Mitä kuuluu Suomen matkailulle?

Miten alueen matkailu on palautunut koronakuopasta?

Nina Vesterinen, matkailupäällikkö, Helsingin kaupunki: ”Helsingin matkailu on palautumassa hyvää vauhtia kotimaisten ja eurooppalaisten matkailijoiden siivittämänä. Toukokuu 2022 oli jo lähes vuoden 2019 tasolla, ja kesän varaustilanne on hyvä. Geopoliittinen tilanne, kustannusten nousu ja työvoimapula kuitenkin hidastavat toipumista.”

Satu Hirvenoja, myynti- ja markkinointijohtaja, Visit Turku: ”Varsinais-Suomessa myönteinen käänne tapahtui kesällä 2021, jolloin alan liikevaihto alkoi kasvaa nopeasti. Loppuvuodesta oltiin jo lähellä koronaa edeltävää tasoa. Vaikka ulkomaisten matkailijoiden määrä putosi rajusti, suomalaisten myönteinen asennemuutos kotimaan matkailuun on näkynyt parhaimmillaan jopa ennätysvilkkaana niin saaristossa kuin kaupungissa.”

Jaana Komi, toimitusjohtaja, Savonlinnan Seudun Matkailu Oy: ”Savonlinnan seudulla koronavuodet ovat olleet matkailun näkökulmasta oikeita huippuvuosia, ja viime vuonna rekisteröityneiden yöpymisten kokonaismäärä oli jo suurempi kuin koronaa edeltävänä vuotena.”

Mats Lindfors, toimitusjohtaja, Ruka-Kuusamo Matkailu ry: ”Kokonaisuutena Kuusamon ­­matkailu ei ole ollut koronakuopassa. Kotimaan yöpymisiä on tullut niin paljon, että kasvu on jatkunut. Kansainvälisen matkailun kehitystä onkin sitten hankalampi ennakoida.”

Näkyykö sota Ukrainassa vierailijoiden määrässä?

Nina Vesterinen, Helsinki: ”Koronan ja Ukrainan sodan vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Majoitustilastoissa sodan alku ei aiheuttanut notkahdusta, mutta osalle yrityksistä se oli paha takaisku. Kansainvälisiä risteilyjä on peruttu, ja venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden paluu on epävarmaa ajankohdan ja määrän suhteen. Suomen saavutettavuus Aasiasta on heikentynyt etenkin Venäjän ylilentokiellon johdosta.”

Satu Hirvenoja, Turku: ”Turun seudulla sota ei mielestäni näy vierailijoiden määrässä. Kansainväliseen matkailuun vaikuttaa nyt monta häiriötekijää samaan aikaan, ja siksi epävarmuuden tarkkaa syytä ja vaikutusta on vaikea sanoa.”

Jaana Komi, Savonlinna: ”Savonlinnan seudulla noin puolet ulkomaisista matkailijoista on tullut Venäjältä, joten sodalla on iso vaikutus. Myös kansainväliset matkanjärjestäjät ovat varovaisia varausten suhteen, koska sijaintimme on niin lähellä Venäjän rajaa.”

Mats Lindfors, Ruka-Kuusamo: ”Kokonaisuudessaan kansainvälinen matkailu on palautunut Ruka-Kuusamon alueella hyvin, mutta itänaapurin vieraita täällä ei enää paljon näy. Tiettyä epävarmuutta on ilmassa, mutta uskon että sekin hälvenee, kun Suomi toivottavasti pian pääsee Naton jäseneksi.”

Jääkö lisääntynyt kotimaanmatkailu ohimeneväksi buumiksi, vai näettekö siinä pysyvämpää trendiä?

Nina Vesterinen, Helsinki: ”Helsingissä kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat jakautuneet lähes tasan. Uskomme, että kasvu tulee ulkomailta, mutta toki toivomme myös lisää kotimaan matkailijoita pääkaupunkiin.”

Satu Hirvenoja, Turku: ”Pandemia-aikana suomalaiset todella havahtuivat siihen, kuinka paljon kotimaassa on koettavaa ja nähtävää. Luotamme innostuksen jäävän pysyväksi, mutta matkailutoimijoilta vaaditaan aktiivista viestintää ja markkinointia. Matkailijoiden odotukset ovat yhä korkeammalla, matkoilta halutaan arjen luksusta.”

Jaana Komi, Savonlinna: ”Yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan tulevan kesän varaustilanne on hyvä. Viime kesien kaltaisiin huipputuloksiin tuskin kuitenkaan päästään. Meillä kotimaan matkailun kasvuodotukset kohdistuvat etenkin syksyyn ja kevääseen. Savonlinna on aina ollut matkailullisesti vahva kesäkaupunki.”

Mats Lindfors, Ruka-Kuusamo: ”Kyllä kotimaan matkailu on noussut pysyvästi uudelle tasolle. Korona on tukenut kasvua, mutta taustalta löytyy laajempia trendejä, kuten vastuullisuus ja ympäristön huomioiminen. Varsinkin luontomatkailu tulee varmasti kasvamaan.”

Mikä on mielestäsi suurin haaste matkailun kehittämiselle alueellasi?

Nina Vesterinen, Helsinki: ”Työvoimapula ja siihen liittyvä kohtaanto-ongelma.”

Satu Hirvenoja, Turku: ”Saavutettavuus, niin fyysinen kuin digitaalinen. Matkailijat ostavat nykyään enemmän verkon kautta ja silloin digitaalinen saavutettavuus pitää olla kunnossa. Turun seudulla on myös huolehdittava saariston saavutettavuudesta ympäri vuoden.”

Jaana Komi, Savonlinna: ”Ympärivuotisen matkailun kehittäminen. Kesäsesonki on lyhyt, mikä näkyy työvoimapulana matkailu- ja ravintola-alalla.”

Mats Lindfors, Ruka-Kuusamo: ”Työvoimapula tuntuu leviävän pitkin maata, pahin pula on keittiö- ja salihenkilöstöstä. Täällä Koillismaalla myös saavutettavuus on tärkeää. Matkaketju on pitkä, ja siitä pitäisi tehdä mahdollisimman sujuva niin kotimaan vierailijoille kuin ulkomaisille.”

kuvat: haastateltavilta

Keskuspankit haluavat inflaation kuriin, vaikka kasvun paras terä onkin ehkä jo taittumassa – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 02/2022 on julkaistu

Koronaviruksen omikronvariantti sai teollisuusmaat jälleen kiristämään rajoitustoimiaan. Talous on silti jatkanut kasvuaan, joskin hidastuvasti. Kuluvan vuoden bkt-ennusteita on laskettu, ja kasvu näyttää jaksottuvan arvioitua enemmän vuodelle 2023, pohtii Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa markkinakatsauksessa. Epävarmuustekijöitä kuitenkin riittää: Kiinan talous on vaikeuksissa, rahapolitiikka kiristyy kautta linjan ja tulenarka geopoliittinen tilanne uhkaa äityä sodaksi Euroopassa.

Viime aikoina talouskeskustelua on hallinnut inflaatio. Yhdysvalloissa ja Euroopassa hintojen nousuvauhti on kiihtynyt lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin.

– Tasaantumista piti tapahtua jo viime vuoden lopulla, varsinkin Euroopassa. Hintatason nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja riski inflaatio-odotusten voimistumisesta uhkaa talouden tasapainoista kehitystä, Vesala arvioi.

Keskuspankkien kelkka kääntyy nopeasti

Pääekonomistin mukaan rahapolitiikka muuttuu nyt vauhdilla. Viime viikkoina keskuspankit ovat kertoneet lopettavansa talouden elvyttämisen selvästi ennakoitua nopeammin.

– Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka kasvun paras terä alkaakin taittua.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan tänä vuonna vähintään kuusi kertaa eli ainakin 1,50 prosenttiyksiköllä. Fedin uskotaan myös supistavan tasettaan vuoden puolivälistä lähtien, mikä kiristäisi rahoitusolosuhteita entisestään. Paine kasvaa myös Euroopassa.

– Euroopan keskuspankin arvellaan aikaistavan netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot mahdollisesti kuluvan vuoden loppupuolella.

Muutos rahapolitiikan suunnassa näkyy jo nousevina markkinakorkoina. Vesalan mukaan koronnostojen vauhtia on kuitenkin vaikea ennakoida: paljon riippuu siitä, miten talouskasvu ja rahoitusmarkkinat reagoivat koronnosto-odotuksiin ja miten keskuspankit suhtautuvat näihin reaktioihin.

– Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.

Pandemian loppulaskua vasta arvuutellaan

Talouden tarjontapuoli jatkaa toipumistaan, ja reaalitaloudessa riittää epävarmuuksia ilman kiristyvää rahapolitiikkaakin.

– Toimitusketjut ovat olleet ajoittain pahasti jumissa, eikä konttiliikenne toimi vieläkään normaalisti, pääekonomisti Vesala luettelee.

Toistaiseksi yritysten koronatuet ovat pitäneet konkurssimäärät ja pankkien luottotappiot poikkeuksellisen matalina, mutta yrityssektorin on hiljalleen alettava tulla toimeen omillaan.

– Samaan aikaan yrityksissä joudutaan miettimään, mitkä liiketoimintaympäristön muutokset jäävät pysyviksi ja miten korona-aikana otetut digiloikat saadaan parhaiten hyödynnettyä, Vesala lisää.

Useimmissa maissa myös julkista taloutta on alettava tasapainottaa massiivisen koronaelvytyksen jälkeen. Silti yhteiskuntien perustoiminnot, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, voivat yhä vaatia erityistä tukea.

– Kansanterveyteen ja ihmisten työkykyyn aiheutuneita ruhjeita parannellaan vielä pitkään. Pandemian loppulasku nähdään ehkä vasta vuosien päästä. Se, miten hyvin jälkihoidossa onnistutaan, voi vaikuttaa jopa eri maiden kilpailukykyyn.

Talouden vahvaa perustrendiä varjostaa liuta riskitekijöitä – saavatko keskuspankit inflaation kuriin? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01/2022 on julkaistu

Maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannekuva säilyy varsin myönteisenä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Työllisyys kasvaa ja yritysten investointiaikeet elpyvät samalla kun kotitaloudet kuluttavat säästöjään. Talouden vetoa varjostaa kuitenkin liuta toisiinsa kytkeytyviä riskitekijöitä.

– Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama voimakas tartunta-aalto lisää väestön samanaikaista sairastavuutta ja voi aiheuttaa häiriöitä tuotannossa. Kiinassa tiukka koronapolitiikka johtaa myös helposti toimitusketjuja häiritseviin sulkutoimiin. Maan kiinteistösektorin ongelmat ovatkin jo oma suhdanneriskinsä, Vesala arvioi.

Pääekonomistin mukaan häiriöt tuotannossa ja toimitusketjuissa voivat kiihdyttää kustannusinflaatiota, mikä saattaa nopeuttaa rahapolitiikan kiristymistä. Korkotason nousu on haaste erityisesti velkaisimmille maille.

Ennusteiden villi kortti on Ukraina, jonka geopoliittisessa kriisissä on potentiaalia ainakin merkittävään markkinahäiriöön.

– Yleisen luottamuksen heikkenemisen kautta Ukrainan tilanteesta voi koitua myös laajempia talousvaikutuksia, Vesala lisää.

Suomessa velkaantuminen vähenee, mutta vain hetkellisesti

Suomen talouskasvu jatkui loppuvuonna 2021 vahvana. Vaikeasta koronatilanteesta huolimatta vuoteen 2022 lähdetään varsin hyvistä asemista.

– Erityisesti työllisyyden elpyminen on lyönyt kaikki odotukset laudalta, vaikka pitkäaikaistyöttömyydestä onkin kehkeytymässä oma sitkeä ongelmansa, Vesala pohtii.

Teollisuudessa tuotantomäärät ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, ja uusien tilausten määrä on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Viimeisimpien ennusteiden perusteella Suomi ylittää jo kuluvana vuonna bkt:n kehitysuran, jolla olimme ennen koronapandemiaa.

Voimakas talouskasvu on kääntänyt julkisen talouden velkasuhteen laskuun, mutta suunnanmuutos uhkaa jäädä väliaikaiseksi.

– Rakenteelliset rajoitteet painavat Suomen talouskasvua samalla kun väestö ikääntyy ja julkisten menojen kasvu voimistuu. Muutaman vuoden sisällä bkt:n kasvutrendi vajoaa 1,0–1,5 prosentin tuntumaan ja velkaantuminen jatkuu.

Rahapolitiikan suunta on muuttunut – Yhdysvalloissa Fed jo kiristää vyötä, EKP seuraa hiljalleen perässä

Keskuspankkipolitiikassa on viime kuukausina tapahtunut selvä suunnanmuutos. Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt jo seitsemään prosenttiin, ja hintojen nousu on varsin laaja-alaista. Työmarkkinoilla on huomattavaa työvoimapulaa, ja palkat nousevat nopeasti. USA:n keskuspankki Fed on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen vähentämällä arvopaperiostoja markkinoilta.

– Arvopaperien netto-ostot loppunevat kokonaan jo kevään aikana, ja vuoden edetessä Fedin taseen annetaan myös supistua. Fed itse arvioi nostavansa ohjauskorkoa kolmesti vuoden 2022 aikana, mutta markkinat ennakoivat hieman nopeampaa korkopolitiikan kiristymistä, Vesala kertoo.

Euroalueella inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisempana ja kapea-alaisempana kuin Yhdysvalloissa.

– Mikäli energian hintapiikki menee alkuvuoden aikana ohi, euroalueen inflaatiovauhti voi loppuvuodesta palata EKP:n tavoitetason alapuolelle. Heikkenevä euro kuitenkin tukee talouden elpymistä. Rahapolitiikan suunnanmuutos on tapahtumassa myös Euroopassa.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan merkittävästi jo kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset koronnostot nähtäneen vuonna 2023.

– Käänne rahapolitiikan suunnassa vahvistaa näkymää korkotason nousevasta trendistä.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Koronatilanne nakertaa talven talouskasvua, omikronin vaikutuksia vasta arvaillaan – Kuntarahoitus laskee vuoden 2022 bkt-ennustettaan

Taulukko, jossa Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden tarjonnan ja kysynnän sekä työttömyyden ja kuluttajahintainflaation kehityksestä vuosina 2020, 2021, 2022 ja 2023. Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus.

Kuntarahoituksen vuoden viimeinen suhdanne-ennuste julkaistaan poikkeukselliseen aikaan, sanoo yhtiön pääekonomisti Timo Vesala. Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta lyhyen aikavälin suhdanneriskit ovat koholla. Etelä-Afrikassa havaittu koronaviruksen omikron-muunnos nostaa epävarmuuden uudelle tasolle. Virusmuunnoksen vaarallisuudesta, leviämisnopeudesta tai sen kyvystä kiertää rokotesuojaa on vasta hyvin alustavia tietoja, minkä vuoksi omikronin talousvaikutuksia on hankala arvioida.

– Ennusteluvuissa on huomioitu koronapandemian viimeaikainen voimistuminen, mutta niihin ei sisälly arviota uuden muunnoksen vaikutuksesta. Jos käy ilmi, että rokotteiden tarjoama suoja omikron-muunnosta vastaan on oleellisesti heikompi, voidaan joutua turvautumaan tiukempiin rajoituksiin. Silloin myös talouskasvussa otetaan takapakkia, Vesala kertoo.

Toinen ajankohtainen suhdanneriski liittyy Kiinaan, jossa ylikuumentunut kiinteistösektori jäähtyy nopeasti. Rakennusinvestoinneilla on ollut Kiinan talouskasvussa poikkeuksellisen suuri merkitys.

– Voimakas talouskasvun hidastuminen Kiinassa heijastuisi epäilemättä myös muualle maailmantalouteen, Vesala arvioi.

Toimintaympäristöä haittaa myös kustannusten nousu. Inflaation kiihtyminen heikentää kuluttajien ostovoimaa ja osaltaan verottaa talouden aktiviteettia.

Suomessa suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura

Suomessa koronan talousvaikutukset ovat jääneet kansainvälisesti vertaillen maltillisiksi. Bruttokansantuote ylitti koronapandemiaa edeltäneen tason jo kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös työllisyys on palautunut rivakasti, ja työllisten kokonaismäärä on kohonnut jopa kaikkien aikojen ennätyslukemiin.

Odotuksia vahvemman toteutuneen kehityksen ansiosta Kuntarahoitus tarkentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan 3,5 prosenttiin (ed. ennuste 3,2 %). Lisääntyneen koronaepävarmuuden ja kustannusten nousun vuoksi arvio ensi vuoden bkt-kasvusta lasketaan 3,0 prosentista 2,6 prosenttiin. Kuntarahoitus pitää vuoden 2023 kasvuennusteensa 1,8 prosentissa, mikä on edelleen hieman Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ripeämpi vauhti.

Pääekonomisti Vesala arvioi, että Suomen talouden suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura, joka ei riitä kannattelemaan nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Korona-ajan vahinkoja minimoivasta puolustustaistelusta on vähitellen palattava talouden rohkeaan uudistamiseen.

– Meidän on luotava näkymä, jossa inhimillistä pääomaa riittää yritysten käyttöön. Ilman sitä pienen kansantalouden on vaikea houkutella kasvuinvestointeja. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen. Myös vihreän siirtymän edistämisessä kannattaa olla etujoukoissa, Vesala tiivistää.

Fedin koronnostoja odotetaan jo ensi vuonna, Euroopassa edetään hitaammin

Syksyn mittaan inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Rahapolitiikan perussuuntaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa on sama, mutta keskuspankit etenevät eri tahtiin. Yhdysvalloissa riski talouden ylikuumenemiseen on suurempi.

– Mikäli pandemiatilanteen heikkeneminen ei merkittävästi huononna lyhyen aikavälin näkymää, Fed joutunee nostamaan ohjauskorkojaan jo ensi vuonna, pääekonomisti Vesala ennakoi.

Inflaatioon liittyvä epävarmuus on selvästi kasvanut myös euroalueella. Vesala kuitenkin arvioi, että taustalla vaikuttavat yhä pääosin tilapäiset tekijät, kuten energian hintapiikki ja häiriöt toimitusketjuissa.

– Kun pullonkaulat purkautuvat, hintoja kohottava vaikutus voi nopeasti kääntyä laskupaineeksi ja inflaatio palata alle EKP:n tavoitteen. Keskuspankin uusi inflaatiotavoite antaa sille pelivaraa viivyttää koronnostoja ja uskon, että EKP tämän liikkumatilan käyttää.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan jo vuoden 2022 aikana. Korkopolitiikan maltillinen normalisointi voisi alkaa vuoden 2023 lopulla.

Avokätisyyden aika on ohi, kunnille jaetaan pian niukkuutta

Lähes kaikki kuntatalouden keskeiset tunnusluvut ovat paremmassa asennossa kuin ennen koronapandemiaa ennakoitiin. Valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista ja varmistanut, ettei kuntatalous joudu pandemian keskellä pinteeseen.

Kriisissä julkinen talous on velkaantunut, mutta jatkossa velkasuhdetta on vakautettava.

– Avokätinen tukipolitiikka on epäilemättä vaihtumassa niukkuuden jakamiseksi, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntatalouden ennustettavuutta heikentää myös sote-uudistus, joka muokkaa kuntien rahoitusrakennetta merkittävästi. Vahvan veropohjan kunnat menettävät suhteessa enemmän veroeuroja kuin kunnat, joissa veropohja on ollut heikko. Lopputulos on Kallion mukaan nurinkurinen.

– Kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, ovat sote-uudistuksen jälkeen riippuvaisempia valtion tulonsiirroista. Sen sijaan heikkenevän veropohjan kunnissa omien verotulojen painoarvo kasvaa. Molemmissa ryhmissä vaihdetaan varmempi tulonlähde epävarmempaan.

Sote-uudistuksen yhteydessä on myös kiinnitettävä huomiota pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Nuorten koulutustaso laskee, ja korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on pudonnut alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutuksen järjestäminen on edelleen pitkälti kuntien vastuulla. Monissa kunnissa syntyvyyden lasku aiheuttaa oppilaskatoa, ja opetuksen yksikkökustannukset uhkaavat nousta.

– Kun sote-uudistus vielä puolittaa kuntien tehtäväkentän, vaarana on, että sopeutukset kohdistuvat juuri opetustoimeen. Kunnat tarvitsevat lisää pelimerkkejä. Toistaiseksi on epäselvää, mistä ne saadaan, Kallio tiivistää.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229


Pääekonomistimme Timo Vesala avaa suhdanne-ennusteen taustoja ja vuodenvaihteen talousnäkymiä Huomisen talous -podcastin syyskauden päätösjaksossa. Kuuntele jakso ja lue lisää! (linkki)

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Elpyminen ylitti odotukset, osa-aikatyöt pönkittävät työllisyyslukuja – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä vuosina 2020–2023.

Kotimainen kysyntä on elpynyt rivakasti maaliskuun sulkutilan jälkeen, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Kuntarahoituksen vuoden kolmannessa suhdanne-ennusteessa. Pandemiaa edeltänyt bkt-taso saavutettiin ennakoitua nopeammin, ja myös investointirohkeus on toipunut vauhdilla.

Alkuvuoden odotettua voimakkaamman kasvuhumauksen vuoksi nostamme arviotamme vuoden 2021 bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvuperinnön siivittämänä bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.

Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.

– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu.

Osa-aikaiset työtehtävät selittävät työllisten määrän nopeaa toipumista – työtunneissa palautuminen vielä kesken

Työllisyys on ollut talousvuoden suurimpia yllättäjiä. Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.

– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.

Talouden nopea toipuminen on luonut työmarkkinoille merkittäviä pullonkauloja: monilla aloilla akuutti työvoimapula rajoittaa jo tuotannon kasvua.

– Osittain kyse on osaamisvajeesta. Pandemian aikana hävinneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta hieman erilaisia työpaikkoja. Samalla osaamisvaatimukset muuttuvat, Vesala kertoo.

Talouden uudistuminen voi vauhdittaa alueiden eriytymistä

Kartta: Avoimien työpaikkojen määrä maakunnittain, 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kuukausitilasto.

Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja. Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.

– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.

Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.

– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.

Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää

Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa toimitusjohtajamme Esa Kallio.

– Väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle.

Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.

– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.



Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Alkuvuosi painui pakkaselle, mutta investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Taulukko: Kuntarahoituksen kesäkuun 2021 suhdanne-ennuste. Taulukossa eritelty Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisimpien mittarien kehityksestä vuosina 2020–2022.

Yhteiskunnan rajoitustoimet ja pelko koronaviruksen leviämisestä supistivat yksityistä kulutusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rumalta näyttävää jälkeä syntyi myös ulkomaankaupassa, kun vienti tippui vuosineljänneksen aikana noin viisi prosenttia.

– Notkahduksesta ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä laskua selitti loppuvuoden 2020 haastava vertailujakso, jolloin laivatoimitukset nostattivat viennin tasoa. Viennin perustrendi on vahvistuva ja se tulee olemaan yksi kuluvan vuoden kasvun ajureista, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdanne-ennusteessa.

Investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Alkuvuonna investoinnit kääntyivät nousuun. Yritysten usko tulevaan on vahvistunut ja tuotantokapasiteettia viritetään vastaamaan elpyvään kysyntään.

Investointirohkeuden palautumisen ja koronarokotusten ennakoitua nopeamman etenemisen vuoksi Kuntarahoitus nostaa ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kehityksestä 2,3 prosentista 2,7 prosenttiin. Ensi vuoden kasvunäkymä on säilynyt ennallaan: vuonna 2022 Kuntarahoitus odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 3,0 prosenttia.

– Talouskasvu näyttäisi vauhdittuneen pian alkukevään sulkutilan jälkeen, ja kuluttajien vedolla vuoden keskivaiheesta on tulossa aiempia arvioitamme vahvempi, Vesala kertoo.

Osaavan työvoiman puutteesta voi tulla kasvun jarru

Työmarkkinat ovat toipuneet pandemiasta odotettua paremmin: työttömyyshuippu ohitettiin jo viime syksynä ja työllisyys on talven lyhyen suvantovaiheen jälkeen elpynyt varsin rivakasti. Kuntarahoitus arvioi kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia. Luvun odotetaan laskevan edelleen 7,1 prosenttiin vuonna 2022.

– Työmarkkinoiden imu on ollut selvästi aiempia odotuksiamme vahvempaa. Työmarkkinoille osallistutaan jopa innokkaammin kuin ennen pandemian puhkeamista, Vesala iloitsee.

Uusi nousukausi on vasta aluillaan, mutta osaajien puute uhkaa jo rajoittaa kasvua. Pääekonomisti Vesalan mukaan osaamisvajeesta on vaivihkaa tullut yksi Suomen talouden hankalimmista rakenteellisista ongelmista.

– Osaamispohjan vahvistaminen ei käy käden käänteessä, vaan vaatii pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Oppivelvollisuusiän pidennyksellä on hyvä tarkoitus, mutta uudistuksen yhteydessä on varmistettava, että kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on riittävästi keinoja puuttua nuorten syrjäytymiseen.

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen nostaa väliaikaisesti inflaatiota

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen sekä energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen nostavat inflaatiolukuja. Viime kuukausina Suomen inflaatio on kohonnut euroalueen keskiarvon yläpuolelle, mikä voi pidemmän päälle nakertaa kilpailukykyä. Suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus nostaa arviotaan kuluvan vuoden inflaatiosta 1,9 prosenttiin. Vuoden 2022 inflaatioarviomme on ennallaan 1,7 prosentissa.

Inflaation nousun oletetaan jäävän väliaikaiseksi, mutta kehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida.

– Kyse on osin joukkopsykologiasta ja eri toimijoiden odotuksista. Ei myöskään ole ilmeistä, miten tehokkaasti inflaatiota kyettäisiin jarruttamaan, mikäli hintojen nousu ja inflaatio-odotukset voimistuisivat liikaa, Vesala arvioi.

Jos EU:n elvytyspolitiikka onnistuu, Euroopan keskuspankille voi avautua mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Vesalan mukaan EKP:n ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023.

Sotella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn

Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa todennäköisemmältä kuin koskaan. Esitetyn uudistuksen välitön vaikutus kuntien taloudelliseen asemaan on pieni, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat kertautua.

– Kustannuspaineiden siirtyminen hyvinvointialueiden ja valtion huoliksi hyödyttää kaikkia kuntia, mutta vaikutus on erityisen merkittävä ikääntyville muuttotappioalueille, joissa soten osuus nettokustannuksista on huomattavan suuri, Kuntarahoituksen Esa Kallio arvioi.

Esitetyn soten vaikutukset kuntien käyttötalouden rahoitusrakenteeseen ovat eri alueilla hyvin erilaisia. Vahvan veropohjan kunnat menettävät omia verotuloja ja saavat tilalle valtion tulonsiirtoja. Näissä kunnissa tulopuolen kasvunäkymä ja ennustettavuus heikkenevät, ja uudistuksella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn.

– Sote-uudistuksessa kunnista poistuu suhteellisesti selvästi enemmän juoksevia käyttötalouden kustannuksia kuin investointitarpeita. Riittävän vuosikatteen ylläpitäminen tarvittavien investointien rahoittamiseksi ei ole nykytilaan verrattuna enää yhtä hyvin kuntien omassa hallinnassa. Omien verotulojen suhteellisen merkityksen pieneneminen voi pitkällä aikavälillä heikentää taloudellisesti vahvimpien kuntien kykyä investoida, Kallio huomauttaa.



Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Kuntatalouden neljä trendiä seuraavalle strategiakaudelle

Rokotteita jaetaan, ja toivomme pääsevämme palaamaan normaaliin elämään vielä tämän vuoden aikana. Kuitenkin elämämme tuntuu muuttuneen peruuttamattomasti. Seuraavalla strategiakaudella kunnissa alkaa esimerkiksi pandemian aikana kertyneen hoitovelan lyhentäminen. Samalla nähdään, miten kuntien erilaisilta elinkeinopohjilta ponnistetaan kohti tulevaisuutta ja mitkä uudet tavat tehdä työtä ovat tulleet jäädäkseen. Kuntatalouden realiteetit koronaa edeltävältä ajalta eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään, ja työttömyys voi vielä syventää verotulokuoppaa mahdollisen konkurssiaallon myötä. Ennustankin seuraavalle strategiakaudelle neljää trendiä, jotka tulevat kasvattamaan merkitystään kuntien työssä:

1  Sumun keskellä synkkyys on suhteellista

Koronapandemia on koetellut kuntia, mutta se on myös saattanut hämätä monia niistä. Valtion koronatukien turvin yllättävän useassa kunnassa tehtiin viime vuonna positiivinen tulos. Tilinpäätös nousi plussan puolelle myös monissa kunnissa, joissa ennen korona-aikaa laaditut ennusteet näyttivät paljon synkemmiltä. Hetkellinen helpotus taloudellisessa tilanteessa peittää siis taakseen sen rakenteellisen epätasapainon, joka kuntataloudessa vallitsee. Tiesitkö, että esimerkiksi kuntien lainakanta kasvoi positiivisten tulosten varjossa yli miljardilla eurolla? Kuntien tuloksen ennustetaan olevan negatiivinen jo vuonna 2021 ja jatkavan laskuaan lähivuosina. (Kuntaliitto 2020.)

Siksi tilanteen poikkeuksellisuus ja tilapäinen luonne on tärkeää tunnistaa. “Koronasumun” hälventyessä tulee taas näkyviin, että toipuminen on rankka prosessi. Jos jo paluu “perusuralle” eli lähestulkoon entiseen normaaliin on haastavaa, on kestävälle uralle pyrkiminen vielä paljon vaikeampaa.

2  Soten jälkeen selkenevää?

Väestön ikääntyminen on tosiasia, mutta samaan aikaan sote-uudistuksesta puhutaan “sote-vyyhtinä”. Sote-uudistuksen suunnittelusta on viime vuosina aiheutunut paljon häiriöitä kansallisessa kuvayhteydessä. Kun varmaa on vain, että kaikki on epävarmaa, elämme odottavissa tunnelmissa. Moni asiantuntija on kuitenkin sitä mieltä, että sote-vastuiden siirtyminen leveämmille hartioille on tuomassa toivottua ennustettavuutta kuntatason taloussuunnitteluun.

Toistaiseksi viisain evästys seuraavalle strategiakaudelle on jatkaa luovimista. Epävarmuus tarkoittaa myös mahdollisuuksia tien valintaan, ei väistämättä tappiota tai epätoivoa. Kysymykseen siitä, kannattaako kuntaliitos vai arvotaanko joku muu uudistus, voisi vastata siteeraamalla Kuntarahoituksen keskustelupaperiin haastattelemaamme asiantuntijaa: ”Kuntien harteiden leveyttä erilaisiin tehtäviin ei pitäisi miettiä erillään siitä, mitä kuntien velvoitteista ja rahoituspohjasta päätetään.”

3  Siirtymä on vihreä ja vastuullisuuden käsite laajenee

Vihreä siirtymä on jo käynnissä ja kiihtyy sitä tukevan sääntelyn edetessä ja sitä vauhdittavan rahoituksen kasvaessa. Kuntanäkökulmasta tämä on lupaavaa. Ensinnäkin siirtymä sisältää kuntatalouden kannalta vahvoja lupauksia. Esimerkiksi Iin kunnassa hyödyt näkyvät jo selvästi: sen pitkäjänteinen ilmastotyö on tuonut kuntaan arviolta yli 200 miljoonaa ulkopuolisia investointeja. Ii on pystynyt myös huomattaviin CO2-päästövähennyksiin. Ympäristö kiittää ja veronmaksajakin kumartaa, sillä energiamurroksen tuottamat vuosittaiset säästöt ovat kunnassa olleet merkittäviä. Kuten Iin kunnanjohtaja totesi haastattelussamme: “Jos kaikki kunnat ottaisivat tämän johtotähdeksi, niin tässä olisi valtava säästön paikka.”

Sote-uudistuksen jälkeen kunnissa voisi olla tilaa myös uudenlaisen elinkeinopoliittisen roolin ottamiselle ja vastuullisen elinkeinoelämän edistämiselle. Kuntien missio-orientoituneeseen innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaan on tarjolla myös EU-rahoitusta. Myös kuntien laajempi yhteiskuntavastuu on tarpeen, kun maailma ympärillä muuttuu. Kestävän hyvinvoinnin edellytys on kyky varautua kansalaisten ja paikallisyhteisöjen tulevaisuuden tarpeisiin hyvissä ajoin, esimerkiksi edistämällä kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta ja huomioimalla väestökehityksen trendit palveluverkon mitoituksessa.

4  Kuntajohtaminen ei ole ennallaan ja tulevaisuudessakin tieto on valtaa

“Mitä korkeammalla johdossa olet, sitä pidemmälle katseen tulee yltää”, kiteytti eräs haastateltavamme. Kunnilta odotetaan uudenlaista avoimuutta sekä ennakoivaa asennetta päätöksentekoon, ja sen tulee perustua vahvasti tutkittuun tietoon ja läpinäkyviin perusteisiin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tehtyjen päätösten vaikutusten arviointia ja seurantaa sekä toimintaympäristön pitkäjänteistä ennakointia.

Kunnanjohtajan rooli on muuttumassa enemmän verkostojen hallinnaksi ja edunvalvontatyöksi. Yksin pärjäämisen malli on mennyttä aikaa, ja yhteistyön merkitys tulee korostumaan sekä kunnan sisällä että seudullisesti. Parhaimmillaan hyvä johtaminen lisää kunnan vaihtoehtoja, parantaa johtamisen toimintamahdollisuuksia ja takaa paremmat palvelut. Moni onkin jo tunnistanut sidosryhmien osallistamisen voiman, yritysyhteistyön merkityksen yli kuntarajojen tai on mukana kuntien välisissä verkostoissa. Ei turhaan sanota, että yhteistyössä on voimaa.

Mitä kunta sitten voi tehdä valmistautuessaan seuraavalle valtuustokaudelle?

Koronapandemian jälkeinen työ kunnissa on väistämättä vaikeaa, kun vanhatkaan haasteet eivät ole poistuneet mihinkään. Vastassa ei kuitenkaan ole pelkkiä hankaluuksia, vaan myös uusia mahdollisuuksia on avautunut. Pandemia on ravistellut monia rakenteita, joiden jälleenrakennuksessa on poikkeuksellinen mahdollisuus muokata vanhoja toimintamalleja ennen kuin urat jähmettyvät uudelleen paikoilleen. Luotamme siihen, että moni kunta pystyy käyttämään tämän mahdollisuuden rakentaakseen kestävää hyvinvointia ja vastuullista tulevaisuutta yli valtuustokausien.


Mika Korhonen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen kunta-asiakkaista vastaava asiakkuuspäällikkö, joka uskoo vahvaan tiimipelaamiseen.


Blogiteksti ja siinä esitellyt trendit pohjautuvat Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keväällä 2021 julkaistuun keskustelupaperiin kestävästä kuntataloudesta ja -johtamisesta sekä vastuullisuudesta kunnissa. Keskustelupaperi perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä aiheesta keväällä 2021 tehtyihin laajoihin asiantuntijahaastatteluihin. Tutustu keskustelupaperiin: kuntarahoitus.fi/kestavakunta.

Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet: Kaupungistuminen jatkuu, mutta nopeita toimia tarvitaan

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi tänään Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartan, jossa arvioidaan, millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen. Järjestyksessään viides Kaupunkipolitiikan tiekartta on toteutettu yhteistyössä Kuntarahoituksen, RAKLIn, Hypon ja Kuntaliiton kanssa.

– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, kuvaa MDI:n johtava asiantuntija Veera Mustonen tiekartan tuloksia.

Raportin laatimiseen osallistunut asiantuntijaryhmä esittää neljää teesiä Suomen kaupunkipolitiikan terävöittämiseen:

  1. Kaupungit ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi.
  2. Rakennuskannan käyttöön lisää joustavuutta.
  3. Asuinalueiden polarisaatio on estettävä.
  4. Suurten kaupunkien tehtävänä on toimia kansainvälisesti vetovoimaisina innovatiivisen yritystoiminnan kasvualustoina.

Koronakriisi jättää yhteiskuntiin pysyvän jäljen. Jotta pysymme kehityksessä mukana, on meidän pakko uudistua. Suuret kaupungit ovat muutoksen ratkaiseva lenkki, kertoo raportin asiantuntijaryhmään kuulunut Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Kaupunkien on näytettävä entistä voimallisemmin esimerkkiä siitä, miten kestävää kehitystä tuetaan. On luotava kokonaisvaltainen visio, mitä ilmastonmuutoksen hillintä ja sosiaalinen eheys käytännössä merkitsevät esimeriksi maankäytön, rakentamisen ja joukkoliikenteen kannalta.

Tiekartan julkaisutilaisuudessa Suomen kolmen suurimman kaupungin pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (vihr.), Minna Arve (kok.) ja Lauri Lyly (sd.) keskustelivat koronan jälkeisestä kaupunkipolitiikasta ja siitä, miten Helsinki, Turku ja Tampere ponnistavat koronakuopasta ylös. Pormestariehdokkaiden ajatuksia kaupunkien tulevaisuudesta kuulet tapahtuman tallenteesta (linkki tallenteeseen, avautuu uuteen ikkunaan).


Lataa Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartta (avautuu uuteen ikkunaan)

Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku

Miten Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä menee? 

“Aika kuluu pitkälti koronan parissa – yllätys, yllätys. Pirkanmaan tautitilanne on taas huonontumassa, mutta vielä sairaalassa hallinnassa. Täytyy vain toivoa, että koronan johdannaisvaikutukset ovat jatkossakin suurin huolenaihe, itse epidemian kärjistymisen sijaan.” 

Mitä uutta sairaanhoitopiirissä tapahtuu? 

”Tällä hetkellä valetaan perustuksia uudelle psykiatriselle sairaalalle, jonka on määrä avata ovensa vuonna 2023. Lähes sadan miljoonan euron rakennushanke korvaa vanhat tilat Nokian Pitkäniemessä ja keskittää sairaanhoitopiirin toimintoja yhteen osoitteeseen.” 

Miten poikkeuksellinen vuosi on näkynyt sairaanhoitopiirin taloudessa? 

”Pirkanmaalla siirryttiin hiljattain käytön mukaiseen laskutukseen, eli sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia palveluiden käyttöasteen mukaan. Niinpä huhtikuussa, kun sairaalan ovet laitettiin säppiin, myös tulovirrat romahtivat. Laskutus painui nolliin, mutta kulut ja investoinnit juoksivat. Samaan aikaan koulutettiin lisää henkilökuntaa ja satsattiin toimintavarmuuteen. Sairaanhoitopiiri tuotti pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja tappiota kuukausittain. Kesäkuun palkat maksettiin velalla.” 

Ovatko talousnäkymät muuttuneet keväästä? 

”Valtion tukitoimien – jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien – ansiosta talousvaikutukset saadaan onneksi kuitattua ilman suurempia pitkäaikaisia ongelmia. Kaiken kaikkiaan koronan vaikutus on jäänyt kevään kauhukuvia pienemmäksi. Toivotaan, että linja pitää. 

Kevään kriisitilanne oli koko sairaanhoitopiirille merkittävä stressitesti, jossa otettiin mittaa ei vain hoitovalmiudesta vaan myös talouden paineensietokyvystä. Vuosikymmeniin sairaanhoitopiiri ei ollut käyttänyt lainkaan lyhytaikaista rahoitusta. Yhtäkkiä tarve oli valtava, eikä kriisin kuumimpana aikana moni rahoittaja kyennyt sitä tarjoamaan. Jouduimme myös hakemaan valtuustolta uusia valtuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen rahoitukseen ylimääräisessä kokouksessa.” 

Milloin kertynyt hoitovelka saadaan kurottua umpeen? 

”Vielä elokuussa olisin väittänyt, että hoitovelkaa kuitataan vielä vuosikaudet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pääsemme hoitojonojen osalta takaisin lähtöruutuun jo tämän talven aikana – joillain toimialoilla jopa kuluvan vuoden puolella. 

Myös hoitojaksojen määrä on palautumassa ennalleen. Ilmassa on vielä varovaisuutta, ja kynnys lähteä sairaalaan on entistä korkeampi. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi TAYSin vuodeosastolla on tällä hetkellä 1 200 potilasta, joista vain noin prosenttia hoidetaan koronapotilaina, omalla ilmatiiviillä osastollaan. Sieltä eivät pöpöt pääse karkaamaan, eli tänne on kyllä ihan turvallista tulla.” 


Uuden psykiatrisen sairaalan myötä Taysin psykiatrinen hoito saa nykyaikaiset puitteet. Uusiin tiloihin siirrytään historiallisesta Pitkäniemen sairaalasta Nokialla, jossa psykiatrisia potilaita on hoidettu 1900-luvun alusta.


Mikä on näkökulmasi sote-uudistukseen? 

”Esillä oleva malli on aiempia ehdotuksia selvästi maltillisempi, ja se korjaa monta valuvikaa edellisistä esityksistä. Se ei missään nimessä ole täydellinen, mutta sen kanssa voidaan elää – kunhan esityksestä korjataan yhtiömuotoista toimintaamme koskevat esteet. Sosiaali- ja terveyssektorilla on niin merkittäviä rakenteellisia ongelmia, että jotain on pakko tehdä.” 

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille? 

”Toivon hartaasti, että sote-uudistuksen kanssa päästään nyt eteenpäin. Kompromissi ei koskaan miellytä kaikkia, joten uudistus pitäisi vain viedä maaliin. Korjataan pahimmat virheet valiokuntakäsittelyissä, ja viilataan pienempiä ongelmia toiminnan käynnistyttyä.” 

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Tykkään teemakartoista, maantieteilijä kun olen. Olen pistänyt merkille, että Pohjois-Karjalan Kontiolahti erottuu teemakartoissa aina ympäristöstään – oli aihe mikä hyvänsä. Olisi mielenkiintoista kuulla kunnanjohtaja Jere Penttilältä, mitä Kontiolahdella tehdään toisin. En ole koskaan häntä tavannut, mutta seuraan Twitterissä.” 


PASI VIRTANEN 
Työ: Talousjohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 
Koulutus: Maantieteilijä, FM 
Ura: Yli 30 vuotta kunnissa ja kuntayhtymissä, taloushallinnon tehtäviä mm. Nokian ja Vammalan kaupungeilla sekä Eteläpohjanmaan liitossa 
Syntynyt: 1962 
Asuu: Vammalassa 


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Petra Kotro

Timo Vesala: Eurotalous kasvoi Q3:lla yllättävän vauhdikkaasti – uusi korona-aalto kääntää loppuvuoden suunnan

Karkeasti ottaen Q3-luvut kuvaavat talouden kehitystä koronapandemian ensimmäisen ja toisen aallon välisenä jaksona, joskaan Yhdysvalloissa tartunta-aallot eivät ole olleet yhtä selväpiirteiset kuin Euroopassa.

Heinä–syyskuun bkt-raportit olivat melkoista ilotulitusta. Koronakevään pohjakosketuksesta talous toipui Ranskassa huimat 18,2 prosenttia, Espanjassa 16,7 prosenttia, Italiassa 16,1 prosenttia ja euroalueella keskimäärinkin 12,7 prosenttia.

Yhdysvalloissa vuosineljänneksen bkt-muutos ilmoitetaan vuositasolle korotettuna, mikä vielä entisestään korostaa koronavuoden muutoinkin voimakasta heiluntaa. Donald Trumpilla oli viisi päivää ennen vaaleja mahdollisuus lirkuttaa Twitterissä, miten maan bruttokansantuote oli kolmannella neljänneksellä kasvanut historialliset 33,1 prosenttia! Toki häneltä jäi mainitsematta, että moisen kasvun jälkeenkin Yhdysvaltain bkt oli edelleen 3,5 prosenttia vuoden alun lähtötasoa matalammalla. Vastaavalla tavalla ilmaistuna euroalueen bkt toipui 61,3 prosentin vuosivauhdilla.

Talous toipuu rivakasti, kunhan tauti pysyy loitolla

Heinä–syyskuun hurjat kasvuluvut olivat luonnollisesti seurausta alkuvuoden ennennäkemättömästä äkkijarrutuksesta. Kun pandemiasta johtuvat talouden sulkutoimet hellittivät ja ihmiset saattoivat elää kohtalaisen normaalisti, myös taloudellinen toimeliaisuus palautui.

Bkt-raportteihin sisältyy siksi merkillepantava positiivinen viesti: talous voi toipua hyvin nopeasti, kunhan tauti pysyy loitolla. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa heinä–syyskuun bkt-kasvu kuittasi koko toisella neljänneksellä syntyneen kuopan, ja vähän ylikin. Toki näissä maissa koronavirus vaikutti voimakkaasti talouteen jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja molemmissa bruttokansantuote on edelleen yli 4 prosenttia vuoden lähtötason alapuolella.

Suomen kolmannen neljänneksen virallisia bkt-lukuja ei ole vielä julkaistu, mutta Tilastokeskuksen ns. kokeellisen pikaennakon perusteella kasvu lienee ollut noin 3 prosentin tuntumassa. Mikäli näin on, pysymme kuluvan vuoden bkt-kehityksessä edelleen jonkin verran sekä Yhdysvaltoja että euroalueen keskiarvoa edellä.

Loppuvuonna talous jälleen supistuu, mutta uutta jyrkkää pudotusta ei nähdä

Valitettavasti bruttokansantuotteen voimakas heilunta ei ole tähän päättymässä. Koronavirus leviää taas Euroopassa ja useat maat ovat joutuneet uudelleen rajoittamaan kokoontumisia sekä ihmisten liikkumista ja asiointia. Työllisyyden ja kokonaistuotannon kannalta erittäin merkityksellinen palvelusektori ottaa loppuvuoden aikana jälleen pahasti siipeensä.

Emme kuitenkaan ole menossa kevään kaltaiseen talouden äkkipysähdykseen. Koronan ensimmäinen aalto hyökyi nopeasti päälle ja kovia rajoitustoimia jouduttiin ottamaan käyttöön hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tällä kertaa sulkutoimet ovat kevyempiä ja kohdennetumpia kuin keväällä. Yrityksillä ja kotitalouksilla on myös ollut enemmän aikaa sopeutua pandemian aiheuttamiin poikkeusoloihin. Oletettavasti talouden toimintoja kyetään nyt pitämään paremmin yllä. Ihmisillä on myös enemmän tietoa ja he ovat tottuneempia käsittelemään koronaan liittyvää epävarmuutta. Pandemian toisen aallon pelotevaikutus jäänee ensimmäistä aaltoa vähäisemmäksi.

Pehmentävistä tekijöistä huolimatta on varauduttava siihen, että eurotalous supistuu vuoden viimeisellä neljänneksellä muutaman prosentin. Samalla lähtötaso vuodelle 2021 laskee, joten ensi vuoden kasvuennusteita voidaan hyvinkin joutua tarkistamaan heikompaan suuntaan. Näin käy erityisesti siinä tapauksessa, että koronan toista aaltoa ei vielä loppuvuoden aikana saada hallintaan vaan sairaanhoitokapasiteetti pysyy Euroopassa kovilla vielä ensi vuoden alkupuolellakin.

Pandemian jälkeen kulutuskysyntä siivittää kasvua, mutta hidastavia tekijöitäkin on

Jos ja kun toimiva rokote saadaan ensi vuoden jälkipuoliskolla laajempaan käyttöön, käynnistyy samalla myös kestävämpi talouden elpyminen. Monille kotitalouksille on korona-aikana kertynyt säästöjä ja patoutunutta rahankäyttötarvetta. Ensi vaiheessa talous toipuukin juuri kotimaisen kulutuskysynnän voimalla.

Elpyminen tulee tuskin kuitenkaan olemaan aivan yhtä ripeää kuin viime kesän tartuntasuvannossa. Pandemian pitkittyminen on nimittäin jättänyt tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat yritystaloudessa tapahtuvaa käännettä. Valtioiden tukitoimilla on torjuttu konkurssiaaltoa ja massatyöttömyyttä, mutta samalla talouden normaali uusiutumisprosessi on häiriintynyt. Pandemian jälkeen kestää aikansa, ennen kuin toteutumattomien konkurssien suma purkautuu ja investoinnit pääsevät käynnistymään puhtaalta pöydältä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia: