Oppilaat tutustuivat uuteen Kalliolan elinkaarikouluun Hollolassa

Oppilaat tutustuivat uuteen Kalliolan elinkaarikouluun Hollolassa | Kuntarahoitus

Kouluun mahtuu 500 oppilasta ja esikoululaista. Rakennukseen sijoittuvat myös alueen kirjasto ja terveyspalvelut. Iltakäytössä tiloja käytetään kylän kokoontumis-, nuoriso- ja liikuntatiloina. Piha-alueelle tehdään pelikenttien ja leikkialueiden lisäksi skeittialue, kuntorata ja frisbeegolfrata.

Kalliolan koulun suunnittelu on tehty uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Perinteisestä kotiluokka-ajatuksesta on luovuttu: tilat ovat avoimia, muuntojoustavia oppimisympäristöjä ja oppimisen tukena käytetään uusinta opetusteknologiaa. Samalla opettajakeskeisestä opetuksesta siirrytään oppilaskeskeiseen opetukseen.

Koulun suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Perko. Sisustuksessa Hollolan kunta on yhdessä Isku Interiorin kanssa kehittänyt uusia, avoimeen oppimisympäristöön sopivia kalusteita. Uusia innovaatioita on saatu aikaan muun muassa säilytyskalusteissa, säädeltävissä pöydissä ja latausratkaisuissa. Kalusteratkaisuilla rajataan avointa oppimisympäristöä, parannetaan akustiikkaa ja luodaan viihtyisyyttä opetustiloihin.

Elinkaarimalli turvaa käytettävyyttä

Hollolan kunta rakennuttaa Kalliolan koulun elinkaarimallilla. Urakoitsijana ja kiinteistöpalvelujen tuottajana toimii Lemminkäinen Talo, joka vastaa rakennuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta 20 vuoden ajan. Tämän jälkeen rakennus siirtyy sovitussa kunnossa Hollolan kunnalle. Lemminkäinen vastaa siitä, että koulun tilat ovat aina kunnossa ja käytettävissä.

Kalliolan koulu rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, ja hankkeelle on myönnetty vihreää rahoitusta osoituksena kiinteistön ympäristöystävällisyydestä. Koulun ja lähellä olevan päiväkodin lämmitys hoidetaan maalämmöllä. 

Kuntarahoitus Finsifin jäseneksi

Kuntarahoitus on hyväksytty 12.4.2017 vastuullista sijoittamista edistävän Finsifin jäseneksi.

Kuntarahoitus haki mukaan Finsifin toimintaan saadakseen arvokasta osaamista ja sparrausta vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen. Samasta syystä yhtiö kuuluu myös yritysvastuuverkosto FIBSiin ja sen Monimuotoisuusverkostoon. 

Kuntarahoituksen ydintehtävä on edistää yhteiskuntavastuun toteutumista kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen kautta. Vastuullisuus näkyy kaikissa toimintatavoissa, mutta tätä työtä kehitetään entistä systemaattisemmaksi.

Kuntarahoitus laski vuonna 2016 liikkeeseen ensimmäisenä suomalaisena rahoitusalan toimijana vihreän bondin sekä toi asiakkaillen uutena tuotteena vihreän lainan ja leasingin. Vihreällä rahoituksella rahoitetaan kokonaan tai osittain Kuntarahoituksen asiakkaiden hankkeita, joilla on mitattavia positiivisia ilmastovaikutuksia. Kuntarahoitukselle myönnettiin maaliskuussa 2017 Climate Bonds Initiativen (CBI) Green Bond Pioneer -palkinto tunnustuksena yhtiön roolista vihreiden bondien markkinan kehittämisessä.

Sijoituksiaan Kuntarahoitus seuraa vastuullisuusindeksin ESG-arvon avulla. Arvo on hieman vertailuindeksejä korkeampi.

Sote ei horjuta kuntavaaliehdokkaiden uskoa kuntatalouteen

81 prosenttia kaikista vastaajista uskoo kuntansa talouden aseman vahvistuvan tai pysyvän ennallaan tulevan valtuustokauden aikana. Kaikkein optimistisimmin tulevaisuuteen suhtautuu nuorten kuntavaaliehdokkaiden ryhmä: 18–35-vuotiaista 46 prosenttia uskoo taloudellisen aseman vahvistuvan, kun kaikkien vastaajien keskiarvo on 37 prosenttia.

Nuoret kuntavaaliehdokkaat uskovat myös muita vahvemmin investointien kasvuun. 18–35-vuotiaista 58 prosenttia uskoo investointien määrän lisääntyvän, jos sote-investointien kokonaisuus jätetään huomioimatta. Kaikkien vastaajien keskuudessa osuus oli 48 prosenttia.

Kuntakoko vaikuttaa vahvasti näkemyksiin

Positiivisimmin talouden tulevaa kehitystä arvioivat keskisuurten eli 50 000–100 000 asukkaan kaupunkien ehdokkaat, joista 49 prosenttia uskoo kuntansa taloudellisen aseman vahvistuvan. Pienimpien eli alle 5 000 asukkaan kuntien ehdokkaista vain 24 prosenttia uskoo positiiviseen kehitykseen.

Vastaavanlainen jaottelu pienten ja suurten kuntien välillä näkyy myös käsityksissä investointien kehityssuunnasta. Kun sote-investointeja ei huomioida, 57 prosenttia suurimpien kaupunkien ehdokkaista uskoo investointien määrän kasvavan, mutta pienimpien kuntien ehdokkaista vain 30 prosenttia.

Varhaiskasvatus ja peruskoulu uuden kunnan ykkösprioriteetteja

Ehdokkaat uskovat, että sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntien kehityspanoksia suunnataan ennen kaikkea varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Tämä osa-alue on kaikissa vastaajaryhmissä tärkeimmäksi koettu tulevien panostusten kohde.

Muuten uuden kunnan tärkeimmissä panostuksissa on kunta- ja vastaajakohtaisia eroja. Pienten kuntien ehdokkaiden näkemyksissä korostuu kunnan rooli kilpailukyvyn varmistajana: yritystoiminnan ja matkailun edistäminen on selvästi tärkeämpi kehittämisalue kuin suurissa kaupungeissa. Niissä puolestaan korostuvat kaavoitus ja aluekehitys sekä kohtuuhintainen asuntotuotanto.

Virkamiehiltä kunnallisvaaliehdokkaat toivovat kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä. Tämä korostuu erityisesti suurissa kunnissa ja naisehdokkaiden keskuudessa, kun taas miesehdokkaat painottavat talouskurin merkitystä.

Mainettaan isommat vaalit

“Kävi sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksen kanssa miten tahansa, seuraava valtuustokausi on kunnille jättimäisen murroksen aikaa”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio.

Keskustelu sote-uudistuksen myötä kaventuvasta kunnan roolista on turhaan ruokkinut käsitystä kuntavaalien pienemmästä merkityksestä.

”Näissä vaaleissa valittavat valtuutetut tekevät pitkävaikutteisia päätöksiä, kun kuntien rakenteet mullistuvat. Uusia investointeja tullaan tarvitsemaan uuden kunnan toimintoja rakennettaessa. Talouskuri on keskeisessä roolissa, mutta oikeat investointikohteetkin pitää pystyä tunnistamaan”, Averio sanoo.

Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä kartoittaneen kyselytutkimuksen toteutti Kuntarahoituksen toimeksiannosta Aula Research, ja siihen vastasi 1871 kuntavaaliehdokasta. Kyselyn otos kerättiin 7.–14.3.2017 verkkotutkimuksena. Kaikkien vastaajien tasolla virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä. Tutkimusraportti Kunta soten jälkeen: Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista löytyy liitetiedostona alta.

Hyvinvointikeskus kokoaa palvelut yhdelle luukulle

Sodankylän vanha terveyskeskus on rakennettu 1970-luvulla, ja sitä on laajennettu vuosien mittaan. Rakennus on kuitenkin päässyt niin huonoon kuntoon, ettei sen jatkolle ole muita vaihtoehtoja kuin purkaminen. Yksi rakennuksen siivistä on jo jouduttu sulkemaan pahojen sisäilmaongelmien takia.

– Menossa on taistelu aikaa vastaan: pystymmekö käyttämään vanhoja tiloja uuden hyvinvointikeskuksen valmistumiseen asti? kuvaa tilannetta kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Vuoden 2019 lopussa valmistuva hyvinvointikeskus on nimensä mukaisesti erilainen kuin käytöstä poistuva terveyskeskus. Sote-uudistuksen myötä tiloihin integroidaan terveydenhuoltopalvelujen lisäksi myös sosiaalitoimen palvelut.

– Tavoitteena on luoda yhden luukun periaate kaikille sote-palveluille. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut ovat toiminnallisesti lähellä toisiaan, mutta tällä hetkellä terveyskeskuksessa asioivat joutuvat tapaamaan sosiaalityöntekijöitä kunnantalolla, neljän kilometrin päässä terveyskeskuksesta. Toivomme, että myös apteekki saadaan hyvinvointikeskukseen saman katon alle.

On ajateltava maakunnan puolesta

Sodankylässä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että uusi hyvinvointikeskus tarvitaan. Hankkeen vaikeusastetta on kuitenkin nostanut sote-uudistuksen aikataulu ja epävarmuus sen lopullisesta sisällöstä.

– Kunta ei tule tuottamaan päivääkään tulevan hyvinvointikeskuksen palveluja, mutta me teemme kaikki sen rakentamiseen liittyvät päätökset. Haastavaksi suunnittelun on tehnyt se, että meillä ei ole vielä vastapuolta, jonka kanssa neuvotella keskuksen toiminnasta.

– Sote-palvelujen kirjosta kunnan vastuulle jää jatkossa vain sairauksia ennaltaehkäisevä työ, joten hyvinvointikeskuksen toimintojen osalta meidän on ajateltava tulevan maakunnan puolesta. Olemme tutkineet mahdollisimman tarkkaan sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmat ja yrittäneet tulkita pieniäkin vinkkejä tulevaisuudensuunnitelmista. Olemme pyytäneet sairaanhoitopiiriltä ja Lapin liitolta toiveita ja näkemyksiä tiloihin liittyvistä tarpeista, mutta kenelläkään ei ole toimivaltaa ottaa asiaan kantaa, Pesonen kuvailee.

Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut. Rakennushankkeen kanssa oli pakko edetä huolimatta siitä, ettei ajoitus ollut ihanteellinen.

– Jotkut ovat jopa epäilleet, että halusimme tällä investoinnilla paaluttaa Sodankylään uuden maakunnan palveluja. Se ei missään tapauksessa ollut peruste, vaan asukkaiden aito tarve, Pesonen sanoo.

Sodankylän hyvinvointikeskuksen investointi vaatikin sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeusluvan. Sote-uudistuksen valmistelun aikana suurten sote-investointien tekemistä on rajoitettu väliaikaisella lailla. Poikkeuslupa myönnetään vain hankkeille, jotka ovat perusteltuja sote-uudistuksen tavoitteiden ja koko maakunnan näkökulmasta.

– Ministeriön toiminnalle poikkeuslupaprosessissa täytyy antaa kiitosta: päätöksenteko oli sujuvaa ja lupa saatiin yllättävänkin nopeasti. Hanketta toki oli kunnassa valmisteltu jo kaksi vuotta eli kaikki paperit olivat valmiina. Ministeriö pyysi vain muutamia lisätarkennuksia, Pesonen kertoo.

Avainsanoja muunneltavuus ja käyttäjälähtöisyys

Sodankyläisten hyvinvointipalveluihin liittyviä tarpeita on selvitetty laajasti. Kuntalaisten ja eri ammattiryhmien toiveita kartoitettiin jo ennen varsinaisen suunnittelutyön käynnistymistä osana Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun laitoksen tutkimushanketta, joka keskittyi julkisen rakentamisen ennakoivaan tarveselvitykseen.

Varsinaisen hankesuunnittelun pohjaksi eri käyttäjäryhmien tarpeita ja asiakkaiden palveluketjuja on kartoitettu pienryhmätapaamisissa.

Ensisijaisesti Sodankylän hyvinvointikeskus tulee tarjoamaan tulevan maakunnan palveluja. Tarkoitus on kuitenkin tuoda samaan yhteyteen myös kunnan asiakaspalvelupiste. Iso osa kunnan asioinnista on sähköistä, ja sen hoitamiseksi hyvinvointikeskuksen yhteyteen on luvassa neuvontaa ja sähköisen asioinnin palvelupiste.

Monia kuntalaisia ja päättäjiä huolettaa se, saadaanko valmistuvan keskuksen tilat riittävän kattavasti vuokrattua maakunnan käyttöön. Riskinä voi olla, että keskukseen jää tyhjiä tiloja kunnan maksettavaksi.

– Tyhjien tilojen riskiä taklataan suunnittelemalla tiloja niin, että ratkaisut joustavat tilanteiden muuttuessa. Esimerkiksi sote-uudistukseen kuuluva asukkaan valinnanvapaus on huomioitu niin, että hyvinvointikeskuksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös yksityisiä palveluntarjoajia. Tilat ylipäätään suunnitellaan muuntuviksi, ja optioksi on jätetty myös mahdollisuus laajennushankkeille.

Elinkaarihanke on alansa pilottiprojekti

Sodankylän suurinvestointi on tiettävästi Suomen ensimmäinen elinkaarihankkeena toteuttava hyvinvointikeskus. Kiinteistöinvestointi tulee olemaan noin 20 miljoonan euron luokkaa ja koko elinkaarihankkeen arvo huolto- ja ylläpitokustannuksineen on tuplasti tämän verran.

Elinkaarihankkeet eivät itsessään enää ole Suomessa uusia. Tyypillinen elinkaarihanke on kuitenkin esimerkiksi koulurakennus. Hyvinvointikeskuksesta tekee haastavavamman se, että sen tilat poikkeavat paljon toisistaan: poliklinikalta, kuntoutusosastolta, laboratoriolta tai röntgenosastolta vaaditaan aivan erilaisia toiminnallisuuksia.

Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira teki Sodankylälle esiselvityksen hyvinvointikeskuksen toteutusvaihtoehdoista vuoden 2016 alussa.

– Inspiran selvityksellä oli aivan ratkaiseva merkitys sille, että päädyimme toteuttamaan hyvinvointikeskuksen elinkaarihankkeena. Se auttoi hahmottamaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja rohkaisi valinnassa. Päädyimme elinkaarihankkeeseen ennen kaikkea sote-uudistuksen tuoman epävarmuuden takia. Kunnan ja maakunnan välisiä tulevia kiinteistöneuvotteluja ajatellen elinkaarisopimus tuo selkeyden ylläpidon ja huollon vastuisiin, Pesonen sanoo.

Hankinta päädyttiin tekemään kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta. Inspira on kilpailutuksessa yhtenä neuvonantajana. Kilpailullisena neuvottelumenettelynä hoidettu prosessi päätös sinetöidään kuluvan valtuustokauden aikana kunnanvaltuustossa.

– Alkuun kunnassa käytiin keskusteluja siitä, tarvitaanko hankkeen kilpailutukseen ulkopuolisia kumppaneita. Nyt olemme huomanneet, että neuvonantajien ja Kuntarahoituksen asiantuntemus ja palvelualttius on helpottanut ratkaisevasti meidän työtämme. Kukaan ei enää kyseenalaista yhteistyökumppanien keskeistä roolia, Pesonen sanoo.

– Prosessi on sen verran monimutkainen ja kunnan oma organisaatio niin pieni, että omin voimin työ olisi osoittautunut hankalaksi. Me teemme omat ratkaisut, mutta neuvonantajien tekemiin selvityksiin perustuen. Kaikkiin kysymyksiimme on osattu vastata.

Joensuussa on jo siirrytty uuteen sote-toimintamalliin

Mitkä ovat Joensuun johtamisen päälinjat ja ydinstrategiat lähivuosina?

Joensuussa mennään koko maahan verrattuna pari vuotta etuajassa: siirryimme jo tämän vuoden alussa uuteen toimintamalliin, jossa sote-palvelut ja pelastustoiminta eivät enää ole kaupungin, vaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten järjestämisvastuulla.

Rahoitusvastuu ja omistajaohjaus säilyvät kaupungilla vielä sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon asti. Siun sotelle menevien maksuosuuksien osuus kaupungin nettomenoista on tällä hetkellä runsaat 60 prosenttia.

Samaan aikaan toteutimme myös kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksen. Nyt haetaan uuden kunnan toimintamallia. Miten keskitymme vahvistamaan kilpailukykyä, luomaan elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä? Miten se näkyy konserni- strategiassa?

Siun soten myötä meillä on jo hyvä vauhti päällä uusien toimintamallien rakentamisessa kunnan ja tulevan maakunnan välillä. Tavoitteena on säilyttää tämä etumatka ja nostaa profiilia toteuttamalla fiksuja valintoja ja toimintamalleja ja tuomalla niitä esille.

Miten sote ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Joensuun asukkaiden arkipäivään?

Tavoitteena on, että kaupunkilaisille muutokset näkyisivät parempina palveluina, muun muassa sujuvampina palveluketjuina.

Mitkä näet Joensuun suurimpina haasteina talouden näkökulmasta?

Kaupungin talous on muihin suomalaiskuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Meillä on ollut ylijäämäisiä vuosia, mutta liikkumavara on pieni ja siksi prosessien ja rakenteiden kehittämistä pitää jatkaa.

Joensuussa on perinteisesti korkea työttömyys ja keski- määräistä pienempi asukaskohtainen verotulo. Yritysten houkutteleminen ja työpaikkojen synnyttäminen on tärkeää.

Joensuun asukasmäärän kasvu on positiivinen asia, mutta se tuo mukanaan investointipaineita muun muassa lasten ja koululaisten määrän kasvun myötä. Kaupungin toimitilojen, asuntojen ja yhdyskuntatekniikan tarve on suuri. Vuosi 2017 on meille ennätysvuosi talonrakennuksen osalta: rakennamme ja peruskorjaamme kiinteistöjä 49 miljoonalla eurolla.

Mikä tekee Joensuusta hienon kaupungin?

Joensuu on sopivan kokoinen ja kompakti, täällä on helppo toimia ja ilmapiiri on välitön. Meillä asiat hoituvat sujuvasti. Kaupunki kehittyy koko ajan ja kaupunkikuvakin muuttuu nopeasti.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Minulla on aina kirja kesken. Tällä hetkellä luen Raisa Porrasmaan kirjaa Japani pintaa syvemmältä. Olen lähdössä lomamatkalle Osakaan, Kiotoon ja Naraan, ja haluan tutustua maahan ennalta.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä? Mitä kysyisit häneltä?

Kuopio on Joensuulle rakas naapurikaupunki ja tärkeä verrokki. Haastan Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen vastaamaan siihen, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Talouden rakenne muuttuu bitti kerrallaan

Valmistava teollisuus ei suinkaan ole katoamassa. Kun elinkeinorakenteessa painotus muuttui maataloudesta teolliseen tuotantoon, eivät tilalliset kadonneet. Maatiloista tuli sen sijaan fiksumpia ja satapäisen karjan lypsystä huolehtii usein robotti. Se, miten lisäarvo teollisuudessa muodostuu, on muuttumassa.

Autovalmistaja saa voittonsa korin ja vaihteiston sijaan automatiikasta ja ohjelmista, joiden avulla auto havaitsee ympäristöään, ohjaa itse itseään ja varoittaa liian matalasta rengaspaineesta, kuvailee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola.

Kansantalouden suhteellinen etu

Elinkeinorakenne määräytyy kansantalouden suhteellisen edun perusteella.

– Sen mukaan markkinataloudessa kannattaa jokaisen yrityksen – ja siten kansantalouden – erikoistua sellaisten tuotteiden valmistamiseen, johon sen tuotannolliset voimavarat parhaiten soveltuvat eli jossa kokonaiskustannukset ovat suhteellisesti pienimmät. Kansantalouden suhteellisen edun määräävät näin ollen kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat tuotantokustannuksiin: luonnonvarojen, energian, työvoiman, aineellisen ja henkisen pääoman määrä ja hinta sekä tuottavuuden ja teknologian taso.

– Suhteellinen etu ei välttämättä myöskään säily vakiona ajan kuluessa, vaan muuttuu teknologian kehittyessä, pääoman ja osaamisen karttuessa sekä tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen muuttuessa. Tukemalla koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa julkinen valta voi myös vaikuttaa siihen, millaisessa tuotannossa kansantaloudella on suhteellinen etu.

Pohjola sanoo, että ilman t&k-toiminnan mahdollistamia innovaatioita ei synny visiota, jolla varmistetaan tulevien vuosikymmenten talouskasvu. Sekä yritysten että julkisen sektorin tulisi panostaa koulutukseen ja aloittaviin tietointensiivisten alojen yrityksiin.

Mutta mistä resurssit, kun maailmantalous on epävarma ja taantuma sitkeä?

– Yritykset jakavat ennätysosinkoja, joten rahaa kyllä on. Se, mistä on puute, on rohkeus ja pitkän aikajänteen suunnittelu. Jos nykytilanne tuo omistajille rahaa, ei heillä ole tarvetta muutokseen. Ongelmana on se, että kvartaalitaloudessa lyhyen aikavälin voitto tulee nopeasti, mutta toisaalta puuttuu näkemys siitä, mistä tekijöistä voitto tulee muodostumaan 20 vuoden kuluttua.

Kasvukelpoisia ideoita on tuettava

Julkisen vallan rooli innovoinnissa ja tutkimuksessa on varmistaa, että niistä koituvat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti.

– Aloittavalla yrityksellä on tuote- ja liiketoimintariski. Liiketoimintariski on yrityksen oma eikä sitä tule kustantaa veronmaksajilla. Tuoteriskin olemus on erilainen: onko tuote onnistunut vai ei, pystyvätkö muut yritykset heti kopioimaan sen. Tuoteriskiä voi verrata koulutukseen. Julkinen valta tukee kaikkialla maailmassa koulutusta, koska sen johdosta yksilön osaaminen koituu parhaassa tapauksessa koko yhteiskunnan hyödyksi. On laskennallisesti kannattavaa tukea sitä.

Toisaalta julkisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja supistetaan nyt tilanteessa, jossa yritykset ovat leikanneet omia investointejaan 30 prosenttia kymmenessä vuodessa. T&k-investointien osuus kokonaistuotannosta on Suomessa jo noin prosenttiyksikön alempi kuin Ruotsissa, kun se vielä kymmenen vuotta sitten oli samaa noin neljän prosentin luokkaa.

– Julkisia investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen tulisi kasvattaa, sillä niiden positiiviset vaikutukset muuhun talouteen ovat suuria. Kun niiden yksityiset tuottoasteet ovat 20–30 prosenttia, ovat yhteiskunnalliset tuottoasteet jopa 50–100 prosenttia suuremmat.

Myönteistä Pohjolan mukaan talouspolitiikassa on se, että digitalisaation merkitys talouden muutosvoimana on ymmärretty ja että julkinen sektori nähdään sen mahdollistajana. Kansallinen palveluväylä, liikennekaari ja digitaalinen sote-uudistus ovat hyviä esimerkkejä.

Maaperä digitaalisten palveluiden rakentamiselle on sekin periaatteessa otollinen: moni pelialan yritys on saanut alkunsa pienestä, asiastaan innostuneiden koodarien joukosta, jonka alkuinvestointina on ollut läppäri ja työpiste. Toisaalta viihdesoftan osuus kokonaistuotannosta on liian pieni, jotta se voisi yksinään nostaa koko kansantalouden nousuun. On toinenkin ongelma:

– Start-up-yrityksiä on Suomessa tällä hetkellä ehkä määrällisesti vähemmän kuin aiemmin, mutta laatu on entistä korkeampi. Osittain tästä johtuen myös suomalaiset ohjelmistoalan kasvuyritykset pyrkivät jalkautumaan Piilaaksoon, missä sekä rahoitus että asiakkaatkin ovat.

 

Rakennemuutos vaatii ajattelun muutosta

Pohjolan mukaan Suomen yritysverotus ja -verokanta ovat Euroopan mittakaavassa maltillinen ja yrittämistä koskeva sääntely on sekin muuttumassa yhdenmukaisempaan suuntaan. Toimintaympäristö ei siis ole yrittämisen jarru. Piilaakson vetovoima näkyy kaikkialla Euroopassa, ja globalisaatio ja digitalisaatio tuovat mukanaan väistämättä myös suuremman liikkuvuuden ja toimintaympäristöjen moninaisuuden.

Suomen kansantalous kasvoi vuosien 2001 ja 2008 välillä yli 20 prosenttia, mistä liki puolet syntyi tehdasteollisuudessa. Kasvu oli jopa Ruotsia nopeampaa. Sen jälkeen bruttoarvonlisäys on supistunut Suomessa niin, että koko ajanjakson kasvuksi jää vain 14 prosenttia ja tehdasteollisuuden osuudeksi 2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 kokonaistuotanto oli vuoden 2006 tasolla.

– Vaikka kokonaistuotanto ei ole Suomessa kasvanut kymmeneen vuoteen, ei talouskasvu ole loppunut, sillä markkinapalvelut ovat pitäneet sitä kaiken aikaa yllä. Markkinapalveluita ovat kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, rahoitus ja vakuutus, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Markkinapalvelujen kasvusta puolestaan runsas puolet on syntynyt tietointensiivisissä palveluissa. Tässä tarkastelussa niitä ovat informaatio ja viestintä, rahoitus ja vakuutus sekä ns. liike-elämän palvelut eli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut. Lähes 60 prosenttia informaation ja viestinnän bruttoarvonlisäyksestä syntyy meillä tietojenkäsittelypalveluissa.

– Teollisuus supistuu, koska elintason noustessa teollisten tavaroiden osuus kotitalouksien kulutuksessa vähenee ja palvelujen kasvaa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa samaan suuntaan. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologian sekä digitalisaation nopea kehitys laskevat tietointensiivisten palvelujen suhteellisia hintoja, jolloin niiden kysyntä sekä kulutuksessa että tuotantopanoksina kasvaa.

Talouden rakennemuutoksessa ei ole kyse ainoastaan palvelualustoista tai bittivirroista. On osattava mukautua siihen, mitä megatrendit tuovat.

– Jos ollaan tarkkoja, niin Nokiankin menestys lähti alun perin olemassa olevan idean kopioinnista ja soveltamisesta. Maailmalla oli kehitetty uusi tapa jalostaa puuhioketta, ja tätä ideaa lähdettiin soveltamaan Suomen oloihin. Nokian rakentaminen vaati vuosikymmeniä ja useita eri tuoteperheitä, Pohjola huomauttaa ja jatkaa:

– Esimerkiksi paperille ei maailmalla enää ole kysyntää, sen sijaan kartonki elää ja voi hyvin. Pakkauksia ja kertakäyttöastioita tarvitaan ja jatkossa erityisesti älykkäät pakkaukset ovat valokeilassa. Pitää siis yhdistää biomassaa ja teknologiaa ja käyttää puukuitua uudella tavalla, ja juuri tämän uuden tavan löytäminen tutkimuksen ja kehityksen kautta on kilpailukyvyn avain.

Jutussa on hyödynnetty Matti Pohjolan artikkelia ”Kansantalouden rakennemuutos ja talouskasvu”, joka julkaistaan kevään aikana Digitaalinen Suomi -julkaisuhankkeen verkkosivuilla.

Koko Suomen lähettiläs

Välillä Kajova singahtaa sijoittajatapaamiseen toiselle puolelle maailmaa, välillä taas hoidetaan asioita puhelimen välityksellä niin Lontooseen, Saksaan, Aasiaan kuin Pohjoismaihinkin. Kajova tuntee olevansa maailmalla koko Suomen lähettiläs, sillä niin monipuolisesti hän saa kotimaataan ja työnantajaansa tapaamisissa esitellä.

Kansainvälistä ja nopeatempoista analysointi- ja kommunikointityötä. Näillä sanoilla Karoliina Kajova kuvailee omaa työtään Kuntarahoituksen varainhankintaosastolla. Kansainvälisyydestä kielivät ne lukuisat puheeseen lipsahtelevat vieraskieliset sanat ja ilmaisut, joille Kajova joutuu hakemaan suomenkielisiä vastineita. Silti oman tehtäväkentän kuvailu on sujuvasanaista ja ilmeikästä.

– Olen aina nauttinut esiintymisestä ja harrastanut näyttelemistäkin sekä ollut mukana väittelykerhossa. Esiintyminen on tärkeä osa työtäni, sillä esittelen toimintaamme ja edustan työnantajaani paljon niin Suomessa kuin ulkomaillakin, hän kertoo. Kun presentaatio menee hyvin, sen tuomaa onnistumisen tunnetta ei voita mikään, hän hymyilee.

Yhteiskunnallinen merkitys motivoi

Kun Kajova kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen kynnyksellä lähti etsimään rahoitusmarkkinoilta töitä, halusi hän löytää tehtävän, jossa kokee tekemisensä olevan yhteiskunnallisesti merkittävää.

– Minulle on tärkeää tietää, miksi teen päivittäistä työtäni ja mihin hankkimamme varat menevät. Tunnen tekeväni hyvää ja yhteiskunnallisesti vastuullista työtä, kun ymmärrän yhteyden työni ja uuden päiväkodin tai sairaalan rakentamisen välillä.

Neljän hengen yhteen puhaltavassa tiimissä Kajova on viihtynyt nyt mainiosti vähän yli kolme vuotta. Aika on hionut raakileesta timantin sekä antanut rutkasti lisää vastuuta ja kokemusta. Kajova kokee olevansa vahvasti sisällä organisaatiossa ja kehuu sen luomia mahdollisuuksia oppia jatkuvasti uutta yli osastorajojen.

– Kun talo on pieni, voi kysyä asioita keneltä tahansa ja oppia koko ajan kollegoiltaan. Pääomamarkkinat muuttuvat alati ja se tuo työhön kiinnostavia uusia projekteja. Hereillä on siis oltava koko ajan. Pidän kuitenkin siitä, että uudistumista tapahtuu, hän jatkaa.

Kajovan pääasiallinen työtehtävä on varainhankinta. Varainhankintaosasto hankkii varat, joilla Kuntarahoitus rahoittaa asiakkaitaan. Varat hankitaan laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja viime vuosina uutta varainhankintaa on tehty vuosittain 6–7,5 miljardia euroa.

Työhön liittyy markkinoiden jatkuvaa ja varsin tarkkaa seurantaa sekä varainhankintakauppojen hinnoittelua ja toteutusta. Oman toiminnan kehittäminen on myös keskeistä. Hyviä kommunikointi- ja tiedonvälitystaitoja tarvitaan niin talon ulkopuolella pankki-ja sijoittajatapaamisissa kuin sen sisälläkin eri osastojen välillä, eikä unohtaa sovi markkinointinäkökulmaakaan.

– Merkittävään rooliin on noussut myös maailman poliittisen tilanteen hahmottaminen: on osattava vastata sijoittajien kysymyksiin laajalla perspektiivillä ja selittää, mihin kontekstiin Suomi ja Kuntarahoitus kuuluvat. Sijoittajia kiinnostaa tällä hetkellä kovasti maailman poliittinen ja taloudellinen liikehdintä sekä se, miten se Suomeen ja Kuntarahoitukseen vaikuttaa. Esimerkiksi Brexitin vaikutus Suomen talouteen on viime aikoina ollut pinnalla oleva kysymys, mutta yhtä lailla olen vastannut myös pakolaisvirtoja koskeviin kysymyksiin.

Uimaopen haaveissa pulahdus takaisin altaaseen

Vauhdikkaan työn vastapainoksi Kajova viihtyy vapaa-ajallaan liikunnan parissa sekä opiskelee italian kieltä ja kulttuuria.

On paljon asioita, joita Kajova suunnittelee aloittavansa heti kun aika vain antaa myöten. Entinen uimaope haaveilee, että pääsisi käymään useammin uimassa. Myös nuoruuden rakas näyttelemisharrastus polttelee. Yliopistoaikana Kajova innostui hyvistä väittelytaidoista yliopiston väittelykerhossa.

– Harrastuksistani olen saanut varmasti valmiuksia myös työssäni menestymiseen. Niiden kautta olen kehittänyt itselleni taitoja, joista aina välillä huomaan hyötyväni, varsinkin kansainvälisellä työkentällä, hän toteaa.

Anders Borg Kuntarahoituksen vieraana: työllisyyden ongelmat ratkaistava

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg vieraili 22.3.2017 Helsingissä Kuntarahoituksen kutsumana. Suomen ja Ruotsin talouden, kilpailukyvyn ja kasvunäkymien eroja vertaillut Borg kehotti suomalaiskaupunkien johtoa keskittymään työllistymisen ongelmien ratkaisemiseen. Ruotsiin verrattuna Suomi jää selvästi jälkeen erityisesti yli 55-vuotiaiden miesten ja 25-34-vuotiaiden naisten työllistymisessä.

Suomen vahvuuksina Borg pitää koulujärjestelmää ja opettajien arvostusta sekä keskinäiseen luottamukseen ja sopimiseen perustuvaa kulttuuria. Suomalaisten vahvuudeksi työelämässä Borg näkee sen, ettei teknologiaa nähdä uhkana.

Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen raportti on julkaistu

Vihreän rahoituksen ensimmäistä toimintavuotta koskeva raportti on julkaistu. Sijoittajille suunnatussa raportissa kerrotaan rahoitettujen hankkeiden sisällöstä ja niiden ilmastovaikutuksista.

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016 lähtien hankkeille, joiden tuloksena syntyy merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Hankkeet hyväksyy riippumaton ulkopuolinen arviointiryhmä.

Vihreän rahoituksen hankkeiden ympäristövaikutukset perustuvat Ramboll Finlandin tekemään arvioon. Mitattavien suorien vaikutusten lisäksi vihreillä hankkeilla on vielä merkittävämpiä epäsuoria positiivisia ilmastovaikutuksia.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta >

Vinkkejä tulevaisuuden koulun rakentamiseen

Miltä näyttäisi koulu, joka suunnitellaan ja rakennetaan kokonaan puhtaalta pöydältä? Mitä kaikkea prosessissa tulee ottaa huomioon? Opetusinnovaatioiden levittämistä varten perustettu HundrED-yritys on seurannut Hämeenlinnassa käynnissä olevaa kunnianhimoista uuden koulun rakennusprosessia syksystä 2016 alkaen. Rakennusprosessi kuvataan aina suunnitteluvaiheesta valmistusvaiheeseen.

Mukana hankkeessa ovat uutta Nummikeskusta rakentava Hämeenlinnan kaupunki, Finnish Education Group, Kuntarahoitus, YIT, WSP Finland, LINJA ARKKITEHDIT OY, Caverion, Qroom ja HundrED. Projektin tavoitteena on kerätä yhteen tärkeimmät havainnot koulujen suunnittelu- ja rakennusprosessista.

Koulujen rakentaminen on uusien haasteiden edessä, sillä käsitys oppimisesta ja opetustyön luonteesta on muuttunut. Uudenlaiset opetusmenetelmät ja työskentelytavat edellyttävät oppilaitosten fyysiseltä ympäristöltä ja tiloilta uudistumista. Myös jatkuvasti kehittyvä teknologia asettaa omat haasteensa toimitiloille. Osana hanketta on nyt syntynyt opas, joka antaa vinkkejä uusien opetusmenetelmien vaatimuksiin vastaavien tilojen suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja rahoitusvaihtoehdoista.

Opas on tarkoitettu ennen kaikkea kaupunkien ja kuntien eri toimialojen päättäjille, joilla on keskeinen rooli uusien koulurakennushankkeiden ohjaamisessa ja suunnittelussa. Iso osa ohjeista on hyödyllisiä myös muunlaisten rakennushankkeiden vastuuhenkilöille.