Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Elpyminen ylitti odotukset, osa-aikatyöt pönkittävät työllisyyslukuja – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Kotimainen kysyntä on elpynyt rivakasti maaliskuun sulkutilan jälkeen, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Kuntarahoituksen vuoden kolmannessa suhdanne-ennusteessa. Pandemiaa edeltänyt bkt-taso saavutettiin ennakoitua nopeammin, ja myös investointirohkeus on toipunut vauhdilla.

Alkuvuoden odotettua voimakkaamman kasvuhumauksen vuoksi nostamme arviotamme vuoden 2021 bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvuperinnön siivittämänä bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.

Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.

– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu.

Osa-aikaiset työtehtävät selittävät työllisten määrän nopeaa toipumista – työtunneissa palautuminen vielä kesken

Työllisyys on ollut talousvuoden suurimpia yllättäjiä. Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.

– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.

Talouden nopea toipuminen on luonut työmarkkinoille merkittäviä pullonkauloja: monilla aloilla akuutti työvoimapula rajoittaa jo tuotannon kasvua.

– Osittain kyse on osaamisvajeesta. Pandemian aikana hävinneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta hieman erilaisia työpaikkoja. Samalla osaamisvaatimukset muuttuvat, Vesala kertoo.

Talouden uudistuminen voi vauhdittaa alueiden eriytymistä

Kartta: Avoimien työpaikkojen määrä maakunnittain, 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kuukausitilasto.

Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja. Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.

– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.

Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.

– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.

Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää

Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa toimitusjohtajamme Esa Kallio.

– Väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle.

Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.

– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.


Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2021Lataa


Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusTalous

Koronvahvistusten postittaminen päättyy

Kuntarahoitus luopuu 1.10.2021 alkaen korkovahvistusten lähettämisestä lainoissa, joissa korko on sidottu lyhyeen viitekorkoon (euribor-korot sekä Kuntarahoituksen 3, 6 ja 12 kk:n viitekorot).

Koron vahvistuttua uudelle lyhelle korkojaksolle on arvo tarkistettavissa Digitaalisen palvelun kautta, tästä mahdollisuudesta saat lisätietoa asiakkuustiimiltäsi.

Pitkään viitekorkoon (swap-korko) tai kiinteään korkoon sidotuista lainoista lähetämme korkovahvistuksen entiseen tapaan lainan noston sekä korontarkistuspäivän yhteydessä.

Kuntarahoitus

Digitaalisuus muuttaa myös finanssialan – tekoäly täydentää, vaan ei korvaa ihmistä

Tietotyötä ovat aikojen saatossa muokanneet nousevat ja kehittyvät teknologiat. Tietokoneiden, sähköpostin ja internetin saapuminen toimistoihin muutti maailmaa 90-luvulla; 2020- ja 2030-luvuilla suuria mullistuksia odotetaan roboteilta, tekoälyltä ja lohkoketjuilta.

Huomispäivän teknologiat

Kun joku mainitsee robotit, ajattelemme usein teollisia valmistuslinjoja. Robotiikka muuttaa kuitenkin myös talousalan ammattilaisten työtä. Ohjelmistorobotit (Robotic Process Automation) tulevat korvaamaan ihmisten työpanoksen monissa toisteisissa tehtävissä. Finanssialalla tämä tarkoittaa esimerkiksi numeroiden käsittelyä ja syöttöä, joka ei vaadi luovaa ajatustyötä. Asiantuntijalle jää aikaa vierailla kunnissa, tutustua suunniteltuihin hankkeisiin ja keskustella paikallispäättäjien kanssa rahoitustarpeista; robotti naputtaa sillä aikaa markkinalukuja Exceleistä tietokantaan ja kokoaa niistä dataesityksen.

Robotit suoriutuvat kuitenkin vain kapeasti määritellyistä tehtävistä. Ne eivät opi tai ideoi uutta. Tekoäly (AI eli artificial intelligence) sen sijaan pystyy tähän. AI-teknologia ei yllä ihmismäiseen luovuuteen, mutta se kykenee käsittelemään suuria määriä dataa ja arvioimaan niitä useiden markkinatrendien rinnalla yhtä aikaa. Vastaavaan ei ahkerinkaan ihmisanalyytikko pysty, ainakaan samalla teholla ja nopeudella. Tekoäly myös oppii ihmisiltä: se seuraa käyttäjiensä toimintahistoriaa ja alkaa ennakoida, mitä nämä tarvitsevat seuraavaksi.

Jo yli puolet pankeista on ilmoittanut, että merkittävät tekoälysatsaukset kuuluvat niiden tuleviin suunnitelmiin. Finanssitoimijoille AI voi tarjota edistyneempiä tapoja tunnistaa luottoriskejä, ennustaa markkinoiden kehityskulkuja ja kohdentaa palveluitaan paremmin.

Tulevaisuudessa tekoäly saattaa kartoittaa kunnan edellisen vuosikymmenen tilinpäätökset, infran korjaus- ja laajennushistorian, uudet globaalit teknologiatrendit, ja ehdottaa panostusta uusiutuvaan energiaan seuraavalla tilikaudella. Kunnan etelärajalla sijaitseva sähkölaitos kaipaakin jo uusimista ja vaalitulokset eri maissa enteilevät, että tuulivoima tulee saamaan lähivuosina EU-tukea, AI-raportti kenties vinkkaa.

Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat myös nostattaneet aaltoja talousosaajien parissa viime vuosina. Olipa kryptoista mitä mieltä vain, on kiistatonta, että eri toimijat joutuvat jo pitämään niitä vähintäänkin silmällä. Monet digiosaajat ovat innostuneet vielä bitcoinia enemmän sen mahdollistavasta teknologiasta: lohkoketjuista. Lohkoketju voi tehdä jo lähivuosina mm. digitaalisesta tunnistautumisesta ja maksuprosesseista nopeampia ja turvallisempia. Liiketoiminnassa ja rahoituksessa tämä alkaa näkyä entistä nopeammin tehtävinä päätöksinä esimerkiksi asiakkaan luottoluokituksesta.

Ilmoitus Amazonilta: lainapäätöksesi on saapunut

Monet digitalisaation suuryritykset ovat kääntäneet katseensa kohti finanssialaa ja sen mahdollisuuksia. GAFA-yritykset (Google, Amazon, Facebook ja Apple) ovat jo rakentaneet omia maksupalveluitaan.

GAFA:n voima on niiden valtavassa dataosaamisessa ja asiakasymmärryksessä. Yhtiöiden liiketoiminta rakentuu sen varaan, että ne tietävät mikä saa asiakkaat pysymään niiden rakentamilla alustoilla. Jos maksaminen Apple Pay:lla on helpompaa kuin Mastercardin käyttö ja lainapäätöksen saa nopeammin Amazonilta kuin omasta pankista, moni kuluttaja voi siirtyä sujuvamman käyttökokemuksen pariin.

GAFA-jättien fokus on vielä kuluttaja-asiakkaissa, mutta niiden vaikutus myös muihin finanssialan sektoreihin voi lähivuosina kasvaa. Digitaalista maailmaa ymmärtävien osaajien arvo talousalan organisaatioissa nousee kiihtyvällä tahdilla. Perinteisten pankkien on myös panostettava tähän, jotteivat uudet kilpailijat pääse kirimään vauhdilla rinnalle ja ohi.

Ihmisyys korostuu myös algoritmien maailmassa

Digitalisaatio on jo kovassa vauhdissa. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja alan toimijat löytävät niille uusia käyttökohteita. Uuteen sopeutuminen ja joiltain osin myös uuden opettelu tulee olemaan edellytys myös rahoitusta hakeville organisaatioille.

Silti on hyvä muistaa, että digitalisaatiota toteuttavat ja sen suuret päätökset tekevät lopulta kuitenkin ihmiset. Siksi myös talouden ja rahoituksen parissa ihmistaidot tulevat korostumaan digikykyjen rinnalla. Nopeassa muutoksessa tarvitaan ammattilaisia, jotka kykenevät ajattelemaan joustavasti, työskentelemään monialaisissa tiimeissä, ja oppimaan toisiltaan.

Finanssipalveluja käyttävät asiakkaat ovat jatkossakin lihaa ja verta, vaikka tekoäly voikin seurata ja antaa vinkkejä taustalla. Siksi ala tarvitsee algoritmien ja konelogiikan rinnalle myös ihmisistä kiinnostunutta näkökulmaa ja heihin keskittyvää pohdintaa.

Samuel Sainio
Kirjoittaja on vastavalmistunut tradenomi, pääaineena projektijohtaminen. Opinnoissaan Sainio on ollut mukana useissa digitalisaation vaikutusta eri toimialoille tutkivissa projekteissa. Hänellä on työkokemusta rahoitusalalta ja taloushallinnosta, konsultoinnista sekä tapahtumakoordinoinnista, markkinoinnista ja viestinnästä. Kuntarahoituksella Sainio työskentelee asiakasneuvojana digitaalisissa palveluissa.

Näkökulmat

Vuoden toinen viitelaina Yhdysvaltain dollareissa rikkoi ennätyksiä

Transaktio mandatoitiin maanantaina 25. elokuuta ja sen hinnoittelua tiukennettiin heti merkintäkirjojen auettua seuraavana aamuna. Valtava sijoittajakysyntä johti lopulta ennätyksellisen korkeaan 3,4 miljardin Yhdysvaltain dollarin merkintäkirjaan ja tiukkaan hinnoitteluun. Lopullinen hinta lukittiin +2 korkopisteeseen (Mid swaps +2bps). Viitelaina on kaikkien aikojen ylimerkityin ja tiukimmin hinnoiteltu viitelainamme Yhdysvaltain dollareissa.

– Pystyimme reagoimaan nopeasti meille suotuisiin markkinaolosuhteisiin, mikä takasi huikean menestyksen, kertoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Sijoittajia merkintäkirjaan osallistui yli 80. Jopa 90 prosenttia merkintäkirjasta allokoitui keskuspankeille ja muille instituutionaisille sijoittajille sekä pankeille. Maantieteellisesti suurin osa allokoitui Eurooppaan (53 %).

Tämän liikkeeseenlaskun jälkeen olemme saavuttaneet 75 prosenttia tämän vuoden 10-11 miljardin euron varainhankinnan tavoitteestamme.

Transaktion tiedot

Issuer:Municipality Finance Plc (“MuniFin”)
Ratings:Aa1 / AA+ (both Stable) by Moody’s / S&P
Format:RegS/144A
Coupon:% Fixed S/A, 30/360
Size:USD 1 billion
Pricing Date:25th August 2021
Payment Date:2nd September 2021 (T+5)
Maturity Date:2nd September 2026
Coupon:0.875%, semi-annual
Reoffer Spread:MS + 2 bps | CT5 + 11.31 bps
Joint BookrunnersCiti / J.P. Morgan / Nomura / RBC Capital Markets

Lisätietoja

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat ja vastuullisuus, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, yksikönjohtaja, varainhankinta ja vastuullisuus, puh. 09 6803 5634

KuntarahoitusVarainhankinta

Sotkamo painaa kaasua

Vuokatti Areenalla piti järjestää helmikuussa 2021 Euroopan nuorten talviolympialaiset. Kisat siirtyivät maaliskuulle 2022, mutta odotukset Vuokatissa ovat korkealla.

– Areenassa on jääkiekkokaukalot sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella. Molemmat kaukalot ovat joustokaukaloita eli ne sopivat turvallisuusluokitukseltaan sekä Liigan että kansainvälisiin peleihin. Puitteet ovat kaikin puolin huippuluokkaa ja odotammekin jääkiekkoilijoita harjoittelemaan Vuokattiin, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen hehkuttaa.


Kaksi jääkiekkoilijaa luistelee kameraa kohti Vuokatti Areenan jäällä.
Vuokatti Areenassa on jääkiekkokaukalo sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella.


Teemu Selänteen jääkiekkoleiri järjestettiin uudessa Vuokatti Areenassa kesäkuussa 2021.

– Leiri onnistui hienosti! Jatkossa tapahtuman merkitys varmasti korostuu entisestään, kun puitteet ovat nyt erinomaiset, Kilpeläinen jatkaa.

Uudessa Areenassa on huippuolosuhteet myös kaukalopikaluistelun eli erityisesti Aasiassa suositun short track -luistelun harrastamiseen. Lisäksi tiloista löytyy kuntosali ja ravintola.

Energiatehokkuus luo kannattavuutta

Vuokatti Areena muodostaa yhdessä Vuokattihallin ja vasta remontoidun uimahallin kanssa kokonaisuuden, jonka lyhyitä välimatkoja nuorienkin urheilijoiden on turvallista liikkua. Rakennusten läheinen sijainti tuo synergiaa myös energiatalouteen.

– Jäähallikokonaisuus tuottaa paljon lauhde-energiaa, jota voidaan hyödyntää uimahallin veden lämmittämiseen aina, kun sitä ei tarvita Areena-kiinteistön lämmitykseen. Kokonaisuus on äärimäisen energiatehokas. Areena-kiinteistö voi päästä jopa nollaenergiatasoon, Sotkamon kunnan tekninen johtaja Harri Helenius iloitsee.


Vuokatti Areenan uimahalli.
Uimahallin veden lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa.


Energiaratkaisuun on haettu mallia vastaavista Suomessa toteutetuista kohteista. Perusenergiaratkaisu on kaukolämpö, maalämpökaivoja ei pohjavesialueelle voi porata.

– Kannattavuudesta iso osa muodostuu energiatehokkuudesta. Asiaa on ajateltu myös rakennuksen värejä suunniteltaessa, Helenius kertoo.

Vuokatti Areenan ja vanhan Vuokattihallin yhdistelmällä Sotkamoon tavoitellaan myös isoja, yli 1 000 hengen tapahtumia, kokouksia ja konsertteja.

– Tällaisia varauksia oli jo kalenterissa, mutta koronan takia ne peruuntuivat. Uskon, että varauskalenteri alkaa täyttyä, kun korona hellittää otettaan, Kilpeläinen sanoo.

Tyhjillään Vuokatti ei korona-aikanakaan ole ollut. Sotkamossa oli vuoden 2021 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Suomen toiseksi eniten yöpymisiä, yli 360 000. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli Vuokatin alueella samalla jaksolla yli kymmenen tuhatta.

– Vuokatissa järjestettiin viime talvena nuorten MM-hiihdot ja paraurheilijoiden maailmancupin kilpailut koronaturvallisesti. Kisoja varten tänne luotiin urheilukupla tiukkoine testausmenettelyineen, Kilpeläinen iloitsee.

Uudenlaista yhteistyötä ja alueellista vaikuttavuutta

Kuntalaiset ovat ottaneet Areenan positiivisesti vastaan. Paikalliset jalkapallo- ja jääkiekkoseura yhdistyivät Areenan innoittamana ja lähtivät toimijoiksi Vuokatti Sportiin. Uusi seura on löytänyt yhteistyömahdollisuuksia Vuokatti Areenan operaattorin kanssa.

Areenan toimintamalli on kunnalle täysin uusi. Hanke oli ensimmäisen kerran keskusteluissa jo vuonna 2005, vaihtoehtoja alettiin miettiä vakavammin vuonna 2015. Mutkien kautta kunta päätyi toteuttamaan investoinnin leasing-rahoituksella ja vuokraamaan tilat eteenpäin areenaa operoivalle yhtiölle. Energiatehokkuuden asioista hankkeelle myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Areenan yhteistyömallia haettiin jonkun aikaa. Perustimme jo kiinteistöyhtiönkin, mutta yhtiö ei olisi ollut rahoituksen kannalta järkevä toteutustapa. Hankkeessa on mukana yksityisen sektorin toimijoita, vuokralaisina ovat muun muassa Vuokatin urheiluopisto ja Osuuskauppa Maakunta. Vaikka kunta on rakennuttaja sen ei tarvitse olla toiminnan pyörittäjä. Tämä on meille kustannustehokas malli, kumppanuuksilla saadaan lisää vaikuttavuutta. Toteutusvaihtoehtoja kannattaa vertailla ja uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia etsiä, Kilpeläinen kannustaa.

Kattavista liikuntamahdollisuuksista hyötyvät myös kuntalaiset. Areena ja Vuokattihalli ovat kunnan toimintojen käytössä arkisin klo 15.30 asti.

– Paikallisilla on käytössään uuden areenan kuntosalin ja jäiden lisäksi esimerkiksi poikkeuksellisen laaja latuverkosto, jota pidetään huippu-urheilijoiden ja matkailijoiden vuoksi myös erinomaisessa kunnossa. Jos Areenan urheilupaikat olisi rakennettu pelkästään kuntalaisten käyttöön, olisi hanke ollut kokoluokaltaan huomattavasti pienempi, Kilpeläinen jatkaa.


Etualalla tummahiuksinen nainen kuntosalilla, takana kuntosalilaitteita.
Moderni kuntosali on myös Sotkamon asukkaiden käytössä.


Maakunnan ykkösvetonaula

Sotkamo tavoittelee kattavalla lajivalikoimalla alueellista vaikuttavuutta, lisää urheilijoita, matkailijoita ja mökkiläisiä. Asema kävijöiden kartalla pyritään pitämään korkealla laajentamalla aktiviteettien tarjontaa päämäärätietoisesti.

– Sotkamo hallinnoi Kainuun moottorikelkkailuhanketta, veneilijöille on suunnitteilla tankkauslaituri. Maastopyöräilybuumiin vastaamme uusilla reiteillä. Senioreille on kaavailtu senioripuistoa ja liikuntapaikkaselvityksellä haetaan ulkopuolista näkemystä alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Lähivuosina toteutetaan myös skeittipuisto, Helenius luettelee.

Liikuntamahdollisuuksien lisäksi myös koulutukseen, sivistykseen ja hyvinvointiin investoidaan.

– Toteutamme seuraavan 3–5 vuoden aikana investointeja noin 35 miljoonalla eurolla. Tulossa on uusi yläkoulu, kirjaston ja lukion yhdistelmä sekä sotekeskus. Kunnallistekniikkaa rakennetaan lähivuosina runsaasti, Kilpeläinen jatkaa.

Myös yksityiset toimijat investoivat Sotkamoon. Hollywood-tason elokuvastudion ja studiokylän rakentamista varten on tonttikaupat tehty ja urakka on käynnistymässä, urheiluopistolle on suunnitteilla uusi kisakeskus ja rinnealueita kehitetään. Lista on jo nyt suorastaan hengästyttävä, eivätkä miehet edes suostu paljastamaan kaikkia kaavailuja.

– Suunnitteilla on muitakin hankkeita, mutta niistä kuullaan lisää tuonnempana. Mikäli kaikki menee hyvin, Sotkamossa tapahtuu tulevien vuosien aikana tosi paljon. Tuoreita avauksia tullaan näkemään myös aivan uusilla sektoreilla, Kilpeläinen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vuokatti Areena

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kuntarahoitus muuttaa lainojen koronmääritystavaksi kokonaiskoron nollalattian – uusi malli tuo merkittävän edun velkakirjalaina-asiakkaillemme

Tällä hetkellä yleisenä markkinakäytäntönä ja myös Kuntarahoituksen myöntämissä lainoissa noudatetaan viitekoron nollalattiaa, jossa lainojen viitekorko on vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen),jolloin laina-asiakkaalta on aina veloitettu vähintään viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Tämän vuoksi asiakkaamme eivät ole aiemmin saaneet suoraa hyötyä mahdollisen negatiivisen viitekoron ja nollan välisestä erosta, mutta nyt tilanne muuttuu.

Kuntarahoitus on tehnyt päätöksen velkakirjaluottojen osalta kokonaiskoron nollalattiaan siirtymisestä. Tällöin negatiivisen korkoympäristön korkohyöty siirretään aiempaa laajemmin laina-asiakkaiden eduksi.

Eli jatkossa mahdollinen negatiivisen viitekoron noteeraus huomioidaan kokonaiskoron laskennassa negatiivisesta arvostaan, mutta kuitenkin siten, että luoton kokonaiskorko (viitekorko + asiakasmarginaali) on aina vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen). Tämä Kuntarahoituksen päättämä muutos koskee kaikkia olemassa olevia ja uusia lyhyisiin vaihtuviin viitekorkoihin sekä pitkiin viitekorkoihin sidottuja velkakirjalainoja, ja tarkoittaa käytännössä laina-asiakkaalle alempaa kokonaiskorkoa silloin, kun viitekoron arvon noteeraus on negatiivinen.

Kuntarahoituksen kannalta muutoksen mahdollistaa kesäkuun lopussa voimaan tullut pankkien vakavaraisuussääntely ja siihen liittyen Kuntarahoituksen asema julkisena kehitysluottolaitoksena, mikä alentaa merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta. Käytännössä muutos siis mahdollistaa Kuntarahoituksen laina-asiakkaille nykyistä edullisemman rahoituksen tarjoamisen.

Uusien velkakirjalainojen osalta muutos tulee voimaan 1.10.2021 alkaen myönnettävissä luotoissa ja olemassa olevien velkakirjalainojen osalta 1.10.2021 jälkeen luottokohtaisesti aina ko. lainan seuraavan korontarkistuksen yhteydessä.

Uusi tapa määrittää lainakorko koskee kaikkia vaihtuvakorkoisia velkakirjalainoja (myös vaihtuvakorkoisia korkotukilainoja) ja kaikkia asiakkaita. Kuntarahoitus huolehtii kaikkien vanhojen velkakirjaluottojen korkoehdon konvertoinnin kokonaiskoron nollalattialle, jolloin asiakas saa hyödyn mahdollisimman laajasti kaikkiin lainoihinsa.

Asiakkaana sinun ei tarvitse tehdä mitään tähän muutokseen liittyen ja muut luottojen ehdot säilyvät ennallaan. Hoidamme Kuntarahoituksessa muutokset puolestasi ja lähetämme erikseen virallisen tiedon muuttuneesta korkoehdosta sen käyttöönoton yhteydessä. Kiinteäkorkoisiin luottoihin muutos ei vaikuta, sillä niissä negatiiviset korot on huomioitu koronmäärityksen yhteydessä jo aikaisemmin.

Esimerkki kokonaiskoron nollalattiasta vaihtuvakorkoisissa lainoissa:

Oletetaan velkakirjalainan viitekoron olevan 6 kk euribor (-0,523 % per 27.7.2021) ja Kuntarahoituksen marginaalin 0,50 %. Viitekorko tarkistetaan lainassa 6 kk välein. Aiemmin asiakas on maksanut lainasta Kuntarahoitukselle viitekoron 0 % (tällä hetkellä lainojen viitekorko vähintään 0 %) + marginaalin 0,50 % = 0,50 %. Kokonaiskoron nollalattian tullessa voimaan asiakas maksaa viitekoron -0,523 % + marginaalin 0,50 % = 0 %.

Lisätietoja kokonaiskoron nollalattiasta ja sen voimaantulosta saat omalta asiakastiimiltäsi tai yksikönjohtaja Jukka Leppäseltä, jukka.leppanen(at)kuntarahoitus.fi.

KuntarahoitusTalous

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: rahoituksen yhteys globaaleihin markkinoihin teki vaikutuksen tuoreeseen kauppatieteilijään

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Jere Rytkönen, Rovaniemeltä kotoisin oleva ja tänä vuonna 27 vuotta täyttävä kauppatieteiden maisteri. Valmistuin keväällä Oulun yliopistosta pääaineena taloustiede ja kesätyöhakemuksen kautta pääsin mukaan Kuntarahoituksen tiimiin. Aiemmin olen ehtinyt toimia OP Yrityspankissa parina kesänä luottoriskianalyytikkona.”

Millaisissa tehtävissä työskentelet Kuntarahoituksella?

”Toimin jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Nyt kesän aikana olen tuurannut monia lomailevia kollegoita, joten tehtäväpaletti on ollut varsin monipuolinen. Kesä- ja heinäkuussa pääsin mukaan tekemään kuukausittaista riskiraporttia ja vastaamaan sen kannattavuus- ja vakavaraisuusosiosta.

Peilaan tämänhetkisiä töitä tietysti jonkin verran pankkimaailmaan, koska aiempi työkokemus on sieltä. Pankkipuolella on yleisempää, että jokaisella on tarkka kehikko, jonka sisältä henkilön tehtävät löytyvät. Kuntarahoituksella olen saanut kosketusta hyvin vaihteleviin tehtäviin ja osa-alueisiin: kukin tiimissä tekee monipuolisesti erilaisia asioita.”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Riskienhallinta kiinnosti ammatillisesti: halusin päästä siinä ja datan parissa työskentelyssä pintaa syvemmälle. Lisäksi olin kiinnostunut mahdollisuuksista päästä perehtymään finanssi-instituutioiden kokonaisriskin mallintamiseen ja arvioimaan, kuinka eri hankkeiden ja kokonaisuuksien taustalla kulkevat riskit mahdollisesti voivat kehittyä. Työn parissa pääsee perehtymään moniin aiheisiin kuten markkinakäyrien kehitykseen, valuuttakurssien muutoksiin ja ulkomaan markkinoihin.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän asti?

”Vaikea nostaa esiin vain yhtä asiaa, mutta ehkä strukturoidun rahoituksen avautuminen on ollut yksi antoisimpia ja kiinnostavimpia osia tätä kesää. On ollut hienoa päästä kurkistamaan kulissien taakse ja oppia yksityiskohtaisemmin, miten Kuntarahoitus hankkii rahoitusta suomalaisia kuntia varten.

Tuntui hätkähdyttävältä huomata, että kuntien hankkeisiin kanavoituvan pääoman juuret saattavat olla monesti hyvin kaukana kotimaasta, esimerkiksi Japanin markkinoilla asti. Siinä näkee, kuinka tiiviisti Suomikin on kiinni globaalissa taloudessa ja kuinka raha virtaa maailmalta meille ja toisinpäin.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksen palveluksessa?

”Jos vertaa opiskeluaikaa ja työelämää, kauppatieteen opinnoissa ei kerry vielä paljonkaan suoraa kokemusta ja osaamista erilaisista tietojärjestelmistä. Niihin ja johdannaisiin kannattaa perehtyä itsenäisesti. Samalla tulee osoittaneeksi kiinnostusta ja aloitteellisuutta aiheeseen ja se on varmasti aina plussaa työnantajan silmissä.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Urani on toki vielä varhaisessa vaiheessa ja katselen aika ennakkoluulottomasti erilaisia juttuja; etsin sitä, mikä kiinnostaa eniten. Mutta jo nyt olen huomannut, että datan ja tiedon parissa työskentely sekä riskienhallinta kiinnostavat. Olen opiskellut taloustieteiden ohessa ohjelmointia: looginen ongelmanratkaisu ja lukujen parissa työskentely ovat itselle mukavaa ja antoisaa tekemistä. Tässä työssä olen päässyt syventymään tietokantoihin ja työskentelemään niiden kanssa. Uskon sen olevan kiinnostava suunta myös jatkon kannalta.”


Lue myös:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: haastateltava

KuntarahoitusTöihin meille

Kuntarahoituksen asiakastyytyväisyys on ennätyksellisen korkea

Alkukesästä 2021 toteutetussa kyselyssä saimme asiakkailtamme erittäin hyvää palautetta. Vastauksissa korostuivat asiakaspalvelumme laatu, erityisen tyytyväisiä oltiin henkilökohtaiseen palveluun, joka toteutuu Kuntarahoituksessa asiakaskohtaisesti nimetyissä asiakkuustiimeissä. Tiimin kautta asiakas saa tuekseen mahdollisimman laajan osaamisen sekä tutut henkilöt.

Saimme asiakkailta kiitosta lisäksi sitoutuneisuudesta, asiantuntijuudesta ja tavoitettavuudesta. Myös perinteistä suositteluhalukkuutta mittaavalla NPS-mittarilla (Net Promoter Score) arvioituna Kuntarahoitus saa poikkeuksellisen korkeita tuloksia muuhun rahoitusalaan verrattuna – seitsemän asiakasta kymmenestä kertoo, että suosittelisi Kuntarahoitusta erittäin todennäköisesti.

Olemme Kuntarahoituksessa ylpeitä näistä tuloksista, ja pyrimme jatkuvasti hiomaan palvelutasoamme entistäkin sujuvammaksi.

Kilpailukykyinen hinta ja vastuullisuus ovat asiakkaiden arvostamia vahvuuksia

Tutkimuksessa kartoitettiin myös niitä ominaisuuksia, joita asiakkaat eniten arvostavat rahoituskumppanissaan. Kärkeen sijoittuivat kilpailukykyinen hinta, vastuullisuus, asioinnin helppous sekä asiakkaiden toiminataympäristön ja tarpeiden ymmärtäminen. Hintatason koki Kuntarahoituksen vahvuudeksi 82 % vastaajista. Tätä tulee varmasti entisestään lujittamaan lokakuussa Kuntarahoituksessa voimaan tuleva kokonaiskoron nollalattia, joka tuo merkittävän edun velkakirjalaina-asiakkaillemme.

Digitaalisia palveluja toivotaan lisää

Asiakkaamme arvostavat sekä digitaalisten palveluiden helppoutta että niiden tuomaa laajempaa näkymää kunnan tai yrityksen kokonaistalouteen. Kyselyymme vastanneista 49 % näki digitaaliset palvelut Kuntarahoituksen vahvuudeksi. Halumme lisätä asiakastyytyväisyyttä tälläkin osa-alueella, ja siksi meillä on jo meneillään useita hankkeita liittyen digitaalisiin palveluluihin sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen.

Kuntarahoituksen asiakaskokemuskysely toteutettiin 19.5.-17.6.2021 sähköpostikyselynä ja puhelinhaastatteluina, ja siihen vastasi vajaat 300 kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa henkilöä. Tutkimuksen toteutti EPSI Rating Group.

Kuntarahoitus

Oppivelvollisuus laajenee – asiantuntijat kiittelevät, kunnat huolissaan käytännöstä

Suomen koulutusjärjestelmä kokee syksyllä historiallisen muutoksen, kun oppivelvollisuus laajenee ­ensi kertaa vuosikymmeniin. Elokuusta lähtien toisen asteen koulutus on peruskoulunsa päättäville nuorille pakollinen ja maksuton. Asiantuntijoiden mukaan uudistus on tarpeen, kunnissa kannetaan huolta sen kustannuksista ja rivakasta aikataulusta.

Miten uudistus näkyy isossa kuvassa ja sivistystoimen arjessa? Ähtärin kaupungin sivistystoimenjohtaja Eija Kuoppa-aho, VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen ja SOSTE:n erityisasiantuntija Aleksi Kalenius vastaavat.

Väliinputoajien joukko on kirjava

Oppivelvollisuuden laajentamisella on kolme pääasiallista tavoitetta: nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja ja edistää yhdenvertaisuutta sekä tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Vastaako uudistus sille asetettuihin tavoitteisiin? ”Kokonaisuudessaan kyllä”, sanoo VATT:n Pekkarinen.

– Esimerkiksi anglo-saksisissa maissa oppivelvollisuuden laajentaminen on selvästi lisännyt koulutusvuosia ja vähentänyt väliinputoajien määrää.

SOSTE:n Kalenius allekirjoittaa arvion.

– Koko maassa noin 15 % ikäluokasta jää perusasteen koulutuksen varaan. Uudistus näyttäisi maksavan itsensä takaisin varsin vaatimattomallakin vaikuttavuudella, mutta olisin toiveikas, että uudistuksen jälkeen perusasteen varaan jäävien osuus voisi painua alle kymmeneen prosenttiin.

Peruskoulun varaan jäävien nuorten määrä vaihtelee alueittain. Kuoppa-aho uskoo, että Ähtärissä uudistuksen vaikutus jää vähäiseksi.

– Täällä lähes koko ikäluokka hakeutuu toisen asteen koulutukseen. Vain harva jää perusasteen varaan, monena vuonna ei yksikään.

Kuoppa-aho kertoo, että koulutusputkesta putoamisen taustalla vaikuttavat usein painavat sosiaaliset ja terveydelliset syyt. Hän liputtaa uudistuksen tavoitteiden puolesta, mutta pohtii, miten hyvin se palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria.

– On myös tapauksia, joissa perusopetustakaan ei saada läpi. Siinä vaiheessa koulu on kyllä tehnyt kaikkensa. Auttaako näitä nuoria se, että heitä pusketaan koneistossa eteenpäin kaksi vuotta lisää?

VATT:n Pekkarinen muistuttaa, että Suomessa ”väliinputoajien” joukko on kirjava: ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jää paljon oppilaita, joilla koulu menee hyvin.

– Puhutaan myös yli seiskan keskiarvon oppilaista. Näissä tapauksissa on usein kyse viivästyksistä: nuori ei pääse haluamaansa kouluun, ja toisen asteen aloitus lykkääntyy. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tämä on todella huono ikä jäädä rannalle. Syrjäytymisen ja rikollisuuden riski kasvaa.

Hakuammuntaa sivistystoimen budjetissa

Valtio on sitoutunut hyvittämään kunnille oppivelvollisuuden laajentamisesta koituvat kustannukset. Arviot vaihtelevat opetus- ja kulttuuriministeriön 129 miljoonasta Kuntaliiton 147 miljoonaan euroon vuodessa. Summa on suuri, mutta kalpenee suhteessa perusopetuksen kokonaiskustannuksiin, huomauttaa SOSTE:n Kalenius.

– Se on parin prosentin luokkaa. Vuositasolla puhutaan hieman indeksikorotusta suuremmasta rahamäärästä.

Kalenius muistuttaa, että toiselle asteelle jatkavien nuorten määrää on yritetty nostaa aiemminkin – paljon kalliimmilla keinoilla.

– 90-luvulta alkaen toisen asteen aloituspaikkoja on lisätty kymmenillä tuhansilla ilman minkäänlaista vaikutusta. Yksi ammatillinen opiskelija maksaa kuitenkin kymppitonnin vuodessa.

Uudistuksen aikataulu aiheuttaa kunnissa harmaita hiuksia. Vuoden lisäaika olisi tullut tarpeeseen, sanoo Ähtärin Kuoppa-aho.

– Tieto tuli siinä vaiheessa, kun tämän vuoden talousarviota jo valmisteltiin. Kuinka paljon oppimateriaaleihin pitäisi varata rahaa? Entä ohjaukseen? Hakuammuntaahan se oli budjetin suhteen, Kuoppa-aho harmittelee.

Hallitus arvioi oppivelvollisuuden laajentamisen maksavan itsensä takaisin, kun nuorten syrjäytyminen vähenee ja työllisyys lisääntyy. Kalenius uskoo, että uudistus on yhteiskunnalle jopa laskettua parempi sijoitus.

– Arvio työllisyysvaikutuksista perustuu 2000-luvun alun dataan. Jos osaamisen kysyntä työmarkkinoilla jatkaa kasvuaan, myös uudistuksen avulla saatujen lisäopintojen merkitys työllistymiselle kasvaa ja uudistuksen työllisyysvaikutus sen mukana.

Lyhyellä aikavälillä oppivelvollisuuden laajentaminen tuo julkistalouteen lisää kustannuksia, mutta siirtää myös kuluja sektorilta toiselle. VATT:n Pekkarisen mukaan lakiuudistuksissa jumiudutaan usein fiskaaliseen keskusteluun, jolloin talouden kokonaiskuva jää taka-alalle.

– Nythän lukion oppimateriaalit ovat usein vanhempien maksettavina. Uudistuksessa vastuu siirtyy kunnille. Kansantalouden näkökulmasta kustannukset voivat jopa pienentyä, kun kunnat käyttävät neuvotteluvoimaansa.

Pekkarinen ihmettelee, ettei nykyjärjestely ole kirvoittanut enemmän eripuraa.

– Ei tällaista ole esimerkiksi markkinavetoisessa Yhdysvalloissa. High schoolin oppimateriaalit ovat ilmaisia, koska siellä opiskelu kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Tästä on keskusteltu Suomessa yllättävän vähän.

Siinä missä oppimateriaaleissa selvitään kustannusten siirtelyllä, on opinto-ohjaukseen syytä satsata lisää.

– Se on erittäin tärkeää onnistumisen kannalta. Valintamahdollisuuksien kirjo on toisella asteella niin valtava. Opintojen ohjaukseen pitää panostaa selvästi nykyistä enemmän, sen toimivuudesta ei tiedetä nytkään tarpeeksi, Pekkarinen kertoo.

Osaajia on kuitenkin rajattu määrä, muistuttaa Ähtärin Kuoppa-aho.

– Moni kunta on yrittänyt saada lisää OPO-resursseja, mutta ei heitä ole vapailla markkinoilla.

Keskeytykset seurantaan, kokemukset jakoon

Aluksi laajemman oppivelvollisuuden piirissä ovat keväällä peruskoulunsa päättäneet, pääosin vuonna 2005 syntyneet nuoret. Tästä ikäluokasta alkaen uudistus tulee voimaan asteittain ja koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria.

Mitä asioita kolmikko pitää silmällä nyt, kun uudistus astuu voimaan?

– Ensin kiinnittäisin huomiota oppilaan ohjaukseen ja siihen, miten hyvin väliinputoajat saadaan ohjattua heille oikeaan koulutukseen. Jää nähtäväksi, miten kuntien rahkeet riittävät. Moni on kuitenkin pieni toimija, Pekkarinen pohtii.

Uudistuksen jälkeen Pekkarinen muokkaisi toisen asteen koulutusta kokonaisvaltaisemmin. Hänen mukaansa työmarkkinat eivät enää tunnista vahvaa rajanvetoa lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.

– Monessa ammatissa tarvitaan sekä ammatillista osaamista että lukiokoulutusta. Näiden kahden yhdistäminen ei ehkä ole realistista mutta pitäisi miettiä, miten raja-aitoja voidaan madaltaa. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi korkeakouluissa.

Kalenius jää seuraamaan, kuinka moni toiselle asteelle jatkavista nuorista jättää opintonsa kesken.

– Olisin pidentänyt oppivelvollisuusikää suoraan 19 vuoteen, jolloin se riittäisi toisen asteen tutkintoon. Harva keskeyttänee opinnot niin lähellä valmistumista, mutta tätä on syytä pitää silmällä.

Hän pitää takertumista 18 ikävuoteen vanhentuneena ajatuksena.

– Onhan meillä paljon velvollisuuksia myös täysi-ikäisyyden jälkeen: verot on maksettava, asevelvollisuus suoritettava. Ei kansalaisvelvollisuuksilla ole ikärajaa, Kalenius muistuttaa.

Kuoppa-aho toivoo kunnilta yhteistyötä uuden edessä.

– Tämä on joka ainoassa kunnassa uusi asia, eikä kukaan oikein tiedä miten se viedään läpi. Toivon, että hyviä käytäntöjä jaetaan, kun niitä alkaa syntyä.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavat ja VATT / Veikko Somerpuro

IlmiötNäkökulmat

Globaali talous jatkaa kasvua, palaavatko korot kasvu-uralle? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 8/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_082021Lataa

Kesäkauden aikana on nähty mielenkiintoisia markkinaliikkeitä. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, mutta osakemarkkinoilla alkuvuoden vahva veto on vain jatkunut. Yhdysvalloissa pitkien korkojen lasku alkoi jo maaliskuussa, Euroopassa vasta myöhemmin keväällä. Taustalla on korkosijoittajien pelko talouskasvun ennenaikaisesta jäähtymisestä.

– Alkuvuodesta suhdanneodotukset kieltämättä vahvistuivat hieman liian nopeasti. Koronapandemiasta toipuminen on pitkä prosessi eikä palautuminen tapahdu kitkatta. Lisäksi uudet virusmuunnokset ovat voimistaneet talouden lyhyen aikavälin riskejä. Nämä riskit kohdistuvat erityisesti kehittyviin talouksiin, joissa rokotesuoja on merkittävästi teollisuusmaita heikompi. Kiinan asema globaalien toimitusketjujen solmukohtana on erityisen merkittävä ja siksi Kiinan paikallisilla epidemia-aalloilla voi olla vaikutusta koko maailmantalouteen, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii.

Kasvu jatkuu, Euroopassa jopa odotettua vahvempana

Vaikka maailmantalous on jo ohittamassa toipumisvaiheen kasvuhuippunsa, globaalin suhdanteen perustrendi on yhä hyvin myönteinen. Kasvu jatkuu laajalla rintamalla, Euroopassa jopa odotuksia vahvempana. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain bkt-luvut olivat ennakoitua vaisummat, mutta lievä pettymys selittyi pääosin varastojen supistumisella. Kotimainen kulutuskysyntä jatkoi Yhdysvalloissa voimakkaassa kasvussa.

Maailmantalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymä on myös vahvistumassa.

– Pandemia on edistänyt digitalisaatiota ja tarjonnut yrityksille mahdollisuuden etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja. Valtiot panostavat nyt julkisiin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntien perusinfraa ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä edistämään vihreää siirtymää. Keskuspankit ovat uudistaneet rahapolitiikkastrategioitaan siten, että ne tukisivat paremmin hintavakaustavoitteen toteutumista ja avaisivat mahdollisuuden korkoympäristön normalisoitumiselle, Vesala perustelee.

Maailmantalouden keskipitkän aikavälin perusviritys on siis varsin positiivinen. Toki kustannusten nousu on lisännyt stagflaation eli inflaation ja aneemisen talouskasvun yhdistelmän mahdollisuutta, mutta se on vain yksi mahdollinen skenaario, eivätkä esimerkiksi osakemarkkinat näytä tällä hetkellä olevan stagflaatiosta kovin huolissaan. Vallitseviin suhdanneolosuhteisiin nähden kesän aikana tapahtunut korkotason lasku vaikuttaa ylimitoitetulta.

– Mikäli maailmantalouden kasvunäkymä säilyy loppuvuonna likimain odotetun kaltaisena, koroissa nähtäneen käänne takaisin nousutrendille, Vesala ennakoi.

Olemme aiemmin arvioineet, että Euroopan keskuspankki saattaisi käynnistää korkotason asteittaisen normalisoinnin vuoden 2023 loppupuolella.

– Heinäkuussa julkaistun strategiauudistuksen ja sitä seuranneen rahapolitiikkaohjeistuksen perusteella tämä aikataulu vaikuttaa ehkä liian varhaiselta. Toisaalta reaalitalouden pitkän aikavälin skenaarioissa ei ole tapahtunut kovin oleellisia muutoksia, Vesala arvioi.

Suomen talouden kasvu jatkuu, työllisyysluvut jymy-yllätys

Suomen talouden tunnusluvut ovat pysyneet vahvoina.

– Ennakkotiedot vuoden toiselta neljännekseltä lupaavat sen verran voimakasta kasvua, että vuoden 2021 bkt-ennusteita saadaan luultavasti edelleen korjata ylöspäin. Teollisuudessa tilauskanta on vahvistunut erittäin hyvälle tasolle ja keskeisimmät vientimaamme näyttäisivät olevan jo vahvassa noususuhdanteessa, Vesala sanoo.

Ehkä suurimmat positiiviset yllätykset on kesän aikana nähty työmarkkinoilla. Työllisyysasteen trendi on noussut jo selvästi 72 prosentin ja työttömyysastekin on painunut alle 8 prosenttiin.

– Erityisen hämmästyttävää on ollut työvoiman voimakkaana jatkuva kasvu: työmarkkinoille aktiivisesti osallistuvia 15–74-vuotiaita henkilöitä on jopa viitisenkymmentä tuhatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yleensä taloustaantumat pikemminkin vähentävät työmarkkinoille osallistumista kuin lisäävät sitä. Osallistumisasteen nousu on toki erittäin tervetullutta, sillä monilla aloilla, varsinkin palveluissa ja rakentamisessa, kärsitään jo noususuhdanteen tässä vaiheessa työvoimapulasta, Vesala jatkaa.

TalousTapahtumat