Uunituore Lempäälä-talo on uudistuvan keskustan näyttävä maamerkki

Lempäälän rautatieaseman kupeeseen kohonnut Lempäälä-talo vangitsee katseen heti junasta noustessa. Moneen tarpeiseen vastaavan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta ovat leimanneet yhteistyö ja käyttäjien huomioiminen. Runsaassa kahdessa vuodessa valmistunut 20 000 neliön monitoimikeskus avautuu kuntalaisille tammikuussa 2021.

Lempäälä-talo on osa Lempäälän kunnan laajaa Nova Lempäälä -hanketta. Nova-hankkeessa koko vanha keskusta teineen ja rakennuksineen puretaan ja rakennetaan täysin uudestaan yksittäisiä suojeltuja rakennuksia lukuun ottamatta. 

– Lempäälä-talo toimii veturina koko kuntakeskuksen elävöittämisessä. Lempäälän uudessa visiossa rakennus yhdistää rautatieaseman ja keskustan tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi, Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso kertoo. 

Keskustan uudistamisessa ei ole kyse yksittäisistä muutoksista, vaan Lempäälä-talosta käynnistyvä muutos käytännössä luo kuntaan täysin uudenlaisen keskusta-alueen.

– Keskustan alueen uudistamisessa on haluttu laittaa paljon asioita kerralla kuntoon. Keskustasta tulee esteetön, kaupunki saa kokonaan uuden torin ja puiston sekä uudet modernit rakennukset ja liiketilat. Lisäksi rakennamme muun muassa päiväkodin ja sillan. Tämä kaikki vahvistaa Lempäälän asemaa Suomen kasvukäytävällä, Laakso luettelee.  

Lempäälä-talon siipien suojiin on tulossa monipuolinen kokonaisuus, jossa samojen seinien sisältä löytyy niin kuntalaisille tarpeellisia palveluita kuin yritystoimintaakin.

– Emme ole halunneet luoda Lempäälä-talosta vain rakennusta vaan olla rakentamassa kokonaan uutta yhteisöä. Talosta on haluttu tehdä ennen kaikkea kohtaamis- ja viihtymispaikka kuntalaisille. Täällä on erilaisia kuntalaisille suunnattuja palveluita kuten verotoimisto, Kela, perhetupa sekä kaikki kirjaston palvelut soittohuoneesta pelihuoneeseen. Saman katon alla toimii myös 30 yritystä, esimerkiksi terveyskioski, perheravintola, kuntosali ja ict-yritys. Lempäälä-taloon voi tulla viettämään aikaa ja samalla hoitaa asioita, Laakso esittelee.

Tarpeesta todeksi

Kokonaisen keskusta-alueen purkaminen ja uudelleen rakentaminen on päätös, joka ei synny hetkessä. Hankepäällikkö Laakso ei osaa nimetä vastaavaa esimerkkiä koko Suomesta, vaan ainoa hieman vastaava esimerkki löytyy Ruotsista. Ruotsin Lapissa sijaitseva Kiirunan kaupungin keskusta suunnitellaan siirrettäväksi osittain kaupungin alta löytyneen rautamalmiesiintymän vuoksi.

– Lempäälässä on takana vuosikymmenten mietintä siitä, että jotakin keskustalle pitäisi tehdä. Lukuisat eri työryhmät ovat vuosien varrella pohtineet eri vaihtoehtoja. Laajalla poliittisella rintamalla ja yrittäjien yhteisenä näkemyksenä on todettu tarve kehittää keskustaa. Tosiasia on, että kunnan palvelut ovat olleet hajallaan ja iso osa rakennuksista käyttöikänsä päässä. Tässä uudistuksessa halusimme kerralla hypätä toiseen ääripäähän. Moderniin rakennukseen kuuluu myös ympäristöasioiden huomioiminen ja Lempäälä-talosta onkin tulossa lähes nollaenergiatalo, Laakso kertoo.

Kustannushyötyjä kevennetyllä allianssimallilla

Lempäälä-talon toteutukseen pohdittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta positiivisten kokemusten myötä toteutusmalliksi valikoitui kevennetty allianssimalli. 

– Lempäälä-taloon perinteinen allianssimalli oli liian järeä ratkaisu. Se on tarkoitettu satojen miljoonien projekteihin, joten meille sopi hyvin eräänlainen kevennetty allianssimalli. Käytännössä sovelsimme osia allianssimallista ja esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen kärkihankealliansista, Laakso taustoittaa. 

Perinteiseen allianssimalliin verrattuna esimerkiksi ideointi- ja kokouskäytäntöjä sekä sopimuksiin liittyviä asioita kevennettiin.  

– Itse soveltamalla ja keventämällä olemme löytäneet juuri tällaisille hankkeille sopivan tason. Käytimme Lempäälä-talon sillassa vastaavaa kevyempää mallia ja se antoi meille hyviä kokemuksia. Pääsimme siinäkin alle kustannusraamin ja saimme tiemäisen betonisillan sijaan katetun lasisen sillan alemmilla kustannuksilla, Laakso kertoo. 

33,5 miljoonaa euroa maksaneen Lempäälä-talon rahoitus on monen eri ratkaisun yhdistelmä. Kuntarahoituksen osuuden lisäksi kokonaisuudessa ovat mukana parkkiyhtiö ja Lempäälän kunta omilla rahoitusosuuksillaan. 

– Kohteella on kolme päärahoittajaa, Kuntarahoitus, kunta ja parkkiyhtiö. Kuntarahoituksen osuus on leasing, parkkiyhtiö on ottanut oman lainan ja kunta omansa. Leasing on näistä kuitenkin osuutena selvästi suurin. Lisäksi mukana on myös muita rahoituksia, kevyenliikenteen väylällä omansa, taideteoksilla omansa, sillalla ja porrastornilla omansa, myös puistolla ja Lempäälä-talon katolla olevalla aurinkovoimalalla on oma rahoituksensa. Tämä monen rahoituksen malli johtuu myönnetyistä valtionavustuksista, Laakso taustoittaa rahoituksen jakautumista.

Onnistumisen takana liigan verran ihmisiä

Lempäälä-talo on monipuolinen kokonaisuus, jonka onnistumista voi tarkastella useista eri näkökulmista. Hankejohtaja Lari Laakso nimeää tärkeimmiksi onnistumisiksi vakiintuneet ja perinteiset mittarit, jotka liittyvät aikaan ja rahaan.

– Onnistumisia on ollut todella monen tasoisia. Ehkä tärkeimmät ovat kuitenkin ne perusasiat, että olemme aikataulussa ja kustannusraamissa, Laakso nauraa. 

Onnistumisten yhteydessä Laakso alleviivaa kilpailutuksen merkitystä ja korostaa eurojen rinnalla pehmeämpiä mittareita. Lempäälä-talon kohdalla kilpailutus oli perusteellinen prosessi. 

– Kaikki on kiinni ihmisistä. Kilpailutuksella pitää pyrkiä löytämään niin hyvä joukkue kuin mahdollista. Meillä oli kilpailutuksessa laaja otanta, otimme koko rakentajajoukon tekemään monipäiväisiä testejä ja ratkomaan kiperiä tehtäviä. Saimme sitä kautta aivan uusia näkökulmia ja näimme, miten joukkueet toimivat keskenään. Raha on vain yksi kilpailutuksen osa-alue, tässä haettiin ennen kaikkea hyviä henkilöitä ja yhteistyötä, Laakso toteaa ylpeyttä äänessään. 

Lempäälä-talon yhteydessä joukkue vastaa kuitenkin laajuudeltaan pikemminkin kokonaista liigaa, kuin yhtä yksittäistä joukkuetta. Mukana on ollut tähän mennessä kaikkiaan 244 yritystä ja 1117 henkilöä on työskennellyt rakennushankkeen eteen.  

Rakentaminen ja käyttöprosessi voivat usein näyttäytyä toisistaan erillisinä saarekkeina, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä on yksi osa-alue, jossa Laakso toteaa Lempäälän toimineen toisin. 

– Olemme löytäneet matkan varrella oman tavan toimia. Kaikki miettivät kokonaisuuden parasta, eivätkä vain omaa tonttia. Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on saanut meidät rikkomaan perinteisiä rakentamisen ja käyttöprosessin rajoja. Käyttäjän huomioimisesta ja palvelumuotoilusta on tullut aidosti poikkihallinnollinen osa tätä prosessia. Mietimme kaikessa kuntalaista, joka tulee tilaa käyttämään ja viihtymään, Laakso painottaa.


Teksti: Joonas Holste 
Kuvat: Lempäälän kunta / Marika Mikama

”Rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta”

Dunderfelt on työskennellyt pitkään rahoitusalalla eri tehtävissä, viimeksi konttorinjohtajana Handelsbankenin Tapiolan konttorissa.

Hän suhtautuu uuteen tehtävään innolla.

– Kuntarahoitus on vahva asiantuntijaorganisaatio ja oman alueensa merkittävin rahoitustoimija. Koen myös erittäin mielekkääksi ajatuksen siitä, että työllämme kuntasektorin kumppanina olla auttamassa löytämään parhaat rahoitusratkaisut ja -mallit kuntien hankkeisiin, on suora vaikutus kaikkien suomalaisten päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin, Dunderfelt sanoo.

Hänen mukaansa rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta, kun epänormaali negatiivisten korkojen aika näyttää vain jatkuvan, toiminta digitalisoituu vauhdilla, ja samaan aikaan regulaatio on merkittävästi lisääntynyt.

– Näköpiirissä onkin toimijoiden strategioiden eriytymistä tietyn alueen vahvaan erityisasiantuntijuuteen tai toisaalta ylivertaiseen prosessitehokkuuteen nojaaviin toimijoihin.  Haasteena tässä markkinassa kaikilla toimijoilla on varmistaa, että vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta oma tarjoama ja palvelumalli puhuttelevat asiakkaita.

Työlle tarvitaan toki vastapainoa. Dunderfeltin vapaa-aika menee pääsääntöisesti 10- ja 14-vuotiaiden poikien jalkapalloharjoituksissa, joissa hän kertoo ”yrittävänsä valmentaa”.

–  Kesäisin yritetään päästä myös golfpalloa lyömään, hän kertoo.

Koulu, kirjasto, musiikki- ja kansalaisopisto – tätä kaikkea on Tohmajärven uusi sivistyskeskus

Venäjän rajalle, Kiteen ja Joensuun kupeeseen kätkeytyvä Tohmajärvi on aloittanut tänä keväänä historiansa suurimman projektin: keskustaajamaan valmistuva rakennuskompleksi kokoaa kaikki kunnan sivistyspalvelut saman katon alle.

Valmistuttuaan sivistyskeskuksessa on kerrostilaa lähes 5 500 neliömetriä, ja rakennus on suunniteltu täyttämään 350 oppilaan tarpeet. Ajatus kulttuuri- ja sivistyspalveluiden yhdistämisestä kumpusi monelle kunnalle surullisen tutusta ongelmasta: 60- ja 70-luvuilla rakennettu koulukiinteistökanta on auttamatta tulossa käyttöikänsä päähän.

– Tiesimme, että nykyisen koulukeskuksen osalta korjauspäätöksiä olisi tehtävä viiden vuoden sisällä. Päätimme hoitaa ongelmat kertaheitolla, kertoo Tohmajärven kunnan talous- ja hallintojohtaja Vesa Karhapää.

Jättiurakka rakentuu joustavalla kiinteistöleasingilla

Yli 11 miljoonan euron urakka on Tohmajärven kokoiselle kunnalle valtava hanke. Kokoluokka asetti projektille omat haasteensa: uuden sivistyskeskuksen rahoittaminen perinteisellä taselainalla olisi kohdistanut suuren rasitteen kunnan omavaraisuuteen. Rahoitukseen etsittiin alusta alkaen vaihtoehtoista ratkaisua.

– Yllätykseksemme ainoastaan yksi liikepankki pystyi tarjoamaan hankkeen rahoitusratkaisuna kiinteistöleasingia. Kuntarahoitus oli niin kirkkaasti edullisempi, ettei jäänyt epäilystäkään siitä, mistä rahoitus hankitaan, Karhapää toteaa.

Kuntarahoituksen hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo joustavan kiinteistöleasingin kasvattavan suosiotaan vuosi vuodelta.

– Olemme tarjonneet kiinteistöleasingia seitsemän vuotta, eikä kysynnän kasvulle näy loppua. Rahoitusmuoto on erityisen suosittu pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Koulurakentaminen on hyvin tyypillinen kiinteistöleasing-kohde, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan kiinteistöleasingin sopimusaika pyritään sovittamaan kunnassa käytettäviin rakennusten poistoaikoihin. Tyypillinen leasingaika on 20 vuotta, jonka jälkeen kunnalla on mahdollisuus joko lunastaa rakennus sen todellista jäännösarvoa vastaavaan hintaan, jatkaa leasing-sopimusta tai jälleenmyydä kohde.

Oikea kumppani voi tietää miljoonasäästöjä

Alustavien rahoitusneuvottelujen pohjalta oli selvää, että projekti tulisi ylittämään EU:n asettaman unioninlaajuisen julkisen kilpailutuksen kynnysarvon. Tämä tiesi lisävaateita hankkeelle, joka jo pelkän kokonsa puolesta venyttäisi pienen kunnan äärimmilleen.

Kilpailutusprosessin tueksi Kuntarahoitus tarjosi tytäryhtiönsä Inspiran palveluja. Inspiran kymmenhenkinen tiimi on erikoistunut kuntien ja kaupunkien investointihankkeiden ja omaisuusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan asiantuntijakumppanin hyödyntäminen voi säästää kunnille pitkän pennin.

– Hyödynnämme kaikissa hankkeissamme vuosien saatossa karttunutta tietotaitoa ja olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa. Tälläkin hetkellä meillä on käynnissä kuusi suurta investointihankkeiden kilpailutusprosessia, jotka sisältävät yhteensä yli kymmenen rakennusta, ja joiden investointikustannus on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Etenkin pienillä kunnilla vastaavaa kokemuspohjaa ei ole. Suurhankkeissa oikean asiantuntijakumppanin valinta voi tietää kunnille miljoonasäästöjä, Riihinen summaa.

Inspiran kumppaneina Tohmajärven asiantuntijoina hankkeessa toimivat teknisten asioiden osalta Ramboll sekä juridisten asioiden osalta asianajotoimisto Krogerus.

– Kumppanuudet olivat Inspiralta loistava ehdotus. Kaikilla kolmella on omista erityisalueistaan niin pitkä kokemuspohja, että saimme valmiita sapluunoita parhaista toimintatavoista ja neuvoja siitä, mitä sudenkuoppia varoa. Ilman ammattitaitoisia kumppaneita olisimme olleet niin sanotusti lirissä, Karhapää naurahtaa.

Hankkeen kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kahdeksankuukautisen prosessin aikana eri rakennusliikkeet työstivät kukin omia suunnitelmiaan kunnan asettamien suuntaviivojen ja suunnittelun ohjauksen mukaisesti. Sivistyskeskuksen suunnitteluun osallistettiin eri käyttäjäryhmiä, kuten opettajia, oppilaita ja kiinteistönhuoltoa.

Uusi sivistyskeskus on sijoitus kunnan tulevaisuuteen

Paperitöiden osalta jättiprojekti lähenee loppuaan, mutta rakentaminen on vasta aluillaan. Sivistyskeskuksen perustuksia alettiin valaa toukokuussa Tohmajärven kuuluisimman kasvatin mukaan nimetyn Katri Helenan raitin varrelle.

Vanhenevan väestön, muuttotappion ja yksipuolisen työllisyysrakenteen kanssa kamppailevalle Tohmajärvelle sivistyskeskus on paljon muutakin kuin osiensa summa. Hanke on olennainen osa entistä elinvoimaisempaa Tohmajärveä – merkittävä investointi kunnan tulevaisuuteen.

– Sivistyskeskuksella pyrimme lisäämään kunnan houkuttelevuutta erityisesti nuorten perheiden silmissä. Tavoitteenamme on luoda Tohmajärvestä entistä parempi kotikunta – paikka, jossa jokaisella on mahdollisimman hyvät edellytykset monipuoliseen elämään, Karhapää tiivistää.

Toimistolta toimintaan – Kuntarahoituslaisten päivä Hollolassa

On aurinkoinen ja lämmin tiistaiaamu, kun minibussi täynnä innokkaita kuntarahoituslaisia lähtee matkaan kohti Hollolaa. Kohteina ovat paikallinen pelastusasema sekä Heinsuon yhtenäiskoulu, joista molemmat ovat Kuntarahoituksen rahoittamia kohteita. Mukana on kollegoita ympäri taloa eri toiminnoista. Osa ei ole tavannut kyseisiä asiakkaita ennen, saati käynyt edes tutustumassa rahoittamiimme rakennuksiin.

Heinsuon yhtenäiskoulu kiiltelee edelleen uutuuttaan, vaikka sen valmistumisesta on jo parisen vuotta. Pihakin on loistavassa kunnossa. Näin kesälomien aikaan 700 oppilaan koulu on hiljainen.

Hollolan Tilapalvelu Oy:n rakennuttamispäällikkö Tuomo Vesikko toivottaa meidät tervetulleiksi. Esittelyjen ja kahvittelun jälkeen Vesikko ja Heinsuon yhtenäiskoulun rehtori Anssi Vidman kertovat kouluprojektin vaiheista.

Kahta en vaihtaisi: elinkaarimalli ja kiinteistöleasing

Vesikko aloittaa ylistämällä elinkaarimallia ja kiinteistöleasingiä.

– Asiakkaan näkökulmasta elinkaarimalli näkyy mutkattomuutena. Takuukorjaukset ovat sujuneet kiistelemättä ja ripeästi. Yhteistyö on toiminut kaikin puolin.

Elinkaarimallissa rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Urakoitsija vastaa kohteen käyttökunnon ylläpitämisestä.

Kiinteistöleasing puolestaan on asiakkaalle huoleton rahoitusmalli, jossa Kuntarahoitus huolehtii kohteen rakennuttamisen rahoittamisesta ja alkaa sen valmistuttua veloittaa asiakkaalta leasingvuokraa. Leasingkauden päätyttyä asiakas voi jatkaa leasingsopimusta, lunastaa kohteen itselleen jäännösarvolla tai osoittaa sille ostajan.

Urakoitsijan valinnassa käytettiin kilpailullista neuvottelumenettelyä, minkä ansiosta Vesikko arvioi kunnan säästäneen Heinsuon ja samoihin aikoihin toteutetun Kalliolan koulun hankkeissa kolme miljoonaa euroa. Tiloja saatiin tehostettua tuhannella neliöllä luopumalla turhista varastoista ja käytävistä.

Liikuntahallista on moneksi. Neljälohkoisen hallin näyttämön voi avata tapahtumia varten. Oven ollessa kiinni, toimii näyttämö ylimääräisenä tilana vaikkapa baletille.

Avoin oppimisympäristö vaatii tiloilta joustavuutta

Opetussuunnitelmauudistus ja koulun tilasuunnittelu sattuivat samaan hetkeen, jolloin niitä voitiin pohtia rinnakkain. Käyttäjät sitoutettiin mukaan suunnitteluun, ja kokeneet arkkitehdit takasivat toimivan lopputuloksen. Joustavat tilat auttavat sopeutumaan tulevaisuudessa mahdollisesti vähenevän oppilasmäärän vaatimiin muutoksiin.

Vidman kertoo, että yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohtana oli avoimeen oppimisympäristöön sopivat tilat. Käytävien puuttuessa liikkuminen koulussa sujuu suoraan tilasta toiseen. Seiniä on korvattu verhoilla ja liukuovilla. Tämä lisää joustavuutta ja muunneltavuutta.

Perinteisiä luokkia ei juurikaan ole, vaan ne on korvattu oppimisalueilla. Vidman kertoo, että yhdessä tilassa saattaa olla kaksi tai kolmekin opettajaa samaan aikaan. Tarvittaessa väliin voi vetää verhon. Seinät ja ovet ovat pitkälti lasia, mikä tuo valoa ja tilantuntua syvärunkoiseen kouluun. Puupulpetteja ei koulussa näy.

Aulasta löytyvät fussball- ja pingispöydät, jotka ovat koululaisten ehdottomia suosikkeja.

Seuraavaksi lähdemme tutustumaan pelastusasemaan.

Laskeutumistanko taukotiloista kalustohalliin nopeuttaa pelastustehtäviin lähtöä.

Puhdasta pelastamista

Pelastusasemalla meidät vastaanottaa vastaava ruiskumestari Mika Tervala. Siirrymme neuvottelutiloihin. Ei kuitenkaan kulu paria minuuttia pidempään, kun kovaääninen hälytys menee päälle. Ruiskumestari kertoo kyseessä olevan kiireellinen tehtävä ja rientää paloauton kyytiin. Noin minuutissa hälytyksestä palomiehet ovat jo matkalla.

Paikalla oleva palotarkastaja Tarja Asikainen jatkaa kanssamme kierrosta.

Palomiesten viihtyvyyttä on mietitty pitkälle. Heillä on käytössään iso kuntosali, lepohuoneet, saunatilat ja terassi kaasugrillillä. Ei hassumpaa.

Naapurilaitokselta vierailulle tullut palomies kehuu Hollolan tiloja.

– Rahoittakaa näitä lisää, kiitos!

Huomiomme kiinnittyy osassa ovista olevaan puhdas puoli -merkintään. Mitä se tarkoittaa? Palotarkastajan mukaan puhtaalle puolelle ei saa mennä sammutustehtävistä palatessa. Puhdas paloasema -käytäntö suojelee palomiesten terveyttä. Vaatteissa kantautuu vaarallisia kemikaaleja ja savutuhkaa. Ilmanvaihto on myös paineistettu niin, että haitta-aineet eivät kulkeudu puhtaalle puolelle. Mielenkiintoista!

Ruiskumestari palaa pelastusasemalle kierroksemme päättyessä. Ruuanlaitto oli palvelutalossa aiheuttanut aiheettoman hälytyksen. Kiitämme kierroksesta ja toivotamme jaksamista juhannuskiireeseen. On aika lähteä takaisin Helsinkiin.

Mitä jäi käteen?

Bussissa keskustelemme päivän kulusta.

– Parasta oli päästä todistamaan se suuri innostus ja ilo porukassa, kun he näkevät omin silmin kuinka suuri merkitys meidän toiminnallamme on asiakkaille, matkan ideoinut Lauri Pekkilä sanoo.

– Todella upeaa nähdä, kuinka asiakkaat olivat innoissaan uusista hienoista tiloistaan. Kiinnostava yksityiskohta oli ulkomailla asti noteerattu puhdas paloasema -käytäntö. Näitä pitäisi tuoda enemmän meidän ja asiakkaidemme tietoon, dokumentaation parissa työskentelevä Sari Litja lisää.

Tytäryhtiössämme Inspirassa analyytikkona työskentelevä Pauliina Haro taas ilahtui nähdessään elinkaarimallin hyödyt käytännössä.

– Monella tasolla aivan mahtava reissu. Tein monia omalle työlleni tärkeitä havaintoja elinkaarimallista. Hienoa päästä pois toimistolla ja näkemään millainen merkitys työlläni on asiakkaille.

Markkinoinnista vastaavalla Sirpa Kestilällä on mielessään jo seuraava kohde.

– Milloin mennään katsomaan Suomen kauneinta kunnantaloa?

Elinkaarimallin ABC – Osa 4: Miten elinkaarihanke rahoitetaan?

Mitä elinkaarihankkeessa rahoitetaan?

Elinkaarihankkeessa, kuten missä tahansa rakentamista sisältävässä hankkeessa, tyypillisin rahoitettava osuus ovat itse rakentamisen kustannukset. Rakentamisen lisäksi rahoitusta saatetaan hakea rakennuksen PTS-investointien rahoittamiseksi. Riippumatta siitä, mitä osiota elinkaarihankkeesta rahoitetaan, tilaaja järjestää rahoittamisen parhaaksi katsomallaan tavalla. Rahoittaja ja elinkaarihankkeen palveluntuottaja eivät ole käytännössä missään tekemissä koko elinkaarihankkeen aikana.

Elinkaarihankkeeseen liittyvät sopimukset

Kuviossa on havainnollistettu elinkaarihankkeeseen liittyvät keskeiset sopimukset. Siitä voi havaita, että rahoittaja ja palveluntuottaja ovat eri sopimustahoja eikä niiden välillä ole sopimuksia. Elinkaarihankkeen rahoituksesta solmitaan siis tilaajan ja rahoittajan välillä. Tämä on tilaajalle edullinen ratkaisu, koska Suomen kunnat ovat rahoittajien kannalta käytännössä riskittömiä velallisia, joka taasen tarkoittaa suhteessa matalia rahoituksen kustannuksia, eli korkoja. Elinkaarihankkeen rahoituksen kustannukset ovatkin samat minkä tahansa kunnallisen hankkeen rahoituksen kustannuksien kanssa. Eivät kalliimpia, eivätkä halvempia.

Elinkaarihankkeiden rahoittaminen Suomessa

Kaikissa Suomessa toteutetuissa elinkaarihankkeissa rahoitusmuodoksi on valittu joko laina- tai leasingrahoitus. Haluan selvyyden vuoksi korostaa, että elinkaarimalli ei ole syynä lainan tai leasingrahoituksen valinnalle, vaan elinkaarihankkeen tilaaja on tehnyt rahoituspäätöksen täysin hankintamuodosta erillään.

Valitusta rahoitusmuodosta riippuu ennen kaikkea kuka maksaa palveluntuottajalle urakasta syntyvät maksut ja kuka omistaa rakennetun kohteen rahoitussopimuksessa määritellyn ajan: Lainassa tilaaja maksaa maksut ja omistaa kohteen. Leasingissa rahoittaja maksaa ja omistaa kohteen. Sekä lainassa että leasingissa tilaaja maksaa rahoituksen kustannukset rahoittajalle ja kantaa vastuun kohteen jäännösarvosta. Rahoitusmuodosta riippumatta elinkaarihankkeen palveluntuottaja vastaa kohteen palveluista, olosuhteista ja teknisestä kunnosta sopimuksensa mukaisesti.

Mikä rahoitusmuoto sopii sinun elinkaarihankkeellesi?

Koska elinkaarimalli ei aseta vaatimuksia rahoitukselle, tulee rahoitusmuodon valinnan perusteena olla vain ja ainoastaan kunnan talouden ja rahoituksen asema sekä niille asetetut tavoitteet. Siis aivan samat perusteet kuin minkä tahansa muunkin rakennushankkeen rahoituksella. Lainan ja leasingin hintaerot ovat nykyään häviävän pieniä, joten sopivin rahoitusmuoto ratkeaa usein muilla perusteilla, kuten rahoituksen lyhennysprofiilin sopivuudella kunnan investointiohjelmaan ja talouden kokonaiskuvaan.

Kolmas, toistaiseksi suomalaisissa elinkaarihankkeissa käyttämätön, rahoitusmuoto on vuokramalli. Vakiintunut käytäntö sivuuttaa vuokramallit elinkaarihankkeiden rahoituksessa on hyvä ja suosittelen itsekin välttämään vuokramallia elinkaarihankkeen rahoittamisessa. Keskeisin syy miksi vuokramallia ei kannata yhdistää elinkaarimalliin on mallien riskien ja vastuiden jaon päällekkäisyys. Elinkaarimallissa kohteen ylläpitoon, käytettävyyteen ja tekniseen jäännösarvoon liittyvät riskit ja vastuut ovat palveluntuottajalla, joten niitä ei tarvitse enää erikseen siirtää tilaajalta vuokralleantajalle. Elinkaarimalli soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joille kunnalla on pitkäaikainen, selvästi yli 20 vuoden tarve. Vuokramalli taas soveltuu parhaiten kohteisiin, joille kunnalla ei ole pitkäaikaista tarvetta tai tarve tiloille on pitkällä tähtäimellä epävarma.

Tämä kirjoitus päättää Elinkaarimallin ABC -blogisarjan. Toivottavasti sarja on hälventänyt salaperäisyyttä elinkaarimallin ympärillä ja korjannut mahdollisia väärinkäsityksiä elinkaarimalliin liittyen. Toivon lisäksi, että elinkaarimalli vakiintuisi luonnolliseksi osaksi kuntien vaihtoehtoisia hankintamuotoja ja olisi aina mukana arvioinnissa, kun kuntien suurempien rakennushankkeiden päätöksiä valmistellaan.

Kirjoittaja Juho Paananen työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Blogisarjan aikaisemmat osat:
Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin
Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?
Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?
Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Suomen komein kaupungintalo

Monessa kunnassa pohditaan vanhojen, miljöön kannalta arvokkaiden, kunnan omistamien rakennusten kohtaloa. Vanhat rakennukset ovat arvokkaita maamerkkejä, jotka kertovat alueen tarinaa ja joihin kuntalaisilla on vahva side. Samalla niiden säilyttäminen vaatii usein alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttamista ja kokonaisvaltaista peruskorjausta, johon harvalla kunnalla on varaa investoida.

Raaseporissa oltiin tämän tilanteen edessä vuonna 2016. Tammiharjun mielisairaalan toiminta supistui avohoidon yleistymisen myötä, ja lopulta sairaalan tarjoama psykiatrinen hoito siirrettiin kokonaan Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Vanha, 1930-luvulta peräisin oleva, Dragsvikin varuskunnan kupeessa seisova uljas kivirakennus jäi tyhjilleen, samoin kuin arvokkaan miljöön muut 15 rakennusta.

Samaan aikaan Raaseporin kaupunki etsi uusia, pysyviä tiloja hallinnolleen. Vuokratilat Tammisaaren keskustassa olivat kalliit ja sopimus katkolla.

– Vaihtoehdoiksi tiivistyivät kokonaan uuden kaupungintalon rakentaminen tai vanhan Tammiharjun sairaalarakennuksen remontoiminen kaupunginhallinnon tarpeisiin, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl kertoo.

Viisikerroksisen, 5 000 neliötä kattavan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaati laskelmien mukaan lähes yhtä suuren investoinnin, kuin uudiskohteen rakentaminen. Asiasta käytiin paljon keskustelua ja lopulta kuntapäättäjien vaakakupissa painoivat taloudellisten seikkojen ohella myös muut asiat.

– Onneksi, sillä muuten vanhan sairaalan upea miljöö olisi todennäköisesti autioitunut ja rakennuskanta tuhoutunut, Gröndahl sanoo.

Kiinteistöleasingrahoitus mahdollisti kokonaisvaltaisen peruskorjauksen

Rakennuksen peruskorjauksen budjetti oli noin 8 miljoonaa euroa. Suuren taselainan ottaminen tähän tarkoitukseen olisi rasittanut liikaa kaupungin taloutta. Raaseporissa päädyttiin kiinteistöleasingratkaisuun, jossa Kuntarahoitus osti vanhan sairaalarakennuksen tontteineen ja kaupunki ryhtyi vuokralaiseksi.

Sopimuksen mukaan Kuntarahoitus omistaa rakennuksen seuraavat 25 vuotta ja kunta maksaa siitä leasingvuokraa. Sopimuskauden päätyttyä Raaseporin kaupungilla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen tai jatkaa vuokralla.

– Kohteena tämä on meille poikkeuksellinen. Rahoittamamme kiinteistöleasingkohteet ovat yleensä uudisrakennuksia, peruskorjauskohteiden sijaan. Tammiharjun 1930-luvulla rakennettu sairaalarakennus restauroitiin perinteitä kunnioittaen ulkoisesti alkuperäiseen loistoonsa ja sisältä se uudistettiin täysin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. On ollut hienoa saada olla mukana rahoittamassa tätä kohdetta ja seurata sen valmistumista Raaseporin upeaksi kaupungintaloksi, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

Raaseporissa oli kokemusta kiinteistöleasingratkaisusta myös muissa kohteissa, ja niissä vaihtoehto oli osoittautunut hyväksi. Ratkaisun ansiosta myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset ovat tiedossa, eikä yllättäviä kustannuksia synny.
– Kuntarahoitus voitti rahoituskilpailutuksen, ja oli aktiivisesti mukana prosessissa pitkin matkaa. Kiinteistöleasing ei rasita kunnan taloutta samaan tapaan, kuin perinteinen taselaina, sillä se jakautuu pidemmälle aikavälille eikä lisää kaupungin velkataakkaa, Raaseporin Gröndahl perustelee.

Kuvassa vasemmalta: Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl, rahoituspäällikkö Daniel Eriksson Kuntarahoituksesta, Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, rahoituspäällikkö Karl Lintukangas Kuntarahoituksesta sekä Raaseporin kaupungin tilahallintopäällikkö Anna Friberg.

Autioituneesta alueesta kaupungin uusi sydän

Lähes puolitoista vuotta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen vanha sairaalarakennus kohoaa jälleen uljaana puiston keskellä. Arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema rakennus uusittiin käytännössä lattiasta kattoon. Tilajako palautettiin lähemmäs alkuperäistä, suurin osa vanhoista ikkunoista sekä valurautaiset lämpöpatterit kunnostettiin ja jykevä pääovi uusittiin vanhojen piirustusten pohjalta. Rakennus kytkettiin alueella olevaan kaukolämpöön ja koko talotekniikka vaihdettiin uutta vastaavaan.

– Remontin lähtökohta oli, että tila saatetaan uudenveroiseen kuntoon. Kaikki lattiasta kattoon ja siltä väliltä uusittiin talon tarinaa kunnioittaen, Gröndahl kiteyttää.

Vuoden 2018 lopulla käyttöönotettu uusi kaupungintalo ympäristöineen on saanut ihastuneen vastaanoton käyttäjiltä ja kuntalaisilta. Tammiharjun alueelle on asettunut jo useita kunnallisia toimijoita ja tilojen käyttöaste on korkea, kuudestatoista rakennuksesta enää yksi odottaa uusia käyttäjiä. Tammikuun avoimien ovien päivässä koettiin yleisöryntäys, kun lähes tuhat kuntalaista tutustui uuden elämän saaneeseen alueeseen.

– Palaute on ollut todella positiivista. Entisen sairaalarakennuksen klassinen arkkitehtuuri, arvokkaat sisätilaratkaisut, mutkittelevat käytävät ja kaunis puistomainen alue viehättävät ihmisiä. Vaikka päätös vanhan rakennuksen mittavasta peruskorjauksesta ei aikanaan ollut helppo, olemme nyt todella tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun, Gröndahl hymyilee.

Turun T3 – Uuden ajattelun sairaalamaailma valmistuu 2021

”Kestää junan törmäyksen”, uutisoi Yle kesäkuussa 2018. Puolitoista vuotta aiemmin uutisten sävy oli toinen: Helsingistä Turkuun johtavan rauta- ja moottoritien päälle rakennettavan uuden T3-sairaalan betonikannen perustus- ja pystyrakenteissa oli huomattu virheitä. Betoni oli liian haurasta, eikä sen lujuuden arvioitu enää kestävän mahdollisen törmäyksen aiheuttamaa rasitusta. Purku- ja korjaustyöt aloitettiin heti, mutta lujuusongelmaista betonia oli ehditty valaa jo lähes 3 000 kuution edestä. Rakentamisessa jouduttiin ottamaan aimo loikka taaksepäin.

”Kertaalleen tehtyjen rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen viivyttää valmistumista noin kymmenellä kuukaudella. Urakoitsija vastaa purkamisen ja uudelleenrakentamisen kustannuksista, mutta viivästyksestä syntyy myös sairaanhoitopiirille merkittäviä kustannuksia. Tapaus on tietenkin harmillinen, mutta saimme onneksi neuvoteltua kustannuksia ja joustavan rahoituksen”, kertoo hankejohtaja Timo Seppälä.

Nyt työmaalta kuuluu jälleen hyviä uutisia. Uusi betonikansi on tarpeeksi luja ja paikallaan, ja uusi sairaala valmistuu syksyllä 2021. Uudisrakennukseen sijoitetaan huonokuntoisen, 1960-luvulta asti palvelleen U-sairaalan keskeisiä toimintoja, kuten lasten ja nuorten sairauksien hoito, synnytykset ja naistentautien hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluita, kuten kliininen neurofysiologia ja kuvantaminen.

Kiinteistöleasingilla joustavaa rahoitusta

Alkuperäinen hankesuunnitelma uudesta T3-rakennuksesta sai hyväksynnän vuonna 2014. Jättihankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille kuuluva projekti sijaitsee Turun kaupungin maalla. Uuden sairaalan alta kulkevat puolestaan rautatiekiskot ja vilkas Turku-Helsinki moottoritie.

Kolme vuotta sitten yhteistyöhön tuli mukaan myös Kuntarahoitus hankkeen rahoittajana. T3-sairaala on poikkeuksellinen hanke paitsi arkkitehtuurinsa myös rahoituksensa näkökulmista. Se päädyttiin rahoittamaan joustavalla kiinteistöleasingilla.  

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

”Vuonna 2012 käynnistyneessä talouden vakauttamisohjelmassa sitouduimme sairaanhoitopiirissämme 200 miljoonan lainakannan maksimiin. Suuren investointiohjelmamme vuoksi velkaantumisasteemme oli jo varsin korkea. Halusimme pienentää jälleenrahoitukseen liittyvää hintariskiä, mutta pitää rahoitusmallin kuitenkin vertailukelpoisena oman taseemme rahoitukseen nähden. T3-sairaalahanke oli välttämätöntä aloittaa, ja siksi valitsimme Kuntarahoituksen tarjoaman joustavan kiinteistöleasingin”, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

T3-sairaalahanke on Kuntarahoituksen ensimmäinen kiinteistöleasingilla toteutettu sairaalahanke.

Kiinteistöleasing on joustava vaihtoehto perinteiselle taselainalle. Leasing-rahoituksella kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita tasetta, kuten taselainalla rahoitettaessa.

”Toimimme käytännössä T3-sairaalan rahoittajana ja omistajana. Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut kohteen rakentamisesta vastaavan urakoitsijan ja vuokraa meiltä leasing-sopimuksella kohteen sen valmistuttua”, avaa Kuntarahoituksen osastonjohtaja Kirsi Räbinä.

T3-sairaalan kaltaisen pitkän rakennusaikavälin hankkeessa myös rahoitus on pohdittava pitkällä tähtäimellä. Kahdeksankerroksinen, kokonaispinta-alaltaan noin 55 000 neliömetrin uudisrakennuksen vastikään päivitetty hintalappu on noin 190 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmassa projektin kustannukset on arvioitu vuoden 2014 tarjoushintaindeksin mukaisesti. Rakentamisen kustannustaso oli tuolloin kuitenkin täysin erilainen kuin mitä se tulee olemaan vuonna 2021, johon asti T3-sairaalan rakentaminen ja rahoitus jatkuvat. Rakennuskustannusten ennakoitua nopeamman nousun ja betoniongelmasta johtuvan sairaalan valmistumisaikataulun pitkittymisen vuoksi hankkeen rahoitusta oli tarkasteltava uudelleen. Kesällä 2017 seurasi budjettineuvottelu.

”Kävimme läpi hankkeen kustannuksia, rakennuskustannusindeksien kehittymistä tulevina vuosina ja lisäkustannuksia aiheuttaneet tekijät, kuten betoniongelmat. Joustava rahoituksen uudelleenneuvottelu oli voitto hankalassa tilanteessa”, Setälä kiittelee.

Puuttuva palanen yhdistää kokonaisuudeksi

Suomen sairaalakanta on tullut vaiheeseen, jossa se vaatii myös rakennusteknisesti uusia ratkaisuja. Uudet tekniset mahdollisuudet ja tarpeet vaativat tarkkaa suunnittelua ja hieman myös ennustajan lahjoja.

”Sairaalan on kestettävä aikaa, ja sen on kyettävä palvelemaan paitsi tämänhetkisiä myös tulevaisuuden terveydenhoidon tarpeita. Suunnittelussa on otettu huomioon demografisia tekijöitä, tulevaisuuden sairauksia ja tilojen toimivuutta”, Setälä sanoo.

Uuden T3-sairaalan kunnianhimoinen ja näyttävä sijainti ei ole vain arkkitehtoninen intohimo. Nopeiden kulkuyhteyksien päälle sijoitettu sairaala helpottaa pääsyä sairaalaan ulkoa tuleville, mutta tuo myös sairaalan sisällä synergiaetuja. T3 muodostaa jatkumon sairaalan muiden osien kanssa. Samassa pihapiirissä komeilevat 1930-luvulla rakennettu A-sairaala sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tilat eli niin sanottu Medisiina D. Tuleva kampusalue mahdollistaa muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteistyön sekä tilojen jakamisen opiskelijoiden ja sairaalan välillä.

”Siinä missä aiemmin rauta- ja moottoritie halkoi sairaala-aluetta ja erotti yksiköitä toisistaan, nyt ne yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi”, toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet eri toiminallisuuksien synergiaedut.

”Haemme toiminnallisia uudistuksia, jotka vähentävät esimerkiksi tarpeetonta tavara- ja ihmisliikennettä. Uusi yhteys mahdollistaa esimerkiksi leikkaussalien toimimisen samassa talossa yhtenä leikkausosastona. Tämä hyödyttää sekä potilaita että henkilökuntaa”, Aaltonen jatkaa. 

Yhdistyminen on merkittävä asia paitsi toiminnallisuuden myös symboliikan näkökulmasta: T3 on sairaala-alueen puuttuva palanen.

Miltä uuden ajattelun sairaala näyttää?

Sairaalakokonaisuutta on ohjannut kolmen t:n periaate. Rakennuksen pitää olla terve, turvallinen ja toimiva. Tämän lisäksi on haluttu haastaa se, miltä sairaala näyttää ja tuntuu. Uuden sairaalan halutaan olevan myös visuaalisesti kaunis ja viihtyisä.

Arkkitehti Mikko Sinervo arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä vastaa sairaalan visuaalisesta ilmeestä. Suunnittelu lähti tarinasta, jonka Sinervo loi yhdessä sairaalahankkeen taidehankinnoista vastaavan TaT Matti Tainion kanssa.

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

Valmistuvan sairaalan tarina perustuu saaristomaisemaan, jossa sairaala on saari ja alla vilisevä moottoritie on virtaavaa vettä. Talon huipulta ympäristöä valaisee majakka. Sairaalan katolle rakennettava konehuone valaisee ympäristöä.

Tarina jatkuu sisätiloissa, ja siihen kuuluvat saaren eläimet. Tunnuseläimillä on kahdenlainen tehtävä: ne antavat mukavaa ajateltavaa ja toimivat opasteina. Talossa on rakenteellisesti kaksi isoa valoaulaa, jotka ovat lattiasta kattoon lasia.

”Miksi sairaalan pitäisi näyttää sairaalalta? T3 mullistaa ja rikkoo monia raja-aitoja. Uudet tilat mahdollistavat myös taidetta ja kulttuuria eli juuri niitä asioita, jotka tekevät paikasta viihtyisän sekä työntekijöille että potilaille”, Aaltonen summaa.

Talousennuste-sovellus mahdollistaa pitkän aikavälin ennustamisen

Apollon uudessa Talousennuste-sovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, jonka päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä. Katso videolta lisätietoja Talousennuste-sovelluksesta.

Apollo auttaa tiedolla johtamisessa

Apollo-palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja mahdollistavat tiedolla johtamisen. Palvelun sovellukset on räätälöity kunta- ja asuntosektorin tarpeisiin ja sitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Apollo tuottaa numeroista grafiikkaa, joka auttaa asioiden viestinnässä.

Katso videolta Kaarinan, Vihdin ja Oulun kokemuksia Apollon käytöstä.

 

Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle

Yksi kiinteistöleasingin ja taselainan merkittävimmistä eroista on se, että leasingissa hyödyt ja kustannukset kulkevat käsi kädessä. Leasingvuokraa ei makseta rakentamisaikana, vaan leasingmaksuja maksetaan vasta rakennuksen valmistuttua. Myös kaikki suunnittelu- ja rakennusvaiheessa syntyneet korot maksetaan vasta, kun kohde otetaan käyttöön.

– Kiinteistöleasingin etu on myös se, että kaikki hankkeen kulut mukaan lukien purku-, suunnittelu- ja valvontakustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin esimerkiksi purkukustannukset eivät rasita yksittäistä tilikautta vaan ne saadaan jaksotettua jopa 20 vuodelle. Lisäksi kunnan sisäinen työ, esimerkiksi sisäisten vuokrien määritteleminen helpottuu, kun kaikki kustannukset ovat yhdellä sopimuksella, Kuntarahoituksen leasingtuotteiden rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kuvailee.

Puitesopimus kattaa ennen rakentamista syntyneet kulut

Mikäli purku- ja suunnittelukustannukset halutaan leasingsopimukselle, kannattaa solmia kiinteistöleasingin puitesopimus. Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Tällöin urakkaa ei ole vielä kilpailutettu eikä urakoitsijoita ole vielä valittu.

– Näin kaikki laskut saadaan suoraan leasingsopimuksen alle ja kunta säästyy neljän prosentin varainsiirtoveron kustannuksilta, Lintukangas kertoo.

Varainsiirtoverokustannus kuitenkin syntyy, mikäli asiakas maksaa ensiksi itse hankkeeseen liittyviä kuluja ja haluaa siirtää ne myöhemmässä vaiheessa kiinteistöleasingsopimuksen alle.

Kiinteistöleasingin puitesopimus voidaan tehdä kun hankesuunnitelma on valmis, investointipäätös on tehty ja rahoitusmalli päätetty. Mikäli kyseessä on esimerkiksi hyvinvointikeskus tai sairaala, sosiaali- ja terveysministeriön luvat täytyy olla hankittuna siinä vaiheessa kun puitesopimus solmitaan.

Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen kustannuksia sen sijaan ei voida rahoittaa puitesopimuksella, vaan lopulliset kiinteistöleasingsopimukset allekirjoitetaan aina urakkasopimusten allekirjoittamisen yhteydessä.

– Puitesopimusta ei siis ole välttämätöntä tehdä, vaan on myös mahdollista tehdä suoraan kiinteistöleasingsopimus siinä vaiheessa kun urakkasopimukset allekirjoitetaan. Tätä vaihtoehtoa käytetään esimerkiksi silloin, kun rakentaminen päätetään rahoittaa kiinteistöleasingilla, mutta suunnitteluvaiheen kustannukset otetaan omaan taseeseen, Lintukangas tarkentaa.

Rakentamisvaiheen kustannukset lopulliselle sopimukselle

Kaikki rakentamisvaiheen kustannukset rahoitetaan aina lopullisella kiinteistöleasingsopimuksella ja kaikki rakentamisvaiheen laskut tulee osoittaa suoraan rahoittajalle.

– Toisin sanoen asiakas ei voi ottaa rakentamisvaiheen kustannuksia omaan taseeseen, Lintukangas selventää.

Siinä vaiheessa kun lopullinen kiinteistöleasingsopimus allekirjoitetaan, urakkasopimuksiin ja maanvuokrasopimukseen liittyvien päätösten tulee olla lainvoimaisia. Tällöin myös hankkeen lopulliset kustannukset, toteutusmalli ja urakoitsijat ovat tiedossa ja ne voidaan yksilöidä leasingsopimukselle.

Mikäli kiinteistöleasingin puitesopimus on jo tehty, varsinaisen kiinteistöleasingsopimuksen tekemistä varten ei tarvita uutta, erillistä rahoituspäätöstä. Puitesopimus sisältää aina lopullisen kiinteistöleasingsopimuksen teon.