Korkotason aiempaa suurempaan vaihteluun on syytä varautua

Jos keväällä 2022 olisi tiedetty, että Euroopan keskuspankki nostaa reilussa vuodessa korkoja 4,5 prosenttiyksiköllä ja amerikkalainen virkaveli yli viidellä, aika moni olisi varmaan lyönyt vetoa syvän taantuman puolesta. Sellaista ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt. Viime vuonna USA:n bkt-kasvu jopa kiihtyi ja työttömyys pysyi poikkeuksellisen matalana. Euroalue painui nollakasvuun, mutta varsinaisesta taantumasta ei voida täälläkään puhua, ja nyt suhdannenäkymä on jo piristymässä.

Inflaatio on nopeasti hidastunut vuoden 2022 huipulta, ja rahapolitiikalla on siinä ollut oma roolinsa. Silti makrotalouden yllättävä resilienssi herättää kysymyksen, onko rahapolitiikan vaikutus talouteen heikentynyt. Ja jos on, onko kyse pysyvästä muutoksesta vai ainoastaan nykyisen suhdannesyklin erityispiirteestä?

”Onko rahapolitiikan välittyminen talouteen heikentynyt?”

Pandemian jälkeinen kehitys on ollut niin poikkeuksellista, ettei pikaisia johtopäätöksiä kannata tehdä. Elvyttävä finanssipolitiikka on osaltaan kompensoinut kireän rahapolitiikan vaikutuksia. Koronataantumasta palautuminen on myös itsessään kannatellut talouskasvua. Varsinkin Yhdysvallat onnistui hyödyntämään koronashokin taloutta uudistavan vaikutuksen. Keväällä 2020 työttömien määrä nousi USA:ssa 20 miljoonalla, mutta jo saman vuoden lopussa suuri osa oli työllistynyt entistä tuottavampiin töihin. Tuottavuusloikka on tukenut USA:n kasvua nousevien korkojenkin keskellä. Euroopassa ei osattu samanlaista ”reset”-nappulaa painaa eikä vastaavaa uudistumista tapahtunut.

Talouden rakenteissa on kuitenkin muutoksia, jotka ovat voineet vähentää korkoherkkyyttä. Amerikkalaisten teknoyhtiöiden dominoiva rooli on entisestään kasvanut. Niiden kassat pursuavat satojen miljardien edestä riihikuivaa. Fedin koronnostot ovat paisuttaneet miljardeilla teknojättien korkotuottoja eli lisänneet pelimerkkejä innovaatiotoimintaan sekä omien osakkeiden takaisinostoon. Kaiken kaikkiaan digitalous on yhä merkittävämpi bkt-kasvun ajuri. Aineettomissa investoinneissa velkarahoituksen rooli on usein rajallinen, koska niissä ei synny reaalivakuuksia. Siksi linkki korkopolitiikan kiristymisestä investointien rahoitukseen ei ole yhtä suoraviivainen kuin ennen.

”Digitalous on yhä merkittävämpi bkt-kasvun ajuri.”

Investoinnit fyysiseen pääomaan ovat kyllä ottaneet koronnostoista siipeensä, mutta samalla geopolitiikan suuret murrokset lisäävät valtiokapitalismin merkitystä teollisissa investoinneissa. Tuorein trendi on kova kamppailu vihreän siirtymän investointien sijoituspaikoista, mihin ollaan valmiita käyttämään suuria summia julkista rahaa. Kaikella tällä ohjailulla voi olla vaikutusta rahapolitiikan tehoon.

Länsimaissa taustalla vaikuttavat myös talouden yleinen palveluvaltaistuminen sekä erityisesti hoivapalvelujen kysynnän kasvu. Ne eivät ole korkoherkkää, suuria pääomia nielevää toimintaa vaan työvoimaintensiivistä bisnestä. Näköpiirissä on kroonistuva työvoimapula, joka ylläpitää korkeaa työllisyyttä ja palkkapaineita, jopa nousevien korkojen oloissa.

Vielä on liian aikaista sanoa, onko rahapolitiikan teho pysyvästi alentunut. Mutta jos näin on, näemme jatkossa todennäköisesti suurempia korkosyklejä kuin mihin olemme 2000-luvulla tottuneet. Aiempaa heikomman vasteen vuoksi talouden jäähdytys voi edellyttää voimakkaampia koronnostoja ja elvytys vastaavasti suurempia koronlaskuja.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 21.5.2024.

Kuntarahoitus lakkauttaa Inspiran neuvonantopalvelut

Aiemmin kerrotun mukaisesti Kuntarahoitus arvioi alkuvuodesta tytäryhtiönsä Rahoituksen neuvonantopalvelut Inspira Oy:n tarjoamien konsultointipalveluiden tulevaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia. Tuolloin päätettiin edistää ratkaisua Inspiran toiminnasta luopumiseksi ensisijaisesti kauppana FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa.

Neuvoteltu kauppa raukesi Inspirassa tapahtuneiden merkittävien henkilöstömuutosten seurauksena, eikä uusia kaupan toteuttamisen edellytyksiä syntynyt.

Kaupan raukeamisen ja henkilöstömuutosten vuoksi Kuntarahoituksen ja Inspiran hallitukset ovat päättäneet lakkauttaa Inspiran konsultointipalveluiden tarjoamisen.    ’

Toiminnan alasajon aikana käynnissä olevat asiakastoimeksiannot toteutetaan kunkin asiakkaan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Olemme asiakkaisiimme yhteydessä lähipäivien aikana.

Kiitämme Inspiran asiakkaita ja henkilökuntaa vuosien aikana tehdystä erinomaisesta työstä. Kuntarahoitus Oyj keskittyy entistä tiiviimmin perustehtäväänsä, joka on kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden ja edullisuuden varmistaminen kaikissa markkinaolosuhteissa.

Korkojen nousu on hidastanut maailmantaloutta yllättävän vähän, mutta Suomessa tahti hiipuu – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2023 on julkaistu

Maailmantalous on selvinnyt korkeista koroista yllättävän vähällä, mutta vielä ei olla kuivilla. Näin toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa.

– Viime viikkoina julkaistuissa maailmantalouden ennusteissa on merkillepantavaa, miten vähän korkojen jyrkkä nousu on toistaiseksi vaikuttanut kasvuodotuksiin. Esimerkiksi IMF:n tuoreessa ennusteessa Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymä on vuosille 2023–2024 lähes sama kuin syksyn 2021 ennusteessa. Tuolloin rahapolitiikan nopeaa kiristymistä ei vielä pidetty todennäköisenä.

Euroalueella ennustemuutokset ovat Vesalan mukaan suurempia, voittopuolisesti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Ensi vuonna Euroopankin odotetaan palaavan jo melko lähelle parin vuoden takaista ennusteuraa.

– Useat tekijät ovat kompensoineet nousevien korkojen vaikutusta. Näitä ovat muun muassa palvelualojen pitkä toipuminen koronapandemiasta, valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten yleistyminen eurooppalaisten kotitalouksien keskuudessa, pääekonomisti listaa.

Korkojen odotetaan jäävän kolmen prosentin tuntumaan

Pääekonomisti Vesala muistuttaa, että osa korkoshokin vaikutuksista voi vielä tehdä tuloaan.

– Palvelualoilla ja työllisyydessä on orastavia pehmenemisen merkkejä, pitkissä koroissa on kesän jälkeen nähty uusi tasohyppäys ja valtioilla alkaa olla paineita suitsia velanottoa, Vesala toteaa.

Keskuspankkien korkopolitiikkaan ei kannata odottaa nopeaa helpotusta.

– Inflaatio on kyllä selvästi hidastuvalla trendillä, mutta energian hinnoissa on jälleen nousupainetta. Euroalueella Euroopan keskuspankin pelikirjaa sekoittavat myös heikentyneen euron myötä mahdollisesti kiihtyvä tuonti-inflaatio sekä korkeat palkankorotukset.

Pitkällä aikavälillä Vesala ennakoi, että nollakorkoihin tuskin enää palataan.

– Pääomamarkkinoiden tasapainossa on näköpiirissä muutoksia, jotka puoltavat rakenteellisesti aiempaa korkeampia korkoja. Euroalueella keskimääräisen korkotason odotetaan tulevina vuosina asettuvan noin kolmen prosentin tuntumaan.

Suomen talous taantuu, mutta käänne lienee pian käsillä

Suomen talouden osalta pääekonomisti Vesala huomauttaa, että alkusyksyn uutisvirta vahvistaa käsitystä talouden suhdannenäkymän heikkenemisestä.

– Suomen talous kääntyi kesäkaudella selvästi heikompaan suuntaan. Sekä kuluttajien luottamus että yritysten tunnelmat ovat vaisut, avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän ja konkurssien määrä kasvaa.

Vesala korostaa kuitenkin, että vaikka Suomen talouden ennustetaan vaipuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla taantumaan, ei tilanteen odoteta jatkuvan pitkään. Jo ensi vuodelle ennustetaan käännettä parempaan.

– Positiivisen käänteen taustalla on erityisesti kuluttajien ostovoiman kääntyminen nousuun sekä työllisyys, jonka ennakoidaan pysyvän talouden lievästä taantumasta huolimatta suhteellisen vahvana.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu – kuntatalouden näkymät heikentyneet

Julkisen talouden osalta Vesala toteaa, että verotulokertymien aiempia ennusteita vaisumman kasvunäkymän sekä rahoituskustannusten voimakkaan nousun takia näköpiirissä ei ole julkisen velkaantumisen oleellista hidastumista. Myös kuntatalouden näkymä on synkentynyt.

– Syksyn kuntatalousohjelmassa valtiovarainministeriö on varsin merkittävästi heikentänyt kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Arvio kuntasektorin lähivuosien rahoitusalijäämästä on noussut noin 0,5 miljardin euron tasolta 1–1,5 miljardin haarukkaan. Suurimmat negatiiviset ennustemuutokset koskevat verotuloja sekä valtionosuuksien kehitystä, Vesala lisää.

Sote-uudistus toi muutoksia kuntien kiinteistösalkkuihin – Inspira avusti Uuttakaupunkia kiinteistöjen tulevaisuuden suunnittelussa

Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudistuksella oli näin ollen myös vaikutusta kuntien omistamien kiinteistöjen omistus- ja hallintorakenteeseen. Uusikaupunki valitsi Inspiran kumppanikseen tekemään selvitystä kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä tulevista taloudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä.

– Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus alkuvuodesta 2023 toi suuria uudistuksia kuntasektorille. Kiinteistöjen osalta kuntien omistuksessa olleet sote-tilat jäivät kunnille ja palvelutuotanto siirtyi hyvinvointialueille. Yhdessä Uudenkaupungin kanssa teimme taloudellisen tarkastelun siitä, millä reunaehdoilla kohteiden vuokraaminen hyvinvointialueille on taloudellisesti kannattavaa niin, että kaupungin ei tarvitse investoida omaa rahaa kohteisiin tai että ne eivät tuota tappiota vuositason tuloslaskelmassa, Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kertoo.

Monipuolisella analyysillä työkaluja tulevaisuuteen

Analyysiä tehtäessä kaupungin omistamaa kiinteistöpohjaa arvioitiin monesta eri näkökulmasta.

– Ensin teimme listauksen kiinteistöistä, joita selvityksessä tarkasteltiin. Uudenkaupungin tapauksessa puhuttiin esimerkiksi terveyskeskuksesta, tukea tarvitsevien toimintakeskuksesta, vanhusten asumisyksiköistä sekä paloasemasta. Tämän jälkeen tarkasteluun otettiin vuokrausehdot: mitkä ovat kiinteistöjen omistamisen ja käytön kustannukset ja kuinka paljon vuokraa tiloista tulee saada. Pääoma-arvon oikea määrittäminen on erittäin tärkeää, Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala kertaa projektin vaiheita.

– Laskennallista pääomamarkkinakorkoa arvioitaessa huomioon piti ottaa myös mahdolliset tulevat investoinnit, rakennusten kuntoarviot sekä kiinteistöjen ylläpitokustannukset, Takala jatkaa.

Inspiran avustuksella kiinteistöille saatiin laskettua ja mallinnettua kestävä ja pidemmälläkin aikavälillä toimiva vuokrataso. Mallinnuksessa otettiin huomioon myös investoinnit ja inflaatiot. Se sisälsi myös pitkän aikavälin ennusteen siitä, miten käyttökate ja tulos tulevat kehittymään.

– Vuokraamisen lisäksi tarkastelimme myös vaihtoehtoja, joissa kaupunki voisi myydä kiinteistöjä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden olisi järkevää omistaa strategisesti tärkeitä kohteita ja investoida kohteisiin, joissa ne aikovat pitkällä aikavälillä tuottaa sote- ja pelastuspalveluita, Ville Riihinen kertoo.

Tiivis ja selkokielinen selvitys päätöksenteon tueksi

Lainsäädäntö tuo kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen mukanaan myös yhtiöittämisvelvoitteen. Tähän liittyy kuntien puolelta vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä, mutta tehty selvitys tarjosi dataa ja työkaluja myös tulevien yhtiöittämisten suunnitteluun.

– Osana selvitystä tarkastelimme myös yhtiöittämisen aiheuttamia etuja ja haittoja kaupungille sekä erilaisia yhtiöittämismalleja, Riihinen toteaa.

Yhteistyö Uudenkaupungin ja Inspiran välillä sujui erinomaisesti ja tiiviissä yhteistyössä. – Meillä oli jo aikaisempia hyviä kokemuksia Inspiran kanssa toimimisesta. Selvityksestä saimme hyvää aineistoa päätöksenteon tueksi selkokielisessä ja tiiviissä paketissa. Itse toteutettuna aineiston kerääminen olisi vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, Takala summaa.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Anne Takala / Uusikaupunki

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Pirkkalassa? 

”Meillä kaikki lähtee kunnan strategiasta: viiden tähden Pirkkalasta. Strategiassamme on viisi teemaa, eli tähteä, joista yksi on ympäristö. Olemme osoittaneet tähdille yksiselitteiset tavoitteet. Esimerkiksi luontokadosta todetaan, että Pirkkalan tavoitteena on säilyttää luontoa ja vaalia arvokkaita luontokohteita.  

Määritimme ympäristötavoitteemme ensi kerran vuonna 2016, jolloin kunta antoi myös kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen mukaan Pirkkala kasvaa kestävästi ja tekee aktiivisesti kestävän kehityksen työtä yhdessä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, kuten muutkin Hinku-kunnat. Tähän pyrimme esimerkiksi rakentamalla vähäpäästöisesti ja panostamalla kestävään liikkumiseen: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Toinen suuri tavoite on pysäyttää luontokato Pirkkalassa tämän vuosikymmenen aikana. Laadimme luonnon monimuotoisuusohjelmamme muutama vuosi sitten. Siinä kartoitimme Pirkkalan tärkeimmät viheralueet sekä niiden väliset yhteydet ja laadimme suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle.” 

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?  

”Selkeä strategia ei vielä yksin riitä, vaan henkilöstöä pitää myös kouluttaa. Kestävä kehitys vaikuttaa kaikkien työhön kuntaorganisaatiossa, ja esimerkiksi hankintoja pitää miettiä uudelta kantilta. 

Usein sanotaan, että mitä ei seurata, sitä ei tehdä. Tämän totuuden kanssa mekin olemme kipuilleet. Otamme pian käyttöön ”ympäristövahdin”, joka auttaa seuraamaan ilmasto- ja ympäristötyön etenemistä. Se on selainpohjainen sovellus, jossa nimeämme toimenpiteille vastuuhenkilöt: nämä vastaavat raportoivat työn etenemisestä sovelluksen kautta. Lataamme ympäristövahtiin ensin kunnan Hinku-tiekartassa määritellyt toimenpiteet ja täydennämme mittaristoa myöhemmin.” 

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?  

”Monilla tavoin. Talousarviossa painotamme esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja raitiotiehanketta. Raitiotien hankesuunnitelma onkin ollut kuluvan vuoden tärkeimpiä painopisteitä. Keskitämme kaavoituksen tiheästi rakennetulle alueelle, ja pyrimme säilyttämään luontoa. Kehitämme myös luontoalueita ja parannamme liikenneyhteyksiä virkistysalueille.” 

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?  

”Kyllä se on tämä seutuyhteistyö. Ihmiset sahaavat kuntarajojen yli koko ajan, liikkuivatpa he sitten autolla tai bussilla; eivät ne päästötkään siihen kunnan rajalle pysähdy. Esimerkiksi Tampereelta Pirkkalaan laajeneva raitiotie nähdään täällä alueen yhteisenä hankkeena, joka tukee koko Tampereen seudun kestävää kehitystä. Tavoitteita ja suunnitelmia kannattaa laatia yhdessä, ja siihen kannustamme kaikkia.  

Oppia voi myös ottaa Pirkkalan poliitikoista, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen esimerkillisesti. Esimerkiksi Hinku-tiekartan laatineessa valiokunnassa oli edustajia useista puolueista. Asioista keskusteltiin hyvin rakentavassa hengessä. Kun tavoitteista on neuvoteltu yhdessä ja niistä sovitaan saman pöydän ääressä, on päämääräkin jaettu.” 

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?  

”Voisimme ottaa kuntalaiset ja Pirkkalassa toimivat yritykset vielä tiiviimmin mukaan kestävän kehityksen työhön ja tavoitteiden määrittelyyn. Kuluttajien valinnat ja yrityksissä tehtävät päätökset kuitenkin pitkälti ratkaisevat sen, saavutammeko tavoitteemme vai jäävätkö ne haaveiksi. Tavallinen pirkkalalainenhan sen valitsee, taittaako hän kymmenen kilometrin matkan tänä aamuna autolla vai pyörällä. Sitä ei kunta päätä hänen puolestaan. Liikenteen päästöissä meillä riittää myös tekemistä. Ne ovat ilmastotyön suurin haaste koko Tampereen seudulla.” 

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Pirkkala-kampus. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?  

”Pirkkala-kampus on monikäyttöinen ja muuntojoustava. Se kestää aikaa. Kampusrakennus kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat, nuoriso- ja liikuntatilat sekä tapahtumatilan kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön. Tapahtumatilassa kokoontuu aikanaan myös kunnanvaltuusto. Tiloja siis käytetään hyvin monipuolisesti, eivätkä ne seiso tyhjän panttina.  

Suunnittelussa kiinnitimme paljon huomiota rakennuksen pitkään elinkaareen ja energiatehokkuuteen. Pirkkalan kunta rakentaa vain A-energialuokan rakennuksia, eli pienestä energiankulutuksesta ja uusiutuvien energianlähteiden käytöstä sai pisteitä myös kampusurakan kilpailutuksessa. Lopputuloksena on erittäin energiatehokas rakennus, joka lämpiää uusiutuvalla ja vähäpäästöisellä energialla. Energiakaivoja on 36 ja meillä on myös aurinkovoimala.”

Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.

Pirkkala-kampus on Pirkkalan kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä kehuu kampuksen energiatehokkuutta ja matalaa hiilijalanjälkeä. Säännönmukaisuus on vihreän rakentamisen sala, sanovat hankevastaavat. Tutustu hankkeeseen! 

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja pääsee käyttämään haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?  

”Kunnan yhdyskuntatoimialan johtoryhmässä ehdotettiin, että palkintorahoilla voisi istuttaa puita. Summalla tekee jo paljon sillä saralla. Ehkäpä istutamme pienen metsikön, vaikka jalopuita, kampuksen ympäristöön – ja nimeämme sen kilpailun mukaan.”

Vuoden vihreä edelläkävijä 

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. 

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta. 

Kuntatodistuskauppa jo täysin digitaalista – myös digitaalisten lainatarjouspyyntöjen osuus kasvaa nopeasti

Kuntarahoitus digitalisoi asiointiaan. Kuntatodistuskauppaa on voinut käydä verkossa jo yli vuoden ajan, ja huhtikuussa 2023 asiointimahdollisuus laajeni lainatarjouspyyntöihin. Asiakaspalautteen perusteella verkossa asiointi on helppoa ja nopeaa.

– Lähes kaikki kuntatodistuskauppa käydään nyt verkossa. Asiakkaamme ovat kehuneet erityisesti entistä nopeampaa kaupankäyntiä, läpinäkyvää hinnoittelua ja mahdollisuutta itsepalveluun, kertoo kehityspäällikkö Jori Kaipio.

– Lainan hakeminen digitaalisesti on myös otettu hyvin vastaan. Jo lähes puolet hakemuksista tulee verkon kautta, kertoo digitaalisten palveluiden senior asiantuntija Okko Rostedt.

– Digitaalinen lainatarjouspyyntö eroaa hieman perinteisestä: esimerkiksi asuntotuotannon asiakkailta vaaditaan vähän enemmän tietoja kuin ennen. Tähänkin asiakkaat ovat onneksi nopeasti tottuneet. Kun lomake tulee kerralla täytettyä oikein, meillä on kaikki tarvittava tieto edistää tarjousprosessia eikä lisäselvittelyjä enää tarvita, Rostedt jatkaa.

Digitaalisen asioinnin käyttöönotto on sujunut hyvin

Palautetta digitaalisesta asioinnista kerättiin asiakkailta jo kehitystyön aikana, ja pilottiryhmä testasi palveluita ennen niiden käyttöönottoa. Asioinnin laatua mitataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyissä, joissa palveluja kehutaan.

– Kuntatodistuskaupan kohdalla digitaalinen siirtyminen sujui mallikkaasti.  Asiakkaat ovat pitäneet palvelusta ja pyrimme siihen, että yhä useampi laina haetaan digitaalisesti, Kaipio sanoo.

Sovellusta on helppo käyttää, ja apua on aina tarjolla

Ilmainen versio lainasalkkusovelluksesta avataan kaikille asiakkaille digitaalisen asioinnin käyttöönoton yhteydessä. Jos edellisestä asiointikerrasta on vierähtänyt pitkä aika, on hyvä varautua siihen, että seuraava tarjouspyyntö toimitetaan digitaalisesti.

– Autamme asiakkaita ottamaan asiointipalvelun käyttöön. Tarjoamme muun muassa tukimateriaaleja ja järjestämme demoja ja webinaareja, Rostedt sanoo.

Asiakas voi ladata täyttämänsä tarjouspyyntölomakkeen helposti, jolloin sitä voi hyödyntää muihinkin tarkoituksiin. Tarjouspyyntöpohjaa voi personoida esimerkiksi omilla logoilla. Sovelluksessa voi myös tarkastella saapuneita tarjouksia.

Asiointisovelluksen käyttöönotto edellyttää digitaalisen asioinnin palvelusopimuksen tekemistä. Sopimus ei sido mihinkään, eikä siitä aiheudu kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin välttämätöntä digitaalisen asioinnin käyttöönottamiseksi.

Kuntarahoitus etsii vuoden vihreää edelläkävijää – tutustu finalisteihin!

Vihreä edelläkävijä -kilpailussa Kuntarahoitus etsii ilmasto- ja ympäristöasioissa edistyksellisintä asiakastaan. Kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.

Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan” (linkki). Kilpailussa painotetaan tänäkin vuonna laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. Finalistit ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja ympäristötyölleen ja tuovat niitä esimerkillisesti osaksi arkea. Vuoden vihreän edelläkävijän valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä.

Syksyn aikana Kuntarahoitus esittelee verkkosivuillaan kilpailun finalisteja sekä hankkeita, jotka ilmentävät tahojen kunnianhimoista työtä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Voittaja paljastetaan 29. marraskuuta.

Vuoden 2023 vihreä edelläkävijä -kilpailun finalistit ovat:

Kokkolan kaupunki

Kokkola liittyi kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien kuntien HINKU-verkostoon (linkki) kesäkuussa 2022, mutta on tehnyt ilmastoviisaita valintoja jo pitkään. Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, jota rakennetaan poikkeuksellisen vihreällä otteella. Sitoutuminen ympäristökysymyksiin ja kestävään rakentamiseen läpileikkaavat hanketta. Onnistuminen on vaatinut kaupungilta sitoutumista, ​halua ja kykyä ohjata hanketta haluttuun suuntaan.​ Tutustu Piispanmäen ”tummanvihreään” monitoimitaloon. (linkki)

Oulun Sivakka

A-energialuokka ei ole Oulun Sivakalle vain tavoite vaan minimitaso. Oulun kaupungin omistaman vuokratalokonsernin uudet kerrostalot Kaukovainiolla ovat poikkeuksellisen energiatehokkaita. Kiitos kuuluu uudenlaiselle lämmitysratkaisulle, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa. Lue lisää Kaukovainion vihreistä ja kohtuuhintaisista vuokrakerrostaloista. (linkki)

Pirkkalan kunta

”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa (linkki), joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja. Pirkkalan vastuullisuustyö on pitkäjänteistä: kunnassa on seurattu samoja tunnuslukuja viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Energiapihi Pirkkala-kampus on poikkeuksellinen hanke, jonka maltillinen energiankulutus ja kohtuullinen hiilijalanjälki vaativat huolellista suunnittelua. Tutustu kunnan historian suurimpaan rakennushankkeeseen. (linkki)

Siuntion kunta

Siuntio on kuulunut alusta alkaen HINKU-verkostoon. Puolet merenrantakunnan rantaviivasta on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Kunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy sivistys- ja hyvinvointikampus Siuntion Sydämessä, jonka monikäyttöiset ja muunneltavat tilat tuovat eri palveluja saman katon alle. Lue artikkeli (linkki) Siuntion Sydämestä tai tutustu kohteeseen ratkaisupankissamme. (linkki)

Y-Säätiö

Y-Säätiö on suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa. Säätiö haluaa mahdollistaa asukkailleen reilun siirtymän kohti hiilineutraalia elämää ja kannustaa kestäviin elämäntapavalintoihin. Y-Säätiön suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Lue lisää Elonkirjotalosta. (linkki)


Vihreä edelläkävijä -kilpailu huipentuu voittajan paljastukseen keskiviikkona 29. marraskuuta.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Ensi vuoden bkt-ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista, kuten bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, vuosille 2022–2025.

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste kuntien talouden kehityksestä vuosina 2022–2027.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Huomisen talous: Rakentaminen hyytyy, vienti yskii – edessä viileä taloussyksy

Podcastin syyskauden avausjakso pureutuu Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Äänessä pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele uusin jakso ja seuraa Huomisen talous -podcastia SpotifyssaSoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Syyskauden aikana podcast ilmestyy joka toisen viikon tiistaina.

Vihreän rahoituksen kolmikko kirittää kestävää kehitystä kotimaassa ja vahtaa kansainvälistä sääntelyä

Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä täytti vastikään vuoden. Kolmihenkiseen kokoonpanoonsa ryhmä asettui elo-syyskuussa 2022, kun yhtiö päivitti vihreän rahoituksen viitekehyksensä. Uusi viitekehys on sujuvoittanut vihreän rahoituksen myöntämistä: ulkopuolisesta arviointiryhmästä luovuttiin, ja vastuu hankkeiden arvioinnista siirtyi talon sisälle Rami Erkkilälle, Mikko Noroselle ja Kalle Kinnuselle.

– Sisäinen arviointiryhmä voi kokoontua tarvittaessa nopeastikin. Se tarkoittaa, että hankkeita voidaan arvioida sitä mukaa, kun asiakkaat tarvitsevat rahoitusta, vastuullisuuspäällikkö Kinnunen sanoo.

Aikataulu siis joustaa, kriteerit eivät. Kuntarahoituksen uusi vihreän rahoituksen viitekehys on entistä tiukempi ja läpinäkyvämpi.

– Vihreää rahoitusta ei esimerkiksi enää myönnetä hankkeisiin, joissa lämmitykseen käytetään suoraan fossiilisia energianlähteitä, selventää Erkkilä, joka toimii tiimissä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijana.

Arviointia, raportointia ja vaikutuslaskentaa

Hankkeiden arviointi ja dokumenttien läpikäynti vie suuren osan Erkkilän ja Norosen työajasta. Tullakseen valituksi vihreän rahoituksen portfolioon, kahden arviointiryhmän jäsenen tulee arvioida ja hyväksyä hanke. Kuntarahoituksen vastuullisuustyötä johtava Kinnunen tuuraa kaksikkoa tarvittaessa.

­– Käymme viikon mittaan läpi toistemme tekemiä päätösesityksiä ja keskustelemme niistä palavereissa perjantaisin, kertoo työryhmän tuorein kuntarahoituslainen, vastuullisuusanalyytikkona viime vuoden toukokuussa aloittanut Noronen.

– Jos päätös vaatii tarkempia tietoja, voimme kysyä asiakkaalta täydennystä. Ulkopuolinen arviointiryhmä kokoontui harvemmin, ja silloin päätös oli ”kyllä” tai ”ei”, Erkkilä muistelee.

Kolmikko osallistuu myös asiakastapaamisiin, pitää yhteyttä pankkeihin ja muihin sidosryhmiin sekä seuraa vastuullisen rahoituksen ympärillä vellovaa sääntelyä. Isona osana työtä on vuosittain tehtävä vihreän rahoituksen vaikutusraportointi eli hankkeiden ympäristövaikutusten laskeminen ja julkaisu.

Kotimaan ja kansainvälisen risteyksessä, välillä ristivedossa

Arviointiryhmän toinen jalka on kotimaassa, toinen kansainvälisillä markkinoilla.

– Yhtäältä pitää katsoa, mihin rahoitusta myönnetään ja mitä laki sanoo kotimaassa. Toisaalta taas pitää miettiä, mitä kansainvälinen sääntely ja sijoittajat vaativat. Molempiin suuntiin pitää olla uskottava, Kinnunen pohtii.

Ristivetoakin saattaa syntyä, kun mennään yksityiskohtiin ja puhutaan esimerkiksi veden virtausnopeuksista.

– EU-taksonomia sanoo, ettei vesi saisi virrata suihkuissa nopeammin kuin kahdeksan litraa minuutissa. Suomen rakennusmääräyksissä vähimmäistaso on yhdeksän litraa minuutissa. Näitä kahta on sitten aika hankala sovittaa, Erkkilä naurahtaa.

Tätä ja muita ”käytettävyyshaasteita” ratkotaan parhaillaan unionin asettamissa työryhmissä. Varmaa kuitenkin on, että sääntely kestävän rahoituksen ympärillä kiristyy. Samalla raportoinnilta vaaditaan enemmän.

– Rimaa hilataan ylöspäin ja asiakkailtakin varmaan halutaan entistä tarkempia tietoja. Siihen kannattaakin jo varautua, Noronen kehottaa.

Kinnunen sanoo, että toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuutta sekä ESG-riskejä aletaan jo katsoa kokonaisuutena – tulevaisuudessa vielä laajemmin.

– Enää ei keskitytä vain yhteen kirjaimeen. Voi olla, että meilläkin toiminta muuttuu niin, että arvioimme asiakkaidemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti.

Entä millaisia hankkeita vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä haluaisi nähdä lisää?

– Tänä vuonna arvioitiin ensimmäinen biodiversiteettihanke. Se oli mielenkiintoinen tapaus, liittyi joen ennallistamiseen. Näitä lisää, Noronen toivoo.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta.

Lue myös:

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste Q3/2023 julkaistaan 12.9. klo 13 – osallistu tapahtumaan verkossa!

Kuntarahoituksen vuoden 2023 kolmannen suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan Suomen lähivuosien kasvunäkymiin sekä kuntatalouden kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan, toimitusjohtaja Esa Kallion ja kuntatalouden senior-asiantuntijan Lauri Pekkilän johdolla.

Aika: tiistaina 12.9.2023 klo 13–14
Paikka: verkkotapahtuma
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä. Tilaisuuden esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tapahtuman jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata esitysmateriaalin täällä.