Kuntarahoitus digitalisoi asiointiaan. Kuntatodistuskauppaa on voinut käydä verkossa jo yli vuoden ajan, ja huhtikuussa 2023 asiointimahdollisuus laajeni lainatarjouspyyntöihin. Asiakaspalautteen perusteella verkossa asiointi on helppoa ja nopeaa.
– Lähes kaikki kuntatodistuskauppa käydään nyt verkossa. Asiakkaamme ovat kehuneet erityisesti entistä nopeampaa kaupankäyntiä, läpinäkyvää hinnoittelua ja mahdollisuutta itsepalveluun, kertoo kehityspäällikkö Jori Kaipio.
– Lainan hakeminen digitaalisesti on myös otettu hyvin vastaan. Jo lähes puolet hakemuksista tulee verkon kautta, kertoo digitaalisten palveluiden senior asiantuntija Okko Rostedt.
– Digitaalinen lainatarjouspyyntö eroaa hieman perinteisestä: esimerkiksi asuntotuotannon asiakkailta vaaditaan vähän enemmän tietoja kuin ennen. Tähänkin asiakkaat ovat onneksi nopeasti tottuneet. Kun lomake tulee kerralla täytettyä oikein, meillä on kaikki tarvittava tieto edistää tarjousprosessia eikä lisäselvittelyjä enää tarvita, Rostedt jatkaa.
Digitaalisen asioinnin käyttöönotto on sujunut hyvin
Palautetta digitaalisesta asioinnista kerättiin asiakkailta jo kehitystyön aikana, ja pilottiryhmä testasi palveluita ennen niiden käyttöönottoa. Asioinnin laatua mitataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyissä, joissa palveluja kehutaan.
– Kuntatodistuskaupan kohdalla digitaalinen siirtyminen sujui mallikkaasti. Asiakkaat ovat pitäneet palvelusta ja pyrimme siihen, että yhä useampi laina haetaan digitaalisesti, Kaipio sanoo.
Sovellusta on helppo käyttää, ja apua on aina tarjolla
Ilmainen versio lainasalkkusovelluksesta avataan kaikille asiakkaille digitaalisen asioinnin käyttöönoton yhteydessä. Jos edellisestä asiointikerrasta on vierähtänyt pitkä aika, on hyvä varautua siihen, että seuraava tarjouspyyntö toimitetaan digitaalisesti.
– Autamme asiakkaita ottamaan asiointipalvelun käyttöön. Tarjoamme muun muassa tukimateriaaleja ja järjestämme demoja ja webinaareja, Rostedt sanoo.
Asiakas voi ladata täyttämänsä tarjouspyyntölomakkeen helposti, jolloin sitä voi hyödyntää muihinkin tarkoituksiin. Tarjouspyyntöpohjaa voi personoida esimerkiksi omilla logoilla. Sovelluksessa voi myös tarkastella saapuneita tarjouksia.
Asiointisovelluksen käyttöönotto edellyttää digitaalisen asioinnin palvelusopimuksen tekemistä. Sopimus ei sido mihinkään, eikä siitä aiheudu kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin välttämätöntä digitaalisen asioinnin käyttöönottamiseksi.
Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Siuntiossa?
”Siuntio on merenrantakunta, josta löytyy paljon myös viljavaa maata. Kunnioitus luontoa kohtaan on osa siuntiolaisuutta, koska näillä seuduilla ihmiset ovat aina eläneet maasta.
Siuntio on kuulunut jo alusta alkaen Hinku-verkostoon – emme ole ihan perustajajäsen Hinku-verkostossa, mutta melkein. Noin puolet rantaviivastamme on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Meiltä löytyy myös paljon valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, jotka velvoittavat miettimään maankäyttöä tarkkaan.
Meillä on toisin sanoen aika vahva viitekehys kestävään kehitykseen, joka ohjaa tavoitteita. Se vuorostaan ohjaa ajattelua ja keskustelua hankkeissa: myös Siuntion sydäntä suunniteltaessa tahtotila oli alusta alkaen, ettei kohde ole pelkkä koulu, vaan siitä tulee tehokkaasti hyödynnetty ja monikäyttöinen, Siuntion näköinen kohde.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Ensimmäinen strategia kestävästä kehityksestä tehtiin 2000-luvun alussa. Aiemmin ajattelimme, että se siirtyy käytäntöön keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilla tasoilla aina toiminut.
Viimeisimmällä valtuustokaudella tehtiin kaksi päivitystä. Strategiaa alettiin visualisoida, jotta sekä työntekijöiden että kuntalaisten on helpompi ymmärtää sen tavoitteita. Toinen päivitys oli, että ajattelua alettiin jalkauttaa lean-menetelmin. Käytännössä tämä kiteytyy siihen, että emme etene nopeammin, vaan suoraviivaisemmin: työstä pyritään karsimaan ne osat, jotka eivät tuota lisäarvoa kuntalaisille.
Myös säännöllinen seuranta tukee työn tavoitteellisuutta. Strategia puretaan osiin: on pitkän aikavälin tavoitteet, vuositason tavoitteet ja näiden alla projektit. Joka projektille nimetään vastaava henkilö ja etenemistä seurataan kuukausittain.”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Alusta asti olemme korostaneet strategisten tavoitteiden ja talousarvion yhteyttä. Kytkemme nämä yhteen ja sitä kautta pohjustamme sitä, että suunnitelluille toimenpiteille löydetään myös rahoitus.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Lean-kulttuuriin perehtymistä ja sen sisäistämistä voin suositella. Se on arvokas työkalu, koska sen keskiössä on ajatus, että parannuksia eivät tee vain esihenkilöt ja johtajat, vaan jokainen työntekijä omalla työllään voi parantaa toimintaa. Ja sitähän kestävän kehityksen työ on, kaikille yhteistä.
Monissa pienissä kunnissa haasteena on myös usein päättäjien ja virkakoneiston välinen työnjako: monesti päättäjät haluavat olla liiankin tiiviisti mukana siinä, miten heidän päätöksiään toteutetaan. Mutta mielestäni Siuntiossa olemme aika hyvin onnistuneet tässä, ja niin päättäjät kuin viranhaltijat ymmärtävät toisiaan.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Julkisen liikenteen kehittäminen olisi arvokasta Siuntiolle niin kunnan yleisen kehityksen kuin ympäristötyönkin kannalta. Olemme vahvasti pendelöintikunta ja sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat meille tärkeitä. Nyt junaliikenne kulkee, mutta enemmän vuoroja tarvittaisiin. Tämä ei tietysti ole yksin kunnan käsissä oleva kehityskohta.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Sivistyskampus Siuntion sydän. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Se, kuinka vahvasti kampus on suunniteltu toiminta edellä, niin sisältä kuin ulkoa. Hanke on kokonaisuus, joka mahdollistaa kiinteistön tehokkaan ja monipuolisen käytön. Mielestäni se on se vihrein teko.
Tiloista tehtiin hyvin monikäyttöiset ja muunneltavat, jotta siellä voidaan järjestää suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen, kirjaston, perhekeskuksen ja nuorisotoimintojen lisäksi myös muuta kuntalaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa aamusta iltaan ja ympäri vuoden. Tämä monitoimijamalli synnyttää myös aivan uusia toiminnan yhdistelmiä ja eri toiminnot ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Tämä lisää selvästi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka vuorostaan edelleen lisäävät turvallisuuden tunnetta.
Tärkeä osa kampuksen tehokasta käyttöä on myös saavutettavuus: se lienee haaste useassa maalaismaisessa kunnassa, jolloin kiinteistön käyttöaste saattaa jäädä matalaksi. Siuntion sydän sijaitsee kunnan keskellä lähellä juna-asemaa ja kaikki HSL:n bussireitit Siuntiossa kulkevat kampuksen kautta, joten sinne on helppoa saapua eri puolilta kuntaa. Tällainen saavutettavuus osaltaan mahdollistaa sen, ettei kiinteistöjä tarvita ympäri kuntaa.”
Siuntion Sydän, kunnan uusi sivistys- ja hyvinvointikampus on Suomessa harvinainen laatuaan: se tuo suomen- ja ruotsinkieliset koulut fyysisesti samoihin tiloihin. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Pari ajatusta nousee mieleen. Yksi vaihtoehto on parhaillaan käynnissä oleva Siuntionjoen vesistön tilaa parantava hanke, jossa mukana ovat myös Vihti, Kirkkonummi, Inkoo ja Lohja. Toinen vaihtoehto on nuoret ja nuorison syrjäytymistä ehkäisevä toiminta. Nuorissa on tulevaisuus ja heistä huolehtiminen on sekin kestävää kehitystä.”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Vihreä edelläkävijä -kilpailussa Kuntarahoitus etsii ilmasto- ja ympäristöasioissa edistyksellisintä asiakastaan. Kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.
Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan” (linkki). Kilpailussa painotetaan tänäkin vuonna laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. Finalistit ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja ympäristötyölleen ja tuovat niitä esimerkillisesti osaksi arkea. Vuoden vihreän edelläkävijän valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä.
Syksyn aikana Kuntarahoitus esittelee verkkosivuillaan kilpailun finalisteja sekä hankkeita, jotka ilmentävät tahojen kunnianhimoista työtä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Voittaja paljastetaan 29. marraskuuta.
Vuoden 2023 vihreä edelläkävijä -kilpailun finalistit ovat:
Kokkolan kaupunki
Kokkola liittyi kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien kuntien HINKU-verkostoon (linkki) kesäkuussa 2022, mutta on tehnyt ilmastoviisaita valintoja jo pitkään. Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, jota rakennetaan poikkeuksellisen vihreällä otteella. Sitoutuminen ympäristökysymyksiin ja kestävään rakentamiseen läpileikkaavat hanketta. Onnistuminen on vaatinut kaupungilta sitoutumista, halua ja kykyä ohjata hanketta haluttuun suuntaan. Tutustu Piispanmäen ”tummanvihreään” monitoimitaloon. (linkki)
Oulun Sivakka
A-energialuokka ei ole Oulun Sivakalle vain tavoite vaan minimitaso. Oulun kaupungin omistaman vuokratalokonsernin uudet kerrostalot Kaukovainiolla ovat poikkeuksellisen energiatehokkaita. Kiitos kuuluu uudenlaiselle lämmitysratkaisulle, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa. Lue lisää Kaukovainion vihreistä ja kohtuuhintaisista vuokrakerrostaloista. (linkki)
Pirkkalan kunta
”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa (linkki), joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja. Pirkkalan vastuullisuustyö on pitkäjänteistä: kunnassa on seurattu samoja tunnuslukuja viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Energiapihi Pirkkala-kampus on poikkeuksellinen hanke, jonka maltillinen energiankulutus ja kohtuullinen hiilijalanjälki vaativat huolellista suunnittelua. Tutustu kunnan historian suurimpaan rakennushankkeeseen. (linkki)
Siuntion kunta
Siuntio on kuulunut alusta alkaen HINKU-verkostoon. Puolet merenrantakunnan rantaviivasta on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Kunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy sivistys- ja hyvinvointikampus Siuntion Sydämessä, jonka monikäyttöiset ja muunneltavat tilat tuovat eri palveluja saman katon alle. Lue artikkeli (linkki) Siuntion Sydämestä tai tutustu kohteeseen ratkaisupankissamme. (linkki)
Y-Säätiö
Y-Säätiö on suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa. Säätiö haluaa mahdollistaa asukkailleen reilun siirtymän kohti hiilineutraalia elämää ja kannustaa kestäviin elämäntapavalintoihin. Y-Säätiön suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Lue lisää Elonkirjotalosta. (linkki)
Vihreä edelläkävijä -kilpailu huipentuu voittajan paljastukseen keskiviikkona 29. marraskuuta.
Y-Säätiö on asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjä, joka vuokraa ja rakennuttaa kohtuuhintaisia koteja. Suurimpana valtakunnallisena ja voittoa tavoittelemattomana vuokranantajana Y-Säätiö haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Elonkirjotalo-hanke yhdistää Euroopassa aiemmin kokeiltuja ympäristöystävällisiä rakentamistapoja yhteen hankkeeseen. Valmiille konseptille etsitään tällä hetkellä sopivaa tonttia Helsingistä. Hanke on myös hyväksytty osaksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.
Asuintalon alle jää koskematonta maaperää, millä voi olla hyviä ympäristövaikutuksia
Elonkirjotalon keskeinen ajatus on mahdollisimman avoimeksi jätetty maantasokerros. Näin tontin elonkirjoa voitaisiin vaalia ja pitää luontainen maaperä mahdollisimman koskemattomana. Säätiö ja Helsingin kaupunki etsivät ihanteellista tonttia, joka olisi tasaisella maalla, lähellä puistoa tai metsää.
– Elonkirjotalo on kunnianhimoinen hanke. Haluamme löytää tapoja, joilla rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutuksia voisi pienentää. Rakentamalla ympäristöystävällisiä kohteita tuemme ja mahdollistamme myös asukkaiden kestävää asumista, kertoo Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.
Avoimeksi jätetty maaperä sitoo hiiltä ja auttaa myös hallitsemaan tontin hulevesiä. Rankat sateet ja sulavat lumet saattavat kerryttää asuintalojen asfaltoiduille alueille ylimääräistä vettä, jota pitää johtaa tontilta pois. Elonkirjotalon tontille kaavailtujen viheralueiden ansiosta vesi imeytyy paremmin maahan ja pääsee haihtumaan.
Rakentamisessa huomioidaan hiilijalanjälki, luonto ja yhteisöllisyys
Elonkirjotalon muita suunniteltuja tiloja ovat kasvihuonekattokerros, oleskelusivukäytävät ja luonnontilainen piha. Hankkeen avulla voitaisiin selvittää, miten rakennetun ympäristön elonkirjo vaikuttaa asukkaisiin ja asumiseen.
– Luonnolla on monia positiivisia vaikutuksia. Kasvihuonekattokerros voisi lisätä asukkaiden läheisyyttä luontoon ja jopa kohentaa hyvinvointia. Katolla saisi kasvattaa vihanneksia ja puutarhassa puuhastelu voi lieventää stressiä ja tuoda asukkaita yhteen.
Elonkirjotalon yksi tavoite on mahdollistaa jokaiselle asukkaalle kahden tonnin hiilibudjetti, kun keskiarvoltaan suomalaisten hiilijalanjälki on yli kymmenen tonnia. Puurakentamisessa rakennusmateriaali sitoo hiiltä ja vähentää asumisen energiankulutusta. Tavoitteessa onnistuminen vaatii myös sitoutumista asukkailta.
Kuntarahoituksen vastuullisesta rahoituksesta vastaava senior asiantuntija Rami Erkkilä pitää Elonkirjotaloa hienona esimerkkinä siitä, miten valtion tukeman asuntotuotannon toimijat kehittävät kestävää rakentamista ja asumista.
– Elonkirjotalo on yksi osoitus Y-Säätiön sitoutumisesta kestävään kehitykseen ja halusta etsiä uusia, kestäviä toteutustapoja ja ravistella koko toimialan käytänteitä. Tällaisia toimijoita tarvitaan, kun halutaan saada aikaan muutoksia nopeasti, Erkkilä kiittelee.
Erkkilä haastaa oletuksen kestävän rakentamisen korkeista kustannuksista.
– Innovatiivisia hankkeita ja kestävää rakentamista pidetään usein niin sanottua tavallista tekemistä kalliimpana. Valtion tukeman asuntotuotannon kohteet kuitenkin rakennetaan ARA:n asettaminen kustannusrajojen puitteissa, mikä osoittaa, että kestäviä ratkaisuja voi toteuttaa kustannustehokkaasti, Erkkilä painottaa.
Elonkirjotalo-hankeon saanut rahoitustaYmpäristöministeriönKasvua ja kehitystä puusta -ohjelmasta. Hanke tuottaa uutta teknistä tietoa ja ymmärrystä puurakentamisesta. Säätiö on aiemmin rakennuttanut puukerrostaloja Jyväskylään ja Kuopioon.
Teksti: Sara Pitzén Kuva: Y-Säätiö / Planetary Architecture
Talouden näkymät ovat kurjistuneet lehtien kellastumisen mukana. Rakennusala kyntää syvällä ja vaarana on, että se vetää koko Suomen talouden mukanaan. Työttömyys on jo kääntynyt lievään nousuun, rakennusalan alhon ja konkurssien kerrannaisvaikutusten odotetaan näkyvän työllisyydessä ennen kaikkea ensi vuonna.
Tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme arvioimme kuntien vuosikatteen kohoavan tänä vuonna 4,1 miljardiin euroon, mutta romahtavan 2,5 miljardiin vuonna 2024. Jaossa on niukkuutta, kun kertaerät poistuvat, kulut kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Valtiovarainministeriö ennakoi elokuun lopussa päivitetyissä sote-uudistuksen siirtolaskelmissaan kuntien valtionosuuksien pienenevän ensi vuonna yli 250 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.
Kunnilla oli jo ennen koronapandemian käynnistämää talouden epävarmuutta mittavat investointiohjelmat. Etenkin suurissa kaupungeissa investoinnit kohdistuvat elinvoiman kehittämiseen. Näitä hankkeita on vaikeata pysäyttää tai jarruttaa. Lisäksi ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää kunnilta panostuksia vihreään siirtymään. Vaikka odotamme investointien hieman vähenevän kasvavien kustannusten myötä, niihin tullaan tarvitsemaan ulkopuolista rahoitusta, myös lainaa.
Kesäkuussa vallan kahvaan tarttuneen hallituksen ohjelmassa kerrotaan hallituksen tukevan erilaisten kuntien vahvuuksien täysimääräistä hyödyntämistä ja elinvoimaa. Ohjelmassa väläytellään mahdollisuuksia kuntien erilaistumiseen. Konkreettisia toimenpiteitä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi jouduttaneen odottamaan vielä jonkun aikaa.
Nyt käsillä oleva vakava tilanne edellyttää kunnilta ja koko julkiselta sektorilta erityisen tarkkaa taloudenpitoa. Talouden tasapainoon ei päästä pelkällä säästämisellä, vaan tuottavuuden parantamista ja uusia tuloja tarvitaan lisäksi. Suunnitteilla olevat yksityisen sektorin vihreän siirtymän investoinnit tarjoavat ainakin osalle kunnista mahdollisuuksia talouden piristymiseen tulevaisuudessa. Näiden tilaisuuksien hyödyntämiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen.
Investointeja kannattaa harkita huolella – onko suunnitteilla olevalle kohteelle käyttöä vielä 20 vuoden kuluttua ja miten se vaikuttaa talouteen pitkällä aikavälillä? Kannattaako kohde toteuttaa perinteisesti vai kenties niin, että rakennus on muunnettavissa toiseen käyttöön tai siirrettävissä? Näihinkin kysymyksiin vastaamiseen saa meiltä tukea. Yhteistyömahdollisuudet lähikuntien kanssa kannatta myös selvittää. Parhaassa tapauksessa yhteen lyöttäytyminen sataa koko alueen laariin.
Esa Kallio Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja
Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.
– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.
– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.
Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä
Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.
– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.
– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.
Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.
Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä
Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.
– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.
Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.
– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.
– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.
Huomisen talous: Rakentaminen hyytyy, vienti yskii – edessä viileä taloussyksy
Podcastin syyskauden avausjakso pureutuu Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Äänessä pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele uusin jakso ja seuraa Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Syyskauden aikana podcast ilmestyy joka toisen viikon tiistaina.
Modernin finanssitalon arki on jatkuvaa kehitystä. Kuntarahoituksella tästä huolehtii kehityspäällikkö Jori Kaipio, jonka analyyttinen katse seuraa asiakasratkaisut-toiminnon hankkeita laajalla kirjolla.
Kaipio päätyi lukion jälkeen ”muutaman pompun kautta” Haaga-Heliaan opiskelemaan tradenomin tutkintoa. Entinen nurmijärveläinen on kotoutunut Helsinkiin: työpäivät kuluvat Kuntarahoituksen toimistolla Kampissa tai etätoimistolta Jätkäsaaresta käsin.
Koko opiskelu- ja työuraansa Kaipio ei sentään ole Helsingissä viettänyt: vaihtelua pääkaupunkiseudun elämään toivat Saimaan eteläisillä rannoilla vietetyt yliopistovuodet.
– Lappeenrannassa luin itseni maisteriksi. Pääaineena oli rahoitus ja sivuaineena analytiikka.
Kuntarahoituslainen Kaipiosta tuli vuonna 2018. Hän viimeisteli kauppatieteiden maisterin opintojaan Lappeenrannassa, kun Kuntarahoituksella avautui osa-aikainen projektityöntekijän pesti. Ensimmäiset projektit liittyivät tuolloin ympäri Suomea käynnissä olleeseen urakkaan.
– Meilläkin valmistauduttiin lähestyvän GDPR-lainsäädännön voimaantuloon. Se oli lopulta itselleni sujuva ”sisäänheitto” Kuntarahoituksen maailmaan. Talossa oli tehty huolella GDPR:ään liittyvät valmistelutyöt, joten keskityimme varmistamaan, että täytämme säätelyn vaatimukset.
Arki kuluu erilaisten kehitysaktiviteettien parissa
Kuntarahoituksessa Kaipion työ on ollut kehityspainotteista, vaikka nimike ja yksiköt ovat vaihtuneet. Nyt hän on työskennellyt pari vuotta asiakasratkaisuissa.
– Käytännössä vastaan asiakasratkaisuissa liiketoiminnan kehittämisestä digitaalisten palveluiden ja asiakkuudenhallinnan osalta. Tähän kuuluu muun muassa operatiivista kehittämistyötä, kehittämisen ohjausta, priorisointia ja suunnittelua. Vastaan toiminnon muiden kehityspäälliköiden kanssa siitä, että asiakasratkaisuissa on myös tasainen kehityssuunnitelma seuraaville vuosille.
Kaipion työpäivistä suurin osa kuluu Kuntarahoituksen muiden kehittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tiimit määrittelevät ja sparraavat projekteihin kuuluvia erikokoisia ja -tyyppisiä kehittämisaihioita.
– Pidän huolta, että kaikilla olisi selkeä näkemys, mitä ollaan tekemässä seuraavaksi ja mitkä ovat liiketoiminnan kehittämisen pääprioriteetit. Samalla huolehdin siitä, että erikokoisia kehittämisprojekteja tehdään suunnitelmallisesti ja prioriteetit huomioiden.
Digitalisointi osui maaliinsa niin asiakkaille kuin työkavereillekin
Kohokohtana kehityspäällikön mieleen nousee rahoitusprosessin digitalisoinnin ympärille rakentunut kehitysohjelma, jota Kaipio oli mukana starttaamassa vuonna 2019.
– Lähdimme luomaan konseptia puhtaalta pöydältä: emme olleet korvaamassa mitään olemassa olevaa järjestelmää, vaan saimme kehittää uutta liiketoiminnan tarpeiden ehdoilla. Matkan varrella otimme asiakkaita mukaan keskusteluun ja keskustelimme paljon siitä, mitkä ovat heille tärkeimpiä ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia palveluiden käytössä.
Kehitystyössä huomioitiin myös talon omien asiantuntijoiden tarpeet. Palvelu integroitiin olemassa oleviin järjestelmiin niin, että asiakkaiden syöttämä tieto siirtyi tehokkaasti myös muihin Kuntarahoituksen työkaluihin.
– Palaute oli erinomaista sekä asiakkailta että kollegoilta. Kehitys jatkuu tietysti aina eikä koskaan olla valmiita, mutta olihan tämä mahtava kokonaisuus olla lanseeraamassa. Ja aina lämmin vastaanotto tuntuu itsestäkin hyvältä.
Vapaalla kehittäjä hioo svingiään
Viisi ja puoli vuotta finanssialalla ovat sujuneet vauhdilla: työ on ollut viihtyisää ja työyhteisö lämminhenkinen. Kuntarahoituksella työskentely on Kaipiosta sikäli poikkeuksellista, että asiakkaat eli kunnat ovat myös yhtiön omistajia. Päivittäisessä työssä korostuu tätä kautta yhdessä tekeminen.
– Meillä on siinä mielessä antoisa organisaatio, että talon sisällä pääsee tekemään laajasti erilaisia asioita. Kuntarahoitus on operaatioiden ja tehtäviensä osalta täysiverinen rahoituslaitos, mutta meillä on pienemmän talon dynaaminen ja tiivis työporukka ja hyvin välitön suhde asiakkaisiin: kehitystyö tapahtuu vahvasti yhdessä ja kaikki jakavat samanlaiset tavoitteet.
Vapaa-ajallaan Kaipio viihtyy perheen ja urheilun parissa.
– Joukkuelajeja olen harrastanut koko ikäni ja salibandya pelaan nytkin divariporukassa. Yksilölajiksi rinnalle on tullut viime kesänä aloitettu golf, jonka parissa on tullut viihdyttyä.
Ja mikäs se tasoitus tällä hetkellä on?
– Vähän alle 20. Vielä sitä voi parantaa, mutta ihan hyvä tällaiselle vielä melko vähän aikaa pelanneelle, Kaipio naureskelee.
Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä täytti vastikään vuoden. Kolmihenkiseen kokoonpanoonsa ryhmä asettui elo-syyskuussa 2022, kun yhtiö päivitti vihreän rahoituksen viitekehyksensä. Uusi viitekehys on sujuvoittanut vihreän rahoituksen myöntämistä: ulkopuolisesta arviointiryhmästä luovuttiin, ja vastuu hankkeiden arvioinnista siirtyi talon sisälle Rami Erkkilälle, Mikko Noroselle ja Kalle Kinnuselle.
– Sisäinen arviointiryhmä voi kokoontua tarvittaessa nopeastikin. Se tarkoittaa, että hankkeita voidaan arvioida sitä mukaa, kun asiakkaat tarvitsevat rahoitusta, vastuullisuuspäällikkö Kinnunen sanoo.
Aikataulu siis joustaa, kriteerit eivät. Kuntarahoituksen uusi vihreän rahoituksen viitekehys on entistä tiukempi ja läpinäkyvämpi.
– Vihreää rahoitusta ei esimerkiksi enää myönnetä hankkeisiin, joissa lämmitykseen käytetään suoraan fossiilisia energianlähteitä, selventää Erkkilä, joka toimii tiimissä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijana.
Arviointia, raportointia ja vaikutuslaskentaa
Hankkeiden arviointi ja dokumenttien läpikäynti vie suuren osan Erkkilän ja Norosen työajasta. Tullakseen valituksi vihreän rahoituksen portfolioon, kahden arviointiryhmän jäsenen tulee arvioida ja hyväksyä hanke. Kuntarahoituksen vastuullisuustyötä johtava Kinnunen tuuraa kaksikkoa tarvittaessa.
– Käymme viikon mittaan läpi toistemme tekemiä päätösesityksiä ja keskustelemme niistä palavereissa perjantaisin, kertoo työryhmän tuorein kuntarahoituslainen, vastuullisuusanalyytikkona viime vuoden toukokuussa aloittanut Noronen.
– Jos päätös vaatii tarkempia tietoja, voimme kysyä asiakkaalta täydennystä. Ulkopuolinen arviointiryhmä kokoontui harvemmin, ja silloin päätös oli ”kyllä” tai ”ei”, Erkkilä muistelee.
Kolmikko osallistuu myös asiakastapaamisiin, pitää yhteyttä pankkeihin ja muihin sidosryhmiin sekä seuraa vastuullisen rahoituksen ympärillä vellovaa sääntelyä. Isona osana työtä on vuosittain tehtävä vihreän rahoituksen vaikutusraportointi eli hankkeiden ympäristövaikutusten laskeminen ja julkaisu.
Kotimaan ja kansainvälisen risteyksessä, välillä ristivedossa
Arviointiryhmän toinen jalka on kotimaassa, toinen kansainvälisillä markkinoilla.
– Yhtäältä pitää katsoa, mihin rahoitusta myönnetään ja mitä laki sanoo kotimaassa. Toisaalta taas pitää miettiä, mitä kansainvälinen sääntely ja sijoittajat vaativat. Molempiin suuntiin pitää olla uskottava, Kinnunen pohtii.
Ristivetoakin saattaa syntyä, kun mennään yksityiskohtiin ja puhutaan esimerkiksi veden virtausnopeuksista.
– EU-taksonomia sanoo, ettei vesi saisi virrata suihkuissa nopeammin kuin kahdeksan litraa minuutissa. Suomen rakennusmääräyksissä vähimmäistaso on yhdeksän litraa minuutissa. Näitä kahta on sitten aika hankala sovittaa, Erkkilä naurahtaa.
Tätä ja muita ”käytettävyyshaasteita” ratkotaan parhaillaan unionin asettamissa työryhmissä. Varmaa kuitenkin on, että sääntely kestävän rahoituksen ympärillä kiristyy. Samalla raportoinnilta vaaditaan enemmän.
– Rimaa hilataan ylöspäin ja asiakkailtakin varmaan halutaan entistä tarkempia tietoja. Siihen kannattaakin jo varautua, Noronen kehottaa.
Kinnunen sanoo, että toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuutta sekä ESG-riskejä aletaan jo katsoa kokonaisuutena – tulevaisuudessa vielä laajemmin.
– Enää ei keskitytä vain yhteen kirjaimeen. Voi olla, että meilläkin toiminta muuttuu niin, että arvioimme asiakkaidemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti.
Entä millaisia hankkeita vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä haluaisi nähdä lisää?
– Tänä vuonna arvioitiin ensimmäinen biodiversiteettihanke. Se oli mielenkiintoinen tapaus, liittyi joen ennallistamiseen. Näitä lisää, Noronen toivoo.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
– Olen kiinnostunut julkistaloudesta ja tämän roolin tehtäväkuvaus kuulosti omaan kokemukseeni sopivalta, sanoo Tampereen yliopistossa kauppatieteitä ja pääaineena laskentatointa opiskeleva Elsa Haavisto, joka työskenteli kesän Kuntarahoituksessa Laskenta ja viranomaisraportointi -yksikössä.
– Kuntarahoituksessa kaikilla on hyvä meininki ja halu auttaa. Sain arvokasta kokemusta luottolaitosten maailmasta ja työskentely on vahvistanut ajatustani siitä, että rahoitusala on oma juttu.
Joel Jokinen on gradua vaille valmis rahoituksen opiskelija Vaasan yliopistosta. Hän työskenteli Kuntarahoituksen kesätyöntekijänä jo toista kesää, keskittyen tänä vuonna Suomen Pankille tehtäviin tilastotiedonkeruuraportteihin ja raportoinnin uudistamisprojektiin.
– Halusin palata Kuntarahoitukseen kiinnostavien työtehtävien ja viime kesästä mieleen jääneiden mukavien työkaverien takia. Työtehtävät ovat olleet sopivan haastavia, ja olen oppinut paljon hyödyllisiä ja konkreettisia taitoja, joista uskon olevan apua työelämässä.
– Kuntarahoituksessa työskentely on auttanut minua ymmärtämään, miten monipuolisia työtehtäviä rahoitusalalla on, Jokinen sanoo.
Matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Matias Koponen työskenteli Kuntarahoituksen riskienhallinnan mallitiimissä.
– Olin kuullut muutamalta pankeissa työskennelleeltä, että työnkuva ja vastuualue saattaa olla melko kapea. Kuntarahoituksessa huomasin, että kaikilla vaikuttaa olevan hyvä kokonaiskuva ja tiimin jäsenet kommunikoivat keskenään matalalla kynnyksellä. Täällä on hyvä asenne uusien ja parempien ratkaisujen jatkuvaan kehittämiseen.
– Pääsin heti alusta alkaen suoraan ”sorvin ääreen”. Tiimiläiset ovat antaneet auliisti omaa aikaansa perehdytystä varten, joten tunnen oppineeni jo todella paljon Kuntarahoituksen riskienhallinnan menetelmistä.
Venla Laine opiskelee Vaasan yliopistossa kauppatieteitä, pääaineenaan taloustiede. Kesän ajan hän työskenteli asiakassuhteet- ja rahoituspalvelut -yksiköissä.
– Kuntarahoituksen monipuoliset työtehtävät ja positiivinen työnantajamielikuva innostivat hakemaan kesätöihin. Opintojen kautta minua kiinnostavat laajat makrotaloudelliset ilmiöt, julkistalous ja vihreä rahoitus.
– Kesätyöntekijöiden viihtyvyyteen on Kuntarahoituksessa aidosti panostettu – meidät on otettu osaksi työyhteisöä. Kesän aikana olen saanut laajan kuvan kuntasektorin rahoitusmaailmasta ja sen monipuolisuudesta. Kiinnostukseni vastuullista rahoitusta kohtaan on lisääntynyt kesän aikana ja näen siinä ison potentiaalin myös tulevaa uraani ajatellen.
Kesätyöpestin päättymisen jälkeen Laine siirtyy syyskuussa Kuntarahoituksessa uuteen rooliin, vastuullisuustraineen tehtävään.
Elmo Martela opiskelee laskentatointa ja rahoitusta Turun Kauppakorkeakoulussa ja työskenteli kesän Credit Risk Analyst -harjoittelijana. Martela haki kesätöihin Kuntarahoitukseen kuultuaan hyvää palautetta aiemmalta kesätyöntekijältä.
– Parasta työssä ovat ehdottomasti olleet omassa työtehtävässä opitut asiat asiakkaiden luottoriskien hallinnasta sekä kokeneempien kollegoiden tuki ja apu.
– Tehtävät ovat olleet vaihtelevia ja mielekkäitä, työkaverit mukavia ja olen voinut vaikuttaa itse työnkuvan sisältöön ja aikataulutukseen. Sain positiivisen kokemuksen luottolaitoksessa työskentelystä ja pienehkön työntekijämäärän ansiosta myös parempaa perspektiiviä eri työtehtävistä ja mahdollisuuksista yrityksessä. Vastaavantyyppisissä analyytikon tehtävissä haluaisin myös jatkossa työskennellä.
Tietotekniikkaa Aallossa opiskeleva Aku Miettilä työskenteli tänä vuonna jo toista kesää Kuntarahoituksen teknologiapalveluissa.
– Ensimmäinen kesä Kuntarahoituksella oli minulle ikimuistoinen ja kehittävä, joten tulin mielelläni takaisin. Kuntarahoituksen infrastruktuuriin perehtyminen ja illanvietot työkavereiden kanssa ovat olleet parasta työssäni. Koen saaneeni Kuntarahoituksessa korvaamatonta kokemusta pankkien tietoliikenneinfrastruktuurista ja yritysmaailman käytännöistä, Miettilä sanoo.
Suodenniemeläiset ovat pienestä lukumäärästään huolimatta hyvin aktiivisia palvelujen käyttäjiä. Vanhalla urheilutalolla oli 10000 käyntikertaa vuodessa ja uuteen odotetaan ainakin samaa määrää. Todennäköisesti käyntikertoja kertyy vielä enemmän, koska nyt liikuntatilojen vierestä löytyvät myös kirjastopalvelut. Tarkkoja lukuja päästään arvioimaan, kun kohde on ollut käytössä ensimmäisen täyden vuotensa.
– Uudessa urheilutalossa palvelut on tuotu helposti saataville: kirjastossakin on helppo asioida samalla, kun kuljettaa lapsia liikuntaharrastuksiin. Kirjastossa on myös kokoustiloja, joissa esimerkiksi seurat voivat pitää kokouksiaan kätevästi, kuvailee Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi.
Liikuntatiloja suunniteltaessa varauduttiin monipuoliseen lajikirjoon: hallin varustelu taipuu sujuvasti moniin eri pallolajeihin.
– Sastamala on perinteisesti ollut lentopallokunta, mutta nyt alkuvaiheessa aktiivisinta käyttäjäryhmää ovat tainneet olla futsal- ja sulkapalloharrastajat. Urheilutaloa käyttävät päivittäin myös naapurissa sijaitsevan Suodenniemen koulun oppilaat liikuntatunneillaan.
Paikallisin voimin rakennetusta saatiin mutkaton palvelupaikka
Uutta urheilutaloa alettiin miettiä vuonna 2019. Sastamala kartoitti kiinteistöjen tilannetta, ja vanha urheilutalo todettiin huonokuntoiseksi. Laki edellytti vanhaan urheiluhalliin myös erillisen laajarunkoisen rakennuksen tarkastuksen, joka paljasti ettei hallin runko enää täyttänyt rakenteellisia vaatimuksia.
– Kantava runko oli päässyt huonoon kuntoon ja halli jouduttiin laittamaan käyttökieltoon. Tämä nopeutti suunnitelmia uuden urheilutalon rakentamiseksi. Suunnitelmaksi muodostui tehdä uudesta talosta monipalvelukeskus, jolla saataisiin tiivistettyä ja tuotua suodenniemeläisten palveluja yhden katon alle.
Urheilutalo on Suodenniemellä ollut perinteisesti kylän eri juhlatilaisuuksien koti. Siksi kiinteistöön rakennettiin myös hyvin varustellut keittiötilat, jotta iltamien ja juhlien tarjoilut on helpompaa järjestää.
– Kohteen toiminnallisuus oli muutenkin meille tärkeää. Jo suunnitteluvaiheessa korostimme sitä, että tilat on mietittävä arkitoiminnan kannalta toimiviksi ja mutkatonta asiointia tukeviksi. Ratkaisuja on tehty tämä mielessä ja palveluiden tavoitettavuuteen satsattu: esimerkiksi kirjastossa voi asioida kirjastokortilla myös palveluaikojen ulkopuolella.
Tilojen onnistumisesta Toukoniemi antaa vuolasta kiitosta myös urakoitsijalle. Urheilutalo toteutettiin kokonaisvastuu-urakkana Pirkanmaan Pro-Rakennus Oy:n kanssa. Urakassa höydynnettiin runsaasti paikallista alihankinta- ja aliurakoitsijaosaamista.
– Voi sanoa, että kaikki tekivät hienoa jälkeä ja rakensivat urheilutaloa melkein kuin omaansa, tekninen johtaja kehuu. – Valvonnan näkökulmasta tämä oli sujuva hanke eikä juuri mistään jouduttu huomauttamaan.
Avajaiset vetivät tuvan täyteen
Vihreän rahoituksen mahdollisuus nousi esille Sastamalan kaupungin ja Kuntarahoituksen säännöllisissä tapaamisissa. Toukoniemi esitteli hankkeen suunnitelmia: uusi urheilutalo rakennettaisiin A-energialuokkaan, talotekniikkaan kaavailtiin tehokasta ilmastointikonetta, ja katolle asennettaisiin aurinkopaneelit. Kuntarahoituksen asiantuntijat totesivat panostusten kuulostavan hyvältä: hanke täyttäisi vihreän rahoituksen kriteerit.
– Totta kai se on meidänkin näkökulmastamme hyvin myönteistä, että tällaista energiatehokasta rakentamista puolletaan ja tuetaan myös talousnäkökulmasta. Kun tilaisuus oli tarjolla, oli vihreään rahoitukseen helppo tarttua, tekninen johtaja kertoo.
Suodenniemeläiset ovat ottaneet uuden monipalvelukeskuksensa hyvin vastaan. Urheilutalo otettiin käyttöön juuri ennen loppiaista ja tupa oli täynnä.
– Avajaiset olivat selvästi koko kylän tapahtuma. Kyllä tämä osoittaa, että omat palvelut ovat suodenniemeläisille tärkeä juttu, Toukoniemi kertoo.
Ensimmäisten kuukausien aikana Toukoniemi odotteli kyläläisiltä palautetta tuoreesta urheilutalosta, mutta sitä ei tullut. Teknistä johtajaa tämä hieman huoletti.
– Pohdin, että onkohan se nyt varmasti onnistunut myös käyttäjien näkökulmasta. Mainitsin eräälle paikalliselle asukkaalle, että kukaan ei ole urheilutaloon liittyen ottanut yhteyttä. Hän vastasi, että Kimmo, se taitaa kertoa asukkaiden tyytyväisyydestä, kun kenelläkään ei ole mitään huomautettavaa, Toukoniemi nauraa.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.