Rahoitusmarkkinoilla
on tällä hetkellä paljon volatiliteettia koronaviruksen aiheuttaman
epävarmuuden takia. Kuntarahoitus on varautunut tilanteeseen eikä asiakkaiden
rahoituksen saaminen ole vaarantunut. Asiakkaiden yhteydenottoihin vastaamisessa
saattaa kuitenkin olla pieniä viiveitä.
Kuntarahoituksen toiminta jatkuu normaalisti, mutta töitä tehdään mahdollisuuksien mukana etätyöskentelynä. Tämän vuoksi asiakkaiden yhteydenottoja toivotaan ensisijaisesti sähköpostitse. Rahoitusasioissa palvelevat osoitteet antolainaus (at) kuntarahoitus.fi ja leasing (at) kuntarahoitus.fi. Digitaalisten palveluiden tuen osoite on apollo (at) kuntarahoitus.fi.
Lyhytaikaisessa
rahoituksessa olemme siirtyneet puhelinkaupankäynnistä sähköpostitse tehtävään
kaupankäyntiin. Kuntatodistus- ja kuntayritystodistusasioissa pyydämme olemaan
yhteydessä osoitteeseen kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.
Epidemian vaikutuksia
hillitään etätyöskentelyllä ja matkustusrajoituksilla
Kuntarahoitus
pyrkii estämään koronaviruksen leviämistä suosimalla etätyöskentelyä ja
asettamalla rajoituksia matkustamiseen ja vieraiden tapaamiseen.
Kuntarahoitus
kannustaa etätyöhön kaikkia työntekijöitään, joille tämä on työtehtävien
hoitamista ajatellen mahdollista. Asiakas- ja sidosryhmätyössä pyritään
hyödyntämään sähköisiä viestintäkanavia henkilökohtaisten tapaamisten sijaan.
Kuntarahoituksen
henkilökunta ei osallistu työaikana tilaisuuksiin, joissa on koolla paljon
ihmisiä, koulutukset mukaan lukien.
Kaikki
kansainväliset työmatkat on toistaiseksi peruutettu, ja myös kotimaan
matkustamista pyritään välttämään.
Kuntarahoitus
seuraa epidemian vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja tiedottaa niistä
verkkosivuillaan, sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeiden välityksellä.
Koronaviruksella on jo ollut dramaattinen vaikutus Kiinan talouteen. Muut maat seuraavat äkkijarrutusta muutaman viikon viiveellä. Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat liikkeet kertovat talouden toimitusketjujen haavoittuvuudesta ja mahdollisesta halvaantumisesta pandemian vastaisen taistelun vuoksi.
Erityisen vakavasti korona vaikuttaa kuluttajapalveluihin, jotka ovat työllisyyden ja globaalin kulutuskysynnän kannalta erittäin merkittävä sektori.
Koronaviruksen vuoksi monia kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään. Osittain näitä päätöksiä tehdään konkreettisen tartuntariskin tähden, osittain varovaisuussyistä kaiken varalta. Ilmiö tekee koronan käyttäytymisvaikutusten arvioimisen hankalaksi ja lisää huomattavasti talouden alasuuntaisia riskejä.
Pahimmillaan ”varmuuden vuoksi” -ilmiö johtaa varsin klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevä varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota pahimmillaan seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään.
Talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä estämään tällainen talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Keskuspankit ovat jo toimineet ripeästi ja mittavasti. Suurin epävarmuus on nyt: mikäli tavara ei liiku tai edes valmistu tai jos ihmiset eivät kykene kuluttamaan palveluja, suurikaan elvytys ei nopeasti auta.
Talouden ennustettavuus on tällä hetkellä erittäin heikko. Pääosa makrotalouden tunnusluvuista kuvaa edelleen tilannetta ennen koronaviruksen puhkeamista ja voi kestää parikin kuukautta, ennen kuin talousvaikutusten todellinen mittaluokka alkaa selvitä.
Mitä koronaviruksen edessä voidaan tehdä?
Alkuvaiheessa tärkeintä on jakaa tietoa ja ohjeita, hillitä viruksen leviämistä sekä vahvistaa hoitokapasiteettia.
Kysyntävaikutusten pahentuessa tullaan enenevässä määrin käyttämään finanssipoliittista elvytystä sekä erilaisia yrityksiä tukevia täsmätoimia.
Rahapolitiikan pääasiallinen tehtävä on turvata markkinoiden likviditeetti ja yritysten rahoituksen jatkuvuus sekä pyrkiä vahvistamaan tulevaisuuden odotuksia.
Talouden toimintahäiriöitä voitaisiin lievittää myös purkamalla kauppasodassa asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä sekä lievittämällä pankkijärjestelmän sääntelyä.
Maailmantalouden suhdannekuva oli kirkastumassa, mutta koronavirus käänsi tilanteen päälaelleen – Kiinan esimerkki osoittaa, että isku palvelualoille on teollisuuttakin syvempi
OECD-indikaattorit eivät vielä huomioi koronaviruksen vaikutusta.
PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta: PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan, PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan.
Fed ja Englannin keskuspankki tekivät harvinaisen ”hätäkoronlaskun” – EKP:ltä laaja elvytyspaketti
Fed on tehnyt jo kaksi ”hätäkoronlaskua” (-0,50 ja -1,00 %-yksikköä) ja painanut korot käytännössä nollaan. Fed lisäksi tukee voimakkaasti rahamarkkinoiden likviditeettiä ja aloittaa arvopaperiostot uudelleen.
EKP jätti politiikkakokouksessaan 12.3. ohjauskorot ennalleen, mutta ilmoitti lukuisista muista elvytystoimista: EKP turvaa pankkien likviditeetin riittävyyttä ja pankit voivat lainata rahaa uusista LTRO-operaatioista aiempaa edullisemmin, nyt -0,50 %:lla.
EKP tukee reaalitalouden rahoitusta tekemällä TLTRO-ohjelmista entistä houkuttelevampia: pankkien kanavoidessa rahoitusta yrityksille pankit saavat EKP:ltä rahaa -0,75 %:lla. EKP kasvattaa arvopaperiostojen määrää 120 miljardilla eurolla vuoden loppuun mennessä. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta kevensi väliaikaisesti pankkien sääntelyä.
Korkomarkkinat signaloivat talouden voimakasta jäähtymistä
Markkinat ennakoivat korkojen – myös pitkien – pysyvän negatiivisina ainakin vuosikymmenen puoliväliin asti
Osakemarkkinat laskeneet rajusti – koronan lisäksi öljyn hinnassa näkyy Saudi-Arabian ja Venäjän valtapeli
Suomen talouden näkymä
Suomen talouden kasvunäkymä on lyhyessä ajassa oleellisesti heikentynyt. Muutoksen taustalla on erityisesti kaksi tekijää: 1) koronaviruksen puhkeaminen ja 2) talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla.
Kotimaassa rakentaminen on myös muuttumassa kasvun ajurista taloutta hidastavaksi tekijäksi.
Olemattoman ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden numeerisia ennusteita.
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu ainakin vuoden 2020 alkupuoliskolla. Mikäli koronaviruksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana, tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.
Väliaikaiseksikin jäävä korona-häiriö yhdistettynä viime vuoden negatiiviseen kasvuperintöön riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen ja on varauduttava myös työttömyyden nousuun.
Kasvunäkymän jäähtyminen on kunnille ja koko julkiselle taloudelle merkittävä riskitekijä. Koronavirus lisää tilapäisesti julkisen talouden kustannuksia ja kasvun nopea hidastuminen heikentää verotulojen kertymistä.
Vuoden 2019 kasvuilluusio hävisi äkillisesti, kun alkuvuoden BKT-lukuja korjattiin alas ja Q4 osoittautui alustavassa arviossa erittäin heikoksi
Risteilyalustoimitus pullisti nettoviennin kasvu –kontribuutiota loppuvuonna, mutta yleisesti ottaen tavaraviennin näkymä heikentynyt jo ennen koronaa
Rakentaminen muuttumassa kasvun jarruksi
Työllisyyskasvu ylittänyt odotukset, mutta koronaviruksen vaikutuksesta työllisyystilanne saattaa nopeastikin heiketä
Ikääntyvässä taloudessa työllisyysaste ei ole kovin hyvä mittari hyvinvoinnin rahoituspohjan vahvuudelle – työllisten väestösuhde voi laskea, vaikka työllisyysaste nousisi
Suhdanneongelmat ovat ikävä lisä kuntien rakenteellisten haasteiden jatkoksi
Rakenteelliset haasteet TOP-3
Ikääntyminen lisää kalliiden palvelujen kysyntää Vanhushuoltosuhde heikkenee voimakkaasti Sote-henkilökunnan tarve kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana
Ikärakenteen muutos aiheuttaa voimakasta sopeutustarvetta kuntien palvelurakenteeseen
Uuden kassaennustesovelluksen
myötä Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden kokonaisuus antaa entistä
selkeämmän näkymän talouden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja mahdollistaa
laadukkaan tietoon pohjautuvan päätöksenteon. Kassaennustesovellus täydentää
Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita, joihin kuuluvat myös lainasalkun ja
sijoitussalkun hallinta sekä talousennustesovellus.
Analysten
CashForecast-palveluun pohjautuva kassaennustesovellus takaa ammattimaisen
kassaennustamisen, ja tuo ennustamiseen tarkkuutta ja vähentää manuaaliselle
työlle tyypillisiä inhimillisiä virheitä. Palvelussa asiakas pääsee optimoimaan
kassaennustettaan sekä saamaan ajantasaisen näkymän maksuvalmiuteensa – myös
konsernitasolla.
Asiakkaiden toiveista liikkeelle lähtenyt kassaennustesovelluksen kehitystyö jatkuu kevään aikana Kuntarahoituksessa pilottiryhmän kanssa. Pilottiryhmän työ käynnistyy maalis-huhtikuun vaihteessa.
– Haluamme tuoda asiakkaillemme aitoa lisäarvoa ja välineitä päivittäiseen työhön. Paras lopputulos syntyy yhdessä tekemällä, minkä vuoksi kutsumme rahoituksen prosessien kehittämisestä kiinnostuneita asiakkaitamme mukaan kokeilemaan palvelua ensimmäisten joukossa – tervetuloa mukaan, sanoo Jukka Leppänen Kuntarahoituksen digitaalisista palveluista.
Haluatko mukaan pilotoimaan uutta kassaennustepalvelua? Etsimme kaikenkokoisia kuntia ja asuntopuolen asiakkaita pilottiryhmäämme. Ilmoittaudu mukaan sähköpostitse rahoituspäällikkö Okko Rostedtille (okko.rostedt(at)kuntarahoitus.fi) 31.3.2020 mennessä.
Näkymän
heikkenemisen taustalla on erityisesti kaksi tekijää: koronaviruksen
puhkeaminen ja talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden
lopulla. Varsinkin koronaviruksen talousvaikutuksiin liittyy tässä vaiheessa
erittäin suurta epävarmuutta.
Koronaviruksen
vuoksi matkustamista ja muitakin kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään.
Osittain näitä päätöksiä tehdään konkreettisen tartuntariskin tähden, osittain
varovaisuussyistä kaiken varalta. Varmuuden vuoksi -ilmiö tekee koronan
käyttäytymisvaikutusten arvioimisen hankalaksi. Ilmiö voi johtaa varsin
klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevältä näyttävä
varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota
seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään.
Talouspolitiikan
tehtävänä on pyrkiä estämään tällainen talouden itseään ruokkiva negatiivinen
kierre. Sekä finanssipolitiikan että rahapolitiikan elvytystä tullaan
lähikuukausina lisäämään.
– Toimitusketjujen
häiriöitä voisi globaalisti lievittää purkamalla kauppasodan yhteydessä
asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä. Näissä päätöksissä tosin USA:n
hallinto on keskeisin toimija eikä kauppasodan nopea peruutus vaikuta
realistiselta odotukselta, Timo Vesala sanoo.
Ennustenäkyvyys olematon –
väliaikaiseksikin jäävä korona-häiriö painaisi Suomen talouskasvun nollaan
vuonna 2020
Olemattoman
ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden
numeerisia ennusteita.
Viime
joulukuussa Kuntarahoitus arvioi BTK:n kasvavan 0,9 % vuonna 2020 ja 1,0 %
vuonna 2021. Tuolloin odotettiin vuoden 2019 suhdannevedon siirtävän tälle
vuodelle tuntuvasti positiivista kasvuperintöä, mutta sen jälkeen BKT:n
todettiin supistuneen loka–joulukuussa vuosineljännestasolla 0,7 % huolimatta
risteilylaivatoimituksen siivittämästä nettoviennin positiivisesta
kasvuvaikutuksesta.
Suhteessa
edelliseen ennusteeseen BKT:n lähtötasomuutoksen vaikutus vuoden 2020
kasvunäkymään on noin -0,5 prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi väliaikaiseksikin
jäävä koronan aiheuttama häiriö leikkaisi kuluvan vuoden kasvua
Kuntarahoituksen arvion mukaan noin puoli prosenttiyksikköä. Näiden
yhteenlaskettu vaikutus riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun
kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen, pääekonomisti Timo Vesala
arvioi.
Näyttää
todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu vuoden 2020 alkupuoliskolla. Jos koronaviruksen
aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana,
tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.
Kasvun jäähtyminen uhkaa kiihdyttää
julkisen talouden velkaantumista
Kasvunäkymän
jäähtyminen on kunnille ja koko julkiselle taloudelle ikävä uutinen.
Erityisesti
kuntien rahoitusasema on väestön ikääntymisen ja epäsymmetrisen muuttoliikkeen
vuoksi rakenteellisesti heikentynyt. Tämä on jo näkynyt kuntatalouden ongelmien
kärjistymisenä 2018–2019, vaikka yleinen suhdannetilanne onkin ollut
kohtuullisen hyvä.
Talouskasvun
nopea hidastuminen vaikuttaisi negatiivisesti verotulojen kertymiseen ja
pahentaisi kuntien entuudestaankin voimakasta velkaantumiskehitystä.
Julkisen
talouden suunnitelmassa esitettyjen herkkyyslaskelmien mukaan jo yhden
prosenttiyksikön alenema talouskasvussa kiihdyttäisi merkittävästi koko
julkisen talouden velkaantumista. Näyttää siltä, että ainakin vuoden 2020
osalta näin on käymässä ja hallituksen tavoite julkisen talouden
tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä karkaa entistä kauemmaksi, Timo Vesala
arvioi.
– Tilanne on
kuntatalouden näkökulmasta huolestuttava. Kunnat ovat jo ennen koronan
aiheuttamaa sokkia budjetoineet tilanteessa, joissa talous on vaatinut
määrätietoisia tasapainottavia toimia. Jos näiden budjettien perustana ollut
arvio talouskehityksestä on vaarassa toteutua merkittävästi heikompana, herää
kysymys, onko kuntien mahdollista vain omilla sopeuttamistoimilla vastata
muuttuneeseen tilanteeseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Maija-Riitta Kontio, Anne Moilanen ja Antti Irjala keskustelevat Porvoon kaavoituksesta Tämä toimii! -podcastissa.
Tämä toimii! -juttusarjan ensimmäisen podcastin aiheena on
energiatehokas kaavoitus.
Esimerkkinä toimii Porvoon Skaftskärrin kaupunginosa, jossa
alueen hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään 30 prosenttia verrattuna
siihen, että kaavoituksessa olisi edetty vanhoin periaattein.
Hämmästyttävää suoritusta käsittelee podcastissaan
MustReadin päätoimittaja Anne Moilanen, joka kävi tutustumassa Skafskärrin
alueeseen henkilökohtaisesti.
Studiovieraina podcastissa ovat Porvoon kaupungin
yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio ja ympäristöneuvos Antti Irjala
ympäristöministeriöstä.
Tämä toimii!
esittelee onnistumisia
Tämä toimii! -sarja esittelee kuntien ja kaupunkien uusia toimintatapoja. Toimitus on valinnut juttujen aiheet journalistisen työn ja kunnille tehdyn kyselyn perusteella. Ehdotuksia onnistuneista uudistuksista voi yhä lähettää osoitteeseen info (at) mustread.fi
Tämä toimii! -sarjan jutut ovat vapaasti kaikkien
luettavissa. Myös tämä podcast on vapaasti kaikkien kuunneltavissa.
Editointi: Panu Pentikäinen / Pulu Studio Musiikki: Tuomas Arokanto Podcastin pituus 42 minuuttia
Teksti: Anne Moilanen Kuva: MustRead
Tämä uutinen ja podcast ovat MustReadin tuottamia ja julkaisemia.Tämän sisällön mahdollistavat Suomen Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj. Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Koronaviruksen luonteesta on tällä viikolla saatu paljon uutta tietoa. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala päivitti niiden perusteella aiempaa, 27.2.2020 julkaistua kommenttiaan koronaviruksen talousvaikutuksista.
Talousvaikutusten mahdollinen eteneminen
Viruksen luonne vaikuttaa oleellisesti odotettavien talousvaikutusten syvyyteen
WHO julkaisi 3.3.2020 päivitetyn näkemyksen koronaviruksen luonteesta. Sen mukaan Covid-19 ei ole yhtä tarttuva kuin normaali kausi-influenssa, täysin oireettomia potilaita ei juuri ole eivätkä oireettomat tyypillisesti levitä tautia. Toisaalta kuolleisuus on selvästi kausi-influenssaa korkeampi (> 3 % vs. < 1 %). Laaja epidemia on vaarallinen myös siksi, että Covid-19 on uusi virus eikä sille vastustuskykyisiä ihmisiä ole.
WHO:n uusimmat tiedot muuttivat jonkin verran aiempia
käsityksiä koronaviruksen luonteesta. Talouden kannalta keskeinen johtopäätös
WHO:n uusista arvioista on, että voimakkaita rajoitustoimia, kuten karanteeneja,
yleisötilaisuuksien peruutuksia ja koulujen sulkemisia tullaan oletettavasti jatkamaan
sitä mukaa kuin uusia tartuntapesäkkeitä esiintyy. Covid-19 tulee siis
todennäköisesti häiritsemään talouden normaalia toimintaa aiempia arvioita
pidempään.
Vaikutukset ulottuvat koko maailmantalouteen
Jo nyt tiedetään, että koronaviruksella on ollut dramaattinen vaikutus Kiinan talouteen. Kansainvälisten toimitusketjujen ja kaupan häiriöiden sekä yleisen talousluottamuksen rapautumisen kautta Kiinan äkkijarrutus välittyy myös koko maailmantalouteen.
OECD julkaisi 2.3.2020 ensimmäisen laajan arvion koronan
kasvuvaikutuksista. OECD:n perusnäkemyksen mukaan viruksen leviäminen on vielä
saatavissa hallintaan ja myös Kiinan talouden voimakas notkahdus rajoittuu alkuvuoteen.
OECD:n perusennusteessa koko maailmantalouden
kasvu jää vuonna 2020 noin 0,5 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin ennen
koronaviruksen puhkeamista arvioitiin. Kiinan ohella voimakkaimmin
koronaviruksesta ovat kärsimässä muut Aasian maat ja raaka-aineiden tuottajat
sekä maat, joissa laajempia tartuntaketjuja esiintyy. Kasvuvaikutukset USA:ssa
ja Euroopassa ovat keskimääräistä vähäisempiä.
Ennuste-epävarmuus on kuitenkin suurta ja globaalin taantuman
riski todellinen.
Talouspolitiikan rooli vahvistuu, jos kriisi syvenee
Alkuvaiheessa valtiot voivat lievittää tilannetta lähinnä jakamalla tietoa ja ohjeita sekä hillitsemällä viruksen leviämistä ja lisäämällä terveys- ja lääkintäpalveluja. Finanssipolitiikan rooli korostuu enemmän vasta jos muutamiin toimialoihin kohdistuva kysyntäsokki laajenee yleiseksi kysyntävajeeksi.
Rahapolitiikan pääasiallinen tehtävä on turvata rahoitusmarkkinoiden likviditeetti ja pankkijärjestelmän vakaus sekä pyrkiä vahvistamaan tulevaisuuden odotuksia. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin yllättävä, 0,50 prosenttiyksikön koronlasku 3.3.2020 on nähtävä nimenomaan talousodotusten ja -luottamuksen hallintaan liittyvänä toimenpiteenä. WHO:n tilannepäivitysten perusteella Fed ilmeisesti varautuu koronan odotettua pitkäkestoisempiin talousvaikutuksiin. Vuoden 2019 hyvät kokemukset ennaltaehkäisevien koronlaskujen toimivuudesta saattoivat myös vaikuttaa päätökseen.
Euroopan keskuspankki lisännee myös rahatalouden elvytystä,
mutta etsinee ensisijaisesti yleistä koronlaskua kohdennetumpia toimenpiteitä.
Kynnys talletuskoron laskulle on korkea, mutta siihenkin valmius on olemassa.
Suomen kasvunäkymän riskit selvästi kasvaneet
Runsaasti ulkomaankauppaa käyvänä avotaloutena Suomi on länsimaiden joukossa keskimääräistä alttiimpi kansainvälisten toimitusketjujen häiriöille, minkä vuoksi myös negatiiviset kasvuvaikutukset voivat olla Suomessa keskimääräistä suurempia. Julkisen talouden – erityisesti kuntatalouden – kannalta kasvunäkymän jäähtyminen on merkittävä riskitekijä. Kuntien rahoitusasema on rakenteellisten haasteiden eli väestön ikääntymisen ja maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi jo muutenkin heikentynyt. Äkilliset suhdanneongelmat vaikuttaisivat negatiivisesti verotulojen kertymiseen ja pahentaisivat entuudestaankin voimakasta velkaantumiskehitystä.
Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:
Kuntarahoitus
julkaisi 4.3.2020 vuosikertomuksen vuodelta 2019. Aiempina vuosina erillisenä
raporttina julkaistu vastuullisuusraportti sisällytettiin nyt ensimmäistä
kertaa vuosikertomuksen osaksi. Samalla yhtiö julkaisi myös
ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen vaikuttavuusraportin.
Katso oheiselta videolta, kuinka toimitusjohtaja Esa Kallio ja rahoitustoiminnosta vastaava johtaja Aku Dunderfelt summaavat Kuntarahoituksen vuoden 2019.
Vastuullinen rahoitus laajenee
Kuntarahoitus
on tarjonnut asiakkailleen vihreää rahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Vihreän
rahoituksen avulla yhtiö haluaa nopeuttaa ilmastotavoitteita tukevien hankkeiden
yleistymistä Suomessa. Vuoden 2019 loppuun mennessä vihreää rahoitusta on
myönnetty jo 101 hankkeelle ympäri Suomen ja rahoitusta on nostettu yli 1,263
miljardilla. Vihreällä rahoituksella mahdollistetaan ympäristöhyötyjen lisäksi
moninaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset sekä paikallisesti että
alueellisesti.
– Myönnetyn vihreän rahoituksen määrä on kasvanut neljässä vuodessa tasaisesti noin 1,5 miljardiin euroon. Se on merkittävä määrä, mutta silti liian vähän. Tarvitsemme lisää edelläkävijöitä, jotka näyttävät muille toimijoille suuntaa ja tekevät näkyväksi ympäristöinvestointien hyötyjä. Kulttuurin on murruttava ympäristön kannalta kestäväksi kaikilla toimialoilla ja kaikissa investointipäätöksissä, sanoo Rami Erkkilä, joka vastaa Kuntarahoituksessa vihreän rahoituksen tuotekehityksestä.
Helmikuussa 2020 Kuntarahoitus toi ensimmäisenä pohjoismaisena rahoituslaitoksena markkinoille uuden yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen. Yhteiskunnallinen rahoitus on suunnattu asumisen, koulutuksen ja hyvinvoinnin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä tai alueiden elinvoimaa.
Kulttuuripuolella vietetään tapahtumarikasta vuotta,
kaupungin keskusta kehittyy edelleen ja
osaavalle työvoimalle riittää tehtävää. Rakennus- ja kehityshankkeissa on
erityisen hyvä vire päällä: entiselle asuntomessualueelle
rakentuu uusi alakoulu, ja radanvarteen kohoaa lähes tuhannen oppilaan keskuslukio
ja opistorakennus – kaupungin historian
suurin oppilaitoshanke.
Hyvinkää ei kuitenkaan välty talouden yleisiltä trendeiltä
tai väestörakenteen muutoksilta. Vuosi 2018 oli mittaushistoriassa ensimmäinen,
jona kaupungin väkiluku laski. Uskomme kuitenkin, että tämä oli tilapäinen yskös –
palveluja, asuntoja ja töitä nimittäin riittää.
Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?
Hyvinkään tapahtumatarjonta on viime vuosina paisunut aivan uusiin
mittasuhteisiin.
Kotimaisen elokuvan festivaali Red Carpet on muutamassa
vuodessa noussut koko kansan tietoisuuteen, ja festivaalin kolmas kierros
keräsi viime kesänä jo lähes 10 000 kävijää. Hyvinkää Soi
-kaupunkifestivaali pakkaa kesä toisensa jälkeen historiallisen Villatehtaan
täyteen kotimaisia huippuartisteja, ja Hyvinkääsalissa nautitaan
kulttuuririennoista ympäri vuoden.
Kattavaa tapahtumatarjontaa tukee myös uudistettu Hotel Sveitsi, joka avasi pari vuotta sitten
ovensa remontin jäljiltä. Sveitsin kokous- ja elämyshotelli on vakiinnuttanut
paikkansa konferenssien ja yritystapahtumien keskuksena: monelle
Hyvinkää-päivään jää paljon aikaa muuhunkin kuin matkantekoon.
Mikä on Hyvinkään suurin vahvuus?
Hyvinkää on juuri sopivan kokoinen kaupunki. Keskustasta
fillaroi muutamassa minuutissa loistavien harrastusmahdollisuuksien ääreen: on
golf-kenttiä ja futisnurmia, museoita ja konserttisali – jää- ja uimahallia
unohtamatta. Kaikki on lähellä ja kaikkea on.
Hyvinkää on tiivis kaupunki ilman suuren väkimäärän mukanaan tuomaa kiirettä ja
ruuhkaa. Arki on mutkatonta, eikä koko elämä kulu autossa.
Entä missä asioissa kaupungilla on parantamisen varaa?
Kotiseutuylpeyttä ja tietynlaista rohkeutta tarvitaan täällä vieläkin enemmän. Hyvinkääläiset ovat melko
perinteisiä suomalaisia, joilla vaatimattomuus kulkee DNA:ssa. Meillä on paljon
ylpeydenaiheita, mitkä helposti unohtuvat, jos keskitytään epäkohtiin.
Nykyisessä kaupunkistrategiassa
on suuri painoarvo rohkeilla kehittämishankkeilla ja tapahtumatarjonnan
monipuolistamisella. Tietysti myös
Hyvinkäälle jonkin uuden megaluokan
elinvoimahankkeen käyntiin pyöräyttäminen olisi kaupungille lottopotti.
Silläkin suunnalla kaivataan siis uskoa
itseen, rohkeita ideoita ja yrittämistä.
Mistä Hyvinkääseen liittyvästä mielikuvasta haluaisit
päästä eroon?
Hyvinkäältä pääsee Helsinkiin reilussa puolessa tunnissa, ja monet
saattavat luulla, että täältä vain pendelöidään pääkaupunkiseudulle töihin.
Hyvinkää on kuitenkin ihan oikea kaupunki,
jonka työpaikkaomavaraisuus keinuu muistaakseni 95 prosentin kieppeillä.
Muutaman avainyrityksen muodostama insinöörikeskittymämme on
koko maan tasolla merkittävä, ja tarve esimerkiksi ohjelmistopuolen osaajille
on valtava. Työtä riittää myös lääkäreille ja hoiva-alan ammattilaisille.
Keskussairaalatasoinen Hyvinkään sairaala palvelee viittä kuntaa ja lähes
200 000 asukkaan väestöpohjaa ja kattaa lähes kaikki erikoissairaanhoidon
alat.
Juttusarjan edellisessä osassa Porin kaupungin konsernihallinnon
talousyksikön päällikkö Tuomas Hatanpää kehui Hyvinkään kaupungin
taloussuunnittelua. Mitä Hyvinkäällä on tehty toisin muihin kuntiin verrattuna?
Toistaiseksi taloussuunnittelumme on ollut melko perinteistä,
mutta uudet tuulet toki puhaltavat. Pyrimme kehittämään kaupungin
päätöksentekoa ja kohdentamaan käytössä olevia resursseja entistä fiksummin.
Väestön ikääntyessä muun muassa vanhustenhoidon palvelutarve
kasvaa. Jotta kuntatalous pysyy hallinnassa, emme voi vain puskea
lisäresursseja vanhustenhoitoon, vaan meidän täytyy myös sopeuttaa kustannuksia
alueilla, joilla tarve pienenee. Esimerkiksi jos lasten ja nuorten määrä
samanaikaisesti vähenee, täytyy resursseja siirtää sinne, missä volyymi ja
palvelutarve on suurin. Nyt kehitettävän tuotteistukseen
perustuvan taloussuunnittelumallin avulla näihin palvelutarpeen muutoksiin
pyritään pääsemään entistä paremmin
kiinni. Muuttuvien tarpeiden lisäksi uusi malli huomioi myös kaupungin
strategiset tavoitteet: resurssipainotuksia voidaan muokata kaupungin
strategian mukaan.
Uuden taloussuunnittelumallin avulla Hyvinkää tekee entistä
parempia päätöksiä entistä parempaan tietoon pohjautuen.
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
Olen istunut talousasioiden päällä oikeastaan koko urani
ajan: taloussuunnittelijana, -päällikkönä ja -johtajana. Talousjohtajan
tehtäviä olen tehnyt vuodesta 2011, ensin naapurikunnassa Hausjärvellä ja
sittemmin täällä Hyvinkäällä.
Minkä kirjan luit viimeksi?
Jos Mitä Missä Milloin -kirjoja ei lasketa, niin viimeisimpänä yöpöytää taisi kuluttaa joululahjaksi saatu Joseph Knoxin The Smiling Man – puhdasta dekkarijännitystä siis.
Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi
Naapurin kanssa on aina kiva vaihtaa kuulumisia. Jatketaan siis porilaislähtöisten kuntavaikuttajien linjaa ja heitetään pallo naapurikunnan Nurmijärven talousjohtajalle Ville Rajahalmeelle!
MARKUS PEEVO Työ: Talousjohtaja, Hyvinkään kaupunki Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto Asuu: Hyvinkäällä Syntynyt: 1973
Tulevaisuudessa riittävän korkean työllisten väestösuhteen ylläpito vaikeutuu entisestään. Työllisyydessä on siis juostava hirvittävän paljon lujempaa, jotta pysyisimme edes paikallamme, kirjoittaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Työllisyysaste mittaa, kuinka suuri osa työikäisistä eli 15–64-vuotiaista on töissä. Hyvinvoinnin rahoituspohjan kannalta oleellista kuitenkin on, miten työllisten suhde koko väestöön kehittyy. Mikäli väestön ikärakenteessa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia, työllisyysaste ja työllisten väestösuhde kulkisivat käsi kädessä. Suomessa väestön ikärakenne on kuitenkin voimakkaassa murroksessa. Jo viime vuosikymmenellä siirryimme vaiheeseen, jossa työikäisten määrä kääntyi laskuun, vaikka koko populaatio edelleen kasvaa. Erityisesti vanhusten suhteellinen osuus väestöstä nousee voimakkaasti.
Ikääntyminen on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana näkynyt työllisyysasteen ja työllisten väestösuhteen eriytymisenä: työllisyysaste on noussut lähelle 1990-luvun lamaa edeltäneitä huipputasoja, mutta työllisten väestösuhde ei ole historiallisessa vertailussa mitenkään erityisen korkea. 15–74-vuotiaiden työllisten osuus koko väestöstä on tällä hetkellä alle 47 %, joka on edelleen noin prosenttiyksikön alempi kuin juuri ennen finanssikriisiä vuonna 2008.
Sama eriytyminen näkyy vielä voimakkaammin maakuntien
tasolla. Vuosina 2011–2019 laskennallinen työllisyysaste nousi kaikissa
maakunnissa varsin reippaasti, mutta samalla tarkastelujaksolla työllisten
väestösuhde laski kahdeksassa maakunnassa ja nousi maltillisesti kymmenessä
maakunnassa. Eräänlainen ääriesimerkki on Keski-Pohjanmaa, jossa työllisyysaste
nousi 2011–2019 peräti 6,7 %, mutta samana ajanjaksona työllisten väestösuhde
laski 1,3 %.
Työllisten väestösuhde vääjäämättä laskee, ellei työllisyysaste
merkittävästi nouse
Jatkossa riittävän korkean työllisten väestösuhteen ylläpito vaikeutuu entisestään. 15–64-vuotiaiden laskennallisen työllisyysasteen (nyt 73,4 %) on jatkettava merkittävää nousuaan, mikäli työllisten väestösuhde aiotaan pitää edes kutakuinkin nykyisellä tasollaan. Tilannetta hieman helpottaa se, että aiempaa useampi yli 65-vuotias jatkaa työelämässä. 65–74-vuotiaiden työllisyysaste on 2000-luvulla noussut varsin mukavasti, ja on parin viime vuoden aikana asettunut noin 11 %:n tuntumaan. Suomessa 65–74-vuotiaita työllisiä on tällä hetkellä noin 75 000.
Tulevaisuuden haastavuutta kuvaa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva laskelma, jonka mukaan työllisten väestösuhde laskee 2070 mennessä alle 42 %:iin, mikäli 15–64- ja 65–74-vuotiaiden työllisyysasteet pysyvät nykyisillä, historiallisesti katsottuna varsin korkeilla tasoillaan. Työllisyydessä on siis juostava hirvittävän paljon lujempaa, jotta pysyisimme edes paikallamme.
Oikeastaan nykyinen työllisten väestösuhde on matalahko
siihen nähden, että vanhusten määrä kasvaa erittäin voimakkaasti ja hoivamenojen
nousupaineet ovat kovat. Työllisten väestösuhde olisi hyvä nostaa ainakin
edelliselle, vuoden 2008 huipputasolle noin 48 %:iin. Tämä tavoite toteutuu
esimerkiksi niin, että 15–64-vuotiaiden työllisyysaste yltää vuoteen 2040
mennessä 78 %:iin ja 65–74-vuotiaista jatkaa työelämässä suunnilleen yhtä moni
kuin nykyisin. Vuoteen 2070 mennessä 15–64-vuotiaiden työllisyysasteessa
pitäisikin sitten päästä jo selvästi yli 80 %:n.
Onko työllisyyden jatkuva nousuvaade mahdoton tehtävä?
On aivan selvää, että työllisyysaste(id)en nousutarve on valtava haaste taloudelle ja koko yhteiskuntamallillemme. Pitkävaikutteisia uudistuksia tarvitaan monella rintamalla. Kirjoitin näistä uudistustarpeista laajemmin edellisessä työllisyysaiheisessa blogikirjoituksessani, joten en nyt mene niihin tarkemmin. Sen sijaan tarkastelen seuraavaksi lyhyesti, millaiset lähtökohdat ikärakenteen muutokset työikäisten ryhmän sisällä antavat tulevaisuuden työllisyystavoitteille.
Väestöennusteiden mukaan työikäisten (15–64-vuotiaat) kokonaismäärä jatkaa jo 2010-luvulla alkanutta laskuaan, ja lasku jyrkkenee 2040-luvulla suoranaiseksi luisuksi. Työikäisten väheneminen johtuu yhtäältä nuorten ja nuorten aikuisten (alle 35-vuotiaat) ja toisaalta seniorityöikäisten (55–64-vuotiaat) määrän supistumisesta. Myös 65–74-vuotiaiden määrä laskee, kun suuret ikäluokat pikkuhiljaa poistuvat tästä ikäryhmästä. Aktiivi-ikäisissä on kuitenkin myös ikäryhmiä, joiden koko kasvaa vielä hyvän aikaa: 35–44-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes neljällä prosentilla. 45–54-vuotiaiden määrä puolestaan laskee ensin muutaman vuoden, mutta kääntyy varsin reippaaseen nousuun vuonna 2024. Sitä seuraavan vajaan parinkymmenen vuoden aikana 45–54-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan peräti yli kymmenellä prosentilla.
Kaikeksi onneksi 35–54-vuotiaiden keskuudessa työllisyysaste on yleensä korkeimmillaan. 45–54-vuotiaiden työllisyysaste on tällä hetkellä peräti 87,6 % ja 35–44-vuotiaillakin 86,0 %. Ne ovat huomattavasti korkeampi lukemia kuin nuorten aikuisten (25–34-vuotaat) ikäryhmässä (78,9 %), 15–24- (44 %) ja 55–64-vuotiaista (67,4 %) puhumattakaan.
Työikäisyyden sisällä tapahtuva eri ikäryhmien suhteellisten osuuksien muutos siis tukee kokonaistyöllisyyden kasvua, koska keski-ikäisissä väestöryhmissä (35–54-vuotiaat) työllisyysaste on tyypillisesti muita ikäryhmiä korkeampi. Viime vuosina nuorten aikuisten (25–34-vuotiaat) työllisyyskehitys on jossain määrin jäänyt keski-ikäisten ikäryhmien jalkoihin. Tähän on ehkä syytä alkaa kiinnittää enemmän huomiota, ettei työllistymisen mahdolliset ongelmat kroonistu ja seuraa iän karttuessa mukana vanhempiin ikäryhmiin.
Työllisyyskasvun kannalta erityisen tärkeäksi on usein mainittu, että 55–64-vuotiaiden työllisyysastetta saataisiin edelleen nostetuksi ja yli 65-vuotiata lykkäämään eläkkeelle jäämistä. Nämä ovat sinänsä kannatettavia pyrkimyksiä. On kuitenkin hyvä huomata, että 55–74-vuotiaiden absoluuttinen määrä laskee seuraavan 10–20 vuoden aikana varsin tuntuvasti, eikä näiden ikäryhmien korkeampi työllisyysaste voi yksin kokonaistyöllisyyden nousutarvetta ratkaista.
Timo Vesala Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Väestön
ikääntyminen, kaupungistuminen, osaajapula ja työttömyys nakertavat kovalla
kädellä kuntien taloutta. Moni Suomen kunnista tekee jatkuvasti
alijäämäisiä tilinpäätöksiä, eikä pikaista helpotusta ole näkyvissä.
Paljon
puhutaan esimerkiksi tarpeesta kirittää kuntien välistä yhteistyötä,
mutta miten se voisi käytännössä onnistua nykyistä
paremmin? Keskustelimme kuntien nykytilanteesta valtiovarainministeriön
kunta- ja aluehallinto-osaston johtajan Jani Pitkäniemen kanssa. Pitkäniemi vieraili helmikuussa Kuntarahoituksen
Huomisen talous -podcastissa.
Kuntien
välistä yhteistyötä tehdään toki jo nykyisin paljon.
Pitkäniemi antaa esimerkiksi lakisääteiset sairaanhoitopiirit, toisen
asteen koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvän
yhteistyön.
– 2000-luvun
alkupuoliskolla alettiin säätää vähimmäismääriä niin sote-alueisiin kuin
esimerkiksi ammatilliseen opetukseen. Maakuntatason esimerkkejä taas
ovat viime vuosina muodostetut sote-kuntayhtymät ja maakuntien
liittojen kautta tapahtuva yhteistyö. 15–20 viime vuoden aikana
ollut monella rintamalla liikettä vahvemman yhteistyön suuntaan, hän
sanoo.
Sote-uudistus
on pitkään dominoinut julkista keskustelua. Pitkäniemi
nostaisi nyt keskustelun ytimeen myös opetukseen ja koulutukseen
liittyvät asiat, puhuttiin sitten pelkästään kuntien välisestä
yhteistyöstä tai esimerkiksi syntyvyyden laskun vaikutuksista kuntien
kokonaistilanteeseen.
– Suomessa
on yhä enemmän kuntia, joissa syntyy alle koululuokallinen
lapsia. Toisaalta on useita suhteellisen
pieniäkin naapurikuntia, joissa kaikissa on oma lukio. Herää kysymys,
onko oma koulu aina optimaalinen ratkaisu palvelujen laadun tai
yhteiskunnan rahankäytön näkökulmasta.
On
kyettävä tarvittaessa miettimään tapoja,
joilla kunnat pystyisivät yhdistämään voimansa.
– Helsingin
kaltaisissa kasvukeskuksissa tällaisen pohtiminen voi kuulostaa
hassulta, mutta se on arkea monella
alueella maassamme. Toisaalta oppilasmäärien lasku ja
kouluverkkokysymykset ovat likipitäen kaikkien alueiden ja kuntien haaste,
Pitkäniemi muistuttaa.
Hänen
mielestään niin sanottu onesizefitsall -ajattelu
on liian vahvasti vallalla Suomessa.
– Se
ei enää pidemmän päälle toimi. Kasvavien kaupunkien ongelmat ovat
aivan erilaisia kuin kutistuvien paikkakuntien ongelmat lähtöisin niinkin
arkisesta asiasta kuin koulumatkojen pituudet tai osaavan työvoiman
saatavuus.
Lisää digiä, vähemmän kuppikuntia
Pitkäniemen
mukaan Suomella ei ole varaa kouluttaa supistuvia ikäluokkia epätasaisesti.
– Nyt
tuntuu, että keskustelu menee vähän liiaksi vallitsevien rakenteiden
suojiin, kun tarvittaisiin yhteistä dialogia ja avointa
päätöksentekoa. Samalla pitäisi pohtia kuntien houkuttelevuutta
työnantajana, hän sanoo.
Se,
saadaanko kouluihin ylipäänsä riittävästi päteviä opettajia tai
esimerkiksi yläkouluun valinnaisaineisiin,
on entistäkin merkittävämpi kysymys jatkossa.
– Myös
annettujen opetustuntien määrässä on havaittu yllättävän suuria eroja
paikkakuntien ja koulujen välillä.
Siilolähtöisestä
ajattelusta kannattaisi pyrkiä pois: Suomessa ajatellaan liian usein, että
on valtio, on jatkossa maakunta, ja on kunta – kaikki
omissa poteroissaan.
– Mitä
kaikkea niiden yhdyspinnoissa pystyttäisiinkään tekemään jatkossa
yhdessä? Myös digiaika pitäisi nähdä mahdollisuutena yhteistyölle.
Moni kunta
kamppailee tilanteessa, jossa nuorten määrä vähenee ja vanhusten
kasvaa. Tämä kannattaa huomioida etenkin kuntien investoinneissa,
joissa puhutaan useiden kymmenien vuosien vaikutusajasta.
– Tilojen monikäyttöisyys on välttämätöntä tuollaisissa kunnissa. Pitää miettiä, mitä kannattaa rakentaa mihinkin.
Pitkäniemen mietteitä kuntien näkymistä voit kuunnellaHuomisen talous -podcastissa:
