Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Korkotason aiempaa suurempaan vaihteluun on syytä varautua

Jos keväällä 2022 olisi tiedetty, että Euroopan keskuspankki nostaa reilussa vuodessa korkoja 4,5 prosenttiyksiköllä ja amerikkalainen virkaveli yli viidellä, aika moni olisi varmaan lyönyt vetoa syvän taantuman puolesta. Sellaista ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt. Viime vuonna USA:n bkt-kasvu jopa kiihtyi ja työttömyys pysyi poikkeuksellisen matalana. Euroalue painui nollakasvuun, mutta varsinaisesta taantumasta ei voida täälläkään puhua, ja nyt suhdannenäkymä on jo piristymässä.

Inflaatio on nopeasti hidastunut vuoden 2022 huipulta, ja rahapolitiikalla on siinä ollut oma roolinsa. Silti makrotalouden yllättävä resilienssi herättää kysymyksen, onko rahapolitiikan vaikutus talouteen heikentynyt. Ja jos on, onko kyse pysyvästä muutoksesta vai ainoastaan nykyisen suhdannesyklin erityispiirteestä?

”Onko rahapolitiikan välittyminen talouteen heikentynyt?”

Pandemian jälkeinen kehitys on ollut niin poikkeuksellista, ettei pikaisia johtopäätöksiä kannata tehdä. Elvyttävä finanssipolitiikka on osaltaan kompensoinut kireän rahapolitiikan vaikutuksia. Koronataantumasta palautuminen on myös itsessään kannatellut talouskasvua. Varsinkin Yhdysvallat onnistui hyödyntämään koronashokin taloutta uudistavan vaikutuksen. Keväällä 2020 työttömien määrä nousi USA:ssa 20 miljoonalla, mutta jo saman vuoden lopussa suuri osa oli työllistynyt entistä tuottavampiin töihin. Tuottavuusloikka on tukenut USA:n kasvua nousevien korkojenkin keskellä. Euroopassa ei osattu samanlaista ”reset”-nappulaa painaa eikä vastaavaa uudistumista tapahtunut.

Talouden rakenteissa on kuitenkin muutoksia, jotka ovat voineet vähentää korkoherkkyyttä. Amerikkalaisten teknoyhtiöiden dominoiva rooli on entisestään kasvanut. Niiden kassat pursuavat satojen miljardien edestä riihikuivaa. Fedin koronnostot ovat paisuttaneet miljardeilla teknojättien korkotuottoja eli lisänneet pelimerkkejä innovaatiotoimintaan sekä omien osakkeiden takaisinostoon. Kaiken kaikkiaan digitalous on yhä merkittävämpi bkt-kasvun ajuri. Aineettomissa investoinneissa velkarahoituksen rooli on usein rajallinen, koska niissä ei synny reaalivakuuksia. Siksi linkki korkopolitiikan kiristymisestä investointien rahoitukseen ei ole yhtä suoraviivainen kuin ennen.

”Digitalous on yhä merkittävämpi bkt-kasvun ajuri.”

Investoinnit fyysiseen pääomaan ovat kyllä ottaneet koronnostoista siipeensä, mutta samalla geopolitiikan suuret murrokset lisäävät valtiokapitalismin merkitystä teollisissa investoinneissa. Tuorein trendi on kova kamppailu vihreän siirtymän investointien sijoituspaikoista, mihin ollaan valmiita käyttämään suuria summia julkista rahaa. Kaikella tällä ohjailulla voi olla vaikutusta rahapolitiikan tehoon.

Länsimaissa taustalla vaikuttavat myös talouden yleinen palveluvaltaistuminen sekä erityisesti hoivapalvelujen kysynnän kasvu. Ne eivät ole korkoherkkää, suuria pääomia nielevää toimintaa vaan työvoimaintensiivistä bisnestä. Näköpiirissä on kroonistuva työvoimapula, joka ylläpitää korkeaa työllisyyttä ja palkkapaineita, jopa nousevien korkojen oloissa.

Vielä on liian aikaista sanoa, onko rahapolitiikan teho pysyvästi alentunut. Mutta jos näin on, näemme jatkossa todennäköisesti suurempia korkosyklejä kuin mihin olemme 2000-luvulla tottuneet. Aiempaa heikomman vasteen vuoksi talouden jäähdytys voi edellyttää voimakkaampia koronnostoja ja elvytys vastaavasti suurempia koronlaskuja.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 21.5.2024.

NäkökulmatTalous

Kuntarahoitus lakkauttaa Inspiran neuvontapalvelut

Aiemmin kerrotun mukaisesti Kuntarahoitus arvioi alkuvuodesta tytäryhtiönsä Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n tarjoamien konsultointipalveluiden tulevaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia. Tuolloin päätettiin edistää ratkaisua Inspiran toiminnasta luopumiseksi ensisijaisesti kauppana FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa.

Neuvoteltu kauppa raukesi Inspirassa tapahtuneiden merkittävien henkilöstömuutosten seurauksena, eikä uusia kaupan toteuttamisen edellytyksiä syntynyt.

Kaupan raukeamisen ja henkilöstömuutosten vuoksi Kuntarahoituksen ja Inspiran hallitukset ovat päättäneet lakkauttaa Inspiran konsultointipalveluiden tarjoamisen.    ’

Toiminnan alasajon aikana käynnissä olevat asiakastoimeksiannot toteutetaan kunkin asiakkaan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Olemme asiakkaisiimme yhteydessä lähipäivien aikana.

Kiitämme Inspiran asiakkaita ja henkilökuntaa vuosien aikana tehdystä erinomaisesta työstä. Kuntarahoitus Oyj keskittyy entistä tiiviimmin perustehtäväänsä, joka on kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden ja edullisuuden varmistaminen kaikissa markkinaolosuhteissa.

InspiraKuntarahoitus

Kutsu osakkeenomistajille Kuntarahoituksen varsinaiseen yhtiökokoukseen 17.5.2024

Kuntarahoitus Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 17.5.2024 kello 10.00 alkaen Helsingissä Kuntarahoituksen toimitiloissa, osoitteessa Jaakonkatu 3 A, 5. krs., kokoustila Euro, 00100 Helsinki.

Fyysisen osallistumisen lisäksi osakkeenomistajille tarjotaan tänäkin vuonna mahdollisuus seurata yhtiökokousta Microsoft Teams -verkkolähetyksenä. Verkkolähetyksen välityksellä ei voi esittää kysymyksiä tai käyttää muutoin puheoikeutta, eikä verkkolähetyksen seuraaminen tarkoita osallistumista yhtiökokoukseen. Puhe- ja äänioikeuttaan verkkolähetystä seuraavat osakkeenomistajat voivat käyttää vain kokouspaikalla asiamiehen välityksellä.

Tarkemmat tiedot kokouskutsussa ja liitteissä.

Lisätietoja:

Laura Riikonen, Legal Counsel, 050 492 5561, yhtiokokous@kuntarahoitus.fi

Liitteet:

Kokouskutsu

Hallituksen ehdotukset

Nimitysvaliokunnan ehdotukset yhtiökokoukselle

Ilmoittautumislomake

Valtakirjapohja

Kuntarahoitus

Länsi-Pohjan psykiatriatalo vastaa nykyaikaisen hoidon tarpeisiin

Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatriatalo korvasi syksyllä 2022 Tornion maineikkaan Keroputaan sairaalan. Uudet tilat kokoavat palveluja yhteen ja modernisoivat psykiatrisen hoidon puitteita.

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä palvelee Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien noin 60 000 asukasta. Syyskuussa 2022 sairaala sai käyttöönsä uuden psykiatriatalon. Kaksikerroksinen rakennus toi 5 300 bruttoneliötä uudenaikaisia hoitotiloja Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden käyttöön.  

Uudet tilat korvasivat Tornion 1960-luvulla rakennetun Keroputaan psykiatrisen sairaalan. Vanha sairaala on psykiatrisissa piireissä kuuluisa siellä 1980–90-luvuilla kehitetystä avoimen dialogin hoitomuodosta, joka tunnetaan myös Keroputaan hoitomallina.  

Vanhan sairaalan seinät olivat nähneet uraauurtavaa psykiatrian kehitystyötä, mutta ne olivat myös peruskorjauksen tarpeessa. Luontevana vaihtoehtona nousi esiin mahdollisuus rakentaa nykyaikaiset tilat. Hankkeen rahoituskumppaniksi valikoitui Kuntarahoitus. Kiinteistöleasingin turvin Länsi-Pohjassa päästiin rakentamaan uutta psykiatriataloa syksyllä 2020. 

Psykiatrian ja riippuvuuksien hoito on nyt yhteisissä tiloissa 

Uusi rakennus on ympäröivää kompleksia modernimpi ja teknisempi. Tiloihin saatiin muun muassa täysin uusi sprinklerijärjestelmä sekä keskitetysti tietokoneohjattava valaistus. Suurin muutos tulee kuitenkin siitä, miten tilat on suunniteltu palvelemaan nykyaikaista mielenterveyshoitoa.  

– Keroputaa oli mitoitettu yli 100 asiakkaan tarpeisiin, kun uudessa psykiatriatalossa on 22 vuodeosastopaikkaa. Tämä kuvastaa hyvin hoitomallien muuttumista. Nykyään psykiatrisessa hoidossa painottuu selvästi enemmän kotihoito. Uudet tilat on suunniteltu ja rakennettu vastaamaan modernin hoidon tarpeita, kertoo kiinteistöpäällikkö Marko Kivelä Lapin hyvinvointialueelta. 

Yhteensä 13 miljoonaa euroa maksanut psykiatriatalo tuo yhteen useita psykiatrian ja mielenterveyden palveluita. Rakennuksen yläkerroksessa toimii psykiatrian osasto, kerrosta alempana lasten ja nuorten psykiatrian klinikka sekä A-klinikka. Muun muassa myös avokuntoutus, korvaushoito ja psykiatrian hallinto sijaitsevat uuden rakennuksen tiloissa. 

– Eri toiminnot ovat olleet aiemmin hieman hajallaan Länsi-Pohjan alueella. Nyt on päästy siirtämään palveluja yhteen paikkaan ja irtautumaan muun muassa vuokratiloista, Kivelä kuvailee. 

Vanhan päälle rakentamista 

Psykiatriatalo rakennettiin vanhan kiinteistön päälle – tässä tapauksessa varsin kirjaimellisesti. Uusi rakennus on nostettu pilareiden varaan sairaalan 1970-luvulla rakennetun siiven päälle; 25 pilareista kulkee vanhojen tilojen läpi. Rakennustavan takia rakennuksesta puuttuu kokonaan ensimmäinen kerros. 

Rakennusvaihe valmistui kesäkuun viimeinen päivä vuonna 2022. Kiinteistöpäällikkö Kivelä kiittelee urakoitsijoiden tekemää työtä.  

– Kyllä kokonaisuuteen olemme olleet tyytyväisiä. Hetkittäin rakentaminen oli aikataulusta hieman myöhässä, mutta joissain asioissa oltiin vastapainoksi myös edellä. Lopullinen valmistuminen tapahtui aikataulun mukaisesti; takuuajan puitteissa on joitain yksityiskohtia vielä hoidettu, mutta nekin ovat sujuneet oikein hyvin.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatLeasing

Rami Erkkilä: Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee yhteisöllisyyttä ylläpitäviä voimia

Yhteiskunnallisten hankkeiden määrä kasvoi yli 40 prosentilla vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Ymmärryksen kertyminen sekä sidosryhmien odotukset lisäävät kestävän rahoituksemme kysyntää.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on Kuntarahoituksen olemassaolon lähtökohta ja asiakkaidemme perustehtävä. Asiakkaamme tuottavat hyvinvointia ylläpitäviä toimintoja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, peruskoulutusta ja päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, liikunta- ja kulttuuripalveluita, infrastruktuuria sekä kohtuuhintaista asumista. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnan arvot ovat yhteiskunnallisen rahoituksen asiakkaidemme toiminnassa sisäänrakennettuina, ja usein investoinneissa on huomioitu laajasti myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.

Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa yhteiskunnallisen rahoituksen osuuden kahdeksaan prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnalliseen ja vihreään rahoitukseemme liittyvät teemat nousevat yhä useammin esiin myös keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Asiakkaidemme omat sidosryhmät ovat kiinnostuneita kestävyyteen liittyvistä tekijöistä – painetta näiden asioiden kehittämiseen tulee heille siis monelta suunnalta. Näistä syistä hankkeita ohjautuu aikaisempaa enemmän kestävän rahoituksemme piiriin.

Vuonna 2023 yhteiskunnalliseen rahoitukseen hyväksytty hankemäärä kasvoi yli 40 prosentilla edeltävään vuoteen verrattuna. Hyväksyimme rahoituksen piiriin 34 hanketta, joista suurin osa on hyvinvointihankkeita ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Olemme siis hyvällä tiellä kohti tavoitettamme.

Sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut siirtyivät vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kunnilla on edelleen tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Monet yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteista ovat käyttäjiensä lisäksi tärkeitä niiden sijaintikunnan elinvoimalle. Aktiviteetteja luovat investoinnit ovat yrityksille merkki siitä, että paikkakunta halutaan pitää elinvoimaisena.

Asukkaille hankkeet tuottavat parempia palveluita: mahdollisuuksia harrastuksiin, kulttuuriin ja liikuntaan, yhteisöllistä asumista, terveydenhuoltopalveluja tai nykyaikaisia ja terveitä oppimisympäristöjä. Usein kohteet tarjoavat toimintapuitteet kunnan oman toiminnan lisäksi myös kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen ja yhdistysten, tarjoamille palveluille. Hankkeissa huomioidaan eri ikäiset ihmiset, erilaiset lähtökohdat ja eri kulttuurit, mutta ennen kaikkea ne tuovat ihmisiä yhteen. Tätä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan koossa pitämiseen tänä yksilöllisyyttä korostavana eriytymisen aikana.

Rami Erkkilä
senior asiantuntija, kestävä rahoitus

Kirjoittaja vastaa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista Kuntarahoituksessa.


Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen yhteiskunnallista vaikutusraporttia 7.3.2024.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen vaikutusraportti 2023

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kerrostalokaksoset täyttivät kaksi vuotta – voittaako puu vai betoni?

TVT Asunnot halusi vertailla, kumpi rakennusmateriaali on parempi ilmastovaikutuksiltaan ja asumismukavuudeltaan: puu vai betoni. Kirsikka ja Kide, ainoastaan runkomateriaaliltaan eroavat kerrostalot, antavat yhtiölle arvokkaita oppeja tuleviin talohankkeisiin.

Puutalo Kirsikka ja betonitalo Kide valmistuivat asuinkäyttöön tammikuussa 2022 Turun Arolaan. TVT Asunnot rakensi kerrostalot tismalleen samanlaisiksi pohjaratkaisuja ja pinta-alaa myöten – ne erosivat toisistaan vain rakennusmateriaalissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja ilmenee talojen kustannuksissa ja sitä kautta myös ympäristöystävällisyydessä. 

– Meillähän on tiedossa, että puurakennus on monessa mielessä parempi ilmastovaikutuksiltaan. Olemme halunneet tässä hankkeessa tutkia, mitkä muut asiat niihin vaikuttavat: millaisia eroja tulee talojen kustannuksiin, huollettavuuteen ja käytettävyyteen, niin meidän kuin asukkaiden näkökulmasta, kertoo Pauli Piekkari, TVT Asuntojen talotekniikka- ja energia-asiantuntija. 

Talojen erot odotettua pienemmät 

Rakennusten välisiä eroja on seurattu alusta lähtien. TVT Asunnot seuraa erityisellä kiinnostuksella kaukolämmön kulutusta, jota voidaan tarkastella talokohtaisesti. Huoneistojen olosuhdemittaukset – lämpötila, kosteus ja hiilidioksidimittaus – ovat Piekkarin mukaan myös tärkeät. Niitä seuraamalla nähdään, millä energiankulutuksella saadaan taloihin samanlaiset olosuhteet. 

Kahden asumisvuoden jälkeen on käynyt ilmi, että talojen ylläpitoon liittyvät erot ovat olleet odotettua pienemmät. Kaikkein yllättävintä onkin kohteen isännöitsijän Kati Leppiahon mukaan ollut se, miten vähän eroja talojen välillä on ilmennyt. 

Yksi harvoista havaituista eroista liittyy lämpötilaan. Puutalo Kirsikassa lämpötila vaihtelee vuorokauden sisällä enemmän kuin massiivisemmassa betonitalossa, joka sitoo itseensä lämpöä. Talot vaativat tämän vuoksi erilaista lämpötilan säätöä.  

Rakennusvaiheessa puurunkoinen Kirsikka tuli noin 13 prosenttia kalliimmaksi kuin Kide. Kirsikan hiilidioksidipäästöt olivat toisaalta noin 28 prosenttia pienemmät. 

TVT Asunnot seuraa säännöllisesti Kirsikan ja Kiteen asukkaiden tyytyväisyyttä.   

– Ensimmäisessä asukaskokemuskyselyssä vuonna 2022 asumiskokemukset olivat yhteneväisiä. Vastauksista ei siis ilmene, että asuminen jommassakummassa talossa olisi erityisesti parempaa tai huonompaa, Leppiaho kertoo. 

Kyselyssä nousi ainoastaan marginaalisen pieni ero talojen äänieristystä selvittävässä kysymyksessä: puutalon asukkaat kokivat, että äänet kantautuivat hieman helpommin.  

Hanke kartutti oppeja tulevaan 

TVT Asuntojen työntekijät eivät osanneet odottaa, miten samankaltainen Kirsikka olisi betonisen kaksosensa kanssa, koska betonirakentamisesta heillä on rutkasti enemmän kokemusta. Puurunkoisia taloja he ovat rakentaneet vasta muutamia.  

Rakennuttamisen puolella on nyt kerrytetty arvokkaita oppeja puurakentamisesta tulevaisuuden hankkeita varten. Eroja havaittiin jo rakennusmateriaalien kuljettamisessa työmaalle. Elementtien tuli olla hyvin suojattuja kosteudelta kuljetuksen aikana, mutta työtä helpotti se, että puutalon runkoelementtejä pystyi keveytensä vuoksi tuomaan työmaalle enemmän. Kirsikan rakentaminen sujui myös nopeammin, sillä talvikuukausina rakentamista pystyttiin jatkamaan sääsuojan alla.  

Hanke on herättänyt myös kiinnostusta alan oppilaitoksissa, erityisesti arkkitehtuurin opiskelijoiden keskuudessa.


Teksti: Taru Inkinen
Kuva: TVT Asunnot Oy

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusVihreä rahoitus

Inspiran liiketoiminta siirtyy Finnish Consulting Groupille 

Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n liiketoiminta siirtyy osaksi konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupia 15.4.2024 allekirjoitetulla kauppasopimuksella. Myös Inspira-nimen käyttöoikeus siirtyy FCG:lle. 

Myynti toteutetaan liiketoimintakauppana niin, että Inspiran henkilöstö ja projektikanta siirtyvät Kuntaliiton omistamalle FCG:lle. Kaupassa Inspiran henkilöstö siirtyy FCG:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.  

Osapuolet eivät julkista kaupan ehtoja. Inspiran liiketoiminnan ja henkilöstön siirto FCG:lle toteutetaan kaupan ehtojen täyttyessä huhtikuun 2024 loppuun mennessä.  Inspiran meneillään olevat asiakasprojektit jatkuvat sovitulla tavalla ja asiakkaisiin ollaan kauppaan liittyen erikseen yhteydessä.  

Kaupan myötä Kuntarahoitus keskittyy entistä tiiviimmin perustehtäväänsä, joka on kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden ja edullisuuden varmistaminen kaikissa markkinaolosuhteissa.

– Inspiran toiminta on viimeisen 20 vuoden aikana hienolla tavalla täydentänyt asiakkaillemme suunnattua palvelutarjontaa, ja samalla tukenut jatkuvaa analyysiamme kuntasektorin talouden tilasta. Toiminnan koko ja tiukka fokusointi Kuntarahoituksen kanssa yhteisiin asiakkuuksiin on mahdollistanut hyvinkin räätälöidyt palvelut, mutta on samalla rajoittanut muun muassa henkilöstön kehittymismahdollisuuksia ja vahvan osaamisen tarjoamista laajemmalle asiakaskunnalle. Uskon, että FCG on Inspiran tiimille ja liiketoiminnalle pitkällä aikavälillä koti, joka mahdollistaa asiakkaiden entistä paremman palvelun sekä liiketoiminnan ja henkilöstön kehittymisen, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Yritysjärjestely konkretisoi strategiamme mukaisia tavoitteita ja tuo meille uusia mahdollisuuksia kasvuun sekä Johtamisen ja talouden että uuden Kiinteistöt-liiketoiminnan saralla. Jatkossa kykenemme palvelemaan entistä paremmin etenkin julkishallinnon asiakkaita näissä teemoissa, sanoo FCG:n varatoimitusjohtaja Sami Miettinen. 

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yhtiön keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukeman ja yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. 

Lisätiedot

Kuntarahoitus: Aku Dunderfelt, johtaja, Asiakasratkaisut, puh. +358 50 3363914 

Finnish Consulting Group: Sami Miettinen, varatoimitusjohtaja, puh. +358 44 430 9881 

InspiraKuntarahoitus

Kuntarahoituksen osakkeet on siirretty arvo-osuusjärjestelmään

Kuntarahoitus keräsi keväällä 2023 osakkeenomistajilta takaisin osakkeista annetut väliaikaistodistukset ja ne mitätöitiin yhtiön hallituksen päätöksellä. Kadonneet väliaikaistodistukset kuoletettiin käräjäoikeuden päätöksellä alkuvuodesta 2024.

Osakkeenomistajat toimittivat syksyllä 2023 Kuntarahoitukselle kirjaamishakemukset, joiden perusteella asiamiespankkina toimiva OP kirjasi ilmoittautumisaikana 2.4. – 5.4.2024 kaikki osakkeet osakkeenomistajien arvo-osuustileille. Ilmoittautumisaika on päättynyt ja Kuntarahoituksen osakkeet kuuluvat nyt arvo-osuusjärjestelmään.  

Jatkossa mahdolliset osingot maksetaan arvo-osuustiliin liitetylle hoitotilille. Kaikki henkilö- ja osoitetietojen muutokset, kuten nimi- ja pankkiyhteystietomuutokset ilmoitetaan omalle tilinhoitajalle.

Yhtiön osakkeet eivät ole julkisen tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena. Arvo-osuusjärjestelmään liittymisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta osakkeiden siirrettävyyteen. Vastaisuudessa luovutuksen saajan tai luovuttajan on ilmoitettava osakkeiden luovutuksesta luovuttajan tilinhoitajalle ja esitettävä saantoasiakirjat kirjauksen tekemiseksi arvo-osuusjärjestelmään. Kuntarahoituksen yhtiöjärjestys sisältää edelleen suostumus- ja lunastuslausekkeet, joilla voi tilanteesta riippuen olla vaikutusta osakkeiden siirrettävyyteen.  

Lisätiedot

Laura Riikonen

Legal Counsel

050 4925 561

legal(at)munifin.fi

Kuntarahoitus

Inkeroisten monitoimitalohanke etenee vauhdilla

Kouvolan Inkeroisissa pohdittiin, että varhaiskasvatus, esikoulu ja perusopetus olisi hyvä tuoda saman katon alle. Nyt taajamaan rakennetaan monitoimitaloa, johon tulee koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatustilat lähes 700 lapselle. Näin mahdollistetaan joustava esi- ja alkuopetus. 

Monitoimitalossa on tulevaisuudessa myös kirjasto, nuorisopalvelut, kansalaisopiston opetusta, järjestöjen ja seurojen toimintaa ja muuta vapaa-ajan aktiviteettia. 

Kesäkuussa 2023 käynnistetty rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa: paikallavalu ja betonielementtien asennukset on tehty ja rakennuksen puurungosta on valmiina noin puolet. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, monitoimitalo saadaan käyttöön elokuussa 2025.  

Palvelut tuodaan saman katon alle – paikallista esimerkkiä seuraten 

Mallina Inkeroisten toteutukselle toimii Valkealan uusi monitoimitalo, joka otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Myös Valkealassa kaikki lapsiperheiden palvelut on keskitetty saman katon alle. 

– Anjala-Inkeroisten alueen kouluhankkeesta keskusteltiin jo vuonna 2018, kun selvitimme perusopetuksen kouluverkkoa. Tarkastelimme pienenevää lapsimäärää, kuntaliitoksesta jääneitä vanhoja koulurakennuksia ja huonokuntoisia päiväkoteja, ja päiväkodin suosiota verrattuna perhepäivähoitoon. Sitouduimme tekemään isoja investointeja, kertoo Katja Ahola, Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja.  

Monitoimitalo rakennetaan puretun Inkeroisten koulun paikalle. Alueella oli tehtävä louhintaa ja poistettava kalliota suuren monitoimitalon tieltä. 

– Sijainti on kuitenkin käyttäjäkuntaa ajatellen käytännöllinen. Jäähalli sijaitsee aivan kohteen vieressä, ja uimahalli ja Inkeroisten keskusta ovat kummatkin lyhyen matkan päässä, Ahola kuvailee. 

Kyläkeskus, joka ei hiljene iltaisinkaan 

Kansalaisopisto ja kirjasto ovat olleet mukana monitoimitalon suunnitelmissa alusta lähtien, ja lisäksi kokous- ja liikuntatiloille suunnitellaan aktiivista iltakäyttöä. Muuntojoustavuus näkyy kaikkialla: koululuokat ja neuvottelutilat rakennetaan sellaisiksi, että kaksi tilaa voidaan sujuvasti yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. 

– Monitoimitalot ovat Valkealassa ja tulevaisuudessa myös Inkeroisissa ikään kuin kyläkeskuksia, Ahola kiteyttää. 

Tulevan monitoimitalon rakentamisessa otetaan huomioon myös ympäristö- ja kestävyyskysymykset. Kohde rakennetaan massiivipuisista CLT-elementeistä. Kouvolassa on toteutettu pienemmässä mittakaavassa puurunkoisia kohteita, kuten päiväkoteja, mutta CLT-rakentaminen on täysin uutta.  

– Kaupungin ympäristö- ja hankintaohjelmat ohjaavat ympäristöystävällistä rakentamista. Kouvola on osa Hinku-verkostoa, ja olemme sitoutuneet toimimaan ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Vähähiilisyys ja ympäristönäkökulmat saivat meidät valitsemaan rakennusmateriaaliksi puun, kun urakoitsija SRV ehdotti CLT:tä, Ahola kertoo.  

Kestävän kehityksen ja tehokkuuden tavoitteita on määritelty rakennustiedon ympäristöluokituksen kautta, jotka ohjaavat sekä kohteen suunnittelua että urakointia. 

Monitoimitalossa huomioidaan hyvä energiatehokkuus, sekä vihreän kaukolämmön ja aurinkopaneelien käyttö. Motivaattoreina toimivat luonnonvarojen säästäminen ja alemmat käyttökustannukset. 

– Valkealan monitoimitalo sai RTS-ympäristöluokituksessa neljä tähteä. Inkeroisissa tavoitellaan kolmea tähteä, mutta se on lähtötaso, jonka saa myös ylittää. RTS-ympäristöluokitus on ollut meille hyödyllinen työkalu, koska se huomioi kohteen ympäristöystävällisyyden, ei vain rakentamisen ajan, vaan koko elinkaaren ajalta, Ahola sanoo. 

Yhteistoiminnallinen KVR toi urakoitsijan osaamisen mukaan alusta asti 

Inkeroisten monitoimitalo toteutetaan yhteistoiminnallisena KVR-urakkana eli kokonaisvastuurakentamisena. Kouvolassa kokeillaan tätä toteutusmuotoa ensimmäistä kertaa. Tavallisessa KVR-urakassa tilaaja laatii tarjousasiakirjat, vastaanottaa tarjoukset ja valitsee urakoitsijan. Yhteistoiminnallisessa KVR:ssa keskeinen ero on, että urakoitsijat pääsivät osaksi hahmottelua jo ennen tarjouksien jättämistä. 

– Kartoitimme hankkeesta kiinnostuneet tarjoajat, ja järjestimme valikoituneiden kanssa työpajat. Mukana oli rakennuttajan edustajia, tarjouskilpailuun osallistuvat urakoitsijat, ja koulujen ja päiväkotien käyttäjiä. Näin saatiin kuvaa siitä, mitä monitoimitalolta tarvitaan, ja tarjoajat saivat hahmotella alustavasti ennen lopullista tarjousta. Halusimme yhteistoiminnallisella KVR:lla hyödyntää täysimääräisesti tarjoajan osaamisen ja kokemus oli mielestämme oikein positiivinen, Ahola kehuu.  

Inkeroisissa uutta monitoimitaloa odotetaan innolla, se on kovasti toivottu tila. Uusi ja monikäyttöinen kohde on myös tärkeä viesti paikallisille: 

– Se, että alueelle investoidaan, on luottamuslause ja merkki uskosta Inkeroisten elinvoimaan.


Teksti: Sara Pitzén, Tuomas Mäkinen
Kuva: SRV

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Rami Erkkilä: Kunnianhimoiset tekijät korjaavat myös taloudelliset hyödyt

Vihreän rahoituksemme kysyntä kasvoi vuonna 2023 merkittävästi. Ympäristöön liittyvien tavoitteiden lisäksi kestäviin ratkaisuihin kannustavat koko ajan voimakkaammin taloudelliset tekijät.

Vihreän rahoituksemme kysyntä nousi vuonna 2023 ennätyslukemiin. Myönsimme vihreää rahoitusta yhteensä noin 170 hankkeelle, joista lähes sata oli asuntosektorin asiakkaidemme investointeja.

Olen seurannut ilolla asuntotuotannon asiakkaidemme kunnianhimon kasvua. Asiakkaamme rakentavat yhä useammin A-energialuokan asuintaloja. He vaativat kumppaneiltaan energiatehokkaita ratkaisuja ja monipuolista kestävää rakentamista ja tekevät ennakkoluulottomia kokeiluja niin materiaali-, energia- kuin kierrätysratkaisuissa. He ovat rakentaneet puukerrostaloja, Joutsenmerkki-kohteita, verranneet puu- ja betonirakentamista, ja hyödyntäneet laajasti aurinkoenergiaa. Nämä kaikki ratkaisut on toteutettu kustannustehokkaasti ja rakennuksen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset huomioiden. Valtion tukema asuntotuotanto on kiistaton keihäänkärki energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä asuntorakentamisessa Suomessa.

Myös kunta-asiakkaamme tiedustelevat meiltä yhä useammin vihreää rahoitusta. Ympäristö huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa, kuntien kestävyystavoitteet ulottuvat kaavoitukseen ja tonttien vaatimuksiin – näitä asioita me peräänkuulutamme vihreän rahoituksen viitekehyksessämme.

Vuonna 2023 valitsimme toisen kerran Vuoden vihreän edelläkävijän. Voittaja, Kokkolan kaupunki, oli myös ansiokkaasti dokumentoinut Piispanmäen monitoimitalo -hankkeessa kestävyyshyödyt, mikä teki sen arvioinnista meille helppoa. Esimerkillistä hankkeessa on myös kaupungin halu uudistaa oman organisaation toimintaa ja yhteistyömalleja, joita kestävän muutoksen toteuttaminen usein edellyttää.

Asiakkaillamme on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Myös Kuntarahoituksen suurin positiivinen vaikutus syntyy liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa vihreän rahoituksen osuus 25 prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Meillä on myös ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille.

Tavoitteiden tiukentuessa halusimme myös kasvattaa omia kannustimiamme, ja sen osoituksena paransimme rahoituksen marginaalihyötyä kolmanneksella viime syksynä. Parannuksesta hyötyvät erityisesti kaikkein kunnianhimoisimmat hankkeet.

Investointien vaikutusten esiin tuomisen ja raportoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Tähän ohjaa myös yhä tiukentuva lainsäädäntö. Edelläkävijät näyttävät suuntaa muille ja ajan myötä eilisen huippusuoritus on huomisen keskiarvo. Samalla organisaatiot ovat yhä valmiimpia kohtaamaan tulevat ilmastohaasteet. Kunnianhimoiset tekijät keräävät maineen ja kunnian lisäksi myös taloudelliset hyödyt.


Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen vihreää vaikutusraporttia 7.3.2024.

Kuntarahoituksen vihreä vaikutusraportti 2023

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus