Kuopaksen uudet opiskelijatalot näyttävät suuntaa opiskelija-asumisen trendeissä

Kuopion Puijonlaaksoon Samoilijantielle on rakentunut vuoden 2018 aikana viisi uutta opiskelijataloa. Vanhojen asuntoloiden tilalle rakennetut, arkkitehtonisesti vaikuttavat rakennukset sijaitsevat Puijon ulkoilualueen kupeessa, Kallaveden järvimaisemissa, reilun 10 minuutin kävelymatkan ja muutaman minuutin pyörämatkan päässä yliopiston kampusalueelta.

Kuntarahoituksen rahoittamissa viidessä rakennuksessa on yhteensä 254 yksiötä kuudessa kerroksessa. Kuopaksella yksiöiden tarve on ollut suuri, sillä yhtiön aiempi asuntotuotanto on keskittynyt pääosin 80-luvulle, jolloin valtion tuki edellytti soluasuntojen rakentamista.

– Neljän hengen solut yksine saniteettitiloineen ja keittiöineen eivät kuitenkaan täytä parhaiten tämän päivän opiskelijoiden toiveita yksityisyydestä, kertoo Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen.

Peruskorjauksen tarpeessa olleet vanhat soluasuntolat päätettiin siksi purkaa uudisrakennusten tieltä.

– Rakenteista johtuen vanhoja soluasuntoja ei ollut mahdollista muuttaa yksiöiksi. Myös yhteisöllisyyttä, jota halusimme rakennuksissa lisätä, ja jota ARAkin tuessaan korostaa, olisi ollut vaikea luoda 80-luvun kellaritiloihin, Vartiainen taustoittaa.

Lopulta peruskorjaukselle ei löytynyt taloudellisiakaan edellytyksiä, sillä vuokrataso pysyi uudisrakennuksissa samana.

Viihtyisät yhteistilat houkuttelevat ajanviettoon ja opiskeluun yhdessä

Kuopaksella uusien rakennusten suunnittelun lähtökohtana oli asumisen yhteisöllisyyden parantaminen, mikä on tutkitusti opiskelijataloissa nouseva trendi.

– Opiskeluasunto on usein nuoren ensimmäinen oma koti, jonne saatetaan muuttaa kaukaakin. Kestää aikansa, ennen kuin ystäväpiiri uudelle paikkakunnalle rakentuu. Yhteisöllisyyttä lisäämällä haluamme ehkäistä opiskelijoiden yksinäisyyttä ja parantaa asumisen viihtyvyyttä, Vartiainen kertoo.

Asukkaiden kohtaamista rakennuksessa on mietitty kulkureittien kautta alusta loppuun. Arkkitehtiopiskelijat ovat suunnitelleet ja sisustaneet rakennuksen jokaiseen kerrokseen opiskelijoiden tarpeet huomioiden yhteiskäytössä olevat tilat, joilla kullakin on oma teemansa: yksi on suunniteltu oleskeluun, toinen pelaamiseen, kolmas kuntoiluun ja neljäs elokuvien katseluun. Viidennessä tilassa on mahdollista viettää aikaa ystävien kesken tai järjestää vaikka syntymäpäiväjuhlia. Myös yhteiseen opiskeluun soveltuvia tiloja löytyy rakennuksista useampi.

Modernisti nimettyjen ja sisustettujen tilojen seinät on tehty lasista, jotta kynnys niiden käyttöön olisi mahdollisimman matala. Myös postit on sijoitettu kerrokseen, josta yhteiset tilat alkavat. Kuntosalia lukuun ottamatta kunkin tilan yläkerrassa on lisäksi hyvin varusteltu keittiö, jossa voi kokata ja ruokailla yhdessä. Pesutiloista voi siirtyä odottamaan pyykinpesun tai kuivumisen valmistumista muihin viihtyisämpiin tiloihin.

Helppoa asumista ja yhteistä vastuunkantoa

Opiskelijoiden tarpeet on asunnoissa huomioitu myös muilla tavoin. Yksiöt ovat osittain valmiiksi kalustettuja, mikä tuo helpotusta muuttoon.

– Jokaisessa asunnossa on tilava parvisänky, joka vapauttaa asuntojen lattiapinnan muuhun käyttöön. Valmiina asunnoissa ovat lisäksi valaisimet, työpöytä ja hyllyköt. Osittainen kalustus auttaa myös kansainvälisiä opiskelijoita asettumaan uuteen kotimaahansa, Vartiainen näkee.

Kulkemista helpottaa kiinteistön tuntumassa sijaitsevat bussipysäkit, joista pääsee mutkattomasti linja-autolla kampukselle tai kaupungin keskustaan. Rakennuksissa on huomioitu myös opiskelijoiden suosima polkupyöräily, ja kulkuvälineille on varattu riittävästi tilaa. Vuokraan sisältyy lisäksi Kuopaksen hankkima yhteinen sähköauto, jolla opiskelijat voivat taittaa matkan esimerkiksi pidemmällä sijaitseviin huonekaluliikkeisiin.

Kuopiossa uudet asuintilat on otettu Vartiaisen mukaan erinomaisen hyvin vastaan. Opiskelijoiden välillä on alkanut syntyä aitoa yhteisöllisyyttä, jota pidetään yllä myös opiskelijatalojen omissa WhatsApp- ja Facebook-ryhmissä.

– Naapureilta voi hyvin matalalla kynnyksellä kysyä lainaksi jauhoja tai vaikka työntöapua lumihankeen juuttuneelle autolle, ja apua on ollut myös nopeasti tarjolla.

Myös alun perin mietityttänyt vastuu yhteisistä tiloista on kasvanut ajan saatossa.

– Jos jollain jää jäljet siivoamatta, ryhmissä siitä kyllä huomautetaan ja laiminlyönteihin puututaan tilanteiden vaatimalla tavalla. Yhteisesti pidetään myös huolta tiloista, Vartiainen summaa.

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Dataa, dataa ropisee…

Seuraavassa on toteutuneita hintoja uudisrakennuksena toteutetuista koulu- ja monitoimitalohankkeista (mm. koulu, päiväkoti, kirjasto jne. palvelut samassa rakennuksessa). Aineisto koostuu vuosina 2011-2018 toteutuneista 13 hankkeesta, joissa on yhteensä 15 kohdetta. Yksittäisiä päiväkoteja ei ole elinkaarimallilla toteutettu ja hyvinvointi-/terveyskeskuksien aineisto sisältää vielä liian vähän osumia, jotta siitä voisi esittää kovin luotettavia johtopäätöksiä. Peruskorjaushankkeita on toteutettu viisi, joissa on yhteensä 10 kohdetta. Nämä ovat elinkaarimallin ideologian näkökulmasta kuitenkin hieman outolintuja, joten jätän ne käsittelemättä.

Tarkasteluaineiston elinkaarihankkeiden investointikustannukset, eli KVR-urakkasopimusten mukaiset kiinteät urakkahinnat, ovat olleet keskimäärin 2 166 €/brm². Tämä kustannus on suoraan verrattavissa omien kouluhankkeidenne investointikustannukseen. Miltä näyttää?

Aineiston hankkeissa kiinteistöpalveluiden kustannukset ovat olleet keskimäärin yhteensä 6,87 €/brm²/kk tai koko 20 vuoden palvelujakson aikana 1649 €/brm². Palvelut sisältävät isännöintipalvelut, kiinteistönhoidon ja –kunnossapidon, ulkoalueiden hoidon ja kunnossapidon, siivouksen sekä energian laskennallisen kustannuksen. Miten kiinteistöpalveluiden kustannukset vertautuvat omiin koulukohteisiinne?

Samaisessa aineistossa peruskorjausten (PTS) kustannukset ovat olleet 9,92 €/brm²/vuosi eli 198 euroa/brm² 20 vuodessa. Tämä summa riittää varautumaan kaikkiin 20 vuoden ajalle suunniteltuihin pitkän tähtäimen korjaustoimenpiteisiin. Mikä teidän kuntanne keskimääräinen korjausvaraus on ja riittääkö se tuleviin korjauksiin?

Edellä mainitut kustannukset, yhteensä 4 013 euroa/brm², ovat siis keskimääräisen elinkaarihankkeen kustannuksia 20 vuoden aikana. Näiden lisäksi tilaajalle ei tule muita kustannuksia riippumatta siitä, joudutaanko elinkaarihankkeen kohdetta ylläpitämään ja korjaamaan suunniteltua laajemmin.

Jäikö jotain uupumaan?

No jäi. Koko elinkaarimallin ideahan on selkeästi määritellä rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät vastuut ja velvollisuudet sopimusosapuolten välillä. Kun jokin rakennushankkeen elinkaaren aikana ei mene kuin Strömsössä, voimme puhua riskin toteutumisesta. Ja riskillä on hinta. Kustannuksia vertailtaessa tulisikin huomioida myös tilaajalta palveluntuottajalle siirrettyjen riskien hinta. Tilaajan kustannustarkastelun osalta mielenkiintoista on huomioida vertailtavissa malleissa tilaajan vastattavaksi jäävien riskien euromääräinen kustannus.

Riskit ovat siitä kimurantteja, että ne eivät lupaa olla toteutumatta tai toteutua. Riskit eivät myöskään liiemmin vaivaudu etukäteen määrittelemään aiheuttamaansa haittaa. Näinpä ollen joudumme käsittelemään riskien kustannuksia odotusarvoisina pyrkien huomioimaan niiden todennäköisyys ja euromääräinen vaihteluväli.

Noh, näitä riskien odotusarvoisia kustannuksia ei tietenkään mikään tietopankki tarjoa, vaan ne joudutaan arvioimaan hanke hankkeelta tilaajan ja neuvonantajien yhteistyönä. Tämä menetelmä sisältää omat heikkoutensa, mutta on siitä huolimatta parempi tapa kuin jättää riskit tyystin huomiotta.

Näin arvioituja odotusarvoisia riskien kustannuksia jää tilaajan kannettavaksi elinkaarihankkeissa keskimäärin 149 €/brm². Vaihtoehtoisessa hankintamallissa (KVR + palvelut + PTS erikseen hankittuna) tilaajalle jäävien riskien odotusarvoinen kustannus on noin 476 €/brm².

Kallista vai halpaa?

Euroista puhuttaessa on syytä verrata elinkaarimallia johonkin muuhun tapaan hankkia vastaavan laajuisesti rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Me suosittelemme toteuttamaan jokaisessa elinkaarihankkeessa vaihtoehtoisen hankinnan kustannusarvion. Kun tässä kustannusarviossa huomioidaan vielä eri hankintamallien riskit edellä kuvatusti, meillä on kaksi vertailukelpoista euromääräistä hintaa.

Vaihtoehtoisten hankintojen kustannusarviot ovat olleet keskimäärin investointien osalta 2193 €/brm², kiinteistöpalveluiden osalta 1489 €/brm² (6,21 €/brm²/kk) ja PTS-korjaustoimenpiteiden osalta 338 €/brm². Yhteensä vaihtoehtoisen hankinnan kustannus on siis keskimäärin 4020 €/brm² 20 vuoden tarkastelun aikana. Tähän kun lisätään riskien odotusarvoinen kustannus 476 €/brm² saamme vertailtavaksi kokonaiskustannukseksi 4 496 €/brm². Elinkaarimallin keskimääräiset kustannukset ovat riskit huomioiden 4 162 €/brm².

Nopeimmat teistä huomasivatkin jo, että elinkaarimalli on tämän aineiston perusteella edullisempi kuin vaihtoehtoinen tapa hankkia vastaava rakennus vastaavan laajuisella palvelukokonaisuudella. Niin se on. Mutta huomasitko myös, että jopa ilman tilaajalta palveluntuottajalle siirrettävien riskien huomioimista elinkaarimalli on edullisempi? Niinpä, olen ihmetellyt tätä myös itse. Saatavilla olevaan dataan perustuen vaikuttaakin siltä, että elinkaarihankkeen palveluntuottaja pystyy kantamaan hankkeeseen liittyvät riskit selvästi edullisemmin kuin tilaaja ja tämä näkyy edullisempana kokonaishintana.

Tiivistettynä: elinkaarimalli ei ole kallis.

Seuraavassa blogissa sitten se elinkaarimallin rahoitus.

Kirjoittaja Juho Paananen työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Markkinakatsaus 1/2019

Kiina

  • Markkinat huolissaan Kiinan talouskasvusta (+6,5 % Q3:n aikana, mikä on matalin vuoden 2009 jälkeen).
  • Pääasiallisimmat syyt ovat kotimaisen kysynnän heikkeneminen ja teollisuustuotannon hyytyminen.
  • Kauppasodan laajeneminen vaikuttaa negatiivisesti talouteen, mutta toistaiseksi vientisektori on toiminut hyvin.

USA

  • Talouskasvun odotetaan jatkuvan alkuvuoden vahvana
    • Kasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuodesta, kun verouudistuksen ja talouspolitiikan tuki häviää.
    • Työmarkkinat hyvässä vedossa ja yksityinen kulutus toimiikin talouden veturina.
    • Kiristyvät työmarkkinat, kasvava yksityinen kulutus ja tuontihintojen nousu lisäävät inflaation kiihtymisen riskiä.
    • FED on ilmoittanut aikaisemmin kahdesta (jopa kolmesta) koronnostosta vuonna 2019.
      • Markkinat pitävät koronleikkausta todennäköisempänä kuin koronnostoa tänä vuonna.

Poliittiset riskit huolenaiheina

Eurooppa ja Suomi

  • Talouskasvu hidastuu edelleen kaikissa keskeisissä teollisuusmaissa.
  • Yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi laskenut jo vuoden yhtämittaisesti.
    > Koronnostoille ei perusteita vuonna 2019
    > EKP:n ensimmäinen koronnosto siirtyy mahdollisesti vuoteen 2020
  • Lisääntyneet huolet politiikassa (Italian valtava velkataakka, Brexit)
    • Brexit- sopimuksen hyväksyntä edelleen erittäin epävarmaa
    • Britannia lähtee EU:sta 29.3.2019 – joko sopimuksen kanssa tai ilman sitä
  • Euroalueen työttömyys asettunut noin 8 prosenttiin, mikä näkyy mahdollisesti palkankorotusvaateina.
  • Suomen työllisyysaste 72 % on nousustaan huolimatta 3–4 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin Suomeen verrattavissa Skandinavian maissa.
  • Valtiovarainministeriö on ennustanut työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi joulukuun lopussa tasolle 51,1.
Euroalueen suurimman talouden Saksan vaikeudet ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60% tuotanto/40% palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on laskenut alimmilleen kahteen vuoteen ja oli joulukuussa 107,3.
Jo vuoden yhtämittaista laskua selittää mm. Kiinan heikentynyt kuluttajakysyntä, joka näkyy varsinkin Saksassa. (Espanja -3.0 , Italia -2.0 , Saksa -1.9 , Italia -1.4)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkoivat laskua joulukuussa. Syitä laskuun olivat jo edellä mainitut syyt eli huoli talouskasvun hiipumisesta ja polittinen epävarmuus Euroopassa. Kymmenen vuoden korko vuoden lopussa oli 0,812 prosenttia ja  viiden vuoden korko 0,198 prosenttia ja 3kk euribor miinuksella 0,309 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2020.

 

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat siirtyneet eteenpäin. Niin kauan kuin inflaatio pysyttelee matalalla, kiirettä koronnostoille ei ole näkyvissä. EKP:n koronnosto-odotukset ovat siirtyneet eteenpäin ja ensimmäistä koronnostoa odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopussa, mutta yhä todennäköisemmin vasta vuonna 2020.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Kuntarahoitukselta euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä pohjoismaisena SSA-liikkeeseenlaskijana

Keskiviikkona 9. tammikuuta hinnoitellun viitelainan kuponkikorko on 0,125 % ja hinnoittelu 5 korkopistettä alle vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Lainan kysyntä oli vahvaa. Merkintäkirja avattiin klo 10 Suomen aikaa ja suljettiin klo 14.00. Merkintäkirjan koko kasvoi yli 1,25 miljardiin euroon.

Suurimpia sijoittajaryhmiä olivat pankit (37 %) sekä keskuspankit ja institutionaaliset sijoittajat (36 %). Yhteensä 42 sijoittajaa osallistui järjestelyyn, josta 97% myytiin Eurooppaan ja Lähi-itään. Jopa 18 % myytiin Pohjoismaihin.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että viitelainamme sai näin hyvän vastaanoton tässä haastavassa markkinatilanteessa, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnan osastonjohtaja Antti Kontio.

Myös transaktioon osallistuneissa pankeissa järjestelyä pidettiin onnistuneena.

– Oli näkemyksellistä ja rohkeaa laskea liikkeeseen euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä SSA-liikkeeseenlaskijana. Korkeatasoisten sijoittajien innokas osallistuminen järjestelyyn on osoitus siitä, että Kuntarahoitusta pidetään joustavana ja johdonmukaisena liikkeeseenlaskijana, Deutsche Bankin edustaja Jonas Juel Ulrich kommentoi liikkeeseenlaskua.

Deutsche Bank osallistui järjestelyyn välittäjäpankkina.

Viitelainan tiedot
Liikkeeseenlaskun määrä: 1 miljardia euroa
Arvopäivä: 9.1.2019
Eräpäivä: 7.3.2024
Kuponkikorko: 0,125 % (kiinteä)
Hinta: 99,653 %
Tuotto: 0,193 %
Hinnoittelu vs. mid swapit: – 5 bps
Pääjärjestäjät: Citi, Deutsche Bank, J.P. Morgan, Nordea

Lisätietoja:
Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Nopea kaupungistuminen lisää ARA-asuntojen hakijamäärää kasvukeskuksissa

PTT julkaisi tänään asuntomarkkinaennusteensa vuodelle 2019. Ennusteen mukaan sekä asuntojen että vuokrien hinnat tulevat nousemaan tänä vuonna suurissa kaupungeissa. Talouden hyvä kehitys ja muuttoliike kasvukeskuksiin vahvistavat kysyntää asuntomarkkinoilla ja ylläpitävät rakentamistarpeita myös tulevina vuosina.

Kasvukeskuksissa asuntoja rakennetaan vilkkaasti ja hinnat nousevat. Toisaalta muuttoliike aiheuttaa haasteita muuttotappioalueilla, tarjonta ylittää kysynnän ja hinnat laskevat. Myös vuokra-asuntoja jää tyhjilleen.

Vuokra-asumisen suosio kasvaa

Vuokra-asuntojen kysyntä tulee PTT:n mukaan jatkumaan kasvukeskuksissa vahvana, ei pelkästään muuttoliikkeestä ja omistusasuntojen korkeista hinnoista johtuen vaan myös vuokra-asumisen kiinnostavuuden kasvusta johtuen. Nuorempia sukupolvia kiinnostaa vuokra-asumisen vapaus, eikä omistusasuntoa pidetä ainoana tapana kerryttää varallisuutta. Kasvukeskuksiin muuttaa paljon myös työttömiä, mikä osaltaan lisää vuokra-asuntojen kysyntää.

Suurten kaupunkien ARA-asuntojen hakijamäärät ovat olleet kasvussa. ARA-asunnon saaminen on vaikeinta Helsingissä ja Vantaalla, ja pääkaupunkiseudulla onkin PTT:n mukaan paljon tarvetta ARA-asuntojen lisärakentamiselle. Pääkaupunkiseudulla ARA-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selkeästi edullisempia.

– Jotta kasvaviin keskuksiin saadaan työvoimaa, on tarjolla oltava myös kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tukema asuntotuotanto tukee näin osaltaan talouskasvua. ARA-tuotannon pitäminen riittävällä tasolla on tärkeää, kun näyttää siltä, että muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu kiivaana, Kuntarahoituksen osastonjohtaja Sari Sistonen sanoo.

Rakennusluvat ovat PTT:n mukaan kääntyneet pääkaupungissa selvään laskuun. Asuntotarpeen kasvu on kuitenkin erityisen suurta pääkaupunkiseudulla. Jos tarjonnalla ei pystytä reagoimaan kysynnän kasvuun, uhkana on hintojen ja vuokrien nousu.

Kuntarahoitus on ylivoimaisesti suurin ARA-asuntojen rahoittaja.

PTT:n asuntomarkkinaennusteeseen kokonaisuudessaan voit tutustua tästä. Kuntarahoitus on yksi asuntomarkkinaennusteen rahoittajista.

Talousennuste-sovellus mahdollistaa pitkän aikavälin ennustamisen

Apollon uudessa Talousennuste-sovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, jonka päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä. Katso videolta lisätietoja Talousennuste-sovelluksesta.

Apollo auttaa tiedolla johtamisessa

Apollo-palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja mahdollistavat tiedolla johtamisen. Palvelun sovellukset on räätälöity kunta- ja asuntosektorin tarpeisiin ja sitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Apollo tuottaa numeroista grafiikkaa, joka auttaa asioiden viestinnässä.

Katso videolta Kaarinan, Vihdin ja Oulun kokemuksia Apollon käytöstä.