Kulissien takana: Eerika seurasi toimitusjohtaja Esa Kallion työpäivää

Mitä päivän ohjelmaan on kuulunut?

– Olemme tavanneet palavereissa vieraita, joista monet ovat halunneet myydä Esalle omia juttujaan. Kuntarahoituksesta mukana on ollut Esa ja joku palaverin aiheeseen liittyvä asiantuntija. Lisäksi ohjelmassa oli Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran hallituksen kokous, jossa käytiin läpi yhtiön strategiaa ja ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, Eerika summaa.

– Päivä on ollut hirveän mielenkiintoinen. Kuntarahoituksessa tehdään isoja asioita. Odotin että täällä olisi tylsempää – ja aika hiljaista. Kaikki ihmiset eivät ole nuoria, mutta ajatukset ovat nuorekkaita. Yhtiö haluaa selvästi pysyä kilpailukykyisenä. Rahoitusala on kiinnostava, tykkään luvuista. Tuli sellainen fiilis, että haluan ymmärtää näitä asioita paremmin.

– On hemmetin virkistävää jutella nuoren ihmisen kanssa ja nähdä oma työ hetken ajan ulkopuolisin silmin, Esa Kallio puolestaan sanoo.

Mihin minun kannattaisi sinun mielestäsi suunnata urallani? Eerika kysyy Esalta.

– Sinulla on aito kiinnostus asioihin ja uteliaisuus uuteen. Olisit hyvä sellaisissa hommissa, joissa olet ihmisten kanssa tekemisissä. Sinulla on terve itsetunto, joten uskallat laittaa itsesi tuleen ja hakeutua aina yhtä tasoa ylemmäs, Esa analysoi.

Menestyvä kahvilayrittäjä

Eerika kunnosti Kukkakievarin musiikkikahvilan tilat itse, yhdessä sisartensa kanssa.

Eerika pyörittää Varkaudessa 16-vuotiaan sisarensa Eliinan kanssa Kukkakievarin musiikkikahvilaa, jossa on töissä myös heidän pikkusiskonsa Meeri.

Mistä ajatus kahvilan perustamisesta sai alkunsa?

– Minulla on jo pitkään ollut takaraivossa ajatus, että haluaisin joskus omistaa ravintolan, jossa esitetään musiikkia. Olen soittanut pianoa jo 11 vuotta, ja esiinnyn sisarteni kanssa myös kahvilassa.

Alkusysäys kahvilan perustamiseen tuli kuitenkin naapureilta, jotka toivoivat tyhjillään oleville piharakennuksilleen hyötykäyttöä. He tarjosivat niitä Eerikan ja hänen sisartensa yritystoiminnan perustaksi.

– Asuin viime vuonna melkein yhdeksän kuukautta Pohjois-Amerikassa, koska halusin oppia paremmin englantia. Kanadassa ollessani äiti soitti ja kysyi, haluaisinko pitää sisarusteni kanssa kahvilaa naapureiden piharakennuksessa. Naapurit tuntevat meidät hyvin ja he ajattelivat meidän olevan kiinnostuneita ideasta.

Miten bisnes sitten on sujunut?

– Todella hyvin. Nuori Yrittäjyys -ohjelman puitteissa voi tienata kymmenentuhatta euroa. Meille se raja tuli täyteen kolmessa viikossa, joten siinä vaiheessa jouduin perustamaan oman toiminimen.

Asiakkaat Eerika siskoineen tavoitti median kautta.

– Ilmoitin kahvilan perustamisesta alueen maakunta- ja paikallislehdille ja neljä lehteä tuli tekemään kahvilasta juttuja. Kun toimittajat tajusivat, mistä on kyse, he olivat tosi kiinnostuneita. Myös Facebook ja Instragram ovat olleet tärkeitä kanavia sanan leviämisessä.  

Yrittäjyys ja esimiestehtävät kiinnostavat

– Olemme Eliinan kanssa lukiossa, joten kahvila on nyt tauolla. Jotta pysyisimme asiakkaiden mielessä, olemme suunnitelleet joulutapahtumaa, ehkä konserttia. Keväällä tarkoitus on taas jatkaa kahvilan pyörittämistä viikonloppuisin ja kesäloman aikana joka päivä maanantaita lukuun ottamatta, Eerika sanoo.

Eerika sisaruksineen ei aio tyytyä jo hyväksi nähtyyn konseptiin. Suunnitelmissa on joko kasvattaa kahvilatoimintaa ketjuksi tai laajentaa bisnestä pitopalvelun tai bed & breakfast -toiminnan suuntaan.

– Ensi viikolla olen menossa tapaamaan paikallista ravintolaketjuyrittäjää pyytääkseni neuvoja ja kuullakseni hänen kokemuksistaan. Ennen ajattelin, etten tiedä tarpeeksi, mutta Nuori Yrittäjyys -kokemuksista olen oppinut, että aina voi kysyä muilta neuvoa, Eerika kertoo.

Eerika siskoineen löysi Nuori Yrittäjyys -ohjelman uusyrityskeskuksen kautta. NY-ohjelma on auttanut erityisesti yrittäjyyden suunnittelemisessa ja byrokratian hallitsemisessa. Se on myös avannut monia uusia ovia, kuten nyt tilaisuuden osallistua Job Shadow -päivään.

– Haluan työskennellä esimiestehtävissä, ja siksi aion mennä yliopistoon. Tällä hetkellä suunnitelmissa ykkösenä on kauppatieteiden opiskelu, se antaa mahdollisuuksia niin moneen. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Joskus haluan työskennellä henkilöstöjohtajana. 

Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani

– Eerika on ulospäinsuuntautuva, yrittäjähenkinen nuori – jos hänen kaltaisiaan olisi 15 prosenttia suomalaisista, niin Suomen tulevaisuus ja kilpailukyky ovat loistavassa jamassa, Esa Kallio sanoo.

Yritystoimintaan rohkaiseminen ja nuorten syrjäytymisen estäminen ovat avaintekijöitä kuntien tulevalle menestykselle. Sen vuoksi koulutuksen tukeminen, nuorten talous- ja yhteiskunnallisen osaamisen edistäminen ja yrittäjämäiseen asenteeseen rohkaisemisen ovat keskeisessä osassa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutyössä.

Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kouluissa osana opetusta toteutettavat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tukevat nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa. Kuntarahoituksella on myös oma #Huomisentekijät Signature Award -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa keväällä 2020.

Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tekee yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylän kanssa. Yrityskylissä kuudesluokkalaiset perehtyvät työelämään, talouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Lisätietoja

Lue lisää Nuori Yrittäjyys ry:n Job Shadow -tapahtumasta

Lue myös: Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona

Teksti: Soili Helminen
Kuvat: Soili Helminen ja Eerika Nissilä

Timo Vesala: Syksyn toteutuneet talousluvut kuin nousukaudelta – valitettavasti odotusten synkkeneminen jatkuu

Kuluvan vuoden kehitys odottamattoman vahvaa monella rintamalla

Oireita talouden paranevasta vedosta saatiin jo toisen vuosineljänneksen BKT-luvuista. Talous kasvoi huhti–kesäkuussa ensimmäisten arvioiden mukaan 0,8 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.  Suomen Pankin ”nowcasting”-ennustemalli lupailee mukavaa kasvua myös kolmannelle neljännekselle, vaikka maailmantalouden alamäen arveltiin heijastuvan Suomeen viimeistään vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Tilastokeskuksen kuukausittain julkaistava tuotannon suhdannekuvaaja kertoo samaa tarinaa: talous on jälleen saanut kasvuvaihteen päälle ja vuositason kasvutrendi on palannut yli 2 prosentin vauhtiin.

Maailmantaloutta vaivannut teollinen taantuma ei toistaiseksi ole Suomeen tarttunut. Teollisuustuotannon kasvutrendi on viime kuukausina kiihtynyt lähelle 3,5 prosenttia. Kehitystä voi pitää jopa merkillisenä, sillä Suomelle tärkeän Saksan teollinen sykli alkoi hapantua jo noin puolitoista vuotta sitten. Kenties erikoisinta on, että tuotelajeista investointitavaroiden valmistus on kasvanut kaikkein rivakimmin, vaikka kauppasodan ja muun poliittisen epävarmuuden on sanottu vaikuttavan nimenomaan yritysten investointihaluihin.

Kuluttajien luottamus on trendinomaisesti heikentynyt jo pidemmän aikaa, mutta käyttäytymiseen tunnelmapuolen alavire ei ole toistaiseksi juuri vaikuttanut. Kesäkauden aikana vähittäiskauppa kääntyi entistä voimakkaampaan kasvuun ja asuntokaupastakin on kuultu positiivista viestiä.

Parhaimmat uutiset saatiin kuitenkin Tilastokeskuksen viimeisimmästä työvoimatutkimuksesta. Reilun puolen vuoden ”terassivaiheen” jälkeen työllisten määrä jälleen kasvaa ja työllisyysaste nousee. Pitkään näytti, että työmarkkinoilla kolkutellaan kasvun rajoja eikä ohentunut työvoimareservi enää riitä lisäämään työsuhteiden määrää. Viimeisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että uusia työnhakijoita virtaa sittenkin taas työmarkkinoille ja yritysten käytössä oleva rekrytointipotentiaali kasvaa.

Ennusteita ei silti kannata vielä korjata ylöspäin

Suomen taipumus reagoida viiveellä maailmantalouden käänteisiin kirvoittaa aina spekulointia siitä, josko matalasuhdanne ei tällä kertaa koskettaisi meitä lainkaan. Aivan vuoden 2008 lopulle saakka monet pitivät täysin mahdollisena, että Suomi selviää finanssikriisistä suhteellisen vähin vaurioin. Vuonna 2009 BKT kuitenkin supistui yli 8 prosenttia.

Historiallisen kokemuksen valossa talouden yllättävään virkoamiseen kannattaakin suhtautua uteliaasti mutta varovaisesti. Kyse voi olla puhtaasti satunnaisvaihtelun piikkiin menevästä heilahduksesta tai vain poikkeuksellisen pitkäksi venähtäneestä viiveestä, jolla kansainvälinen matalapaine Suomeen rantautuu. EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen onkin toistuvasti muistuttanut maailmantalouden heikkouden näkyvän jo vientiteollisuutemme tilauksissa ja olevan vain ajan kysymys, milloin hidastuva kasvu alkaa laajemmin tarttua Suomen talouteen.

Varautunutta tulkintaa puoltavat myös viimeaikaiset luottamuskyselyt. Kuluttajien luottamus Suomen talousnäkymiin on selvästi heikentynyt. Vaikka luottamus omaan talouteen onkin vielä kohtuullinen, tunnelmien yleinen synkkeneminen koettelee jo uskoa hyvän työllisyystilanteen säilymiseen.  Elinkeinoelämän tunnelmamittareissa varsinkin teollisuuden luottamuksen heikentyminen jatkuu.

Toisaalta historiallisen kokemuksen tuomaan skeptisyyteen ei kannata liikaa juuttua. Taloutemme vahva vire voi sisältää myös positiivisia signaaleja. Voisiko osaselitys olla Suomen parantuneessa kilpailukyvyssä? Olemmeko tällä kertaa onnistuneet puolustamaan markkinaosuuksiamme aiempaa paremmin? Vai onko maailmantalouden heikkoutta yksinkertaisesti yliarvioitu? Varsinkin euroalueella talouden alavire on ollut hyvin Saksa-vetoista ja voimakkain stressi liittynyt vieläpä melko pistemäisesti Saksan autoteollisuuden ongelmiin. Olisiko mahdollista, että Suomen ulkopuolelta tuleva paine ei olekaan kyllin laaja-alaista, jotta se riittäisi suistamaan kasvun tyystin raiteiltaan?

Näitäkin kysymyksiä on kannattaa pohtia, vaikkei talousennusteita vielä olekaan syytä ylöspäin korjata.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

Ilmastohaaste osa 2: Onko henkilöautoilla sijaa tulevaisuuden liikenteessä?

Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten ilmastokokouksessa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu, kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden.

Nämä teemat ovat myös suomalaisten aiheuttaman ilmastokuorman kärkipäässä: keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä jopa kolme neljäsosaa syntyy asumisen, ruoan sekä liikenteen ja matkailun yhteisvaikutuksesta.

VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko
VTT:n Juhani Laurikko peräänkuuluttaa monipuolista energiakeskustelua.

Vuodesta 1985 liikenteen päästöihin erikoistunut VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko on pitkän uransa aikana huomannut keskustelun muuttuneen merkittävästi.

– 80-luvulla keskusteltiin lähinnä ilmanlaadusta ja sen vaikutuksesta ihmisiin ja luontoon. Kaikkia ilmanlaatuun liittyviä ongelmia emme ole kyenneet ratkaisemaan, mutta esimerkiksi happosateet ovat pitkälti taaksejäänyttä historiaa. Päästökeskustelu onkin suurilta osin siirtynyt ihmisten terveydestä koko planeetan hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin, Laurikko pohtii.

Tarve toimenpiteille on huutava. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n selvityksen mukaan ilmastonlämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen vaatii välittömiä toimenpiteitä kaikilla toimialoilla – myös liikenteessä. Sitran selvityksen mukaan Suomen kasvihuonepäästöistä lähes 70 prosenttia muodostuu kotitalouksien kulutuksesta – siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Liikenteen osuus koko potista on noin viidennes. Liikennepäästöistä leijonanosa – yli 60 prosenttia – syntyy yksityisautoilusta.

Tutkija peräänkuuluttaa rohkeaa suunnittelua

Korvaajaa perinteisille bensiini- ja diesel-käyttöisille polttomoottoreille on viime vuosina etsitty esimerkiksi sähköstä. Laurikko uskoo sähköautoilun tulevaisuuteen, mutta näkee vielä mutkia matkassa: läpimurto valtavirtaan edellyttää harppauksia niin latausverkon kuin akkuteknologian saralla. Monimutkaiseen ongelmaan tuskin löytyy yksinkertaista vastausta.

– Haasteet johtuvat pitkälti siitä, että olemme hirttäytyneet yhteen käyttövoimateknologiaan, raakaöljyjalosteisiin. Tulevaisuuden energiakeskustelussa ei saa etsiä vain yhtä vaihtoehtoa.

Kaupungistumisen kiihtyessä yhä useampi suomalainen saadaan helposti sähköistettävän joukkoliikenneverkon piiriin. Harvaan asutuilla paikkakunnilla Laurikko kuitenkin uskoo yksityisautoilun, eritoten polttomoottorien, pitävän pintansa. Ympäristöystävällisempi vaihtoehto voi löytyä biokaasusta.

– Biometaani tuottaa jopa 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä perinteisiin fossiilipolttoaineisiin verrattuna. Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi ruokahävikkiä tai puutarhajätettä, ja tuotanto on mahdollista pienissäkin laitoksissa. Suomessa on jo nyt kymmeniä biokaasun pientuottajia. Jos kaasuautot yleistyvät, maaseudulla voi 10–20 vuoden sisällä hyvinkin olla oma paikallinen polttoaineentuotantoverkosto, Laurikko ennustaa.

Käyttövoimateknologioiden monipuolisen soveltamisen lisäksi Laurikko peräänkuuluttaa rohkeaa liikennesuunnittelua. Tulevaisuuden liikenteessä avainsana on tehokkuus.

– Liikkumistarpeiden minimointi tulee olla lähtökohtana kaikessa liikennesuunnittelussa. Se osuus liikenteestä, jota ei voida poistaa, tulee toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, Laurikko tiivistää.

Lahti rohkaisee ekotekoihin henkilökohtaisella päästökaupalla

Lahden kaupunki rohkaisee asukkaitaan tekemään ympäristöystävällisempiä liikkumisvalintoja henkilökohtaisen päästökaupan avulla. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa CitiCAP-hankkeessa jokaiselle käyttäjälle lasketaan yksilöllinen päästökiintiö LUT-yliopiston kehittämän laskentalogiikan avulla. Päästökiintiön alittuessa sovellus palkitsee käyttäjän virtuaalieuroilla. Palvelun täysmittaisen lanseerauksen jälkeen käyttäjät voivat vaihtaa virtuaalieuroja esimerkiksi kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikön Anna Huttusen mukaan CitiCAP-sovelluksen vastaanotto on ollut läpeensä positiivinen.

– Hanke on maailman mittapuulla ainutlaatuinen. Vastaanotto on ollut loistavaa, ja kiinnostusta on tullut kansainvälisestikin, Huttunen iloitsee.

CitiCAP-hanke on vain yksi osa Lahden edistyksellistä ympäristötoimintaa, jonka ansiosta kaupunki nimettiin kesällä Suomen ensimmäiseksi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Niin ikään ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa Lahti tähtää hiilineutraaliuteen jo vuonna 2025. Edistystä on tapahtunut niin kiertotalousinnovaatioiden kuin osallistavan yleiskaavamallin myötä.


Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen
Lahden kaupungin Anna Huttunen rohkaisee muita ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta.

Vuonna 2030 liikenne tuottaa 80 prosenttia Lahden päästöistä

Huttusen mukaan liikennepäästöjen leikkaaminen on osoittautunut muita ympäristötyön osa-alueita haastavammaksi. Yli kahden kilometrin matkoilla auto on edelleen lahtelaisten suosituin kulkuväline.

– Lahti on erittäin autovaltainen paikkakunta. Jos kehityskulku ei muutu, vuonna 2030 jopa 80 prosenttia kaupungin kokonaispäästöistä syntyy liikenteestä.

Vaikka päästöteknologia kehittyy, kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä ilman yksityisautoilun vähenemistä. Ihmisten päiden kääntämisessä Huttunen uskoo porkkanan olevan keppiä voimakkaampi: tavoitteena on tehdä kestävistä valinnoista helppoja ja miellyttäviä vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

– CitiCAP-sovelluksen lisäksi panostamme erityisesti kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Mallia otetaan esimerkiksi Oulusta, joka on Suomessa selvä edelläkävijä pyöräilyn edistämisessä. Runkolinjauudistuksen avulla teemme myös joukkoliikenteestä entistä sujuvampaa ja tehokkaampaa.

Mitä terveisiä Euroopan tuleva ympäristöpääkaupunki lähettää muulle Suomelle?

– Vaikka paljon on vielä tehtävää, rohkaisen muita kaupunkeja ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii nopeita toimia meiltä kaikilta. Päästökauppakokeilumme on mielestäni loistava tapa osallistaa ihmiset yhteisiin ilmastotavoitteisiin, Huttunen pohtii.


FAKTA: Mikä on Nuorten ilmastokokous?

Maaliskuussa 2019 yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Ilmastohaaste-juttusarjassa käsittelemme nuorten toiveita kolmen esiin nousseen aihealueen – ruokailun, kaupunkisuunnittelun ja liikenteen – kautta.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta


Lue myös:

Talousennustesovellus auttaa ymmärtämään investointien vaikutuksia

Kun Juha Jokitalo aloitti Keski-Suomessa sijaitsevan noin 2 800 asukkaan Konneveden kunnanjohtajana nelisen vuotta sitten, kunnassa oli käynnissä 13 miljoonan euron kouluinvestointi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolen palvelurakenteita kehitettiin soteuudistusta silmällä pitäen. Päätösten vaikutuksia talouteen pitkällä aikavälillä oli vaikea hahmottaa.

­– Kun aloitin kunnanjohtajana, kunnan nykyinen velkakuorma oli jo olemassa. Samaan aikaan teimme sotepuolen uudistuksia ja valtionosuuksia oli leikattu. Monien muuttujien vaikutusta kunnan talouteen oli vaikea hahmottaa ja totesimme, että tarvitsemme siihen työkalun, Juha Jokitalo kertoo.

Talousennustesovellus otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019. Jokitalon mukaan talousennustesovellus palvelee yhteistyötä niin rahoittajan kuin päättäjienkin kanssa. Apollo kerää tarvittavat tiedot eri tietokannoista, mikä vähentää käsityötä.

– Sovellus parantaa keskusteluyhteyttä rahoittajan ja kunnan välillä. Molemmilla on sama näkymä suunnitelmiin, skenaarioihin ja eri vaihtoehtojen vaikutuksiin kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Palvelu on helppokäyttöinen sellaisillekin, joilla ei ole taloushallinnon taustaa. Se auttaa ymmärtämään talouden isoa kuvaa paremmin kuin pelkät numerot taulukossa.

Visualisoitujen skenaarioiden avulla suunnitelmia ja niiden vaikutuksia on helpompi esitellä päättäjille.

– Otetaan esimerkiksi asukashankinta: sovelluksen avulla voimme laskea vaikkapa viisihenkisen perheen vaikutukset kunnan talouteen verotulokertymineen kaikkineen. Työkalu on erinomainen, Jokitalo hehkuttaa.

Jokitalo näkee Konneveden pienestä asukasmäärästä huolimatta isojen mahdollisuuksien kuntana.

– Kunnan sijainti biotalouden ja luontomatkailun näkökulmasta on erinomainen. Visualisointien avulla on helpompi kertoa päättäjille, miksi strateginen työskentely ja esimerkiksi matkailuun panostaminen ylipäätään kannattaa. Visualisoinneilla pystytään osoittamaan, millaisia tuloksia erilaisilta investoinneilta odotetaan ja mitkä ovat niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Toistaiseksi Konnevedellä on käytössä talousennustesovellus, mutta digitaalisten palveluiden käyttöä ollaan laajentamassa. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ottanut talousennustesovelluksen hiljattain käyttöön.

– Nyt yhteisen käsityksen muodostaminen KSSHP:n kanssa on helpompaa, kun puhumme samoilla graafeilla, Jokitalo kiittelee.

Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy

Markkinakatsaus 10/2019

Teollinen matalasuhdanne hidastaa maailmantaloutta, mutta taantuma ei ole vielä näköpiirissä

Teollisuuden tunnusluvut vahvistavat USA:n ja Kiinan kauppakiistojen vaikuttaneen jo merkittävästi talouden kehitykseen. Useilla talousalueilla voidaan puhua teollisesta taantumasta. Globaalin suhdanteen kannalta avainkysymys on, missä määrin matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisemmille palvelualoille.

Talouden uutisvirta on heikentynyt voimakkaimmin Euroopassa. Saksassa teollisuustuotannon pudotus on ollut niin voimakasta, että ainakin lyhyt negatiivisen BKT-kasvun jakso on melko todennäköinen.

Koko maailmantaloudessa suhdanteiden jäähtyminen vaikuttaa yhä hallitulta ja ennakoivat indikaattorit viittaavat pikemminkin pitkittyneen hitaan kasvun vaiheeseen kuin taantumaan.

Poliittisia riskejä kuitenkin riittää:

  • USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelujen on määrä jatkua lokakuussa mutta merkittävää läpimurtoa ei ole näköpiirissä. Kauppakiistat uhkaavat laajeta myös USA:n ja EU:n välillä.
  • Britanniassa parlamentti on päättänyt estää sopimuksettoman EU-eron 31.10.2019. Pääministeri Johnsonin jatkotoimista on kuitenkin yhä suurta epävarmuutta. Silti jatkoaika sopimusneuvotteluille sekä uudet parlamenttivaalit Britanniassa vaikuttaa todennäköisemmältä skenaariolta.

EKP:n syyskuiset rahapolitiikkapäätökset ovat herättäneet osassa euromaista odottamattoman voimakasta kritiikkiä. Negatiivisten korkojen politiikkaa vastustetaan, koska se heikentää säästäjien asemaa ja pankkien kannattavuutta. Mikäli euroalueen suhdannekuva vakautuu ja inflaatio-odotukset alkavat toipua, politiikkatoimia haastetaan myös jatkossa.

FED:n odotetaan laskevan korkoja tänä vuonna ainakin kertaalleen, koska teollisuuden matalasuhdanne on osoittautumassa USA:ssakin odotettua vakavammaksi. Toisaalta työllisyystilanne on pysynyt vakaana, mikä tukee keskuspankin omaa näkemystä ”vakuutusluontoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista.

Kesän jälkeen nähty korkojen lasku on ollut suhdannemielessä ”ylilyönti” ja heijastelee poliittista epävarmuutta.


Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja teollista tuotantoa – talouden uutisvirta on kuitenkin Eurooppaa lukuun ottamatta nyt vähemmän negatiivista kuin kesällä



Jatkon kannalta oleellista on se, missä määrin teollinen matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisille palvelualoille – toistaiseksi ei vielä voimakasta tartuntavaikutusta


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille).
Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50 : sektorin odotetaan supistuvan


Suhteellisen vakaana pysyvä työllisyystilanne (pl. Ruotsi) tukee teollisuusmaissa kotimaista kulutuskysyntää



Toistaiseksi väliaikainen suhdannekuoppa näyttää taantumaa todennäköisemmältä

Yleensä taantuman käynnistyminen johtuu yksityisen sektorin yli-investointien ja/tai ylivelkaantumisen purkautumisesta.

Kiinaa lukuun ottamatta merkittäviä ylilyöntejä isoilla talousalueilla on vaikea osoittaa. Keskusjohtoisena taloutena Kiina on kuitenkin erikoistapaus eikä aidoille markkinatalouksille tyypillisiä voimakkaita korjausliikkeitä ole toistaiseksi tapahtunut.

Keskuspankkien elvytyskyky on heikentynyt, mutta omilla toimillaan ne pystyvät kuitenkin varmistamaan velanhoitokustannusten pysymisen alhaisina, mikä vähentää taantuman todennäköisyyttä.

Finanssipoliittinen elvytys on myös noussut agendalle – jopa euroalueella.

Laaja-alaisesti reaalitalouden muuttujia huomioivat mittarit (kuten OECD:n ennakoiva indikaattori) viittaavat hyvin hitaaseen mutta vakautuvaan kasvunäkymään.



Suhdannenäkymään suhteutettuna korkotason lasku ollut liiankin voimakasta – poliittiset riskit vaikuttavat

On kuitenkin useita syitä, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:

  • Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
  • Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
    • Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
    • Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
  • Velkaantuneet julkistaloudet eivät kestä merkittävästi korkeampaa korkotasoa



EKP:llä hankala tilanne: negatiivisten korkojen haittavaikutukset puhuttavat entistä enemmän, mutta inflaatio-odotusten pudotus vaatii uusia toimia

Markkinat ylihinnoittelivat EKP:n halukkuutta laskea talletuskorkoa ja euriborit ovat hieman nousseet elokuun pohjilta. EKP:n rahapolitiikkavirityksessä ei kuitenkaan odoteta merkittävää muutosta kiristävämpään suuntaan ainakaan pariin vuoteen.

Suurimpana ongelmana on inflaatio-odotusten valuminen historiallisen alhaisiksi, mikä puoltaa rahatalouden pitämistä kevyenä. Pidemmälläkin aikavälillä koronnostomahdollisuudet nähdään rajallisina – euriborien odotetaan yhä pysyvän negatiivisina pitkälle ensi vuosikymmenen puolivälin yli.



Suomen talouden näkymä

Suomen BKT-kasvu on jo hidastunut mutta on olosuhteet huomioiden yhä kohtuullisella tasolla. Erityisesti teollisuustuotannon kasvun jatkuminen on ollut myönteinen yllätys.

Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020–2021 kasvuennusteita on siksi jouduttu syksyn mittaan alentamaan.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat kuluvana vuonna selvästi pahentuneet – yrityksissä työvoiman tarve kasvaa yhä mutta työllisten määrä ei ole enää juurikaan kasvanut.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan BKT-kasvu hidastuu ensi vuonna 0,7 prosenttiin ja jää 1,0 prosenttiin myös vuonna 2021. Suurimpina selittäjinä kasvun hidastumiselle ovat nettoviennin ja investointien hyytyminen.

Valtiovarainministeriön tuore talousennuste alleviivaa uusien työllisyystoimien välttämättömyyttä –  nykymenolla velkaantumiskehitys kiihtyy.

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisen polarisaation syvenemisestä ja syntyvyyden laskun vauhdittamasta väestön ikärakenteen nopeasta muutoksesta. Jo 2020-luvulla päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat tuntuvasti, kun taas vanhusten palveluiden tarve kasvaa jyrkästi.


Suomen talouskasvu on selvästi hidastunut mutta säilynyt olosuhteisiin nähden kohtalaisena –teollisuustuotanto on jopa yllättänyt positiivisesti

Viime vuosina BKT-kasvu on ollut pitkälti työn määrän kasvun varassa – jatkossa tarvitaan enemmän tuottavuuskasvua tukevia tuotannollisia investointeja.



Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy silti jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen vaimenee



Työllisyystilanne on yhä hyvä, vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat selvästi pahentuneet

Kuluvana vuonna avoimien työpaikkojen määrä jatkanut selvässä kasvussa, mutta työttömien määrä ei ole enää juuri laskenut.



Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi



VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän

Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan:

  • Ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 %:iin vuonna 2023.
  • Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65000 uutta työllistä 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.

Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa kuluvan vuoden 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.



Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisesta polarisaatiosta ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta

Seuraavan 20 vuoden aikana väestö kasvaa ainoastaan neljässä maakunnassa.

Väestön ikärakenteen – ja siten palvelutarpeiden – muutos on rajua jo 2020-luvulla. Seuraavan 10 vuoden aikana päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat merkittävästi. Yli 80-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.



Vastuuvapauslauseke

Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen. Sen tiedot perustuvat esityksen laatimishetken tilanteeseen ja voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Kuntarahoituksella ei ole velvollisuutta päivittää, muokata tai täydentää julkaisua. Esitystä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään siinä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämä esitys on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön, eikä esitystä tai sen osaa saa käyttää tai kopioida ilman Kuntarahoituksen lupaa. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Apollossa voi nyt vertailla kuntien talousennusteita keskenään

Onko sinun kunnassasi varauduttu esimerkiksi verotulojen putoamiseen? Tiedetäänkö vaikutukset kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä? Miltä muiden saman kokoisten kuntien ennusteet näyttävät?

Elokuusta alkaen Kuntarahoituksen maksullista Apollo-palvelua käyttävät asiakkaat ovat voineet vertailla oman kuntansa lukuja toisten kuntien tai kuntayhtymien lukuihin. Oman kunnan kehitysennusteen voi rakentaa palveluun itse. Muiden kuntien tai kuntayhtymien luvut haetaan Tilastokeskuksen tilinpäätösluvuista.

– Tulevaisuuden ennusteet muille näytettäville kunnille tai kuntayhtymille perustuvat valtionvarainministeriön kuntatalousohjelmassa koko sektorille yleisesti rakennettuun ennusteeseen. Toisten kuntien itse tekemiä ennusteita palvelussa ei voi nähdä, Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä kertoo.

Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin.

Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin. Sovellus kertoo myös, mitä mittareita käytetään kriisikuntakriteereissä.

Ennakointi sekä investointien ja päätösten pidempiaikaisten vaikutusten ymmärtäminen on nyt erityisen ajankohtaista.

– Iso osa kuntakentän haasteista on valtio- tai maakuntatasoisia, yksittäisen kunnan vaikutuspiirin ulkopuolella. Verotuloja on kertynyt ennakoitua vähemmän ja sotekulut ovat kasvaneet voimakkaasti. Nyt, kun sekä verotulojen kasvun että talouskasvun yleisesti oletetaan hidastuvan, kannattaisi suunnitteluhorisontti pitää avoimena ja säilyttää mahdollisuus reagoida nopeisiinkin muutoksiin, Pekkilä painottaa.

Työkalussa voi valita kunnat, joihin oman kunnan lukuja halutaan vertailla.


Uusia ominaisuuksia jatkuvasti

Talousennustesovelluksen etusivuun on hiljattain lisätty myös räätälöintimahdollisuus. Käyttäjä voi nyt itse valita, mitä muuttujia etusivulla näytetään ja miten. Myös joustavuutta on lisätty: aikajänteen, jolla tietoja näytetään, voi valita haluamakseen. Ennusteita voi tarkastella jopa 40 vuoden aikajänteellä.

– Kymmenien vuosien päähän ulottuvat ennusteet eivät tietystikään ole yhtä tarkkoja kuin lyhyemmän aikavälin ennusteet. Niistä kuitenkin saa kuvan kulujen ja tuottojen kumulatiivisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Meidän tavoitteenamme on nimenomaan tarjota kunnille työkaluja pidemmän aikavälin suunnittelun tukemiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi, Pekkilä sanoo.

Apolloon kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Nyt pohdinnassa on ominaisuus, jolla investoinnin toteutus- ja rahoitusmalleja voisi vertailla ja tehdä laskelman siitä, kuinka paljon investointi tietyllä rahoitusmallilla tulisi maksamaan.

–Rahoitusmuotojen vertailun työkalu tulisi yhdistämään talousennusteen ja lainasalkun toisiinsa. Talousennustesovelluksessa voi ensin miettiä talousnäkymän, vertailutyökalussa sitten suunnitella investoinnit ja niiden toteuttamisen. Näiden kahden yhdistelmällä selviäisi kunnan pidemmän aikavälin rahoitustarve.

Myös uutta työkalua on tarkoitus kehittää tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

– Asiakkaat on tarkoitus ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sovellus saadaan palvelemaan heidän tarpeitaan.

Apollo on Kuntarahoituksen digitaalinen ratkaisu rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 200 kuntaa tai kuntayhtymää.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Sami Lamberg ja Kuntarahoitus Apollo

Uusi väestöennuste on karu, mutta antaa aikaa reagoida

Tilastokeskuksen 30.9. julkaisema uusi väestöennuste lienee syksyn tärkein ja puhutuin tilastojulkaisu. Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ja pudotus on viime vuosina jyrkentynyt. Oli odotettavissa, että syntyvyysoletuksen korjaaminen matalammalle tasolle tulisi merkittävästi vaikuttamaan väestöennusteisiin. Näin toden totta myös kävi.

Uudessa väestön trendilaskelmassa Tilastokeskus olettaa, että syntyvyys pysyy tulevaisuudessa kutakuinkin nykyisellään. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisten elinaikanaan synnyttämä lasten määrä juuttuisi siis laskennallisesti noin 1,35 tasolle. Nettomaahanmuuton ennustetaan lisäävän väkilukua noin 15 000 henkilöllä vuodessa.

Vuoteen 2070 ulottuvassa koko maan väestöennusteessa keskeisiä ovat mm. seuraavat havainnot:

  1. Uuden trendilaskelman mukaan Suomen väkiluku saavuttaa huippunsa jo vuonna 2030 ja kääntyy 2031 laskuun. Edelliseen ennusteeseen nähden laskukäänne on aikaistumassa neljällä vuodella.
  2. Väestön väheneminen voimistuu vuosisadan puolivälin jälkeen. Ennustejakson lopulla vuonna 2070 Suomen väkiluku olisi enää alle 5,2 miljoonaa, mikä on lähes 350 tuhatta nykyistä vähemmän.
  3. Nettomaahanmuuton odotetaan lisäävän väkilukua 2020-2070 kumulatiivisesti 765 tuhatta. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku painuisi siis selvästi alle 4,5 miljoonan.
  4. Työikäisten (15-64v.) määrä laskee erityisen voimakkaasti. Vuonna 2070 työikäisiä suomalaisia on tuoreen ennusteen mukaan yli 560 tuhatta vähemmän kuin nyt.

Väestötrendien alueellinen vaihtelu suurta

Tilastokeskuksen ennustejulkaisua odotettiin erityisen kiinnostuneina nimenomaan alueellisten, vuoteen 2040 ulottuvien väestötrendien vuoksi. Edellinen alueellinen väestöennuste oli vuodelta 2015. Alhainen syntyvyys ja voimistuva kaupungistuminen näkyvät uudessa laskelmassa entistä voimakkaampana polarisaationa alueiden välillä.

  1. Vuonna 2040 väestöpohja on nykyistä suurempi- vain neljässä maakunnassa (Ahvenanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi) ja ainoastaan Uudellamaalla väestönkasvu odotetaan jatkuvan koko ennustejakson ajan.
  2. Voimakkainta väkiluvun väheneminen on Etelä-Savossa ja Kainuussa (yli 18 %).
  3. Keskivertokunnassa väestö supistuu 2019-2040 noin 15 prosentilla. Kolmasosassa kuntia väestön vähennys on vähintään 20 % ja 2/3 kuntia vähintään 10 %.
  4. Työikäisten määrä on vuonna 2040 nykyistä suurempi Uudellamaalla (+10 %), Ahvenmaalla (+9 %) ja Pirkanmaalla (+2 %). Muualla työikäisten määrä laskee, voimakkaimmin Kymenlaaksossa, Kainuussa ja
    Etelä-Savossa (-24 – -26 %).
  5. Huoltosuhde nousee 2019-2040 kaikissa maakunnissa selvästi. Vuonna 2040 huoltosuhde pysyy matalimpana Uudellamaalla (55 %) ja nousee korkeimmaksi Etelä-Savossa (93 %).

Väestön ikärakenne jo seuraavan 10 vuoden aikana kovassa myllerryksessä

Kokonaisväkiluvun ja työikäisten määrän muutostrendit voimistuvat vasta 2040-luvulla ja sen jälkeen. Väestön ikärakenteessa sen sijaan tapahtuu oleellisia muutoksia jo tulevan vuosikymmenen aikana. Syntyvyyden viime vuosien jyrkän laskun vuoksi päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrät laskevat 2020-luvun aikana voimakkaasti. Koko Suomessa 0-6 –vuotiaiden määrä laskee seuraavan 10 vuoden aikana noin 15 prosentilla ja peruskouluikäisten 7-16 –vuotiaiden määräkin noin 13 prosentilla.

Nuorten ikäluokkien muutoksissa alueellinen vaihtelu on suurta. 2/3 kuntia päivähoitoikäisten määrä laskee vähintään 20 %. Joka kolmannessa kunnassa laskua on yli 30 %. Myös peruskouluikäisissä lähes 60 prosentissa kuntia vähenemistä on yli 20%.

Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa erittäin voimakkaasti. Nousu painottuu ensi vuosikymmenen lopulle. Viisivuotisjaksolla 2025-2029 yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa valtakunnallisesti noin 120 tuhannella. Huomionarvoista on, että vanhusväestön kasvu painottuu väkirikkaisiin kuntiin. Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana koko maassa noin 50 prosentilla mutta keskivertokunnassa ”vain” noin 36 prosentilla. Maakunnista yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 2020-luvulla voimakkaimmin Uudellamaalla.

Yhteiskunnan palvelutarpeille 2020-luvun muutokset ovat merkittäviä: päivähoito- ja peruskoulutuspaikkojen tarve vähenee, kun taas vanhuspalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti.

Synkässä ennusteessa myös valonpilkahduksia

Kansantalouden kasvupotentiaalin ja eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta merkittävimmät väestölliset muutokset painottuvat 2040-luvun jälkeiseen aikaan. Uusimmassa ennusteessa demografinen huoltosuhde itse asiassa nousee seuraavat 10-15 vuotta aiempaa ennustetta verkkaisemmin. Alhaisen syntyvyyden takia alle 15-vuotiaiden huollettavien määrä laskee, mikä osaltaan helpottaa yhteiskunnan lähitulevaisuuden kustannuspaineita.

Tuore ennuste ei myöskään ole juurikaan vaikuttanut aktiivisimmin työelämään osallistuvien ikäluokkien kehitysnäkymään seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. 20-59 –vuotiaiden määrässä on edelleen odotettavissa jopa hienoinen elpyvä jakso – eräänlainen työn tarjonnan suojasää –  vuosina 2028-2034. Jyrkästi alentunut syntyvyys alkaa toden teolla tuntua työikäisten määrässä ja huoltosuhteessa vasta 2030-luvun loppupuolelta alkaen.

Hyvä uutinen siis on, että demografisen vastatuulen voimakkaimpaan puhuriin on vielä aikaa reagoida. Varautumista tulevaan on kuitenkin syytä viipymättä jatkaa. Mitä rivakammin kykenemme vahvistamaan työllisyyden ja tuottavuuden pitkän aikavälin kasvua sitä pienempi on julkisen talouden (ml. eläkejärjestelmä) sopeutustarve. Myös juurisyyhyn eli syntyvyyden laskuun voidaan ehkä vaikuttaa, kunhan ilmiön taustalla olevat tekijät ovat paremmin selvillä.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

JYY peruskorjaa ilmastoystävällisesti Jyväskylässä

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n opiskelija-asunnot Kortepohjan kaupunginosassa ovat Kuntarahoituksen historian ensimmäiset vihreän rahoituksen peruskorjauskohteet. Korjaus koskee viittä kerrostalokohdetta ja peräti 720 asuntoa.

Tuoreella videolla JYY:n toimitusjohtaja Marko Huttunen ja yhteisömanageri Jenna Pigg kertovat, millaisin periaattein JYY peruskorjaa opiskelija-asuntokohteitaan Jyväskylän Kortepohjassa ja miten niiden vaikutus näkyy opiskelijoiden elämässä.

– Opiskelijat ovat erittäin ympäristötietoisia. Yksi ylioppilaskunnan ydintehtävistä on siksi tehdä investointeja kestävällä tavalla. Energiatalousinvestoinneilla pystymme pitämään myös vuokratason kohtuullisena, Marko Huttunen sanoo.

– Kannustamme asukkaitamme kestävämpään elämäntapaan. Jakamistalous ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä: kaikkea ei tarvitse omistaa itse, Jenna Pigg täydentää.

Peruskorjaus- ja energiansäästökohteissa on valtava ilmastoinvestointien potentiaali

– Suomessa on paljon korjausvelkaa, ja sen myötä potentiaali uusille vihreän rahoituksen peruskorjauskohteille on suuri. Myös pienemmät energiansäästöhankkeet voivat soveltua vihreän rahoituksen piiriin, muistuttaa Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava rahoituspäällikkö Rami Erkkilä.

– Kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden näkökulmasta ilmastoystävällisissä peruskorjaushankkeissa on vain voitettavaa. Energiankulutussäästöt näkyvät rakennuksen elinkaaren aikana nopeasti kustannussäästöinä, samalla vastataan asukkaiden toiveisiin ympäristöystävällisemmästä asumisesta ja lisäksi rahoitukseen voi saada marginaalihyödyn, Erkkilä sanoo.

Lisätietoa vihreästä rahoituksesta >

Ilmastohaaste osa 1: Täytyykö ilmaston ystävän luopua kokonaan lihasta?

Miten kunnat ja kaupungit voivat ohjata ympäristöystävällisempiin valintoihin? Huomisen tekijät haastatteli kahta asiantuntijaa.

”Surua, epätoivoa, pelkoa – ilmastoahdistus rajoittaa nuorten tulevaisuuden suunnitelmia”.

Näin uutisoi Yle toukokuussa 2019. Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston julkaiseman vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan lähes 70 prosenttia Suomen nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 40.

Maaliskuussa yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen.

– Yksittäisistä huomioista syntyi nopeasti seinällä dialoginen ketju, jossa osoitettiin tukea, kehitettiin ideoita eteenpäin ja haastettiin toisia. Vastauksista koostetun yhteenvedon perusteella suomalaisia nuoria huolettaa kolme aihealuetta ylitse muiden. Nämä ovat liikenne, kaupunki- tai kuntasuunnittelu ja ruoka, kertoo Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuun parissa työskentelevä Eeva Toivonen.

Miten ruokavalio vaikuttaa yksityishenkilön hiilijalanjälkeen?

Nuorten esiin nostama kolmikko on myös suomalaisten aiheuttaman ilmastokuorman kärkipäässä.

– Ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat jopa kolme neljäsosaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä, summaa elintarviketieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Viivi Wanhalinna.

Kahden maisterintutkintonsa aikana Wanhalinna on syventynyt niin yksittäisten elintarvikkeiden kuin laajempien ruokavaliopäätösten ilmastovaikutuksiin. Nykyään hän toimii hallinta- ja tuoteturvallisuusjärjestelmien automatisointiratkaisuja tarjoavalla Ataolla elintarvikesektorin erityisasiantuntijana. Päätoimensa ohessa Wanhalinna on tehnyt väitöskirjatutkimusta vastuullisesta sijoittamisesta ruokasektorilla.

Elintarviketeollisuus synnyttää ilmastopäästöjä niin alkutuotannossa kuin prosessoinnin, vähittäiskaupan ja jakelun kautta. Keskustelua ulkomaisten raaka-aineiden kuljetuspäästöistä ja kotimaisen tuotannon suosimisesta on käyty paljon. Wanhalinnan mukaan leijonanosa hiilijalanjäljestä syntyy kuitenkin alkutuotannossa.

– Vaikutus ei rajaudu pelkkiin ilmastopäästöihin. Ruuantuotannolla on monia muitakin ympäristöseurauksia, kuten vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi kaikki se, mitä elintarvikeketjussa tapahtuu, heijastuu ruuan ravintopitoisuuteen ja siten kansanterveyteen, Wanhalinna kertoo.

Ilmastokeskustelu on ruokatuotannon osalta pyörinyt lähinnä eläinperäisten raaka-aineiden ympärillä. Onko kasvispohjaisen ruokavalion suosiminen siis oikea tapa saavuttaa päästötavoitteet?

– Lihantuotantoon verrattuna kasvisperäisten raaka-aineiden tuotanto vaatii huomattavasti vähemmän luonnonvaroja. Resurssitehokkaampi tuotanto johtaa lähtökohtaisesti myös pienempään kokonaishiilijalanjälkeen, Wanhalinna muistuttaa.

Lihansyönnin vähentäminen on paitsi ekoteko, myös terveysvalinta!

Luonnonvarakeskuksen mukaan keskivertosuomalainen syö vuodessa 81 kiloa lihaa. Vielä 60-luvulla vastaava luku oli 32. Punaisen lihan osuus tästä on noin 65 %. Keskimäärin popsimme siis reilun kilon verran punaista lihaa viikossa – yli tuplasti THL:n ravintosuositusten verran.

– Suomalaisten ruokavalio ei nykyisellään täytä ravintoaineiden saantisuosituksia. Meidän pitäisi syödä enemmän kasviksia, palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä, marjoja ja kokojyväviljaa. Punaista ja prosessoitua lihaa syödään lähtökohtaisesti liikaa, Wanhalinna kertoo viitaten THL:n FinRavinto 2017 -tutkimukseen.

Vahvan kouluruokailuperinteen ansiosta julkishallinnon rooli ruokailutottumuksien määrittäjänä on meillä suurempi kuin maailmalla. Kouluruokailu voi ohjata lasten ja nuorten ruokailutottumuksia pysyvästi parempaan suuntaan tarjoamalla runsaasti erilaisia terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja maukkaita vaihtoehtoja.

Kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli ympäristöystävällisemmän ruokatuotannon suunnannäyttäjinä myös suuren ostovoimansa kautta.

– Julkisessa ruokahuollossa ilmastovaikutukset tulee huomioida toiminnan joka tasolla: reseptisuunnittelussa tulee suosia enemmän kasviperäisiä proteiininlähteitä ja keittiön energia- ja vesitehokkuutta tulee parantaa. Esimerkiksi hävikkiruuan myyminen kuluttajalle kotiin vietäväksi on helppo ja yksinkertainen tapa vähentää niin julkisen tarjoajan kuin yksittäisen kuluttajan ruokailun ilmastovaikutuksia, kertoo Wanhalinna.

Helsinki tähtää lihan- ja maidonkulutuksen puolittamiseen

Helsinki on asemoitunut Suomessa kasvisperäisen ruokailun edelläkävijänä. Kaupungin tavoitteena on puolittaa lihan- ja maidonkulutus julkisessa ruokahuollossa vuoteen 2025 mennessä.

Helsingin Sanomien koostaman S-Ryhmän ja Keskon myyntidataan pohjautuvan analyysin perusteella esimerkiksi kasviperäisten maidon korvikkeiden menekki on pääkaupungissa paikoin yli viisinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Myös lihankorvikkeet nyhtökaurasta härkikseen maistuvat reilusti keskiarvoa paremmin.

Helsinkiläisten muuttuneet ruokailutottumukset näkyvät myös koululaisten lautasilla: tätä nykyä yli puolet Helsingin koulujen ruuasta on kasvisperäistä. Kerran viikossa kouluissa tarjoillaan pelkkää kasvisruokaa.

Itse koululaisia muutos ei tunnu hätkäyttävän, mutta samaa ei voi sanoa päättäjistä.

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, vihreiden Otso Kivekkäälle kädenvääntö ilmastoasioista on liiankin tuttua.

– Aiemmille sukupolville lihansyönti, kuten yksityisautoilu, edusti hyvinvointia, edistystä ja vapautta. Oli iso asia, että tavallisella duunarilla oli kansantalouden vaurastumisen myötä varaa lihaan. Kun näitä virstanpylväitä kyseenalaistetaan, tuntuu monesta, että heidän ansaitsemiaan etuja karsitaan, Kivekäs pohtii.

Vaikka kärjistynyt poliittinen keskustelu hidastaa kasvisruuan lisäämistä julkisessa ruokahuollossa, uskoo Kivekäs pääkaupungin uudistusten luovan pohjaa muulle maalle. Lihankulutuksen puolittamalla Helsingin kaupungin vuotuinen hiilijalanjälki pienenisi Kivekkään mukaan arviolta 10 000 – 20 000 tonnia vuodessa.

– Kyseessä on oikeastaan melko maltillinen muutos. Tarkoitus ei ole pakottaa ketään syömään kasvisruokaa, vaan tarjota ihmisille parempia, ravinteikkaampia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, joita he haluavat syödä. Puolittamalla lihankulutuksen nykyisestä olemme samalla tasolla kuin 80-luvulla. Silloinkin voitiin ihan hyvin.


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Kuntarahoitus

Lue myös: Ilmastotoimien aika on nyt – Nuorten ilmastokokous toi nuorten äänen kuuluviin

Call for Mayors: suomalaiskaupungit haastavat vastinparinsa maailmalla nopeisiin ilmastotoimiin

Videoilla Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertovat pieni pilke silmäkulmassa oman kaupunkinsa työstä ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Videot liittyvät Suomen EU-puheenjohtajakauteen ja niiden avulla kannustetaan myös muita eurooppalaiskaupunkeja konkreettisiin ilmastotoimiin.