Apollo-palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja mahdollistavat tiedolla johtamisen. Palvelun sovellukset on räätälöity kunta- ja asuntosektorin tarpeisiin ja sitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Apollo tuottaa numeroista grafiikkaa, joka auttaa asioiden viestinnässä.
Katso videolta Kaarinan, Vihdin ja Oulun kokemuksia Apollon käytöstä.
Kuntarahoituksen käytävällä vastaan astelee hyväntuulinen kolmikko Joona Torniainen, Tommi Karvinen ja Teo Hall, jotka työskentelevät talossa riskianalyytikkoina. Miehet tekevät töitä sekä rahoituslaitoksen oman varainhankinnan että asiakkaiden luottotarpeita koskevien analyysien parissa. Torniaisen, Karvisen ja Hallin työ on läsnä merkittävissä pöydissä, sillä heidän tekemänsä analyysit toimivat pohjana niin oman talon johdon kuin asiakkaidenkin päätöksenteossa.
Riskianalyytikot työskentelevät Kuntarahoituksessa kahdessa tiimissä, riskienhallinnan ja analytiikan, sekä luottoriskianalyysien parissa.
– Riskienhallinnan ja analytiikan tiimissä tuotamme tietoa myös valvontaviranomaisille eli Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle, Karvinen kertoo.
Torniainen työskentelee luottoriskianalyysitiimissä, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistaloudellista tilannetta ja välillä myös yksittäisten investointien kannattavuutta sekä taloudellista kantokykyä.
Hall kuuluu Karvisen tavoin riskienhallinnan ja analytiikan tiimiin, mutta vaihtaa tarvittaessa lennosta markkina- ja korkoriskien arvioinnista asiakasanalyysien pariin.
Tiedon tuottaminen kulloisiinkin tarpeisiin perustuu pitkälti kvantitatiiviseen työskentelyyn, jossa avainasemassa ovat lukujen seuranta ja jatkuva datan analysointi. Torniainen, Karvinen ja Hall hyödyntävät työssään sekä talon sisäistä tietokantaa että ulkopuolisten markkinalaitosten tietokannoista saatua dataa. Luottoriskianalyyseissa pohjana on myös asiakkaalta tullut tieto.
Vaikka Kuntarahoituksen sisäinen työkieli on suomi, on riskienhallinta hyvin kansainvälistä, mikä on yllättänyt positiivisesti.
– Kaikki rahoitus tulee käytännössä ulkomailta, mikä on loogista, mutta mitä en osannut tänne tullessa ajatella, Hall kertoo.
– Erittäin harvoin esimerkiksi lähetämme talon ulkopuolelle työsähköposteja suomeksi. Myös suurin osa konsulteista, joita tapaamme projektien merkeissä, tulevat Suomen ulkopuolelta, Karvinen täydentää.
Kuntarahoitukseen nuoret miehet päätyivät harjoittelusta, josta heille avautui ovi vakinaiseen työhön rahoitusalalla. Ensimmäisessä työpaikassaan he ovat päässeet alusta alkaen mukaan monipuolisiin projekteihin oppimaan ja kehittymään, mistä he ovat kiitollisia. Vastuualueet ovat lisääntyneet sitä myöten kun omat valmiudet niiden hallintaan ovat kehittyneet, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä.
– Odotin työelämältä sitä, että pääsen käytännössä käyttämään oppimaani ja syventämään osaamistani itseäni kiinnostavissa aiheissa. Kuntarahoituksessa nämä odotukset ovat täyttyneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen, kertoo viimeisimpänä taloon tullut Hall.
Työ riskianalyytikkona ei ole käynyt tylsäksi, sillä päivästä toiseen toistuvia rutiineja ei vauhdikkaassa työssä juuri ole.
– Yleensä päivälle tehdyt työsuunnitelmat vaihtuvat uusiin lennossa, miehet naurahtavat.
Tämä ei kuitenkaan haasteista syttyvää kolmikkoa haittaa. Mielenkiintoinen työ on sopivasti vaativaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Välillä tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei ole aiemmin ratkaissut, eikä valmiita sapluunoita ole. Tällöin ratkaisu on löydettävä itse.
– Työssämme ei selvitetä kädestä pitäen mitä tehdä, vaan ongelmien ratkaiseminen vaatii omaa ajattelua. Ajoittain työ on haastavaa, mutta samalla myös erittäin opettavaista ja palkitsevaa, Torniainen toteaa.
Samoissa tekijöissä piilee kolmikon mukaan myös työn suola.
– Palkitsevinta on, kun saan tuotettua hyödyllistä ja laadukasta analyysiä ja huomaa oman asiantuntemuksensa kasvavan työn mukana.
Vaikka työ edellyttää itsenäistä ajattelua, tiukan paikan tullen apua on aina saatavilla.
– Riskien hallinnassa on hyvä henki ja porukka. Työkavereiden ja esimiehen apuun voi aina luottaa, Karvinen sanoo.
Kehuja kolmikolta saa myös Kuntarahoituksen palautekulttuuri.
– Meillä kiitoksia onnistumisista ei onneksi säästellä.
Kuntarahoituksen digitaalinen Apollo-palvelu on laajentunut palvelukokonaisuudeksi, jossa asiakkaat voivat hallita rahoitussopimuksiaan ja sijoituksiaan sekä seurata takauksiaan ja markkinainformaatiota yhdestä paikasta. Pilvipohjainen palvelu saa pian odotetun lisän, kun pilotointivaiheessa oleva talousennustetyökalu tuodaan kuntien käyttöön ensi vuoden alussa. Työkalu mahdollistaa tulevaisuuden talousennusteiden rakentamisen ja investointien vaikutusten arvioinnin kuntatalouteen pitkällä aikavälillä.
– Investointi- ja rahoituspäätöksillä on pitkän aikavälin vaikutuksia kuntien talouteen. Kokoamme siihen liittyvän tiedon ja päätöksenteon työkalut Apollo-palveluun pala kerrallaan. Samalla viemme eteenpäin digitaalisten palveluiden kehitystä, talouden suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa koko sektorilla, kertoo Apollon kehitysprosessista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä.
Jo yli 160 asiakkaan käytössä oleva Apollo on Pekkilän mukaan otettu ilolla vastaan.
– Olemme saaneet hyvää palautetta palvelusta kokonaisuudessaan, sen notkeasta pilvikäytettävyydestä, sisällöistä sekä yksityiskohdista. Kiitosta on saanut esimerkiksi se, että talouden ennusteita voidaan esittää lukujen ohella myös visuaalisesti graafeina, mikä auttaa niiden viestimisessä.
Apollon työkalujen kehitystä onkin alusta alkaen ohjannut asiakaslähtöisyys ja päätökset palvelun kehityssuunnista on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi uutta talousennustetyökaluja on rakennettu palvelumuotoilun menetelmin nopeissa kehityssprinteissä, mikä on vauhdittanut sen käyttöönottoa.
– Jaettu halu ja intressi kehittää digitaalisia työkaluja eteenpäin on ollut laajalti läsnä. Asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan työkalun kehitystyöhön ja olleet mukana ideoinnissa ja pilotoinnissa sekä haastatteluissa aktiivisesti, Pekkilä kiittelee.
Kuntarahoitus on Pekkilän mukaan luontainen taho rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun digitaalisten palveluiden kehittämiseen, koska sillä on laaja näkymä sektorilla toteutettaviin hankkeisiin ja niiden rahoitukseen.
– Teemme nimenomaisesti kunta- ja yleishyödyllisen asuntokentän kanssa töitä, joten asiakaskuntamme on samanhenkistä. Valtaosa asiakkaistamme on myös omistajiamme, joten vauhdittaessamme digipuolta ja vastuullista päätöksentekoa keskitetysti koko sektorilla olemme myös omistajien asialla.
Pekkilän mukaan Kuntarahoituksen asiantuntijat tulevat jatkossakin palvelemaan asiakkaitaan rahoituksen tarpeissa henkilökohtaisesti, mutta tarvitaan myös Apollon kaltaisia uudentyyppisiä palveluita ohjaamaan keskustelua oikeisiin asioihin ja tuomaan siihen lisää näkemystä.
– Tähtäämme siihen, että voimme enenevässä määrin tuoda asiakkaidemme käyttöön tietoa siitä, millaisia investointeja sektorilla toteutetaan, mitkä ovat olleet toimivat toteutustavat ja parhaat rahoitusvaihtoehdot ja millaisia hyötyjä niistä on saatu. Näin pystymme auttamaan asiakasta tekemään vastuullisia ja kaukonäköisiä talouspäätöksiä.
Apollo-palvelun tavoitteena on helpottaa asiakkaiden rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun liittyvää arkipäivän työtä ja lisätä tietoa päätöksenteon tueksi.
Palvelun avulla asiakkaiden on mahdollista hallita kaikkia rahoitussopimuksia yhdestä paikasta.
– Kuntarahoituksen lainat ja johdannaiset siirtyvät Apolloon rajapintojen kautta automaattisesti ja palveluun on mahdollista syöttää tiedot myös muiden rahoituslaitosten sopimuksista, jolloin saadaan kattava näkemys kokonaisuudesta, Pekkilä kertoo.
Palvelussa asiakkaat voivat analysoida rahoitussalkkujaan sekä simuloida eri rahoitusvaihtoehtoja esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Apollo mahdollistaa myös vaihtoehtoisten markkinaskenaarioiden tarkastelun. Palvelun avulla voi ennakoida esimerkiksi sitä, miten korkokäyrän yhden prosentin nousu vaikuttaa koko salkun korkokustannuksiin tulevina vuosina.
Yhteistyö asuntoyhtiöihin erikoistuneen Pandia Finance -ohjelman kanssa on suoraviivaistanut myös asuntoyhtiöiden salkkujen hallintaa Apollo-palvelussa, mikä on lisännyt läpinäkyvyyttä koko kuntakonsernien taloustilanteeseen.
Vuoden alusta alkaen Apollossa on ollut mahdollista lainojen ohella ajantasaisesti hallita kuntien eri yhtiöille myöntämiä takauksia. Palvelun takausaikataulusta voi seurata takausten elinkaarta, taattujen saldojen kehitystä ja takausprovisioita. Järjestelmään saa tallennettua myös takauksiin liittyvät vastavakuudet ja palvelun avulla voi arvioida sitä, ovatko ne tasapainossa takauksiin nähden.
Vastuiden lisäksi Apolloon voi lisätä myös varat sijoitustenhallinnan sovelluksen avulla, joka on kehitetty yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa. Sovellus mahdollistaa varallisuuden salkuttamisen omaisuusluokkiin. Perinteiset sijoitustuotteet markkina-arvoistetaan automaattisesti ja omaisuuserien digitalisoiminen auttaa myös kirjanpidon hoitamisessa.
Syksyn tullessa niin kunnissa kuin yrityksissäkin työstetään tulevan tilikauden talousennusteita. Kunnille muuttuva maailma soteineen ja muuttoliikkeineen tuo uudenlaisia haasteita suunnitteluun, ja suurten investointien vaikutusta pitäisi pystyä tarkastelemaan muutaman vuoden aikajännettä pidemmällä jaksolla. Kuntien tarpeesta on Kuntarahoituksessa napattu kiinni ja syksyn aikana asiakkaat saavatkin käyttöönsä uuden työkalun.
– Ei ole mitään järkeä, että samaa asiaa tehdään ympäri maan 300:lla eri tavalla. Nyt kunnat saavat käyttöön helpon ja omista ohjelmistoista riippumattoman talouden ennustamisen työkalun, kehitysprojektista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä kertoo.
Kuntarahoitus on jo aiemminkin käyttänyt Excel-työkalua, jolla on yhdessä asiakkaiden kanssa tehty pitkän aikavälin ennusteita.
– Asiakkaat ovat toivoneet työkalua käyttöön itselleen, mutta Excel-työkalu vahingoittuu helposti ja voi lakata toimimasta toivotulla tavalla. Tulevassa mallinnustyökalussa tätä ongelmaa ei ole, Pekkilä sanoo.
Ennusteita on tehty perinteisesti muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Suurien investointien, kuten koulujen tai jätevedenpuhdistuslaitosten, vaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aikavälillä on ollut vaikea hahmottaa.
– Uusi Apollo-palvelun osaksi tuleva talousennustetyökalu tuottaa valitusta datasta visualisoituja ennusteita. Palvelussa voi valita eri kriteereitä ja syöttää prosenttilukuja, joilla ennusteita halutaan laskettavan. Työkalu tarjoaa kunnille konkreettisia apuvälineitä investointipäätösten tekoon, Pekkilä selventää.
Talousennuste hakee Tilastokeskuksen datasta kuntien toteutuneet talousluvut, tuloksen, taseen ja rahoituslaskelman. Työkalulla voi myös vertailla oman kunnan talouslukuja muiden kuntien lukuihin.
It-ohjelmistoprojektit ovat usein pitkiä ja kivisiä prosesseja, tämä työkalu tehtiin toisin – ketterästi ja vauhdikkaasti. Helmi–maaliskuussa Futurice selvitti palvelun tulevilta käyttäjiltä tarpeita ja Kuntarahoituksen kanssa pidettiin suunnittelutyöpajoja. Varsinainen palvelun kehitystyö polkaistiin käyntiin maaliskuussa, syyskuussa kuusi pilotointiin mukaan ilmoittautunutta asiakasta pääsee jo testaamaan työkalua käytännössä.
– Haastatteluissa saimme tärkeää tietoa asiakkaiden toiveista ja tarpeista, jotka voivat eri kunnissa olla hyvinkin erilaisia. Kuntarahoituksen kanssa yhdessä valitsimme ne ominaisuudet, joihin tässä työkalun ensimmäisessä vaiheessa keskitytään, Futuricen ohjelmistosuunnittelija Yrjö Kari-Koskinen kertoo.
Futuricen tiimi sijoittui heti projektin alkaessa Kuntarahoituksen tiloihin, jotta kaikki pysyisivät mahdollisimman hyvin kärryillä projektin etenemisestä.
– On ollut tärkeää, että kehitystyötä tekevä tiimi on kanssamme samoissa tiloissa. Näin olemme voineet tehdä nopeasti valintoja, ratkoa esiin tulevia ongelmia ja toisaalta olemme myös pystyneet jatkuvasti ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan, Pekkilä kuvailee prosessia.
Työkalun pilottikäyttäjiltä kerätään palautetta. Tämän jälkeen työkaluun tehdään yhdessä sovittavat muutokset. Tavoitteena on lanseerata talousennustetyökalu laajemman käyttäjäkunnan ulottuville jo syksyn aikana.
– Nyt syksyn aikana kunnat saavat käyttöönsä ensimmäiset toiminallisuudet. Tarpeita ja toiveita ominaisuuksista on jo tähän mennessä tullut paljon, ja palvelun kehittäminen jatkuu edelleen. Aloitamme yhteistyön Kuntarahoituksen kanssa ihan uusissakin projekteissa, Kari-Koskinen iloitsee.
Talosennustepalvelun kehittäminen on ollut myös yhteinen oppimismatka.
– Futurice on tuonut Kuntarahoitukseen uuden, ketterän tavan tehdä ohjelmistokehitystä. Me taas olemme oppineet heiltä valtavasti kuntataloudesta ja sen haasteista. Aiemmin kaukaiselta ja poliittiselta tuntuneisiin sote-keskusteluihinkin on tullut aivan uutta kosketuspintaa, Kari-Koskinen kiittelee.
Uusi Apollo-palvelun osaksi tuleva talousennustetyökalu tuottaa valitusta datasta visualisoituja ennusteita. Palvelussa voi valita eri kriteereitä ja syöttää prosenttilukuja, joilla ennusteita halutaan laskettavan.
Kuntarahoituksen rahoitussalkun hallintaan kehittämä Apollo-palvelu on tuonut helpotusta jo 140 kunnan talouden suunnitteluun. Kuntakonserneissa tieto on tyypillisesti hajallaan, eikä kokonaisvaltaista näkymää taloustilanteeseen ole.
– Tyypillisesti luvut ovat kaikilla yhtiöillä omissa järjestelmissään. Oli kunnan rakenne minkälainen tahansa, on suunnittelun kannalta elintärkeää pystyä tarkastelemaan ja raportoimaan tilannetta konsernitasolla kertoo Kuntarahoituksen Apollo-palvelun rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.
Tarve raportoida kuntakonsernin talouden kokonaisnäkymää kasvaa jatkuvasti. Yksi merkittävä kokonaisuus kuntien taloudessa on asuntoyhtiöt, jotka hyötyvät Kuntarahoituksen ja Pandian yhteistyöstä. Asuntoyhtiöiden tarpeisiin erikoistunut Pandia Finance -ohjelma tukee asuntoyhtiöiden sopimusten ominaisia piirteitä, kuten Arava-lainoja, rahoituksen jakautumista kustannuspaikoittain sekä niihin liittyviä raportointivaateita. Tuoreen sopimusintegraation myötä asuntoyhtiöiden salkut päivittyvät automaattisesti nyt myös Apollo-palveluun.
– Apollo on perinteisesti keskittynyt kuntakonsernin rahoitussopimusten hallintaan, mutta ei ole kyennyt vastaamaan kaikkiin asuntoyhtiöiden erityistarpeisiin. Pandia sen sijaan on perustamisestaan lähtien keskittynyt asuntoyhtiöille kohdennettujen ratkaisujen kehittämiseen. Yhteistyö on erinomainen esimerkki siitä, miten pystymme kumppanuuksien kautta vastaamaan tehokkaasti asiakkaidemme vaativiinkin tarpeisiin, kun kaikki voivat keskittyä ydinosaamiseensa, Leppänen sanoo.
Pandia Finance -ohjelma tuo asuntoyhtiöiden salkut Apollo-palveluun automaattisten rajapintojen avulla. Samalla kunnille avautuu kokonaisvaltainen näkymä omaan talouteensa. Palvelu on yksi esimerkki Kuntarahoituksen toimista tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaaseen talouden hallintaan. Manuaalisen tiedonsiirron ja näpyttämisen aika on ohi.
– Kyseessä on pilvipalvelu, jossa tiedot siirtyvät automaattisesti emoyhtiön hyödynnettäväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tieto on kunnissa aina saatavilla, Leppänen jatkaa.
Tuoreesta yhteistyöstä on ensimmäisenä päässyt hyötymään Turun kaupunki, jonka tytäryhtiö TVT Asunnot alkoi pilotoida palvelua alkuvuonna. Yhteistyö on tuonut kaivattua läpinäkyvyyttä tytäryhtiön talouteen.
– Kuten monet kunnat, myös Turun kaupunki on yhtiöittänyt merkittävän määrän toimintojaan, mikä luo haastetta tietojen keräämiselle. Meille kuntana on kuitenkin tärkeää saada näkymä koko kuntakonsernimme talouteen, ei vain tiettyihin osiin. Haluamme tarkastella koko konsernimme velkamäärää mahdollisimman tarkasti. Nyt pääsemme aidosti analysoimaan kuntakonsernimme rahoitustietoja, kertoo Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kari Pentti.
Yhteistyö tuo hyviä uutisia myös asuntoyhtiöille.
– Yksinkertaisuudessaan integraatio on merkinnyt asuntoyhtiöille manuaalisen raportoinnin vähentymistä. Palvelun automaattinen tiedonsiirto on helpottanut tytäryhtiöiden raportointivaateita konsernia kohtaan, Pentti jatkaa.
Onnistuneen pilotoinnin seurauksena palvelu on laajentunut myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin. Yhteistyön ensiaskelia otetaan tällä hetkellä Porin YH-Asunnoissa sekä Lappeenrannan Asuntopalveluissa.
Helpomman raportoinnin lisäksi yhteistyön etuja asuntoyhtiöille ovat laajentunut palveluvalikoima sekä räätälöitävyys. Yhteistyön myötä asuntoyhtiön on mahdollista saada käyttöönsä Apollon tarjoamat monipuoliset ominaisuudet, joita Pandia Finance -ohjelma ei tarjoa. Vastaavasti asuntoyhtiö voi määritellä itse, mitä tietoja se haluaa käyttöönsä.
– Tavoitteenamme on helpottaa asiakkaidemme elämää. Kasvavista raportointivaateista huolimatta asuntoyhtiöiden ei tarvitse muuttaa toimintaansa, vaan ne voivat edelleen käyttää niiden tarpeisiin luotua, tuttua Pandia Finance -järjestelmää. Raportointi kunnan suuntaan hoituu jatkossa automaattisesti konepellin alla, Pandian myyntijohtaja Pekka Paaskunta täsmentää.
Yhteistyön tavoitteena ei ole vain tuoda lisäpotkua asuntoyhtiöiden raportoinnin sykliin.
– Kyse on ennen kaikkea tiedon laadusta. Tasaisesti päivittyvä ja yhteismitallinen tieto auttaa kuntia johtamaan talouttaan paremmin ja perustamaan päätöksensä ajantasaiselle tiedolle, Leppänen tiivistää.
Euroopassa korkotaso on talouskasvusta huolimatta pysynyt keskuspankkien toimien johdosta alhaisena. Asuntovelallista tämä ilahduttaa, mutta makrotalouden näkökulmasta katsottuna korkojen mataluus on huolestuttavaa. Tämäkin pitkään odotettu talouden nousukausi kääntyy joskus laskuksi. Jos korot ovat silloin valmiiksi alhaalla, keskuspankeilla ei ole mahdollisuutta elvyttää taloutta korkoja laskemalla. Korkojen lisäksi euroalueen inflaatio on pysynyt kahden prosentin tavoitetasoa alhaisempana, mikä lisää keskuspankkien painetta jatkaa elvyttävää politiikkaa. Miten saada inflaatio nousuun ja elvytys ajettua hallitusti alas? Tähän tulisi hakea ratkaisuja nyt hyvän taloussään aikana.
Meillä Suomessa huomio on korkojen sijaan suuntautunut järkälemäiseen sote- ja maakuntauudistukseen. Uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä osittain hämärän peitossa, mutta Kuntarahoituksen soteen liittyvä lyhyen tähtäimen tavoite näyttäisi toteutuvan. Vaikuttaa siltä, että saamme pidettyä lakisääteisiltä kuntayhtymiltä maakunnille siirtyvät lainat taseessamme. Pidemmän aikavälin pyrkimyksenämme on päästä mukaan maakuntien rahoitukseen. Haluamme tulevaisuudessakin olla aktiivinen toimija suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
Tähän tähtää myös Kuntarahoituksen uusi strategia, josta viime numerossa kerroimme. Pyrimme kulkemaan yhä tiiviimmin asiakkaamme kumppanina entistä pidemmän matkan, koko rahoituksen elinkaaren ajan. Näin asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn meille kertyneestä asiantuntemuksesta. Keskeisenä tavoitteenamme on varmistaa, että asiakkaat saavat meiltä kilpailukykyistä rahoitusta. Uusia digitaalisia ratkaisuja kehittämällä haluamme puolestaan helpottaa niin asiakkaan kuin omaakin työtämme talouden suunnittelusta jokapäiväiseen yhteydenpitoon.
Yksi digitaalinen uudistus näkyy jo käytännössä. Huomisen tekijät löytyy nimittäin tästä numerosta alkaen myös osoitteesta kuntarahoitus.fi. Aurinkoisia lukuhetkiä!
Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Kuntarahoituksen hallituksen jäseniksi huhtikuussa nimitetyt Markku Koponen ja Kari Laukkanen ovat molemmat pitkän pankkiuran tehneitä rahoitusammattilaisia, jotka tuntevat Kuntarahoituksen entuudestaan aiempien työtehtäviensä kautta.
Markku Koponen työskenteli yli 30 vuotta OP-ryhmässä, Kari Laukkasella on takanaan lähes yhtä pitkä rupeama Citibankissa. Koponen on ollut aikanaan järjestämässä Kuntarahoituksen kuntaobligaatioiden liikkeeseenlaskujen myyntiä OP-ryhmässä ja Laukkanen puolestaan osallistunut Kuntarahoituksen kansainvälisen varainhankinnan järjestelyihin.
Miltä Kuntarahoitus näytti ulkopuolisen kumppanin silmin ennen hallituspestin alkamista?
– Pidin Kuntarahoitusta kasvu- ja kehityshakuisena, eteenpäin pyrkivänä yhtiönä, Koponen summaa.
– Kansainvälisen pankin näkökulmasta Kuntarahoitus on asiantunteva, mutta joustava kumppani. Tiimi on hyvin ajan tasalla markkinoista ja niiden trendeistä. Asiat hoituvat tehokkaasti, ja töitä on ollut mukava tehdä yhdessä, Laukkanen täydentää.
Muutaman kuukauden hallituskokemus ei ole varsinaisesti mullistanut kummankaan miehen ennakkokäsityksiä. Molemmat myöntävät silti, etteivät olleet täysin hahmottaneet Kuntarahoituksen aseman merkittävyyttä. Erityisesti yllätyksenä on tullut yhtiön vahva rooli yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittajana.
Koposen ja Laukkasen pankkiliiketoiminnan tuntemus on hallitustyössä kullanarvoista. Kuntarahoituksen toimintaa valvova Euroopan keskuspankki EKP asettaa yhtiön johdolle tiukat osaamisvaatimukset.
– Jokaisella toimialalla on omia lainalaisuuksiaan: ihmiset, jotka eivät ole olleet finanssialalla, yllättyvät säädösten määrästä ja valvonnan ja tarkastusten merkityksestä. EKP on muuttanut dramaattisesti toiminnan luonnetta niissä yhtiöissä, jotka ovat sen suoran valvonnan piirissä, myös Kuntarahoituksessa, Markku Koponen sanoo.
– Suomessa on totuttu siihen, että työkaverin sanaan voi luottaa ja ettei kaikkea tarvitse dokumentoida, kunhan noudatetaan säädöksiä. EKP:n näkökulmasta asiaa ei ole tehty, jos sitä ei ole dokumentoitu. Valvojan odotuksia on noudatettava pilkulleen. Tämän vaatimuksen ehdottomuutta pankkialan ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää, Koponen jatkaa.
Molemmat miehet korostavat silti itsekin hyvän hallinnoinnin tärkeyttä ehdottomana perusedellytyksenä.
Laukkanen haluaa tuoda hallitukseen myös asiakkuusosaamista.
– Olen koko pankkiurani ajan vastannut asiakkuuksista, ja Kuntarahoituksen hallituksessakin haluan varmistaa, että asiakas pysyy toiminnan keskiössä. Tiukentunut ja alati muuttuva säädösympäristö vaatii väistämättä paljon huomiota sekä hallituksen että yhtiön osalta, mutta myöskään asiakasrajapinnan tärkeyttä ei voi koskaan liikaa korostaa.
– Hallituksen tehtävänä on haastaa yrityksen operatiivista johtoa. Meidän pitää pystyä tekemään kysymyksiä, jotka pakottavat yrityksen johdon perustelemaan valintojaan ja vakuuttamaan hallitus niiden järkevyydestä. Yritysjohdolla täytyy olla sparraaja, jolla on monialaista näkemystä ja kokemusta.
Erikoistuminen, vastuullisuus ja ketteryys erottavat muista
Sekä Markku Koponen että Kari Laukkanen pitävät Kuntarahoituksen tulevaisuuden näkymiä hyvinä.
– Kilpailu on kiristynyt ja näille rahoitusmarkkinoille haluaa moni uusikin toimija, mutta se on hyvä asia myös Kuntarahoituksen kannalta. Kilpailun puute laiskistaa, kun taas sen kiristyminen pakottaa kehittämään toimintaa ja ajattelemaan asiakaskeskeisemmin, Koponen sanoo. Hän pitää Kuntarahoituksessa viimeisten vuosien aikana tapahtunutta kehitystä ja markkinoille tuotuja uusia tuotteita tervetulleina.
Molemmat miehet pitävät Kuntarahoituksen perustehtävää ja vastuullisuutta selkeinä kilpailuetuina.
– Pitkäaikaisten asiakassuhteidensa kautta Kuntarahoituksella on paljon tietoa ja osaamista, joka mahdollistaa asiakkaiden toimintaympäristössä ja rahoitustarpeissa tapahtuvien muutosten seurannan. Näiden muutosten ennakointi ja ratkaisujen tuominen asiakkaille on juuri sitä lisäarvoa, jota Kuntarahoitus voi vahvan asemansa perusteella tarjota. Aktiivinen rooli vastuullisessa rahoituksessa sopii myös hyvin luontevasti Kuntarahoituksen toimintaan ja perustehtävään, Laukkanen sanoo.
Yksi suurimmista muutoksista on digitalisaation nopea läpimurto. Robotisointi, tekoäly ja lohkoketjuteknologia ovat myös rahoitusbisneksen tätä päivää.
– Digitaalisuus tulee muuttamaan maailmaa, ja meitä koskevassa kilpailussa menestyy se, joka ymmärtää mitä digitalisaatio tarkoittaa institutionaalisen rahoituksen osalta, Laukkanen sanoo.
Oikeilla satsauksilla Kuntarahoituksen rooli suomalaisen julkisen sektorin rahoituksessa tulee olemaan erittäin vahva, miehet uskovat – tätä tukee muun muassa Kauppalehden hiljattain tekemä Kuntarahoituksen valinta vuoden pankiksi. Asiakaskenttä ja säädösmaailma kuitenkin muuttuvat. Muutoksessa mukana oleminen vaatii myös yhtiöltä muuttumista.
– Kuntarahoituksen henkilökunta on melko nuorta, ja se on tämänhetkisessä tilanteessa vahvuus. Monessa kilpailevassa yhtiössä keski-ikä on huomattavasti korkeampi, mikä vaikuttaa yrityskulttuuriin, Koponen sanoo.
– Kilpailijoihin verrattuna Kuntarahoitus on pieni ja ketterä organisaatio, ja sitä kannattaa hyödyntää. Avoin keskusteluympäristö ja tehokas tiedonjakaminen yhtiön sisällä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä, Laukkanen jatkaa.
Sekä Markku Koponen että Kari Laukkanen rikkovat helsinkiläisen pankkiirin stereotypiaa, sillä molemmat ovat kotoisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jyväskylästä kotoisin oleva Koponen ja Sysmässä varttunut Laukkanen viettävät edelleen vapaa-aikaansa vanhoilla kotiseuduilla sijaitsevilla kesämökeillään.
Ehkäpä miesten silmiinpistävä rentous ja välittömyys johtuvatkin kotiseudusta? Juristiksi kouluttautunut Koponen naurahtaakin olevansa juristiksi epätyypillinen tapaus: uran vastuualueisiin on mahtunut monipuolisten juristitehtävien lisäksi hallitusten sihteeriyttä, viestintää, markkinointia, strategista suunnittelua, yritysjärjestelyjä ja ties mitä.
– Juristius minussa näkyy silti tarkkuutena ja ratkaisuhakuisuutena. Kaikkiin ongelmiin täytyy löytyä laillinen ratkaisu, Koponen sanoo.
Oman osaamisen kehittäminen ja maailmanmenossa mukana pysyminen on molemmille tuoreille hallitusvahvistuksille tärkeää. Laukkanen jakaa osaamistaan toimimalla päivätyönsä ohella hallituksen jäsenenä Nuori Yrittäjyys ry:ssä, jonka tavoitteena on nuorten työelämä-, talous- ja yritysosaamisen kehittäminen.
Sekä Koponen että Laukkanen lukevat paljon: historian ja nykypäivän ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluaa ennakoida tulevaa, Koponen sanoo.
– Haluan, että pystyn jälkikäteen katsomaan elämääni ja valintojani taaksepäin ja toteamaan, että ettei ole mitään kaduttavaa. Olen pyrkinyt tekemään parhaani. Virheitä saa tehdä, kunhan ei toista niitä. Valintojen on oltava käytettävissä olevan tiedon perusteella parhaita mahdollisia ratkaisuja.
Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Rahoitussalkun hallintaan tarkoitetun Apollo-palvelun käyttäjämäärä on kasvanut hyvää vauhtia. Myös palvelun sisältö on laajentunut samaa tahtia. Palvelun täysversio on käytössä 70 kuntakonsernissa tai kuntayhtymässä, light-versiolla on saman verran käyttäjiä.
– Apollon sopimusasiakkaina on kaiken kokoisia kuntia ympäri Suomea. Konserniraportoinnin ja rahoitussopimusten hallinnan tarpeet ovat hyvin samankaltaiset kunnan koosta riippumatta, rahoituspäällikkö Okko Rostedt Kuntarahoituksesta kertoo.
Viimeisimpänä laajennuksena Apollo-palveluun on lisätty takausten ja sijoitussalkun hallinta. Palvelua kehitetäänkin jatkuvasti asiakkaiden toiveiden mukaan.
Forssassa ja Ylivieskassa Apollo on otettu käyttöön tänä keväänä. Helppo käyttöönotto saa kiitosta asiakkailta.
– Apollon käyttöönotto on hyvin helppoa. Meillä oli Kuntarahoituksen kanssa käyttöönottopalaveri, jossa veimme kaikki keskeiset tiedot palveluun. Siltä pohjalta olemme itse lisänneet tietoja. Käyttö on sujunut todella hyvin, Ylivieskan talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.
Forssan talousjohtaja Leena Järvenpää on samoilla linjoilla.
– Käyttöönotossa oli mukana kolme Kuntarahoituksen asiantuntijaa ja opastus tehtiin ihan kädestä pitäen. Saamme edelleen apua aina, kun tarvitsemme, ja varmaan tarvitsemmekin vielä näin alussa. Palvelu on helppokäyttöinen nyt, kun se on tullut tutuksi.
Kummassakin kunnassa taloustietoja on aiemmin käsitelty muun muassa Excelissä. Apollolla haettiin helpotusta tiedon hallintaan.
– Aikaisemmin kaupungilla ja kahdella tytäryhtiöllä oli käytössä eri ohjelmia ja Exceleitä. Nyt saamme kaikki samaan palveluun: taselainojen lisäksi kuntatodistukset, johdannaissopimukset, takaukset ja vastavakuudet, Leena Järvenpää kiittelee.
Vaikka palvelun käyttö on Forssassa ja Ylivieskassa vasta alkuvaiheessa, molemmissa kunnissa sitä on käytetty monipuolisesti.
– Olemme jo parin kuukauden aikana huomanneet, että Apollon avulla meillä on käytössä enemmän ja monipuolisempaa tietoa kuin aiemmin. Palvelulla pystymme tarkastelemaan kaupungin lainasalkkua ja korkosuojaussopimuksia. Eri toimintojen avulla pystyy tekemään myös erilaisia skenaarioita ja katsomaan, miten esimerkiksi korkojen nousu vaikuttaisi kunnan talouteen, Joonas Yliluoma kuvailee.
Leena Järvenpää kertoo talouden seurannan ja ennustamisen helpottuneen palvelun myötä.
– Seuranta helpottuu oleellisesti, kun konsernin asiakirjat löytyvät yhdestä palvelusta. Saamme myös koko ajan ajantasaista markkinaennustetta korkojen kehityksestä. Ennustaminen ja raportointi kehittyvät varmasti. Pitää vain ottaa aikaa ja perehtyä palveluun ja sen ominaisuuksiin.
Apollo-palvelua kehitetään jatkossakin asiakkaiden toiveita kuunnellen ja tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa.
Sari Litjan työ on osa asiakasprosessia, jonka tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Työhön kuuluu moninaisia dokumentaatio- ja elinkaarivaiheen tehtäviä sopimusten valmistelusta päätösdokumenttien tarkastamiseen ja vakuuksien hallintaan. Kaikkien parissa pääsee tekemään töitä yhdessä asiakkaiden kanssa.
Litja ja muut rahoitusdokumentaation tiimiläiset tekevät työtä, jonka arvo tulisi monille näkyväksi vain tilanteissa, joissa hommat jäisivät tekemättä. Dokumentaatioasiantuntijan tehtävänä on huolehtia, että rahoitusdokumentit ovat asiakkaalla ajallaan ja sovitun mukaisina ja nimet ovat papereissa silloin, kun pitääkin.
Tarkka ja luotettava taustatuki, sellainen Litja haluaa olla.
– Työn täytyy haastaa ja opettaa jatkuvasti jotain uutta. Silloin se motivoi ja tuo uutta virtaa pitkään alalla olleelle konkarillekin, hän sanoo.
Motivoivaksi Litja kuvailee työtään erityisesti juuri nyt, kun Kuntarahoituksella käynnissä olevat mittavat uudistusprojektit haastavat joka päivä kokeneenkin asiantuntijan. Tietämystään hän on päässyt hyödyntämään viimeisen vuoden aikana niin vakuushallintajärjestelmäprojektissa, kirjallisten panttikirjojen sähköistämisprojektissa kuin antolainajärjestelmän uusimisprojektissakin. Jokainen näistä projekteista on myös askel kohti yhtä isoa tavoitetta, paperitonta dokumentaatiota.
Välillä mielekäs työ meinaa viedä totaalisesti mennessään.
– Työpäivä on niin täynnä mielenkiintoisia juttuja, ettei aika riitä kaikkeen siihen, mitä haluaisin tehdä, hän nauraa.
Projektityössä Litjaa kiehtoo erityisesti yhteistyö eri osastojen välillä. Se antaa erilaisia näkökulmia ja varmistaa kokonaisuuden hahmottamisen sekä yhteisen, kaikkien kannalta parhaan ratkaisun löytämisen. Kehitysprojektien lopputuloksena työstä tulee mielekkäämpää, kun prosessit muuttuvat sujuvammiksi ja uudet toimintatavat järkevöittävät tekemistä.
Projektityön ohessa Litja on hoitanut ”normityöhönsä” kuuluvia tehtäviä sen verran, mitä aika on antanut myöden.
– Asiakkaat tuovat työhöni juuri sen yllätyksellisyyden ja ihmisläheisyyden, josta erityisesti pidän. Koskaan ei voi tietää, mihin suuntaan päivä etenee ja mitä tapahtuu. Paras työstä saatu palaute on asiakkaalta tullut kiitos, hän sanoo.
Myös työlleen omistautunut tarvitsee välillä irtiottoja. Silloin kun kierrokset työpaikalla meinaavat käydä liian koviksi, sujauttaa Litja lenkkarit jalkaan ja lähtee reippaalle kävelylenkille. Rivakan askelluksen tahdissa mielessä poukkoilevat ajatukset pulpahtelevat pintaan usein uudenlaisina ja yllättävinä kokonaisuuksina.
– Työasioiden solmukohdat tuntuvat välillä tarvitsevan kunnon kävelylenkkiä ratketakseen, hän toteaa.
Liiaksi ei Litjan mieli työasioihin uppoudu, siitä pitää perhearki hyvin huolen.
– Kotona on kaksi teini-ikää lähestyvää nuorta. He palauttavat ajatukset kertarysäyksellä elämän perusasioihin. Siinä kalpenevat projektit ja muut työasiat – ja hyvä niin, asiat tärkeysjärjestykseen, toteaa hän hymyillen.
Tiesin hyvin mitä pääarkkitehdin tehtäviin kuuluu: liiketoiminnan prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien kokonaisuuden suunnittelemista siten, että Kuntarahoitus jatkossakin voisi palvelulla asiakkaitaan – joista merkittävä osa on myös omistajiamme – mahdollisimman hyvin.
Vähitellen opin tuntemaan kollegani, käyttämämme tietojärjestelmät ja liiketoimintamme eli asiakkaille tarjottujen rahoituspalveluiden yleiset piirteet. Aloin ymmärtää, miten hankimme rahaa markkinoilta ja miten saatamme sen asiakkaidemme saataville erilaisten tuotteiden muodossa.
Ymmärsin vähitellen, miten Kuntarahoitus on kokonaisuutenaan järjestelmä, joka pyrkii ylläpitämään tasapainoa pääomamarkkinoiden ja asiakkaiden välillä kulkevien rahavirtojen kesken.
Ymmärsin myös, että pelkkä tasapaino ei riitä, vaan meidän lisäksi on pidettävä varalla säännösten määrittämä määrä omaa pääomaa ja huolehdittava tarkasti ja hyvinkin monimutkaisten algoritmien avulla rahavirtojen muodostamasta riskistä. Jos tasapaino ei vallitse määräysten mukaisesti, Kuntarahoitusta valvova Euroopan keskuspankki huolestuu ja ääritapauksessa ryhtyy ankariin toimenpiteisiin.
Tasapainon ylläpitäminen sekä asiakkaiden ja pääomamarkkinoiden tarpeet että liiketoimintaan liittyvät määräykset täyttäen ei ole helppoa. Siihen tarvitaan koko joukko tietoja, tietojärjestelmiä ja ihmisiä.
Kuntarahoitus on pitkään käyttänyt samoja, menneisyydessä hyvin tarpeet täyttäneitä tietojärjestelmiä. Valitettavasti osa niistä on vanhentunut, joten meidän on uusittava järjestelmiämme. Olemme sitä varten aloittaneet joukon projekteja, joiden myötä saamme lähivuosina käyttöön muun muassa uuden antolainojen elinkaarijärjestelmän.
Uusi järjestelmä parantaa asiakaspalveluamme monin tavoin. Se luo myös perustaa tulevaisuuden uudistuksille, joista yksi suurimmista on varmasti lainoihin liittyvien asiakastarpeiden täyttämisen automatisointi eli erilaiset digitaaliset palvelut.
Meidänkin on vähitellen aika siirtyä palvelemaan asiakkaita verkossa, automatisoida lainojen myöntämisprosessi ja vähentää lainojen hoitoon kuluvaa työmäärää – sekä meillä Kuntarahoituksessa että asiakkaidemme taloushallinnoissa.
Kuntarahoituksella on oma verkkopalvelunsa, Apollo, jonka avulla asiakkaamme voivat hallita laina- ja sijoitusportfolioitaan sekä analysoida markkinoiden muutosten vaikutuksia niihin. Olemme myös rakentamassa verkkojärjestelmää, jonka avulla kunta-asiakkaamme voivat ennustaa taloutensa kehitystä. Järjestelmä valmistuu syksyllä ennen vuoden 2019 taloussuunnittelun alkua. Uskon uuden järjestelmän sekä parantavan asiakkaidemme taloussuunnittelua että vähentävän siihen kuluvaa aikaa.
Olemme siis sekä luomassa edellytyksiä asiakastyömme automatisointiin että rakentamassa järjestelmiä, joiden avulla asiakkaamme pystyvät paremmin ja pienemmällä vaivalla hallitsemaan talouttaan. Pääarkkitehtina pidän tätä velvollisuutenamme: meidän on käytettävä asiakkaiden toiminnasta kehittämämme ymmärrys asiakkaiden itsensä hyväksi.
Olemme mielestäni oikealla tiellä, mutta haluaisin nähdä useampia asiakkaitamme kulkemassa kanssamme. Haluaisin käyttää enemmän aikaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Haluaisin luoda sähköisen keskustelupaikan, jossa Kuntarahoitus ja Kuntarahoituksen asiakkaat keskustelisivat tulevaisuudesta. Yhdessä saisimme niin paljon enemmän aikaan – hyvinvointia suomalaisille.
Matti Kinnunen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääarkkitehti
Twitter: @Matti_Kinnunen