Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma valjastaa rahoitusmarkkinat ilmastotaisteluun

Työn tuloksena syntyi EU Action Plan on Sustainable Finance -toimintasuunnitelma. Kesäkuussa 2019 julkaistiin toimintasuunnitelmaan kuuluvat ohjeet kestävän rahoituksen toteutukseen.

Ennen kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman julkaisua EU:lla ei ollut yhteistä määritelmää tai suuntaviivoja kestävälle, ilmastoystävälliselle ja vastuulliselle rahoitusjärjestelmälle. Olemassa olevat, markkinaperusteiset käytännöt eivät myöskään ole olleet yhtenäisiä EU:n ympäristötavoitteiden tai kestävän kehityksen tavoitteiden linjauksien kanssa. Tämä on heikentänyt rahoituksen vaikuttavuutta: miten ilmastokriisiin voidaan vastata, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttää tai tukea kestävän kehityksen tavoitteita, jos maailmaa pyörittäviä rahavirtoja ei ohjata oikein?

Mitä kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja sen tekniset ohjeet käytännössä muuttavat?

Pääpiirteittäin toimintasuunnitelma pitää sisällään keinoja, joilla halutaan 1) ohjata pääomavirrat kestäviin investointeihin, jotta saavutetaan kestävä ja inklusiivinen kasvu, 2) hallinnoida riskejä, jotka johtuvat ilmastokriisistä, rajallisista luonnonvaroista, ympäristön tilan heikentymisestä sekä yhteiskunnallisista ongelmista ja 3) edistää läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä rahoitus- ja taloudellisissa toimissa.

Vahvin kannustin kestävän rahoituksen pelisääntöjen laatimiseen on raha. Ilmastokeskustelu on laajentunut konkretiaan, eli siihen, mitä ilmastoriskit tarkoittavat yrityksille, toimialoille tai kansantalouksille ja yksilöille. Ilmastoriskien realisoituessa voidaan kohdata odottamattomia taloudellisia tappioita, esimerkiksi välittömästi äärimmäisistä sääilmiöistä johtuvia rahallisia menetyksiä. Lisäksi nykyisistä investoinneista voi koitua merkittäviä tappioita, mikäli ilmastokriisiin reagoidaan liian myöhään.

Ilmastokriisistä puhutaan jopa systeemiriskinä, joka voi olla uhka koko rahoitusmarkkinoiden kestävyydelle. Kyse ei siis ole vain rahasta, vaan myös koko rahoitusjärjestelmää koskevasta riskienhallinnasta – ei pelkästään rahoitusmarkkinoiden tarpeellisuudesta osana ilmastotaistelua, vaan myös sen oman toiminnan turvaamisesta.

***

Kestävä rahoitus pähkinänkuoressa

  • High-Level Expert Group on Sustainable Finance (HLEG) on tehnyt komissiolle kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman suositukset, joka pitää sisällään mm.:
    • luokitusjärjestelmä määrittelemään taloudellisen toiminnan kestävyyttä ympäristön kannalta – eli EU-taksonomia
    • institutionaalisten sijoittajien velvoitteet ottaa investointipäätöksissä huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvät seikat sekä näihin liittyvät tiedoksiantovaatimukset
    • vähähiilisyyden vertailuarvojen käyttöönotto sijoittajia varten
  • Technical expert group on sustainable finance (TEG) on ollut työstämässä teknisempiä määritelmiä koskien kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman sisältöä esim. rahoituksen EU-taksonomiasta ja vihreiden bondien standardoinnista

***

Vihreä rahoitus on osa kestävän rahoituksen kokonaisuutta

Kuntarahoitus on vuodesta 2016 lähtien tarjonnut asiakkaille vihreää rahoitusta ympäristöhankkeisiin. Hankkeiden on sovittava Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehykseen ja ne hyväksyy riippumaton arviointiryhmä. Investoinnit rahoitetaan vihreillä bondeilla, joiden sijoittajille raportoidaan vuosittain rahoitettujen kohteiden kautta saavutetut ilmastovaikutukset. Kuntarahoitus on osallistunut aktiivisesti vihreiden bondien vaikutusraportoinnin kehittämiseen osana pohjoismaisten joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskijoiden ryhmää.

Teksti: Eeva Toivonen

TalousVarainhankintaVastuullisuus

Kuntarahoituksen uusi USD-viitelaina keräsi yhtiön historian suurimman merkintäkirjan

2.9. oli Yhdysvalloissa kansallinen vapaapäivä, ja Kuntarahoitus julkisti viitelainan markkinoille varhaisimpana mahdollisena ajankohtana sen jälkeen. Viitelainamarkkina on viimeisten kuukausien aikana ollut volatiili, mutta Kuntarahoituksen ajoitusta pidettiin onnistuneena, sillä yhtiö onnistui hyvin transaktion ajoituksessa – syyskuu on perinteisesti kiireinen kuukausi viitelainamarkkinoilla.

Kuntarahoitus pystyi tiukentamaan lainan alustavaa hintaindikaatiota peräti kolmella korkopisteellä 15 korkopisteeseen yli vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Tätä pidettiin markkinoilla erinomaisena tuloksena. Vastaavia hintatiukennuksia markkinoilla on nähty viimeksi tammikuussa.     

Transaktio oli Kuntarahoitukselle kuluvan vuoden toinen Yhdysvaltain dollarimääräinen viitelaina. Maaliskuussa liikkeeseenlaskettu miljardin USA:n dollarin viitelaina oli yhtiön edellinen ennätys merkintäkirjan koolla mitaten. Merkintäkirjan koko kasvoi 3,25 miljardiin dollariin.

Julkisten instituutioiden ja keskuspankkien osuus lainan merkitsijöinä oli 67 prosenttia, pankkien treasuryjen osuus puolestaan 31 prosenttia. Maantieteellisesti kysyntä jakautui melko tasaisesti EMEA-alueen (40 %), Amerikkojen (38 %) ja Aasian (22 %) välillä.

Kolmevuotisen viitelainan järjestäjäpankit olivat Barclays, BNP Paribas, J.P. Morgan ja TD Securities. Pankit kommentoivat liikkeeseenlaskua seuraavasti:

– Jälleen uusi onnistunut USA:n dollarimääräinen transaktio on osoitus Kuntarahoituksen globaalilta sijoittajakunnaltaan saamasta tuesta. Kuntarahoitus on yksi harvoista liikkeeseenlaskijoista, jotka ovat tänä vuonna onnistuneet kiristämään hinnoitteluaan kolmella korkopisteellä alustavaan hintaindikaatioon nähden, Robert Matthews arvioi BNP Paribas -pankista.

– Kyseessä on Kuntarahoituksen kaikkien aikojen onnistunein liikkeeseenlasku: isoin merkintäkirja, tiukin luottoriskipreemio suhteessa Yhdysvaltojen valtion joukkovelkakirjoihin ja kolmella korkopisteellä tiukentunut hinnoittelu volatiilissa markkinatilanteessa. Tämä on uskomaton suoritus Kuntarahoituksen varainhankintatiimiltä, ja voimme vain onnitella täydellisestä onnistumisesta, hehkutti puolestaan TD Securitiesin Ally Goddard.

– Nyt järjestetyn liikkeeseenlaskun jälkeen 80 prosenttia Kuntarahoituksen kuluvan vuoden varainhankintaohjelmasta on täytetty, sanoo yhtiön varainhankinnasta vastaava osastonjohtaja Antti Kontio.

Transaktion tiedot

IssuerMunicipality Finance Plc 
RatingAa1/AA+ (all stable)
Issue sizeUSD 1.25 billion
Settlement date12 September 2019 (T+6)
Maturity date12 September 2022
Coupon1.375% payable semi-annually
Re-offer price99.728%
Re-offer yield1.468%
Re-offer vs benchmarkT 1.500% 08/12/22 + 10.05bps
Re-offer vs mid-swaps+15bps
Lead managersBarclays, BNP Paribas, J.P. Morgan, TD Securities
Co-lead managersMitsubishi UUFJ, Morgan Stanley, SMBC Nikko, Tokai Tokyo Securities

Lisätietoja:

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta, puh. 09 6803 5634

Varainhankinta

Apollo auttaa Pohjois-Karjalan kuntia varautumaan huomiseen

Nyt Nurmeksesta käsin etsitään ratkaisuja koko maakunnan ongelmiin.

Harvaan asutussa ja nopeasti ikääntyvässä Pohjois-Karjalassa tulevaisuuteen varautuminen on elinehto. Niin Pohjois-Karjalan pienet kunnat kuin maakuntakeskus Joensuu ovat kamppailleet jo pitkään muuttuvan ikärakenteen ja negatiivisen muuttoliikkeen synnyttämien haasteiden parissa. Toivoa kuitenkin valaa vahva kuntatalous, jonka eteen muun muassa Nurmeksen kaupungin talousjohtaja Jussi Sallinen paiskii päivittäin töitä.

– Velkaantuminen Pohjois-Karjalan kunnissa ei ole kovin suurta, ja kuntien taseet ovat vahvat. Maakunnassa on kautta linjan onnistuttu karsimaan menoja, mikä antaa kunnille paremmat edellytykset sopeutua tuleviin muutoksiin, Sallinen kertoo.

Paluumuuttajana maakuntaan palannut Sallinen on vastannut Nurmeksen kaupungin taloudesta kolme ja puoli vuotta. Viime aikoina Sallisen työnkuva on kuitenkin laajentunut kattamaan myös laajempia kokonaisuuksia.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta Sallinen työstää vuoteen 2025 yltävää, kaikki Pohjois-Karjalan kunnat kattavaa yhtenäistä talousennustetta. Projektin tavoitteena on saada kattava näkemys kuntien taloudellista tilanteesta ja tulevaisuuden kantokyvystä sekä yhtenäistää raportointia ja kuntatalouden ennakointia läpi maakunnan.

Laajempi näkökulma kuntien erityispiirteitä unohtamatta

Vaikka pitkän tähtäimen ennusteita on Pohjois-Karjalan kunnissa tehty ennenkin, koko maakunnan kattavan raportin laatiminen tuo mukanaan omat haasteensa. Kuntatason ennusteet tehdään usein ulkopuolisten konsulttien toimesta vaihtelevin raportointimenetelmin. Maakuntatason selvitys edellytti yhtenäistä ennuste- ja raportointityökalua.

Vastaus löytyi Kuntarahoituksen Apollo-palvelusta. Rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun kehitetty palvelu oli entuudestaan käytössä noin puolella Pohjois-Karjalan 13 kunnasta. Projektin myötä Apollo on otettu käyttöön kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien lisäksi myös maakuntaan siirtyvällä Heinävedellä. Maakuntaliiton toimeenpanema selvitys kattaa siis yhteensä 14 kuntaa.

Nurmekseen Apollo hankittiin jo vuonna 2017 tehostamaan lainasalkun hallintaa.

– Palvelu ja erityisesti sen simulointiominaisuudet ovat olleet jo pitkään työssäni päivittäisessä käytössä. Yksinkertaisen käyttöliittymän ja monipuolisten simulaatio-ominaisuuksien ansiosta Apollo oli looginen ratkaisu myös maakuntatason ennusteen laatimiseen, Sallinen kertoo.

Erityiskiitosta Sallinen antaa palvelun käyttöliittymän selkeydestä ja visuaalisesti yhtenäisestä raportoinnista.

– Jo se, että kaikkien kuntien raportit saa samalla ilmeellä helpottaa kummasti loppuraportin kasaamista.

Vuoteen 2025 tähtäävä talousennuste syntyy yksittäisten kuntien taloustietoja yhdistelemällä. Kuntien talousjohtajat syöttävät Apolloon kuntakohtaisia tietoja, joita Sallinen kokoaa yhteen ja tarkastelee eri skenaarioiden valossa.

Aiempaa laajemman näkökulman lisäksi syksyllä valmistuva ennuste huomioi Sallisen mukaan entistä paremmin myös paikallisia erityispiirteitä.

– Ulkopuolisten konsulttien laatimissa raporteissa käytetään usein samaa sapluunaa. Toteuttamalla ennusteen itse pystymme painottamaan juuri meille tärkeitä asioita.

Pienet kunnat eivät selviä yksin

Projektin kannalta eletään kriittisiä aikoja. Sallisen kokoama loppuraportti riippuu paljolti tulevien vuosien verotuksesta sekä muutoksista valtionosuuksiin. Hallituksen budjettiriihen tuloksia odotetaan kuumeisesti.

Niin ikään syksyllä julkaistava Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste on myös avainasemassa tulevien vuosien taloutta suunniteltaessa. Vuonna 2015 laaditun edellisen ennusteen valossa tuoreet luvut tuskin lupaavat hyvää.

– Voimme nyt jo todeta, että vuoden 2015 ennuste oli aivan liian optimistinen. Etenkin syntyvyyden lasku on iskenyt ennakoitua kovemmin, Sallinen harmittelee.

Ikärakenteen muutos näkyy Pohjois-Karjalan kunnissa muuta Suomea aiemmin. Lyhyellä aikajänteellä ikääntyvä väestö ei kuitenkaan heijastu sosiaali- ja terveyspalvelukuluihin, vaan korkean eläköitymisasteen vuoksi lähivuosina maakuntaa uhkaa työvoimapula.

Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan pienet kunnat eivät Sallisen mukaan selviä yksin.

– Projektin aikana olemme käyneet paljon arvokkaita keskusteluja kuntien ja koko maakunnan tulevaisuudesta. Kuntarajat ylittävä yhteistyö oikeiden työkalujen tukemana antaa koko maakunnalle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Haastateltava

AsiakastarinatDigitaaliset palvelut

Kuntarahoitus tukee ja kannustaa koululaisia yrittäjyyteen ja omien vahvuuksien löytämiseen

Yhteistyöhön kuuluu koululaisille suunnatun materiaalin tuottamisen ohella palkintokategoria NY:n yrittäjyyskilpailussa.

Voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry (NY) tukee yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteena on saada nuoret tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä – tekemällä oppien. Kuntarahoitus tuottaa yhdessä NY:n kanssa yläkouluikäisille nuorille suunnattuja materiaaleja, jotka auttavat omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä löytämään oman suunnan opintoihin ja työelämään.

Kuntarahoituksella on lisäksi oma #huomisentekijät -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa. Viime vuonna kilpailun voitti kolmen hämeenlinnalaisen nuoren perustama AVOT NY, joka pakkaa kaupassa asiakkaiden ostoksia. Vaikka yritys viettää tällä hetkellä lukiokiireiden vuoksi hiljaiseloa, tulevaisuuteen katsotaan rohkeasti Vuosi yrittäjänä -ohjelman kattavien oppien turvaamina.

– AVOT perustettiin yhdeksännen luokan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja idea yritykseen syntyi konkreettisesta tarpeesta – miten kaupassa käynti helpottuisi. Syntyneen idean jälkeen siitä jalostettiin kannattava liiketoiminta, Aatu Veikkola, AVOT:n perustaja ja toimitusjohtaja kertoo.

–Ohjelma oli erittäin opettavainen ja apua sai kaikkeen jo ihan käytännönkin asioissa, kuten yritysidean pitchaamisessa ja puheluiden soittamisessa. Kannustan muita oppilaita kokeilemaan yrittäjyyttä kurssin kautta, koska yrittäminen ei ole ollenkaan niin hankalaa, kuin mitä siitä puhutaan. Sitä paitsi on aika mahtavaa olla oman itsensä pomo, Veikkola iloitsee.

NY-ohjelmia tarjotaan kouluissa eri ikäisille lapsille ja nuorille. Yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaille suunnattu Vuosi yrittäjänä -ohjelma on lukuvuoden tai lukukauden kestävä projekti, jossa oppilaat perustavat oikealla rahalla toimivan yrityksen omien mielenkiintojensa mukaan. Ohjelmaa vetävät opettajat koulutetaan opetussuunnitelmaan kuuluvilla materiaaleilla, ja heidän roolinsa on ennen kaikkea innostaa työelämätaitojen harjoitteluun, omien vahvuuksien löytämiseen ja yrittäjyyteen.

Hämeenlinnalaisen Nummen yhtenäiskoulun opettaja Marketta Hulkko-Lassila on opettanut NY-ohjelmia jo 2000-luvun puolesta välistä ja erityisesti ysiluokkalaisille suunnattua Vuosi yrittäjänä-kokonaisuutta. Kouluille ja opettajille opetusohjelmat antavat valmiita materiaaleja eri oppiaineisiin ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin alakoulusta korkea-asteelle.

– Yrittäjyyden opiskelussa on kaikille sopivaa ja mielenkiintoista ohjelmaa, Hulkko-Lassila kertoo.

 – Talouteen ja yrittämiseen liittyvien asioiden oppimisen lisäksi ohjelmat sisältävät erittäin tärkeitä asioita kuten ryhmätyötaitoja sekä ongelmien ratkaisua. Nuoret pitävät kursseista, koska niissä on sopivasti haastetta ja ne motivoivat ajattelemaan tulevaa.

Nuori Yrittäjyys -ohjelmat ovat kouluille valtaosin maksuttomia ja kaikki niitä käyttävät opettajat saavat asianmukaisen ja perusteellisen koulutuksen. Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa on oppilaiden rekisteröintimaksu.

­– Suosittelen kaikkia kouluja kokeilemaan NY:n eri ohjelmia, sillä ne toteuttavat opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita sekä innostavat oppilaita myös tulevaan työelämään, Hulkko-Lassila kehottaa.

Kuntarahoitus tekee Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa aiempaa tiiviimpää yhteistyötä 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi.

–Yksi suomalaisen yhteiskunnan peruskiviä on ollut tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Meillä ei yhteiskuntana ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä. Haluamme omalta osaltamme olla tukemassa sitä, että nuorilla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa ja suuntansa ja toisaalta oppia yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Kumppanuus NY:n kanssa tarjoaa tähän hienon mahdollisuuden, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Teksti: Elisa Korhonen
Kuva: Nuori Yrittäjyys, AVOT NY

KuntarahoitusVastuullisuus

”Rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta”

Dunderfelt on työskennellyt pitkään rahoitusalalla eri tehtävissä, viimeksi konttorinjohtajana Handelsbankenin Tapiolan konttorissa.

Hän suhtautuu uuteen tehtävään innolla.

– Kuntarahoitus on vahva asiantuntijaorganisaatio ja oman alueensa merkittävin rahoitustoimija. Koen myös erittäin mielekkääksi ajatuksen siitä, että työllämme kuntasektorin kumppanina olla auttamassa löytämään parhaat rahoitusratkaisut ja -mallit kuntien hankkeisiin, on suora vaikutus kaikkien suomalaisten päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin, Dunderfelt sanoo.

Hänen mukaansa rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta, kun epänormaali negatiivisten korkojen aika näyttää vain jatkuvan, toiminta digitalisoituu vauhdilla, ja samaan aikaan regulaatio on merkittävästi lisääntynyt.

– Näköpiirissä onkin toimijoiden strategioiden eriytymistä tietyn alueen vahvaan erityisasiantuntijuuteen tai toisaalta ylivertaiseen prosessitehokkuuteen nojaaviin toimijoihin.  Haasteena tässä markkinassa kaikilla toimijoilla on varmistaa, että vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta oma tarjoama ja palvelumalli puhuttelevat asiakkaita.

Työlle tarvitaan toki vastapainoa. Dunderfeltin vapaa-aika menee pääsääntöisesti 10- ja 14-vuotiaiden poikien jalkapalloharjoituksissa, joissa hän kertoo ”yrittävänsä valmentaa”.

–  Kesäisin yritetään päästä myös golfpalloa lyömään, hän kertoo.

KuntarahoitusTöihin meille

Talouden epävarmuus suurta – taantuma ei silti väistämätön

Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppajännitteiden paheneminen suoranaiseksi kauppasodaksi on hyydyttänyt maailmankauppaa ja painanut monissa maissa teollisuustuotannon kasvun negatiiviseksi. Euroopassa lähiaikojen kehitykseen luo huomattavaa epävarmuutta myös entistä todennäköisemmäksi käyvä Britannian sopimukseton EU-ero.

Kansainvälisen talouden pitkä nousukausi on tällä hetkellä epäilemättä haavoittuvampi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen. Taantuma ei kuitenkaan ole väistämätön.

Keskuspankit torjuvat taantumaa

Keskuspankit ovat määrätietoisesti reagoineet heikkenevään suhdannekuvaan ja panostavat nyt taantuman torjuntaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen ja vihjaisi koronlaskujen olevan jatkossakin mahdollisia. Markkinat odottavat myös Euroopan keskuspankin laskevan talletuskorkoa entistä enemmän negatiiviseksi (nyt -0,40 %) sekä käynnistävän viime joulukuussa lopetetut arvopaperien netto-ostot uudelleen. Euribor-korkojen ei odoteta nousevan positiivisiksi ennen kuin aikaisintaan ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Korko-odotukset_09-2019, Kuntarahoitus_Bloomberg
Lähde: Bloomberg, Kuntarahoitus

Suomen taloudessa kasvun lähteet vähissä

Myös Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on jo selvästi hidastunut, vaikka vienti ja teollisuustuotanto ovatkin toistaiseksi pitäneet yllättävän hyvin pintansa. Päävientimarkkinoidemme heikkous, erityisesti Saksan kasvun merkittävä hidastuminen, lisää vientisektorin tulevaisuuden epävarmuutta.

BKTn vuosimuutos 09-2019

Kotimaisen kysynnän kehitys on jo jonkin aikaa ollut pettymys. Investointien kasvu on selvästi vaimentunut ja erityisesti rakentamisessa on käsillä laskukäänne. Yllättäen myös yksityisen kulutuksen kasvu on ollut alavireistä positiivisesta työllisyys- ja tulokehityksestä huolimatta. Kotitalouksien paisunut velkalasti saattaa jo rajoittaa kulutus- ja investointihaluja. Kasvun lähteet ovat Suomessa nyt vähissä.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaikeaa

Työllisyysaste on viime vuosina merkittävästi nousut ja työttömyys on laskenut. Työllisyyskasvu on kuluvan vuoden aikana kuitenkin käytännössä pysähtynyt. Työvoiman määrä on jopa kääntynyt lievään laskuun. Työmarkkinoilla kasvun rajat ovat voineet jo tulla vastaan.

Työllisyysaste 09-2019 Macrobond, Kuntarahoitus

Hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite on tarpeellinen ja pitkällä aikavälillä suorastaan välttämätön. Vuoteen 2023 mennessä se ei kylläkään ole kovin realistinen ja tavoite on mahdollista saavuttaa vain, mikäli työmarkkinoiden uudistustoimia jatketaan laajalla rintamalla ja niissä päästään liikkeelle heti hallituskauden alussa. Pelkästään näköpiirissä olevan talouskasvun voimalla työllisyys tuskin riittävästi paranee.

Hitaampi BKT-kasvu vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista

Talouskasvun hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusaseman kehitykseen. Hallitusohjelman menolisäyksiä tehdään etupainotteisesti hallituskauden alussa mutta työllisyyskasvun positiiviset vaikutukset tulevat vasta useamman vuoden kuluessa ja niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Velkaantumisen painopiste siirtyy jonkin verran valtiontalouden puolelle, koska verotulomenetykset ja lisämenot kompensoidaan täysimääräisesti kunnille. Tavoite koko julkisen talouden tasapainosta on sosiaaliturvarahastojen ylijäämien sekä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen varassa. Sotu-rahastojen ylijäämät eivät kuitenkaan suoraan vähennä valtion ja kuntien velanottotarvetta, sillä ne pitää pääosin sijoittaa uudelleen mm. tulevien eläkelupausten kattamiseksi.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

Talous

Rupimanteri kiemurteli Joensuun sydämeen

Joensuun keskustaan on kiemurrellut kesän aikana uusi nähtävyys: tänään käyttöön vihitty Rupimanteri kutsuu perheen pienimmät leikkimään uudistuneen torin kupeessa.

Inspiraationsa kumiturva-alustasta ja betonielementeistä valettu leikkipaikka on saanut Joensuun kaupungin nimikkolajista, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa tavattavasta Rupimanterista.

Leikkipaikan taiteellinen suunnittelutyö on Kuntarahoituksen palkinto tuloksellisista ympäristöteoista, joiden ansiosta Joensuu palkittiin tammikuussa vuoden vihreänä edelläkävijänä. Vuoden vihreän edelläkävijän palkinnolla Kuntarahoitus nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan Joensuussa ympäristö on erottamaton osa päätöksentekoa.

– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Karjalainen huomauttaa.

Avajaisissa taikuutta ja akrobatiaa

Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Sari Kaasinen vihki leikkipaikan käyttöön perjantaina vuotuisessa Joen Yö -kulttuuritapahtumassa. Avajaisten yhteydessä perheen pienimmät pääsivät tutustumaan leikkipaikkaan Klovni OHOn johdattamana. Taikatemput ja akrobatiaesitys ilahduttivat eloisasta kulttuuritapahtumasta nauttivia joensuulaisia tunnelmallisessa elokuun illassa.

Rupimanterin avajaiset
Rupimanterin avajaiset vetivät joensuulaisperheet sankoin joukoin paikalle.

Kävelykadun vanha leikkipaikka purettiin toriremontin alta.

– On hienoa, että lapset pääsevät taas leikkimään turvallisesti kaupungin ytimessä. Rupimanteri on paitsi innostava leikkipaikka, myös julkinen taideteos ja upea jatkumo kaupungin julkisen taiteen ketjuun, Sari Kaasinen kertoo.

Rupimanteri-leikkipaikan on Kuntarahoituksen toimeksiannosta ja tiiviissä yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa suunnitellut luova toimisto Berry Creative.

– Berry Creativen tavoitteena on luoda kokemuksellista ympäristöä taiteen ja muotoilun keinoin. Uskomme, että julkisen tilan merkitys kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena kasvaa ja haluamme olla luomassa arjen oivalluksia, sanoo ympäristötaiteilija ja arkkitehti Kaisa Berry.

Digitaaliset palvelutKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Miten heikko Saksan talouden tila todella on?

Euroopassa erityisen suurta huomiota on kiinnitetty maanosan talousmoottorina pidetyn Saksan kasvuongelmiin. Ennakollisten BKT-tietojen mukaan Saksan talous supistui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 0,1 % edellisestä neljänneksestä ja BKT:n vuosikasvukin oli vain 0,4 %. BKT-lukujen perusteella Saksa on Italian ohella euroalueen sairas mies. Samankaltaisessa kuopassa on myös EU-eroa tekevä Iso-Britannia, jonka kipuilu tosin on pitkälti itseaiheutettua.

Saksa kärsii teollisuuden taantumasta

Saksan talouden alavireisyys johtuu maan teollisuuden taantumasta. Saksan teollisuustuotannon vuosikasvu on jo liki vuoden ollut negatiivista. Viime kuukausina tilauskannassa on tapahtunut vakautumista mutta tuotannon pudotus jatkuu. USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on tyrehdyttänyt maailmankaupan kasvun ja heikentänyt investointirohkeutta. Nämä tekijät heijastuvat suoraan Saksan vientiteollisuuteen.

Saksalla on myös kotikutoisia ongelmia. Maan autoteollisuudella oli suuria vaikeuksia sopeutua uusiin päästömittausstandardeihin, mikä merkittävästi leikkasi autotuotantoa vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Tämän jälkeenkin autosektorin haasteet ovat jatkuneet.

Antavatko BKT-luvut liiankin synkän kuvan Saksan tilanteesta?

Jo pidempään jatkuneet kehnot BKT-luvut ovat kiihdyttäneet arveluja, että Saksa olisi matkalla rapsakkaan taloustaantumaan. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Autoteollisuuden häiriö viime vuoden kolmannella neljänneksellä oli niin merkittävä, että se on aiheuttanut poikkeavuutta myös sitä seuranneiden vuosineljännesten BKT-lukuihin.

Oheisesta kuvasta nähdään kotimaisen (kulutus ja kiinteät investoinnit) ja ulkomaisen (nettovienti) loppukysynnän sekä varastomuutosten vaikutukset Saksan vuosineljännestason kasvulukuihin. Autosektorin kysyntäsokin aikaan (Q3/2018) nettoviennin kasvukontribuutio oli voimakkaan negatiivinen (-0,9 %). Tavaraa kerrytettiin varastoon, jolloin varastokysynnän pomppaamisen vuoksi BKT supistui vain marginaalisesti (-0,1 %).

Saksa, BKT:n kvartaalikasvu ja kysyntäerien kasvukontribuutiot

Vuoden 2018 viimeisen ja kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana varastoja on sitten purettu, mikä on vähentänyt tuotantoa ja leikannut kummallakin kvartaalilla BKT:n vuosineljänneskasvusta peräti 0,6 prosenttiyksikköä. Kotimainen loppukysyntä sen sijaan on vastaavalla jaksolla ollut vahvaa ja lisännyt BKT-kasvua yhtä paljon kuin nousukauden kuumimmassa vaiheessa alkuvuodesta 2017.

Varastovaikutuksen vaimennuttua kotimainen kysyntä voi nostaa kasvun taas positiiviseksi

Valitettavasti emme vielä tiedä tarkkaa kysyntäerittelyä kuluvan vuoden toiselta neljännekseltä eli mikä selitti 0,1 prosentin BKT-laskua. Saksan tilastoviranomaisen (Destatis) tiedotteessa kotimainen kysyntä luonnehdittiin stabiiliksi ja vienti heikoksi. Mikäli varastojen likvidointi on jatkunut myös kolmannella neljänneksellä, on se teknisesti painanut myös BKT-kasvua.

Varastojen purkaminen ei määrättömän kauan jatku, joten ilmiön vaikutus ylätason BKT-lukuihin oletettavasti vaimenee ja aitojen kysyntäerien merkitys kasvaa. Mikäli kotimarkkinasektori pysyy Saksassa voimissaan, talouskasvu voi hyvinkin palata positiiviseksi, vaikka vientiteollisuuden ongelmat jatkuisivatkin.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

NäkökulmatTalous

Markkinakatsaus 8/2019

Maailmantalouden odotukset alkaneet uudelleen heiketä –keskuspankit lisäävät elvytystä

  • USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on jo selvästi vaikuttanut maailmantalouden kehitykseen. Maailmankaupan kasvu on painunut nollaan ja ajoittain jopa negatiiviseksi. Kauppajännitteiden leviämisen uhka sekä riski sopimuksettomasta brexitistä ovat lisäksi heikentäneet investointien kasvua.
  • Euroalueella talouskasvu on hidastunut 1 %:n tuntumaan, mikä on hitainta vauhtia sitten vuoden 2013 lopun. USA:ssakin kasvu on hidastunut, mutta vuosikasvu (n. 2,3 %) on yhä 2010-luvun keskiarvon tuntumassa.
  • Talousodotukset ovat kesän aikana kääntyneet uudelleen heikkenevään suuntaan. Myös markkinahinnoittelu viestii riskien kasvusta: Euroopassa osakkeiden vuosituotto on painunut negatiiviseksi ja korkotaso laskenut nopeasti.
  • EKP on linjannut pitävänsä ohjauskorot nykytasoillaan vähintään vuoden 2020 alkupuolen ajan mutta viestittänyt samalla valmiudestaan uusiin elvytystoimiin. EKP:n odotetaan laskevan talletuskorkoa -0,40 %:sta -0,60 %:iin sekä käynnistävän arvopaperien netto-ostot uudelleen. Markkinat odottavat lyhyiden euribor-korkojen pysyvän negatiivisina aina vuoden 2025 kesään saakka. Myös odotus lähivuosien pitkien korkojen tasosta on alentunut, mutta korkokäyrän odotetaan kuitenkin hieman jyrkentyvän.
  • USA:n keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa 0,25 %-yksiköllä 2,00–2,25 %:n vaihteluväliin ja ilmoitti lopettavansa taseensa supistamisen. Koronlaskut ovat mahdollisia myös jatkossa. Toisaalta Fed luonnehti koronlaskua vakuutusluonteiseksi toimeksi, joka ei vielä välttämättä merkitse korkopolitiikan pysyvää käännettä.
  • Poikkeuksellisen suurista makroriskeistä huolimatta uusi taloustaantuma ei ole väistämätön. Kotimainen kulutuskysyntä on pysynyt sekä Euroopassa että USA:ssa suhteellisen vahvana. Ulkoisten riskitekijöiden purkautuminen voisi merkittävästi parantaa talouden näkymiä ja pysäyttää korkojen laskun.

Maailmankaupan hidastuminen painaa globaalia talouskasvua

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota sekä muut kauppa- ja geopolitiikan jännitteet ovat alentaneet maailmankaupan kasvun nollan tuntumaan.

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Maailmantaloudessa kasvuhuippu ajoittui vuoden 2017 keskivaiheille. Sittemmin kasvu on trendinomaisesti hidastunut. Vuoden 2018 jälkipuoliskolta alkaen kauppasodan negatiiviset vaikutukset BKT-kasvuun ovat selvästi voimistuneet.

Euroalueen teollisuuden näkymien heikkeneminen jatkui heinäkuussa – palvelualat jatkavat kasvussa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Kauppasota vähentää maailmankauppaa ja investointeja, mikä heijastuu jo varsin voimakkaasti Euroalueen teollisuuden kasvunäkymiin. Suhteellisen vahva kotimainen kysyntä kuitenkin toistaiseksi tukee palvelualoja ja pitää BKT-kasvun positiivisena.

PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta:
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroopan komission luottamusindikaattori jatkoi kesäkuukausina trendinomaisessa laskussa. Vähittäiskaupan ja palvelualojen vedon ansiosta indikaattori on kuitenkin yhä pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Investointihyödykkeiden kysyntä on selvästi heikentynyt.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Fed laski ohjauskorkoa heinäkuussa –myös EKP viestittänyt valmiudesta lisätä elvytystä

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Fed laski ohjauskorkoa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen. USA:ssa korkosyklin huippu näyttäisi siis jääneen 2,5 prosenttiin, mikä on selvästi aiempia huippuja matalampi taso. FED kuitenkin viestitti, että toistaiseksi on kyse vakuutusluonteisesta koronlaskusta maailmantalouden riskejä vastaan eikä korkopolitiikan suunta ole välttämättä pysyvästi muuttunut.

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Markkinat kuitenkin odottavat Fedin jatkavan keventävää rahapolitiikkaa. Loppuvuodelle odotetaan vähintään kahta lisäkoronlaskua, jolloin ohjauskorko olisi vuoden lopussa 1,50–1,75 %:n vaihteluvälissä.

Euroalueen Inflaatio-odotukset huolestuttavan matalalla tasolla

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroalueen kuluttajahintainflaatio on viimeisen vuoden aikana selvästi hidastunut. Heiluvaisimmista hintaeristä (ruoka ja energia) puhdistettu ns. pohjainflaatio on pysynyt jo pidempään hyvin hitaana, noin 1 %:n tasolla.

Euroopan keskuspankkia huolestuttaa erityisesti tulevaisuuden inflaatio-odotukset, jotka ovat viime kuukausina jälleen alentuneet. EKP:n keskeisin mandaatti on ylläpitää hintavakautta, jossa inflaatio on keskipitkällä aikavälillä hieman alle 2 %. Tavoitetasoa matalammat inflaatio-odotukset puoltavat rahapoliittisen elvytyksen lisäämistä.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroalueen pitkät korot (swap) ovat jatkaneet lähes yhtämittaista laskuaan vuoden 2018 lokakuusta lähtien. Samaan aikaan pitkät korot ovat lähestyneet lyhyiden korkojen tasoa, eli korkokäyrä on loiventunut.

Euroalueen 5v koronvaihtosopimuksen korko on laskenut -0,38 % prosenttiin. Euroalueen korkokäyrä (swap) on tällä hetkellä negatiivinen 10v asti.

Euroalueen valtioiden korkokäyrät ovat laskeneet lähes tyystin negatiiviselle alueelle. Jopa Saksan 30-vuotinen korko on käynyt hetkellisesti nollan alapuolella. Myös Italian lainakorot ovat laskeneet selvästi.

Markkinat odottavat korkotason pysyvän lähivuosina hyvin matalana

Markkinat odottavat yleisen korkotason pysyvän lähivuodet historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen matalana. Korkokäyrän odotetaan tulevina vuosina kuitenkin hieman jyrkentyvän eli pitkien korkojen nousevan lyhyitä nopeammin.

EKP:n perusskenaario on yhä, että korot pidetään nykytasoillaan vuoden 2020 puoleen väliin asti. EKP on kuitenkin viestittänyt valmiudesta lisätä talouden elvytystä. Markkinat hinnoittelevat EKP:n laskevan talletuskorkoa melko ripeällä aikataululla -0,40 prosentista 0,60 prosenttiin. 3 kk euriborin odotetaan lähestyvän nollatasoa vasta kesällä 2025.

Suomen talouden näkymä

  • Suomen talouden nousukausi on jäämässä taakse – voimakkaimman BKT-kasvun vuodet olivat 2016–17; alkuvuonna 2019 Suomen talous kasvoi noin 1 %:n vauhtia.
  • Varsinkin yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu on huolestuttavasti taittunut. Globaalista epävarmuudesta huolimatta viennin kasvu on jatkunut kohtuullisena, mutta uhka kauppasodan laajenemisesta ja sopimuksettoman brexitin riski varjostavat vientiteollisuudenkin näkymiä.
  • Kotimaisista riskitekijöistä ehkä merkittävin on rakentamisen syklin selvä jäähtyminen –rakennusinvestoinnit ovat nykyisessä noususuhdanteessa olleet yksi keskeinen kasvun ajuri.
  • Työllisyyden kehitys on jatkunut varsin hyvänä. Viimeisen vuoden aikana työllisyyskasvu on kuitenkin painottunut osa-aikaisiin työsuhteisiin. Työvoiman kasvu on jo pysähtynyt, mikä ennakoi myös työllisyysasteen nousun olevan hidastumassa.
  • Syntyvyyden lasku jatkuu odotettuakin jyrkempänä – vuonna 2019 syntyvä ikäluokka jäämässä 45 000 tasolle.
  • Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on kääntynyt uudelleen kasvuun – koko julkisen talouden tasapaino on entistä enemmän sosiaaliturvarahastojen ylijäämien varassa.

Suomen talouskasvu hidastui alkuvuonna suunnilleen euroalueen keskimääräiselle tasolle

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Globaalista epävarmuudesta huolimatta viennin ja teollisuustuotannon kasvu on pysynyt kohtuullisena –kulutuksen ja investointien kehitys pettymys

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Rakennussyklin jäähtyminen yksi merkittävimmistä kotimaisista talouden riskitekijöistä

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Työllisyys on viime vuosina merkittävästi parantunut –työvoiman kasvun tyrehtyminen viittaa kuitenkin hidastuvaan nousuun työllisyysasteessa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Syntyvyyden lasku jatkunut selvästi odotettua voimakkaampana, 2019 syntyvä ikäluokka voi jäädä n. 45 000 tasolle

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Valtion-ja kuntien alijäämä kasvoi 2018 – SoTu-rahastojen ylijäämien ansiosta julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä kuitenkin pieneni 2018

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä. Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Vaaratonta velkaantumista ei ole – ei ainakaan Suomelle

Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen kuin näistä kannanotoista voisi päätellä. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala valottaa velkasuhteen kehityksen olennaisia taustoja ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

– Blanchardin ja Summersin näkemykset ovat pääpiirteissään varmasti oikeaan osuvia, mutta on varottava soveltamasta niitä kritiikittömästi eri maiden tilanteisiin. Blanchardin näkemys siitä, että valtioiden velkaantuminen on nykytilanteessa melko vaaratonta, perustuu korkotason painumisesta pysyvästi talouden nimellisen kasvuvauhdin alapuolelle. Tällaisilla olosuhteissa mikä tahansa velkasuhde ennen pitkää vakautuu, Vesala selittää.

Eri maiden velkakapasiteettiin vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, joista kolmea Vesala pitää erityisen tärkeänä: kyky pitää korkonäkymä vakaana, kyky ylläpitää vahvaa ja vakaata kasvua sekä kyky tarvittaessa sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja perusylijäämän tuottamiseksi. Suomella menee näiden kolmen tekijän näkökulmasta kahden osalta melko hyvin, Vesala sanoo.

Vaikka Suomi onkin riippuvainen euromaiden yhteisvaluutasta ja yhteisestä rahapolitiikasta, Vesala arvioi, että euro on ollut hyväksi Suomen korkonäkymien vakaudelle.

Suomella on myös runsaasti luottamuspääomaa, ja taloudellisten sokkien aikana meillä on ollut poliittista kykyä rajuihinkin sopeutustoimiin velkakierteen pysäyttämiseksi.

– Tietysti on hieman harmillista, että nyt kuluneen nousukauden aikana emme ole kyenneet nostamaan perusjäämää kunnolla positiiviselle puolelle. Mikäli suhdannekehitys äkillisesti sakkaisi – esimerkiksi maailmantalouden taantuman vuoksi – voisimme hyvin nopeasti ajautua velkasuhteessa hallitsemattomalle kasvu-uralle. Siinä tilanteessa voisimme joutua tekemään isojakin leikkauksia julkisiin menoihin, koska veronkorotusvara on Suomessa jo valmiiksi hyvin rajallinen, Vesala sanoo.

Ongelmallisin velkakapasiteettiin vaikuttavista tekijöistä Suomen kannalta on kasvun ylläpitäminen.

– Suurin heikkous Suomen velkakapasiteetin kannalta on voimakas suhdanneherkkyys, joka vaikuttaa kasvunäkymien vakauteen ja vahvuuteen. Pienenä avotaloutena olemme alttiita ulkoisen kysynnän sokeille ja kärkiyritysten kilpailukyvyn muutoksille. Kasvupotentiaalikaan ei ole kunnossa: erittäin epäsuotuisa demografinen kehitys sekä pitkään jatkunut teollinen investointilama ja riittämättömät T&K-panostukset ovat painamassa Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin huomattavasti aiempaa matalallamme tasolle, Timo Vesala sanoo.

Haluatko ymmärtää paremmin julkisen talouden velkadynamiikkaan vaikuttavat päätekijät ja eri maiden velkakapasiteetin erot? Lue Timo Vesalan laajempi artikkeli aiheesta >

Talous