Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Konkreettisia toimenpiteitä muovien vähentämiseen asuntorakentamisessa

Rakennusteollisuus on yksi merkittävimpiä muovin käyttäjiä ja keskimäärin muovit muodostavat noin 18 prosenttia kaikesta rakennusjätteestä. Suurin osa tästä koostuu kertakäyttöisistä pakkausmuoveista.

Projektin tavoitteena oli kuvata, miten vähämuovisuus huomioidaan rakennusteollisuudessa ja luoda ehdotus toimintatavoista, joita toteuttamalla rakennushankkeiden eri osapuolet voivat edistää vähämuovisuutta. Projekti keskittyi rakennusvaiheen vaikuttavimpiin toimenpiteisiin työmaaolosuhteissa ja siinä hyödynnettiin Premico Asuntorahasto II ja Lujatalon Vantaan Koivukylään rakentamaa 76 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon Metsäkissa-pilottikohdetta. Pilottikohteesta saadun datan ja oppien lisäksi hyödynnettiin myös laajasti rakennusalan asiantuntijoiden osaamista vähämuovisuuden nykytilan selvittämiseksi.

Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa

Lähtökohdaksi hankkeessa otettiin ympäristöministeriön muovitiekartan näkökulmat: vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa.

Pilottikohteen avulla voitiin todeta, että konkreettisia toimia vähämuovisuuden edistämiseksi työmaalla olivat lajitteluasteen asettaminen 70 prosenttiin, erilliskeräyksen järjestäminen, laaja materiaalivirtakaavio, muovien määrän seuraaminen ja dokumentointi, työntekijöiden ohjeistus ja koulutus sekä työvaihekohtainen suunnittelu kierrätys huomioiden. Näiden toimenpiteiden avulla pystyttiin nostamaan sekä lajittelu- että kierrätysastetta merkittävästi ja myös työmaan rakennusjätteen määrä vähentyi verrattuna verrokkityömaahan. Toisaalta kyseiset toimenpiteet nostivat työmaan kuljetus- ja lavavuokria, mutta samalla laskivat rakennusjätteistä aiheutuvia kustannuksia, pitäen näin kokonaiskustannukset samalla tasolla verrokkityömaan kanssa.

Pilottikohteen konkreettisten toimenpiteiden lisäksi projektissa nousi esiin myös selkeitä koko KIRA-alaa koskevia tarpeita liittyen vähämuovisuuteen ja kiertotalouteen. Kiertotalouden mallien edistämiseksi rakennusalalla tarvitaan yhteistyötä koko arvoketjussa ja näin ollen muoveja tulisi tarkastella osana vähähiilisyyden kokonaisuutta. Esimerkkeinä tästä voidaan nostaa esiin vähämuovisuuden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa, yhteistyön lisääminen materiaalivalmistajien kanssa sekä kiertotalouteen kannustaminen normiohjauksella.

Parhaat käytännöt vähämuovisuuden ja muovien kiertotalouden edistämiseen halutaan jakaa laajasti koko rakennusteollisuuden käyttöön sekä Suomessa että Pohjoismaissa, sillä niiden käyttöönotto vaatii koko arvoketjun mukana oloa.

Projektiselvitys on ladattavissa täällä.

Projekti on osa Pohjoismaista kiertotalouden LOOP ekosysteemiä, jonka tavoitteena on edistää ja toteuttaa konkreettisia kiertotalouden ratkaisuja. Jaamme parhaita projektin tuloksia ja parhaita käytäntöjä webinaarissa.

Ilmoittaudu mukaan keskiviikkona 12.5.2021 järjestettävään tapahtumaan täällä.

Lisätietoja:

Rakennushanke Metsäkissa

Muovitiekartta, Rakentamisen muovitiekartta, green deal -sopimus

Selvityshanke ja sen raportti

Kuva: Premico Consulting Oy

Vastuullisuus

Ratkaisupankista löydät nyt myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme hankkeet

Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon. Nyt palveluun on lisätty myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteet. Yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä.

Ratkaisupankin avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Sairaala Nova

Jyväskylän Kukkumäkeen rakentuva Sairaala Nova on uutta ajattelua edustava moderni ja toiminnallinen keskussairaala. Novaan keskitetään alueen 250 000 asukkaan erikoissairaanhoito ja 50 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuolto. Huippumoderni sairaala varustetaan uusimmalla sairaalalaitteistolla.

Kuvassa on havainnekuva sairaala Novasta, joka koostuu useammasta peräkkäisestä rakennuksesta.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Mainiokoti Lukkari

Mainiokoti Lukkari tarjoaa ikäihmisille kodikkaan ja turvallisen asuinympäristön, jossa juttuseura on aina lähellä. ARA-rahoitteisessa hankkeessa Lapinjärven keskustassa sijaitsevaa kohdetta laajennettiin 21 asunnon uudisrakennuksella.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Haluatko yhteiskunnallisen rahoituksen investointisi mukaan ratkaisupankkiin?

Ota yhteyttä Kuntarahoituksen viestintään sähköpostitse osoitteeseen viestinta@kuntarahoitus.fi.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutHyvinvointialueiden asiakastarinatKuntarahoitus

Uskalla Yrittää -kilpailussa palkittiin nuorten parhaat yritykset

Uskalla Yrittää –kilpailussa nuorten yritykset kilpailevat Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista. Finalistit valitaan eri puolilta Suomea alueellisissa semifinaaleissa. Company of the Year -palkinto annetaan parhaalle perus- tai toisen asteen yritykselle. Enterprise of the Year –palkinnon saa paras korkea-asteen yritys. Voittajat edustavat Suomea Liettuassa järjestettävissä EM-kisoissa. Lisäksi palkitaan vuoden pikkuyritys perusasteen kouluista.

Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio oli mukana finaalin tuomaristossa arvioimassa nuoren kekseliäitä yrityksiä.

–  Nuorten osaamisen ja taloustaitojen kehittäminen ovat Suomen tulevaisuuden osalta erittäin tärkeässä asemassa, ja siten tärkeä osa meidän yhteiskuntavastuutamme, Kontio sanoo.

Tapahtuma itsessään oli Kontion mukaan todella onnistunut.

Vuoden Pikkuyrityksen palkinnon pokkasi FiveFire Lappeenrannan Pulpin koulusta.

–  Tapahtuman tuotanto oli hoidettu laadukkaasti ja ammattimaisesti. Vaikka kyseessä oli virtuaalinen etätapahtuma, tuntui melkein kuin olisin ollut fyysisesti paikan päällä.

Perus- ja toisen asteen pääpalkinnon voitti jyväskyläläinen DiscRelease NY, joka myy ja ostaa käytettyjä frisbeegolfkiekkoja. Vuoden Pikkuyritys -palkinnon saajaksi valittiin FiveFire Lappeenrannan Pulpin koulusta. Voittoisa ja vastuullinen pikkuyritys valmistaa sytykeruusuja ja kiehisiä kierrätysmateriaalista.

–  Oli hienoa huomata, että nuorien yrittäjien sanastossa kuuluivat vastuullisuus ja ekologisuus. DiscReleasen yrityisidea perustuu vahvasti kiertotalousteemaan. Myös esimerkiksi oululainen Valoa NY valmistaa ruukkuja vastuullisesti käytetyistä pyyhkeistä ja betonista, Kontio kertoo.

Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta.

Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta. Yritys tarjoaa bikepacking-työpajoja, Skin-based hiihtoseikkailuja ja ulkokiipeilyä.

–  Tämä oli minulle ensimmäinen kerta tuomarina, ja oli kyllä hienoa nähdä, että Suomessa on näin motivoituneita ja kekseliäitä nuoria. Loistava yritysidea oli myös linnunpönttöjä rakentavalla ja asentavalla Siipisuojalla sekä rusetteja koivusta rakentavalla Puruset NY:llä. Nuoret yrittäjät olivat vakuuttavia ja seisoivat itsevarmasti innovatiivisten yritystensä takana. Heistä voisi moni aikuinenkin ottaa mallia, Kontio sanoo.

Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.

Kuvat: Nuori Yrittäjyys ry

Lue lisää nuorista yrittäjistä ja kilpailusta:

Uskalla Yrittää –kilpailussa palkittiin Suomen parhaat yritykset

Lue myös:

#Huomisentekijät-palkinto oululaistiimille – Momo’s Bubbles valloittaa aitoudellaan ja omaperäisyydellään

KuntarahoitusVastuullisuus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/21 on julkaistu: ”USA elpyy vauhdilla – myös ylikuumenemisriskejä seurattava tarkasti”

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/2021Lataa

Korona dominoi edelleen talouden kehitystä. Talousennusteita on kuitenkin nostettu tuntuvasti viime viikkoina. Merkittävin syy näkymän paranemiselle on Yhdysvaltain voimakas elvytyspolitiikka, jolla on maailmanlaajuisia positiivisia heijastusvaikutuksia.

USA:n talouden elpymisvauhti voi yltyä liiankin ripeäksi

Yhdysvallat elvyttää nyt kotimaista kulutuskysyntää niin voimakkaasti, että jopa riski talouden ylikuumenemisesta on kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki Fedillä onkin hankala tehtävä: reaalitalous voi pian tarvita kiristyvää rahapolitiikkaa, mutta liian nopea korkojen nousu olisi riski rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.

– Fedin omat makrotalouden ennusteet ja ohjeistus tulevasta rahapolitiikasta ovat kuin eri paria: kasvuennusteiden mukaan USA:n talous ylittää jo ensi vuonna kasvu-uran, jolla Yhdysvallat oli ennen pandemiaa. Toisaalta Fed ei odota ohjauskorkojen nousevan ennen vuotta 2024. Mikäli talouskasvu todella kiihtyy ennusteiden mukaisesti Fed todennäköisesti nostaa korkoja jo huomattavasti ennakoitua aiemmin, Vesala sanoo.

Korkomarkkinat ovat jo hyvän aikaa hinnoitelleet paranevaa kasvunäkymää ja piristyvää inflaatiota. Alkuvuoden nousupyrähdyksen jälkeen pitkissä koroissa on odotettavissa rauhallisempia liikkeitä. Seuraavaksi markkinoilla odotetaan, miten hyvin kasvu- ja inflaatioennusteet toteutuvat ja miten keskuspankkien rahapolitiikkaohjeistus niihin reagoi.

– Inflaatio tulee kevään aikana todennäköisesti selvästi kiihtymään sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kyse näyttäisi kuitenkin olevan väliaikaisesta ilmiöstä. Kulutuskysyntä herää pandemiahorroksesta tarjontakapasiteettia rivakammin, mikä aiheuttaa sopeutumisjaksolla hintapaineita. Myös viime vuoden heikko vertailujakso sekä energian hintojen nopea toipuminen nostavat vuositason inflaatiolukuja, Vesala summaa.

Vesalan mukaan USA:n talouden ylikuumeneminen on kuitenkin todellinen riski.

– Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisriskejä on silti seurattava tarkasti. Massiivinen elvytys saattaa lopulta vaikuttaa myös pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin, jolloin itseään ruokkiva hintojen nousudynamiikka voi käynnistyä.  

Euroopassa on eri murheet – perusongelmana tuttu noidankehä

Maltillisemmin elvyttävässä Euroopassa talouden ylikuumenemisen ja liiallisen inflaation riskit ovat huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa. Pandemian jälkeenkin Euroopan talouden perusongelma on todennäköisesti edelleen alhaisen investointiasteen, matalan tuottavuuden ja hitaan kasvun noidankehä. Tällainen taloudellinen pysähtyneisyys edellyttää vielä pitkään kasvua tukevaa politiikkaa.

Talousnäkymien kirkastumisen ansiosta myös euroalueen korko-odotukset ovat nousseet jonkin verran alkuvuoden aikana, mutta rahamarkkinakorkojen odotetaan silti pysyvän negatiivisina vuosikymmenen puolivälin paikkeille saakka.

– Mikäli Eurooppa toipuu koronataantumasta kutakuinkin ennustetusti, pitkien korkojen suhdanneluontoinen mutta maltillinen nousutrendi oletettavasti jatkuu, Vesala sanoo.

Suomen talous kasvu-uralla koronasulusta huolimatta

Poikkeusoloissa Suomi on pitänyt talouden rattaat pyörimässä kiitettävän hyvin: bkt on jatkanut kasvuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka talouden sulkutoimia jouduttiin jälleen tekemään koronapandemian vuoksi. Erityisesti teollisuudessa tuotannon ja uusien tilausten kehitys on ollut myönteinen yllätys. Jatkossa talouskasvun odotetaan entisestään kiihtyvän ulkomaankaupan piristymisen ja vilkastuvan kotimaisen kulutuskysynnän ansiosta.

– Olemme toistaiseksi välttyneet työttömyyden ja konkurssien voimakkaalta kasvulta. Koska muutamat toimialat, kuten matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala, kärsivät erilaisista rajoituksista vielä vähintäänkin kuukausia, lomautettujen määrä normalisoituu hitaasti ja konkurssiriskit pysyvät pitkään koholla, Vesala muistuttaa.

Koronakriisin jälkihoidossa riittää paljon tehtävää.

– Talouspolitiikan painopistettä on siirrettävä Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseen. Tärkeitä työllisyyttä ja osaamista parantavia uudistuksia on jo saatu aikaan, mutta nousevan huoltosuhteen vaikutusten lieventämiseksi niitä tarvitaan lisää, Vesala sanoo.

KuntarahoitusTalousTapahtumat

Esa Kallio: Kuinka monta alueliigajoukkuetta Suomi tarvitsee menestyäkseen?

Julkiseen talouteen, kunnat mukaan lukien, korona jättää pitkän varjon, vaikka viime vuonna monen kunnan talous ylsi plussalle valtion koronatukien siivittämänä. Kuntien velkataakka on ollut selkeässä kasvussa ja usean kunnan taloustilanne haastava. Suomen väestörakenne muuttuu, eikä kaupungistuminen koronan myötä kääntäne suuntaansa. Ikäluokat pienenevät hurjaa vauhtia ja jo vuonna 2026 arvioidaan peruskoulun aloittavia lapsia olevan 15 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Ilmastokriisi painaa päälle, ja samaan aikaan kunnissa etsitään keinoja elinvoiman ylläpitämiseen ja palveluiden rahoittamiseen.

Pahimmillaan kamppailu elinvoimasta voi johtaa palvelurakenteita pöhöttävään nollasummapeliin, jossa toisen hyöty on yleensä naapurin tappio. Uusia upeita kouluja rakennetaan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Pienistä lukioista saatetaan pitää kynsin hampain kiinni, vaikka nuoret joka tapauksessa lukion jälkeen karkaisivat isompiin kaupunkeihin. Tällaiset, paikallisesti toki ymmärrettävät ratkaisut, mietityttävät julkisen talouden tehokkuuden näkökulmasta jo alueellisella tasollakin. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että Suomen koululaitoksella on edessään “massiivinen ongelma”, kun lapsia ei monessa kunnassa synny edes yhden koululuokan vertaa.

Urheilussa on Suomessa mielestäni hieno järjestelmä, josta voi ammentaa mallia myös koulutukseen. Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa luodaan pohja lapsen tulevaisuudelle. Kunnat ovat ikään kuin koulutuksen kasvattajaseuroja. Niitä on ja pitääkin olla melko tiheästi ympäri maata. Tämä tärkeä tehtävä tulee jatkossakin säilymään kuntien vastuulla.

Kun kasvattajaseura on tehtävänsä hoitanut, nuoren on aika ponnistaa seuraavalle tasolle, toiselle asteelle, urheilumaailmassa alueliigaan. Alueliigajoukkueita ei ole joka paikkakunnalla, eikä edes voi tai tarvitse olla. Tämä on koulutuksessakin harkinnan paikka: mikä on se koko tai väestöpohja, jolla pystytään kouluttamaan menestyviä alueliigapelaajia? Minkä kokoisissa ja millaisissa yksiköissä on mahdollista tai järkevää tarjota kuntien yhteistyöllä sellaista toisen asteen koulutusta, jonka avulla nuorella on hyvät mahdollisuudet menestyä työelämässä tai ponnistaa haluamaansa valioliigaan?

Korkeakoulut edustavat koulumaailman valioliigaa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, suurten maiden maineikkaat yliopistot pärjäävät vertailuissa. Menestyminen vaatii kansainvälisten yhteyksien rakentamista ja huippuopiskelijoiden houkuttelemista, myös oman maan rajojen ulkopuolelta. En usko, että meillä kansakuntana on tulevaisuudessa varaa satsata nykyisenkaltaiseen korkeakouluverkostoon ja moneen tähtikorkeakouluun, vaan niissäkin tarvitaan keskittämistä ja erikoistumista.

Jo ennen kuin koronan ote kokonaan hellittää, on palattava pitkän aikavälin haasteiden pariin. Mitkä ovat niitä valintoja, joilla kunnat ja yhteiskunta ovat tulevaisuudessa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä? Mitä ovat ne asiat tai palvelut, joita nykyajan kuntalaiset arvostavat? Entisajan tarjonnasta tiukasti kiinni pitämisen sijaan voisi olla järkevää suunnata resurssit asioihin ja investointeihin, joilla saataisiin elinvoiman kannalta kestävämpiä tuloksia. Usean kunnan voimat yhdistämällä voisi koulutuksessakin saada aikaan enemmän ja laadukkaammin.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja ja jalkapallotuomari

IlmiötNäkökulmat

Rahoitusta vihreille edelläkävijöille

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Vihreällä rahoituksella rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita kestävästä rakentamisesta joukkoliikenteeseen – vesi- ja jätevesihuollosta ympäristönhoitoon.

Videolla Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Saara Vauramo, VAV Yhtymän toimitusjohtaja Teija Ojankoski, Tampereen kaupungin rahoituspäällikkö Janne Salonen ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala esittelevät vihreän rahoituksen hankkeita ja kuntien ja kaupunkien kunnianhimoista ilmastotyötä.

Katso video!



Lue lisää Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Ei toista samanlaista päivää — finanssialalla varmaa on vain muutos

Krista Peltomäki tuli Kuntarahoitukselle nelisen vuotta sitten rahoituspalvelun rahoitusneuvojaksi. Yrityksessä tapahtuneet monet muutokset ja kasvu sattuivat Peltomäen aloittamisajankohtaan. Pitkän uran rahoitusalalla tehneelle Peltomäelle uudistukset olivat kuitenkin ennestään tuttuja, olihan hän aloittanut työuransa 90-luvun pankkikriisin ja laman aikoihin. Kuntarahoituksella käänteet sen sijaan ovat olleet pääosin positiivisia.

– Alan myllerrykset ovat opettaneet ymmärtämään, että mikään ei ole varmaa ja vain muutos on pysyvää. Ensimmäiset kuusi vuotta pankkialalla työskentelin kuudessa eri pankissa, joten kokemusta on kaikenlaisista muutoksista. Ympäristö muuttuu myös jatkuvasti lakimaailmasta asiakaskenttään. Kuntarahoituksellakaan en tunne itseäni täysin valmiiksi, vaan joka viikko tulee uusia asioita opittavaksi, Peltomäki toteaa.

Etätöissä on nyt oltu vuosi, ja kaipuu toimistolle on kova.

– Työkavereita on ikävä, ja sitä yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä toimistolla. Tehokkaissa videopalavereissa ei ylimääräistä jutustelua käydä, Peltomäki harmittelee.

– Toivottavasti pääsemme pian palaamaan takaisin normaaliin toimistoarkeen, nyt kotona työskennellessä työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät helpommin ja töitä tulee tehtyä usein myös iltaisin.

Merkityksellistä ja arvokasta työtä

Peltomäki työskentelee Kuntarahoituksen leasingrahoituspalvelun asiantuntijana nelihenkisessä tiimissä. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä talon sisällä muun muassa asiakkuuspäälliköiden sekä lakiosaston kanssa. Työhön kuuluu leasingrahoitustuotteen elinkaarenhallintaa, asiakkaiden neuvontaa ja palvelua, leasingsopimusten valmistelua sekä laadintaa ja projekteihin osallistumista. Asiakkaina on Suomen laaja kuntasektori ja sen lisäksi yhteyttä pidetään esimerkiksi urakoitsijoihin, tavarantoimittajiin, verohallintoon ja maanmittauslaitokseen. Peltomäen työhön kuuluukin paljon kontaktointia eri suuntiin.

– Meillä on huippumukavat asiakkaat! Pääsen kohtaamaan paljon erilaisia ihmisiä, neuvomaan ja ratkaisemaan ongelmia. Leasing-tiimissämme valmistelemme sopimusdokumentit ja yhdessä lakiosaston kanssa viimeistelemme ne kuntoon. Kun sopimukset on allekirjoitettu, pääsemme käynnistämään itse hankkeita. On mahtavaa seurata läheltä esimerkiksi turvallisen ja terveellisen päiväkodin rakentumista.

Viime aikoina Peltomäkeä on sykähdyttänyt Kalajoen Merenojan koulukeskuksen valmistuminen. Se on vihreän rahoituksen kohde, ja ensimmäinen Suomessa Joutsenmerkin saanut peruskoulu, mikä on huomioitu myös valtakunnallisesti.

– On hienoa olla mukana mahdollistamassa tällaisia tärkeitä hankkeita. Nämä vastuulliset, arvokkaat ja merkitykselliset kohteet ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Jaan Kuntarahoituksen arvomaailman ja olen hyvin ylpeä työnantajastani, Peltomäki kehuu.

– Usein asiakkaan kanssa mietitään ensin, mikä on hänen lähtökohdistaan ja näkökulmastaan hyödyllistä ja järkevää. Pyrimme yhteistyössä löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Yhdessä onnistuminen on tätä päivää.


KRISTA PELTOMÄKI
– Kuntarahoituksessa vuodesta 2017
– Finanssialalla jo 30 vuotta
– Asuu Espoossa, perheeseen kuuluvat mies ja aikuiset lapset
– Harrastaa liikuntaa eri muodoissa


Lue myös:


Teksti: Elisa Korhonen
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Siirtokelpoinen koulu on vastaus epävarmoihin ennusteisiin

Monen kunnan kouluverkko kaipaa päivitystä, mutta uudistustarve osuu poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Väki vanhenee, mutta syntyvyys on kääntynyt pieneen nousuun. Kaupungit kasvavat, mutta korona horjuttaa niiden vetovoimaa.

Kun vanha koulu on tiensä päässä, tilalle tarvitaan usein uusi. Mutta riittääkö siihen enää oppilaita kymmenen vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen?

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, voi siihen silti varautua – ja minimoida riskejä. Kaikkien rakennusten ei nimittäin tarvitse olla pysyviä.

Pitkässä juoksussa ennuste-erot kertautuvat

Porvoon kaupunki rakentaa kolme uutta koulua Jokilaaksoon, Sannaiseen ja Ilolaan. Erityisen rakennuksista tekee niiden siirtokelpoisuus sekä rahoitus- ja sopimusjärjestelyt: kaupungilla on kouluista myyntioptio, eli se voi halutessaan myydä rakennukset takaisin urakoitsijalle.

Järjestely takaa oppilaille laadukkaat opetustilat ja antaa kaupungille pelivaraa epävarmojen ja osin ristiriitaisten väestöennusteiden edessä.

– Lasten määrä tulee todennäköisesti vähenemään, mutta kuinka paljon ja millä alueilla? Esimerkiksi MDI:n ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin Tilastokeskuksen, kertoo Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Rainion siteeraamista julkaisuista molemmat povaavat Porvoon lapsimäärän vähenemistä, mutta eri tahtiin. Pitkässä juoksussa pienet erot kertautuvat merkittävästi.

– Sitäkään emme tiedä, miten korona vaikuttaa ennusteisiin. Muutaman vuoden kehityksen pystyy näkemään kohtuullisen järkevästi, mutta esimerkiksi 2030-lukua on jo todella vaikea ennakoida.

Kaikki kolme kouluhanketta on rahoitettu Kuntarahoituksen leasing-rahoituksella. Sopimuskokonaisuuteen on kirjattu takaisinostovelvoite, jonka mukaan urakoitsija sitoutuu ostamaan kohteen sen jäännösarvon hinnalla joko kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua – mikäli kaupunki näin haluaa. Kaupunki voi myös pitää koulut itsellään tai myydä ne ulkopuoliselle taholle.

Järjestely antaa Porvoolle mahdollisuuden reagoida lapsimäärän muutoksiin.

– Jos lapsia on riittävästi, näille kouluille on tulevaisuudessakin tarvetta. Jos taas lapsimäärät alenevat ja tilat käyvät tarpeettomiksi, niistä päästään helposti eroon. Juoksevat kulut loppuvat kuin seinään, Rainio jatkaa.


Havainnekuva Porvoon Jokilaakson uudesta siirtokelpoisesta koulusta. Kaksikerroksinen, harmaa koulurakennus, jonka katolla on aurinkopaneeleja. Etualalla leikkiviä lapsia asfaltoidulla pihalla, ympärillä puita ja peltomaisemaa.
Arkkitehtitoimiston havainnekuva Porvoon Jokilaakson siirtokelpoisesta koulusta. Jokilaakson koulu kuuluu A-energialuokkaan, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella.


Parakkikouluista on tultu pitkälle

Miten koulujen siirtokelpoisuus sitten näkyy rakennuksissa ja koululaisten arjessa? Siirtokelpoisten rakennusten juuret ovat parakkikouluissa, joihin ne vielä tänäkin päivänä välillä rinnastetaan. Toisin kuin väliaikainen parakki, siirtokelpoinen koulu on kuitenkin varta vasten käyttötarkoitukseensa suunniteltu. Porvoossa rima pidetään korkealla.

– Käytettävyyden kannalta ne ovat ihan normaaleja, ei niitä erota ulkoa tai sisältäpäin pysyvistä rakennuksista. Kilpailutusvaiheessa halvimmat vaihtoehdot eivät täyttäneet kaupungin laatukriteerejä. Esimerkiksi huonekorkeuden vaatimus oli niin iso, ettei ”bulkkitavara” siihen yltänyt, Rainio kertoo.

Ympäristöasioistakaan ei ole tingitty. Koulujen suunnittelussa panostetaan energiatehokkuuteen, ja A-energialuokkaan kuuluva Jokilaakson koulu täytti Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit. Tämä on siirtokelpoiselle rakennukselle harvinaista.

– Kaupungin linjaus on, että pyritään mahdollisimman vihreään rakentamiseen. Ei tästä lipsuta, vaikka kyseessä onkin siirtokelpoiset kohteet.



Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Ilolan siirtokelpoisen koulun julkisivusta. Kuvassa yksikerroksinen, vaalea ja harjakattoinen koulurakennus, jossa koko kerroksen korkuiset ikkunat. Etualalla nurmea, taustalla puita.
Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Sannaisen siirtokelpoisen koulun sisätiloista. Kuvassa käytävä, jonka varrella vaaleita naulakkoja, taustalla pöytiä ja tuoleja.
Ero siirtokelpoisten ja pysyvien rakennusten välillä kapenee vuosi vuodelta. Yllä arkkitehtitoimiston tarjousvaiheen näkemys Ilolan koulun julkisivusta, alla havainnekuva sisätiloista Sannaisen koulussa.


Huokea hintalappu houkuttaa

Entä näkyykö siirtokelpoisuus koulujen hinnassa? Yllättävän vähän, sanoo rahoitusjohtaja Rainio.

– Aluksi pohdittiin rakennusten vuokraamista, mutta se oli selvästi tyyriimpää. Leasing-rahoituksella tämä tuli vain hieman taseeseen rakentamista kalliimmaksi. 

Kustannustehokasta siirtokelpoisten koulujen rakentamisesta tekee rakennusten lyhyt kuoletusaika ensimmäisinä käyttövuosina. Kymmenessä vuodessa koulurakennuksista kuoletetaan 80 prosenttia, viidessätoista vuodessa 98. Jos kaupunki käyttää myyntioptionsa, urakoitsija saa rakennuksen takaisin verrattain edullisesti. Jos taas kaupunki haluaa 10 tai 15 vuoden jälkeen pitää koulut itsellään, kustannus on huokea.

– Kaupungille jousto ja mahdollisuus päästä eroon juoksevista kuluista on isompi juttu kuin pitkä kuoletusaika, Rainio selittää.

Leasing-rahoituksessa yhdistyvät omaan taseeseen rakentamisen edullisuus ja vuokramallin jousto.

– Molempien parhaat puolet, Rainio tiivistää.

Ei sokeaa uskoa, vaan aitoa varautumista

Porvoon Jokilaaksossa siirtokelpoisen koulun rakennustyöt ovat jo käynnissä, Sannaisessa ja Ilolassa työt on määrä aloittaa pian. Kaikki kolme koulua valmistuvat alkusyksystä.

Tässä laajuudessa Porvoo ei ole aiemmin siirtokelpoisia hankkeita toteuttanut, mutta Jokilaakson, Sannaisen ja Ilolan koulut tuskin jäävät viimeisiksi. Pitkään Kuntaliitossa työskennellyt Rainio on pistänyt merkille, että väestöennusteet painavat kuntien ja kaupunkien vaakakupeissa vuosi vuodelta enemmän.

– Keskusteluun on tullut sellainen tietty realismi mukaan. Moni päättäjä haluaa tietysti uskoa oman kunnan vetovoimaan, mutta jos koko maan tasolla väki vähenee, niin pakkohan sen on jossain näkyä.

Rainio toivoo, että kuntapäättäjät ympäri Suomen katsoisivat asioita vaalikautta pidemmällä tähtäimellä. Optimismi on hyvästä, mutta se ei saisi tulla tulevaisuuteen varautumisen kustannuksella.

– Totta kai kaikki toivovat kunnan elinvoiman kasvua, mutta tarvitaan myös strategia siitä, miten kunta skaalautuu alaspäin. Ei se ole kurjuutta kaikille, vaan kyllä pienenevissä kunnissakin voidaan elää hyvää elämää.

Siirtokelpoiset koulut tarjoavat kunnille mahdollisuuden varautua eri tilanteisiin – etenkin alueilla, joissa väestönkehitys on aidosti epävarmaa. Myyntioption ansiosta kristallipalloa ei tarvita investointivaiheessa vaan päätökset voidaan tehdä myöhemmin, kun näkymä selkenee.

– Kunhan joku sitten kymmenen vuoden päästä muistaa, että tällainen optio on olemassa, Rainio keventää.


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavan kuva: Porvoon kaupunki
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy

Kuntien asiakastarinatLeasing

Kuntarahoitukselle Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina –palkinto

Palkinnon myöntäjä Environmental Finance on vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu, joka palkitsee markkinoiden parhaat toimijat vuosittain yhteistyössä vastuullisen sijoittamisen asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän kanssa.

– On suuri kunnia vastaanottaa tämä pääomamarkkinoilla arvostettu palkinto, joka on osoitus pitkäjänteistä sitoutumisestamme vastuullisuuteen. Laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkovelkakirjalainoja haluamme osaltamme edistää Suomen ilmastotavoitteita, joiden saavuttamisessa suomalaisella kuntakentällä on erittäin merkittävä rooli, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut 500 miljoonan 10-vuotinen vihreä joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen 6.10.2020 ja se ylimerkittiin nopeasti lähes seitsemänkertaisesti. Merkintäkirja paisui lopulta 3,4 miljardiin euroon. Ennätykselliset 55 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Tällä hetkellä Kuntarahoitus on laskenut liikkeelle noin kahden miljardin euron edestä vihreitä joukkovelkakirjalainoja.

Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet aiemminkin tunnustusta. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.

Vihreän rahoituksen viitekehys on laadittu ICMAn (International Capital Markets Association) vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden mukaisesti. Vihreän rahoituksen viitekehyksen on arvioinut CICERO yhteistyössä Stockholm Environment Instituten (SEI) kanssa, ja se on saanut toiseksi parhaan arvosanan Medium Green.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjan ensimmäisenä toimijana Suomessa. Vihreiden joukkovelkakirjalainojen suosio on kasvanut viime vuosina nopeasti sijoittajien etsiessä vastuullisia sijoituskohteita. Kuntarahoituksesta tuli myös vuonna 2020 ensimmäinen suomalainen sekä ensimmäinen pohjoismainen julkisen sektorin kategoriaan kuuluva liikkeeseenlaskija, joka tarjoaa sijoittajille yhteiskunnallisia joukkovelkakirjalainoja. Yhteiskunnallinen rahoitus edistää investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vuoden 2020 lopussa osuus oli 9 prosenttia, Antti Kontio kertoo.

Vihreällä rahoituksella edistetään suomalaisia ympäristöinvestointeja

Asiakkaamme voivat hakea vihreää rahoitusta investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavat hankkeet voivat olla kestävään rakentamiseen, kestävään joukkoliikenteeseen, vesi- ja jätevesihuoltoon, uusituvaan energiaan, energiatehokkuuteen, jätehuoltoon tai ympäristönhoitoon liittyviä investointeja.

Rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, ja hankkeiden soveltuvuus arvioidaan Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Lopullisen arvion hankkeen soveltuvuudesta vihreän rahoituksen portfolioon tekee riippumaton asiantuntijaryhmä. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lue lisää

Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjalainan – ennätykselliset 55 prosenttia allokoitui vihreille sijoittajille

Tutustu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraporttiin

Teksti: Jenni Heikkilä

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet: Kaupungistuminen jatkuu, mutta nopeita toimia tarvitaan

Suuret kaupungit ovat koronashokin polttopisteessä, mutta kaupungistuminen jatkuu kriisistä huolimatta. MDI:n kaupunkipolitiikan tiekartta listaa toimia, joilla kaupungit voivat kivuta koronakuopasta ylös.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi tänään Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartan, jossa arvioidaan, millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen. Järjestyksessään viides Kaupunkipolitiikan tiekartta on toteutettu yhteistyössä Kuntarahoituksen, RAKLIn, Hypon ja Kuntaliiton kanssa.

– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, kuvaa MDI:n johtava asiantuntija Veera Mustonen tiekartan tuloksia.

Raportin laatimiseen osallistunut asiantuntijaryhmä esittää neljää teesiä Suomen kaupunkipolitiikan terävöittämiseen:

  1. Kaupungit ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi.
  2. Rakennuskannan käyttöön lisää joustavuutta.
  3. Asuinalueiden polarisaatio on estettävä.
  4. Suurten kaupunkien tehtävänä on toimia kansainvälisesti vetovoimaisina innovatiivisen yritystoiminnan kasvualustoina.

Koronakriisi jättää yhteiskuntiin pysyvän jäljen. Jotta pysymme kehityksessä mukana, on meidän pakko uudistua. Suuret kaupungit ovat muutoksen ratkaiseva lenkki, kertoo raportin asiantuntijaryhmään kuulunut Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Kaupunkien on näytettävä entistä voimallisemmin esimerkkiä siitä, miten kestävää kehitystä tuetaan. On luotava kokonaisvaltainen visio, mitä ilmastonmuutoksen hillintä ja sosiaalinen eheys käytännössä merkitsevät esimeriksi maankäytön, rakentamisen ja joukkoliikenteen kannalta.

Tiekartan julkaisutilaisuudessa Suomen kolmen suurimman kaupungin pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (vihr.), Minna Arve (kok.) ja Lauri Lyly (sd.) keskustelivat koronan jälkeisestä kaupunkipolitiikasta ja siitä, miten Helsinki, Turku ja Tampere ponnistavat koronakuopasta ylös. Pormestariehdokkaiden ajatuksia kaupunkien tulevaisuudesta kuulet tapahtuman tallenteesta (linkki tallenteeseen, avautuu uuteen ikkunaan).


Lataa Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartta (avautuu uuteen ikkunaan)

KuntarahoitusTalous