Kuntarahoituksen 250 miljoonan Englannin punnan liikkeeseenlasku 29.2.2024 sai hyvän vastaanoton markkinoilla. Kysyntä oli vahvaa erityisesti keskuspankkien ja virallisten instituutioiden taholta. Tämän liikkeeseenlaskun jälkeen Kuntarahoitus on hankkinut jo kolmanneksen vuoden 2024 9–10 miljardin euron varainhankintaohjelmastaan.
Transaktion kysyntä jakaantui jälleen laaja-alaisesti sekä sijoittajatyyppien osalta että maantieteellisesti. Tämä kertoo Kuntarahoituksen vahvasta asemasta globaaleilla pääomamarkkinoilla.
Keskuspankit ja viralliset instituutiot olivat viitelainan suurin sijoittajaryhmä: ne edustivat peräti 59 prosenttia transaktion lopullisesta merkintäkirjasta. Myös pankkien ja niiden treasury-osastojen kysyntä oli vahvaa, 39 prosenttia, ja kaksi prosenttia oli rahastonhoitajia, eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä. Maantieteellisesti Ison-Britannian osuus merkintäkirjasta oli 41 prosenttia, Aasian 34 prosenttia ja Ison-Britannian ulkopuolisen EMEA-alueen (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) 25 prosenttia.
– Tämä oli ensimmäinen Englannin punnissa tekemämme liikkeeseenlasku tänä vuonna. Olemme kiitollisia vakiintuneesta sijoittajakannastamme puntamarkkinoilla, sanoo Senior Manager Karoliina Kajova Kuntarahoituksen varainhankinta- ja vastuullisuustiimistä.
– Congratulations to the MuniFin team for a strong return to the GBP market, taking advantage of a clear issuance window to extend their GBP curve with a new benchmark. The strong support from a diverse group of investors and the competitive price point is a testament to MuniFin’s standing in the international market. We’re delighted to be involved!
Tina Nguyen, Vice President, SSA DCM, J.P. Morgan
– Congratulations to the MuniFin team on the new GBP Oct-28 Benchmark. Taking advantage of a clear issuance window, MuniFin were able to extend their GBP Benchmark curve and maintain their regular presence in the Sterling SSA market. RBC were delighted to be a part of the transaction.
James Taunton, Director, SSA DCM, RBC Capital Markets
– We are delighted to be involved in MuniFin’s successful return to the Sterling market with their first GBP Benchmark of the year. This syndication is a clear demonstration of their global support from a diversified investor base. Congratulations to the MuniFin team on an excellent trade.
Paul Eustace, Managing Director, Global Co-Head of SSA and Head of Europe and Asia Syndicate, TD Securities
Lisätietoja
Joakim Holmström Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability +358 50 4443 638
Antti Kontio Head of Funding and Sustainability +358 50 3700 285
Niiralan Kulman tuoreet investoinnit vastaavat muuttuvan Kuopion tarpeisiin. Kaupunkiin tulee työn perässä uusia asukkaita, jotka tarvitsevat viihtyisiä koteja. Toisaalta Kuopio varautuu myös väestön ikääntymiseen rakentamalla palveluasumisen kohteita.
– Kymmenen vuotta sitten puhuimme kohtuuhintaisesta ja laadukkaasta asumisesta. Nyt strategiamme on laajentunut vastuullisuuteen, jonka täytyy kattaa ympäristön lisäksi myös yhteiskunnalliset vastuut, kertoo Kari Keränen, Niiralan Kulman toimitusjohtaja.
Seitsemän uutta kerrostaloa rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Yhteiskunnallisen rahoituksen tukemana on valmistunut kolme palveluasumisen kohdetta.
– Pitkän korkotuen rahoitusta kilpailuttaessa saimme edullisimman tarjouksen Kuntarahoitukselta. Marginaalia pienensi ja korkoa laski se, että uudiskohteet ovat vihreitä ja yhteiskunnallisia.
Houkuttelevia ja ympäristöystävällisiä koteja
Niiralan Kulma rakentaa koteja seitsemään osoitteeseen eripuolille kaupunkia.
– Suunnittelemme ja rakennutamme viihtyisiä koteja, joissa on valjastettu tehokkaasti käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa ja uusiutuvaa energiaa.
– Talotekniikassa on huomioitu energian sivuvirrat. Käytämme maalämpöä, otamme jätevedestä lämpöä talteen, taltioimme koneellisen ilmanvaihdon ylimääräistä energiaa sekä hyödynnämme aurinkoenergiaa. Erittäin tärkeää oli myös suunnitella talojen vaipparakenne huoltovapaaksi ja pitkäkestoiseksi.
Ympäristöystävällisyyden parantamiseen on löydetty monta keinoa. Uusissa asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, joita tarvitsisi turhaan lämmittää. Huoneistoissa on riittävästi jäteastioita lajittelua varten.
– Asuintilojen lisäksi polkupyöräpaikkoihin on panostettu, ja sähköautoille on pystytetty latauspisteitä. Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä, esimerkiksi sähköisten ilmoitustaulujen myötä taloyhtiössä ei printata papereita turhaan.
Hoivakoti Liito-orava valmistui vuonna vuonna 2022.
Palveluasumista senioreille ja nuorille aikuisille
Alkuvuodesta 2020 valmistui kuntouttavaa palveluasumista nuorille aikuisille tarjoava Männistön Aimu. Vuonna 2022 valmistunut Hoivakoti Liito-orava tarjoaa tehostetun palveluasumisen asuntoja sekä senioreille suunnattuja vuokra-asuntoja. Viimeisimpänä käyttöön on otettu Leväsen palvelukeskus lokakuussa 2023.
– Sekä Leväsen palvelukeskuksessa että Liito-oravan hoitokodissa on 60 tehostetun asumisen paikkaa, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue järjestää myös senioreille heidän tarvitseman hoivan.
Palvelukeskusten suunnittelussa osallistettiin kohteen pääkäyttäjiä, ja asukkaat sekä hoitohenkilökunta ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Männistön Aimun pienkerrostalon viihtyisyyteen panostettiin myös ulkoa katsoen: talon maalaamaton puupinta on luontoystävällinen ja erottuu hienosti katukuvasta.
Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat suuria. Arvonlisäverolla Männistön Aimu on 2,1 miljoonaa. Ilman arvonlisäveroa Liito-orava on 10,2 miljoonaa, sekä Leväsen palvelukeskus on 8,7 miljoonaa.
– Haluamme kiittää Kuntarahoituksen ammattitaitoista henkilökuntaa. Olemme saaneet paljon apua ja tarkkoja, selkeitä ohjeita, kun olemme niitä tarvinneet. Rahoituksen järjestely on sujunut mallikkaasti.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on myönnetty vuodesta 2020, ja rahoituksen piirissä on yli 120 hanketta.
Vuonna 2023 jopa 63 prosenttia Kuntarahoituksen asuntosektorille myöntämistä asuntolainoista oli vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen ja rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentäminen ovat Kuntarahoituksen viime syksynä julkaiseman kestävyysohjelman keskeisimpiä tavoitteita.
Yhä useampi asunto Suomessa rakennetaan ja rahoitetaan kestävästi, ja viime vuonna kestävän rahoituksen osuus kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asuntorakentamisen rahoituksesta oli suurempi kuin koskaan.
– Vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Yhä useampi asiakkaistamme on ottanut kunnia-asiakseen toteuttaa hankkeensa kestävästi; ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisen hyödyn huomioiden, kertoo Kuntarahoituksen asuntoasiakkuuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Päivi Petäjäniemi.
Aloimme tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016 ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Yhä useampi rakennushanke toteutetaan nykyään A-energialuokassa, mikä on vihreän rahoituksen viitekehyksessämme lainan myöntämisen lähtökohta.
– Olimme varmasti ensimmäisiä, joilta asiakkaamme kuulivat vihreästä rahoituksesta, ja olemme pitäneet aihetta sitkeästi esillä sitkeästi siitä lähtien. Vuonna 2020 aloimme tarjota lisäksi yhteiskunnallista rahoitusta, joka painottaa rakennettavan kohteen yhteiskunnallisia hyötyjä. Asiakkaillamme on kykyä ja tahtoa rakentaa kestävästi, ja heillä on kattavat tiedot vaihtoehtoistaan. He hakevat kestävää rahoitusta nykyään oma-aloitteisesti myös saadakseen hankkeilleen näkyvyyttä. Myös rakennettavien kotien asukkaat vaativat yhä enemmän energiatehokkaita ja kestäviä asumisratkaisuja.
Tuleva kestävyysraportointia koskeva sääntelykehitys (CSRD) ohjaa jo erityisesti suurempia asuntotoimijoita kestävämpien hankkeiden toteuttamiseen. Myös rahoittajiin kohdistuu yhä tarkempia vaatimuksia asiakkailta kerättävien tietojen suhteen.
– Yhteinen haaste on tiivistänyt yhteistyötä ja sparrailua asiakkaidemme kanssa entisestään. Markkinoilla haetaan vielä yhtenäisiä raportointikäytäntöjä, joiden kehittämisessä verkostot, kuten Kova ry ja Green Building Council, ovat korvaamattomia, Petäjäniemi kertoo.
Asuntotoimijat ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnallisessa rahoituksessa. Sitä myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Näidenkin hankkeiden myöntämisedellytyksissä huomioidaan myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.
– Asiakkaamme suunnittelevat asumista yhä enemmän kokonaisuutena, ja tämä näkyy hyvin esimerkiksi erityisryhmien hankkeissa. Kaikille opiskelijoille halutaan mahdollistaa oma asunto, mutta yhteistiloihin panostetaan yhä enemmän, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja torjuu yksinäisyyttä. Asukkaille tarjotaan myös erilaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai asukasneuvontaa.
Vaikka asuntosektorin toimijat ovat jo edelläkävijöitä kestävässä rakentamissa, näkee Petäjäniemi tulevaisuuden kehityksessä myös haasteita. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tehtävänä on arvioida valtion tukeman rahoituksen kohtuuhintaisuutta, mutta sen tapa arvioida tätä ennen kaikkea rakentamiskustannuksiin perustuen voi olla este elinkaariviisaiden hankkeiden toteuttamiselle. Rakentamisvaiheen aikaisten kustannusten sijaan painopisteen olisi hyvä olla rakennusten koko elinkaaren aikaisissa kustannuksissa.
– Asiakkaamme ovat uskaliaita ja haluavat kokeilla uutta. Heillä on tahtoa ja kunnianhimoa rakentaa koko elinkaaren ja rakennusketjun vaikutukset huomioivia hankkeita, mutta tällöin kustannukset voivat rakennusvaiheessa olla suurempia ja hyöty näyttäytyä vasta pitkällä aikavälillä, esimerkiksi säästyneinä energiakustannuksina.
Petäjäniemi on myös huolissaan valtion roolin mahdollisesta vähenemisestä asuntorakentamisessa.
– Asiakkaillamme on valtava rooli hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaamisessa sekä koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä, ja myös Aralla olisi myös mahdollisuus nostaa rooliaan kestävän rakentamisen edistämisessä. Jos valtion rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisessa vähenisi tulevaisuudessa, niin kysymys kuuluu, että ovatko vapaarahoitteiset, niin sanotut kovan rahan toimijat yhtä kunnianhimoisia rakentamaan yhteiskunnan, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä koteja?
Kestävyysohjelmamme keskeisenä tavoitteena on nostaa kestävän rahoituksen osuutta
Syksyllä 2023 Kuntarahoitus julkaisi ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, jossa asetimme pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuustyömme tärkeimpinä teemoina on vauhdittaa vihreää siirtymää sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä.
Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen osuus kaikesta Kuntarahoituksen myöntämästä pitkäaikaisesta rahoituksesta oli vuoden 2023 lopussa 21,3 prosenttia.
– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta, kertoo vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.
Asetimme ensimmäistä kertaa myös päästövähennystavoitteen rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.
Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatimme vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.
Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan
Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.
Jatkossa kerran vuodessa täytettävä ESG-kysely (environmental, social, governance) arvioi asiakkaidemme valmiuksia ja vaikutuksia vastuullisuudessa. Kysymykset liittyvät esimerkiksi päästöjen laskentaan ja vähennystavoitteisiin, energiaan, joukkoliikenteeseen, hankintoihin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseen.
– Tavoitteenamme on saada ensimmäiset kyselyt matkaan helmikuun aikana ja keväämmällä liitämme sen osaksi luotonmyöntöprosessia. Eli toisin sanottuna kysely tulee jatkossa täyttää aina lainahakemuksen yhteydessä, mikäli viime kerrasta on kulunut vuosi tai enemmän, kertoo asiakassuhteiden yksikönjohtaja Jukka Leppänen.
Kyselyn rakenne, laajuus ja sisältö poikkeavat hieman sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi kunta vai yleishyödyllinen asuntotoimija. Kysely on ensimmäisessä vaiheessa tehty mahdollisimman kevyeksi, jotta siihen vastaaminen onnistuisi myös organisaatioissa, joissa vastuullisuuteen liittyvät tehtävät ja pohdinnat eivät ole vielä arkipäivää.
– Haluamme lisätä omaa ymmärrystämme asiakkaidemme valmiuksista ja vaikutuksista. Jatkossa pyrimmekin systemaattisesti keräämään asiakkaistamme vertailukelpoisia tietoja, kertoo kyselyä toteuttamassa ollut vastuullisuuspäällikkö Elina Sääskilahti.
Muita tarpeita tiedonkeruun taustalla ovat Kuntarahoitukseen kohdistuvat valvojan odotukset sekä tuleva sääntely.
– Kuntarahoitus on Euroopan keskuspankin valvoma luottolaitos, ja meidän odotetaan huomioivan esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöriskit luotonmyönnön yhteydessä. Lisäksi valmistaudumme samalla tulevaan sääntelyyn luomalla prosessin tiedonkeruulle, jotta tietotarpeiden lisääntyessä lähivuosina, meidän on helppo myös laajentaa kyselyä, Sääskilahti jatkaa.
– Tavoitteenamme asiakkaidemme tärkeimpänä rahoituskumppanina on myös kannustaa asiakkaitamme tarkastelemaan vastuullisuuttaan kokonaisvaltaisesti. Tästä esimerkkinä on myös viime vuonna lanseeraamamme ESG-sovellus, josta kunta voi verrata omaa sijoittumistaan vastuullisuudessa muihin kuntiin, Leppänen lisää.
Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Siksi tärkeimmät teemat omassa vastuullisuustyössämme ovat vihreän siirtymän vahdittaminen sekä asiakkaidemme yhteiskunnallisen työn mahdollistaminen. Kuntarahoitus julkaisi viime syksynä ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, joka asetti tavoitteet rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentämiselle sekä kestävän rahoituksen osuuden kasvattamiselle.
Lisätietoja
Elina Sääskilahti, vastuullisuuspäällikkö, elina.saaskilahti(at)kuntarahoitus.fi, puh. 041 5438 695
Jukka Leppänen, yksikönjohtaja, jukka.leppanen(at)kuntarahoitus.fi, puh. 050 5910 934
Norjan kruunumääräisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla oli liikkeeseenlaskun aikaan paljon tarjontaa muiltakin SSA-liikkeeseenlaskijoilta, mutta Kuntarahoituksen 2 miljardin Norjan kruunun laina oli tästä huolimatta erittäin kysytty. Merkintäkirja täyttyi nopeasti ja laina hinnoiteltiin +25 korkopisteeseen yli 3 kuukauden Niboriin nähden. Lainan sijoittajakunta oli tasokas ja laaja.
– Viime vuosina Kuntarahoitus on vakiinnuttanut asemansa aktiivisena ja haluttuna liikkeeseenlaskijana pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoittajakysyntää vahvisti merkittävästi se, että kyseessä oli Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, sanoo Hedda Giæver järjestelystä vastanneesta DNB Bankista.
Sijoittajien joukossa oli erityisesti pankkien treasury-osastoja sekä kansainvälisiä eläkevakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. 80 % liikkeeseenlaskusta allokoitiin norjalaisille sijoittajille.
– Olemme erittäin iloisia palatessamme Norjan kruunumarkkinoille. Sitäkin ilahduttavampaa on tehdä paluu yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla. Kestävyysohjelmamme ytimessä on tarjota rahoitusta yhteiskunnallisesti vaikuttaville projekteille ja lisätä niiden osuutta koko rahoituskannassamme. Sijoittajien tuki ja kysyntä on tässä tärkeässä roolissa, sanoo Kuntarahoituksen Funding Analyst Aaro Koski.
Transaktion tiedot
Issuer:
Municipality Finance (KUNTA, MuniFin)
Issue Rating:
Aa1/AA+
Status:
Senior unsecured
Reoffer Price:
99.631% / 4.083%
Reoffer Spread:
3mN+25bps
Issue Size:
NOK 2bn
Settlement:
20 February 2024
Maturity:
20 February 2029
Coupon:
4% Fixed, Annual, Act/Act Icma Unadjusted Following
Listing:
Nasdaq Helsinki
ISIN:
XS2769883955
Lead Manager:
DNB Markets
Lisätietoja
Joakim Holmström, Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability, +358 50 4443 638 Antti Kontio, Head of Funding and Sustainability, +358 50 3700 285 Karoliina Kajova, Senior Manager, Funding, +358 50 5767 707 Lari Toppinen, Senior Analyst, Funding, +358 50 4079 300 Aaro Koski, Analyst, Funding, +358 45 138 746
Nummelassa on ollut pitkään tarve uudelle koulurakennukselle, sillä alueen koulut olivat täynnä ja todettu ahtaiksi. Vuoden 2023 lopussa valmistunut Etelä-Nummelan koulukeskus on Vihdin kunnan suurin investointi. Rakennuksessa on tilaa noin 600 alakoululaiselle ja noin 250 päiväkotilapselle.
– Hankkeen tavoitteena oli turvata koulutilojen riittävyys Nummelassa nyt ja tulevaisuudessa, Vihdin kunnan tekninen johtaja Ville Könönen tiivistää.
Vihti valitsi hankkeen toteutustavaksi elinkaarimallin. Valintaan päädyttiin kestävyyssyistä, sillä elinkaarihankkeessa urakoitsija sitoutuu ylläpitämään rakennuksen kuntoa.
– Tämä on Vihdin ensimmäinen elinkaarihanke. Seuraamme kuntana mielenkiinnolla, mitkä ovat eri sektoreiden, kuten käyttäjien, infra- ja tukipalvelujen, taloushallinnon ja kuntalaisten, kokemukset.
Investointi ilmastoystävällisyyteen
Nummelan uusi koulukeskus on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Kunta on huomioinut kohteen suunnitteluratkaisuissa elinkaarivaikutukset alusta pitäen: rakennusmateriaalina on käytetty puuta, rakennus lämpenee maalämmöllä ja katolle on asennettu aurinkopaneeleja.
Käyttömukavuutta ja viihtyisyyttä lisää myös se, että koulu on täysin kengätön.
– Tällä hillitään sisään kulkeutuvan lian ja siivouksen määrää. Se on myös osa sisäilmaterveyttä, Könönen kertoo.
Monikäyttöinen rakennus on iloksi monille
Urakka saatettiin päätökseen loppuvuodesta 2023. Koulukeskuksen varsinainen toiminta alkoi tammikuussa, kun ovet avautuivat lapsille ja henkilökunnalle uuden lukukauden alkaessa. Keskus kokoaa nyt samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielistä opetusta – siellä toimii kaksi koulua, kaksi päiväkotia sekä nuorisotila.
Koulurakennus tukee laajasti Nummelan asukkaiden hyvinvointia. Päivisin rakennus on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä, mutta sen tilat ovat helposti muunneltavissa myös muihin tarpeisiin.
– Rakennuksessa on huomioitu hyvin iltakäytön mahdollisuudet. Muun muassa liikuntasalia, asukaskeittiötä ja luokkatiloja voidaan hyödyntää myös iltaisin.
– Koulukeskuksen ympärille on kaavoitettu aluetta lisärakentamiselle. Hanke tukeekin vahvasti Etelä-Nummelan kehittymistä ja laajentumista, tekninen johtaja Könönen iloitsee.
Teksti: Taru Inkinen Kuva: Vihdin kunta / Joenrinne Films
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa). Korkokate kasvoi lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousun seurauksena 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu hidasti tuloksen kasvua.
Liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -37 miljoonaa euroa (45 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
Tilikauden kulut olivat 82 miljoonaa euroa (73 miljoonaa euroa). Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen 13 miljoonaan euroon (4 miljoonaa euroa), mikä johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli joulukuun lopussa 12,0 % (11,6 %).
Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 103,4 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Koska Kuntarahoitus-konsernilla on vain ydinpääomaa, niin Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samat kuin CET1-vakavaraisuus, 103,4 % (97,6 %).
Venäjän hyökkäyssodalla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Sodan kiihdyttämä inflaatio ja siitä johtuva markkinakorkotason nousu on kasvattanut konsernin korkokatetta, mutta se on myös kasvattanut kuluja. Sodan aiheuttaman geopoliittisen epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt vahvaa likviditeettipuskuria. Muutoin sodan vaikutukset liiketoimintaan olivat vähäisiä.
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 32 948 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 7,5 % (5,5 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 2023 samalla tasolla kuin vertailuvuonna, yhteensä 4 370 miljoonaa euroa (4 375 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 575 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 4 795 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 2 234 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Rahoituksen yhteismäärä kasvoi 41,0 % (42,9 %) edellisvuoteen verrattuna. Niiden määrä pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 5,1 %-yksikköä 21,3 %:iin. Konserni julkaisi loppuvuodesta 2023 kestävyysohjelman, joka ulottuu vuoteen 2035. Konsernin tavoitteena on vuoden 2030 loppuun mennessä nostaa konsernin vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta kolmannekseen sekä vuoteen 2035 mennessä vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä 38 %:lla vuoden 2022 tasosta.
Pitkäaikainen uusi varainhankinta vuoden aikana oli 10 087 miljoonaa euroa (8 827 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 43 320 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 39 332 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa maaliskuussa ja kesäkuussa 2023 takaisin Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 633 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 409 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 124 % (120 %).
Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 osinkoa maksettiin 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67,6 miljoonaa euroa.
Näkymät vuodelle 2024: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2024.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Konsernin avainluvut
1–12/2023
1–12/2022
Muutos, %
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)*
176
170
3,2
Liikevoitto (milj. euroa)*
139
215
-35,5
Korkokate (milj. euroa)*
259
241
7,5
Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus (milj. euroa)*
4 370
4 375
-0,1
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)*
10 087
8 827
14,3
Kulu–tuottosuhde, %*
32,4
23,9
35,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %*
6,6
9,9
-33,5
31.12.2023
31.12.2022
Muutos, %
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*
32 022
29 144
9,9
Taseen loppusumma (milj. euroa)
49 736
47 736
4,2
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)
1 550
1 482
4,6
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)
1 550
1 482
4,6
Omat varat yhteensä (milj. euroa)
1 550
1 482
4,6
CET1-vakavaraisuus, %
103,4
97,6
5,9
Tier 1 -vakavaraisuus, %
103,4
97,6
5,9
Kokonaisvakavaraisuus, %
103,4
97,6
5,9
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %
12,0
11,6
3,8
Henkilöstö
185
175
5,7
* Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2023
Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet. Pystyimme häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme.
Venäjän hyökkäyssodan myötä vuonna 2022 alkanut inflaatio kääntyi laskuun vuoden 2023 aikana, ja korkojen kohoaminen näyttää päättyneen. Geopoliittiset jännitteet eri puolilla maailmaa lisääntyivät, ja lisäksi odotukset keskuspankkien toimista aiheuttivat epävarmuutta pääomamarkkinoilla.
Suomessa alkuvuotta ja kesää leimasivat eduskuntavaalit ja pitkään jatkuneet hallitusneuvottelut. Uudella hallitusohjelmalla ei arvioiden mukaan ole välittömiä vaikutuksia kuntien toimintaan. Asuntosektorin asiakkaidemme keskuudessa huolta ovat herättäneet asumisoikeusasumiseen ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät hallitusohjelman kirjaukset. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana on korostunut entisestään.
Kuntasektorin asiakkaidemme rahoituksen kysyntä oli vuoden alussa hiljaista, mutta kiihtyi vuoden loppua kohden lähelle edellisen vuoden tasoa. Niin sanotut verohännät tukivat kuntataloutta vielä hetkellisesti, mikä osaltaan laski kuntien rahoitustarpeita. Kuntien rahoitustilanne oli vielä vuonna 2023 verrattain hyvä, mutta heikkeni vuoden lopussa.
Asuntosektorin asiakkaidemme rahoitustarve oli korkeampi vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaamme ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta ja vuodesta 2022 lähtien myös korkokustannusten kasvusta, mikä on vähentänyt uusien hankkeiden aloittamista. Loppuvuotta kohden rahoituksen kysyntä alkoi kuitenkin kiihtyä, kun rakentamisen kustannusten nousu tasaantui, ja asumisoikeushankkeiden aloitusta alettiin kiirehtiä hallitusohjelmakirjausten vuoksi.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja rahoitimme niitä Kuntien takauskeskuksen meille asettamien limiittien puitteissa. Kuntarahoitukselle asetettu 400 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoituksen limiitti tuli täyteen ennen vuoden loppua, emmekä voineet tämän jälkeen enää vastata hyvinvointialueiden vuotta 2023 koskeviin rahoituspyyntöihin.
Varainhankinnassamme menestyimme erinomaisesti pääomamarkkinoiden vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Liikkeeseenlaskujemme ajoitus onnistui, ja kaikki transaktiomme olivat menestyksekkäitä. Likviditeettitasoamme olemme pitäneet edelleen vahvana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Liiketoimintamme voidaankin sanoa jatkuneen normaalisti, ja toimintamme kannattavuus vuonna 2023 oli hieman aiempaa parempi.
Vuonna 2023 päivitimme strategiamme korostaen yhtiön perustehtävää. Strategiamme nostaa erityisesti esille vastuullisuuden ja roolimme kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajana. Olemme myös panostaneet vastuullisuustyömme vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelma asettaa raamit ja tavoitteet pitkän aikavälin vastuullisuustyöllemme. Kestävyysohjelmamme keskittyy erityisesti liiketoimintamme, eli asiakkaillemme tarjoamien tuotteiden ja palveluiden kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Näkymät vuodelle 2024
Maailmantaloudessa vuosi 2024 käynnistyy heikkenevän suhdanteen merkeissä. Kasvun lähteitä on niukasti, kun koronnostojen kysyntää hidastavat vaikutukset saavuttavat huippunsa. Samaan aikaan finanssipolitiikka on kiristymässä, koska valtioilla on tarvetta suitsia velanottoa. Myös geopoliittinen toimintaympäristö jatkuu arvaamattomana. Talouden jäähtyminen toisaalta vaimentaa hintapaineita ja euroalueella inflaatio alenee kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. EKP:n odotetaan käynnistävän koronlaskut vuoden 2024 aikana.
Suomessa taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan alkuvuoden 2024 aikana. Vuoden edetessä elpyminen vähitellen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, kun inflaatio helpottaa, kuluttajien ostovoima kasvaa ja korot kääntyvät maltilliseen laskuun. Loppuvuotta kohden myös vientimarkkinat voivat jo tukea talouden toipumista. Heikon lähtötason vuoksi Suomen bkt-kasvu voi kuitenkin jäädä vuonna 2024 lievästi negatiiviseksi.
Talouden taantuma heijastuu väistämättä myös työllisyyteen. Suomessa rakenteellinen työvoimapula on tosin monilla aloilla niin suurta, ettei työttömyysasteessa ole toistaiseksi näköpiirissä voimakasta nousua. Työllisyyden näkymä on kuitenkin riskialtis. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea arvioida. Myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy yhä epävarmuutta. Mikäli inflaatio ei hidastu ennakoidusti ja odotukset korkojen alenemisesta jäävät täyttymättä, talouden taantuma voi pitkittyä ja työttömyys nousta arvioitua enemmän.
Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset sopeutustavoitteet, julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä eikä velkaantuminen taitu. Odotuksia voimakkaampi sote-menojen ja rahoituskustannusten kasvu sekä verotulokertymien suhdanneluontoinen heikentyminen vaikeuttavat valtiontalouden tasapainottamista. Kuntasektorikin palaa muutaman poikkeuksellisen vahvan vuoden jälkeen selvästi alijäämäiseksi, kun erilaiset positiiviset kertaerät poistuvat, kustannukset kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys, valtionosuusjärjestelmän tulevat muutokset sekä TE-uudistuksesta mahdollisesti koituvat lisämenot.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuonna 2023. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953 Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Vuosikertomus vuodelta 2023 julkaistaan arviolta 7.3.2024. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
”Kunnalla menee hyvin monilla mittareilla. Asukasmäärämme on noussut edellisinä vuosina, kun taas ympäröivissä kunnissa trendi on toisenlainen. Muuttovoitto on ollut sadan hengen paikkeilla vuodessa. Joukossa on sekä kotimaisia että yhä enemmän ulkomailta tulevia muuttajia. Työttömyysaste on 4–5 prosenttia, eli käytännössä täällä on täystyöllisyys. Tietenkin meillä on myös samoja haasteita kuin muualla kuntakentässä näin hyvinvointiuudistuksen jälkijunassa. Tämä vaatii jatkuvaa suunnittelua ja asioiden järjestykseen laittamista.”
Mitä uutta kunnassa tapahtuu?
”Olemme viemässä tällä hetkellä isoja investointeja eteenpäin. Meille on rakentumassa uusi yläkoulu, joka on 15–20 miljoonan euron kokonaisuus. Lisäksi rakennamme uutta lukiorakennusta, jonka yhteyteen tulee myös uudet kirjaston tilat. Tämä ja viime vuosi ovat suuria investointivuosia.
On pakko mennä eteenpäin ja kehittää asioita, jos haluaa pysyä mukana kuntien keskeisessä kilpailussa. Tänä päivänä koko Suomi kilpailee osaajista ja tekijöistä.”
Mikä on mielestäsi Sotkamon suurin vahvuus?
”Vahvuutemme ovat matkailu ja urheilu. Edellisinä vuosina olemme olleet eniten matkailijoita keränneiden paikkakuntien viiden kärjessä. Vuokatin matkailu on ympärivuotista: hiihto- ja joululomien lisäksi tänne suuntautuu kesämatkailua. Heinäkuu on paras matkailukuukautemme.
Liikuntaolosuhteita on paranneltu 20 miljoonan euron edestä kymmenen viime vuoden aikana. Vuokatti Areenan lisäksi olemme rakentaneet muun muassa liikuntahallin ja skeittiparkin. Liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa – onhan Vuokatissa myös olympiavalmennuskeskus talvilajeille.
Kunnan suuren pinta-alan ansiosta tänne mahtuu urheilu- ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi paikallisia työllistäviä kaivoksia. Kaivoksilla työskentelee tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä, mikä vaikuttaa huomioitavasti kunnan työllisyysasteeseen ”
Miltä Sotkamon tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Sotkamo on vireä ja virkeä. Matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Se on nojannut pitkälti suomalaisiin, mutta kansainvälisen puolen avautumisen eteen on tehty paljon töitä. Uskon, että siihen mennessä majoituskapasiteetti on myös kasvanut.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Olen ollut Sotkamon kunnalla töissä yli 20 vuotta. Aloitin luokanopettajana, ja etenin rehtorin töiden kautta perusopetuksen johtajaksi, sivistysjohtajaksi ja lopulta kunnanjohtajaksi. Olen nähnyt sivistyspuolen ihan ruohonjuuritasolta lähtien, mikä auttaa paljon kunnan johtamisessa.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Suoratoistopalveluissa minua kiinnostavat eniten historiaan liittyvät sarjat. Kirjoista luen taas eniten elämäkertoja. Viimeksi yöpöydällä on ollut Pohjolan Leijona, joka on Mirkka Lappalaisen Ruotsin kuninkaasta kertova historiakirja.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi?
”Kempele ja Pirkkala ovat Sotkamoa vastaavia maakuntakeskuksen vieressä olevia kuntia. Seuraavaksi voisin haastaa mukaan Pirkkalan talousjohtajan Tommi Ruokosen.”
MIKA KILPELÄINEN Työ: Kunnanjohtaja, Sotkamon kunta Syntynyt: 1974 Kotoisin: Sotkamosta Asuu: Sotkamossa
Lieto on yksi Turun seudun voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Liedon tavoitteena on olla kestävien valintojen kaupunki, jossa on viihtyisän vireä keskusta ja jota ympäröivät omaleimaiset kylät. Keskustaan valmistui viime elokuussa Varsinais-Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo.
Asumisoikeuskohde Simpukkatie 17 on ulkoapäin tyypillinen viisikerroksinen, yhden portaikon kerrostalo. Parvekkeellisia asuntoja on yksiöistä tilaviin neljän huoneen asuntoihin. Kohteen erityisyydestä kertoo ulkoseinän metallinen laatta, kiiltävä todiste Joutsenmerkistä.
Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteerit varmistavat, että asuintalo on ympäristöystävällinen rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen asti. Koko prosessia on valvottu ja vaatimukset koskevat energiankulutusta, rakennusjätteen vähentämistä ja kierrätystä, sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päivänvalon määrää ja akustiikkaa.
– Tavoittelimme Joutsenmerkkiä määrätietoisesti. Se edellytti sekä pakollisten että valinnaisten vaatimusten toteuttamista. Rakentamisessa huomioitiin kestävyys monelta kantilta, missä onnistuimme lopulta erinomaisesti, kertoo Matti Keitilä, TA-yhtiön aluejohtaja.
Erinomainen mahdollisuus oppia uutta kestävästä rakentamisesta
Kestävyys huomioitiin alusta asti. Joutsenmerkin voi myöntää vasta talon valmistuttua, joten projektin aikana täytyi olla valppaana. Hanke tarjosi uusia oppeja ja onnistumisia.
– Huoneistot on suunniteltu niin, että niihin on saatu mahdollisimman paljon päivänvaloa. Yleisissä tiloissa valaistusta säädellään liiketunnistimilla. Kaikkien asuntojen saniteettikalusteet, liedet, kodinkoneet ja kylmäkoneet ovat energiatehokkaita. Lisäksi kerrostalossa on asuntokohtaiset vesimittarit, Keitilä kertoo.
Asuintalossa on huoneistokohtaiset mittarit ja jokainen maksaa käyttämästään vedestä, mikä kannustaa säästämään energiaa ja vettä. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota, ja jokaisessa asunnossa onkin monipuoliset jaelokerot eri kotitalousjätteille.
Rakennusjätteen kierrätysaste ylsi 75 prosenttiin
Lämpimän käyttöveden lämpöhäviötä hillitään lyhyillä kiertoputkilla ja riittävillä eristyksillä. Vesijohdoissa ei käytetty kuparia lukuun ottamatta näkyviä osia, minkä ansiosta putkiston valmistukseen kului tavallista vähemmän energiaa. Kestävä rakentaminen näkyi materiaalivalinnoissa, ja kemikaalit ja kiertotalous huomioitiin myös tarkasti, esimerkiksi formaldehydipäästöjen raja-arvojen osalta. Materiaaleista yli 50 prosenttia oli joutsenmerkittyjä, ja rakennusjätteen kierrätysaste oli 75 prosenttia.
Tontille kulussa näkyy ympäristöystävällisyyteen tukemisen viimeinen silaus. Polkupyörien säilytykseen on panostettu: pyörille on oma huoltotila ja 50 prosenttia pyöräparkeista on katetulla alueella. Parkkipaikoilla voi ladata sähkö- ja hybridiautoa, ja katolla on valmius aurinkopaneeleille.
Kuntarahoituksen vihreä rahoitus sopi mainiosti kohteen rahoitukseen, sillä Joutsenmerkin vaatimukset olivat hyvin linjassa vihreän rahoituksen myöntämisperusteiden kanssa.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
Turun keskustan lähellä sijaitseva Mäntymäki on kokenut mittavan uudistuksen viime vuosina. Osa alueen kerrostaloista oli teknisen käyttöikänsä päässä eikä niiden korjaaminen ollut taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi päädyttiin purkavaan uudistamiseen. Purettujen talojen tilalle nousee yhdeksän rakennusta, joista neljä on nyt valmiina.
Uudistus tehtiin alueen historiaa kunnioittaen. Uusien kerrostalojen haluttiin ilmentävän alkuperäisten rakennusten 1950-luvun tyyliä, jota niiden selkeä muotokieli ja puistomaiset piha-alueet henkivät. Asunnot vastaavat samalla nykypäivän tarpeisiin: ne ovat moderneja, valoisia ja esteettömiä.
– Halusimme panostaa Mäntymäessä erityisesti yhteisöllisyyteen sekä vastata asukkaiden erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin. Olemme ylpeitä Mäntymäen alueesta ja sille myönnetystä tunnustuksesta, iloitsee Johannes Malmi, TVT Asuntojen rakennuttamis- ja hankekehityspäällikkö.
Yhteisöllistä asumista keskustan kupeessa
Turussa on kysyntää kohtuuhintaisille ja hyvälaatuisille vuokra-asunnoille, mikä näkyy TVT Asunnoille tulevissa hakemusmäärissä. Rakennushankkeen ansiosta Mäntymäkeen saadaankin 280 uutta asuntoa. Alueen sijainti vetää myös puoleensa: matka Mäntymäestä keskustaan on alle kaksi kilometriä. TVT Asuntojen toimitusjohtajan Teppo Forssin mukaan suurin osa asuntohakijoista toivoo kotia juuri keskusta-alueelta.
TVT Asunnot kutsui asukkaat mukaan asuntojen suunnitteluun. Lopputuloksena valmistuu asuntoja, joissa on huomioitu erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi asuntojen alkovit ovat muunneltavissa eri tarpeisiin, vaikkapa työtilaksi, lastenhuoneeksi, varastoksi tai kuntoilutilaksi.
Uusiin taloihin on haluttu tuoda myös yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Asukkaat saavat käyttöönsä muun muassa monitoimitilat sekä yhteiset ulkotilat.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Ara palkitsee vuosittain laadukasta rakentamista Vuoden parhaat ARA-neliöt tunnustuksella. Palkinto myönnetään yhdelle kohteelle, jossa on tavoiteltu vähimmäistasoa korkeampaa laatua sekä elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. Ara valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Janika Leppioja ja Elisa Vehkala.
