Palveluintegraatiopäällikkö Heikki Iivanainen saapui aikoinaan Kuntarahoitukseen tietämättä yrityksestä paljoakaan. Hän vaikuttui heti talon reilusta meiningistä ja positiivisesta ilmapiiristä.
Tietotekniikkainsinööriksi valmistunut Iivanainen on kartuttanut monipuolisesti osaamistaan työskentelemällä eri IT-alan yrityksissä. Titteleitä on uran aikana kertynyt aina ohjelmistokehittäjästä projekti- ja palvelutuotantopäällikköön.
Kolme vuotta sitten Iivanaisen tie kävi vanhan kollegan – ja nykyisen työparin – vinkkaamana Kuntarahoitukseen.
– Vastuullani ovat IT-palveluintegraatio ja sen prosessit kuten häiriö- ja ongelmanhallinta. Toimin myös toisena pääkäyttäjänä Service Now -palveluhallintajärjestelmässä, joka on keskeinen osa koko IT-ekosysteemiämme. Olen esimerkiksi tiiviisti mukana silloin, kun IT-ekosysteemiimme liittyy uusi palvelutoimittaja eli työhön kuuluu sopimusneuvottelujen tukeminen, projektin aikainen toteutus ja myöhemmin osallistuminen toimittajahallintaan. Työarkeni koostuu IT-palveluprosessien toimivuuden tukemisesta ja palvelutuottajien sparraamisesta, sekä palveluiden kehittämisestä yhdessä IT-asiantuntijoiden kanssa, Iivanainen kertoo.
Hyvä ilmapiiri ja reilua johtamista
Iivanaisen omin sanoin Kuntarahoitus on työpaikkana hänelle ”täydellinen match”. Pienemmässä organisaatiossa ihmisiin on helppo tutustua ja kaikki työkaverit on mahdollista tuntea vähintäänkin ulkonäöltä.
– Sanon aina, että Kuntarahoitus on ihmisen kokoinen yritys. Täällä on erinomainen työilmapiiri ja johtamistapa on läpinäkyvää ja reilua.
Se, että omaa työtä arvostetaan ja asioita tehdään järkevällä tavalla ovat Iivanaiselle tärkeitä seikkoja työn merkityksellisyyden kannalta. Niin sanotun ”tulos tai ulos” -mentaliteetin ja kovien arvojen puuttuminen Kuntarahoituksen työkulttuurista saavat häneltä kiitosta.
Kiinnostavista viimeaikaisista työprojekteista Iivanainen nostaa esiin hankkeen, jossa mallinnettiin ja ohjeistettiin, kuinka Kuntarahoituksen IT-ekosysteemiin liitytään uutena palveluntoimittajana.
– Vaikka tehtävä oli verrattain pieni, on lopputuloksesta ollut jo paljon hyötyä.
Vaellusta alppimaisemissa ja huhkimista hiihtoladulla
Alkujaan Riihimäeltä kotoisin oleva Iivanainen kulkee Hyvinkäältä töihin Helsingin keskustaan. Nykyinen kotikaupunki tarjoaa talvisin hyvät puitteet hänen sydäntänsä lähellä olevalle murtomaahiihdolle. Toisinaan myös Keski-Euroopan jylhät vuoristomaisemat vetävät puoleensa.
– Matkustamme noin kerran tai kahdesti vuodessa kesäisin alppimaisemiin vaeltamaan. Myös kesämökillä tulee touhuttua, ja kaikenlaiset tee se itse -projektit, kuten huonekalujen kunnostaminen, antavat hyvää vastapainoa työarjelle, Iivanainen kertoo.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Kesän kynnyksellä hyvinvointialueella heräsi tarve kauaskantoisemmalle talouden tarkastelulle.
– Halusimme saada työkalun tulevaisuuden talouslukujen simuloimiseksi. Tavoitteena oli tarkastella tilannettamme niin koko hyvinvointialueen kuin toimialueidenkin tasolla, Soiten talousjohtaja Helinä Saarela selventää.
Katse seuraavasta talousarviosta kauemmas
Soite haki Inspiralta apua työkaluun, jolla hyvinvointialueen tuloksen kehitystä pystyisi arvioimaan kohti vuosikymmenen loppua. Malli auttaisi tarkastelemaan talouden kehitystä pitkällä aikajänteellä – ei pelkästään seuraavaan talousarvioon saakka.
Yhteistyön aluksi asetettiin tavoitteet, joita Inspira pyrki ohjaamaan mahdollisimman vähän. Inspiralle oli tärkeää räätälöidä malli asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keskusteluiden lopputuloksena syntyi Excel-työkalu, jolla voi luoda skenaarioita ja ennustaa hyvinvointialueen pidemmän aikavälin talouden kehitystä.
– Kun pystymme simuloinneilla konkretisoimaan suunniteltavien kehittämistoimien ja investointien vaikutuksia tuotto- ja kulueriimme sekä tulokseemme, pystymme johtamaan talouttamme ja investointikykyämme entistäkin paremmin, talousjohtaja Saarela kertoo.
Ketterä yhteistyö tuotti tulosta
Malli syntyi Soiten ja Inspiran ketterällä yhteistyöllä, jota jaksotettiin parin viikon pyrähdyksiin. Intensiivisten työjaksojen välissä Inspira kutsui projektiryhmän kokoukseen, jossa käytiin läpi avoimia kysymyksiä ja linjattiin seuraavaa vaihetta.
Hyvinvointialue sai mallin käyttöönsä loppuvuodesta ja vie sitä parhaillaan osaksi arkea. Malli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Vielä käyttöönoton jälkeenkin mallia voidaan päivittää hyvinvointialueen tarpeiden mukaan. Työkalu ei ole valmis ennen kuin se on testattu käytännössä.
– Vaikka malli on tehty yhteistyössä ja asiakkaan toiveita kuunnellen, se kuitenkin elää ajassa. Kun se siirtyy käyttöön, heiltä tulee ideoita ja huomataan, mikä toimii ja mikä ei. Meidän on tarkoitus päivittää ja kehittää työkalua niiden perusteella, kertoo Inspiran Olli Immonen.
Yhdessä kehittämisen malli osoittautui hyvinvointialueelle hyödylliseksi. He olivat tulevina käyttäjinä mukana työkalun kehityksessä alusta alkaen, mutta Inspira huolehti sen rakentamisesta.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa ja taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi Immonen kannustaa hyvinvointialueita suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen.
– On järkevää katsoa eteenpäin, luoda skenaarioita, valmistautua erilaisiin vaihtoehtoihin ja sitä kautta suunnitella taloutta. Meihin voi olla yhteydessä, jos haluaa jutella aiheesta – autamme mielellämme.
Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi
Soteuudistuksen voimaantulosta on kulunut yli vuosi, mutta sen jälkijäristykset kuntatalouteen jatkuvat vielä pitkään. Hyvinvointialueet ovat sitoutuneet vuokraamaan toimitiloja siirtymävaiheen ajan, mutta kuntien tulee keksiä tyhjäksi jääville tiloilleen käyttöä sen jälkeen.
Hyvinvointialueet suunnittelevat parhaillaan tulevaisuuden palveluverkkojaan. Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan ainakin noin kolmasosa tiloista uhkaa jäädä tyhjilleen, mutta osalla alueista tilatarpeen arvioidaan supistuvan sitäkin rajummin: tietyillä alueilla vähennystarve voi olla jopa yli 50 prosenttia.
Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kiittelee sitä, että kunnilla on katse visusti tulevaisuudessa tila-asioiden suhteen.
– Nyt kuntakentässä valmistaudutaan yhtiöittämisvelvoitteen voimaantuloon. Toisaalta kunnat miettivät myös sitä, miten siirtymäkauden jälkeen lähdetään tekemään yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Osapuolten etu on tehdä hyviä vuokrasopimuksia, joiden kanssa voidaan elää pidempään.
Yksille taakka, toisille mahdollisuus
Sotekiinteistöjen tyhjeneminen ei välttämättä muodostu yhtä suureksi ongelmaksi kaikille kunnille. Kunnat, joissa on moderneja, muuntojoustavia kiinteistöjä, voivat hyvinkin löytää uusia käyttötarpeita tiloilleen. Kasvukeskukset saattavat jopa saada ratkaisuehdotuksia kiinteistösijoittajilta, jos tyhjäksi jäävät tilat sijaitsevat hyvällä paikalla.
– Kunnat, jotka ovat 10 viime vuoden aikana rakentaneet hyvinvointikeskuksensa, saattavat hyötyä tulevissa karsintaoperaatioissa. On vaikeampaa luopua tiloista, jotka ovat moderneja, tehokkaita ja joissa palveluja pystyy tuottamaan pitkälle tulevaisuuteen.
Suurempiin ongelmiin joutuvat pienet muuttotappiokunnat, joissa ei ole löydetty käyttöä korjausvelkaisille kiinteistöille. Jos uutta omistajaa tai käyttötarkoitusta ei löydetä, viimeiseksi vaihtoehdoksi jää lopulta purkaminen. Tyhjät tilat ovat turha kustannustaakka kunnille, sillä ylläpitoon ja lämmittämiseen kuluu jatkuvasti rahaa. Siksi purkaminen on monissa tilanteissa käytännöllisin ratkaisu.
Ratkaisuja tilojen tulevaisuuteen
Kuntien eriytyminen näkyy myös tyhjenevien tilojen haasteessa. Siinä missä kasvukeskuksille vuokraisännän rooli saattaa avata uusia mahdollisuuksia, muuttotappiokunnissa vähenevät vuokratulot aiheuttavat suuren loven jo valmiiksi heikkenevään rahoituspohjaan.
Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla, mutta ongelmaan on havahduttu valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö aloitti viime vuonna julkisen sektorin tilaohjelman, jossa haetaan ratkaisuja juuri näihin kysymyksiin.
Soteuudistuksen heijastusvaikutukset kuntakenttään tulevat olemaan pitkäkestoisia. Ville Riihinen arvioi, että tila-asiat saattavat olla tapetilla vielä vuosikymmenen ajan, ennen kuin päästään seuraavaan vaiheeseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden tilatarve voi toisaalta näyttää erilaiselta jo 5–10 vuoden kuluttua.
– Toimintaympäristö on alati muuttuva. Vaikka nyt saadaan sorvattua joku ratkaisu hyvinvointialueiden palveluverkkojen suhteen, se ei tarkoita sitä, etteikö joidenkin vuosien kuluttua sitä tarvitsisi taas muuttaa johonkin suuntaan. Koulupuolella on hyviä esimerkkejä siitä, että on menty eri suuntaan ja taas vähän takaisin päin avoimien oppimisympäristöjen osalta tai todella suurien koulukeskusten suhteen, Riihinen muistuttaa.
Kuntarahoitus on yhdessä muiden pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden kanssa päivittänyt vihreiden joukkovelkakirjalainojen eli green bondien vaikutusraportoinnin suosituksia. Päivitykset johtuvat muutoksista markkinakehityksessä, erityisesti energiantuotantoon liittyvien päästöjen vähenemisestä.
Position Paper on Green Bonds Impact Reporting on pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden yhteinen raportointisuositus, joka koskee vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutuksiin liittyviä vaikutusindikaattoreita sekä laskenta- ja raportointitapoja.
– Vuoden 2024 päivityksen keskeisiä muutoksia ovat muun muassa tarkistetut päästökertoimet sähkölle ja kaukolämmölle sekä tarkennukset liittyen esimerkiksi eri viitekehysversioiden voimassaoloaikana myönnettyihin lainoihin, varojen allokointiin sekä hankkeiden uudelleenrahoitukseen. Uusia suosituksia on lisätty myös liikkeeseenlaskijan ESG-strategiaan ja riskienhallintaan liittyen, kertoo Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.
Suosituksessa sähkön ja kaukolämmön päästökertoimia laskettiin alaspäin, mikä vastaa energiasektorin nopeaa siirtymää kohti fossiilittomia energialähteitä.
Suositukset yhtenäistävät alaa ja selkeyttävät sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden välistä viestintää
Pohjoismaisten liikkeeseenlaskijoiden laatimien suositusten tavoitteena on luoda vihreiden joukkovelkakirjalainojen vaikutusraportointiin yhtenäinen, läpinäkyvä ja alaa kehittävä toimintamalli. Näin ne pystyvät raportoimaan rahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutuksista ja tarjoamaan sijoittajille laadukasta, vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa oman raportointinsa tueksi.
– Jotta kestävät joukkovelkakirjat säilyttävät ja vahvistavat uskottavuuttaan hyödyllisinä työkaluina vihreän siirtymän rahoittamiseen, on tärkeää, että liikkeeseenlaskijat toimivat läpinäkyvästi, sanoo Björn Bergstrand, joka vastaa vastuullisuudesta Ruotsin Kommuninvestissä ja koordinoi pohjoismaista vaikutusraportoinnin kehittämisen yhteistyötä.
Suositus on alun perin kehitetty ensisijaisesti Pohjoismaiden julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden tueksi. Sitä ovat kuitenkin alkaneet hyödyntää myös yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijat.
Pohjoismainen raportointiohjeistus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja nyt tehty päivitys on kolmas laatuaan.
Position Paper on Green Bonds Impact Reporting -julkaisua työstävään pohjoismaiseen yhteistyöryhmään kuuluvat Kuntarahoituksen pohjoismaiset julkisen sektorin verrokkirahoittajat eli norjalainen Kommunalbanken, tanskalainen Kommunekredit, ruotsalaiset Kommuninvest ja Swedish Export Credit Corporation (SEK) sekä ruotsalaisia kuntia ja muita alueellisia liikkeeseenlaskijoita.
”Pirkkalassa asuu noin 21 000 kuntalaista, kuntaan muutti lähes 400 uutta asukasta viime vuonna. Työpaikkaomavaraisuusaste on hieman yli sata prosenttia, eli meillä on tällä hetkellä enemmän työpaikkoja kuin työvoimaa. Pirkkalan kuntakeskuksesta on matkaa Tampereen keskustaan noin kymmenen kilometriä, ja lukuisat työssäkävijät ylittävät kuntarajan päivittäin.
Talouden osalta Pirkkalassa menee suhteellisen hyvin. Kuntataloudessa on aina haasteensa, sillä emme voi vaikuttaa valtion päätöksiin ja lainsäädäntöön. Kiinnostavaa nähdä, miten tulevat vuodet vaikuttavat kuntiin, kun valtion talous on rakenteellisesti alijäämäinen ja hallitus vihjaa lisäsopeutusta. Vaikka muutokset eivät ole aina mieluisia, ne ovat osa työn mielenkiintoa.”
Mitä uutta kunnassa tapahtuu?
”Erityisesti lasten ja nuorten palveluverkkoon panostetaan. Rakenteilla oleva Pirkkala-kampus (linkki) on kunnan historian suurin rakennushanke. Se kokoaa yhden katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat sekä nuoriso- ja liikuntatilat. Kampukseen tulee myös tapahtumatiloja kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön.
Harkinnassa on myös jatkaa Tampereen raitiotieyhteyttä kuntarajan yli Pirkkalaan. Toteutuessaan raitiotielinja 1 saisi yksitoista uutta pysäkkiparia. Raitiotieallianssi suunnittelee parhaillaan ehdotelmia, päätöksiä tehdään tämän vuoden lokakuussa.”
Mikä on mielestäsi Pirkkalan suurin vahvuus?
”Konsulttien kehittämän Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin* mukaan Pirkkala on edustanut kokoluokkansa ykkös- ja kakkossijaa viime vuodet. EVP-indeksin lisäksi teemme vuosittaisen asukastutkimuksen, jossa kuntalaiset arvioivat kunnan palveluita, ja palaute on ollut suurelta osin positiivista.
Logistiikan näkökulmasta kunnan sijainti on mainio. Pirkkalassa on lentokenttä, moottoritie kulkee kohti Etelä-Suomea, ja kaupunkiseudun kehätie kulkee kunnan läpi. Pirkkala on lähiseudun liikenteen tärkeä solmukohta.
Työllisyysasteen ja muuttovoiton lisäksi haluan nostaa vielä lopuksi esiin sen, miten ketterä Pirkkalan kuntaorganisaatio on. Olemme asettaneet tehokkaasti käytäntöön elinkeinoelämään ja maankäyttöön liittyviä päätöksiä: kunnan hallinnollinen kokonaisuus ja pormestarimalli toimivat erinomaisesti.”
Miltä Pirkkalan tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Jos raitiotiehanke toteutuu, päätöksellä on näkyvä vaikutus Pirkkalan tulevaisuudenkuvaan. Puoltava päätös kiihdyttäisi kunnan kasvua ja lisäisi alueen houkuttelevuutta, ja lisäksi liikenneyhteydet Pirkkalan ja Tampereen välillä paranisivat entisestään.
Panostamme kestävään liikkumiseen ja rakennamme vähäpäästöisesti, sillä tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on myös pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja lisätä merkittävästi luonnonsuojelualueiden määrää. Olemme kartoittaneet alueen tärkeimmät viheralueet ja laatineet suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle. Kehitämme myös virkistysalueita ja parannamme niiden saavutettavuutta.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Minulla tulee pian 12 vuotta täyteen kunta-alan töiden parissa Pirkkalassa. Opiskelin Tampereen yliopistolla historian sekä hallintotieteiden tutkinnot. Muutaman vuoden ajan toimin noin 1200 asukkaan kunnansihteerinä Kiikoisissa, Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla. Nykyisin kunta on osa Sastamalan kaupunkia.
Kunnansihteerin tehtävistä hakeuduin kotikuntaani Pirkkalaan, ja pääsin talous- ja hallintopäälliköksi sivistystoimialalle. Tein pitkään toimialan talouteen ja hallintoon sekä palveluverkon suunnitteluun liittyviä tehtäviä, kunnes siirryin konsernipalveluihin, ja tiedolla johtaminen kasvoi tärkeäksi osaksi työtäni. Vähitellen toimenkuvaani tulivat myös ICT-palvelut ja vuoden 2022 maaliskuussa aloin toimia kunnan talousjohtajan tehtävässä.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Onpa hauska kysymys! Kyselin aamupalapöydässä tarkan raadin mielipiteitä, ja vastausten pohjalta suosittelemme Onni-poika kirjasarjaa. Kun on kaksi pientä lasta, 2-vuotias ja 4-vuotias, viime aikoina on tullut luettua paljon perheen kesken.
Kirjoissa Onni seikkailee mummolassa, leipoo isän kanssa pitsaa, menee päiväkotiin ja oppii pikkuveljen syntymästä. Vartin mittaiset tarinat herättävät kotona paljon keskustelua! Suuressa suosiossa ovat myös televisiosarjat Isot koneet, sekä Fantti ja työkoneet.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi?
”Haluaisin kuulla Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannolan ajatuksia. Yhteistyö hyvinvointialueen aloitukseen liittyneissä asioissa on ollut hänen kanssaan aina mutkatonta, täältä kunnasta käsin katsoen.”
*FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI ovat yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.
EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista. Indeksin muodostuksessa aluerajauksena käytettiin kuntatasoa ja kohteena olivat kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa 1.1.2022 alueluokituksen mukaan.
Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana korostui entisestään. Vastuullisuus nousi vuonna 2023 entistä vahvemmin toimintamme keskiöön, kun päivitimme strategiaamme ja julkaisimme ensimmäisen kestävyysohjelmamme.
Kuntarahoituksen toimintaan toimintaympäristön epävakaus ei merkittävästi vaikuttanut. Liiketoimintamme kehittyi normaalisti, ja pystyimme jälleen häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme.
Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja oli 4,4 miljardia euroa. Toimintamme kannattavuus oli hieman aiempaa parempi.Kestävän, eli vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen määrä kasvoi 2 miljardilla eurolla. Kestävällä rahoituksella kannustamme asiakkaitamme vastuullisiin investointeihin. Kestävän rahoituksemme vaikutuksiin voit tutustua tänään julkaistuissa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraporteissa.
Kuntarahoituksen 250 miljoonan Englannin punnan liikkeeseenlasku 29.2.2024 sai hyvän vastaanoton markkinoilla. Kysyntä oli vahvaa erityisesti keskuspankkien ja virallisten instituutioiden taholta. Tämän liikkeeseenlaskun jälkeen Kuntarahoitus on hankkinut jo kolmanneksen vuoden 2024 9–10 miljardin euron varainhankintaohjelmastaan.
Transaktion kysyntä jakaantui jälleen laaja-alaisesti sekä sijoittajatyyppien osalta että maantieteellisesti. Tämä kertoo Kuntarahoituksen vahvasta asemasta globaaleilla pääomamarkkinoilla.
Keskuspankit ja viralliset instituutiot olivat viitelainan suurin sijoittajaryhmä: ne edustivat peräti 59 prosenttia transaktion lopullisesta merkintäkirjasta. Myös pankkien ja niiden treasury-osastojen kysyntä oli vahvaa, 39 prosenttia, ja kaksi prosenttia oli rahastonhoitajia, eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä. Maantieteellisesti Ison-Britannian osuus merkintäkirjasta oli 41 prosenttia, Aasian 34 prosenttia ja Ison-Britannian ulkopuolisen EMEA-alueen (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 25 prosenttia.
– Tämä oli ensimmäinen Englannin punnissa tekemämme liikkeeseenlasku tänä vuonna. Olemme kiitollisia vakiintuneesta sijoittajakannastamme puntamarkkinoilla, sanoo Senior Manager Karoliina Kajova Kuntarahoituksen varainhankinta- ja vastuullisuustiimistä.
– Congratulations to the MuniFin team for a strong return to the GBP market, taking advantage of a clear issuance window to extend their GBP curve with a new benchmark. The strong support from a diverse group of investors and the competitive price point is a testament to MuniFin’s standing in the international market. We’re delighted to be involved!
Tina Nguyen, Vice President, SSA DCM, J.P. Morgan
– Congratulations to the MuniFin team on the new GBP Oct-28 Benchmark. Taking advantage of a clear issuance window, MuniFin were able to extend their GBP Benchmark curve and maintain their regular presence in the Sterling SSA market. RBC were delighted to be a part of the transaction.
James Taunton, Director, SSA DCM, RBC Capital Markets
– We are delighted to be involved in MuniFin’s successful return to the Sterling market with their first GBP Benchmark of the year. This syndication is a clear demonstration of their global support from a diversified investor base. Congratulations to the MuniFin team on an excellent trade.
Paul Eustace, Managing Director, Global Co-Head of SSA and Head of Europe and Asia Syndicate, TD Securities
Lisätietoja
Joakim Holmström Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability +358 50 4443 638
Antti Kontio Head of Funding and Sustainability +358 50 3700 285
Niiralan Kulman tuoreet investoinnit vastaavat muuttuvan Kuopion tarpeisiin. Kaupunkiin tulee työn perässä uusia asukkaita, jotka tarvitsevat viihtyisiä koteja. Toisaalta Kuopio varautuu myös väestön ikääntymiseen rakentamalla palveluasumisen kohteita.
– Kymmenen vuotta sitten puhuimme kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta asumisesta. Nyt strategiamme on laajentunut vastuullisuuteen, jonka täytyy kattaa ympäristön lisäksi myös yhteiskunnalliset vastuut, kertoo Kari Keränen, Niiralan Kulman toimitusjohtaja.
Seitsemän uutta kerrostaloa rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Yhteiskunnallisen rahoituksen tukemana on valmistunut kolme palveluasumisen kohdetta.
– Pitkän korkotuen rahoitusta kilpailuttaessa saimme edullisimman tarjouksen Kuntarahoitukselta. Marginaalia pienensi ja korkoa laski se, että uudiskohteet ovat vihreitä ja yhteiskunnallisia.
Houkuttelevia ja ympäristöystävällisiä koteja
Niiralan Kulma rakentaa koteja seitsemään osoitteeseen eripuolille kaupunkia.
– Suunnittelemme ja rakennutamme viihtyisiä koteja, joissa on valjastettu tehokkaasti käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa.
– Talotekniikassa on huomioitu energian sivuvirrat. Käytämme maalämpöä, otamme jätevedestä lämpöä talteen, taltioimme koneellisen ilmanvaihdon ylimääräistä energiaa sekä hyödynnämme aurinkoenergiaa. Erittäin tärkeää oli myös suunnitella talojen vaipparakenne huoltovapaaksi ja pitkäkestoiseksi.
Ympäristöystävällisyyden parantamiseen on löydetty monta keinoa. Uusissa asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, joita tarvitsisi turhaan lämmittää. Huoneistoissa on riittävästi jäteastioita lajittelua varten.
– Asuintilojen lisäksi polkupyöräpaikkoihin on panostettu, ja sähköautoille on pystytetty latauspisteitä. Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen myötä taloyhtiössä ei printata papereita turhaan.
Hoivakoti Liito-orava valmistui vuonna vuonna 2022.
Palveluasumista senioreille ja nuorille aikuisille
Alkuvuodesta 2020 valmistui kuntouttavaa palveluasumista nuorille aikuisille tarjoava Männistön Aimu. Vuonna 2022 valmistunut Hoivakoti Liito-orava tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja. Viimeisimpänä käyttöön on otettu Leväsen palvelukeskus lokakuussa 2023.
– Sekä Leväsen palvelukeskuksessa että Liito-oravan hoitokodissa on 60 tehostetun asumisen paikkaa, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue järjestää myös senioreille heidän tarvitseman hoivan.
Palvelukeskusten suunnittelussa osallistettiin kohteen pääkäyttäjiä, ja asukkaat sekä hoitohenkilökunta ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Männistön Aimun pienkerrostalon viihtyisyyteen panostettiin myös ulkoa katsoen: talon maalaamaton puupinta on luontoystävällinen ja erottuu hienosti katukuvasta.
Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat suuria. Arvonlisäverolla Männistön Aimu on 2,1 miljoonaa. Ilman arvonlisäveroa Liito-orava on 10,2 miljoonaa, sekä Leväsen palvelukeskus on 8,7 miljoonaa.
– Haluamme kiittää Kuntarahoituksen ammattitaitoista henkilökuntaa. Olemme saaneet paljon apua ja tarkkoja, selkeitä ohjeita, kun olemme niitä tarvinneet. Rahoituksen järjestely on sujunut mallikkaasti.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on myönnetty vuodesta 2020, ja rahoituksen piirissä on yli 120 hanketta.
Vuonna 2023 jopa 63 prosenttia Kuntarahoituksen asuntosektorille myöntämistä asuntolainoista oli vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen ja rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentäminen ovat Kuntarahoituksen viime syksynä julkaiseman kestävyysohjelman keskeisimpiä tavoitteita.
Yhä useampi asunto Suomessa rakennetaan ja rahoitetaan kestävästi, ja viime vuonna kestävän rahoituksen osuus kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asuntorakentamisen rahoituksesta oli suurempi kuin koskaan.
– Vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Yhä useampi asiakkaistamme on ottanut kunnia-asiakseen toteuttaa hankkeensa kestävästi; ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisen hyödyn huomioiden, kertoo Kuntarahoituksen asuntoasiakkuuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Päivi Petäjäniemi.
Aloimme tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016 ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Yhä useampi rakennushanke toteutetaan nykyään A-energialuokassa, mikä on vihreän rahoituksen viitekehyksessämme lainan myöntämisen lähtökohta.
– Olimme varmasti ensimmäisiä, joilta asiakkaamme kuulivat vihreästä rahoituksesta, ja olemme pitäneet aihetta sitkeästi esillä sitkeästi siitä lähtien. Vuonna 2020 aloimme tarjota lisäksi yhteiskunnallista rahoitusta, joka painottaa rakennettavan kohteen yhteiskunnallisia hyötyjä. Asiakkaillamme on kykyä ja tahtoa rakentaa kestävästi, ja heillä on kattavat tiedot vaihtoehtoistaan. He hakevat kestävää rahoitusta nykyään oma-aloitteisesti myös saadakseen hankkeilleen näkyvyyttä. Myös rakennettavien kotien asukkaat vaativat yhä enemmän energiatehokkaita ja kestäviä asumisratkaisuja.
Tuleva kestävyysraportointia koskeva sääntelykehitys (CSRD) ohjaa jo erityisesti suurempia asuntotoimijoita kestävämpien hankkeiden toteuttamiseen. Myös rahoittajiin kohdistuu yhä tarkempia vaatimuksia asiakkailta kerättävien tietojen suhteen.
– Yhteinen haaste on tiivistänyt yhteistyötä ja sparrailua asiakkaidemme kanssa entisestään. Markkinoilla haetaan vielä yhtenäisiä raportointikäytäntöjä, joiden kehittämisessä verkostot, kuten Kova ry ja Green Building Council, ovat korvaamattomia, Petäjäniemi kertoo.
Asuntotoimijat ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnallisessa rahoituksessa. Sitä myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Näidenkin hankkeiden myöntämisedellytyksissä huomioidaan myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.
– Asiakkaamme suunnittelevat asumista yhä enemmän kokonaisuutena, ja tämä näkyy hyvin esimerkiksi erityisryhmien hankkeissa. Kaikille opiskelijoille halutaan mahdollistaa oma asunto, mutta yhteistiloihin panostetaan yhä enemmän, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja torjuu yksinäisyyttä. Asukkaille tarjotaan myös erilaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai asukasneuvontaa.
Vaikka asuntosektorin toimijat ovat jo edelläkävijöitä kestävässä rakentamissa, näkee Petäjäniemi tulevaisuuden kehityksessä myös haasteita. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tehtävänä on arvioida valtion tukeman rahoituksen kohtuuhintaisuutta, mutta sen tapa arvioida tätä ennen kaikkea rakentamiskustannuksiin perustuen voi olla este elinkaariviisaiden hankkeiden toteuttamiselle. Rakentamisvaiheen aikaisten kustannusten sijaan painopisteen olisi hyvä olla rakennusten koko elinkaaren aikaisissa kustannuksissa.
– Asiakkaamme ovat uskaliaita ja haluavat kokeilla uutta. Heillä on tahtoa ja kunnianhimoa rakentaa koko elinkaaren ja rakennusketjun vaikutukset huomioivia hankkeita, mutta tällöin kustannukset voivat rakennusvaiheessa olla suurempia ja hyöty näyttäytyä vasta pitkällä aikavälillä, esimerkiksi säästyneinä energiakustannuksina.
Petäjäniemi on myös huolissaan valtion roolin mahdollisesta vähenemisestä asuntorakentamisessa.
– Asiakkaillamme on valtava rooli hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaamisessa sekä koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä, ja myös Aralla olisi myös mahdollisuus nostaa rooliaan kestävän rakentamisen edistämisessä. Jos valtion rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisessa vähenisi tulevaisuudessa, niin kysymys kuuluu, että ovatko vapaarahoitteiset, niin sanotut kovan rahan toimijat yhtä kunnianhimoisia rakentamaan yhteiskunnan, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä koteja?
Kestävyysohjelmamme keskeisenä tavoitteena on nostaa kestävän rahoituksen osuutta
Syksyllä 2023 Kuntarahoitus julkaisi ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, jossa asetimme pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuustyömme tärkeimpinä teemoina on vauhdittaa vihreää siirtymää sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä.
Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen osuus kaikesta Kuntarahoituksen myöntämästä pitkäaikaisesta rahoituksesta oli vuoden 2023 lopussa 21,3 prosenttia.
– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta, kertoo vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.
Asetimme ensimmäistä kertaa myös päästövähennystavoitteen rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.
Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatimme vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.
Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan
Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.
Jatkossa kerran vuodessa täytettävä ESG-kysely (environmental, social, governance) arvioi asiakkaidemme valmiuksia ja vaikutuksia vastuullisuudessa. Kysymykset liittyvät esimerkiksi päästöjen laskentaan ja vähennystavoitteisiin, energiaan, joukkoliikenteeseen, hankintoihin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseen.
– Tavoitteenamme on saada ensimmäiset kyselyt matkaan helmikuun aikana ja keväämmällä liitämme sen osaksi luotonmyöntöprosessia. Eli toisin sanottuna kysely tulee jatkossa täyttää aina lainahakemuksen yhteydessä, mikäli viime kerrasta on kulunut vuosi tai enemmän, kertoo asiakassuhteiden yksikönjohtaja Jukka Leppänen.
Kyselyn rakenne, laajuus ja sisältö poikkeavat hieman sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi kunta vai yleishyödyllinen asuntotoimija. Kysely on ensimmäisessä vaiheessa tehty mahdollisimman kevyeksi, jotta siihen vastaaminen onnistuisi myös organisaatioissa, joissa vastuullisuuteen liittyvät tehtävät ja pohdinnat eivät ole vielä arkipäivää.
– Haluamme lisätä omaa ymmärrystämme asiakkaidemme valmiuksista ja vaikutuksista. Jatkossa pyrimmekin systemaattisesti keräämään asiakkaistamme vertailukelpoisia tietoja, kertoo kyselyä toteuttamassa ollut vastuullisuuspäällikkö Elina Sääskilahti.
Muita tarpeita tiedonkeruun taustalla ovat Kuntarahoitukseen kohdistuvat valvojan odotukset sekä tuleva sääntely.
– Kuntarahoitus on Euroopan keskuspankin valvoma luottolaitos, ja meidän odotetaan huomioivan esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöriskit luotonmyönnön yhteydessä. Lisäksi valmistaudumme samalla tulevaan sääntelyyn luomalla prosessin tiedonkeruulle, jotta tietotarpeiden lisääntyessä lähivuosina, meidän on helppo myös laajentaa kyselyä, Sääskilahti jatkaa.
– Tavoitteenamme asiakkaidemme tärkeimpänä rahoituskumppanina on myös kannustaa asiakkaitamme tarkastelemaan vastuullisuuttaan kokonaisvaltaisesti. Tästä esimerkkinä on myös viime vuonna lanseeraamamme ESG-sovellus, josta kunta voi verrata omaa sijoittumistaan vastuullisuudessa muihin kuntiin, Leppänen lisää.
Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Siksi tärkeimmät teemat omassa vastuullisuustyössämme ovat vihreän siirtymän vahdittaminen sekä asiakkaidemme yhteiskunnallisen työn mahdollistaminen. Kuntarahoitus julkaisi viime syksynä ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, joka asetti tavoitteet rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentämiselle sekä kestävän rahoituksen osuuden kasvattamiselle.
Lisätietoja
Elina Sääskilahti, vastuullisuuspäällikkö, elina.saaskilahti(at)kuntarahoitus.fi, puh. 041 5438 695
Jukka Leppänen, yksikönjohtaja, jukka.leppanen(at)kuntarahoitus.fi, puh. 050 5910 934
