Asuntomarkkinoiden kasvu keskittyy yhä selvemmin Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille

Koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat ennusteen mukaan tänä vuonna 1,0 prosenttia. Vapaarahoitteiset vuokrat nousevat 1,6 ja ARA-vuokrat 1,3 prosenttia. Alueelliset erot hinnoissa ovat kuitenkin suuria ja tulevat 2020-luvun aikana jatkamaan kasvuaan.

PTT:n ennusteessa tarkasteltiin osakehuoneistojen ja omakotitalojen hintakehitystä etenkin väestöltään vähenevissä maakunnissa.

Väestöltään vähenevissä maakunnissa hinnat ovat kääntyneet laskuun 2010-luvun alkupuolella. Hintakehitys on kuitenkin heikkoa myös osassa kasvavista maakunnista.

– Myös kasvavien maakuntien reuna-alueilla hintakehitys on ollut heikkoa. Ei Helsinginkään vaikutus yllä kaikkialle Uudellemaalle. Karkeasti sanottuna Suomessa asuntomarkkinoiden kasvu keskittyy 2020-luvulla hyvin pienelle maantieteelliselle alueelle: Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille, kertoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.

Kasvukeskusten asuntorakentamista on lisättävä, maakunnissa pohdittava tarkkaan hintakehityksen vaikutuksia

Toimenpidesuositukset asuntomarkkinoille ovat Peetu Keskisen mukaan kasvavilla alueilla samankaltaisia kuin tähänkin asti: on pidettävä huoli riittävästä uudisrakentamisesta, tonttien saatavuudesta sekä maankäytön ja rakentamisen sääntelyn järkevöittämisestä. Kaavoittamista tulisi edelleen tehostaa.

ARA-tuotannon uskotaan tänä vuonna kasvavan, kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto jäähtyy ja resursseja vapautuu jälleen hintasäänneltyyn rakentamiseen. Tähän vaikuttaa myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa korkotuetun uudistuotannon määrä 10 000 asuntoon vuosittain. Viime vuonna valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon aloitukset ylsivät 7 500 asuntoon.

Kuntarahoitus on Suomen suurin ARA-tuotannon rahoittaja. Yhtiön rahoittama asuntotuotanto kattaa kuntien asuntoyhtiöiden hankkeita, erityisryhmien asuntoja kuin kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ympäri maata.

– Suomalaisilla kunnilla ja asuntorakennuttajilla on oltava realistinen käsitys sekä tulevista asuntotarpeista että odotettavissa olevasta hintakehityksestä. Asuntorakentamisen kokonaistarve ei ole vähentynyt, mutta rakentamisen painopisteitä on harkittava entistäkin tarkemmin, sanoo Kuntarahoituksen asuntosektorin rahoituksesta vastaava osastonjohtaja Sari Sistonen.

Lisää tutkimusta kaivataan siitä, erityisesti millä alueilla asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten ja missä määrin hintojen lasku on suurempi yhteiskunnallinen ongelma. Erityishuomio tulee kiinnittää maakuntakeskusten hintakehitykseen.

Asunto on muutakin kuin sijoituskohde

Asuntomarkkinan hintakehityksestä ja arvosta käytävään keskusteluun on kuitenkin toinenkin näkökulma. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä muistuttaa, ettei loputon arvonnousu ole ainoa asunnon hankkimisen peruste.

Asuntokaupoissa vaakakupissa painavat kohteen sijoituspotentiaalin lisäksi myös muut tekijät, kuten sosiaaliset suhteet ja elämäntapa. Esimerkiksi tunneside kotikuntaan, muutokset perhekoossa tai kaipuu luonnon äärelle määrittävät osaltaan, mistä ja milloin koti ostetaan.

PTT:n ennusteen rahoittamiseen ovat osallistuneet Kuntarahoituksen lisäksi ympäristöministeriö, ARA, Tampereen kaupunki, Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöliitto ja RAKLI.

Ennuste on kokonaisuudessaan luettavissa PTT:n kotisivuilla.

Kuva: Annukka Pakarinen

Suomen kilpailukyky ratkaistaan kunnissa

Kuntien talousnäkymät heikentyivät viime vuonna entisestään. Huolta ovat lisänneet odotettua synkempi Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste sekä huonontuneet kansainväliset talousnäkymät. Kunnissa pähkäillään, miten lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua yhä vähemmillä rahoilla. Sopeuttamistoimenpiteisiin on monissa kunnissa jo ryhdytty, mutta silti yhä useampi kunta tarvitsee lisää lainaa.

Kuntien perustehtävistä puhuttaessa keskitytään useimmiten kuntalaisille tarjottaviin palveluihin kuten perusopetukseen ja terveydenhuoltoon. Asukkaiden lisäksi kunta tarjoaa elinympäristön ja raamit, kuten esimerkiksi infrastruktuurin, myös yrittäjyydelle ja yrityksille. Tästä tehtävästä puhutaan yllättävän vähän, vaikka muun muassa työpaikkojen ja verotulojen kautta yritysten rooli kunnan taloudelle on keskeinen. Yritysten toimintaedellytyksissä kyse on samaan aikaan sekä kunnan elinvoimasta että koko Suomen kilpailukyvystä.

Yrittäjyyteen ja yrityksiin panostamisesta hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Oulu, jossa on tehty määrätietoista työtä yrittäjyyden ja yritysten eteen, Äänekoski biotuotetehtaineen tai Iin kunta, joka on systemaattisella ilmastotyöllä luonut työpaikkoja ja veroeuroja. Joku voi tähän sanoa, että Pohjanmaalla on pitkät yrittäjyyden perinteet, Oulu on yliopistokaupunki ja Äänekoskellakin on jo ennen ollut sellutehdas – jotain näissä kaupungeissa on kuitenkin tehty oikein myös nykytilanteessa. 

Kunnille on aikojen kuluessa siirtynyt valtiolta lisää tehtäviä, mutta raha ei ole seurannut perässä. Kaikille lienee selvää, että valtiolla ei ole, mitä jakaa. Muun muassa kuntaministeri Sirpa Paatero on nostanut keskusteluun sen, pitääkö kaikilla kunnilla olla samat tehtävät. Ovatko kaikki kuntien nykyiset tehtävät edes välttämättömiä? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, mutta linjauksia odotellessa kiireisempää on talousongelmien ratkaiseminen. Tämä edellyttää myös kipeitä päätöksiä.

Velan ottamisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, mihin sitä otetaan: peruspalvelujen pyörittämiseen vai investointeihin, joilla voidaan saada kuntaan lisää tuloja. Esimerkiksi Oulun viime vuosien nousu on pitkälti toimintaympäristöön sopeutumisen ja elinvoimaan investoimisen ansiota. On keskitytty niihin asioihin, joihin on itse voitu vaikuttaa.

Hallitusohjelmassa on kovat työllisyystavoitteet, mutta työllisyydessä ja elinvoimassa pitää katsoa pidemmälle kuin yhden vaalikauden yli, niin valtion kuin kuntatason politiikassa.

Syntyvyyteen on vaikea ainakaan kovin nopeasti vaikuttaa, mutta yritysten toimintaedellytyksiä kuntatasolla voidaan sen sijaan parantaa, vaikka ulkoinen toimintaympäristö ja siihen sisältyvät valtion linjaukset osan niistä määrittelevätkin. Yrittäjyyteen voi panostaa monella tavalla, esimerkiksi lisäämällä yrittäjyysmyönteisyyttä jo peruskoulussa sekä osallistamalla ja kuulemalla yrityksiä, kun asioista päätetään.

Naapurikunnat ovat historiallisesti kilpailleet keskenään niin asukkaista kuin yrityksistä. Voimat yhdistämällä on varmasti mahdollista saavuttaa enemmän kuin kilpailulla – olisiko nyt tiivistetyn yhteistyön aika?

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Kolme tiimiä etenee hankintaneuvotteluihin – Klash-haastekilpailussa tavoiteltiin kuntien tarpeisiin skaalautuvia ratkaisuja

Kuntien ongelmiin tarttuvan Klash-haastekilpailun voittajat julkistettiin torstaina 23.1.2020. Vallilan Konepaja-salilla järjestetyssä illallisjuhlassa nimettiin kolme tiimiä, jotka jatkavat hankintaneuvotteluihin Kuntaliiton kanssa.

Haasteet kilpailuun on saatu kunnilta itseltään. Kokonaisuudessaan 65 kuntaa ilmoitti hankkeeseen 77 ongelmaa. Ongelmista valittiin kolme: Janakkalan haja-asutusalueiden liikkumispalvelut, Joensuun alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle ja Vantaan nuoret opintopolulle. Haasteita kilpailussa pyrkivät ratkaisemaan yhdeksän tiimiä, joita syksyn 2019 aikana mentoroivat eri osa-alueiden huippuosaajat.

Kilpailun päätösjuhlassa Janakkalan haasteessa voittajaksi valittiin KaikkiKyytiin-tiimi (Timo Lönnberg, Marko Mäki-Hakola, Harri Paloheimo, Suvi Pesonen ja Jaakko Rintamäki), Joensuun haasteessa Desperado Designs -tiimi (Marika Järvinen, Erno Launo, Riku Siren ja Sami Ylipihlaja) ja Vantaan haasteessa Rapida-tiimi (Teemu Ajalin, Maiju Kokkoniemi ja Joonas Pesonen).

Uudenlainen tapa kehittää ratkaisuja ja jakaa toimintamalleja

Klash on uusi toimintatapakokeilu, jossa yhdistetään uudella tavalla kunnat ja yritys- ja järjestökentän toimijat ratkomaan koko Suomen kannalta merkittäviä haasteita. Tavoitteena on, että kilpailun kautta löydetyt ratkaisut ovat hyödynnettävissä mahdollisimman monessa suomalaisessa kunnassa.

– Klash onnistui rakentamaan uuden ja energisen lähestymistavan, jolla yhdistetään kuntien ja start up -yritysten parasta osaamista. Voittajatiimien valinta on kuitenkin vasta lähtölaukaus varsinaiselle työlle. Tulee olemaan äärimmäisen innostavaa seurata ratkaisujen viemistä käytäntöön ja niiden leviämistä kunnissa, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, joka kuului haastekisan tuomaristoon.

– Haluamme etsiä ja kehittää uudenlaisia konsepteja ja toimintamalleja, joilla pystymme uudistamaan kuntien toimintaa ja synnyttämään tätä kautta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Klash on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten kuntien haasteet saadaan näkyviksi ja yhdessä ratkaistaviksi, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoo.

– Tärkeintä on, että olemme pystyneet tarjoamaan kunnille uudenlaisen yhteiskehittämisen konseptin, jossa kuntien haasteet kohtaavat parhaat ratkaisijat. Suurin lisäarvo ei aina ole uusi innovaatio vaan ihmiset, joiden ajattelu muuttuu yhteisten kokemusten ja keskustelujen myötä, Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni sanoo.

Seuraavaksi voittajatiimit etenevät Kuntaliiton kanssa neuvotteluihin hankintasopimuksista.

Kuntarahoitus on yksi haastekilpailun yhteistyökumppaneista. Muita kumppaneita ovat FCG Finnish Consulting Group, KEVA, KL-Kuntahankinnat ja KL-Kustannus.

Lisätietoja:
Liisa Paltta, projektipäällikkö, Klash
p. 050 591 9513, liisa.paltta@kuntalehti.fi

Eettiset periaatteet tiivistävät kaupunkikonsernin arvot samoihin kansiin

Eettiset periaatteet ovat kaiken toiminnan perusta ja osa arvopohjaa, ja niiden kirkastaminen kävi Imatran kaupunkikonsernille ajankohtaiseksi. Kaupunkikonsernin toiminnassa pitkään taustalla oli ollut paljon kirjoittamattomia sääntöjä, lainsäädäntöä sekä muuta toiminnalle tärkeää informaatiota, jotka koottiin yhteen, helposti luettavaan muotoon niin kaupunkilaisille, yhteistyökumppaneille kuin sidosryhmillekin.

– Periaatteiden määrittely käynnistettiin johtoryhmän yhteisellä työpajalla, jossa ulkopuolisena sparraajana toimi bisnesetiikan yritysvalmentaja Niina Ratsula Code of Conduct Companystä. Tärkeimpänä arvona esiin nousi vastuullisuus, Imatran tarkastuspäällikkö Arja Kekki kertoo.

– Emme halunneet nostaa maailmaa syleileviä, yleisiä arvoja, vaan meille yhteisesti valitut ja tunnistettavimmat arvot omasta toiminnasta, Kekki lisää.

Käytännönläheisyys oli imatralaisten lähestymistapa. Kaupungin johtoryhmän työpajan jälkeen määritellyt periaatteet siirtyivät konsernin johtoryhmän käsittelyyn, jossa niitä tarkasteltiin konserniyhtiöiden näkökulmasta. Lopuksi ne käytiin läpi henkilöstön omassa työpajassa, jossa työntekijät nostivat esiin lisäksi paljon konkreettisia, omiin työtehtäviin liittyviä esimerkkejä. Eettiset periaatteet määriteltiin organisaation jokaisella tasolla, jotta ne olisivat jokaisen allekirjoitettavissa.

Ensimmäinen työpaja järjestettiin vuoden 2019 toukokuussa, ja noin viiden kuukauden jälkeen periaatteet olivat käsittelyssä kaupungin valtuustossa.

Periaatteiden jalkautukset aloitettiin loppuvuonna 2019 ja työntekijöiden kanssa niitä onkin jo osittain käyty läpi. Koska Imatralla tehdään paljon hankkeita Suomen rajan yli, ne käännetään myös englanniksi ja venäjäksi.

Kun puhutaan arvopohjasta, periaatteista ja vastuullisuudesta, viestintä nousee erityisen merkittävään rooliin. Eettisistä periaatteista viestitään tietenkin sisäisesti, mutta myös ulkoisesti yhtiöiden kautta. Näin yhtiötkin pääsevät hyödyntämään periaatteita toiminnassaan yhteistyökumppaneiden kanssa Milla Oinonen, Imatran konsernilakimies kertoo.

– Jalkautus tapahtuu paitsi kirjallisessa, mutta myös videoiden ja koulutusten muodossa. Eettiset ohjeistukset on tehty työkaluksi helpottamaan arkea. Tutut asiat kiinnitetään arkipäivän työhön ja päätöksentekoon, Oinonen jatkaa.

Imatra haki eettisten periaatteiden määrittelyllä ennen kaikkea oman arvopohjan vahvistusta. Julkisessa organisaatiossa merkittävään rooliin nousevat etenkin hyvät johtamis- ja hallintotavat.

– Mahtavaa, miten innostuneesti ja paneutuneesti ihmiset organisaation kaikilta tasoilta ottivat osaa periaatteiden määrittelyyn, Kekki kehuu.

– Tälle oli selvästi positiivinen tilaus ja oli myös hieno huomata, miten helposti Imatralta löytyi yhteinen arvopohja, nimenomaan käytännön tekojen kautta.

MustRead kutsui lukijoikseen kaikki kunnanjohtajat – kuntien parhaat käytännöt pääsevät parrasvaloihin Tämä toimii! -juttusarjassa

– Jossakin Suomen kunnassa keksitään tänäänkin jokin uusi ja toimiva tapa tehdä asioita ja parantaa kuntalaisten hyvinvointia. On tärkeää, että tieto näistä innovaatiosta leviää mahdollisimman nopeasti muihinkin kuntiin. Juuri tässä auttaa uusi juttusarjamme Tämä toimii! Sarjassa esitellään kuntien toimivia ja innovatiivisia toimintatapoja koko Suomesta – liikenteestä koulutukseen ja terveydenhuollosta kuntatalouteen, kuvailee MustReadin strategi, VTT Heikki Pursiainen.

Tämä toimii! -juttusarja on käynnistynyt MustReadissa tänään maanantaina 20. tammikuuta. Sarjan ensimmäinen osa sijoittuu Vaasaan ja kertoo kaupungin toimintaa läpitunkevasta rohkeasta kokeilukulttuurista.  Jutun on kirjoittanut MustReadin toimituspäällikkö Hanna Säntti ja se on avoimesti maksutta kaikkien luettavissa, kuten muutkin Tämä toimii! -sarjan jutut.

Tämä toimii! on koko vuoden 2020 kestävä lahjoitusjournalismin projekti. Se toteutetaan MustReadissa ulkopuolisella rahoituksella siten, että lahjoittajina ovat Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj. 

– Lahjoittajat toimivat projektissa mesenaatteina, joiden kanssa on kehitelty sarjan raaka perusidea. Lahjoittajilla ei kuitenkaan ole journalistista päätösvaltaa, joka on täysin MustReadin toimituksella. Esimerkiksi päätökset siitä, mitkä  kunnat ja käytännöt sarjaan lopulta valikoituvat tehdään MustReadin tavanomaisessa toimituksellisessa prosessissa. Lahjoittajien mukana olo on kuitenkin täysin avointa. Tuomme lahjoittajat esiin jokaisen sarjassa ilmestyvän jutun yhteydessä, kertoo Heikki Pursiainen.

Molemmilla Tämä toimii! -sarjan lahjoittajilla on intressi tuoda kunta-alaa esiin myönteisellä, uutta luovalla ja innovatiivisella tavalla.

– Lähdimme mukaan yhteistyöhön, koska kunnissa tapahtuu nyt paljon ja Kuntaliitto haluaa edistää keskustelua kunnille tärkeistä asioista. Toivomme paljon kuuntelijoita podcasteille ja lukijoita juttusarjalle! toivoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntarahoitus Oyj:n toimitusjohtaja Esa Kallio muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli Suomen hyvinvoinnin rakentamisessa.

– Tulevaisuuden menestystä ajatellen on tärkeää nostaa esiin onnistumisia ja jakaa käytännönläheistä tietoa toimivista ratkaisuista. MustRead on suomalaisessa mediakentässä kiinnostava laatujournalismin tekijä ja odotan uteliaana, millaisia ilmiöitä se nostaa keskusteluun. MustReadin missiona on auttaa Suomea tekemään maailman parhaita päätöksiä, ja Kuntarahoituksen työllä on sama tavoite. Toivottavasti tämä juttusarja osaltaan edistää sitä, lausuu Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

MustRead toteutti sarjaa varten kyselytutkimuksen kunnille. Kyselyssä selvisi, että kunnat ovat parhaimmillaan ketteriä yhteiskunnallisia kokeilijoita, jotka pystyvät tehokkaasti tarttumaan aikamme suuriin, monesti luonteeltaan myös paikallisiin haasteisiin. 

Tämä toimii! -sarjan sisällöt  ilmestyvät kerran kuukaudessa, eli yhteensä juttuja tulee 12. Ne tuottaa MustReadin toimitus, johon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan journalistia. Osa sisällöistä ilmestyy podcast-muodossa.

Sarjan kunniaksi MustRead on kutsunut lukijoikseen kaikki Suomen 310 kunnan johtajat sekä kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. 

– Meistä on todella hienoa viedä MustRead myös maakuntiin, Heikki Pursiainen innostuu.

– Kunnanjohtajat ja kunnallisten luottamuselinten puheenjohtajat ovat meille todella merkittävä kohderyhmä, ja nyt he pääsevät jatkossa lukemaan maksutta kaikkia MustReadin sisältöjä.

Pursiainen korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisessa verkkomediassa aivan uudenlainen hanke, jossa on pyritty myös osallistamaan kohderyhmää eli suomalaisia kuntia.

Tämä toimii! -sarjaan voi edelleen ehdottaa käytäntöjä.

– Jos tiedät omasta tai naapurikunnasta jonkin toimivan käytännön, ilmianna se meille vaikkapa sähköpostilla!

MustRead – jotta Suomi tekisi maailman parhaat päätökset.

Lisätiedot:

Strategi, VTT Heikki Pursiainen, MustRead
Puh. 040 706 8267

Viestintäjohtaja Miia Välikorpi, Kuntaliitto ry
Puh. 0400 417 974

Viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Soili Helminen, Kuntarahoitus Oyj
Puh. 0400 204 853

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 1/2020

Valtaosa viimeisimmistä maailmantalouden ennusteista piirtää varsin yhdenmukaisen kuvan suhdannekehityksestä: maailmantalouden kasvu on ohittamassa hitaimman vaiheensa ja piristyy asteittain vuotta 2021 kohden.

Riskimarkkinoiden vahvuus sekä korkotason lievä nousutrendi kertovat markkinoiden luottamuksesta suhdannekuvan vakautumiseen. Maailmankaupan ja globaalin teollisuustuotannon heikkous pitää suhdanneriskit kuitenkin yhä koholla.

Yhdysvalloissa työllisyyskasvu ja kotimainen kulutus jatkuivat 2019 vahvoina, mutta loppuvuotta kohden kotimaisessa loppukysynnässä alkoi näkyä hidastumisen merkkejä. Tammikuun lopulla julkaistavat USA:n BKT-luvut vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä ovat koko maailmantalouden näkymien kannalta erityisen kiinnostava tilastojulkaisu.

Poliittinen epävarmuus on edelleen suurta. Ison-Britannian ja EU:n tulevien kauppasuhteiden neuvotteluista odotetaan vaikeita. Lähi-idän geopoliittinen jännite on myös noussut merkittäväksi poliittiseksi riskiksi.

Rahapolitiikka jatkuu toistaiseksi kevyenä – EKP:n tai FED:n korkopolitiikkaan ei vuoden 2020 aikana odoteta merkittäviä muutoksia. Keskuspankkien arvopaperiostot tukevat markkinoiden likviditeettiä ja tunnelmaa.

Markkinakorkojen taso nousee suhdanteiden vahvistuessa, mutta vain maltillisesti. Pitkien swap-korkojen odotetaan lähivuosinakin pysyvän 0–1 prosentin haarukassa. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan nousevan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2024.

Teollinen suhdanne edelleen hyvin heikko – kotitalouksien kulutuskysyntä useimmissa maissa keskeisin kasvun ajuri

OECD:n ennakoivien indikaattoreiden perusteella globaali kasvu olisi asteittain piristymässä vuoden 2020 aikana

Osakemarkkinoiden vahvuus kertoo markkinoiden luottamuksesta suhdannekuvan paranemiseen – markkinoiden tunnelmat toipuneet jopa liiankin nopeasti

Pitkien korkojen loiva syklinen nousu jatkuu – swap-korkojen odotetaan lähivuosina kuitenkin pysyvän 0–1 %:n haarukassa 

EKP:ltä ei enää odoteta merkittäviä lisäkoronlaskuja, positiiviset korot silti vielä kaukana – markkinat odottavat euriborien nousevan nollan yläpuolelle vasta 2024

Myöskään USA:ssa ei odoteta merkittäviä muutoksia FEDin korkopolitiikkaan vuonna 2020 – arvopaperiostot kuitenkin tukevat markkinoiden likviditeettiä ja tunnelmaa

Suomen talouden näkymä

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei vielä 2019 aikana välittynyt Suomeen – kasvu jopa kiihtyi vuoden keskivaiheella.

Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Teollisuuden tilaukset ja tavaraviennin trendi alkoivat vuoden 2019 loppupuolella selvästi heikentyä. Globaali teollinen taantuma näyttäisi siis olevan tarttumassa myös Suomeen, joskin tällä kertaa poikkeuksellisen pitkällä viiveellä.

Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti. Rakentamisen merkitys talouskasvulle on kuluvan nousukauden aikana ollut poikkeuksellisen suuri.

Työllisten määrä kasvoi vielä hieman vuonna 2019, mutta työmarkkinoiden imu on jo selvästi vaimentunut. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen.

Viime vuoden positiiviset yllätykset vahvistivat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvulukuja. Nostimmekin joulukuussa viime vuoden kasvuennustettamme varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.

Myös lähtökohdat alkaneelle vuodelle ovat jonkin verran parantuneet. Nostimme joulukuun suhdannekatsauksessa ennusteemme vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennusteemme pidimme ennallaan 1,0 prosentissa.

Kuntatalouden tila on heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen.

Suomen BKT-kasvu yllättäen piristynyt 2019

Työllisyys kasvoi hieman vielä 2019

Teollisuustuotanto kasvaa yhä, mutta uusien tilausten ja tavaraviennin supistuminen kertovat suhdanneongelmien tarttumisesta myös Suomeen

Rakentamisen jäähtyminen painaa väistämättä BKT-kasvua 2020–2021

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta julkisen sektorin velkaantuminen alkanut uudelleen kiihtyä – kuntataloudessa käänne erityisen dramaattinen

Puinen ”majakka” kohosi maamerkiksi Joensuun kattojen ylle

Lighthouse-nimisen talon harjakaisia vietettiin viime vuoden kevään korvilla maaliskuussa, ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa elokuun lopussa, ja syyskuun alussa viimeinenkin asunto talosta oli vuokrattu.

Talon lupavaiheeseen, urakan kilpailutukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen kului lopulta noin 40 kuukautta, kertoo rakennuttajana toimineen Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Joensuun Elli vastaa kaupungin opiskelija-asunnoista. Talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinaiset rakennustyöt alkoivat pari vuotta myöhemmin.

Hän myöntää, että suunnitteluvaihe oli ajoittain hieman raskas.

– Perustamisvaihe ja itse rakentaminen sujuivat onneksi jo paljon ripeämmin. Heti kun päästiin kakkoskerroksesta ylöspäin, alkoi helpottaa ja suuremmilta vastoinkäymisiltä vältyttiin.

Ojalaisen mukaan idea Suomen korkeimman puukerrostalon rakentamiselle lähti Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupungissa on entuudestaan useita alueelle tärkeitä puurakennuksia, mutta yksi haluttiin myös Penttilänrannan asuinalueelle.

 – Kaupungin tytäryhtiönä halusimme toimia esimerkkinä muille siinä, että puurakentaminen on yksi erittäin potentiaalinen mahdollisuus muiden rakentamistyylien joukossa. Tontilla oli valmis kaava, joka mahdollisti rakentamisen aina 14 kerrokseen asti, joten pitihän se rakennusoikeus käyttää, hän kertoo.

Puurakentamisen monet edut

Lighthouse on Suomen korkein puukerrostalo. Kuva: Rami Saarikorpi
Lighthouse-talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinainen rakentaminen alkoi pari vuotta myöhemmin.

Penttilänrannan puutalo rakennettiin siten, että sen rakenteet säilyivät koko prosessin ajan kuivina. Puun työstäminen on yleensä myös helpompaa kuin betonin.

– Talon runkoa ei tarvinnut sen valmistumisen jälkeen kuivata ollenkaan toisin kuin betonitalon runkoa usein tarvitsee. Myös työmaa-aikaiset olosuhteet olivat puun ansiosta työntekijöille miellyttävämmät kuin tavallisesti betonirakentamisessa, Jarmo Ojalainen kertoo.

Hänen mukaansa puu ei merkittävästi muuta asumismukavuutta esimerkiksi betoniin verrattuna, mutta yksi erityinen etu sillä on.

– Puutalossa ääni ei kaiu niin voimakkaasti kuin betonisessa, joten asuminen on akustisesti erittäin miellyttävää.

Mitä kustannuksiin tulee, on puutalon rakentaminen kertainvestointina Ojalaisen arvion mukaan noin 10 prosenttia kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Hän uskoo tämän muuttuvan tulevaisuudessa, kun rakennustavat kehittyvät.

– Kehityksen myötä puutaloja pystytään tekemään kilpailukykyisemmin kuin aiemmin, eli hintatasokin alkaa varmasti laskea.

Kaikki tarvittavat puuelementit taloon saatiin Stora Ensolta. Seinäelementit on tehty viilupuusta eli LVL:stä, jota valmistetaan Varkaudessa. Lattian välipohjan elementit ovat puolestaan CLT:stä eli monikerroslevyistä.

Asukkaiden mieleen

Talo herätti runsaasti huomiota Joensuussa jo rakennusaikanaan. Paikalla järjestettiin avoimet ovet pariinkin otteeseen.

– Toisella kerralla paikalla kävi kolmen tunnin sisällä lähes 500 ihmistä. Kohde tuntui jo rakennusvaiheessa kiinnostaneen ihmisiä. Sijainti on loistava, lähellä oppilaitoksia, keskustaa ja rautatieasemaa. Lisäksi talosta on todella hulppeat näkymät, Ojalainen sanoo.

Yksi talon asukkaista on Pinja Juurakko, joka opiskelee Joensuun ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Juurakko kertoo viihtyvänsä yksiössään erittäin hyvin.

– Suorastaan yllätyin, kuinka hyvin olen viihtynyt. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut missään vaiheessa. Aion näillä näkymin asua tässä koko opiskeluajan, syyskuussa taloon muuttanut Juurakko sanoo.

Hän allekirjoittaa sen, että puutalossa asuminen on akustisesti toimiva ratkaisu.

– Talossa on tosi hiljaista, eikä kaiu. Tämä on ehdottomasti paikan positiivisimpia puolia. Samoin kuin se, että asukkaat ovat ystävällisiä toisilleen ja kommunikoivat keskenään, vaikka eivät tuntisikaan toisiaan, hän kiittelee.


FAKTA: Tekoja hyvinvointiyhteiskunnan edistämiseksi
Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse on Kuntarahoituksen rahoittama kohde. Kuntarahoituksen rahoittamilla kohteilla ylläpidetään ja kehitetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Rami Saarikorpi

Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty koulu kohoaa Kalajoelle

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva reilun 12 000 asukkaan Kalajoki on tunnettu erityisesti upeista hiekkasärkistään. Kaupunkiin on tämän vuoden aikana luvassa muutakin ainutlaatuista – nimittäin Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty peruskoulu ja samalla suurin Joutsenmerkitty rakennus. Kesällä valmistuvalle Merenojan koululle on myös myönnetty Kuntarahoituksen vihreä rahoitus. Rahoituksen saaminen edellyttää energiatehokkuuden monipuolista huomioimista sekä rakennuksen elinkaaren aikaisen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvien vaatimusten täyttämistä. 

– Ajatus Joutsenmerkistä oli mukana heti suunnittelun alusta lähtien, joten tarjouspyyntöä laadittaessa ehtona oli, että valmis kohde täyttäisi Joutsenmerkin tiukat kriteerit. Hankkeen KVR-urakoitsijaksi valikoitui lopulta YIT Suomi Oy, kertoo Kalajoen kaupungin tekninen johtaja Marko Raiman.

Terveellinen, turvallinen ja liikkumista tukeva koulu

Joutsenmerkki voidaan myöntää ainoastaan rakennukselle, joka on ollut ympäristöystävällinen jo rakennusvaiheessa. Myönnetty Joutsenmerkki myös osaltaan kertoo toteuttajan halusta huomioida kohteen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset keskimääräistä paremmin. Merenojan kouluhankkeen lähtökohtana onkin ollut halu rakentaa terveellinen, turvallinen ja liikkumista tukeva yhtenäiskoulu. Uuden koulun kanssa samalla tontilla sijaitsee myös Kalajoen lukio, jonka oppilaat tulevat käyttämään Merenojan koulun ruokailu- ja liikuntatiloja. Tämän lisäksi uudessa koulussa sijaitsee myös hammaslääkärin vastaanotto sekä kaupungin vapaa-ajantoimen tiloja.

Marko Raiman

– Joutsenmerkityn rakennuksen rakentaminen on prosessi, jossa kaikki rakennusmateriaalit täytyy hyväksyttää etukäteen, eikä tiettyjä materiaaleja ja kemikaaleja voida käyttää lainkaan. Meidän on myös tiedettävä, mitä materiaaleja on käytetty missäkin kohtaa rakennusta, kertoo Raiman.

Joutsenmerkitty rakennus toteutetaan myös tarkkojen kosteudenhallintamallien mukaisesti, ja rakennustöissä edellytetään erityistä P1-puhtausluokkaa. Rakennukseen tulee myös tuulettava alapohjarakenne, ja aikatauluun on varattu tuuletusaika ennen tilojen käyttöönottoa.

Nykyaikaisia ratkaisuja ja energiatehokkuutta

Rakennuksen ympäristöystävällisyyteen ja terveellisyyteen ei suinkaan kiinnitetä huomiota ainoastaan rakennusvaiheessa. Merenojan koulussa on paljon ratkaisuja, jotka tukevat rakennuksen energiatehokkuutta myös sen valmistumisen jälkeen.

– Koululle asennetaan muun muassa aurinkokeräimiä sekä näyttötaulut, joista oppilaat ja opettajat voivat reaaliajassa seurata rakennuksen energiankulutusta. Näitä tietoja voidaan suoraan hyödyntää myös opetuksessa, vaikkapa laskuesimerkkeinä, Raiman kertoo.

Myös koulun sisäilman laatu on asia, johon on haluttu alusta alkaen kiinnittää erityistä huomiota.

– Yksinkertaisesti sanottuna halusimme tehdä asiat niin hyvin kuin ikinä mahdollista – siitä juontaa juurensa myös päätöksemme Joutsenmerkin hakemisesta. Haluamme varmistaa, ettei ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa ilmenisi jatkossakaan, Raiman summaa.

Ympäristömerkintä Suomi Oy:n tietojen mukaan Joutsenmerkitty rakentaminen on nelinkertaistunut kolmessa vuodessa Pohjoismaissa. Myös Marko Raiman uskoo, että ympäristöystävällisemmät rakennustavat tulevat tulevaisuudessa yleistymään entisestään.

– Muistan kuinka vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi kosteudenhallinnan toimintamalli Kuivaketju10 oli asia, jota yritettiin kovasti edistää, mutta tuntui, ettei oikein mitään tapahtunut käytännössä. Tänä päivänä kyseinen toimintamalli on kuitenkin rakennuksilla aivan arkipäivää. Uskon, että sama ilmiö tulee tapahtumaan tulevaisuudessa myös Joutsenmerkitylle rakentamiselle.


FAKTA: VIHREÄ RAHOITUS

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen.

Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:

– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Anne Laiho
Merenojan koulun havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy