Hae sivustolta

Terveys on nyt tärkeintä – silti talouden sairastuminenkin on huomioitava

Talouden sairastumistakin pitää hoitaa, kirjoittaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala blogikirjoituksessaan. Syvä taantuma aiheuttaa suuria hyvinvointitappioita, vaikkei välittömästi henkeä uhkaakaan.

Koronaviruksen vastaisessa taistelussa juuri nyt on tärkeintä hidastaa epidemian etenemistä, jotta sairaalahoitoa samanaikaisesti vaativien potilaiden määrät kyetään pitämään riittävän pieninä. Jokaisella kansalaisella on suuri vastuu annettujen määräysten, suositusten ja ohjeistusten noudattamisessa.

Päättäjät joutuvat tekemään ratkaisuja suuren epävarmuuden vallitessa. Onneksi he ovat myös parhaiten ja laajimmin informoituja. Työtaakka on silti valtava. Akuutissa terveyskriisissä kansalaiset odottavat päättäjiltä ensisijaisesti hoivaa ja suojelua. Samanaikaisesti hallitus joutuu pitämään katseen myös siinä, miten yhteiskunnan nopea toipuminen voidaan varmistaa, kun epidemian akuutti vaihe menee aikanaan ohi. Talouden sairastumistakin pitää hoitaa, koska syvä taantuma aiheuttaa suuria hyvinvointitappioita, vaikkei välittömästi henkeä uhkaakaan.

Taantumaa ei voi estää, mutta tuotantokyvystä on yritettävä pitää huolta

Hyvinvointi syntyy työstä – siitä, että tuotamme tavaroita ja palveluita itsellemme ja toisillemme kulutettavaksi. Koronavirus on iskenyt tähän talouden perusfunktioon. Erityisesti monilla palvelusektorin toimialoilla virus on estänyt hyvinvointia synnyttävän työnteon.

Nämä tuotantomenetykset lienevät suurelta osin peruuttamattomia, koska palvelukokemukset ovat usein ainutkertaisia. On epätodennäköistä, että kaikki nauttimatta jääneet aamulatet tai elokuvissakäynnit täysimääräisesti kompensoituvat normaalia suurempana kulutuksena, kun yhteiskunta palautuu normaaliin päiväjärjestykseen. Toki osa kulutuksesta korvautuu jo akuutin kriisin aikana alhaisemman arvonlisän tuotteilla: esimerkiksi aamulaten sijaan nautimmekin kupin itse keitettyä suodatinkahvia. Yhtä kaikki, arvonlisää jää syntymättä ja talouteen syntyy lovi.

Hyvä uutinen toisaalta on, että palvelusektorilla on myös hyvät edellytykset toipua rivakasti. Kun koronarajoitusten jälkeen ihmiset alkavat jälleen käyttää matkailu-, ravintola- ja viihdepalveluja, kysyntätilanne voi nopeastikin normalisoitua.

Väliaikaiseen taantumaan johtavia tuotantomenetyksiä emme siis voi estää, koska läheskään kaikkia reaalitalouden normaaleja liiketoimia ei nyt poikkeusoloissa yksinkertaisesti voida toteuttaa. Siksi päähuomio talouden tukemisessa on pistettävä tuotantokyvyn varjelemiseen. Parhaassa tapauksessa talouden perusrakenteet, yritykset ja työpaikat, saadaan säilymään epidemian yli suunnilleen samanlaisessa iskussa kuin koronakriisiin tultaessa.

Millaista talouden tukea nyt tarvitaan?

Talous yritetään ikään kuin väliaikaisesti nukuttaa ja kiikuttaa sitten nopeasti heräämöön, kun kansanterveydelliset olosuhteet sen sallivat. Mitkä tukitoimet tätä tavoitetta parhaiten edistäisivät?

Talouden häiriöissä viranomaisten nopein selkäydinreaktio on yleensä lainarahan virtaamisen turvaaminen reaalitalouteen. Keskuspankkien rooli on tässä keskeinen, mutta usein valtiotkin lisäävät kapasiteettia taata avoimen sektorin luottoja. Näin on nytkin toimittu: keskuspankit ovat lisänneet erittäin voimakkaasti rahatalouden elvytystä ja muun muassa Suomen hallitus todennut, että ”Finnvera takaa ja pankit jakaa”.

Normaalissa taantumassa nämä ovatkin tehokkaita toimia. Nyt ei kuitenkaan olla tekemisissä normaalin taantuman, vaan talouden ennennäkemättömän äkkipysähdyksen kanssa. Vieläpä niin, että suurin isku kohdistuu pieniin ja keskisuurin palvelusektorin yrityksiin, joilla on pienet puskurit ja vähän pelivaraa. Tämän tuotantorakenteen ja sen työpaikkojen säilyttäminen ei pelkästään velkaa lisäämällä onnistu. Ja vaikka onnistuisikin, kasvanut velkalasti heikentäisi näiden yritysten investointi- ja kehitysnäkymiä ja levittäisi koronakriisin negatiivisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Siksi nyt tarvitaan ensisijaisesti yrityksiä ja kotitalouksia suoraan tukevia toimia. Onneksi näitä päätöksiä on jo tehty ja niitä varmasti tullaan tekemään lisää. Kotitalouksien kannalta hyvinvointivaltion sosiaaliturva toimii varsin hyvin. Tärkeä päätös oli sisällyttää pienyrittäjät työttömyysturvan piiriin. Yritysten akuuttia tilannetta helpottavat myös verojen ja muiden maksujen lykkäykset.

Yritysten kannalta suomalainen lomautusjärjestelmä on näissä oloissa erityisen kullanarvoinen mekanismi: sen avulla yritykset säilyttävät kontaktin tärkeimpään resurssiinsa eli työntekijöihinsä, mutta voivat väliaikaisesti vapautua palkkakustannuksista. Järjestelyn toimeenpanoa on lisäksi pyritty joustavoittamaan. Tärkeää on myös huolehtia, että lomautetut työntekijät saavat heille kuuluvat etuudet mahdollisimman kitkatta. Tanskassa lomautusidean virtaviivaistaminen on viety huippuunsa, kun sikäläinen hallitus on lupaamassa kattaa automaattisesti 75 % yritysten palkkakuluista niiltä työntekijöiltä, joiden työt ovat koronaviruksen vuoksi loppuneet.

Yrityksillä on toki muitakin kiinteitä kuluja, kuten vuokria ja lainanlyhennyksiä, jotka vaikeuttavat kriisistä selviämistä. Näissä kysymyksissä ollaan toistaiseksi pitkälti pankkien ja vuokraisäntien neuvotteluhalukkuuden varassa.

Tukitoimet ovat välttämättömiä, mutta ilmainen lounas ne eivät ole

Julkisen talouden on nyt kannettava päävastuu koronan aiheuttaman talouskriisin tappioista, koska viruksen puhkeaminen ei ole yksityisen sektorin holtittomuuden vika. Valtioiden velkakapasiteetti on myös yksityistalouksiin verrattuna ylivertainen. Julkisen talouden rahoitusasema tuleekin tässä rytäkässä heikkenemään rajusti ja velkasuhde kääntymään voimakkaaseen nousuun.

Kuntatalous on erityisen kovassa paineessa, koska terveyskriisin akuutti hoito on pääosin niiden harteilla, mutta talouden sairastuminen rapauttaa nopeasti niiden tulopohjaa. Kuntaliiton tuoreen arvion mukaan koronakriisi merkitsee noin 1,5 miljardin iskua kuntatalouteen. Valtio joutuu yritysten ja kotitalouksien lisäksi tukemaan voimakkaasti myös kuntia.

Tulevaisuudessa, kun taloudella on jälleen kovaa maata jalkojen alla, julkinen talous pitää taas tasapainottaa. Ne ovatkin haastavat talkoot, koska koronakriisin aiheuttaman laskun lisäksi julkisessa taloudessa on merkittävä rakenteellinen kestävyysvaje.

Pistäkäämme tämäkin asia merkille, mutta älkäämme murehtiko sitä nyt.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

Huomisen talous -blogiNäkökulmatTalous

Eeva Toivonen: Mistä on nuoret yrittäjät tehty?

Sain kunnian olla mukana tuomaroimassa Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaaleja. Kilpailussa nuoret perustavat oman yrityksen ja vievät sen ideasta toteutukseen. Kyse ei ole simulaatiosta, vaan nuoret sijoittavat omaa rahaa firmansa pyörittämiseen ja huolehtivat itse yritystoiminnastaan; hinnoittelusta, taloudesta, tuotannosta, markkinoinnista ja viestinnästä sekä asiakashankinnasta. Mikä olisikaan parempi tapa oppia kuin itse tekemällä?

Viime kuukausien aikana semifinaaleja järjestettiin yhteensä 14 paikkakunnalla ympäri Suomen, ja niihin osallistui mykistävä määrä yrityksiä ja nuoria: yhteensä yli 450 yritystä ja 1230 nuorta, joista yli 80 yritystä kisailee SM-finaalissa huhtikuussa. Viime vuonna tapahtuman kruunasi Kampissa järjestettävä messupäivä ja tänä vuonna palkintogaala toteutetaan kaikille avoimena online-gaalana 23.4.2020. Kuntarahoitus palkitsee finaalissa parhaan perusasteen yrityksen #huomisentekijät-palkinnolla.

Pitää vain uskaltaa yrittää

On ollut upea kokemus päästä mukaan semifinaalikiertueelle tapaamaan nuoria yrittäjiä. Kuluneen kevään aikana tuomarointi ympäri Suomen sujui ympäristöystävällisesti junalla matkustaen. Sain kokea lumettoman Oulun keskitalvella, Seinäjoen hipihiljaiset kadut jo kello kahdeksalta illalla, noustua kotiseutuni eli Tampereen Koskikeskuksen lavalle (ja vedettyä rastin omaan bucketlistiin) sekä nähtyä Helsingin kauppakeskus Kaaren käytävät tupaten täynnä. Jokaisessa semifinaalissa sain todistaa yrittäjien älynväläyksiä ja mahtavaa tekemisen meininkiä. Toivon sydämeni pohjasta, että sparrailuistani ja tsempistäni on ollut heille apua.

Jotkut olivat tehneet harrastuksesta tai taidoistaan tavan tuottaa elantoa, ja jotkut olivat hypänneet täysin tuntemattomaan ja perustaneet esimerkiksi vaate-alan yrityksen. Toiset olivat löytäneet ulkomailla menestyneen tuotteen tai palvelun ja brändänneet sen Suomen markkinoille, ja toiset taas olivat keksineet ryhmän kesken yhteisen jutun ja alkaneet viedä ideaa eteenpäin. Oli ilo nähdä useiden yritysten ottaneen agendalleen myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden: ne suuntaavat osan tuotoistaan hyväntekeväisyyteen, työllistävät pitkäaikaistyöttömiä, hyödyntävät kiertotalousajattelua tai panostavat vastuullisuuteen. Selkeästi sekä oman työn merkitys että yrityksen vaikuttavuus ovat monessa menestyskonseptissa ajavat voimat.

Kilpailun lopputuotokset ovat myös erinomainen esimerkki siitä, miten oman jutun voi löytää jostain yllättävästä asiasta. Yksikin poikaporukka Seinäjoen semifinaalissa myi leipomiaan kakkuja. Todetessani heille, että tykkäävät ilmeisesti leipoa, pojat katsoivat hetken toisiaan ja myhäilivät, ettei se ole ehkä heidän suurin vahvuutensa. Kuitenkin he olivat yhteistuumin leiponeet ja vieläpä herkullisen näköisiä kakkuja myyntiin jo useampana iltana. Ja kuten usein yrittämisessä, hekin olivat kohdanneet haasteita – tiikerikakun raitoja oli vaikea saada näkyviin. Keskustelu hymyilytti. Niinhän se on, että asenne ratkaisee ja pitää vain uskaltaa yrittää. Ja sinnikkyydellä ne tiikerikakun raidatkin saa näkyviin.

Paras hetki tuomaroinnissa on ehdottomasti se, kun voittajatiimit julkistetaan. Silloin käännyn aina katsomaan tiimiä, joka julkistetaan hetken kuluttua voittajaksi. Kun tiimi kuulee nimensä, heidän kasvoilleen välähtää vilpitön yllätys, innostus ja riemu. Siinä ei voi kuin itsekin hymyillä.

Eeva Toivonen

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuu-tiimissä analyytikkona.

Kuntarahoitus on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailussa pääyhteistyökumppanina. Yhteistyö on osa Kuntarahoituksen 30-vuotisjuhlavuotta, jonka teemana ovat nuoret ja omien vahvuuksien löytäminen.

KuntarahoitusVastuullisuus

Esa Kallio: Korona on kova testi rahoitusjärjestelmän toimintavarmuudelle – kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoitus ei ole uhattuna

Rahoitusmarkkinat ovat olleet erittäin hermostuneita, eivätkä kaikki rahoituslaitokset ole pystyneet nykytilanteessa vastaamaan rahoituksen kysyntään.

Myös Kuntarahoituksen asiakkaiden keskuudesta on tullut kasvavassa määrin kyselyitä rahoitustilanteesta. Lupauksemme on, että pystymme vastaamaan asiakkaiden rahoitustarpeisiin niin pitkä- kuin lyhytaikaisenkin rahoituksen osalta.

Yleinen likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on tällä hetkellä heikko. Kuntarahoitus on kuitenkin pystynyt jatkamaan kansainvälisiä varainhankinnan järjestelyjä myös tässä poikkeustilanteessa. Lisäksi olemme pitkäjänteisesti varautuneet likviditeetinhallinnassamme rahoituksen jatkuvuuden varmistamiseen kaikissa olosuhteissa.

Rahoitusala on tiukasti säännelty ala, ja yhtenä sääntelyn tarkoituksista on ollut nimenomaan rahoituslaitosten toimintakyvyn varmistaminen myös nykyisenkaltaisissa poikkeusolosuhteissa. Vuoden 2019 lopussa Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetti riitti kattamaan keskeytymättömän liiketoiminnan jatkamisen lähes 14 kuukaudeksi, vaikka uutta varainhankintaa ei tehtäisi lainkaan.

Kuntarahoitus perustettiin 30 vuotta sitten tilanteessa, jossa silloinen pankkisektori ei pystynyt tarjoamaan kunta-asiakkaille rahoitusta, ja rahoituksen saatavuus haluttiin varmistaa oman kunta-alaan erikoistuneen rahoittajan avulla.

Poikkeusolosuhteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa Kuntarahoituksen asiakaslupaus testataan. Teemme kaikkemme, että pystymme lunastamaan tämän lupauksen, vaikka kriisi pitkittyisikin.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Kuntarahoituksen palvelut jatkuvat lähes normaalisti koronaviruksesta huolimatta

Rahoitusmarkkinoilla on tällä hetkellä paljon volatiliteettia koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia. Kuntarahoitus on varautunut tilanteeseen eikä asiakkaiden rahoituksen saaminen ole vaarantunut. Asiakkaiden yhteydenottoihin vastaamisessa saattaa kuitenkin olla pieniä viiveitä.

Kuntarahoituksen toiminta jatkuu normaalisti, mutta töitä tehdään mahdollisuuksien mukana etätyöskentelynä. Tämän vuoksi asiakkaiden yhteydenottoja toivotaan ensisijaisesti sähköpostitse. Rahoitusasioissa palvelevat osoitteet antolainaus (at) kuntarahoitus.fi ja leasing (at) kuntarahoitus.fi. Digitaalisten palveluiden tuen osoite on apollo (at) kuntarahoitus.fi.

Lyhytaikaisessa rahoituksessa olemme siirtyneet puhelinkaupankäynnistä sähköpostitse tehtävään kaupankäyntiin. Kuntatodistus- ja kuntayritystodistusasioissa pyydämme olemaan yhteydessä osoitteeseen kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.

Asiantuntijoidemme kännykkänumerot löydät yhteystietosivuiltamme.

Epidemian vaikutuksia hillitään etätyöskentelyllä ja matkustusrajoituksilla

Kuntarahoitus pyrkii estämään koronaviruksen leviämistä suosimalla etätyöskentelyä ja asettamalla rajoituksia matkustamiseen ja vieraiden tapaamiseen.

Kuntarahoitus kannustaa etätyöhön kaikkia työntekijöitään, joille tämä on työtehtävien hoitamista ajatellen mahdollista. Asiakas- ja sidosryhmätyössä pyritään hyödyntämään sähköisiä viestintäkanavia henkilökohtaisten tapaamisten sijaan.

Kuntarahoituksen henkilökunta ei osallistu työaikana tilaisuuksiin, joissa on koolla paljon ihmisiä, koulutukset mukaan lukien.

Kaikki kansainväliset työmatkat on toistaiseksi peruutettu, ja myös kotimaan matkustamista pyritään välttämään.

Kuntarahoitus seuraa epidemian vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja tiedottaa niistä verkkosivuillaan, sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeiden välityksellä.

KuntarahoitusTalous

Kassaennuste täydentämään Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita – tule mukaan pilottiryhmään!

Uuden kassaennustesovelluksen myötä Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden kokonaisuus antaa entistä selkeämmän näkymän talouden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja mahdollistaa laadukkaan tietoon pohjautuvan päätöksenteon. Kassaennustesovellus täydentää Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita, joihin kuuluvat myös lainasalkun ja sijoitussalkun hallinta sekä talousennustesovellus.

Analysten CashForecast-palveluun pohjautuva kassaennustesovellus takaa ammattimaisen kassaennustamisen, ja tuo ennustamiseen tarkkuutta ja vähentää manuaaliselle työlle tyypillisiä inhimillisiä virheitä. Palvelussa asiakas pääsee optimoimaan kassaennustettaan sekä saamaan ajantasaisen näkymän maksuvalmiuteensa – myös konsernitasolla.

Asiakkaiden toiveista liikkeelle lähtenyt kassaennustesovelluksen kehitystyö jatkuu kevään aikana Kuntarahoituksessa pilottiryhmän kanssa. Pilottiryhmän työ käynnistyy maalis-huhtikuun vaihteessa.

– Haluamme tuoda asiakkaillemme aitoa lisäarvoa ja välineitä päivittäiseen työhön. Paras lopputulos syntyy yhdessä tekemällä, minkä vuoksi kutsumme rahoituksen prosessien kehittämisestä kiinnostuneita asiakkaitamme mukaan kokeilemaan palvelua ensimmäisten joukossa – tervetuloa mukaan, sanoo Jukka Leppänen Kuntarahoituksen digitaalisista palveluista.

Haluatko mukaan pilotoimaan uutta kassaennustepalvelua? Etsimme kaikenkokoisia kuntia ja asuntopuolen asiakkaita pilottiryhmäämme. Ilmoittaudu mukaan sähköpostitse rahoituspäällikkö Okko Rostedtille (okko.rostedt(at)kuntarahoitus.fi) 31.3.2020 mennessä.

Digitaaliset palvelut

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronaviruksella arvaamattomat talousvaikutukset, kuntatalouden tilanne entistäkin uhatumpi

Näkymän heikkenemisen taustalla on erityisesti kaksi tekijää: koronaviruksen puhkeaminen ja talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla. Varsinkin koronaviruksen talousvaikutuksiin liittyy tässä vaiheessa erittäin suurta epävarmuutta.

Koronaviruksen vuoksi matkustamista ja muitakin kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään. Osittain näitä päätöksiä tehdään konkreettisen tartuntariskin tähden, osittain varovaisuussyistä kaiken varalta. Varmuuden vuoksi -ilmiö tekee koronan käyttäytymisvaikutusten arvioimisen hankalaksi. Ilmiö voi johtaa varsin klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevältä näyttävä varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään.

Talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä estämään tällainen talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Sekä finanssipolitiikan että rahapolitiikan elvytystä tullaan lähikuukausina lisäämään.

– Toimitusketjujen häiriöitä voisi globaalisti lievittää purkamalla kauppasodan yhteydessä asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä. Näissä päätöksissä tosin USA:n hallinto on keskeisin toimija eikä kauppasodan nopea peruutus vaikuta realistiselta odotukselta, Timo Vesala sanoo.

Ennustenäkyvyys olematon – väliaikaiseksikin jäävä korona-häiriö painaisi Suomen talouskasvun nollaan vuonna 2020

Olemattoman ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden numeerisia ennusteita.

Viime joulukuussa Kuntarahoitus arvioi BTK:n kasvavan 0,9 % vuonna 2020 ja 1,0 % vuonna 2021. Tuolloin odotettiin vuoden 2019 suhdannevedon siirtävän tälle vuodelle tuntuvasti positiivista kasvuperintöä, mutta sen jälkeen BKT:n todettiin supistuneen loka–joulukuussa vuosineljännestasolla 0,7 % huolimatta risteilylaivatoimituksen siivittämästä nettoviennin positiivisesta kasvuvaikutuksesta.

Suhteessa edelliseen ennusteeseen BKT:n lähtötasomuutoksen vaikutus vuoden 2020 kasvunäkymään on noin -0,5 prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi väliaikaiseksikin jäävä koronan aiheuttama häiriö leikkaisi kuluvan vuoden kasvua Kuntarahoituksen arvion mukaan noin puoli prosenttiyksikköä. Näiden yhteenlaskettu vaikutus riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen, pääekonomisti Timo Vesala arvioi.

Näyttää todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu vuoden 2020 alkupuoliskolla. Jos koronaviruksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana, tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.

Kasvun jäähtyminen uhkaa kiihdyttää julkisen talouden velkaantumista

Kasvunäkymän jäähtyminen on kunnille ja koko julkiselle taloudelle ikävä uutinen.

Erityisesti kuntien rahoitusasema on väestön ikääntymisen ja epäsymmetrisen muuttoliikkeen vuoksi rakenteellisesti heikentynyt. Tämä on jo näkynyt kuntatalouden ongelmien kärjistymisenä 2018–2019, vaikka yleinen suhdannetilanne onkin ollut kohtuullisen hyvä.

Talouskasvun nopea hidastuminen vaikuttaisi negatiivisesti verotulojen kertymiseen ja pahentaisi kuntien entuudestaankin voimakasta velkaantumiskehitystä.

Julkisen talouden suunnitelmassa esitettyjen herkkyyslaskelmien mukaan jo yhden prosenttiyksikön alenema talouskasvussa kiihdyttäisi merkittävästi koko julkisen talouden velkaantumista. Näyttää siltä, että ainakin vuoden 2020 osalta näin on käymässä ja hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä karkaa entistä kauemmaksi, Timo Vesala arvioi.

– Tilanne on kuntatalouden näkökulmasta huolestuttava. Kunnat ovat jo ennen koronan aiheuttamaa sokkia budjetoineet tilanteessa, joissa talous on vaatinut määrätietoisia tasapainottavia toimia. Jos näiden budjettien perustana ollut arvio talouskehityksestä on vaarassa toteutua merkittävästi heikompana, herää kysymys, onko kuntien mahdollista vain omilla sopeuttamistoimilla vastata muuttuneeseen tilanteeseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus 03-2020Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

KuntarahoitusTalous

Tämä toimii! -podcast: Porvoossa kaupunginosan päästöt pienenivät kolmanneksella vain kaavoitusta muuttamalla

Maija-Riitta Kontio, Anne Moilanen ja Antti Irjala keskustelevat Porvoon kaavoituksesta Tämä toimii! -podcastissa.

Tämä toimii! -juttusarjan ensimmäisen podcastin aiheena on energiatehokas kaavoitus.

Esimerkkinä toimii Porvoon Skaftskärrin kaupunginosa, jossa alueen hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään 30 prosenttia verrattuna siihen, että kaavoituksessa olisi edetty vanhoin periaattein.

Hämmästyttävää suoritusta käsittelee podcastissaan MustReadin päätoimittaja Anne Moilanen, joka kävi tutustumassa Skafskärrin alueeseen henkilökohtaisesti.

Studiovieraina podcastissa ovat Porvoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio ja ympäristöneuvos Antti Irjala ympäristöministeriöstä.

Tämä toimii! esittelee onnistumisia

Tämä toimii! -sarja esittelee kuntien ja kaupunkien uusia toimintatapoja. Toimitus on valinnut juttujen aiheet journalistisen työn ja kunnille tehdyn kyselyn perusteella. Ehdotuksia onnistuneista uudistuksista voi yhä lähettää osoitteeseen info (at) mustread.fi

Tämä toimii! -sarjan jutut ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Myös tämä podcast on vapaasti kaikkien kuunneltavissa.

Editointi: Panu Pentikäinen / Pulu Studio
Musiikki: Tuomas Arokanto
Podcastin pituus 42 minuuttia

Teksti: Anne Moilanen
Kuva: MustRead

Tämä uutinen ja podcast ovat MustReadin tuottamia ja julkaisemia. Tämän sisällön mahdollistavat Suomen Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj.
Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin.

Sarjassa aiemmin ilmestynyt:

Vaasa otti kokeilut osaksi arkea – ja pian yksi kaupungin hortonomeista varjosti jo hollantilaisia kollegoitaan

Lisää aiheesta:

MustRead kutsui lukijoikseen kaikki kunnanjohtajat – kuntien parhaat käytännöt pääsevät parrasvaloihin Tämä toimii! -juttusarjassa

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVarainhankinta

Koronaviruksen odotettua vakavampi luonne syventää epidemian talousvaikutuksia

Koronaviruksen luonteesta on tällä viikolla saatu paljon uutta tietoa. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala päivitti niiden perusteella aiempaa, 27.2.2020 julkaistua kommenttiaan koronaviruksen talousvaikutuksista.

Kuvassa on esitetty kaaviona koronan taloudellisia vaikutuksia.
Talousvaikutusten mahdollinen eteneminen

Viruksen luonne vaikuttaa oleellisesti odotettavien talousvaikutusten
syvyyteen

WHO julkaisi 3.3.2020 päivitetyn näkemyksen koronaviruksen luonteesta. Sen mukaan Covid-19 ei ole yhtä tarttuva kuin normaali kausi-influenssa, täysin oireettomia potilaita ei juuri ole eivätkä oireettomat tyypillisesti levitä tautia. Toisaalta kuolleisuus on selvästi kausi-influenssaa korkeampi (> 3 % vs. < 1 %). Laaja epidemia on vaarallinen myös siksi, että Covid-19 on uusi virus eikä sille vastustuskykyisiä ihmisiä ole.

WHO:n uusimmat tiedot muuttivat jonkin verran aiempia käsityksiä koronaviruksen luonteesta. Talouden kannalta keskeinen johtopäätös WHO:n uusista arvioista on, että voimakkaita rajoitustoimia, kuten karanteeneja, yleisötilaisuuksien peruutuksia ja koulujen sulkemisia tullaan oletettavasti jatkamaan sitä mukaa kuin uusia tartuntapesäkkeitä esiintyy. Covid-19 tulee siis todennäköisesti häiritsemään talouden normaalia toimintaa aiempia arvioita pidempään.

Vaikutukset ulottuvat koko maailmantalouteen

Jo nyt tiedetään, että koronaviruksella on ollut dramaattinen vaikutus Kiinan talouteen. Kansainvälisten toimitusketjujen ja kaupan häiriöiden sekä yleisen talousluottamuksen rapautumisen kautta Kiinan äkkijarrutus välittyy myös koko maailmantalouteen.

OECD julkaisi 2.3.2020 ensimmäisen laajan arvion koronan kasvuvaikutuksista. OECD:n perusnäkemyksen mukaan viruksen leviäminen on vielä saatavissa hallintaan ja myös Kiinan talouden voimakas notkahdus rajoittuu alkuvuoteen. OECD:n perusennusteessa koko maailmantalouden kasvu jää vuonna 2020 noin 0,5 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin ennen koronaviruksen puhkeamista arvioitiin. Kiinan ohella voimakkaimmin koronaviruksesta ovat kärsimässä muut Aasian maat ja raaka-aineiden tuottajat sekä maat, joissa laajempia tartuntaketjuja esiintyy. Kasvuvaikutukset USA:ssa ja Euroopassa ovat keskimääräistä vähäisempiä.

Ennuste-epävarmuus on kuitenkin suurta ja globaalin taantuman riski todellinen.

Talouspolitiikan rooli vahvistuu, jos kriisi syvenee

Alkuvaiheessa valtiot voivat lievittää tilannetta lähinnä jakamalla tietoa ja ohjeita sekä hillitsemällä viruksen leviämistä ja lisäämällä terveys- ja lääkintäpalveluja. Finanssipolitiikan rooli korostuu enemmän vasta jos muutamiin toimialoihin kohdistuva kysyntäsokki laajenee yleiseksi kysyntävajeeksi.

Rahapolitiikan pääasiallinen tehtävä on turvata rahoitusmarkkinoiden likviditeetti ja pankkijärjestelmän vakaus sekä pyrkiä vahvistamaan tulevaisuuden odotuksia. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin yllättävä, 0,50 prosenttiyksikön koronlasku 3.3.2020 on nähtävä nimenomaan talousodotusten ja -luottamuksen hallintaan liittyvänä toimenpiteenä. WHO:n tilannepäivitysten perusteella Fed ilmeisesti varautuu koronan odotettua pitkäkestoisempiin talousvaikutuksiin. Vuoden 2019 hyvät kokemukset ennaltaehkäisevien koronlaskujen toimivuudesta saattoivat myös vaikuttaa päätökseen.

Euroopan keskuspankki lisännee myös rahatalouden elvytystä, mutta etsinee ensisijaisesti yleistä koronlaskua kohdennetumpia toimenpiteitä. Kynnys talletuskoron laskulle on korkea, mutta siihenkin valmius on olemassa.

Suomen kasvunäkymän riskit selvästi kasvaneet

Runsaasti ulkomaankauppaa käyvänä avotaloutena Suomi on länsimaiden joukossa keskimääräistä alttiimpi kansainvälisten toimitusketjujen häiriöille, minkä vuoksi myös negatiiviset kasvuvaikutukset voivat olla Suomessa keskimääräistä suurempia. Julkisen talouden – erityisesti kuntatalouden – kannalta kasvunäkymän jäähtyminen on merkittävä riskitekijä. Kuntien rahoitusasema on rakenteellisten haasteiden eli väestön ikääntymisen ja maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi jo muutenkin heikentynyt. Äkilliset suhdanneongelmat vaikuttaisivat negatiivisesti verotulojen kertymiseen ja pahentaisivat entuudestaankin voimakasta velkaantumiskehitystä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

Huomisen talous -blogiNäkökulmatTalous

Vuosi 2019 lukuina: Kuntarahoituksen vuosikertomus ja vihreän rahoituksen vaikuttavuusraportti on julkaistu

Kuntarahoitus julkaisi 4.3.2020 vuosikertomuksen vuodelta 2019. Aiempina vuosina erillisenä raporttina julkaistu vastuullisuusraportti sisällytettiin nyt ensimmäistä kertaa vuosikertomuksen osaksi. Samalla yhtiö julkaisi myös ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen vaikuttavuusraportin.

Katso oheiselta videolta, kuinka toimitusjohtaja Esa Kallio ja rahoitustoiminnosta vastaava johtaja Aku Dunderfelt summaavat Kuntarahoituksen vuoden 2019.

Vastuullinen rahoitus laajenee

Kuntarahoitus on tarjonnut asiakkailleen vihreää rahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Vihreän rahoituksen avulla yhtiö haluaa nopeuttaa ilmastotavoitteita tukevien hankkeiden yleistymistä Suomessa. Vuoden 2019 loppuun mennessä vihreää rahoitusta on myönnetty jo 101 hankkeelle ympäri Suomen ja rahoitusta on nostettu yli 1,263 miljardilla. Vihreällä rahoituksella mahdollistetaan ympäristöhyötyjen lisäksi moninaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset sekä paikallisesti että alueellisesti.

– Myönnetyn vihreän rahoituksen määrä on kasvanut neljässä vuodessa tasaisesti noin 1,5 miljardiin euroon. Se on merkittävä määrä, mutta silti liian vähän. Tarvitsemme lisää edelläkävijöitä, jotka näyttävät muille toimijoille suuntaa ja tekevät näkyväksi ympäristöinvestointien hyötyjä. Kulttuurin on murruttava ympäristön kannalta kestäväksi kaikilla toimialoilla ja kaikissa investointipäätöksissä, sanoo Rami Erkkilä, joka vastaa Kuntarahoituksessa vihreän rahoituksen tuotekehityksestä.

Helmikuussa 2020 Kuntarahoitus toi ensimmäisenä pohjoismaisena rahoituslaitoksena markkinoille uuden yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen. Yhteiskunnallinen rahoitus on suunnattu asumisen, koulutuksen ja hyvinvoinnin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä tai alueiden elinvoimaa.

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2019 >

Vihreän rahoituksen vaikuttavuusraportti 2019 >

Yhteiskunnallinen rahoitus >

Lisätietoja:

Soili Helminen, viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, puh. 0400 204 853

Eeva Toivonen, ESG-analyytikko, puh. 050 464 3073

KuntarahoitusVastuullisuus

Taloussuunnittelun uudet tuulet – Hyvinkää etsii vastauksia väestörakenteen murrokseen

Markus, miten Hyvinkään kaupungilla menee?

Edellisessä kuntavaikuttajan haastattelussa porilainen kollegani taisi vastata, että olosuhteisiin nähden hyvin. Ja kyllähän se paikkansa pitää täällä Hyvinkäälläkin.

Kulttuuripuolella vietetään tapahtumarikasta vuotta, kaupungin keskusta kehittyy edelleen ja osaavalle työvoimalle riittää tehtävää. Rakennus- ja kehityshankkeissa on erityisen hyvä vire päällä: entiselle asuntomessualueelle rakentuu uusi alakoulu, ja radanvarteen kohoaa lähes tuhannen oppilaan keskuslukio ja opistorakennus – kaupungin historian suurin oppilaitoshanke.

Hyvinkää ei kuitenkaan välty talouden yleisiltä trendeiltä tai väestörakenteen muutoksilta. Vuosi 2018 oli mittaushistoriassa ensimmäinen, jona kaupungin väkiluku laski. Uskomme kuitenkin, että tämä oli tilapäinen yskös­ – palveluja, asuntoja ja töitä nimittäin riittää.

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Hyvinkään tapahtumatarjonta on viime vuosina paisunut aivan uusiin mittasuhteisiin.

Kotimaisen elokuvan festivaali Red Carpet on muutamassa vuodessa noussut koko kansan tietoisuuteen, ja festivaalin kolmas kierros keräsi viime kesänä jo lähes 10 000 kävijää. Hyvinkää Soi -kaupunkifestivaali pakkaa kesä toisensa jälkeen historiallisen Villatehtaan täyteen kotimaisia huippuartisteja, ja Hyvinkääsalissa nautitaan kulttuuririennoista ympäri vuoden.

Kattavaa tapahtumatarjontaa tukee myös uudistettu Hotel Sveitsi, joka avasi pari vuotta sitten ovensa remontin jäljiltä. Sveitsin kokous- ja elämyshotelli on vakiinnuttanut paikkansa konferenssien ja yritystapahtumien keskuksena: monelle Hyvinkää-päivään jää paljon aikaa muuhunkin kuin matkantekoon.

Mikä on Hyvinkään suurin vahvuus?

Hyvinkää on juuri sopivan kokoinen kaupunki. Keskustasta fillaroi muutamassa minuutissa loistavien harrastusmahdollisuuksien ääreen: on golf-kenttiä ja futisnurmia, museoita ja konserttisali – jää- ja uimahallia unohtamatta. Kaikki on lähellä ja kaikkea on. Hyvinkää on tiivis kaupunki ilman suuren väkimäärän mukanaan tuomaa kiirettä ja ruuhkaa. Arki on mutkatonta, eikä koko elämä kulu autossa.

Entä missä asioissa kaupungilla on parantamisen varaa?

Kotiseutuylpeyttä ja tietynlaista rohkeutta tarvitaan täällä vieläkin enemmän. Hyvinkääläiset ovat melko perinteisiä suomalaisia, joilla vaatimattomuus kulkee DNA:ssa. Meillä on paljon ylpeydenaiheita, mitkä helposti unohtuvat, jos keskitytään epäkohtiin.

Nykyisessä kaupunkistrategiassa on suuri painoarvo rohkeilla kehittämishankkeilla ja tapahtumatarjonnan monipuolistamisella. Tietysti myös Hyvinkäälle jonkin uuden megaluokan elinvoimahankkeen käyntiin pyöräyttäminen olisi kaupungille lottopotti. Silläkin suunnalla kaivataan siis uskoa itseen, rohkeita ideoita ja yrittämistä.

Mistä Hyvinkääseen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

Hyvinkäältä pääsee Helsinkiin reilussa puolessa tunnissa, ja monet saattavat luulla, että täältä vain pendelöidään pääkaupunkiseudulle töihin. Hyvinkää on kuitenkin ihan oikea kaupunki, jonka työpaikkaomavaraisuus keinuu muistaakseni 95 prosentin kieppeillä.

Muutaman avainyrityksen muodostama insinöörikeskittymämme on koko maan tasolla merkittävä, ja tarve esimerkiksi ohjelmistopuolen osaajille on valtava. Työtä riittää myös lääkäreille ja hoiva-alan ammattilaisille. Keskussairaalatasoinen Hyvinkään sairaala palvelee viittä kuntaa ja lähes 200 000 asukkaan väestöpohjaa ja kattaa lähes kaikki erikoissairaanhoidon alat.

Juttusarjan edellisessä osassa Porin kaupungin konsernihallinnon talousyksikön päällikkö Tuomas Hatanpää kehui Hyvinkään kaupungin taloussuunnittelua. Mitä Hyvinkäällä on tehty toisin muihin kuntiin verrattuna?

Toistaiseksi taloussuunnittelumme on ollut melko perinteistä, mutta uudet tuulet toki puhaltavat. Pyrimme kehittämään kaupungin päätöksentekoa ja kohdentamaan käytössä olevia resursseja entistä fiksummin.

Väestön ikääntyessä muun muassa vanhustenhoidon palvelutarve kasvaa. Jotta kuntatalous pysyy hallinnassa, emme voi vain puskea lisäresursseja vanhustenhoitoon, vaan meidän täytyy myös sopeuttaa kustannuksia alueilla, joilla tarve pienenee. Esimerkiksi jos lasten ja nuorten määrä samanaikaisesti vähenee, täytyy resursseja siirtää sinne, missä volyymi ja palvelutarve on suurin. Nyt kehitettävän tuotteistukseen perustuvan taloussuunnittelumallin avulla näihin palvelutarpeen muutoksiin pyritään pääsemään entistä paremmin kiinni. Muuttuvien tarpeiden lisäksi uusi malli huomioi myös kaupungin strategiset tavoitteet: resurssipainotuksia voidaan muokata kaupungin strategian mukaan.

Uuden taloussuunnittelumallin avulla Hyvinkää tekee entistä parempia päätöksiä entistä parempaan tietoon pohjautuen.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen istunut talousasioiden päällä oikeastaan koko urani ajan: taloussuunnittelijana, -päällikkönä ja -johtajana. Talousjohtajan tehtäviä olen tehnyt vuodesta 2011, ensin naapurikunnassa Hausjärvellä ja sittemmin täällä Hyvinkäällä.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Jos Mitä Missä Milloin -kirjoja ei lasketa, niin viimeisimpänä yöpöytää taisi kuluttaa joululahjaksi saatu Joseph Knoxin The Smiling Man – puhdasta dekkarijännitystä siis.

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi

Naapurin kanssa on aina kiva vaihtaa kuulumisia. Jatketaan siis porilaislähtöisten kuntavaikuttajien linjaa ja heitetään pallo naapurikunnan Nurmijärven talousjohtajalle Ville Rajahalmeelle!


MARKUS PEEVO
Työ: Talousjohtaja, Hyvinkään kaupunki
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto
Asuu: Hyvinkäällä
Syntynyt: 1973


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Hyvinkään kaupunki / Teemu Heikkilä

Kunta-/aluevaikuttajaTalous