Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Taloudessa edessä erittäin hitaan kasvun vaihe, työllisyyden kehityksessä saatetaan olla vedenjakajalla

Kansainvälisen talouden suurimmat heijastusriskit Suomen näkökulmasta liittyvät Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan etenemiseen ja sen mahdollisesti eskaloituviin vaikutuksiin kotimaan vientiteollisuuteen.

”Toistaiseksi vaikutukset Suomen teollisuustuotantoon ovat olleet odotettua pienempiä ja tuotannon kehitys kesän aikana oli ennakoitua parempaa. Kaiken kaikkiaan Suomen talouskasvu on alkuvuonna säilynyt jopa yllättävän vahvana. Keskeisten vientimarkkinoiden ongelmat sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat kasvun selvään hidastumiseen”, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

”Perusnäkemyksemme mukaan maailmantalouden suhdannetilanne on heikoimmillaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen elvyttävä politiikka alkaa hiljalleen tukea talouden kysyntätekijöitä”, Vesala arvioi.

Kuntarahoitus arvioi kasvun lähes pysähtyvän kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja BKT-kasvun jäävän kuluvana vuonna 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna BKT:n odotetaan kasvavan 0,7 prosenttia ja vuonna 2021 1,0 prosenttia. ”Sanomattakin on selvää, että perusnäkemyksemme riskit ovat alasuuntaisia, eli kehitys saattaa kääntyä myös ennakoimaamme heikommaksi. Yksittäiset tapahtumat voivat laukaista itseään ruokkivan negatiivisen kierteen, joka lopulta johtaa taantumaan”, Vesala sanoo.

Suomen talouden ennuste, syyskuu 2019

Määrän muutos, % 2018 2019e 2020e 2021e
Tarjonta        
BKT 1,7 1,1 0,7 1,0
Tuonti 4,1 1,5 1,0 1,5
Kysyntä        
Yksityinen kulutus 2,0 0,6 1,2 1,0
Julkinen kulutus 1,4 1,5 0,5 1,0
Investoinnit 3,1 0,5 0,5 1,0
Vienti 1,1 2,5 0,5 1,5
Muut ennusteet*        
Työttömyysaste (15-74-v.) 7,4 6,6 6,5 6,4
Työllisuusaste (15-64-v.) 71,7 72,4 72,5 73,0
Kuluttajahintainflaatio 1,1 0,9 1,2 1,5

* Ennuste vuosikeskiarvoina.
Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus

Työllisyyskehitys ratkaisee myös kuntatalouden suunnan

Makrotalouden mittareita kannattaa seurata myös kunnissa, kun vuoden 2020 talousarvioita tehdään. Kuntien kannalta hyvä uutinen on se, että valtionosuusleikkaukset päättyvät ja valtionosuudet kasvavat yli 1,1 miljardia euroa vuonna 2020. Valtaosa lisäyksestä menee kuitenkin tiedossa olevien menolisäysten tai tulomenetysten katteeksi. Työllisyysrahaston esitys työnantajien työttömyysvakuutusmaksun alentamiseksi sen sijaan on kuntataloutta yksiselitteisesti vahvistava tekijä.

Siirtyminen hyvin hitaan kasvun vaiheeseen merkitsee kuitenkin sitä, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja valtion ja kuntien velanottotarve nousee ennakoitua suuremmaksi. 

”Työmarkkinoilla mennään nyt mahdollisella vedenjakajalla. Työllisyysaste on pysynyt samana viime vuoden lopulta alkaen eikä kokoaikaisten työsuhteiden määrä ole nettomääräisesti kasvanut enää yli vuoteen. Mikäli kauppasota ja Saksan talouden vaikeudet alkavat voimakkaammin heijastua myös Suomen vientiteollisuuteen, työllisyyden, palkkasumman ja kuntien verotulojen kasvu voi jäädä odotettua vaisummaksi”, Vesala arvioi.

Suhdannevaihtelusta huolimatta katse on syytä pitää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemisessa ja hallitsemattoman velkaantumisen estämisessä.

”75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä on lyhyen aikavälin tavoitteena jopa ylikorostunut. Tärkeintä olisi pyrkiä varmistamaan työllisyysasteen kestävä nousutrendi pitkävaikutteisilla koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksilla”, Vesala sanoo.

Katse pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemiseen

”Vaikka valtion lainakorot ovat tällä hetkellä negatiiviset, markkinoiden luottamus pitää jatkuvasti ansaita. Jotta julkista velkaa voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa alhaisella korolla, kestävyysvajeongelma on kyettävä uskottavasti ratkaisemaan. Suhdannevaihtelusta huolimatta katse on syytä pitää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemisessa ja hallitsemattoman velkaantumisen estämisessä”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

”Kuntien kulut kasvavat nykyisellään vuodessa noin neljä prosenttia tuloja enemmän. Pelkästään nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatii kunnilta tulevina vuosina mittavia investointeja joka puolella Suomea. Yhtälö on vaikea, vaikkei taantumaan ajauduttaisikaan. On erittäin tärkeää, että kuntataloutta parantavat lupaukset pidetään eikä uusia kuntataloutta heikentäviä muutoksia tehdä”, Kallio jatkaa.

Talouden rakenteiden uudistaminen on erityisen tärkeää siksi, ettei Suomen velkaantumiskyky ole yhtä vahva kuin suuremmilla ja vähemmän suhdanneherkillä mailla.

”Myös rakentamisen suhdannekäänteen jyrkkyyttä on seurattava tarkasti, koska se tulee määrittelemään merkittävällä tavalla muun talouden kehitystä. Vapaarahoitteisen rakentamisen jäähtymisellä on laajat säteilyvaikutukset moniin toimialoihin ja se vaikuttaa myös kuntien tonttimyynnin näkymiin. Paine uudisrakentamiseen säilyy suhdanteen heikkenemisestä huolimatta korkeana kasvukeskuksissa, missä vapautunutta rakennuskapasiteettia pitää ohjata valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon”, Esa Kallio sanoo.

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: syyskuu 2019Lataa

Lisätietoja:

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

Kuntarahoitus julkaisi historiansa ensimmäisen suhdannekatsauksensa 18.9.2019. Jatkossa katsaus julkaistaan neljännesvuosittain.

KuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksesta Climate Bonds Initiativen kumppani

Kuntarahoitus toi markkinoille ympäristöinvestointien rahoitukseen suunnatun vihreän rahoituksen vuonna 2016 ja laski samana vuonna markkinoilla liikkeeseen ensimmäisen vihreän bondin. Tämän jälkeen yhtiö on laskenut liikkeeseen kaksi julkista vihreää bondia ja järjestänyt yhden suunnatun liikkeeseenlaskun yksityiselle sijoittajalle. Vihreiden hankkeiden portfolio on ylittänyt 1,2 miljardia euroa.

Kuntarahoitus on ottanut aktiivisen roolin rohkaistakseen asiakkaitaan entistäkin kunnianhimoisempiin valintoihin ilmastolle edullisten investointien tekemisessä. Yhtiö myöntää marginaalialennuksen vihreisiin hankkeisiin. Tämä on kansainvälisestikin harvinaista vihreille rahoitustuotteille.

“Meidän on kasvatettava dramaattisesti ilmastonmuutosta estävien investointien määrää – niin globaalilla, alueellisella, kansallisella kuin yhteisöjenkin tasolla. Kuntarahoitus kanavoi globaaleja sijoituksia Suomen ilmastoinvestointeihin ja sillä on siksi keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävissä kuntien hankkeissa”, sanoo Manuel Adamini, Climate Bonds Initiativen Head of Investor Engagement.

“Tietoisuuden lisääminen vihreiden investointien tarpeesta on yksi tavoitteistamme. Haluamme auttaa asiakkaita niihin siirtymisessä tarjoamalla käytännön esimerkkejä jo toteutuneista hankkeista. Uskomme, että Climate Bonds Initiative auttaa meitä tässä työssä”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.


Climate Bonds Initiativen tehtävänä on lisätä vihreisiin bondeihin liittyvän tiedon saatavuutta ja markkinakysyntää. Voittoa tavoittelematon organisaatio antaa suosituksia tehokkaista politiikkamalleista ja julkisen sektorin toimenpiteistä, tarjoaa ja analysoi markkinatietoa ja arvioi alan parhaita käytäntöjä.   

“On hienoa yhdistää voimat Kuntarahoituksen kanssa suomalaisten ilmastoinvestointien lisäämiseksi. Yhtiö on yksi vihreiden bondien markkinan pioneereista”, Adamini sanoo.

Climate Bonds Initiativen kumppaniohjelma on suunnattu pankeille ja rahoituslaitoksille, institutionaalisille sijoittajille, yrityksille ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille sekä julkisen sektorin edustajille.

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Markkinakatsaus 9/2019

Maailmantalouden kasvun hidastuminen laaja-alaista – keskuspankit torjuvat taantumaa

  • USA:n ja Kiinan kauppasota on siirtymässä suvantovaiheeseen mutta merkittävää liennytystä ei ole odotettavissa. Kauppasota häiritsee yritysten arvoketjuja sekä heikentää investointihaluja ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvua. Tartunta teollisuudesta palvelualoille on toistaiseksi ollut kohtuullisen vähäistä.
  • Kauppasodan suhdannevaikutukset ovat voimakkaimmillaan Kiinan ja muun Aasian vientiteollisuudessa sekä Saksassa. USA:kin kärsii kasvuodotusten heikkenemisestä, mikä näkyy vaisumpana työllisyyskasvuna. USA:n korkomarkkinat varoittavat taantumasta mutta laajemmat mittarit ennakoivat vasta hitaan kasvun vaihetta.
  • Britanniassa parlamentti on estämässä sopimuksettoman EU-eron. Epävarmuutta on silti yhä pääministeri Johnsonin jatkotoimista sekä EU:n halusta myöntää lisää jatkoaikaa. ”No-deal” Brexitin todennäköisyys 31.10. on joka tapauksessa pienentynyt, mikä on hieman parantanut markkinatunnelmaa ja vahvistanut puntaa.
  • Euroalueella talouskasvu on selvästi hidastunut, mutta välittömän taantuman riskit ovat toistaiseksi rajoittuneet autoteollisuuden ongelmien kanssa painivaan Saksaan ja poliittisen kriisin halvaannuttamaan Italiaan.
  • Rahatalouden elvytys saa syksyn aikana lisää kierroksia. Kiina alensi jo pankkien reservivaatimuksia luotonannon piristämiseksi. USA:n keskuspankki Fedin odotetaan jatkavan koronlaskuja jo syyskuussa. Myös EKP:ltä odotetaan uusia elvytystoimia (talletuskoron alentaminen, uusi arvopaperien netto-osto-ohjelma, ennakoiva viestintä).
  • Elokuussa pitkät korot laskivat voimakkaasti suhdannepelkojen ja poliittisten riskien vuoksi. Keskuspankkien elvytys ja sopimuksettoman Brexitin välttäminen voivat purkaa korkomarkkinoiden ääripessimististä hinnoittelua.


Maailmantalouden nousukausi kovassa paineessa, mutta  ”suhdannekuoppa” silti taantumaa todennäköisempi skenaario

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on merkittävästi heikentänyt Kiinan vientiä. Kasvutavoitteissa riittävän lähellä pysyminen edellyttää lisää talouden elvytystoimia.

Vuoden 2018 jälkipuoliskolta alkaen kauppasodan negatiiviset vaikutukset maailmantalouteen selvästi voimistuivat. USA:n talous on ollut pitkään vahvin lenkki, mutta kasvunäkymä on sielläkin heikkenemässä. Tällä hetkellä siirtymä hitaan kasvun vaiheeseen – eräänlaiseen ”suhdannekuoppaan” – on kuitenkin suoranaista taantumaa todennäköisempi.


Kasvun hidastuminen on laaja-alaisempaa kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen – suurista maista taantumassa (tai lähellä) kuitenkin vasta Italia ja Saksa


Kauppasodan suhdannevaikutukset voimistuvat, jos luottamus alkaa heikentyä myös palvelualoilla

Kauppasota vähentää maailmankauppaa ja investointeja, mikä heijastuu jo varsin voimakkaasti globaaliin teolliseen sykliin. Suhteellisen vahva kotimainen kysyntä kuitenkin toistaiseksi tukee palvelualoja ja pitää BKT-kasvun positiivisena.

PMI ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan


USA:n korkomarkkinat varoittavat jo taantumasta -laajemmat talouden indikaattorit viittaavat toistaiseksi kuitenkin vain hidastuvan kasvun vaiheeseen

USA:n korkokäyrän “invertoituminen” (10v. korko alle 3kk koron ja ajoittain myös 10v. korko < 2v. korko) on historiassa osoittautunut varsin luotettavaksi “taantumasignaaliksi”. Ennakointiaika on kuitenkin usein pitkä, 1-2 vuotta.

Laajemmin talouden muuttujia huomioivat suhdanneindikaattorit – kuten OECD:n suhdannekuvaaja – ei kuitenkaan vielä hälytä taantumasta vaan ”vain” selvästi hitaamman kasvun vaiheesta.


Brexit-prosessi yhä sekava mutta sopimuksettoman eron riski on pienentynyt, mikä näkyy punnan vahvistumisena ja vähentää pitkien korkojen laskupainetta


Fed jatkaa koronlaskuja, koska USA:n työllisyyskasvu on trendinomaisesti hidastumassa

Viime kuukausina USA:n työllisyyden trendikasvussa on tapahtunut tasopudotus, mikä lienee seurausta kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta. Uusien työpaikkojen nettolisäyksen 6 kk:n keskiarvo on silti yhä 150 tuhannen tasolla, mikä riittää pitämään työttömyysasteen vakaana.

Työmarkkinoiden heikentymisen vuoksi markkinat odottavat Fedin laskevan ohjauskorkoa loppuvuoden aikana vielä vähintään kaksi kertaa 0,25 %-yksikköä.


EKP:lta odotetaan merkittävää elvytystä – markkinat hinnoittelevat euribor-korkojen pysyvän negatiivisina ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolle

EKP:n syyskuun kokoukselta odotetaan talletuskoron laskua vähintään 0,10 %-yksiköllä, arvopapereiden netto-ostojen käynnistämistä uudelleen sekä vahvempaa ennakkoviestintää elvytystoimien jatkumisesta tulevaisuudessa.

Euribor-korot ovat olleet voimakkaassa laskussa viime toukokuusta lähtien. Niiden lasku on nyt pysähtynyt mutta euriborien odotetaan pysyvän negatiivisina ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolle saakka.


Pitkien swap-korkojen syöksy on pysähtynyt – tasojen odotetaan kuitenkin pysyvän pitkään alhaisina

Markkinat hinnoittelevat pitkiin korkoihinkin hyvin maltillista nousua.


Inflaatio-odotukset vakautuneet alhaiselle tasolle – keskuspankkien taseiden odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun inflaatio-odotusten vahvistamiseksi

Suomen talouden näkymä

  • Suomen BKT kasvoi alkuvuonna 2019 noin 2 prosentin vuosivauhdilla, mikä on kansainvälisen talouden tila huomioiden yllättävän vahvaa kasvua. Toisaalta viime vuoden lopun kasvulukuja on korjattu heikompaan suuntaan ja vuoden 2018 BKT-kasvu on jäämässä 1,7 prosenttiin.
  • Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020-2021 kasvuennusteita tullaan todennäköisesti syksyn aikana alentamaan.
  • Kotimaisista riskitekijöistä ehkä merkittävin on rakentamisen syklin selvä jäähtyminen – rakennusinvestoinnit ovat nykyisessä noususuhdanteessa olleet yksi keskeinen kasvun ajuri. •Työllisyyden paraneminen on käytännössä pysähtynyt. Työllisten absoluuttinen määrä on ollut alkuvuonna jopa hienoisessa laskussa. Varsinkin kokoaikaisten työsuhteiden määrä näyttäisi kääntyneen lievään laskuun.
  • Hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa – 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2023 edellyttäisi nykytasoon nähden noin 75 000 uutta työllistä.
  • Bruttokansantuotteen ja työllisyyden kasvun selvä hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusasemaan. Kuntataloudessa velkaantuminen alkoi kiihtyä jo 2018. Koko julkisen talouden tasapaino entistä enemmän sosiaaliturvarahastojen ylijäämien varassa.

Suomen BKT-kasvu oli alkuvuonna 2019 jopa yllättävän vahvaa mutta loppuvuoden näkymä on selvästi heikompi – kasvuennusteita 2019-2021 joudutaan alentamaan


Globaali epävarmuus hidastaa vientiä ja investointeja – yksityisen kulutuksen kehityskin odottamattoman vaisua

Yksityinen kulutus ei ole yli vuoteen juurikaan kasvanut, vaikka työllisyyden ja palkkasumman kasvu on ollut vahvaa. Heikentynyt kuluttajien luottamus sekä kotitalouksien paisunut velkalasti ilmeisesti vähentävät kulutus- ja investointihaluja.

Nettoviennin (vienti-tuonti) trendin kasvuvaikutus on ollut negatiivinen jo vuoden 2018 alkupuolelta alkaen.


Rakennussyklin jäähtyminen yksi merkittävimmistä kotimaisista talouden riskitekijöistä


Työllisyyden paraneminen käytännössä pysähtynyt – laadullisesti työllisyyskasvu painottunut viimeisen vuoden ajan osa-aikaisiin työsuhteisiin


75 prosentin työllisyystavoite on karkaamassa – puuttuvia työpaikkoja yli 75 000

Hallituksen 75 %:n työllisyystavoite vuonna 2023 merkitsee 60 tuhatta työpaikkaa enemmän kuin Valtiovarainministeriön peruslaskelmassa. Nykytilanteeseen suhteutettuna työllisyystavoite edellyttää työllisten määrän kasvua yli 75 000 v. 2023 mennessä.

Hallituksen 75 %:n työllisyystavoite vuonna 2023 merkitsee 60 tuhatta työpaikkaa enemmän kuin Valtiovarainministeriön peruslaskelmassa. Nykytilanteeseen suhteutettuna työllisyystavoite edellyttää työllisten määrän kasvua yli 75 tuhannella vuoteen 2023 mennessä.


Kuntien velanotto kiihtynyt jo vuodesta 2018 – SoTu-rahastojen ylijäämien ja talouskasvun ansiosta julkisyhteisöjen kokonaisvelkasuhde kuitenkin laskenut

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Kuntarahoituksesta Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani

Yhteistyöhön kuuluu koululaisille suunnatun oppimateriaalin tuottamisen ohella oma palkintokategoria NY:n yrittäjyyskilpailussa.

Toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen on merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry (NY) tukee lapsille ja nuorille suunnattua yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteena on auttaa nuoria tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä tekemällä oppien. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kouluissa osana opetusta toteutettavat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tukevat nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa.   

– Nuorten osallisuus ja onnistumisen kokemukset, yrittäjyyden suosion lisääminen sekä motivoitunut ja aktiivinen asenne työntekoon ovat Suomen ja suomalaisten kuntien menestymisen edellytys. Juhlavuotemme kunniaksi haluamme kannustaa ja tukea nuoria löytämään omat vahvuutensa, ja tämän toteuttamiseksi tiivistämme kumppanuuttamme valtakunnallisesti toimivan Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Kuntarahoituksen tarjoama Vuosi yrittäjänä -portaaliin toteutettu oppimiskokonaisuus auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa sekä kiinnostuksen kohteensa. Portaalin sisällöt on suunnattu erityisesti peruskoulunsa päättäville yhdeksäsluokkalaisille.

Kuntarahoituksella on myös oma #Huomisentekijät Signature Award -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa keväällä 2020. Uskalla Yrittää on NY:n järjestämä SM-kilpailu Pikkuyrittäjät- ja Vuosi yrittäjänä -ohjelmien yrityksille.

Uusia verkostoja ja asiantuntemusta

Viime lukuvuonna 35 % Suomen kouluista ja oppilaitoksista käytti Nuori Yrittäjyys -ohjelmia. Ohjelmat tavoittavat nuoria Ivalosta Hankoon. Ne tarjoavat kaikille samanlaiset mahdollisuudet omien vahvuuksien löytämiseen sekä talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen oppimiseen jo alakoulusta lähtien. Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneista jopa 15 % työllistää itsensä yrittäjänä välittömästi ohjelman jälkeen.

– Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille on yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä peruskiviä. Yhteiskuntana meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä, Esa Kallio painottaa.

Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa avaa Nuori Yrittäjyys ry:lle uudenlaisen väylän tuoda toimintaansa esiin eri puolilla Suomea.

– On hienoa saada merkittävä finanssialan toimija ja kuntakentässä vaikuttava organisaatio mukaan toimintaan. Nuoret saavat yhteistyön kautta uusia verkostoja ja asiantuntemusta, mahdollisuuden olla #huomisentekijä. Parhaimmillaan yhteistyömme vähentää nuorten syrjäytymistä. Se on tärkeä missio, NY:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen kertoo.

Koulutuksen tukeminen on keskeinen osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutyötä. Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tekee yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylän kanssa. Yrityskylissä kuudesluokkalaiset perehtyvät työelämään, talouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kuva: Nuori Yrittäjyys ry

KuntarahoitusVastuullisuus

Ylpiästi kyrööläinen

Yhtiön brändi ja tuotteet pääsivät osaksi pienen paikkakunnan tarinaa, kun taas yhtiö toi Isoonkyröön työpaikkoja, vierailijoita ja rohkeutta yrittää.

Kyrö Distillery Companyn tislaamojohtaja Miko Heinilä on kertonut tarinan niin monta kertaa, että hän muistaa päivämääränkin ulkoa: 10.5.2012.

Sinä päivänä he olivat kaveriporukalla saunomassa vuokramökillä Karjalohjalla, kun Miika Lipiäinen, sittemmin Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja, laittoi heidät maistelemaan viskejä. Tuli ruisviskin vuoro, ja miehet ihmettelivät ääneen erinomaista makua – ja sitä, miksei kukaan Suomessa tee ruisviskiä.

– Sanoin että no, mä tiedän, mitä ruistonni maksaa, mä olen maatilalta. Ja tiedän tislaamolle paikankin, Heinilä muistelee.

Paikka sijaitsi Heinilän kotipaikkakunnalla Isossakyrössä, Vaasan ja Seinäjoen välissä. Aluksi tislaamon perustaminen 4 600 asukkaan kuntaan Pohjanmaalle oli vain hullunkurinen ajatus. Hullunkurinen erityisesti siksi, että Heinilää lukuun ottamatta muut perustajajoukon jäsenet asuivat puolen tuhannen kilometrin päässä pääkaupunkiseudulla.

Sitten selvisi, että Isonkyrön vanha meijeri, joka tunnetaan Oltermanni-juuston alkuperäisenä kotina, olisi kunnostettavissa tislaamoksi. Heinilä kutsui muut käymään ja kertoi heille Isonkyrön historiasta.

Miehet tiesivät hyvin, että monet etenkin maailman tunnetuimman viskimaan Skotlannin tislaamoista ovat satoja vuosia vanhoja. Näiden viskeillä on valmiiksi kiinnostava historia ja omaleimainen tarina. Kyrö Distillery Companylla ei ollut kuin saunassa syntynyt idea, mutta pienen Isonkyrön historiaan mahtui kaikenlaista Leväluhdan lähteestä löytyneistä salaperäisistä luurangoista Pohjan sodan viimeiseksi jääneeseen Napuen taisteluun.

Ajatus ei tuntunut enää lainkaan niin hullunkuriselta.

– Me voimme kertoa Isonkyrön historian ja sen, miten me voimme jatkaa paikan historiaa eteenpäin, Heinilä sanoo.

– Tavallaan voimme olla osa isompaa tarinaa.

Oli vain yksi ongelma: viskin kypsytys vie Euroopassa vähintään kolme vuotta. Se tietäisi huonoa kassavirralle, joten odotellessa piti keksiä jotain muuta.

Giniä suomalaisesta rukiista ja yrteistä? Miksei.

Paukkuja koulutukseen

Heinilä myöntää, että etäisyys mietitytti.

– Monet trendit lähtevät Helsingistä, ja me emme ole fyysisesti lähellä Helsinkiä. Kun perustimme vierailukeskusta ja muuta, mietimme, saammeko tänne väkeä käymään.

Huoli osoittautui turhaksi. Tunnettuus ja tuotantopaineet kasvoivat kirjaimellisesti kertaheitolla, kun Kyrö Distillery Companyn Napue-ginistä valmistettu gin & tonic valittiin maailman parhaaksi arvostetussa International Wine and Spirit Competition -kilpailussa vuonna 2015, vain vuosi tuotannon käynnistymisen jälkeen.

Viime vuonna tislaamon yhteydessä toimivassa, Kyrön Matkailun Edistämiskeskukseksi nimetyssä vierailukeskuksessa kävi Heinilän mukaan kaikkiaan 14 000 henkilöä, siis yli kolme kertaa Isonkyrön asukasluvun verran. Kyrö Distillery Company järjestää tislaamolla elokuisin jopa omaa festivaalia, Kyröfestiä. Yhtiön tavoite on, että vuoteen 2022 mennessä vierailukeskus on Suomen arvostetuin nähtävyys.

Sama deadline on myös yhtiön päätavoitteella eli sillä, että Kyrö Distillery Companysta tulee maailman tunnetuin ruistislaamo. Käytännössä tavoite tarkoittaa suuria panostuksia kasvuun: tänä vuonna rakennettava uusi tislaamo nostaa yhtiön kapasiteetin jo 500 000 litraan vuodessa.

Kyrö Distillery Company työllistää kaikkiaan viitisenkymmentä henkilöä, joista kymmenen työskentelee yhtiön Helsingin-toimistolla. Heinilän mukaan kaksipaikkaisuus helpottaa osaajien löytämistä, mutta toisaalta yhtiö on myös panostanut tosissaan Isonkyrön tislaamolle töihin tulevien koulutukseen ja perehdytykseen.

– Varmaan yhdellä, joka on tullut töihin tuotantoon, on ollut kokemusta ennestään. Muuten etsimme ensisijaisesti firmaan hyviä ihmisiä kaikkinensa, hän sanoo.

– Taidot voidaan aina oppia, jos asenne ja ihminen on oikea.

”Ei tässä yksin pärjätä”

Heinilä on myös Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja, joten totta kai hänen uudet touhunsa kiinnostivat paikallisia alusta asti. Oman hupinsa kuvioon toi se, että yrityksen virallinen nimi on Rye Rye Oy – suomalaisittain lausuttuna rai rai – ja Isonkyrön alkoholinvalmistushistoria painottui lähinnä pontikan keittämiseen.

– Kyllähän ensimmäisenä kylällä juoruttiin, että mitä, onko valtuuston puheenjohtajasta tullut viinatrokari, Heinilä sanoo ja nauraa.

Sittemmin paikalliset ovat ottaneet yhtiön omakseen. Heinilä kehuu vuolaasti kyröläisten ”kökkähenkeä” eli talkookulttuuria, tukea ja avoimuutta. Paikkakunnan valttikortiksi hän nostaa myös sijoittumisen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suurimpien taajamien väliin. Vaasasta löytyy lentokenttäkin.

Isokyrö on kytkeytynyt lujasti Kyrö Distillery Companyn brändiin. Heinilän mukaan Isokyrö on yhtiön pysyvä koti: suunnitelmissa ei ole muuttaa saati myydä yhtiötä.

Kyrö Distillery Companyn tuotteita viedään tällä hetkellä kaikkiaan 33 maahan. Heinilä korostaa, että maailmalla kilpailu on kovaa. Se, että kokonainen pieni kunta seisoo yhtiön takana ja on siitä ylpeä, on valtava voimavara.

– Tämä ei ole viiden pojan onnistumisesta kiinni, eikä tämä ole edes 50 meidän firman työntekijän onnistumisesta kiinni, vaan kyllä tämä on yhteinen ponnistus jos tämä on onnistuakseen. Ei tässä yksin pärjätä.

Heinilä kannustaa pienellä paikkakunnalla yrittäjyydestä haaveilevia pohtimaan alueensa vahvuuksia ja miettimään, mikä omassa ideassa ja alueessa resonoi yhteen. Parasta palautetta ovat Heinilän mukaan olleet ne kerrat, kun hänelle on tultu sanomaan, että jos joku on pystynyt tekemään noin hullun jutun Isossakyrössä, kyllä tämä itsekin uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi.

–Mielestäni mitään sen parempaa asiaa ei yksittäinen, muutaman pojan konklaavi voi saada aikaan kuin että joku uskaltaa toteuttaa unelmiaan.

Pieni on ketterä

Ei tarvitse kärjistää paljonkaan todetakseen, että Kyrö Distillery Company on nostanut Isonkyrön maailmankartalle. Isokyröläisestä tislaamosta on puhuttu niin BBC:llä kuin Monoclessa, ja Vicen toimittaja on käynyt ihmettelemässä jäätynyttä Kyrönjokea.

Missä päin Suomea Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää liikkuukin, puhe kääntyy nopeasti tislaamoon.

– Kunnan tunnettavuus on kasvanut valtavasti Kyrö Distillery Companyn myötä, hän sanoo.

Vierailijoiden määrä on Kankaanpään mukaan kasvanut myös Isonkyrön perinteisissä nähtävyyskohteissa, kuten keskiaikaisessa kirkossa.

Isonkyrön kunta on tukenut Kyrö Distillery Companya parhaansa mukaan. Tärkein konkreettinen toimi on ollut lisätonttien kaavoittaminen ja maan myynti kasvavan yhtiön tarpeisiin. Tässä paikkakunnan pieni koko on etu: se tuo nopeutta.

– Meillä on ihan strategisena palvelulupauksena, että rakennuslupa myönnetään kahdessa viikossa siitä kun paperit on meille toimitettu, ja siinä on pysytty, kun meille on lupahakemuksia tullut, Kankaanpää sanoo.

Tero Kankaanpää

Kyrö Distillery Company on myös hakenut ja saanut luvan rakennuttaa paikkakunnalle biokaasun tankkaus- ja jakeluaseman. Yhtiö aikoo käyttää biokaasua höyrynkehittimensä polttoaineena, mutta asemasta hyötyvät tulevaisuudessa toki myös esimerkiksi biokaasukäyttöisillä autoilla ajavat.

– Palvelutaso sillä tavalla heidän kauttaan myöskin tankkauksessa paranee, Kankaanpää sanoo.

Jos Isokyrö on täydentänyt Kyrö Distillery Companyn brändiä, kuvio on toiminut myös toisinpäin. Yhtiön tarina sopii täydellisesti Isoonkyröön, joka strategiansa mukaisesti kannustaa yrittäjyyteen jo peruskoulusta lähtien.

– Kyllä kunnan elinvoima syntyy yrityksistä. Ehkä kunnat kilpailevat vähän liikaakin tällä hetkellä asukkaista, koska eihän niitä asukkaita tule jos ei ole ensin työtä.

Isokyrö pyrkii myös profiloitumaan juuri kökkähengellä ja – no, positiivisella ”hulluudella”. Kunta on jopa teettänyt auton takalasitarroja, joissa lukee: ”Ei tarvitse olla hullu tullakseen Isoonkyröön, mutta kyllä se huomattavasti helpottaa.”

Ja nykyään siitä ollaan Kankaanpään mukaan entistä ylpeämpiä.

– Kyllä minä näkisin, että perus kyröläinen on nykyään positiivisella tavalla ylpiämpi kotipaikastaan ja isokyröläisten saavutuksista nimenomaan Distilleryn saavutusten kautta, Kankaanpää sanoo.

– Sitä uskalletaan nykyään rohkiammin kertoa, että ollaan Kyrööstä.

Teksti: Kaisa Saario
Kuvat: Samuli Salo

Kuntien asiakastarinat

Sirpa Paatero: Kuntien elinvoimaisuuden vahvistaminen – vakaasti ja vastuullisesti

Kunnat muuttuvat yhä enemmän palvelujen järjestäjästä alueen kokonaisvaltaisen elinvoiman vahvistajaksi. Hyvinvoinnin edistäminen tätä kautta onkin mitä todennäköisemmin yksi jokaista kuntapäättäjää mietityttävistä asioista. Myös kuntaministerinä pohdin näitä kysymyksiä paljon – miten erilaisissa kunnissa elinvoiman haasteet ratkaistaan ja miten löydetään vaikuttavimmat keinot elinvoiman edistämiseksi? Entä miten jo nyt vaikeassa tilanteessa olevien kuntien talous kestää tarvittavat panostukset elinvoiman kasvattamiseen, kun samalla on huolehdittava peruspalveluista?

Hallituksen tavoitteena on huolehtia osaltaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa alueiden tarpeet huomioiden, on sitten kyseessä metropolialue, harvaan asuttu maaseutu tai jotain siltä väliltä. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää monimuotoista kunta- ja kaupunkipolitiikkaa. Sitä hallitus aikoo tehdä yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa. Hallitusohjelmaan on kirjattu erilaisten kuntien ja alueiden huomioiminen niin että tehdään erillinen kaupunkistrategia ja seutukaupunkiohjelma, laajennetaan MAL-sopimuksien käyttöä uusille alueille ja luodaan alueellisia kasvusopimuksia, sekä muodostetaan harvaan asutuille alueille oma toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Valtion tehtävänä on luoda puitteet kuntien elinvoiman vahvistamiseksi vakaalla ja ennustettavalla toimintaympäristöllä. Kunta kuitenkin kantaa vastuun paikallisista elinvoimatekijöistä, kuten yritystoiminnan kehittämisedellytyksistä, toimivasta elinympäristöstä ja vetovoimaisesta paikallisyhteisöstä.

Kuntien elinvoiman vahvistaminen vaatii myös investointeja. Kuntakonsernien nettoinvestointien määrä oli 6,24 miljardia euroa vuonna 2018. Määrä kasvoi seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla kuntakonsernien lainakanta kasvoi lähes 36 miljardiin euroon. Kuntien päätöksentekijät ovat vaikeassa ristipaineessa: toisaalta kunnan tulevaisuus edellyttäisi investointeja elinvoimaan, toisaalta kunnan talouden tasapainosta pitkällä aikavälillä tulisi pitää huolta. 

Koko maan tasolla investointien määrää kasvattivat laajat sairaalainvestoinnit, infrahankkeet sekä lukuisat kouluinvestoinnit, jotka toki ovat palvelujen ja kuntalaisten kannalta tarpeellisia. Huolta kuntaministerinä kannan erityisesti siitä, selviytyvätkö väestöään menettävät kunnat tekemiensä investointiensa aiheuttamista pitkäaikaisista, jopa vuosikymmenien päähän ulottuvista velvoitteista. Tehdyille investoinneille tulisi löytyä myös maksajat pitkälle tulevaisuuteen.

Investointien ja laajemminkin kuntatalouden tilanteen seuranta on kaiken kaikkiaan muuttunut haastavammaksi. Palvelujen organisointi ja tuotantotavat vaihtelevat, esimerkiksi suuri osa investoinneista toteutetaan kuntien sijasta niiden omistamissa yhtiöissä. Kaikkia palvelutuotannossa tarvittavia rakennuksia ei välttämättä nykyisin omisteta, vaan ne vuokrataan. Näistä syistä pelkästä kunnan tilinpäätöksestä ei saa kuvaa kaikista kunnan velvoitteista. Kunnan talouden tasapaino saavutetaan reaalitalouden toimenpitein lisäämällä tuloja tai vähentämällä menoja. Kirjanpidon toimenpiteet, kuten poistojen pienentäminen, eivät tuo lainkaan rahaa kunnan kassaan. 

Kunnan taloutta, kuten myös kunnan elinvoiman rakentamista, on syytä tarkastella aina pitkällä aikavälillä. Kunnan elinvoimaa kasvattavien toimenpiteiden vaikuttavuus vaatii strategista otetta, luottamusta ja kykyä sovittaa yhteen paikalliset elinvoimatekijät. Elinvoiman kasvattamisen pohjalla yksi perusta on oikea ja riittävä kuva kunnan taloudesta.

Sirpa Paatero
Kunta- ja omistajaohjausministeri

Kuva: Laura Kotila

Näkökulmat

Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen

Kiinteistöleasingin käyttö rakennusinvestointien rahoituksessa on kasvanut voimakkaasti. Rahoitusmuodon huomioinen investoinnin eri vaiheissa on avain onnistuneeseen hankkeeseen.

Leasing on yleinen valinta erityisesti uusien koulujen rahoitukseen, mutta sillä on rahoitettu myös päiväkoteja, paloasemia, hyvinvointikeskuksia, sairaaloita, keskuskeittiöitä, jätevedenpuhdistamoja ja väistötiloja.

1. Huolellinen suunnittelu

Onnistuneiden rahoituspäätösten perusta luodaan kunnan talouden pitkän aikavälin huolellisella suunnittelulla. Suurten investointien, kuten esim. koulujen ja päiväkotien, kauaskantoiset vaikutukset talouteen osataankin yhä useammin huomioida kuntien talouden suunnittelussa. Talouden suunnitteluun on myös tarjolla erilaisia palveluja ja työkaluja, kuten Kuntarahoituksen talousennustesovellus. Kuntarahoituksen asiantuntijat työstävät usein laskelmia yhdessä asiakkaan kanssa. Myös investoinnin suunnitteluvaiheessa on syytä katsoa kauemmas tulevaisuuteen ­– minkälaisia ja minkä verran käyttäjiä eri tiloille on esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua?

2. Rahoitusmallien vertailu

Kuntarahoituksen asiantuntijat käyvät mielellään avaamassa eri rahoitusmallien erovaisuuksia ja hyötyjä kunnan virkamiehille ja päättäjille. Eri rahoitusmuotojen vertailuun löytyy lisäksi erilaisia tukimateriaaleja ja laskureita. Laskelmat ja vertailut auttavat löytämään kunkin kunnan talouteen ja hankkeen erityispiirteisiin parhaiten soveltuvan rahoitusratkaisun.

Kiinteistöleasingilla on monia etuja:

  • Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
  • Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
  • Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
  • Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
  • Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
  • Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.
  • Taseen ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa useamman yhtäaikaisen investoinnin aloittamisen, kun yhdistetään leasing-rahoitusta ja taselainaa.

Kiinteistöleasingin erityispiirteiden huomioiminen

Keskustelu rahoittajan kanssa kannattaa avata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kiinteistöleasingiin liittyvät erityispiirteet pystytään huomioimaan ajoissa ja hanke saadaan suunnitellussa aikataulussa eteenpäin.

Rakennustapa: Uudisrakennuksien rahoitukseen kiinteistöleasing sopii lähes aina, mutta laajennuksissa ja korjausinvestoinneissa soveltuvuutta on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Tontti: Kiinteistöleasingissa rakennuksen rahoittaja vuokraa tontin, jolle kohde rakennetaan. Tontin täytyy olla asiakkaan omistuksessa, eikä siihen saa kohdistua rasitteita. Tontin vuokrasopimuksen pituuden täytyy olla kaksi kertaa leasingkauden pituus, ja maanvuokrapäätöksen täytyy olla lainvoimainen viimeistään siinä vaiheessa, kun leasingsopimus allekirjoitetaan. Maanvuokran tulee perustua käypään arvoon. Rahoittajalle on hyvä lähettää vuokrattavan tontin karttaliite mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Urakkamuoto: Kiinteistöleasing sopii kokonaisvastuu-urakkaan (KVR-urakka), elinkaarimalliin tai jaettuun urakkaan. Mikäli hanke toteutetaan muilla urakkamuodoilla, on rahoittajan kanssa syytä käydä varhaisessa vaiheessa keskustelua siitä, voidaanko hanke toteuttaa kiinteistöleasingilla.

Avustukset: Mikäli hanke saa liikuntapaikka-avustusta, tällöin kiinteistöleasing ei lähtökohtaisesti sovellu nykyisten avustusehtojen takia rahoitusmuodoksi.

Vihreä Rahoitus: Ennen rahoituksen kilpailutusta on hyvä lähettää Kuntarahoitukselle tiedot hankkeesta (hankesuunnitelma ja energiatodistus), jotta voidaan katsoa, olisiko hankkeelle mahdollista myöntää vihreää rahoitusta. Näin vihreän rahoituksen marginaalialennus pystytään huomioimaan rahoitustarjouksessa.

Lue lisää kiinteistöleasingista:

Kiinteistöleasing yleistyy
Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle
Pöytyä investoi rohkeasti koulutukseen

Teksti: Hannele Borra
Kuva: iStock

Digitaaliset palvelut

Esa Kallio: Nuoret luovat Suomen uutta tarinaa

Syksyn koitettua olemme taas isojen asioiden äärellä. Uudella hallituksella on edessään suuria ja vaikeita päätöksiä. Maailmalta kantautuvat uutiset aiheuttavat epävakautta markkinoilla. Suhdanneherkkä Suomen talous reagoi muutoksiin nopeasti, ja voi maailmantalouden sakatessa ajautua liialliseen velkaantumiseen.

Demografinen kehitys Suomessa on epäsuhdassa, mikä on kaupungistumisen ohella myös asiakkaidemme huolena. Samalla, kun kasvukeskukset painiskelevat jatkuvasti lisääntyvän asukasmäärän aiheuttaminen haasteiden parissa, osa kunnista miettii kuumeisesti, miten saada uusia asukkaita – tai edes nykyiset pidettyä.

Tilanne ei onneksi ole niin synkkä kuin äkkiseltään vaikuttaa. Ilahduttavasti yhä useammin pulpahtaa esiin tarinoita kunnista, joissa pito- ja elinvoimaa on saatu ammennettua oman paikkakunnan luontaisista vahvuuksista. Tässä lehdessä kerrottava Kyrö Distilleryn ja Isonkyrön tarina on tästä mainio esimerkki.

Puitteet ja mahdollisuudet kansalaisten kaikelle toiminnalle, hyvinvoinnille ja yrittämiselle luodaan kunnissa. Yhteistyö, yritykset ja työpaikat ovat kunnalle elinehto, kuten Isonkyrön kunnanjohtaja artikkelissamme toteaa. Moni organisaatiokin peräänkuuluttaa työntekijöiltä yrittäjämäistä asennetta. Sitä todella tarvitaan, jotta tämän maan ainutkertainen ja hieno tarina voi jatkua.

Kuntarahoitus on tehnyt kolmekymmentä vuotta työtä Suomen ja kuntien hyvinvoinnin eteen. Rahoittamiemme kohteiden kautta olemme läsnä suomalaisten arjessa lähes jokaisessa kunnassa. Sen lisäksi, että strategiamme mukaisesti palvelemme asiakkaitamme yhä monipuolisemmin ja jaamme asiantuntemustamme entistä avoimemmin, olemme viime vuosina tehneet yhteistyötä eri tahojen kanssa useissa yhteiskunnallisissa hankkeissa.

Suomen tulevaisuuden tarinan luomisessa nuoret, heidän osaamisensa ja asenteensa, ovat avainasemassa. Haluamme olla mukana tukemassa ja kannustamassa heitä, ja juhlavuotemme kunniaksi tiivistämmekin kumppanuuttamme Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa. NY:n ohjelmissa koululaiset ja opiskelijat oppivat yrittäjyyden lisäksi tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä tärkeitä työelämä- ja taloustaitoja. Yhteistyössä oppii nuoren lisäksi vanha ­– on ollut ilo huomata, miten innovatiivisia, rohkeita ja taitavia nykynuoret ovat! Nöyrällä korvalla kuuntelen heidän ajatuksiaan.

Olen ylpeä ja onnellinen siitä, että henkilöstössämmekin on paljon nuoria. Kuntarahoituksen voidaan sanoa viime vuosein aikana käyneen läpi myös henkisen nuorennusleikkauksen, kun yhtiön strategiaa ja brändiä on uudistettu. Tämä näkyy nyt myös uutena visuaalisena ilmeenä sekä uudistuneena verkkosivustonamme. Osoitteesta kuntarahoitus.fi löytyy nyt koko konsernin palvelut rahoitusprosessin eri vaiheisiin sekä paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä ajankohtaista sisältöä, muun muassa pääekonomistimme Timo Vesalan näkemyksiä talouden ja markkinoiden liikkeistä. Kannattaa tutustua!

Uudistumistyötä olemme tehneet tiiviisti asiakkaitamme kuunnellen ja niin aiomme tehdä edelleen. 30 vuotta kuntasektorin kumppanina on vasta alkua – rakennetaan Suomen hienoa tarinaa yhdessä myös seuraavat vuosikymmenet.

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Näkökulmat

Suurhankkeita ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa – kasvava Turku uudistuu rohkeasti

Kaupungin talous- ja rahoituspäällikkö Valtteri Mikkola toivoo positiivisen kehityksen heijastuvan myös keskuskunnan haasteiden kanssa painivaan talouteen.

Miten Turun kaupungilla menee?

Suomen ensimmäinen kaupunki jatkaa kasvuaan. Turun väkiluku lisääntyy vuosittain lähes 2000 hengellä, ja uusia asuntoja rakennetaan runsaasti.

Viime vuosien kyselyissä kuntalaiset ovat antaneet kaupungille erinomaiset arvosanat etenkin turvallisuuden, kulttuurin ja sivistyspalvelujen osalta. Myös panostukset elinkeinoelämään tuottavat tulosta. EK:n tuoreimmassa Kuntaranking-selvityksessä Turku jatkaa suurimpien kaupunkien kärjessä.

Talouden osalta painimme keskuskunnille tyypillisten haasteiden parissa. Kasvavat palvelutarpeet sekä valtion viimeaikaiset päätökset ovat heikentäneet Turun taloudellista tilannetta. Tavoitteena on vahvistaa toimintaympäristössä vallitsevaa positiivista kehitystä ja saattaa talous kestävälle pohjalle.

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Turku uudistuu ja kasvaa tulevina vuosina rohkeasti. Yhdessä kuntalaisten, yksityissektorin ja muiden julkisten toimijoiden kanssa olemme käynnistäneet liudan kärkihankkeita, jotka edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja virkistävät elinkeinoelämää.

Keskustavisio-hanke vahvistaa kaupungin vetovoimaa keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä parantamalla. Yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymän kautta Itäharjuun ulottuvaan Turun Tiedepuistoon syntyy kansainvälisesti kiinnostava ja monipuolinen osaamiskeskittymä. Smart and Wise Turku -kärkihankkeella lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia, kaupungin kilpailukykyä ja oman toiminnan tuottavuutta tiedon jalostamisen avulla.

Turku uudistuu rohkeasti myös ilmastopolitiikassaan: kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupungin ilmastosuunnitelma toimii yhteisenä alustana myös yrityksille ja yhteisöille, ja mukana onkin jo 65 erilaista ilmastoratkaisua.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Turkuun liitetään?

Meitä turkulaisia on niin moneksi, että yhtä yhtenäistä Turku-kuvaa on vaikea kiteyttää. Toivon kuitenkin monipuolisuuden ja viihtyisyyden nousevan nopeasti mieleen.

Kaupunkilaisten näkökulmasta on tärkeää, että turvallinen ja sopivan kokoinen kaupunki panostaa asukkaiden hyvinvointiin ja varmistaa palvelujen saatavuuden. Elinkeinoelämän kannalta osaava työvoima ja yhteistyöhaluinen ympäristö on huomionarvoista.

Ja eihän tuo kuvankaunis Aurajokirantakaan ole ensimmäisenä mielikuvana pöllömpi.

Entä mistä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

Turku saatetaan yhä mieltää opiskelijakaupungiksi, josta siirrytään valmistumisen jälkeen muualle työelämään. Todellisuudessa tarve työperäiseen muuttoon voi osoittautua oletettua pienemmäksi.

Suunnitellun Tunnin juna -hankkeen myötä matka-aika pääkaupunkiseudulle lyhenee merkittävästi. Päätös siitä, viettääkö aikansa mukavasti junassa työskennellen vai aamuruuhkassa jonottaen muuttuu entistä helpommaksi. Sähköiset työkalut tarjoavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen.

Mitkä ovat Turun suurimmat vahvuudet? Entä haasteet?

Väitän Turun tarjoavan erinomaista vastinetta niin ajalle kuin rahalle. Kaupunki tarjoaa upeat puitteet aktiiviseen ja monipuoliseen elämään: mahdollisuudet työskennellä, harrastaa ja nauttia elämästä ovat ainutlaatuiset.

Joka neljäs turkulainen on opiskelija ja yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa Turun talousalue muodostaa maailmanluokan innovaatiokeskittymän. Värikkään ja jatkuvasti kansainvälistyvän kulttuurikaupungin uudistumista on ollut ilo seurata.

Haasteet liittyvät murroksiin, joiden parissa tällä hetkellä eletään. Kaupungistuminen, ikääntyminen ja ilmastonmuutos, digitalisaatio ja ihmisten muuttuvat tarpeet – nämä heijastuvat väistämättä kaupungin tuottamiin palveluihin.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen työskennellyt viimeiset 12 vuotta Turun kaupungin konsernihallinnossa ylimmän johdon ja päätöksenteon tukena. Viimeiset vuodet olen vastannut toiminnan ja talouden suunnittelun prosesseista. Olen myös ollut mukana lukuisissa taloudellisen aseman parantamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen tähtäävissä sopeutus- ja uudistusohjelmissa.

Maaliskuusta alkaen olen johtanut kaupungin talouden ja rahoituksen vastuualuetta, joka huolehtii muun muassa taloushallinnon prosesseista sekä toiminnan ja talouden ohjausmallista.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Vapaa-aikani täyttyy kahdesta tyttärestäni ja harrastuksista, joten lukemiseen jää harmillisen vähän aikaa. Olen viime aikoina kokeillut äänikirjoja liikkumisen lomassa. Viimeisimpänä kuuntelussa oli Alexander Stubbin muisteluteos.

Kesälomalla luin Aki Hintsa – Voittamisen anatomia -kirjan, joka muistutti sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin merkityksestä.

Kenet haluaisit nähdä haastateltavan seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Olen aina ihaillut porilaisten intohimoista asennetta ja korutonta suoruutta. Haluaisin seuraavaksi kuulla Porin kaupungin talousyksikön päällikön, Tuomas Hatanpään, ajatuksia. Hän on varsinainen talousasioiden monitaituri.


VALTTERI MIKKOLA
Työ: Talous- ja rahoituspäällikkö
Koulutus: Tradenomi (ylempi AMK)
Syntynyt:  Turussa vuonna 1981
Asuu: Turussa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Samuli Salo

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuntarahoituksen uudistuminen näkyy myös uutena ilmeenä

Uudistunut yhtiö haluaa olla aiempaa laajemmin asiakkaidensa tukena muuttuvassa maailmassa.

Menneiden perään ei yleensä kannata haikailla, mutta 30-vuotiaan Kuntarahoituksen kohdalla voi tehdä nyt poikkeuksen ja vilkaista vähän takapeiliin, niin merkittäviä ovat pari viime vuotta olleet koko sen toiminnalle.

Parin viime vuoden aikana Kuntarahoitus on uudistanut strategiansa, visionsa, toiminta-ajatuksensa arvonsa ja brändinsä – kuin henkinen nuorennusleikkaus, kuten toimitusjohtaja Esa Kallio kuvailee.

– Maailma on muuttunut ja Kuntarahoitus on viime vuosina kasvanut, uutta henkilöstöä on tullut paljon lisää. Halusimme kääntää katseen tulevaisuuteen ja laajentaa näkökulmaamme, Kallio kertoo uudistuksien taustoista.

Työ tehtiin asiakkaita ja muita sidosryhmiä kuunnellen.

– Ihan aluksi sekä myös prosessin eri vaiheissa kartoitimme asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia, kysyimme Kuntarahoituksen heikkouksia ja vahvuuksia heidän näkökulmastaan. Kuntarahoituksesta mukana oli johdon lisäksi asiakas- ja sijoittajarajapinnassa sekä yhteiskuntasuhteiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita.

Digi vahvasti tukena

Jotta asiakkaamme menestyisivät muuttuvassa maailmassa. Näin tiivistyy Kuntarahoituksen brändilupaus.

Tulevaisuuden ennakointi korostuu muuttuvassa maailmassa. Investointipäätöksiä on pystyttävä tekemään kestävästi niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta. Uudistuksilla ei ole merkitystä, elleivät ne ulotu toimintaan asti. Kallio palaakin jatkuvasti palveluiden kehittämiseen ja entistä laajempaan asiantuntemuksen jakamiseen.

– Toimimme entistä konsultatiivisemmin ja haluamme olla varhaisemmassa vaiheessa ja laajemmin mukana ratkaisemassa asiakkaidemme haasteita. Tässä meitä tukevat jatkuvasti kehittyvät digitaaliset palvelumme, Kallio summaa.

Myös yhtiön uudistuneet arvot, asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus, vilahtavat Kallion puheessa toistuvasti.

– Haluamme ottaa erilaista ja selkeästi aiempaa vahvempaa roolia. Vahvistunut rooli tarkoittaa meille myös vastuun kasvattamista niin sisäisesti, asiakkaiden kesken kuin yhteiskunnallisella tasolla kokonaisvaltaisesti, Kallio sanoo.

Viime vuosina tehdyn strategia- ja brändityön luonnollisena jatkeena uudistettiin Kuntarahoituksen visuaalinen ilme.

– Entinen ilmeemme ei enää kuvastanut toimintaamme. Ilmettä on suoraviivaistettu, yhtenäistetty ja raikastettu. Uudistettu Kuntarahoitus.fi palvelee nyt koko konsernin asiakkaita ja siltä löytyvät kootusti koko konsernin palvelut ja ratkaisut rahoitusprosessin eri vaiheisiin, Kallio iloitsee.

Brändiuudistus on toteutettu yhteistyössä SEKin kanssa.

– Brändityötä on tehty pieteetillä ja pitkäjänteisesti. On ilahduttavaa, että Kuntarahoitus on tehnyt uudistukset keskustellen laajasti sidosryhmien kanssa, sanoo SEKin viestintätiimin vetäjä Tiina Hosiokoski.

Kuntarahoituksella strategia ja brändi ovat kirkastuneet käsi kädessä. Vahvalle pohjalle on ollut hyvä rakentaa.

– On ollut todella hienoa olla mukana uudistamassa Kuntarahoituksen kaltaista toimijaa, jolla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana, Hosiokoski jatkaa.

Ensin Kuntarahoituksen strategia myllättiin perusteellisesti ja johdonmukaisesti. Strategian pohjalta kiteytettiin visio ja missio. Samalla muutos näkyy uutena visuaalisena ilmeenä ja uudistuneena verkkosivustona.

Kaiken takana ovat uudet arvot, joita terävöitettiin vastaamaan modernin rahoitusmaailman tarpeita.

– Keskeisimpiä arvojamme ovat asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus. Asiakkaiden kannalta tärkeitä toimintaperiaatteita ovat myös pitkäjänteisyys ja ennustettavuus, Esa Kallio kertoo.

Asiantuntijuus näkyy uudistuksessa kautta linjan.

– Jatkossa aiomme jakaa asiantuntijuuttamme vielä aktiivisemmin ja kantaaottavammin kuin aiemmin, Kallio päättää.

Teksti: Pihla Hakala

Kuntarahoitus