Sparraaja vauhdittaa ilmastotyötä Keski-Suomessa
Keski-Suomen liitossa oltiin viime vuonna uudenlaisen tilanteen edessä. Ilmastostrategia 2020 oli vastikään päivitetty ilmasto-ohjelma 2030:ksi, ja erilaisten sidosryhmätilaisuuksien perusteella ilmassa oli toive siitä, että alueen eri kunnat voisivat hyödyntää yhteisiä resurssejaan ilmastotyössä.
– Keski-Suomessa on paljon pieniä kuntia, joiden resurssit ovat niukat. Kunnilla on myös paljon yhteisiä haasteita, joten ajattelimme, että voisimme hyvin yhdistää voimavaramme ilmastotyössä, kertoo Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Suvi Bayr.
Työpajoista vauhtia yhteistyölle
Hanke polkaistiin käyntiin työpajoilla, joita on tähän mennessä ehditty järjestää yhteensä kolmessatoista Keski-Suomen kunnassa. Työpajoihin on kutsuttu mukaan ihmisiä kunnan eri sektoreilta, ja niissä käydään SWOT-analyysin avulla läpi kunnan ilmastotyön vahvuuksia, heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yksi tärkeä osa työpajoja on myös herätellä osallistujia ajattelemaan, mitä kaikkea hienoa ilmastotyötä kunnissa jo valmiiksi tehdään.
– Työpajoissa on tullut esiin ilahduttavan paljon sellaisia ajatuksia, että meillähän tehdään jo vaikka mitä! Monessa kunnassa onkin herätty siihen, että näistä asioista voisi viestiä vieläkin vahvemmin, Bayr kertoo.
Konneveden kunta on yksi niistä Keski-Suomen kunnista, jotka ovat jo ehtineet olla mukana aloitustyöpajassa.
– Kunnissa tehdään jo paljon erityyppistä ilmastotyötä, mutta emme ehkä ole mieltäneet kaikkea tekemäämme ilmastotyöksi tai emme ole tienneet, mitä muut osastot tekevät. Itse olen töissä teknisellä puolella, joten siellä tapahtuvat projektit ovat tuttuja. En kuitenkaan tiedä niin hyvin, mitä esimerkiksi ravintokeskuksessa on tehty vaikkapa jätteiden määrän vähentämiseksi, kertoo Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkänen.
Työpajat on otettu kunnissa vastaan hyvin, ja niihin onkin osallistunut laajalla skaalalla kunnan palveluksessa olevia henkilöitä aina kiinteistönhuollosta ja rakennustarkastuksesta ruokapalveluihin ja koulujen henkilökuntaan.
– Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun puhutaan esimerkiksi alueiden käytön ja liikenteen suunnittelusta, energiantuotannosta ja -käytöstä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisestä. Kuntien tekemällä ilmastotyöllä on suuri merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, toteaa Jämsän kaupungin ympäristöpäällikkö Piia Koski,joka on myös ehtinyt jo osallistua yhteen hankkeen tiimoilta järjestettyyn työpajaan yhdessä muiden kaupungin viranhaltijoiden kanssa.
Nuorten ääni kuuluviin
Ilmastohankkeen tiimoilta Keski-Suomen liitto on myös palkannut 16-vuotiaan Saimi Kunnaksen kuntien ilmastosparraajaksi. Tässä roolissaan Kunnas pääsee kertomaan asiantuntijoille, miltä ilmastotyö ja kuntien ilmastoratkaisut näyttävät nuorten näkökulmasta. Tähän mennessä Kunnas on avannut ajatuksiaan kuntien tekemästä ilmastotyöstä esimerkiksi blogikirjoitusten kautta. Ilmastosparraajan rooliin kuuluu myös olennaisena osana oman kunnan kannustaminen aina vain parempiin ilmastotoimiin. Kunnas peräänkuuluttaa vahvasti yksilön vastuun lisäksi myös kuntapäättäjien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Joukkoliikenteen parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen tulevat ensimmäisinä mieleen isoista asioista, joihin voidaan kuntatasolla vaikuttaa. Yksilötasolla jokainen voisi miettiä, tarvitseeko joka paikkaan välttämättä mennä autolla, vaan voisiko matkan taittaa esimerkiksi bussilla tai polkupyörällä? Päättäjillä taloudellinen näkökulma on luonnollisestikin vahvasti mukana ilmastopäätöksiä tehdessä, mutta on tosiasia, että kunnilla on paljon suuremmat mahdollisuudet vähentää päästöjä kuin mitä yksittäisten kuntalaisten henkilökohtaisilla toimilla voidaan saada aikaan, Kunnas toteaa.
Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkänen painottaa vuorostaan valtion tasolta tulevien päätösten tärkeyttä.
– Kunnilla on paikallistason toimijana merkittävä rooli ilmastotyössä, mutta kaikkea työtä ei tietenkään voida sälyttää pelkästään kuntien vastuulle. Kuntien toiminta on kuitenkin niin vahvasti sidottu poliittiseen päätöksentekoon, Mykkänen muistuttaa.
Ilmastohankkeen tulevaisuudessa siintävät keväällä käynnistyvät täsmätoimet ja erilaiset koulutukset, joista jokainen kunta voi valita itselleen hyödyllisimmät. Suunnitteilla on myös opintomatka, jonka aikana osallistujat tutustuvat sellaisiin kuntiin, joissa ilmastotyötä tehdään jo suuremmassa mittakaavassa. Hanke aikoo myös palkata keväällä ulkopuolisia asiantuntijoita auttamaan sellaisissa haasteissa, jotka ovat yhteisiä useille kunnille sekä tätä kautta löytämään ratkaisuja näihin solmukohtiin.
– Suurimpina haasteina kuntien ilmastotyölle ovat vähäiset käytettävissä olevat resurssit ja sitouttaminen. Toisaalta ydinhenkilöt vaikuttavat innostuneilta asiasta eli uskoisin, että etenemme pienillä askelilla kohti yhteistä päämäärää, summaa Jämsän ympäristöpäällikkö Piia Koski.
Haasteina erityisesti pienissä kunnissa ovat myös esimerkiksi liikenteen ja asumisen päästöt. Konneveden kunnan Johanna Mykkänen heittääkin ilmoille ajatuksen siitä, kuinka paljon pienissä kunnissa tavaraa ja ihmisiä kuljetetaan autoilla paikasta toiseen. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena hän väläyttääkin mahdollisuutta näiden kyytien yhdistelyyn.
– Olisi mukava pystyä asumaan maalla tuntematta suurta syyllisyyttä omasta ilmastorepustaan, Mykkänen kiteyttää.
Teksti: Anne Laiho
Kuva: Saimi Kunnas
