Työharjoittelu kunnissa poiki uuden palvelun
Karaus lähti selvittämään mahdollisuutta tehdä muutaman päivän kuntavierailuja, joiden aikana hän pääsisi kurkistamaan syvemmälle kuntien arkeen. Ajatuksen pohjalta syntyneen ”työharjoittelun” myötä Karaus jalkautui viime vuonna kolmeen Keski-Suomen kuntaan: Konnevedelle, Kannonkoskelle ja Toivakkaan.
Investointien vaikutukset näkyviin
Työharjoitteluissa Karaus ja kuntien talousasiantuntijat keskittyivät ensisijaisesti kunnan taloustilanteen tarkasteluun, talouden tasapainottamiseen ja mahdollisiin säästötoimenpiteisiin. Toimenpiteet syötettiin Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden talousennustesovellukseen. Tulokset esiteltiin kuntien päättäjille – tarkoituksena oli demonstroida sitä, miten toimenpiteet vaikuttavat kunnan talouteen pitkällä aikavälillä.
Konnevedellä Karaus kävi tutustumassa muun muassa kouluihin ja sosiaali- ja terveyskiinteistöihin. Kannonkoskella Karaus taas osallistui talousarvioseminaariin, jossa suunniteltiin kunnan talouden tulevaisuutta ja mahdollisia tulevia toimenpiteitä. Erityisenä aiheena seminaarissa nousi esiin kysymys siitä, mitä tapahtuu, jos työllisyys ei kehity oletetusti, ja miten se vaikuttaa verotuloihin ja talouteen.
Työharjoitteluun suhtauduttiin kunnissa positiivisesti. Digitaalisten palvelujen avulla päätösten ja mahdollisten tulevien toimenpiteiden vaikutusta tulevaisuuteen on voitu esitellä selkeällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla.
– Kunnan virkamiehet tuntevat oman kuntansa tietenkin parhaiten, mutta Kuntarahoituksen digitaalisia palveluja ja osaamista hyödyntäen voimme yhdessä miettiä, miten olisi järkevintä toimia, Karaus pohtii.
Kuntien talousennusteet ovat Karauksen mukaan usein myös hyvin optimistisia. Ulkopuolelta asiaa tarkastelevana hänen lähestymistapanaan onkin ollut suora ja rehellinen realismi.
– Kerron tapaamisissa avoimesti miltä kunnan tulevaisuus mahdollisesti näyttää käyttämällä muun muassa talousennustesovellusten skenaarioita. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, jos vertaillaan vaikkapa Keski-Suomea, jonka veturina on vahvasti toimiva metsäteollisuus ja Lappia, joka nojaa tänä päivänä vahvasti matkailuun.
Karaus ottaa esiin myös sen, että hallitusohjelmassa kunnille on listattu uusia tehtäviä, mutta samalla toimintaa pitäisi myös tehostaa. Kunnilta vaaditaan laaja-alaista osaamista. Pitäisi ymmärtää muun muassa sosiaali- ja terveyssektoria, koulu- ja muun palveluverkon optimointia ja kyetä myös ennustamaan ja suunnittelemaan tulevaa. Pienillä paikkakunnilla kunnanjohtajan työaika ei riitä kaikkeen, mikä asettaa tarpeita esimerkiksi kuntien keskinäisen yhteistyön tehostamiselle. Isommissa kaupungeissa ongelmana usein on tiedon pirstaleisuus ja haasteet datan tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
Tiedon välittämistä ja kumppanuutta
Karauksen kolme ensimmäistä ”kuntaharjoittelua” olivat niin hyödyllisiä, että niitä jatkettiin viiteen muuhun kuntaan. Työharjoittelupäivien lisäksi Karaus on ehtinyt vierailla myös useissa kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa keskustelemassa kuntapäättäjien kanssa talouden kehityssuunnista.
Karauksen mukaan työharjoittelut ovat avanneet ovia kuntiin ja vahvistaneet Kuntarahoituksen arkipäivän kumppanuutta asiakkaidensa kanssa.
– Erityisesti pienemmät kunnat tuntuvat kaipaavan kokemusten ja ideoiden vaihtoa. Muiden tekemien suunnitelmien ja toteutusten hyötyjen ja haittojen läpikäynti sekä niistä saatujen oppien välittäminen on kumppanuutta parhaimmillaan, Karaus summaa työharjoittelun aikana heränneitä ajatuksia.
Karauksen kokemusten pohjalta Kuntarahoituksessa on alettu kehittää uutta talouden suunnitteluun liittyvää palvelua, joka tällä hetkellä kulkee nimellä Talous tulevaisuudessa. Uutta palvelua pilotoidaan parhaillaan, ja se sopii myös koronapandemian kaltaisen talouden poikkeustilan jälkeisten toimenpiteiden suunnitteluun ja analysointiin.
Teksti: Anne Laiho
Kuva: Sami Lamberg
