Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Aku Dunderfelt: Asuntorakentamisen koronanotkahdusta on paikattava yleishyödyllisellä asuntotuotannolla

Tänään julkaistun Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen mukaan Suomen suurten kaupunkien asuntotarve jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan koronapandemian aiheuttama talouskriisi uhkaa romahduttaa entuudestaan laskusuhdanteessa olleen asuntotuotannon.

VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kasvavilla kaupunkiseudulla tarvittaisiin kahden seuraavan vuosikymmenen aikana jopa yli 700 000 uutta asuntoa. Viime vuosikymmeninä toteutunut tuotantomäärä on ollut keskimäärin 32 000 asuntoa vuosittain. Jos yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, seuraavina vuosikymmeninä uusia asuntoja tarvitaan 35 000 joka vuosi. Tästä lähes puolet on rakennettava pääkaupunkiseudulle.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi saattaa pahimmillaan romahduttaa asuntotuotannon samalla tavalla kuin finanssikriisi reilu vuosikymmen sitten. Jos aiempien talouskriisien kaava toistuu, muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy entisestään. Asuntotuotantotarve saattaa siten kohdistua ennakoituakin vahvemmin suuriin kaupunkeihin.

Yhtälö ei ole helppo. Julkinen sektori joutuu nykytilanteessa ottamaan ison roolin talouden aktiviteetin ja työllisyyden varmistamisessa, eikä asuntorakentaminen ole tässä poikkeus, päinvastoin.  

Valtion tukemaa yleishyödyllistä asuntotuotantoa lisäämällä voi ja kannattaa lieventää koronakriisin rakennustoimialalle aiheuttamaa iskua. Yleishyödyllisellä asuntotuotannolla tarkoitetaan sekä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa että erityisryhmille – esimerkiksi vammaisille, opiskelijoille tai ikäihmisille – suunnattua asuntorakentamista.

On selvää, että kasvukeskuksissa uusia asuntoja tarvitaan talouden suhdanteista riippumatta. Kun vapaarahoitteinen rakentaminen hiipuu, yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitys korostuu. Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimavaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Yleishyödyllisen asuntotuotannon lisäämisellä on merkittävä työllisyyttä ylläpitävä vaikutus, kun vapaarahoitteisen asuntotuotannon määrä liukuu alamäkeä.

Hallituksen lisäbudjettiin sisältyy monta tervetullutta aloitetta yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemiseksi nykyisenä taloudellisesti vaikeana aikana. Suurten kaupunkien MAL-sopimukset mahdollistavat kasvukeskusten asuntotuotannon jatkuvuuden ja ARAn korkotukivaltuuden kasvattaminen on tärkeä edellytys sen pitämiseksi riittävällä tasolla.

Valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja olisi edelleen kehitettävä vuokra-asuntorakentamisen riittävän määrän varmistamiseksi. On hyvä muistaa myös se, että väestön ikääntyessä erityisesti esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa, täysin suhdanteista riippumatta.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Lisätietoja tutkimuksesta:

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimusraportin voi lukea täältä. Kuntarahoitus on yksi tutkimuksen rahoittajista. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat Kuntarahoituksen lisäksi Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Lue myös:

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

KuntarahoitusNäkökulmatTalous

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden.

Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

– Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30000–35000 uudelle asunnolle

Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto

Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.

– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu.

– Joissain arvioissa koronan on nähty muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin. Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue raportti

Asuntotuotantotarve 2020–2040. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 35 p. (VTT Technology; No. 377)

Asuntotuotantotarve 2020-2040Lataa

Taustatietoja tutkimuksesta

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.

Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.

Tutkimus on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.

VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2016, jolloin se pohjautui vuoden 2015 väestöennusteeseen.

Lisätietoja:

Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040508 0983
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702
Aku Dunderfelt, johtaja, rahoitus, Kuntarahoitus, puh. 050 336 3914

NäkökulmatTalous

Skenaario havainnollistaa – pieni muutos, pitkä vaikutus

Talousennustesovelluksen tarjoamista mahdollisuuksista innostuttiin Kuopiossa vuosisuunnittelun yhteydessä helmikuussa, jolloin koronapandemian valtavia vaikutuksia ei osattu edes aavistella. Talouden skenaarioita päätettiin työstää yhdessä Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa huhtikuussa, jolloin Kuopion eri palvelualueiden kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, tilapalvelujen sekä oppimisen ja kulttuurin taloushallinnon edustajat kokoontuivat virtuaaliseen Talous tulevaisuudessa -työpajaan. 

Työpajassa päivitettiin yhdessä 2019 tilikauden toteutuneita lukuja ja osin jo koronan vaikutusarvioita talousennustesovellukseen ja rakennettiin talouden skenaarioita. 

–  Saman pöydän ääressä, tällä kertaa virtuaalisesti, pallottelimme eri vaihtoehtoja. Meillä palvelualueet ovat hyvin itsenäisiä ja keskittyvät omaan tekemiseensä. Oli silmiä avaavaa yhdessä huomata, miten pienetkin liikkeet eri palvelualueilla muuttavat talouden kokonaiskuvaa ja voivat heijastua pitkälle tulevaisuuteen, Kuopion kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva kertoo.

Varsinaisia yllätyksiä työpaja ei tuonut esiin, mutta talouden ennustamiseen suunnitellun talousennustesovelluksen hyödyt nousivat esiin. 

– Työkalu tuo dynaamisesti ja havainnollisesti esiin erilaisten muutosten vaikutukset. Jos itse pusaa erilaisia exceleitä, ei vaihtoehtoisten laskelmien ja oletusten havainnollistaminen kovin helposti onnistu, Kuuva sanoo. 

– Samalla saimme työpajassa jaettua laajemmalle joukolle ymmärrystä siitä, että kaupungin taloudessa on vaikeita aikoja edessä, miten laivan kääntymiseen voidaan vaikuttaa ja minkälaisista asioista päättäjien pitäisi päästä keskustelemaan, Kuuva jatkaa. 

Korona kurittaa, mutta kasvu jatkuu 

Koronapandemiasta johtuvan heikon ennustettavuuden vuoksi tulevan vuoden talouden raamien hahmottaminen on Kuopiossakin siirtynyt keväältä alkusyksyyn. Kuuva aikoo hyödyntää valmisteluissa talousennustesovellusta työpajassa saadun opastuksen pohjalta. 

– Nyt työkalun arvo joutuu todelliseen testiin. Kesälomakauden jälkeen on tarkoitus katsoa yhdessä tilannetta, testata näkymiä ja skenaariovaihtoehtoja, jotta saadaan syksyn suunnittelu vauhtiin ja esityksiä päättäjille. 

Koronan vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä kaupungin taloudessa. 

– Huhtikuun numeroissa näkyy tiettyjen palvelutulojen loppuminen, kun kulttuuri-, joukkoliikenne- ja normaalit terveydenhuoltopalvelut jouduttiin laittamaan kiinni. Verotulojen vähentymisen määrä tulee näkyviin vasta myöhemmin. Toivottavasti ihmiset lähtevät kuitenkin järkevästi käyttämään palveluja ja sitä myötä talous kasvamaan rajoitusten purkamisen myötä. Pahoin pelkään, että menee useampi vuosi ennen kuin Suomessa päästään viime vuoden tasolle. On erittäin valitettavaa, jos työttömien määrä nousee pitkäksi aikaa korkeisiin lukemiin koronan seurauksena, Kuuva harmittelee. 

Kaikesta huolimatta Kuopiossa uskotaan tulevaisuuteen ja kaupungin kehittäminen jatkuu suunnitelmien mukaan. Muun muassa uuden keskustan kylkeen nousevan Savilahden alueen rakentaminen jatkuu aikataulussa. 

– Kasvavassa kaupungissa, kuopiolaisittain hyvän elämän pääkaupungissa, tarvitaan asuntoja ja palveluja. Savilahti on tämän kasvun kärkihanke Kuopiossa.

Talousennustesovellus
Talousennustesovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, joiden päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä.  



Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

KuntarahoitusTalous

”Rakennamme yhteiskuntaa paremmaksi hanke hankkeelta” – asiakkuuspäällikkönä kuntasektorin näköalapaikalla

Hallitus on suositellut etätyötä jatkettavaksi ainakin kesän yli. Sitä, milloin tavallinen toimistoelämä alkaa kunnolla normalisoitua ja onko vanhoihin rutiineihin enää täysin paluuta, ei tiedä tarkasti kukaan. 

Antti Luotolan mielestä sekä hänen omat kollegansa että asiakkaat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen hienosti. Hän pohtii, voiko työelämän muuttuneista tavoista tulla arkipäivää kriisin jälkeenkin. 

– Työn sisältöhän ei ole varsinaisesti muuttunut miksikään, vain tapa tehdä asioita on kehittynyt. Ainakin omassa työnkuvassani etäily on toiminut todella hyvin.  

Kuntarahoitus on poikkeustilanteen aikana järjestänyt asiakkailleen Teamsin välityksellä niin sanottuja koronabriiffejä, eli jakanut räätälöidysti eri asiakasryhmille ajankohtaista tietoa poikkeustilanteesta ja sen vaikutuksista. Luotolan mukaan briiffit on otettu ilolla vastaan. 

–  Ehkä vastaavista tilaisuuksista Teamsissa voi tulla tapa myös tilanteen normalisoiduttua. 

Näköalapaikka ja markkinajohtaja

Luotola aloitti Kuntarahoituksella vuoden 2019 elokuussa. Tätä ennen hän työskenteli Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana reilut 12 vuotta.  

– Olen aina tykännyt tehdä töitä asiakasrajapinnassa. Pidin kovasti silloisesta työstäni Nordealla, mutta halusin haastaa itseäni. Kun Kuntarahoituksen paikka tuli avoimeksi, en miettinyt asiaa hetkeäkään. Ajattelin, että nyt pystyn yhdistämään sekä asiakaskontaktissa olemisen että laajentamaan osaamistani kuntasektorille. Koen olevani tässä hommassa täysin kotonani, Luotola sanoo.  

Niin asiakkuuspäällikön työ kuin Kuntarahoitus työnantajana ovat ylittäneet Luotolan odotukset.  

– Kuntarahoitus on varsinainen näköalapaikka ja markkinajohtaja kuntasektorilla. Sen maine alalla on erinomainen.  

Tavoitteista tärkein

Valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta valmistunut Luotola on asiakkaidensa ensisijainen yhteyshenkilö. Yhdeksän hengen tiimin asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt.  

– Pyrin työssäni sekä itse että yhdessä asiantuntijakollegoiden kanssa ratkaisemaan asiakkaiden lainantarpeita, auttamaan heitä haasteissaan sekä etsimään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jos aiemmat eivät toimi. Näin sitä voisi kuvailla tiiviisti, hän naurahtaa.  

Mikä tärkeintä, hän kokee työnsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.  

– Kuntarahoituksella tuntee tekevänsä konkreettisesti tärkeää työtä. Olemme mukana esimerkiksi koulujen rakentamishankkeissa, eli hanke hankkeelta rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa paremmaksi paikaksi.  

Viitasaarelta lähtöisin olevan Luotolan vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Kotona on kaksi pientä tytärtä ja pari kissaa, joten menoa piisaa.  

– Pyrin käymään ulkoilemassa ja lenkkeilemässä. Pidän myös pubivisailusta, hän kertoo harrastuksistaan.


ANTTI LUOTOLA
○ Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä elokuusta 2019.
○ Lähtöisin Viitasaarelta. Opiskellut Turun yliopistossa.
○ Työskenteli aiemmin 12 vuotta Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana.
○ Harrastaa mm. ulkoilua ja pubivisailua.


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronakriisin teollisuudelle aiheuttaman peräaallon voima ratkaisee Suomen toipumisnopeuden

Koronavirus on aiheuttanut globaalissa taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen. Koronapandemia on iskenyt suoraan reaalitalouden ytimeen ja työllisyyden heikkeneminen on monissa maissa ollut historiallisen nopeaa.

Talouden tuotantokyvyn ylläpito edellyttää terveiden yritysten tukemista koronakriisin yli. Tukitoimien oikea viritys on kuitenkin vaikea tehtävä, koska vielä ei tiedetä, miten pitkään tukea tarvitaan ja kuinka voimakkaasti teollisuuden tukitarpeet tulevat kasvamaan.

Teollisuuteen iskevä peräaalto on Suomen kannalta kriittisin vaihe

Koronaviruksen ensivaiheen talousvaikutukset ovat Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Ennakoivasti toteutettujen rajoitustoimien ansiosta epidemiatilanne on meillä pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta erityisen merkityksellinen kysymys on se, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi hyydyttää globaalin investointikysynnän. Monen suomalaisen teollisuusyrityksen liiketoiminta kiinnittyy investointitavaroita tuottaviin kansainvälisiin arvoketjuihin.

– Pelkona on se, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia. Toisin kuin paikallisessa kuluttajapalvelutuotannossa, teollisuudessa kilpailukenttä on globaali ja heikentynyt kilpailukyky voi johtaa pitkäkestoisiin ja jopa pysyviin tuotantomenetyksiin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Talouden pohjalle syöksyttiin nopeasti, ylös kiipeäminen kestää pidempään

Kuntarahoituksen Suomen talouden ennustelaskelma perustuu skenaarioon, jossa tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa.

– Rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Koronan vaikutukset teollisuuteen kuitenkin levittäytyvät pidemmälle ajalle ja painottuvat vuoden 2020 jälkipuoliskolle. Pisimpään alavireisyys jatkuu investoinneissa. Rakennusinvestointien volyymissa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna, Vesala arvioi.

Yksi ennustelaskelman keskeinen taustaoletus on, että talouden äkkipysähdykseen johtavilta voimakkailta sulkutoimilta jatkossa vältytään eikä mahdollisten uusien epidemia-aaltojen aikana tarvita uusia, koko maata koskevia joukkorajoituksia.

Korona iskee ensin kaupunkeihin

Koronakriisi iskee akuutisti voimakkaimmin kaupunkeihin, koska niissä elinkeinorakenne on erityisen palveluvaltainen ja rahoituspohja nojaa pääosin omiin verotuloihin. Vaikutus kuitenkin leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta myös pienempiin kuntiin ensi vuodesta alkaen. Jo entuudestaan vaikeassa taloustilanteessa olleiden kuntien talouteen korona aiheuttaa siten uuden iskun, josta toipuminen on entistä vaikeampaa.

Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska elektiivisen hoidon lykkäämisten kautta sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia merkittävästi. 

– Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä. Muuttotappiokuntien osalta nämä trendit heikentävät talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, mikä vahvistaa kuntarakenteen muutostarvetta harvenevan asutuksen seuduilla, Vesala sanoo.

Kriisi on uuden alku

– Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla, siten että ne edistävät kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää. Myös työllisyysvaikutuksiltaan merkittävää rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee.

– Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, eivätkä ne saa enää viivästyä, Kallio huomauttaa.

Korona-ajan kokemuksista voi kuitenkin löytyä myös avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

– Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä, Kallio sanoo. 

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus kesäkuu 2020Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

KuntarahoitusTalous

Uutta kassaennustesovellusta kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

Digitaalisissa palveluissa työskentelevän Okko Rostedtin mukaan pilotointi on käynnistynyt positiivisessa hengessä. Kiinnostusta on ollut paljon, ja noin 10 asiakasta on jo käyttöönottanut sovelluksen pilottivaiheen ensimmäisten viikkojen aikana.

– Palvelu likviditeetin hallintaan tulee selkeästi tarpeeseen, Rostedt iloitsee.

Asiakkaat ovat mukana kehittämässä uutta sovellusta, kun kokeilujakson aikana vastaan tulevia haasteita ratkotaan yhdessä.

– Pilotoinnin avulla vahvistamme käyttökokemusten pohjalta palvelun soveltuvuuden asiakkaillemme, ja selvitämme mahdolliset jatkokehityksen tarpeet, Rostedt sanoo.

Toivakka rohkeasti ensimmäisten joukossa

Yksi ensimmäistä piloteista oli Toivakan kunta Keski-Suomesta.

– Kuulin tulevasta kassaennustesovelluksen esittelystä, ja nostin heti käden ylös: Toivakka tulee pilotoimaan! Osui kyllä tarpeeseen, sanoo Toivakan kunnan talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin.

– Breilin oli ensimmäisten joukossa yhteydessä meihin luettuaan uutisen uudesta sovelluksesta. Sovimme heti verkkotapaamisen palvelun käyttöönottamista varten, Rostedt kertoo.

Breilinin mukaan Toivakassa ei ole aiemmin ollut apuvälineitä tai prosessia kassaennustamiseen, joten suunnitelmallisuus ja ennakointi on jäänyt puutteelliseksi. Usein asiat ovat olleet muistin varassa.

– Eihän sitä enää hetken päästä muista, mitä on katsonut. Konkretia on jäänyt vähemmälle, kun on omassa päässään pyöritellyt asiaa. Olen usein miettinyt, että kunpa olisi joku työkalu tähän, Breilin sanoo.

Rostedtille suurin yllätys on ollut se, kuinka vähän asiakkailla ollut järjestelmiä käytössä kassaennustamiseen.

– Henkilöriski pienenee, kun tietoja hallinnoidaan sovelluksessa eivätkä asiat ole muistin varassa. Sovellus myös poistaa Excelin käyttöön liittyvät riskit kaavojen rikkoutumisesta ja tietojen katoamisesta, Rostedt sanoo.

Palvelu käyttövalmiiksi yhdessä verkkotapaamisessa

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden käytössä Toivakka on jo pitkällä. Käytössä on nyt lainasalkku-, talousennuste- sekä uutena kassaennustesovellus. Lainasalkkusovelluksen aktiivisesta käytöstä oli hyötyä myös kassaennusteen käyttöönotossa.

– Käyttöönotto sujuu helposti, kun lainasalkkusovelluksesta tuodaan organisaatioyksiköt ja käyttäjät valmiiksi. Pilottiasiakkaiden kanssa ollaan saatu tunnin Teams-palaverissa sovellus käyttövalmiiksi. Eli minimissään olemme tuoneet ennusteelle tilitiedot ja saldot, Rostedt sanoo.

– Käyttöönotossa luotiin pankkitilit, syötettiin saldot tietystä päivästä alkaen sekä lisättiin toistuvaissuorituksia. Tarkistimme myös lainasalkun ennusteelle tuomat tiedot, Breilin tarkentaa.

Rostedt on huomannut käyttöönotoissa, että jokainen organisaatio tekee asioita vähän omalla tavallaan. Esimerkiksi lainojen laskutus kulkee osalla ostoreskontran kautta, mikä pitää huomioida lainasalkkusovelluksen tietojen siirrossa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Suurimmat käyttöönotoissa eteen tulleet haasteet ovat Rostedtin mukaan olleet lähinnä reskontran datan saatavuudessa ja laadussa. Tiedostomuodot vaihtelevat, ja tietoja voidaan joutua käsin siistimään.

– Monella reskontra ei ole omissa käsissä, vaan sitä hallinnoi ulkoistettu taloushallinto. Se voi lisätä prosessiin kuuluvien selvitysten määrää, Rostedt sanoo.

Sujuvuutta arjen tekemiseen

Kassaennusteen tietojen päivittämisen vaivattomuus oli Breilinille iloinen yllätys.

– Ennusteiden syöttäminen on varsin näppärää. Ennusteen voi tarkistaa päivittäin viidessä minuutissa. Sovellus on todella helppo käyttäjälle.

Sovelluksen käytön tärkeimpänä etuna on myös Rostedtin mukaan juuri käytön sujuvuus. Suuri osa tiedoista saadaan tuotua automaattisesti eri lähteistä. Palvelu mahdollistaa lisäksi yksikkötason sekä konserni- ja konsernitilitason kassaennustamisen.

Uudet pilottiasiakkaat ovat tervetulleita mukaan vielä kesän ja syksyn ajan. Kunnan koolla ei ole väliä, sillä kassaennustaminen on Rostedtin mukaan tärkeää kaikille.

– Yhteisenä tavoitteenamme on, että meillä olisi tämän vuoden loppuun mennessä mahdollisimman hyvä uusi palvelu osana Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden ekosysteemiä, Rostedt sanoo.

Teksti: Jenni Heikkilä
Kuva: Sami Lamberg

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntarahoitus

Sijainti ratkaisee – Nurmijärvellä panostetaan asukkaisiin ja elinkeinoelämän kehittämiseen

Ville, miten Nurmijärven kunnalla menee? 

”Nurmijärvellä menee oikein hyvin. Väkimäärä kasvaa tasaisesti, ja yritys- ja asuintonteille riittää kysyntää. Nurmijärven erinomainen sijainti pääkaupunkiseudulla Helsinki–Tampere  kasvukäytävällä tukee kunnan kasvun jatkumista myös tulevaisuudessa. Tämä on Helsingin sisääntuloväylistä suurin ja nopeimmin kehittyvä. 

Kasvun vastapuolena on kunnan mittava velkataakka. Nurmijärven investointitahti on ollut raskas usean vuoden ajan, eivätkä kunnan verotulot ole kehittyneet väestön kasvun mukana. Vaikka Nurmijärven verotulopohja kuuluu Suomen vahvimpiin, viime vuosien talouden korkeasuhdanne ei ole välittynyt verotuloihin.  

Jos kuntataloudessa oli hankaluuksia ennen koronaa, on nykyisten talousennusteiden valossa hankaluuksista siirrytty jo kriisivaiheeseen. Koronakriisi iskee erityisesti verotuloihin, mutta myös sote-kuluihin. Suomen kuntatalous on vuosikaudet ollut rahoitusjäämäinen, ja krooninen velkaantuminen on hyväksytty. Koronan syventäessä talouden ahdinkoa entisestään toivon, että jatkuvan velkaantumisen hyväksyttävyys nousisi kunnolla päättäjätason keskusteluun. Ikääntyvä väestö, työikäisen väkimäärän väheneminen, heikko taloussuhdanne ja mahdollisesti nousevat lainakorot muodostavat todellisen riskin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle.”

Mitä uutta Nurmijärvellä tapahtuu? 

”Syksyllä 2021 valmistuva ohikulkutie, joka kiertää Klaukkalan keskustaajaman, vaikuttaa oleellisesti Klaukkalan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Uusi ohitustie vähentää läpiajoliikennettä Klaukkalantiellä ja mahdollistaa keskustaajaman laajentamisen. Ohikulkutietä ympäröivät alueet soveltuvat hyvin esimerkiksi asumiseen ja yritystoimintaan.

Klaukkalan ohitustie on myös kirvoittanut keskustelun Kehä IV -hankkeesta. Ajatuksena on, että tietä jatkettaisiin Tuusulanväylälle siten, että tieosuus kulkisi Etelä-Tuusulan ja Pohjois-Vantaan välillä. Uudella kehätiellä olisi suuri vaikutus koko maakuntaan ja etenkin Keski-Uuteenmaahan, jossa poikittaisyhteydet ovat lähes olemattomat. 

Infrarakentamisen lisäksi kunnan palveluverkkoa ollaan modernisoimassa siten, että pitkällä aikavälillä tuotannon taloudellinen tehokkuus kasvaisi ja toiminnalliset olosuhteet parantuisivat oleellisesti. Päätöksiä verkon kehittämiseksi tullaan tekemään kuluvan vuoden syksystä alkaen.”

Mikä on Nurmijärven kunnan suurin vahvuus? 

”Asuntomarkkinoilla painotetaan aina sijaintia, mutta kyllä se sijainti ratkaisee valtavasti kunnissakin. Moni ihminen haluaa nykypäivänä asua väljästi turvallisessa ympäristössä, mutta kuitenkin lähellä pääkaupunkiseudun sykettä. Tätä me pystymme nimenomaisesti tarjoamaan Nurmijärvellä.  

Vieraat tekevät juhlan, asukkaat tekevät kunnan. Sijainnin rinnalla Nurmijärven suurin vahvuus onkin väestö. Työttömyysaste on verrattain matala ja väestö on tervettä. Monipuolinen väestön ikärakenne on niin ikään vahvuutemme. On lapsia, nuoria, työikäisiä ja senioreita. Kunnan elinvoimatyön kannalta on tärkeää, että eri-ikäinen väestö saadaan pidettyä tyytyväisenä jatkossakin. Tämä vaatii erilaisten palvelutarpeiden huomioimista palvelutuotannon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä.”

Entä missä asioissa Nurmijärvellä on parantamisen varaa? 

”Nurmijärven elinkeinoelämä vetää hyvin. Yritystonteille on kova kysyntä, ja kunnassa tehdään aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Meitä ei kuitenkaan tunneta syystä tai toisesta dynaamisesta elinkeinoelämästä, ja tässä olisi profiloitumisen paikka. Nurmijärvellä on kaikki edellytykset siihen, että tulevaisuudessa meidät tunnetaan Keski-Uudenmaan yritys- ja elinkeinoelämän keskittymänä.”

Mistä Nurmijärveen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon? 

”Pääkaupunkiseudulla ei usein muisteta tai edes tiedetä, kuinka lähellä Nurmijärvi on. Ajatellaan, että tänne on Helsingistä pitkäkin matka. Todellisuudessahan tänne huristaa pääkaupungista hieman yli puolessa tunnissa. Itse asun Vantaalla Kivistössä, ja työmatkaan kuluu vajaa parikymmentä minuuttia suuntaansa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin monella tuttavallani Kehä III:n sisäisessä työmatkaliikenteessä.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

”Olen Satakunnasta kotoisin ja siellä aloittanut urani: ensin Kokemäen kaupungilla ja sittemmin Porin kaupungilla. Porista siirryin Asikkalaan controlleriksi suunnittelemaan sote-palveluiden tehostamista. Toimin myös pari vuotta Asikkalan talousjohtajana ennen nykyistä Nurmijärven-pestiäni, jossa aloitin 2018 elokuussa.”

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

”Viimeksi taisin lukea Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti -kirjan. Kirja oli hyvä muistutus siitä, että nöyränä kannattaa pysyä aina – etenkin silloin, kun menee hyvin. Mitä paremmin menee, sitä enemmän on myös menetettävää.”

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Kuulisin mielelläni, miten Hanna Hurmola-Remmin uranvaihdos on sujunut. Hanna on vastikään siirtynyt Hollolasta Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtajaksi. Loistava rekrytointi Heinolalta! Hanna on kuntatalouden rautainen ammattilainen, jonka osaamista saa aina ihmetellä.”


VILLE RAJAHALME
Työ: Talousjohtaja, Nurmijärven kuntakonserni
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri
Syntynyt: 1990
Asuu: Vantaalla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: haastateltavalta

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2020

Epidemian hallinnassa ollaan siirtymässä vaikeimpaan vaiheeseen, jossa rajoitustoimia puretaan ja yritetään samalla pitää tartuntamäärät aisoissa. Talouden investointi- ja kulutusrohkeus sekä kansainvälisen kaupan toimitusketjut toipuvat lopullisesti vasta kun pandemia globaalisti selätetty.

Talouden äkkipysähdys on ollut odotettuakin voimakkaampi. Kulutus, tuotanto, työllisyys ja tulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet nopeammin ja enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Koronaviruksella on pitkäkestoinen vaikutus moneen toimialaan eikä talous todennäköisesti palaa normaaliteholleen pariin kolmeen vuoteen. Ennusteissa oletetaan pahimman pudotuksen kuitenkin olevan alkukesään mennessä ohi ja elpymisen uskotaan käynnistyvän vuoden 2020 jälkipuoliskolla.

Julkiset taloudet velkaantuvat voimakkaasti, koska tuotantokapasiteetin ja työllisyyden varjelemiseksi valtiot joutuvat ottamaan merkittävän osan koronatappioista kontolleen.

Keskuspankkien voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusolosuhteet ovat säilyneet kohtuullisina – korkotason odotetaan pysyvän pitkään hyvin alhaisena. Euroopan keskuspankki on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia, mikä on pysäyttänyt euribor-korkojen nousun sekä edistänyt luotonvirtausta reaalitalouteen. EKP:n uusin arvopaperien osto-ohjelma PEPP tukee pahiten koronaepidemiasta kärsivien maiden velanottoa yhdessä euroryhmän ja koko EU:n tukitoimien kanssa.  Saksan perustuslakituomioistuimen päätös vaatia EKP:ltä lisäperusteluja massiivisille arvopaperiostoille on kuitenkin merkittävä epävarmuustekijä, jolla voi olla vaikutuksia EKP:n tulevaan toimintakykyyn.

Epidemiatilanne vakautunut, mutta taudin aisoissa pitäminen on yhä suuri haaste

Maailmantaloudessa erittäin jyrkkä käänne heikompaan – palvelualat kärsivät ensin, mutta myös teollisuudessa suhdanneodotus selvässä laskussa

Korona näkyy voimakkaasti jo Q1/2020 BKT-luvuissa, vaikka pääosa vaikutuksista tulee vasta Q2/2020

USA:ssa korona on pyyhkäissyt 10 vuoden työllisyys-kasvun miltei kokonaan pois – työttömyysaste lähes 15 %

Vaikka koronavaikutukset tuntuvat vielä pitkään, ennusteissa elpymisen odotetaan käynnistyvän vuoden 2020 aikana

Julkinen velkaantuminen on käytännössä ainoa vaihtoehto, mutta kestääkö julkistalouksien velkakapasiteetti?

Kehittyneiden talouksien tapauksessa vastaus on pääsääntöisesti ”kyllä”, kun maiden varat ja velat ovat samassa valuutassa. Parhaassa asemassa ovat ne, joilla oma keskuspankki ja valuutalla reservivaluutan asema, kuten USA ja Japani.

Euroalueella yhteisvaluutta luo omat haasteensa. Mitä eroa on omalla ja yhteisellä valuutalla ja keskuspankilla? Entä mikä vaikutus on Saksan perustuslakituomioistuimen linjauksilla? Viime kädessä markkinoiden luottamus ratkaisee.

Suurimmassa vaarassa ovat kehittyvät taloudet, joiden veloista suuri osa on vieraassa valuutassa.

Keskuspankkien tukitoimet vahvistavat luotonvirtausta reaalitalouteen ja julkistalouksien velanottokykyä

Saksan perustuslakituomioistuimen päätös kuitenkin varjostaa luottamusta EKP:n tulevaisuuden toimintakykyyn: Etelä-Euroopan maiden korkojen vakauttaminen edellyttää lisää tukitoimia.

EKP:n pankkien rahoitusolosuhteita helpottavat toimet ovat pysäyttäneet euribor-korkojen nousun

Markkinat odottavat euribor-korkojen palautuvan matalammalle tasolle ja pysyvän negatiivisina koronakriisiä seuraavina toipumisen vuosinakin.

Pitkät korko-odotukset pysyneet myös hyvin alhaisina, mutta 08/2019 ja 02/2020 pohjatasoja ei näillä näkymin aliteta

Osakemarkkinat luottavat V-tyylin elpymiseen, yrityslainoissa riskilisät ovat kuitenkin jääneet roikkumaan koronakriisiä edeltävää tasoa korkeammalle

Suomen talouden näkymä

Tuotantorakenteen erojen vuoksi koronakriisin alkuvaiheen vaikutukset voivat jäädä Suomessa euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi.

Kansainvälisen talouden yhtäaikainen jäähtyminen on kuitenkin Suomen vientiteollisuudelle merkittävä riskitekijä – teollisuuden peräaalto iskee investointitavaroiden arvoketjuihin viiveellä.

Myös rakentamisen kasvukontribuutio kääntyi jo vuoden 2019 jälkipuoliskolla negatiiviseksi. Korona hidastaa aloitettuja rakennusprojekteja sekä lykkää uusien käynnistämistä. Koronavaikutukset rakentamiseen voivatkin olla suurimmillaan vasta ensi vuonna.

Suomen talousennusteiden erityispiirre on hidas elpyminen, mitä selittävät ennen kaikkea koronaepidemian vientiin viiveellä iskevät vaikutukset. Valtiovarainministeriön ennusteissa BKT supistuu vuonna 2020 5,5 % ja kasvaa vain 1,3 % vuosina 2021–2022. Vesa Vihriälän työryhmän BKT-arvio on vielä synkempi: 2020 -9%, 2021 +0,8% ja 2022 +1,3%.

Koronakriisin välttämättömissä torjuntatoimissa julkisen talouden rahoitusasema heikkenee merkittävästi. VM:n painelaskelmissa valtion ja kuntien velka kasvaa noin 60 miljardilla vuoteen 2024 mennessä ja velkasuhde nousee lähelle 80 prosenttia. Vihriälän työryhmä ehdottaa kolmevaiheista selviytymisstrategiaa, jossa julkisen talouden tasapainotus pitäisi aloittaa viimeistään vuonna 2023.

Valtiovarainministeriö ja Vihriälän työryhmä ennustavat Suomen taloudelle hidasta toipumista

Talousluottamus heikentynyt erityisesti kulutussektorilla mutta myös teollisuudessa ja rakentamisessa – tavaravienti yski jo ennen koronakriisiä

Rakentamisen kasvukontribuutio kääntyi negatiiviseksi 2019 lopulla – asuntoaloitukset piristyivät lämpimän talven ansiosta, mutta jatkossa korona iso epävarmuustekijä

Työllisyyden heikkenemisen odotetaan jäävän maltilliseksi – lomautusjärjestelmä toimii lyhyessä mutta terävässä taloussokissa hyvänä puskurina

Koronakriisi iskee julkistalouteen vähintään finanssikriisin voimalla – velkasuhde nousee uudelle tasolle

Valtion ja kuntien nettovelanotto kasvaa 2020–2024 arviolta noin 60 miljardilla eurolla.

Vihriälän työryhmän kolmivaiheinen selviytymisstrategia

  1. Vahinkojen minimointi
    Yritysten suoran tuen lisääminen ja työllisyyden tukeminen akuutissa epidemiavaiheessa
  2. Kysyntää tukeva finanssipolitiikka, kun talouden toiminta alkaa normalisoitua
    Ei vero- ja tulonsiirtopolitiikan säätämistä vaan julkisia investointeja: infra, asuntorakentaminen, koulutus, innovaatiot, green transition -investoinnit
  3. Tuotantopotentiaalin vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen
    Talouden rakenteelliset uudistukset (osaaminen, työmarkkinat, julkisen palvelutuotannon tehokkuus) sekä ”kipupaketti” julkisten menojen sopeuttamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi.

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05-2020Lataa

Osallistu markkinakatsauksen esittelyyn verkkotapahtumassa 20.5.2020

Toukokuusta 2020 alkaen Kuntarahoitus esittelee kuukausittain tuoreimman markkinakatsauksen tärkeimpiin huomioihin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla Teams-tapahtumassa.

Ensimmäinen markkinakatsaustapahtuma järjestetään 20.5.2020 klo 10.00-10.45. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkin löydät tästä >.

Tilaisuus on maksuton, mutta kapasiteettia on rajoitetulle osallistujamäärälle.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusTalous

Tehokas kehitysasiantuntija ylläpitää positiivisuutta poikkeusoloissa

Kun Kuntarahoituksen HR:n ja viestinnän kehitysasiantuntija Tiina Lammin kanssa keskustelee, pistää merkille hersyvän huumorintajun ja positiivisen asenteen. Iloa ja energiaa riittää, vaikka vallitseva poikkeustilanne aiheuttaa muutoksia Kuntarahoituksenkin arkeen: jokapäiväinen työ tärkeät asiakaskontaktit mukaan lukien hoidetaan nyt toistaiseksi etänä kotitoimistoilta käsin. 

Lammilla on etätyön sujuvuudessa keskeinen rooli, sillä hän vastaa osaltaan talon sisäisen viestinnän kokonaisuuden hallinnasta, kuten viestintävälineistä, sisällöntuotannosta ja tiedottamisesta. 

– Aamu alkaa tietenkin aina kahvilla. Käyn heti päivän alussa läpi kaikki viestinnän käytössä olevat kanavat ja sähköpostit. Etenkin näin poikkeustilanteessa on tärkeä pysyä jatkuvasti ajan tasalla siitä, että kaikki viestintävälineet toimivat, ja niitä osataan myös käyttää. Yhteisessä statuspalaverissa käydään kaikki olennaiset asiat läpi, Lammi kertoo työpäivänsä kulusta. 

Työviikko koostuu pitkälti erilaisista suunnittelu- ja työpalavereista. Lammi työskentelee paljon myös erilaisten kehitysprojektien parissa. 

– Yrityksen ja sen osaajien pitää pystyä kehittymään jatkuvasti. Pyrin omassa työssäni mahdollistamaan kehityksen läpivientiä viestinnän avulla. 

Hyvä ja tiivis fiilis

Tiina Lammi tuli talon vastaanottoon assistentiksi vuonna 2011. Henkilökohtainen urapolku nykyiseen pisteeseen on hyvä esimerkki siitä, millainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla. 

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee. 

Kiitos lähtee myös työyhteisön suuntaan. 

– Parasta työssäni ovat ehdottomasti ihanat työkaverit. Olen vuosien mittaan saanut paljon rakkaita ystäviä, joiden kanssa olemme tekemisissä vapaa-ajallakin. Kuntarahoitus on työyhteisö, jossa saa sanoa ääneen vaikeitakin asioita. 

Kuntarahoitus on muutaman viime vuoden aikana panostanut vahvasti arvotyöhön ja yhteisiin arvoihin: avoimuuteen, vastuullisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen. Varsinkin kaksi ensimmäistä toimivat selkeinä ohjenuorina Lammin työssä. 

– Haluan olla helposti lähestyttävä ja avoin tyyppi niin yrityksen sisällä kuin ulos viestittäessä. Kun pankkisektorilla toimitaan, on vastuullisuus selkärangassa. Kaikki työ, mitä tehdään, on asiakkaan hyväksi. Oma tehtäväni on huolehtia, että asiakasrajapinnassa työskentelevillä asiantuntijoilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa parhaita mahdollisia ratkaisuja asiakkaille. Viestintä on tässä avainasemassa, Lammi sanoo. 

Hän tekee tiiviisti työtä myös työnantajakuvan kehittämiseksi. Tässä Lammi näkee Kuntarahoituksen osalta pelkkiä mahdollisuuksia. 

– Mielikuva alasta on hieman sellainen, että kaikki rahoitusalan ihmiset edustavat automaattisesti stereotyyppistä pankki-ihmistä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuntarahoituksessakin on paljon eri alojen ihmisiä ja monenlaiselle osaamiselle on kysyntää. Poikkitieteellisyydestä on pelkkää hyötyä. Tehtävien kirjo on laajentunut varsinkin digitalisaation myötä moneen suuntaan, itse kansainvälistä liiketaloutta opiskellut Lammi toteaa.


Tiina Lammi ja mäyräkoiransa Salli ja Pottu
Metsälenkit mäyräkoirien Sallin ja Potun kanssa tuovat vastapainoa etätyöläisen arkeen.


Vastapainoa tarvitaan

Nyt etäviikkoja on kertynyt jo useita. Lammin mukaan ensimmäinen viikko meni järjestäytymiseen ja erilaisen työtavan omaksumiseen, päivät pitivät sisällään runsaasti koulutuksia etätyövälineistä ja muuta ohjeistusta henkilökunnalle. Alkuhämmennyksen jälkeen uudet rutiinit alkoivat asettua uomiinsa.

– Pari viime viikkoa hommat ovat pyörineet jo business as usual. Viestinnän merkitys on korostunut entisestään, kun kaikki työskentelevät hajallaan. Olemme yhdessä yrittäneet ylläpitää hyvää fiilistä, ja johdolle haluaisin antaa erityiskiitoksen aktiivisesta viestinnästä, Lammi sanoo. 

– Tämä on ollut pakollinen digiloikka kaikille. Ehkä uudet tavat tehdä työtä jäävät elämään kriisin jälkeenkin, hän jatkaa.  

Lammi haluaa pitää kiinni itselleen tärkeistä vapaa-ajan rutiineista poikkeusaikanakin. Pitkät metsälenkit rakkaiden mäyräkoirien, Sallin ja Potun, kanssa, omakotitaloasumisen askareet miehen kanssa Vantaan Vallinojalla, maastopyöräily ja lukeminen tuovat kaivattua vastapainoa etäkonttorin kiireisiin. 

– Metsäreitti alkaa heti takapihaltamme, joten luonnon rauhaa ei tarvitse kaukaa hakea.


Teksti: Pihla Hakala 
Kuvat: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Esa Kallio: Julkiset investoinnit ovat tärkeitä talouden elvyttäjiä

Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Rakennusalan suhdanne oli Suomessa hiipumassa jo ennen koronakriisiä, ja kriisi todennäköisesti kasvattaa notkahdusta entisestään. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon hiipumista on siksi korvattava yleishyödyllinen asuntotuotannon lisäämisellä, sillä kasvukeskusten asuntotarve kasvukeskuksissa ei tule pienenemään. Myös esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa suhdanteista riippumatta.

Yleishyödyllisen asuntotuotannon volyymien lisäys edellyttää ARA:n korkotukivaltuuden kasvattamista pikaisesti, sillä nykyisellä investointivauhdilla korkotukivaltuus uhkaa loppua syyskuun aikana.  

Elvytystoimet kaipaavat rinnalleen rakenteellisia uudistuksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja kuntien tehtävien priorisoimista. Julkisilla investoinneilla tehtävä elvytys antaa myös tilaisuuden nopeuttaa talouden rakennemuutosta kohti kestävää ja vihreää taloutta, joka on korkealla sekä Suomen hallituksen että Euroopan komission agendalla.

Merkittäviä pitkäaikaisia ilmastovaikutuksia saadaan muun muassa energia- ja raideinvestointien avulla. Nykyolosuhteissa Suomesta puuttuu kuitenkin niiden pitkäaikaiseen rahoitukseen sitoutunut taho.

Ratahankkeiden rahoitukseen osallistumalla Kuntarahoitus voisi varmistaa rahoituksen saatavuuden kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä kuitenkin edellyttää Kuntien takauskeskusta koskevan lain muuttamista niin, että Kuntien takauskeskuksen takauksella hankittuja varoja voidaan käyttää myös valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden rahoittamiseen silloin kun hankkeeseen liittyy kunnallinen intressi. Energiainvestoinneissa puolestaan valtiontukisäännöt estävät usein Kuntarahoitusta rahoittamasta hankkeita, vaikka niistä vastaisi kunnallinen energiayhtiö.

Energia- ja raidehankkeiden tapaiset investoinnit sopivat erityisen hyvin koronaepidemian kaltaisen kriisin elvytykseen. Ne parantavat Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä, työllistävät merkittävästi ja edistävät talouden vihreää rakennemuutosta. Näiden hankkeiden etenemistä olisi vauhditettava mahdollistamalla myös Kuntarahoituksen osallistuminen niiden rahoitukseen.

Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostama varainhankintajärjestelmä on osoittautunut sekä finanssi- että koronakriisien aikana vakaasti toimivaksi ja asiakkaille edulliseksi järjestelmäksi. Järjestelmää on järkevää hyödyntää myös isojen infrahankkeiden rahoituksessa. Aivan kuten reilu vuosikymmen sitten finanssikriisin aikana, myös koronakriisissä olemme kyenneet jatkamaan varainhankintaamme kansainvälisillä markkinoilla ja jatkamaan luotonantoa asiakkaille normaaliin tapaan.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

NäkökulmatTalous