Oululaisen Momo’s Bubblesin tiimissä ovat mukana Oulun kansainvälisen koulun
yhdeksäsluokkalaiset Lucrezia Adora Ng, Raya Amokachi, Raha Torabihaghighi ja
John Joseph.
Momo’s Bubblesin tuote on taiwanilainen kuplatee, maitopohjainen
teejuoma, jonka pohjalla on pureskeltavia tapiokapalloja. Maailmalla
supersuosittu juoma on Suomessa vielä eksoottinen. Oulussa Momo’s Bubbles on
ensimmäinen kuplateetä tarjoava yritys.
Persoonallinen, erottuva
brändi ja innostunut ote toi voiton
Nuori Yrittäjyys ry:n kumppaniyritysten edustajista koostuva tuomaristo
piti Momo’s Bubblesin liikeideaa ajankohtaisena. Erityisesti heidät vakuuttivat
vahva, autenttinen ja persoonallinen brändi sekä tiimin asenne
yritystoimintaan.
– Momo’s Bubbles suorastaan kuplii iloa. Tiimin energisyys tarttuu
herkästi asiakkaisiin, mutta myös varsinainen tuote eli kuplatee on saanut
asiakkailtaan erinomaista palautetta. Tiimi on yrittäjyysohjelman aikana
kehittänyt juoman tuotantoprosessia, eri makuja ja erikoisruokavalioihin
sopivia vaihtoehtoja kunnianhimoisella tavalla, sanoo Kuntarahoituksen
tuomarina finaalissa toiminut osastonjohtaja Kirsi Räbinä.
– Tiimin esiintyminen on erittäin luontevaa, ja iloinen brändi-ilme on
tekijöidensä näköinen. Liikeidealla on paljon kehityspotentiaalia ja myös
laajenemismahdollisuuksia yhteistyösopimusten tai lisensioinnin kautta,
tuomaristo arvioi. Vaikka markkinoilla on paljon erilaisia juomia tarjoavia
ketjuja, tuomaristo uskoi Momo’s Bubblesin pystyvän erottumaan kilpailijoistaan
positiivisella tavalla.
Hyvä kiertämään
Momo’s Bubblesin logo kuvaa sen maskottia, Momo-laiskiaista. Yritys lahjoittaa
kymmenesosan liikevaihdostaan hyväntekeväisyyteen. Tuotoilla tuetaan Amazonin
sademetsäpaloissa uhanalaisiksi joutuneita laiskiaisia.
– Momo’s Bubblesin tiimi tulee pääsemään vielä pitkälle.
Voittajatiimillä on vahvasti eteenpäin pyrkivä asenne ja halu vaikuttaa
ympäröivään maailmaan, Kirsi Räbinä sanoo.
Kuntarahoituksen #Huomisentekijät-palkinnon
voittava tiimi saa palkinnokseen Jennysvoices-tubekanavalta tutun Jenny
Pitkäsen sparraussession. Pitkänen on itse NY-toiminnan alumni, jonka oma
NY-yritys pääsi aikoinaan Uskalla yrittää -kisan valtakunnalliseen finaaliin.
Sosiaalinen media on
ollut keskeisessä roolissa Jenny Pitkäsen oman uran rakentumisessa, ja hän on
lupautunut antamaan voittajatiimille vinkkejä heidän yrityksensä somemarkkinointiin.
Sparraussession tarkempi sisältö sovitaan yhdessä voittajajoukkueen kanssa.
Katso Momo’s Bubblesin yritysesittely tästä:
Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi viime viikolla oman arvionsa Suomen talouden tulevien vuosien kehityksestä. VM ennakoi koronakriisin supistavan bruttokansantuotetta kuluvana vuonna 5,5 prosenttia.
Vuoden 2020 ennuste voi äkkiseltään tuntua maltilliselta, jopa optimistiselta, jos sitä vertaa moniin muihin viime aikoina julkaistuihin laskelmiin. Esimerkiksi IMF ennustaa, että euroalueen BKT laskisi vuonna 2020 7,5 prosenttia ja kaikkien kehittyneiden talouksien BKT keskimäärin yli 6 prosenttia.
Toki VM esitteli myös vaihtoehtoisen riskiskenaarion, jossa
talous syöksyisi tänä vuonna peräti 12 prosenttia. Peruslaskelma on kuitenkin
se, jonka mukaan mennään.
Sulkutoimien suorien vaikutusten arvioidaan olevan Suomessa keskimääräistä pienemmät…
Peruslaskelman taustaoletukset ovat hyvin samankaltaiset kuin vastaavissa muissakin skenaarioennusteissa: yhteiskunnan sulkutoimet jatkuvat noin kolme kuukautta, minkä jälkeen vuoden kolmannelta neljännekseltä alkaen talouden asteittainen normalisoitumisen käynnistyy ja kasvu elpyy.
Arvio verrokkimaita maltillisemmasta talouden supistumisesta
vuonna 2020 perustuu olettamaan, että tuotantorakenteemme kestää sulkutoimia
hieman teollisuusmaiden keskiarvoa paremmin. Yritykset, joilla on vähän
pidemmälle ulottuvat tilauskirjat ja joiden liiketoiminta ei perustu
päivittäisiin transaktioihin, ovat Suomessa keskimääräistä suuremmassa
roolissa. Myös julkisen palvelutuotannon suurehkolla osuudella lienee oma
merkityksensä.
…mutta maailmantalouden taantuman heittämä peräaalto iskee meihin muita kovemmin
VM:n ennusteen optimistisuus on kuitenkin vain näennäistä. Peruslaskelma luo varsin apaattisen kuvan talouden pidemmän aikavälin kehityksestä: VM ennustaa vuosille 2021 ja 2022 vain 1,3 prosentin kasvua. Tämä on sikäli yllättävää, että talouden voimakkaan mutta lyhyen pudotuksen jälkeen olisi luontevaa odottaa BKT:n kasvavan seuraavana vuonna huomattavasti keskimääräistä vauhdikkaammin. Loppuvuonna käynnistyvän elpymisen luulisi tuottavan vuodelle 2021 muhevasti kasvuperintöä. Esimerkiksi IMF odottaakin ensi vuodelle teollisuusmaihin yleisesti 4–5 prosentin kasvua.
VM:n peruslaskelmassa elpyminen ja kasvuperintö jäävät vaisuiksi. Jos on Suomen talous keskimääräistä vastustuskykyisempi koronan ensimmäisen aallon vaikutuksille, on se valitettavasti muita haavoittuvaisempi vientiin iskevälle peräaallolle. Olemme hyvin riippuvaisia kansainvälisen kaupan ja globaalin investointikysynnän imusta. Maailmantalous on koronan vuoksi syöksymässä yhtäaikaiseen taantumaan, mikä on myrkkyä vientiteollisuutemme näkymille.
Toinen Suomen talouden toipumista hidastava tekijä on
rakentamisen jäähtyminen. Rakentaminen oli jo muutenkin muuttumassa kasvun
lähteestä kasvun jarruksi. Koronakriisi entisestään synkentää
rakennusinvestointien näkymää ainakin seuraavan parin vuoden sihdillä.
Peruslaskelmassa BKT ja työllisyys ovat vielä vuonna 2024 viime vuotta
alempana
VM:n peruslaskelman synkeyttä kuvaa, että siinä bruttokansantuotteen odotetaan vielä vuonna 2024 olevan viime vuoden tason alapuolella. Asukasta kohden laskettu BKT olisi vuonna 2024 lähes 2 prosenttia pienempi kuin 2019. Elintaso jäisi siis pitkäkestoisesti koronakriisiä edeltävää aikaa matalammaksi.
Koronakriisin syvyyteen nähden työllisyysvaikutusten
odotetaan jäävän sangen maltillisiksi. Työttömyyden VM arvioi nousevan noin 8
prosentin tuntumaan ja kääntyvän lievään laskuun vuonna 2022. Työllisyysaste
painuu vuonna 2020 71,2 prosenttiin, mutta alkaa hitaasti elpyä jo ensi vuonna.
Työllisyysaste jää kuitenkin pitkäkestoisesti alle 72 prosentin ja on vuonna
2024 arviolta 71,8 prosenttia. VM:n ennusteen perusteella voidaan arvioida,
että työllisten määrä laskee tänä vuonna noin 50 000:lla. Talouden hitaan
toipumisen vuoksi työllisten määrä on vuonna 2024 edelleen lähes 40 000
pienempi kuin vuonna 2019.
Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka paisuu yli 200 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä
Koronakriisistä syntyy valtavia tappioita, joita veronmaksajat joutuvat merkittävissä määrin ottamaan kontolleen. Näin pitääkin olla, sillä jos julkinen talous ei nyt tekisi kaikkea voitavaansa talouden tuotantokyvyn turvaamiseksi, seurauksena olisi paljon syvempi lama ja suuremmat julkisen talouden menetykset myöhempinä vuosina.
Silti VM:n laskelmassa julkisen talouden velkaantumisluvut ovat kylmäävää luettavaa. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka paisuu vuoteen 2024 mennessä noin 60 miljardilla yli 200 miljardiin euroon.
Koronasta tulee jälkipolville mittava lasku entuudestaan suurena ammottavan kestävyysvajeen lisäksi.
Timo Vesala
Kirjoittaja on
Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:
Moni kunta on tarttunut nopeasti toimeen auttaakseen vaikeuksia olevia sektoreita. Omaa laskujenmaksua ja suunnitteilla olleita hankintoja joudutetaan, yrityksiä vapautetaan vuokranmaksusta, yrityksille tarjotaan edullista kriisilainaa, palveluseteleillä luvataan vauhdittaa kysyntää heti rajoitusten purkamisen jälkeen, suunniteltujen rakennustöiden aikaistamista selvitetään… lista on pitkä.
Lue MustReadin juttu eri puolilla maata kehitetyistä pelastuspaketeista tästä.
Vaikuttajamedia MustReadin Tämä toimii! -sarja esittelee kuntien ja kaupunkien uusia toimintatapoja. Sarjan mahdollistavat Kuntarahoitus ja Kuntaliitto. Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin, vaan toimitus on valinnut juttujen aiheet journalistisen työn ja kunnille tehdyn kyselyn perusteella. Ehdotuksia onnistuneista uudistuksista voi edelleen lähettää osoitteeseen info (at) mustread.fi.
Kuntarahoitus mandatoi
viisivuotisen viitelainan tiistaina 14.4. ja merkintäkirjat avattiin seuraavana
aamupäivänä. Alustava hintaindikaatio oli 20 korkopistettä yli vastaavan
koronvaihtosopimuskoron. Kun lainan kysyntä kasvoi tunnissa kahteen miljardiin
euroon, indikaatiota tiukennettiin +18 korkopisteeseen. Lopulta merkintäkirja
kasvoi 3,6 miljardiin euroon ja viitelainan hinnoittelu tiukentui lopulta +16
korkopisteeseen.
Laina-allokaatiossa 46 %
merkinnöistä jakautui keskuspankeille ja julkisille instituutioille, 45 %
pankeille, 7 % rahastonhoitajille ja 2 % vakuutus- ja eläkerahastoille. 76 %
sijoittajista tuli Pohjoismaiden ulkopuolisesta Euroopasta, 19 % Pohjoismaista,
4 % Amerikoista ja 1 % Aasiasta.
– Viitelainan menestys on loistava saavutus tällaisessa markkinatilanteessa. Poikkeuksellista oli sekin, että miljardin euron transaktio toteutettiin täysin etäyhteyksien kautta, sekä Kuntarahoituksen että järjestäjäpankkien toimesta. Tämä on hyvä osoitus siitä, että Kuntarahoitus hoitaa perustehtävänsä eli asiakkaidensa rahoituksen jatkuvuuden kaikissa tilanteissa, sanoo Kuntarahoituksen toimintaa pääomamarkkinoilla luotsaava Joakim Holmström.
– Kuntarahoituksen vuoden 2020 toinen euromääräinen viitelaina on vaikuttava suoritus. Järjestelyyn kohdistui erittäin laajaa sijoittajakiinnostusta hyvin haastavassa markkinatilanteessa. Liikkeeseenlasku ylimerkittiin moninkertaisesti, mikä kertoo Kuntarahoituksen vakiintuneesta sijoittajakunnasta, kommentoi Citi-pankin julkisen sektorin liikkeeseenlaskuista vastaava johtaja Philip Brown. Citi toimi yhtenä lainan järjestelijäpankeista.
Transaktion tiedot:
Issue
Size:
EUR 1 billion
Settlement
Date:
22 April 2020
Maturity
Date:
22 April 2025
Coupon:
0% Fixed
coupon
Re-offer
Price:
100.476%
Re-offer
Yield:
-0.095%
Re-offer vs
Mid Swaps:
+16 bps
Lead
Managers:
Barclays /
Citi / Morgan Stanley / Nordea
Lisätietoja:
Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat, puh. 09 6803 5674 Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta, puh. 09 6803 5634
Karaus
lähti selvittämään mahdollisuutta tehdä muutaman päivän kuntavierailuja, joiden
aikana hän pääsisi kurkistamaan syvemmälle kuntien arkeen. Ajatuksen pohjalta
syntyneen ”työharjoittelun” myötä Karaus jalkautui viime vuonna kolmeen
Keski-Suomen kuntaan: Konnevedelle, Kannonkoskelle ja Toivakkaan.
Investointien vaikutukset näkyviin
Työharjoitteluissa
Karaus ja kuntien talousasiantuntijat keskittyivät ensisijaisesti kunnan taloustilanteen
tarkasteluun, talouden tasapainottamiseen ja mahdollisiin
säästötoimenpiteisiin. Toimenpiteet syötettiin Kuntarahoituksen digitaalisten
palveluiden talousennustesovellukseen. Tulokset esiteltiin kuntien päättäjille
– tarkoituksena oli demonstroida sitä, miten toimenpiteet vaikuttavat kunnan
talouteen pitkällä aikavälillä.
Konnevedellä
Karaus kävi tutustumassa muun muassa kouluihin ja sosiaali- ja terveyskiinteistöihin.
Kannonkoskella Karaus taas osallistui talousarvioseminaariin, jossa
suunniteltiin kunnan talouden tulevaisuutta ja mahdollisia tulevia
toimenpiteitä. Erityisenä aiheena seminaarissa nousi esiin kysymys siitä, mitä
tapahtuu, jos työllisyys ei kehity oletetusti, ja miten se vaikuttaa verotuloihin
ja talouteen.
Työharjoitteluun
suhtauduttiin kunnissa positiivisesti. Digitaalisten palvelujen avulla päätösten
ja mahdollisten tulevien toimenpiteiden vaikutusta tulevaisuuteen on voitu
esitellä selkeällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla.
– Kunnan
virkamiehet tuntevat oman kuntansa tietenkin parhaiten, mutta Kuntarahoituksen
digitaalisia palveluja ja osaamista hyödyntäen voimme yhdessä miettiä, miten
olisi järkevintä toimia, Karaus pohtii.
Kuntien
talousennusteet ovat Karauksen mukaan usein myös hyvin optimistisia. Ulkopuolelta
asiaa tarkastelevana hänen lähestymistapanaan onkin ollut suora ja rehellinen
realismi.
– Kerron
tapaamisissa avoimesti miltä kunnan tulevaisuus mahdollisesti näyttää
käyttämällä muun muassa talousennustesovellusten skenaarioita. Alueelliset erot
ovat Suomessa suuria, jos vertaillaan vaikkapa Keski-Suomea, jonka veturina on vahvasti
toimiva metsäteollisuus ja Lappia, joka nojaa tänä päivänä vahvasti matkailuun.
Karaus
ottaa esiin myös sen, että hallitusohjelmassa kunnille on listattu uusia
tehtäviä, mutta samalla toimintaa pitäisi myös tehostaa. Kunnilta vaaditaan
laaja-alaista osaamista. Pitäisi ymmärtää muun muassa sosiaali- ja terveyssektoria,
koulu- ja muun palveluverkon optimointia ja kyetä myös ennustamaan ja
suunnittelemaan tulevaa. Pienillä paikkakunnilla kunnanjohtajan työaika ei
riitä kaikkeen, mikä asettaa tarpeita esimerkiksi kuntien keskinäisen
yhteistyön tehostamiselle. Isommissa kaupungeissa ongelmana usein on tiedon
pirstaleisuus ja haasteet datan tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
Tiedon
välittämistä ja kumppanuutta
Karauksen kolme
ensimmäistä ”kuntaharjoittelua” olivat niin hyödyllisiä, että niitä jatkettiin viiteen
muuhun kuntaan. Työharjoittelupäivien lisäksi Karaus on ehtinyt vierailla myös useissa
kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa keskustelemassa kuntapäättäjien kanssa talouden
kehityssuunnista.
Karauksen
mukaan työharjoittelut ovat avanneet ovia kuntiin ja vahvistaneet
Kuntarahoituksen arkipäivän kumppanuutta asiakkaidensa kanssa.
– Erityisesti
pienemmät kunnat tuntuvat kaipaavan kokemusten ja ideoiden vaihtoa. Muiden
tekemien suunnitelmien ja toteutusten hyötyjen ja haittojen läpikäynti sekä
niistä saatujen oppien välittäminen on kumppanuutta parhaimmillaan, Karaus
summaa työharjoittelun aikana heränneitä ajatuksia.
Karauksen kokemusten pohjalta Kuntarahoituksessa on alettu kehittää uutta talouden suunnitteluun liittyvää palvelua, joka tällä hetkellä kulkee nimellä Talous tulevaisuudessa. Uutta palvelua pilotoidaan parhaillaan, ja se sopii myös koronapandemian kaltaisen talouden poikkeustilan jälkeisten toimenpiteiden suunnitteluun ja analysointiin.
Keskiviikkona
8.4. julkaistut kehysriihen ratkaisut kuntatalouden ongelmiin toivat kaivattua
konkretiaa kuntien vaikeaan tilanteeseen koronakriisin keskellä. Vähintään
miljardin euron tukipaketti ja lupaus mahdollisesta lisätuesta tarvittaessa on kelpo
ratkaisu kovan paineen alla työskentelevältä hallitukselta. Lisäksi verotulojen
tasaus helpottaa kuntien tilannetta vuonna 2020 lähes 550 miljoonalla eurolla. Tämä
summa tosin vähennetään kunnilta ensi vuonna ja on siten valtiontalouden
kannalta pidemmällä aikavälillä kustannusneutraali toimi.
Lisäksi on hyvä huomata, että valtiovarainministeriö arvioi koronan heikentävän tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa, että nyt luvassa olevien suorien tukien ja verokompensaation jälkeenkin kunnille voi yhä jäädä jopa satojen miljoonien eurojen korona-alijäämä.
Hallituksen päätös sisälsi odotetut lupaukset kuntien yhteisöveron
jako-osuuden, peruspalvelujen valtionosuuden ja harkinnanvaraisen
valtionosuuden korottamisesta. Lisäksi valtio sitoutuu korvaamaan koronakriisin
sairaanhoitopiireille aiheuttamat lisäkustannukset.
Maan hallitus on toiminut kriisitilanteessa johdonmukaisesti,
mutta käytännön vastuu koronakriisin ratkaisemisesta on silti kuntien hartioilla.
On tärkeää varmistaa, että kuntien toimintakyky turvataan kaikin käytössä
olevin keinoin ja että kuntien tarpeet huomioidaan kansallisessa
päätöksenteossa.
Valtion suora tuki kunnille on kriittisen tärkeää, mutta
sen käytännön toteutuksessa tulee kestämään aikansa. Kuntarahoitus on pystynyt
globaalista markkinasokista huolimatta jatkamaan varainhankintaansa melko
normaalisti. Olemme lisäksi varautuneet likviditeetinhallinnassamme siihen,
että rahoitustoimintamme voi jatkua keskeytyksettä, vaikka markkinoiden
toiminta häiriintyisi merkittävästi nykyistä enemmän.
Pandemian kehitys ja sen myötä taloussuhdanteen näkymät
ovat edelleen sakean sumun peitossa, mutta tässä tilanteessa on tärkeää
rakentaa luottamusta siihen, että poikkeustilanteen kustannukset hoidetaan
tilanteessa kuin tilanteessa. Koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät
tule rajoittumaan tähän vuoteen, ja tämä on syytä huomioida myös kuntien tukitoimissa.
Kuntarahoituksen toiminnan mandaatti testataan
poikkeusaikoina, niin myös nykytilanteessa. Rahoituksen jatkuvuus epäilyttää
monia, ja asiakkailta tulevat yhteydenotot ovat lisääntyneet selvästi. Onneksi
voimme rauhoittaa kyselijöitä. Kriisin eskaloitumisen aiheuttamiin kuluihin ei
tarvitse varautua ennakkoon lainarahalla, koska rahoituksemme jatkuvuus on
turvattu.
Me kuntarahoituslaiset hoidamme kriisin keskellä oman
tonttimme. Meidän työmme tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaamme voivat
keskittyä yhteiskuntamme tärkeimpään tehtävään – pandemian hillitsemiseen ja
ihmishenkien pelastamiseen.
Yhteistyössä tuotetulla YouTube-videolla Jenny Pitkänen
kertoo tarinansa oman äänensä löytämisestä. Polku ei ole aina ollut helppo.
– Olen tavoitellut omaa unelma-ammattiani eli
ääninäyttelemistä jo pitkään. Seitsemän vuotta sitten kävin ensimmäisessä
äänitestissäni. Lähdin sieltä pois itkien: ajattelin etten osaa tätä ollenkaan.
Olin tosi kokematon ja meinasin luovuttaa saman tien.
Pitkänen päätti kuitenkin rakentaa uraansa sosiaalisen
median kanavien avulla. Nykyisin hänen Jennysvoices-kanavansa tunnetaan
erityisesti dubbaamisvideoistaan ja sillä on yli 125 000 tilaajaa.
Ammattitaito rakentuu harjoittelun kautta.
– Ajattelen että joka ikinen dubbausvideo, jonka julkaisen
kanavallani, on harjoittelua kohti ääninäyttelijän ammattia, Pitkänen sanoo. Nykyisin
hän on päässyt toteuttamaan unelma-ammattiaan lukuisissa sarjoissa ja
elokuvissa.
Opetusohjelmista
eväitä pitkälle elämään
Jenny
Pitkänen osallistui itse Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan
vuonna 2012 kotikaupungissaan Kajaanissa. Hän perusti tuolloin yhdessä
luokkansa kanssa media-alan palveluita tarjoavan yrityksen, joka jatkoi
toimintaansa usean vuoden ajan.
– Ohjelmasta opin monia asioita, joita hyödynnän vielä
nykypäivänäkin. Ennen kaikkea olen kerännyt itsevarmuutta siitä, mitä osaan,
mihin pystyn ja miten voin tuoda osaamistani esille. Sitä kautta sain
ammennettua rohkeutta lähteä hakemaan ääninäyttelijäksi, Pitkänen kertoo.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa toisen asteen opintojen
ulkopuolelle jääminen on merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Kuntarahoitus
haluaa tukea nuoria auttamalla heitä tunnistamaan omat vahvuutensa opinnoissa
ja työelämässä menestymiseen.
Kuntarahoituksen tuella toteutetussa osaamisen kehittämisen moduulissa nuoret pääsevät muun muassa hahmottamaan unelmakarttaa ja pohtimaan konkreettisesti, voisiko omien unelmien inspiroimana syntyä toimiva bisnesidea. Oppikokonaisuus on saanut käyttäjiltään positiivista palautetta. Oppimisportaalin sisällöt löytyvät osoitteesta vuosiyrittajana.fi/osaaminen.
– Nuorten osallisuus ja onnistumisen kokemukset,
yrittäjyyden suosion lisääminen mutta myös laajemmin motivoitunut ja aktiivinen
asenne työntekoon ovat Suomen ja suomalaisten kuntien menestymisen edellytys.
Kuntarahoitus haluaa kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa, ja tämän
vuoksi tuemme nuorten talous- ja työelämätaitoja tukemalla Nuori Yrittäjyys
ry:n toimintaa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.
Uskalla yrittää -kisa huipentuu huhtikuussa
Kuntarahoitus on kumppanina myös Nuori Yrittäjyys ry:n
Uskalla yrittää -kilpailussa, jossa se palkitsee kisassa parhaan perusasteen
yrityksen omalla #Huomisentekijät-palkinnollaan.
Koronakriisin takia Suomen
parhaat NY-yritykset valitaan tänä vuonna verkossa. Alkukevään aikana yli 450 NY-yritystä
ja yli 1400 opiskelijaa osallistui Uskalla Yrittää -semifinaaleihin 14
paikkakunnalla. Finaaliin on valittu yhteensä noin 75 NY-yritystä.
Uskalla yrittää -kisan voittajat
julkaistaan torstaina 23.4.2020 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa
klo 9.30–11.30. Palkintojenjako tapahtuu suorana live-lähetyksenä osoitteessa uskallayrittaa.fi.
Kuntarahoituksen
#Huomisentekijät-palkinnon voittava tiimi saa palkinnokseen Jenny Pitkäsen
sparraussession. Sosiaalinen media on ollut keskeisessä roolissa Pitkäsen oman uran
rakentumisessa ja hän on lupautunut sparraamaan voittajatiimiä joko heidän yrityksensä
somemarkkinoinnissa tai tiimin jäsenten oman someosaamisen kehittämisessä.
Sparraussession tarkempi sisältö sovitaan yhdessä voittajajoukkueen kanssa.
Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tukee myös Talous ja Nuoret
TATin Yrityskylä-toimintaa. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkitussa
suomalaisessa oppimiskokonaisuudessa kuudesluokkalaiset koululaiset oppivat
käytännön taitoja työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta.
Vuosaaren keskustaan kohoaa vauhdilla uusi maamerkki. Valmistuessaan moderni ja näyttävä Vuosaaren lukio edustaa muuttuvan kaupunginosan uutta identiteettiä parhaimmillaan: rakentamisen ja arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja rakennuksen vehreät kattopihat tuovat palan luontoa keskelle urbaania kaupunkimaisemaa.
Hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä uskoo Vuosaaren uuden lukion olevan tärkeä lisäys kehittyvän kaupunginosan imagoon.
Tontin pieni koko ja keskeinen sijainti metroaseman kupeessa
ovat poikineet monta luovaa tilaratkaisua. Monikerroksisen koulurakennuksen
kaksi ulkoilutilaa sijaitsevat rakennuksen katolla, ja niille kuljetaan lukion
ulkoreunusta kiertävän portaikon kautta. Pihat ovat puolijulkisia tiloja ja
siten osittain kaikkien vuosaarelaisten käytössä.
Uuden lukion myötä lukiolaisten määrä Vuosaaressa lähes kaksinkertaistuu. Vanha yksikerroksinen lukio puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja.
– Rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä sekä teknisesti
että toiminallisesti. Käytävämallista koulua ei alun perin edes suunniteltu
lukiokäyttöön, kertoo hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä Helsingin
kaupungilta.
Nykyaikaiset tilat nykyaikaiselle opetukselle
Uudesta ja vanhasta lukiosta ei montaa samankaltaisuutta löydy. Perinteiset käytävät ja luokkahuoneet vaihtuvat nykyaikaisiin, joustaviin opetustiloihin, ja myös opetuksessa puhaltavat uudet tuulet. Päivitetyn opetussuunnitelman mukaisesti tilasuunnittelun avainsanana on monikäyttöisyys.
– Opetustiloja voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai jakaa verhoilla ja kalusteilla pienempiin työskentelytiloihin. Myös ryhmätyöhuoneiden määrää on kasvatettu tuntuvasti, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtava arkkitehti Viivi Snellman.
Uuden lukion tilasuunnittelua ohjaa monikäyttöisyys.
Snellmanilla on ollut tärkeä rooli uuden lukion suunnittelussa. Hankkeen aikana hän on toiminut tulkkina lukion käyttäjien – opettajien, oppilaiden ja henkilöstön – sekä rakennuttajien välillä. Snellmanin tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että käyttäjäkunnan toiveet löytävät tiensä arkkitehdin piirtopöydälle ja lopulta rakennustyömaan ohjeisiin.
Snellmanin mukaan suurin haaste ei ole niinkään ollut tilojen vaan ajattelutavan muutos. Uudessa opetussuunnitelmassa työtavat ja ryhmäkoot vaihtuvat lennosta. Tiloilta, kuten opettajiltakin, vaaditaan joustavuutta.
– Ihannetilanteessa ensin kehittyisi opetus ja sitten tilat. Mutta eihän opetusta voi kehittää, jos tilat eivät sitä salli. Ajatus työtapojen muuttamisesta tuntui monesta aluksi vieraalta, mutta nyt opettajakunnalta suorastaan tulvii hyviä ideoita. Myös oppilaat ovat kiinnostuneet uuden lukion kehittämisestä, Snellman iloitsee.
Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen. Myös opettajilta vaaditaan joustavuutta.
Opetustapojen ja -tilojen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että luokkahuoneet jäisivät historiaan.
– Ei luokkahuoneista tulla luopumaan. Luokkahuoneopetus on jatkossakin tapa muiden joukossa – se ei enää vain ole ainoa tapa, Snellman huomauttaa.
Lukio-opetuksen lisäksi Vuosaaren uusi lukio tarjoaa
puitteet taide- ja musiikkiopiston toiminnalle, ja uudessa monitoimisalissa
voidaan järjestää laajasti erilaisia konsertteja ja liikuntatapahtumia.
Kun tilat joustavat, myös opetus on entistä monipuolisempaa.
Lukion kurssivalikoimassa on runsaasti monen oppinaineen yhdistäviä
kokonaisuuksia, kuten kurssi hiilineutraalista Helsingistä.
– Uusissa tiloissa tällaisia kursseja voidaan opettaa esimerkiksi kolmen opettajan voimin: välillä jakaannutaan eri tiloihin ja sitten taas yhdistetään opetustilat yhdeksi saliksi. Myös ulko- ja sisätilojen välinen yhteys on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi luonnontieteiden tiloista on suora käynti tutkimuspihalle kasvatuslaatikoineen, Snellman kuvaa.
Vuosaaren lukio on Helsingin kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.
Uusi hankemalli haastaa tutut toimintatavat
Vuosaaren lukio on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on
Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke sekä kaupungin ensimmäinen uusi
lukio vuosikymmeniin.
Hanke on toteutettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä,
joka on kaupunkisuunnittelun ketterää kehitystä. Kilpailullisessa
neuvottelumenettelyssä rakennusliikevetoiset ryhmittymät kehittävät omaa
suunnitteluratkaisuaan yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden ja arkkitehtien
kanssa kaupungin asiantuntijoiden ohjauksessa.
Inspiran Ville Riihisen mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on työläs, mutta lopputulos sen arvoinen.
Kuukausien mittaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kaikkien
tarjoajien ehdotukset ovat hyviä – lopuksi täytyy vain valita paras.
Vuosaaressa palveluntuottajaksi valittiin YIT:n ja Caverionin ryhmittymä.
Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit. Päätöstä ohjasivat
tasapuolisesti hinta ja laatu.
– Kilpailullinen neuvottelumenettely on hieman työläs, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Menettelyn avulla monimutkainen ja haastava hanke saatiin muotoon, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä, kertoo Helsingin kaupunkia kilpailutuksessa avustaneen Inspiran projektista vastaava johtaja Ville Riihinen.
Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen sidosryhmiä
kuullaan laajasti. Myös elinkaarimalli vaatii kaupungin toimialoilta tiivistä
yhteistyötä. Vanhat toimintatavat eivät tähän taipuneet, ja esimerkiksi
kilpailuasiakirjoja kehitettiin yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen
ja koulutuksen toimialojen välillä.
– Perinteisesti Helsingissä vastaavia hankkeita on tehty
hyvin lineaarisesti. Kukin osapuoli vuorollaan antaa oman panoksensa, ja
prosessi liikkuu eteenpäin tarvesuunnittelusta hankesuunnitelmaan,
suunnitteluun ja toteutukseen. Elinkaarihankemalli ei etene samalla tahdilla ja
vaatii uudenlaisten asiakirjojen ja sopimusten kehittämistä. Projekti vaatii
tarkkaa koordinointia ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä,
projektinjohtaja Arja Törmä tiivistää.
Tie ei ole ollut yksioikoinen, mutta elinkaarimallin ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyötyihin on Helsingissä herätty. Vuosaaren lukiohankkeen jälkeen kaupunki on käynnistänyt kolme uutta elinkaarihanketta ja viisi kilpailullisen neuvottelumenettelyn hanketta.
– Asiakirjojen, ohjeiden ja säännösten yhtenäistämisen eteen on tehty paljon työtä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on oikea, Törmä arvioi.
Teksti: Roope Huotari Kuvat: Verstas Arkkitehdit, haastateltavat
Varkauden vanhassa
aluesairaalassa oli ollut remontin tarvetta jo pitkään: rakennuksessa
oli sisäilmaongelmia, eivätkä vanhat tilat enää palvelleet modernin
terveydenhuollon tarpeita. Kaupunki halusi rakentaa tilalle kokonaan
uuden sairaalan parantaakseen ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä,
energia- ja toimintatehokkuutta ja palveluiden muuntojoustavuutta.
Hanke lähti
etenemään hitaasti mutta varmasti. Kesäkuussa 2017 sosiaali- ja
terveysministeriö myönsi poikkeusluvan uuden sairaalan rakentamiselle,
tammikuussa 2019 Varkauden kaupunginvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa,
ja muutamaa kuukautta myöhemmin käynnistyivät varsinaiset
rakennustyöt. Pääurakoitsijaksi valikoitu Lujatalo Oy, rahoitus tulee
Kuntarahoitukselta.
Kampus nousee vuoden 2020 aikana Varkauden Kommilan kaupunginosaan, luonnonläheisesti järven rannalle. Varsinaisen käyttöönoton on tarkoitus ajoittua keväälle 2021. Samaan rakennukseen sijoitetaan niin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, suunterveydenhuolto, sosiaalityö, tukipalvelut kuin päivystys – erikoisaloja on yhteensä 18. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomessa ole.
Terveyskampus
toteutetaan niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa toteuttaja sekä
suunnittelee että rakentaa kokonaisuuden sekä kantaa vastuun sovitun
ylläpitojakson ajan. Uuden kampuksen
osalta ylläpitojakso on 20 vuotta.
Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen
Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen kuvailee elinkaarimallia humoristisesti määräaikaiseksi avioliitoksi.
– Yhteistyö
toteuttajan kanssa on niin tiivistä, että on kuin olisi naimisissa
parikymmentä vuotta.
Elinkaarimalli takaa sen, että suunnittelija ja toteuttava urakoitsija joutuvat jo suunnitteluvaiheessa miettimään menetelmät, materiaalit ja rakentamistavan tavanomaistakin tarkemmin, koska vastuu on ylläpitojakson ajan täysin heidän käsissään, Koskinen sanoo.
Kyseessä on
kaupungin koko historian merkittävin investointi, jonka hintalappu
hankekustannuksineen on noin 40 miljoonaa euroa. Elinkaarimalli on myös
taloudellisesti järkevä vaihtoehto.
– Rakennuksen tekninen arvo olisi 20 vuoden päästä ilman elinkaarimallia 60 prosenttia alkuperäisestä tasearvosta, mutta elinkaarimallin ansiosta luku nousee noin 85 prosenttiin.
Asiakaskokemusta
yhden luukun periaatteella
Palveluketjujen
integraatiosta tulee erittäin vahva etenkin sosiaalipuolen palveluihin.
–
Sosiaalipalvelut tuodaan aiempaa lähemmäs muita terveydenhuollon palveluja.
Kaikki tarvittava on saatavilla saman katon alla. Näin yhden luukun
periaate näkyy loppuasiakkaalle aivan eri tavalla kuin ennen, Koskinen
sanoo.
Noin 21 000
asukkaan Varkaus kuuluu kolmen keskuksen seudulliseen sote-malliin yhdessä
Kuopion ja Iisalmen kanssa. Jatkossa palveluja keskitetään juuri
Varkauteen. Terveyskampuksesta halutaan alueelle merkittävä
vetovoima- ja elinvoimatekijä.
– Varkaudessa
on paljon kansainvälistä teollisuutta, joten toivottavasti saamme
jatkossakin korkeakoulutettua väkeä tänne. Tuskin hyvistä palveluista
ainakaan haittaa on muuttopäätöstä tehdessä, hän naurahtaa.
Terveyskampuksen
teknologiset ratkaisut on tehty asiakaslähtöisyys edellä.
– Digitaalisuuteen mennään vahvasti niin tilojen kuin palvelujen osalta. Keskuksen monipalvelujärjestelmät ovat nykyaikaiset, jolloin kustannustehokkuuskin paranee. Samalla saamme digin yhä merkittävämmäksi osaksi myös kotihoidon palveluita, Koskinen kertoo.
Teksti: Pihla Hakala Kuvat: Maria Ronkainen / Terveyskampus-hanke
Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan
äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin, ja puskureita
poikkeustilanteiden varalta on kasvatettu suuremmiksi kuin koskaan aiemmin.
Pystymme siksi vastaamaan asiakkaidemme rahoitustarpeisiin, eikä asiakkaiden
rahoituksen saatavuus ole vaarassa.
2. Asiakaspalvelu on siirtynyt sähköisiin kanaviin
Kuntarahoituksen henkilökunta on siirtynyt etätyöskentelyyn. Aiemmin puhelimitse käytyä lyhytaikaisen rahoituksen kuntatodistus- ja kuntayritystodistuskauppaa käydään nyt sähköpostitse osoitteessa kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.
Suosittelemme muutenkin asioinnissa käytettäväksi yhteisiä
sähköpostiosoitteita:
Pitkäaikainen rahoitus: antolainaus (at) kuntarahoitus.fi Lyhytaikainen rahoitus: kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi Leasingrahoitus: leasing (at) kuntarahoitus.fi Digitaaliset palvelut: apollo (at) kuntarahoitus.fi
Tapaamisia on edelleen mahdollista järjestää etäyhteyksien
välityksellä ja myös digitaalisten palvelujen käyttötukea on tarjolla Teams-
tai Skype-palavereina. Ota yhteyttä asiakasvastaavaasi tai johonkin
yllämainituista yhteissähköposteista, jos haluat sopia tapaamisen.
Jos tarvitset asioinnin tukea puhelimitse, löydät asiantuntijoidemme matkapuhelinnumerot verkkosivujemme yhteystiedoista.
3. Asioinnissa kannattaa varautua pieniin viiveisiin rahoitushakemusten käsittelyssä
Etenkin lyhytaikaisen rahoituksen osalta asiakaskyselyitä tulee tällä hetkellä paljon. Tämän vuoksi asioinnissa voi olla pieniä viiveitä. Pyrimme kuitenkin vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin viimeistään seuraavan asiointipäivän aikana.
Omia rahoitustarpeita kannattaa ennakoida. Myös
lyhytaikaista rahoitusta on mahdollisuuksien mukaan hyvä hakea kaksi
asiointipäivää ennen suunniteltua maksupäivää.
4. Rahoitusta ei ole tarpeen hankkia varmuuden vuoksi
Rahoituksen saatavuus ei ole vaarassa. Jotta rahoituksen
käsittelyprosessi ei kuormitu liiaksi, toivomme kuitenkin, ettei rahoitusta
hankita tai rahoituslimiittejä nosteta varmuuden vuoksi vaan aidon
rahoitustarpeen mukaan. Lyhytaikaisen rahoituksen osalta suosittelemme
hankkimaan rahoitusta arvioidun kuukauden rahoitustarpeen verran.
5. Koronasta johtuvien väliaikaisten talousongelmien vuoksi yhtiöiden on mahdollista sopia lyhennysvapaasta
Poikkeusolosuhteet aiheuttavat osalle asiakkaitamme tarpeita joustoihin lainojen takaisinmaksun aikatauluissa. Lyhennysvapaasta on mahdollista sopia. Pyrimme etsimään koronaepidemian takia vaikeisiin tilanteisiin joutuville asiakkaillemme järkevät ja yhteiseen näkemykseen perustuvat järjestelyt.
Lainanhoitojoustoja koskevat pyynnöt voi lähettää omalle asiakasvastaavalle tai osoitteeseen antolainaus (at) kuntarahoitus.fi.
6. Varmista, että tämä viesti tavoittaa omassa organisaatiossasi kaikki ne tahot, jotka hoitavat rahaliikennettä, laskujen maksua ja muita rahoituksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyviä tehtäviä.
Kuntarahoitus turvaa rahoituksen välittömän saatavuuden läpi
kriisiajan, jotta asiakkaamme voivat keskittyä omien palvelujensa ja
toimintansa jatkuvuuden turvaamiseen.
Aku Dunderfelt
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.
