. Palvelurakennettakin pitää keventää, tarkastella vuodeosastopaikkoja ja kalliita ostopalveluja. Se on kaikilla hyvinvointialueilla edessä. Mutta paniikkiratkaisuihin ei pidä ryhtyä, päätösten täytyy perustua tietoon ja kestää aikaa.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Seuraavaksi työstetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, joka ohjaa hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa. Vuodenvaihteen yli mentiin vuonna 2017 laaditulla kuntayhtymän palvelutuotantosuunnitelmalla. Palvelustrategiassa ja siihen kuuluvassa palveluverkkosuunnitelmassa määritellään hyvinvointialueen tavoitteita pitkällä aikavälillä ja otetaan kantaa esimerkiksi siihen, missä ja mitä palveluita tarjotaan tai kuinka nopeasti niiden piiriin pitäisi päästä. Tilanne on siinä mielessä hyvä, ettei meidän tarvitse niinkään pohtia hyvinvointialueen organisaatiota tai hallinnon järjestämistä. Kaikki paukut voidaan pistää peruspalvelujen ja toimintatapojen uudistamiseen.”

Millaiset haasteet uutta hyvinvointialuetta odottavat?

”Hyvinvointialueen talous on kovassa puristuksessa, mutta kenties suurempi haaste on pula osaavasta henkilökunnasta. Koetamme kaikin keinoin rekrytoida osaajia maakuntamme ulkopuolelta ja ulkomailtakin. Meneillään on esimerkiksi hanke, jossa hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan Myanmarista, he opiskelevat suomea ennen saapumistaan. Ensimmäinen noin neljänkymmenen hengen työntekijäryhmä saapui ennen vuodenvaihdetta. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten oppilaitosten kanssa, opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi maksutonta asumista harjoittelun ajaksi.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee, sairastavuus on muuta maata suurempaa ja sosiaali- ja terveyspalveluille riittää kysyntää. Yhä niukemmilla voimavaroilla pitäisi tuottaa yhä enemmän ja laadukkaampia palveluita – siinäpä sitä haastetta onkin.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tutkitusti paljon hukkaa. Tutkin väitöskirjassani lean-johtamista terveydenhuollossa. Tavoitteenani on uudistaa hyvinvointialueen palvelutuotantoa ja johtamista näiden oppien avulla. Palveluiden käyttäjille se voi näkyä esimerkiksi niin, että vastauksen saa heti ensimmäisessä yhteydenotossa: laboratoriolähete, hoitosuunnitelman päivitys tai reseptin uusiminen hoituu yhdellä puhelinsoitolla sen sijaan, että varataan aika vastaanotolle monen viikon päähän. Ihannetilanteessa asiakkaan palvelutarve määrittäisi sen, mitä tehdään ja ammattitaitoinen henkilökunta ratkaisee, miten tehdään. Heillä kun on paras näkemys siitä, miten asiat hoituvat asiakkaan kannalta fiksusti ja tehokkaasti.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”On hyvä, että hyvinvointialueuudistus saatiin vihdoin maaliin, mutta rahoitusmalli vaatii nopeita korjauksia: hyvinvointialueet eivät voi toimia ilman lainanottovaltuutta ja investointikykyä. Investoinnit, opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen riittävä resursointi ovat asiantuntijaorganisaation uudistumisen perusedellytyksiä. On hyvä myös muistaa, ettei rakenteiden ja palvelujen uudistamistyö hyvinvointialueilla käynnisty samalta viivalta. Vapaaehtoisesti perustetut kuntayhtymät tulisi ottaa huomioon ja palkita niissä jo tehty sopeuttamistyö. Leikillisesti voisi sanoa, että valmiiksi alipainoisen on vaikea laihduttaa saman verran kuin reippaasti ylipainoiseen. Siksi hyvinvointialueille asetettu laihdutustavoite ei voi olla kaikille sama.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on takana yli 30-vuotinen työura erilaisissa hoitotyön johtamisen tehtävissä erikoissairaanhoidon moniammatillisessa toimintaympäristössä. Viimeiset kaksi vuotta toimin KYS Uudistuu -hankkeen johtajana ja vastasin yliopistollisen sairaalan mittaviin rakennushankkeisiin liittyvästä toiminnallisesta uudistamisesta yhdessä linjajohdon ja asiantuntijoiden kanssa. Insinöörien kanssa työskenteleminen oli oikein opettavaista. Uskon, että terveydenhuollon substanssin tuntemuksesta sekä kehittämisen ja tutkimuksen osaamisestani on paljon hyötyä hyvinvointialueen johtamisessa ja toimintojen asiakaslähtöisessä uudistamisessa. Yksin emme saa mitään aikaan, mutta yhdessä mitä vaan!”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Seuraavaksi haluaisin kuulla Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajan Santeri Seppälän mietteitä kuntien ja hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Ns. kiikkulautamekanismi voi jäädä hiertämään kuntien ja hyvinvointialueiden välejä vuosikausiksi, ellei rahoitusmallin valuvikoja korjata osana uudistusta.”


KIRSI LEIVONEN
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun Sote
Koulutus: Kätilö, TtM, TtT, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Nurmeksesta
Asuu: Leppävirralla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Antti Pitkäjärvi/Siun Sote

Kunta-/aluevaikuttaja

CMD Portal palkitsi Kuntarahoituksen parhaana strukturoitujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana kolmatta vuotta peräkkäin

Tunnustus myönnetään liikkeeseenlaskijalle, joka on aktiivisesti laskenut liikkeeseen strukturoituja joukkovelkakirjalainoja private placement -järjestelyillä useissa eri valuutoissa. Kuntarahoitus palkittiin kolmatta kertaa peräkkäin ja tuli toiseksi myös Uridashi-liikkeeseenlaskijoiden kategoriassa. Kuntarahoitus palkittiin myös vuosina 2018, 2017 ja 2016.

CMD Portal perusteli valintaansa vahvalla sitoutumisella strukturoitujen joukkovelkakirjojen markkinoihin ja arvosti Kuntarahoituksen läpinäkyvyyttä sekä joustavuutta liikkeeseenlaskijana. Myös Kuntarahoituksen nopea sopeutuminen viime vuoden haastaviin markkinaolosuhteisiin teki vaikutuksen.

– On todella hienoa vastaanottaa tämä tunnustus jälleen. Uskon, että menestyksemme salaisuus on, vankan maineemme ja hyvän luottoluokituksemme lisäksi, ketteryytemme ja nopea sopeutumiskykymme markkinaolosuhteisiin ja -trendeihin. Aktiivinen vuoropuhelu sijoittajiemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa on tärkeää tässä onnistumiseksi, sanoo senior rahoituspäällikkö Karoliina Kajova varainhankinta ja vastuullisuus -toiminnosta.

Strukturoidut joukkovelkakirjalainat ja private placement -järjestelyt ovat Kuntarahoitukselle tärkeä keino hajaannuttaa varainhankinnan lähteitä sekä palvella suurempaa sijoittajajoukkoa. Vuonna 2022 laskimme liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja yhteensä yli 2 miljardia euroa private placement -järjestelyillä sekä Uridashi-markkinoilla, mikä on neljäsosa uudesta varainhankinnastamme.

Lisätietoja

Karoliina Kajova
senior rahoituspäällikkö, varainhankinta ja vastuullisuus
050 576 7707

KuntarahoitusVarainhankinta