Kuntarahoituksen rahoittamista asuntohankkeista jo 63 prosentille myönnettiin kestävää rahoitusta vuonna 2023

Vuonna 2023 jopa 63 prosenttia Kuntarahoituksen asuntosektorille myöntämistä asuntolainoista oli vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen ja rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentäminen ovat Kuntarahoituksen viime syksynä julkaiseman kestävyysohjelman keskeisimpiä tavoitteita.

Yhä useampi asunto Suomessa rakennetaan ja rahoitetaan kestävästi, ja viime vuonna kestävän rahoituksen osuus kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asuntorakentamisen rahoituksesta oli suurempi kuin koskaan.

–  Vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Yhä useampi asiakkaistamme on ottanut kunnia-asiakseen toteuttaa hankkeensa kestävästi; ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisen hyödyn huomioiden, kertoo Kuntarahoituksen asuntoasiakkuuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Päivi Petäjäniemi.

Aloimme tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016 ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Yhä useampi rakennushanke toteutetaan nykyään A-energialuokassa, mikä on vihreän rahoituksen viitekehyksessämme lainan myöntämisen lähtökohta.

–  Olimme varmasti ensimmäisiä, joilta asiakkaamme kuulivat vihreästä rahoituksesta, ja olemme pitäneet aihetta sitkeästi esillä sitkeästi siitä lähtien. Vuonna 2020 aloimme tarjota lisäksi yhteiskunnallista rahoitusta, joka painottaa rakennettavan kohteen yhteiskunnallisia hyötyjä. Asiakkaillamme on kykyä ja tahtoa rakentaa kestävästi, ja heillä on kattavat tiedot vaihtoehtoistaan. He hakevat kestävää rahoitusta nykyään oma-aloitteisesti myös saadakseen hankkeilleen näkyvyyttä. Myös rakennettavien kotien asukkaat vaativat yhä enemmän energiatehokkaita ja kestäviä asumisratkaisuja.

Tuleva kestävyysraportointia koskeva sääntelykehitys (CSRD) ohjaa jo erityisesti suurempia asuntotoimijoita kestävämpien hankkeiden toteuttamiseen. Myös rahoittajiin kohdistuu yhä tarkempia vaatimuksia asiakkailta kerättävien tietojen suhteen.

–  Yhteinen haaste on tiivistänyt yhteistyötä ja sparrailua asiakkaidemme kanssa entisestään. Markkinoilla haetaan vielä yhtenäisiä raportointikäytäntöjä, joiden kehittämisessä verkostot, kuten Kova ry ja Green Building Council, ovat korvaamattomia, Petäjäniemi kertoo.

Asuntotoimijat ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnallisessa rahoituksessa. Sitä myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Näidenkin hankkeiden myöntämisedellytyksissä huomioidaan myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.

–  Asiakkaamme suunnittelevat asumista yhä enemmän kokonaisuutena, ja tämä näkyy hyvin esimerkiksi erityisryhmien hankkeissa. Kaikille opiskelijoille halutaan mahdollistaa oma asunto, mutta yhteistiloihin panostetaan yhä enemmän, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja torjuu yksinäisyyttä. Asukkaille tarjotaan myös erilaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai asukasneuvontaa.

Vaikka asuntosektorin toimijat ovat jo edelläkävijöitä kestävässä rakentamissa, näkee Petäjäniemi tulevaisuuden kehityksessä myös haasteita. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tehtävänä on arvioida valtion tukeman rahoituksen kohtuuhintaisuutta, mutta sen tapa arvioida tätä ennen kaikkea rakentamiskustannuksiin perustuen voi olla este elinkaariviisaiden hankkeiden toteuttamiselle. Rakentamisvaiheen aikaisten kustannusten sijaan painopisteen olisi hyvä olla rakennusten koko elinkaaren aikaisissa kustannuksissa.

–  Asiakkaamme ovat uskaliaita ja haluavat kokeilla uutta. Heillä on tahtoa ja kunnianhimoa rakentaa koko elinkaaren ja rakennusketjun vaikutukset huomioivia hankkeita, mutta tällöin kustannukset voivat rakennusvaiheessa olla suurempia ja hyöty näyttäytyä vasta pitkällä aikavälillä, esimerkiksi säästyneinä energiakustannuksina.

Petäjäniemi on myös huolissaan valtion roolin mahdollisesta vähenemisestä asuntorakentamisessa.

–  Asiakkaillamme on valtava rooli hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaamisessa sekä koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä, ja myös Aralla olisi myös mahdollisuus nostaa rooliaan kestävän rakentamisen edistämisessä. Jos valtion rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisessa vähenisi tulevaisuudessa, niin kysymys kuuluu, että ovatko vapaarahoitteiset, niin sanotut kovan rahan toimijat yhtä kunnianhimoisia rakentamaan yhteiskunnan, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä koteja?

Kestävyysohjelmamme keskeisenä tavoitteena on nostaa kestävän rahoituksen osuutta

Syksyllä 2023 Kuntarahoitus julkaisi ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, jossa asetimme pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuustyömme tärkeimpinä teemoina on vauhdittaa vihreää siirtymää sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä.

Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen osuus kaikesta Kuntarahoituksen myöntämästä pitkäaikaisesta rahoituksesta oli vuoden 2023 lopussa 21,3 prosenttia.

Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta, kertoo vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.

Asetimme ensimmäistä kertaa myös päästövähennystavoitteen rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.

Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatimme vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.

Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan

Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.

Kuntarahoituksen kestävyysohjelma

Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina sai vahvan vastaanoton

Norjan kruunumääräisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla oli liikkeeseenlaskun aikaan paljon tarjontaa muiltakin SSA-liikkeeseenlaskijoilta, mutta Kuntarahoituksen 2 miljardin Norjan kruunun laina oli tästä huolimatta erittäin kysytty. Merkintäkirja täyttyi nopeasti ja laina hinnoiteltiin +25 korkopisteeseen yli 3 kuukauden Niboriin nähden. Lainan sijoittajakunta oli tasokas ja laaja.

– Viime vuosina Kuntarahoitus on vakiinnuttanut asemansa aktiivisena ja haluttuna liikkeeseenlaskijana pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoittajakysyntää vahvisti merkittävästi se, että kyseessä oli Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, sanoo Hedda Giæver järjestelystä vastanneesta DNB Bankista.

Sijoittajien joukossa oli erityisesti pankkien treasury-osastoja sekä kansainvälisiä eläkevakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. 80 % liikkeeseenlaskusta allokoitiin norjalaisille sijoittajille.

– Olemme erittäin iloisia palatessamme Norjan kruunumarkkinoille. Sitäkin ilahduttavampaa on tehdä paluu yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla. Kestävyysohjelmamme ytimessä on tarjota rahoitusta yhteiskunnallisesti vaikuttaville projekteille ja lisätä niiden osuutta koko rahoituskannassamme. Sijoittajien tuki ja kysyntä on tässä tärkeässä roolissa, sanoo Kuntarahoituksen Funding Analyst Aaro Koski.

Transaktion tiedot

Issuer:Municipality Finance (KUNTA, MuniFin)
Issue Rating:Aa1/AA+
Status:Senior unsecured
Reoffer Price:99.631% / 4.083%
Reoffer Spread:3mN+25bps
Issue Size:NOK 2bn
Settlement:20 February 2024
Maturity:20 February 2029
Coupon:4% Fixed, Annual, Act/Act Icma Unadjusted Following
Listing:Nasdaq Helsinki
ISIN:XS2769883955
Lead Manager:DNB Markets

Lisätietoja

Joakim Holmström, Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability, +358 50 4443 638  
Antti Kontio, Head of Funding and Sustainability, +358 50 3700 285 
Karoliina Kajova, Senior Manager, Funding, +358 50 5767 707 
Lari Toppinen, Senior Analyst, Funding, +358 50 4079 300 
Aaro Koski, Analyst, Funding, +358 45 138 746

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma valjastaa rahoitusmarkkinat ilmastotaisteluun

Työn tuloksena syntyi EU Action Plan on Sustainable Finance -toimintasuunnitelma. Kesäkuussa 2019 julkaistiin toimintasuunnitelmaan kuuluvat ohjeet kestävän rahoituksen toteutukseen.

Ennen kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman julkaisua EU:lla ei ollut yhteistä määritelmää tai suuntaviivoja kestävälle, ilmastoystävälliselle ja vastuulliselle rahoitusjärjestelmälle. Olemassa olevat, markkinaperusteiset käytännöt eivät myöskään ole olleet yhtenäisiä EU:n ympäristötavoitteiden tai kestävän kehityksen tavoitteiden linjauksien kanssa. Tämä on heikentänyt rahoituksen vaikuttavuutta: miten ilmastokriisiin voidaan vastata, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttää tai tukea kestävän kehityksen tavoitteita, jos maailmaa pyörittäviä rahavirtoja ei ohjata oikein?

Mitä kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja sen tekniset ohjeet käytännössä muuttavat?

Pääpiirteittäin toimintasuunnitelma pitää sisällään keinoja, joilla halutaan 1) ohjata pääomavirrat kestäviin investointeihin, jotta saavutetaan kestävä ja inklusiivinen kasvu, 2) hallinnoida riskejä, jotka johtuvat ilmastokriisistä, rajallisista luonnonvaroista, ympäristön tilan heikentymisestä sekä yhteiskunnallisista ongelmista ja 3) edistää läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä rahoitus- ja taloudellisissa toimissa.

Vahvin kannustin kestävän rahoituksen pelisääntöjen laatimiseen on raha. Ilmastokeskustelu on laajentunut konkretiaan, eli siihen, mitä ilmastoriskit tarkoittavat yrityksille, toimialoille tai kansantalouksille ja yksilöille. Ilmastoriskien realisoituessa voidaan kohdata odottamattomia taloudellisia tappioita, esimerkiksi välittömästi äärimmäisistä sääilmiöistä johtuvia rahallisia menetyksiä. Lisäksi nykyisistä investoinneista voi koitua merkittäviä tappioita, mikäli ilmastokriisiin reagoidaan liian myöhään.

Ilmastokriisistä puhutaan jopa systeemiriskinä, joka voi olla uhka koko rahoitusmarkkinoiden kestävyydelle. Kyse ei siis ole vain rahasta, vaan myös koko rahoitusjärjestelmää koskevasta riskienhallinnasta – ei pelkästään rahoitusmarkkinoiden tarpeellisuudesta osana ilmastotaistelua, vaan myös sen oman toiminnan turvaamisesta.

***

Kestävä rahoitus pähkinänkuoressa

  • High-Level Expert Group on Sustainable Finance (HLEG) on tehnyt komissiolle kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman suositukset, joka pitää sisällään mm.:
    • luokitusjärjestelmä määrittelemään taloudellisen toiminnan kestävyyttä ympäristön kannalta – eli EU-taksonomia
    • institutionaalisten sijoittajien velvoitteet ottaa investointipäätöksissä huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvät seikat sekä näihin liittyvät tiedoksiantovaatimukset
    • vähähiilisyyden vertailuarvojen käyttöönotto sijoittajia varten
  • Technical expert group on sustainable finance (TEG) on ollut työstämässä teknisempiä määritelmiä koskien kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman sisältöä esim. rahoituksen EU-taksonomiasta ja vihreiden bondien standardoinnista

***

Vihreä rahoitus on osa kestävän rahoituksen kokonaisuutta

Kuntarahoitus on vuodesta 2016 lähtien tarjonnut asiakkaille vihreää rahoitusta ympäristöhankkeisiin. Hankkeiden on sovittava Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehykseen ja ne hyväksyy riippumaton arviointiryhmä. Investoinnit rahoitetaan vihreillä bondeilla, joiden sijoittajille raportoidaan vuosittain rahoitettujen kohteiden kautta saavutetut ilmastovaikutukset. Kuntarahoitus on osallistunut aktiivisesti vihreiden bondien vaikutusraportoinnin kehittämiseen osana pohjoismaisten joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskijoiden ryhmää.

Teksti: Eeva Toivonen