Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Koulu, kirjasto, musiikki- ja kansalaisopisto – tätä kaikkea on Tohmajärven uusi sivistyskeskus

Venäjän rajalle, Kiteen ja Joensuun kupeeseen kätkeytyvä Tohmajärvi on aloittanut tänä keväänä historiansa suurimman projektin: keskustaajamaan valmistuva rakennuskompleksi kokoaa kaikki kunnan sivistyspalvelut saman katon alle.

Valmistuttuaan sivistyskeskuksessa on kerrostilaa lähes 5 500 neliömetriä, ja rakennus on suunniteltu täyttämään 350 oppilaan tarpeet. Ajatus kulttuuri- ja sivistyspalveluiden yhdistämisestä kumpusi monelle kunnalle surullisen tutusta ongelmasta: 60- ja 70-luvuilla rakennettu koulukiinteistökanta on auttamatta tulossa käyttöikänsä päähän.

– Tiesimme, että nykyisen koulukeskuksen osalta korjauspäätöksiä olisi tehtävä viiden vuoden sisällä. Päätimme hoitaa ongelmat kertaheitolla, kertoo Tohmajärven kunnan talous- ja hallintojohtaja Vesa Karhapää.

Jättiurakka rakentuu joustavalla kiinteistöleasingilla

Yli 11 miljoonan euron urakka on Tohmajärven kokoiselle kunnalle valtava hanke. Kokoluokka asetti projektille omat haasteensa: uuden sivistyskeskuksen rahoittaminen perinteisellä taselainalla olisi kohdistanut suuren rasitteen kunnan omavaraisuuteen. Rahoitukseen etsittiin alusta alkaen vaihtoehtoista ratkaisua.

– Yllätykseksemme ainoastaan yksi liikepankki pystyi tarjoamaan hankkeen rahoitusratkaisuna kiinteistöleasingia. Kuntarahoitus oli niin kirkkaasti edullisempi, ettei jäänyt epäilystäkään siitä, mistä rahoitus hankitaan, Karhapää toteaa.

Kuntarahoituksen hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo joustavan kiinteistöleasingin kasvattavan suosiotaan vuosi vuodelta.

– Olemme tarjonneet kiinteistöleasingia seitsemän vuotta, eikä kysynnän kasvulle näy loppua. Rahoitusmuoto on erityisen suosittu pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Koulurakentaminen on hyvin tyypillinen kiinteistöleasing-kohde, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan kiinteistöleasingin sopimusaika pyritään sovittamaan kunnassa käytettäviin rakennusten poistoaikoihin. Tyypillinen leasingaika on 20 vuotta, jonka jälkeen kunnalla on mahdollisuus joko lunastaa rakennus sen todellista jäännösarvoa vastaavaan hintaan, jatkaa leasing-sopimusta tai jälleenmyydä kohde.

Oikea kumppani voi tietää miljoonasäästöjä

Alustavien rahoitusneuvottelujen pohjalta oli selvää, että projekti tulisi ylittämään EU:n asettaman unioninlaajuisen julkisen kilpailutuksen kynnysarvon. Tämä tiesi lisävaateita hankkeelle, joka jo pelkän kokonsa puolesta venyttäisi pienen kunnan äärimmilleen.

Kilpailutusprosessin tueksi Kuntarahoitus tarjosi tytäryhtiönsä Inspiran palveluja. Inspiran kymmenhenkinen tiimi on erikoistunut kuntien ja kaupunkien investointihankkeiden ja omaisuusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan asiantuntijakumppanin hyödyntäminen voi säästää kunnille pitkän pennin.

– Hyödynnämme kaikissa hankkeissamme vuosien saatossa karttunutta tietotaitoa ja olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa. Tälläkin hetkellä meillä on käynnissä kuusi suurta investointihankkeiden kilpailutusprosessia, jotka sisältävät yhteensä yli kymmenen rakennusta, ja joiden investointikustannus on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Etenkin pienillä kunnilla vastaavaa kokemuspohjaa ei ole. Suurhankkeissa oikean asiantuntijakumppanin valinta voi tietää kunnille miljoonasäästöjä, Riihinen summaa.

Inspiran kumppaneina Tohmajärven asiantuntijoina hankkeessa toimivat teknisten asioiden osalta Ramboll sekä juridisten asioiden osalta asianajotoimisto Krogerus.

– Kumppanuudet olivat Inspiralta loistava ehdotus. Kaikilla kolmella on omista erityisalueistaan niin pitkä kokemuspohja, että saimme valmiita sapluunoita parhaista toimintatavoista ja neuvoja siitä, mitä sudenkuoppia varoa. Ilman ammattitaitoisia kumppaneita olisimme olleet niin sanotusti lirissä, Karhapää naurahtaa.

Hankkeen kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kahdeksankuukautisen prosessin aikana eri rakennusliikkeet työstivät kukin omia suunnitelmiaan kunnan asettamien suuntaviivojen ja suunnittelun ohjauksen mukaisesti. Sivistyskeskuksen suunnitteluun osallistettiin eri käyttäjäryhmiä, kuten opettajia, oppilaita ja kiinteistönhuoltoa.

Uusi sivistyskeskus on sijoitus kunnan tulevaisuuteen

Paperitöiden osalta jättiprojekti lähenee loppuaan, mutta rakentaminen on vasta aluillaan. Sivistyskeskuksen perustuksia alettiin valaa toukokuussa Tohmajärven kuuluisimman kasvatin mukaan nimetyn Katri Helenan raitin varrelle.

Vanhenevan väestön, muuttotappion ja yksipuolisen työllisyysrakenteen kanssa kamppailevalle Tohmajärvelle sivistyskeskus on paljon muutakin kuin osiensa summa. Hanke on olennainen osa entistä elinvoimaisempaa Tohmajärveä – merkittävä investointi kunnan tulevaisuuteen.

– Sivistyskeskuksella pyrimme lisäämään kunnan houkuttelevuutta erityisesti nuorten perheiden silmissä. Tavoitteenamme on luoda Tohmajärvestä entistä parempi kotikunta – paikka, jossa jokaisella on mahdollisimman hyvät edellytykset monipuoliseen elämään, Karhapää tiivistää.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Punkalaitumelta ponnistaa Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja

Vasta 22-vuotias Lähdeniemi valittiin toukokuussa Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Töitä on nyt paiskittu kuukauden päivät.

Ensiaskeleet yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla Lähdeniemi otti kunnan nuorisovaltuustossa, jossa hän toimi puheenjohtajana reilun kahden vuoden ajan. Keväällä 2017 kunnallisvaaleissa ehdolla ollut Lähdeniemi oli jo ehtinyt aloittaa Turussa journalismiopinnot, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen. Tämä yllätti varapuheenjohtajuuteen valmistautuneen Lähdeniemen täysin.

– Totta kai otin paikan vastaan, kun kerran sellainen suotiin. Siitä ei ollut epäilystäkään!

Vaikka Lähdeniemen opiskelukaupungiksi valikoituikin Turku, on Punkalaidun ollut hänelle aina se oikea koti, ja maalaiselämä lähellä sydäntä. Yhteiskunnallisista asioista puhuttaessa Lähdeniemi pitääkin tärkeänä kuntien vetovoiman edistämistä. Lähdeniemen mukaan maaseudulla asumisen pitäisi aina olla varteenotettava vaihtoehto.

– Kuntien vetovoiman lisäämiseen liittyvät olennaisesti hyvät liikenneyhteydet kotoa työpaikalle, samoin kuin hyvät nettiyhteydet sekä esimerkiksi postipalvelut – ihmiset kaipaavat yllättävänkin yksinkertaisia asioita.

Pienten kuntien houkuttelevuuteen liittyen Lähdeniemi ottaa esiin myös huolen siitä, millaista kuvaa maaseudusta tarjotaan mediassa.

– Maakuntalehdetkin puhuvat lähinnä maakuntakeskuksista. Uutiskynnys tuntuu olevan huomattavasti korkeammalla pienemmistä paikkakunnista puhuttaessa.

Kuntien elinvoimaisuuden lisäksi erityisesti koulutukseen ja sivistykseen liittyvät teemat, kuten kunnassa toimivan lukion säilyttäminen, ovat Lähdeniemelle tärkeitä. Koulutustaustansa puolesta hän mainitsee yhdeksi konkreettiseksi tavoitteekseen kunnan viestinnän kehittämisen avoimempaan suuntaan. Myös kunnan markkinoinnin saralla voisi tuoreelle kunnanhallituksen puheenjohtajalle olla tekemistä.

Nuori puheenjohtaja on toki kiinnostanut myös mediaa, ja yksi haastatteluissa usein toistuva kysymys on ollut, mistä Lähdeniemen kiinnostus kunnallispolitiikkaan oikein kumpuaa.

– En yksiselitteisesti osaa kertoa, mistä tämä innostus on lähtenyt. Oma kotikunta on rakas paikka, jonka asioista olen halunnut tietää enemmän. Tämän pestin myötä Suomen ja maailman asiat ovat laajemminkin alkaneet kiinnostaa. Journalismi ja politiikka ovat yllättävän lähellä toisiaan – molemmissa on kyse yhteiskunnallisista asioista puhumisesta ja niihin vaikuttamisesta!

Lähdeniemelle tulevaisuus näyttää vielä avoimelta. Parivuotisen puheenjohtajakauden jälkeen vuorossa olisi journalismiopintojen loppuun saattaminen, ja tämän jälkeen kaikki vaihtoehdot ovat auki.

– Tämäkin mahdollisuus tuli niin yllättäen, että ikinä ei tiedä, mitä vastaan tulee. Toivotaan, että tulevaisuuskin olisi yhtä mielenkiintoinen ja luvassa olisi jotain, mitä en osaa vielä aavistaakaan!

Kunta-/aluevaikuttaja

Kunnat kantavat ilmastokapulaa

Tuoreet päättäjät eivät voi sivuuttaa myöskään kaupungistumisen kiihtymistä, mikä koskettaa monilla tavoin niin kunta- kuin asuntotuotannon asiakkaitamme. Jos mitään ei tehdä, ja kehitys jatkuu nykyiseen tapaan, Suomessa on ennusteen mukaan 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua. Sen lisäksi että kasvaville seuduille tarvitaan asuntoja, liikenteen kasvukeskuksien sisällä ja välillä on oltava toimivaa ja ilmastoystävällistä.

Nopeampaa raideyhteyttä havitellaankin muun muassa Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Ilmassa on ollut raideinvestointeja jopa 7–9 miljardin arvosta. Valtio on esittänyt infrahankkeiden toteuttamista niin sanottujen hankeyhtiöiden avulla. Niiden rahoittajiksi on kaavailtu institutionaalisia sijoittajia kuten eläkeyhtiöitä tai yksityisiä tahoja. Yksityisten tahojen tuotto-odotukset näkyisivät väistämättä myös korkeampina rahoituskustannuksina.

Julkisuudessa keskustelussa ei ole täysin käynyt selväksi, miten hankeyhtiöiden liiketoimintalogiikka toimisi. Mikäli hankeyhtiöitä perustetaan, on syytä varmistaa, että niiden liiketoimintalogiikka on järkevä myös infrastruktuurin käyttäjille.

Uusien rahoitusrakenteiden luomisen sijaan olisi järkevää kehittää olemassa olevaa ja toimivaa kuntien yhteistä rahoitusjärjestelmää, jotta sillä voitaisiin rahoittaa myös hankeyhtiöitä sellaisissa hankkeissa, joissa on mukana kunnallinen intressi. Tämä edellyttäisi, että lakia Kuntien takauskeskuksesta muutetaan niin, että Kuntien takauskeskuksen takauksella hankituilla varoilla voidaan rahoittaa myös valtion määräysvallassa olevia yhtiöitä.

Junan tuomat tarvitsevat asuntoja. Vuokra-asumisen suosio on tutkimusten mukaan kasvussa, mutta vuokrien hinnat kasvukeskuksissa, myös valtion tuella rakennetuissa asunnoissa, ovat monille kohtuuttoman korkeat. Työvoimaa pitäisi kuitenkin saada sinne, missä työpaikat ovat. Hankala yhtälö, joka on esimerkiksi Wienissä pystytty ratkaisemaan. Sielläkin, kuten Suomessa, rakentamista tuetaan julkisilla varoilla. Vuokrahinnat on pystytty pitämään kurissa muun muassa kaupungin ja yksityisten rakennuttajien yhteistyöllä. Sosiaalisen asumisen tukeminen ei ole luonut ghettoja, päinvastoin – eri ryhmien sosiaalinen integraatio on nopeutunut. Valtion tukemalle asuntotuotantojärjestelmälle on Suomessakin tarvetta myös jatkossa ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantomäärää täytyy kasvattaa, jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan.

Asumisen ja rakentamisen ratkaisut ovat liikenteen lisäksi keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastokapula on otettu kunnissa vastaan, mikä näkyy tämän Huomisen tekijät -numeron kestävää rakentamista ja energiatehokkuutta käsittelevissä artikkeleissa. Niiden toteutumisessa Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella on oma osuutensa. On ilahduttavaa huomata, että vihreä rahoitus on hiljattain rantautunut myös yksityisille lainamarkkinoille. Vielä hienompaa on se, että Suomessa kuntasektorin voi sanoa olevan edelläkävijä vihreän rahoituksen käytössä. Jatketaan hyvää työtä yhdessä!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Kasvava Tampere investoi tulevaisuuteen

Miten Tampereen kaupungilla menee

Tampereella menee erinomaisesti, monella mittarilla. Tampere houkuttelee asukkaita, se on valittu useassa tutkimuksessa Suomen halutuimmaksi asuinpaikaksi. Kaupunki kasvaakin kovaa vauhtia, viimeisen viiden vuoden aikana tamperelaisten määrä on kasvanut 15 000 asukkaalla. Myös asuntoja rakennetaan paljon, vuonna 2018 kaupunkiin valmistui peräti 3 600 uutta asuntoa.

Täällä on iloinen pörinä. Monenlaisia kehityshankkeita on käynnissä, esimerkiksi Tampereen kansi, raitiotie ja keskusvedenpuhdistamo. Kannen eteläisen osan sekä ratikan ensimmäisen vaiheen pitäisi valmistua jo vuonna 2021.

Lisäksi käynnissä on Hakametsän hallin uudelleen suunnittelu, asemanseutua kehitetään sekä Tammelan ja Amurin alueille toteutetaan täydennysrakentamista. Hiedanrannan vanhaa teollisuusaluetta ollaan lähivuosina muuttamassa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiseksi kiertotalouskaupunginosaksi. Tampere kehittyy hurjaa vauhtia.

Mihin monella samaan aikaan toteutettavalla suurella hankkeella tähdätään?

Investoinneilla tavoitellaan elinvoimaa. Olemme satsanneet sellaisiin hankkeisiin, jotka tulevaisuudessa tuovat kaupungille tuloja, joilla voidaan turvata palvelutuotantoa. Tavoitteena on myös kaupunkirakenteen tiivistäminen. Hiedanrantaan tulee koteja 25 000 ja työpaikkoja 10 000 ihmiselle. Kestäviä ratkaisuja haetaan yhdessä asukkaiden kanssa.

Tampere tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2030. Tavoitteeseen pääsemiseksi liikenteen nykyiset päästöt täytyy puolittaa. Ratikka on yksi ratkaisu päästöjen vähentämiseen.

Haemme Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta vuodeksi 2026 yhdessä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Teemme muutenkin seudullista yhteistyötä erityisesti kaupungin kasvuun liittyvien haasteiden ratkomisessa ja sotepalvelujen järjestämisessä. Yhteistyö on viime vuosien aikana tiivistynyt.

Miten soteratkaisun lykkääntyminen on otettu Tampereella vastaan?

Emme ole soten kaatumisesta kovin murheissamme. Jatkamme jo aloittamaamme työtä sotepalvelujen järjestämiseksi yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa. Haluamme taata hyvät palvelut koko Pirkanmaalle, ei vain Tampereelle, mutta ilman maakuntahallintoa.

Toivottavasti seuraava hallitus unohtaa saman mallin ajamisen kaikille alueille. Valtio voisi tarjota kepin lisäksi porkkanaa, tämä houkuttelisi kuntia tekemään yhteistyötä. Kun kannustimet ovat hyvät, yhteistyömalleja voi syntyä vapaaehtoisesti vauhdikkaastikin.

Mitkä ovat Tampereen vahvuudet?

Tampereelle on tunnusomaista innovatiivisuus ja ennakkoluuloton rohkeus uudistua ja etsiä uusia tapoja tehdä asioita aiempaa paremmin. Tämä on erottanut meidät suomalaisessa kuntakentässä jo vuosikymmenien ajan.

Tampere on loistava opiskelukaupunki. Täällä on myös upeat kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Pyynikki ja Pispalan hienot maisemat. Tampereelle on helppo tulla, ja täällä on vielä helpompi viihtyä ja asua.

Mitkä ovat Tampereen suurimmat haasteet?

Ykköshaasteet ovat talouden tasapainottaminen ja työttömyys siihen liittyvine ongelmineen. Olemme saaneet työllisyystilannetta parannettua, vaikkei siinä vieläkään ole kehumista.

Suuret investoinnit tuovat talouteen omat haasteensa – miten mitoittaa investoinnit ja taloudellinen mahdollisuus yhteen? Määrätietoinen työ talouden tasapainottamiseksi on käynnistetty ja olen varma siitä, että saamme talouden pian vakautettua.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen alun perin valmistunut nuorisotyöntekijäksi vuonna 1983 ja toimin jonkun aikaa nuorisosihteerinä ja liikuntasihteerinä. 1990-luvulta alkaen olen toiminut kunnan keskushallinnon johtotehtävissä, ensin pienemmissä kunnissa, ja Tampereella vuodesta 2002. Täällä olen ollut ensin aluekeskusohjelman projektipäällikkönä, vuodesta 2003 talouspäällikkönä ja -johtajana.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi luin Heikki Harman muistelmien ensimmäisen osan, Asfalttihipin. Nyt menossa on Marc Spitzin kirjoittama David Bowie. Olen innokas rock- ja pop-musiikin seuraaja, tykkään käydä klubeilla ja konserteissa. Viimeksi kävin Wigwamin keikalla. Tampereella on tosi hyvä klubitarjonta!

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Turku on kehittynyt huikeasti, olisi kiva lukea kaupungin talous- ja rahoituspäällikön Valtteri Mikkolan ajatuksia ja näkemyksiä.

Kunta-/aluevaikuttaja

Suomen komein kaupungintalo

Monessa kunnassa pohditaan vanhojen, miljöön kannalta arvokkaiden, kunnan omistamien rakennusten kohtaloa. Vanhat rakennukset ovat arvokkaita maamerkkejä, jotka kertovat alueen tarinaa ja joihin kuntalaisilla on vahva side. Samalla niiden säilyttäminen vaatii usein alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttamista ja kokonaisvaltaista peruskorjausta, johon harvalla kunnalla on varaa investoida.

Raaseporissa oltiin tämän tilanteen edessä vuonna 2016. Tammiharjun mielisairaalan toiminta supistui avohoidon yleistymisen myötä, ja lopulta sairaalan tarjoama psykiatrinen hoito siirrettiin kokonaan Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Vanha, 1930-luvulta peräisin oleva, Dragsvikin varuskunnan kupeessa seisova uljas kivirakennus jäi tyhjilleen, samoin kuin arvokkaan miljöön muut 15 rakennusta.

Samaan aikaan Raaseporin kaupunki etsi uusia, pysyviä tiloja hallinnolleen. Vuokratilat Tammisaaren keskustassa olivat kalliit ja sopimus katkolla.

– Vaihtoehdoiksi tiivistyivät kokonaan uuden kaupungintalon rakentaminen tai vanhan Tammiharjun sairaalarakennuksen remontoiminen kaupunginhallinnon tarpeisiin, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl kertoo.

Viisikerroksisen, 5 000 neliötä kattavan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaati laskelmien mukaan lähes yhtä suuren investoinnin, kuin uudiskohteen rakentaminen. Asiasta käytiin paljon keskustelua ja lopulta kuntapäättäjien vaakakupissa painoivat taloudellisten seikkojen ohella myös muut asiat.

– Onneksi, sillä muuten vanhan sairaalan upea miljöö olisi todennäköisesti autioitunut ja rakennuskanta tuhoutunut, Gröndahl sanoo.

Kiinteistöleasingrahoitus mahdollisti kokonaisvaltaisen peruskorjauksen

Rakennuksen peruskorjauksen budjetti oli noin 8 miljoonaa euroa. Suuren taselainan ottaminen tähän tarkoitukseen olisi rasittanut liikaa kaupungin taloutta. Raaseporissa päädyttiin kiinteistöleasingratkaisuun, jossa Kuntarahoitus osti vanhan sairaalarakennuksen tontteineen ja kaupunki ryhtyi vuokralaiseksi.

Sopimuksen mukaan Kuntarahoitus omistaa rakennuksen seuraavat 25 vuotta ja kunta maksaa siitä leasingvuokraa. Sopimuskauden päätyttyä Raaseporin kaupungilla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen tai jatkaa vuokralla.

– Kohteena tämä on meille poikkeuksellinen. Rahoittamamme kiinteistöleasingkohteet ovat yleensä uudisrakennuksia, peruskorjauskohteiden sijaan. Tammiharjun 1930-luvulla rakennettu sairaalarakennus restauroitiin perinteitä kunnioittaen ulkoisesti alkuperäiseen loistoonsa ja sisältä se uudistettiin täysin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. On ollut hienoa saada olla mukana rahoittamassa tätä kohdetta ja seurata sen valmistumista Raaseporin upeaksi kaupungintaloksi, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

Raaseporissa oli kokemusta kiinteistöleasingratkaisusta myös muissa kohteissa, ja niissä vaihtoehto oli osoittautunut hyväksi. Ratkaisun ansiosta myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset ovat tiedossa, eikä yllättäviä kustannuksia synny.
– Kuntarahoitus voitti rahoituskilpailutuksen, ja oli aktiivisesti mukana prosessissa pitkin matkaa. Kiinteistöleasing ei rasita kunnan taloutta samaan tapaan, kuin perinteinen taselaina, sillä se jakautuu pidemmälle aikavälille eikä lisää kaupungin velkataakkaa, Raaseporin Gröndahl perustelee.

Kuvassa vasemmalta: Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl, rahoituspäällikkö Daniel Eriksson Kuntarahoituksesta, Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, rahoituspäällikkö Karl Lintukangas Kuntarahoituksesta sekä Raaseporin kaupungin tilahallintopäällikkö Anna Friberg.

Autioituneesta alueesta kaupungin uusi sydän

Lähes puolitoista vuotta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen vanha sairaalarakennus kohoaa jälleen uljaana puiston keskellä. Arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema rakennus uusittiin käytännössä lattiasta kattoon. Tilajako palautettiin lähemmäs alkuperäistä, suurin osa vanhoista ikkunoista sekä valurautaiset lämpöpatterit kunnostettiin ja jykevä pääovi uusittiin vanhojen piirustusten pohjalta. Rakennus kytkettiin alueella olevaan kaukolämpöön ja koko talotekniikka vaihdettiin uutta vastaavaan.

– Remontin lähtökohta oli, että tila saatetaan uudenveroiseen kuntoon. Kaikki lattiasta kattoon ja siltä väliltä uusittiin talon tarinaa kunnioittaen, Gröndahl kiteyttää.

Vuoden 2018 lopulla käyttöönotettu uusi kaupungintalo ympäristöineen on saanut ihastuneen vastaanoton käyttäjiltä ja kuntalaisilta. Tammiharjun alueelle on asettunut jo useita kunnallisia toimijoita ja tilojen käyttöaste on korkea, kuudestatoista rakennuksesta enää yksi odottaa uusia käyttäjiä. Tammikuun avoimien ovien päivässä koettiin yleisöryntäys, kun lähes tuhat kuntalaista tutustui uuden elämän saaneeseen alueeseen.

– Palaute on ollut todella positiivista. Entisen sairaalarakennuksen klassinen arkkitehtuuri, arvokkaat sisätilaratkaisut, mutkittelevat käytävät ja kaunis puistomainen alue viehättävät ihmisiä. Vaikka päätös vanhan rakennuksen mittavasta peruskorjauksesta ei aikanaan ollut helppo, olemme nyt todella tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun, Gröndahl hymyilee.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Koulutus – vanha lääke uuteen vaivaan?

Ajat ovat melkoisesti muuttuneet sitten Kuntarahoituksen perustamisvuoden 1989. Suomi oli 1970- ja 1980-luvuilla kasvanut kehitysmaasta talousmaaksi. Vietettiin nousukauden juhlaa. Pian 1990-luvun alun talouskriisi kuitenkin syöksi Suomen syviin vesiin.

Tuolloin talouden elvytyskeinovalikoima oli toisenlainen kuin tänään. Meillä oli oma valuutta, pystyimme itse päättämään korkotasosta. Vaikeassa tilanteessa kyettiin myös tekemään tiukkoja päätöksiä, ja vientiteollisuuden vetämänä talous ja Suomi saatiin uuteen nousuun. Taisi mukana olla hitunen onneakin.

Talouden imussa myös Kuntarahoitus kehittyi nopeasti ja tasaisen kasvun tietä jatkui aina vuoden 2008 talouskriisiin asti. Kriisi iski kovalla kädellä myös suomalaiseen pankkisektoriin. Kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon oli vaikea saada pankeilta edes lyhytaikaista lainaa. Tässä ahdingossa Kuntarahoituksesta tuli entistä merkityksellisempi tekijä julkisen rahoituksen ylläpitämisessä.

Juhlavuodet tarjoavat tilaisuuden kurkata menneeseen, mutta vielä tärkeämpää on katsoa eteenpäin. Nykyisessä maailmantalouden horjuvassa tilanteessa ja toimintaympäristön nopeassa kehityksessä tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Olosuhteet voivat muuttua nopeasti, ja laineet rantautuvat Suomeenkin väistämättä.

Britanniaa uhkaava sopimukseton Brexit, suurvaltasuhteiden kiristyminen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen piirtävät suuria kysymysmerkkejä lähitulevaisuuteen. Kotimaassa sote-epävarmuus jatkuu, mutta varmaa on, että takaisin lähtöpisteeseen ei palata. Monet kunnat ovat jo miettineet vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteistyön lisäämiseksi.

Sekin on näkyvissä, että asiakaskuntamme uudistuu. Ohjaksiin on jo osittain astunut uusi sukupolvi, joka on tottunut käyttämään toisenlaisia työkaluja kuin edeltäjänsä. Tähän muutokseen ja yhä kasvavaan tehokkuuden tarpeeseen vastaamme kehittämällä hartiavoimin uusia palveluja ja ratkaisuja. Niitä työstävät myös monet muut toimijat ja asiakkaamme itse. Pidämme aihetta säännöllisesti esillä tässä verkkolehdessä.

Mutta miten Suomi selviää myös tulevaisuudessa maailmalta vyöryvistä talouden heilahteluista ja muista myllerryksistä? 1990-luvun lamasta selviämiseen vaikutti osaltaan myös panostaminen inhimilliseen pääomaan. Koulutusjärjestelmän korkea taso säilytettiin ja innovaatiopolitiikkaan satsattiin. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia koulutusta säilytettiin.

Voisiko koulutuksen korkeassa tasossa ja innovoinnissa olla avain myös tulevista kriiseistä selviämiseen ja suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen? Niin me uskomme.

Olemme jo usean vuoden ajan olleet mukana Yrityskylä-toiminnassa ja Nuori yrittäjyys -ohjelmassa. Juhlavuonna huomioimme lapsia ja nuoria aiempaakin enemmän ja autamme heitä pyrkimään kohti omia unelmiaan. Vuoden mittaan kerromme tästä lisää aihetunnisteella #huomisentekijät.

Pysykää kanavilla!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Vetovoimainen Jyväskylä satsaa liikuntaan

Miten Jyväskylän kaupungilla menee?

Meillä menee aika hyvin, monellakin mittarilla. Kaupungin vetovoima on erittäin kova. Viime vuonna maan sisäistä muuttovoittoa tuli noin 900 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaupungin väkiluku kasvoi yli 1 200 hengellä eli lähes prosentilla.

Myös uusia asuntoja valmistui kaupunkiin ennätysmäärä, noin 2 000 kappaletta. Tämä kertoo aikamoisesta rakentamisen aktiivisuudesta.

Kaupungin talous on ollut kahdessa edellisessä, vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöksessä tasapainossa. Tasapaino näyttäisi jatkuvan 2018 tilinpäätöksessä ja kuluvan vuoden talousarviokin on tasapainoinen.

Yksi suurimmista hankkeistamme eli liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Hippos2020 etenee suunnitellusti. Nyt näyttää siltä, että useamman vuoden kestävät rakennustyöt voisivat alkaa ensi syksynä.

Mitkä ovat Jyväskylän vahvuudet?

Yksi Jyväskylän ehdottomista vahvuuksista on opiskelijavaltaisuus. Oppilaitoksemme, Jyväskylän yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ovat suosittuja ja tuovat hyvää sykettä kaupunkiin. Opiskelijoiden suuri osuus väestöstä leimaa kaupunkia ja sen tunnelmaa, täällä on eloisa ilmapiiri.

Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian suuri eikä liian pieni. Muuttohalukkuustutkimuksissa kaupunki on ollut kärkipäässä. Jyväskylää pidetään hyvänä kaupunkina.

Myös liikunta ja urheilu kuuluvat ehdottomasti vahvuuksiimme. Yksi kaupunkimme strategian neljästä kärjestä on olla Suomen liikuntapääkaupunki, ja tämän tavoitteen arvoisia pyrimme jatkossakin olemaan. Hippos-osaamiskeskittymän lisäksi kaupungin tavoitteena on lisätä asuinympäristöjen liikkumismahdollisuuksia, luoda mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen sekä kehittää uudenlaisia yhteistyö- ja palvelumalleja.

Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet?

Talous on jatkuva haaste, rahareikiä on nähtävissä joka puolella. Talouden tasapainossa pysymisen eteen on tehtävä paljon töitä yhdessä päättäjien kanssa.

Työttömyysluvut ovat Jyväskylässä melko korkeat, kuten monella muullakin paikkakunnalla. Meillä opiskelijoiden suuri osuus kaupunkimme väestöstä vaikuttaa myös varmasti työttömyyslukuihin. Vihdoin työttömyys on hieman taittunut laskuun. Usein opiskelijat haluaisivat jäädä töihin Jyväskylään, mutta kaikki eivät valitettavasti työllisty kaupunkiin.

Myös Jyväskylän liikenteellinen asema aiheuttaa päänvaivaa. Kaupungin maantieteellinen sijainti on hyvä, mutta liikenneyhteyksiä pitäisi kehittää nopeammiksi. Tunnin juna Tampereelle olisi erittäin tarpeellinen!

Lisäksi kohtuuhintaisten asuntojen puute vaivaa Jyväskylääkin. Markkinat tuntuvat tuottavan vain sijoitusasuntoja ja yksiöitä. Mistähän tähän löytyisi lääke?

Miten Jyväskylässä varaudutaan maakunta- ja sote-uudistuksen kiemuroihin?

Olemme olleet aktiivisesti mukana soten valmistelussa. Seuraamme tietysti tarkasti tilannetta ja valmistaudumme siihen, ettei sote toteudukaan suunnitellussa aikataulussa. Olemme pohtineet myös vapaaehtoista kuntayhtymää yhtenä vaihtoehtona.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala, johon on tulossa myös perusterveydenhuollon sairaansijoja. Niiden käsittely riippuu siitä, mitä koko sote-uudistukselle tapahtuu. Lakien läpimenosta riippumatta paljon konkreettisia asioita on ratkaistavana.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

Ylioppilaaksi tulon jälkeen kävin Lahdessa maanviljelyskoulun ja valmistuin maanviljelysteknikoiksi. Sen jälkeen opiskelu alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta ja olin onnekas, että sain jäädä tänne töihin. Opintojen jälkeen tein Jyväskylän kaupungille päivähoidon tarveselvityksen, silloin kunnallinen päivähoito oli vasta alkamassa. Tämän jälkeen olin sairaanhoitopiirillä eri taloustehtävissä noin kymmenen vuotta, minkä jälkeen siirryin kaupungin leipiin. Ensin toimin terveyskeskuksen talouspäällikkönä, sitten kaupungin taloussuunnittelupäällikkönä ja talousjohtajana 2000-luvun alkupuolelta asti.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

Jonkun verran tulee luettua. Viimeksi luin joululahjaksi saamani kirjan, Mikko Paasin Sukellus valoon. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen, koska itsekin harrastan sukellusta. Siksikin se oli ihan pakko lukea!

Kenet kollegasi haluaisin nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraavaksi haluaisin nähdä palstalla Tampereen kaupungin talousjohtajan Jukka Männikön. Suuret kaupungit tekevät melko tiiviisti yhteistyötä, hän on sitä kautta minulle tuttu mies.

Kunta-/aluevaikuttajaTöihin meille

Lempäälä sanoi kyllä digitalisaatiolle

Elämyksellinen, yhteisöllinen, edelläkävijä – näin kuvaa henkilöstöjohtaja Auli Nevantie Tampereen kainalossa sijaitsevaa Lempäälän kuntaa. Lempäälä on 23 000 asukkaan elinvoimainen kotiseutu, joka houkuttelee asukkaikseen monipuolisesti erilaisia kuntalaisia ja erityisesti lapsiperheitä. Tasaisesti kasvava väkiluku vaatii Lempäälältä aktiivista otetta digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Kuntia ei kuitenkaan perinteisesti ole mielletty digitalisaation edelläkävijöiksi. Silti arjen toimivuudessa juuri kunnallisilla palveluilla on valtava merkitys. Lempäälässä aihe kirjattiin uuteen strategiaan, jonka ytimessä on ajatus kunnasta myönteisenä keskustelukumppanina. ”Kunta, joka sanoo kyllä” on Lempäälän palvelulupaus, jonka mukaisesti kunta haluaa olla laajasti kuntalaisten tavoitettavissa niin sähköisesti kuin kasvokkain.

– Haluamme olla ihmisen näköinen kunta. Tämä tarkoittaa jatkuvaa palveluiden kehittämistä ja järkeviä investointeja. Uhkapuheen sijaan päätimme keskittyä digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Periaatteemme on, etteivät sähköiset palvelut riistä kuntalaisilta kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuvia palveluita. Päinvastoin: haluamme tarjota lempääläisille tärkeitä palveluita ympärivuorokautisesti sähköisesti ja panostaa niihin kohtaamisiin, joita todella tarvitaan, Nevantie kertoo.

Palvelumuotoilusta pontta uusille toimintatavoille

Lempäälässä strategiaa toteutetaan kokonaiskehittämisen mallilla, jolloin mukana on koko kuntakonsernin palvelut. Käytännön suunnittelutyössä on hyödynnetty palvelumuotoilun tekniikoita, joiden keskiössä on asiakaslähtöisyys.

– Olennaista ei ole se, miten palvelut on aiemmin järjestetty. Sen sijaan pohdimme aidosti, miten ja millaisista palveluista kuntalaiset eniten hyötyvät ja missä nämä palvelut ovat saatavilla. Tämä on iso näkökulmamuutos perinteiseen lähestymistapaan, Nevantie sanoo.

Kunnan palvelut ovat yhteisiä palveluita, minkä vuoksi lempääläläiset otettiin alusta asti mukaan suunnitteluun. Keskustelua kuntalaisten kanssa käytiin tilaisuuksissa ja oppimiskahvila-tyyppisissä työpajoissa, joissa selvitettiin kuntalaisille tärkeitä sähköisten palveluiden elementtejä. Tarpeiden ja toiveiden perusteella syntyi muun muassa kohderyhmäkortteja, joiden avulla mallinnetaan kuntalaisten elämää ja mielikuvitellaan tulevaisuuden palveluita.

– Yhdessä tekeminen luo ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä. Iso työ menee mönkään, jos palveluiden käyttäjät eivät ole mukana suunnittelussa. Yksi konkreettinen oppimme oli se, miten tärkeitä sähköiset palvelut ovat erityisryhmille, joille liikkuminen on vaikeaa, Nevantie kertoo.

Tulevaisuuden visiona kuntalaisten verkkokauppa

Kuten monissa muissakin Suomen kunnissa myös Lempäälässä digitalisaatio etenee pienin askelin. Samaan aikaan on pidettävä mielessä iso kuva ja pienet yksityiskohdat sekä huolehdittava siitä, että jokainen kuntalainen pysyy muutoksessa mukana. Se vaatii läsnäoloa, kohtaamisia ja oikeanlaista viestintää.

– Uusien palveluiden on lähtökohtaisesti tuotava kuntalaisille jotain uutta, esimerkiksi parempi palveluprosessi, läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua. Tästä lisäarvosta on myös viestittävä aktiivisesti, jotta palvelut alkavat herättää kiinnostusta. Pelkkä manuaalisen lomakkeen vieminen sähköiseen ympäristöön ei innosta ketään, sanoo Lempäälän kunnan digipäällikkö Arto Mattila.

– Digitalisoituminen ei ole ylhäältä johdettua, vaan se tapahtuu verkostoissa. Meillä kohtaamiset ja oppiminen tapahtuvat luontaisissa paikoissa, esimerkiksi yhdistysten kautta. Lempäälään on syntymässä kulttuuri, jossa kuntalaiset auttavat ja opastavat toisiaan. On ollut ilo huomata, miten joistain kuntalaisista on kuoriutunut digiaktiiveja, jotka toimivat myytinmurtajina ja omaehtoisesti opastavat muita palveluiden käytössä, Nevantie jatkaa.

Lempäälän digiremontti on aloitettu palveluista, joita kuntalaiset käyttävät eniten. Pienimuotoiseksi menestystarinaksi on noussut verkossa toimiva karttapohjainen palautekanava, jonka välityksellä kuka tahansa lempääläinen voi saada muutoksessa äänensä ja toiveensa kuuluviin. Yksi toivottu uudistus on ollut rakennuslupien sähköistäminen, joka on poikinut kuntalaisilta hyvää palautetta.

Lempäälässä digitalisaatio on vasta alussa, mutta Nevantien ja Mattilan haavelistalla siintää jo suurempi kokonaisuus, kuntalaisten verkkokauppa.

– Haluamme haastaa sen, mitä kunta tarkoittaa. Meille kunta ei ole vain sen tuottamat palvelut, vaan kaikki ihmiset, yritykset ja yhdistykset. Olemme rakentamassa yhteisöä, jonka kotipesä kuntalaisen verkkokauppa olisi. Sieltä löytyisivät kaikki palvelut, tieto ja mahdollisuudet helposti ja ilman, että kuntalaisen tarvitsisi tietää, mistä järjestelmästä tai hallintokokonaisuudesta mikäkin ratkaisu kumpuaa, Nevantie summaa.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Tutkimustulos vahvistaa suurkaupungistumis­trendin: tulevaisuuden kehitykseen voi silti vaikuttaa

Uuden tutkimuksen mukaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua kasvukäyrällä ovat enää Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkiseudut, ja niissäkin kasvu keskittyy kaupunkien ytimeen.

Tiedot perustuvat aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatimaan tuoreeseen selvityksen Suomen väestökehityksen alueellisista trendeistä.

Uusi väestöennuste saattaa olla yllätys niille nykyisille kasvukeskuksille ja näiden kehyskunnille, joissa tämänhetkinen väestökasvu näyttää ennakoitua nopeammin kääntyvän lasku-uralle. Merkittävin syy tähän on syntyvyyden romahdus ja sen kerrannaisvaikutukset.

Kuntarahoitus on yksi MDI:n selvityksen tilaajista. Tilastokeskus ei viime vuonna julkaisemassaan väestöennusteessa julkistanut aiempien ennusteiden tapaan alueellista ennustetta. Sille on kuitenkin ehdottomasti tarvetta, jotta päätöksenteossa osataan valmistautua tulevaan.

Ennakoiva tieto antaa myös mahdollisuuden kääntää kehityskulkuja.

Kasvukeskuksissa ja väestömäärältään pienenevissä kunnissa virkamiehet ja päättäjät joutuvat vastaamaan eriytyviin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Kasvukeskuksissa pitää pystyä ennakoimaan palvelutarpeen muutoksia, tarjota asuntoja uusille tulokkaille ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Vähenevän väestön alueilla päänvaivaa aiheuttavat palvelujen turvaaminen, työvoiman saatavuus, kunnan elinvoiman säilyttäminen ja vetovoiman lisääminen.

Kuntarahoitus on keskittynyt kehittämään ja edelleen kehittää tietoon perustuva päätöksentekoa. Keräämme tietoa laajasti muun muassa markkinoiden kehityksestä, asiakkaiden taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutostrendeistä. Näitä tietoja yhdistämällä suunnittelemme omaa toimintaamme ja autamme myös muita muutosten keskellä.

Ennakoivan tiedon hyödyntämiseksi Kuntarahoitus on kehittänyt myös uusia palveluita, kuten Apollon, joka lanseerattiin vuonna 2016 auttamaan asiakkaitamme rahoitussalkun kokonaishallinnassa ja rahoitusvaihtoehtojen simuloinnissa. Muutamassa vuodessa se on laajentunut käsittämään muun muassa sijoitusten ja takausvastuiden hallinnan, mutta myös yleisemmän talouskehityksen mallintamisen ja ennakoinnin. Palvelua kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Etsimme koko ajan uusia tapoja auttaa asiakkaitamme varautumaan erilaisiin kehityspolkuihin ja pyrkiä vaikuttamaan kehityksen suuntaan. Tässä työssä meitä saa sparrata ja haastaa.

Vanha sanonta pitää paikkansa: huonoin uutinen on olematon uutinen, koska silloin ei tiedetä missä mennään. Huonokin uutinen on hyvä uutinen, koska se antaa mahdollisuuden reagoida tulevaan.

Lue lisää: MDI:n ennuste: Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua

Näkökulmat

Määrätietoisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta tulevaan

Koko uransa julkisen sektorin parissa työskennellyt Tuomas Aho on viime vuodet keskittynyt kuntasektorin juridisiin haasteisiin. Tällä hetkellä miestä työllistävät eniten maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät kilpailutukset ja ulkoistukset, potilastietojärjestelmiin liittyvä juridiikka, erilaiset kiinteistöjärjestelyt sekä julkisen rakentamisen hankkeet.

– Olen saanut viime vuosien aikana hyvin läheltä seurata, minkälaista epävarmuutta sote-uudistuksen pitkittyminen on tuonut kuntiin ja sairaanhoitopiireihin sekä niiden päätöksentekoon. Kaikkien toiveissa on, että asiaan saataisiin pian joku selkeys, Aho sanoo.

Ahon mukaan huoli on suurin maakuntien pienissä kunnissa, jotka pelkäävät joutuvansa uudistuksessa säästöjen kohteeksi. Pitkään jatkunut epätietoisuus on avannut markkinoita yksityisille palveluntarjoajille.

– ­Pienillä paikkakunnilla pelätään palvelujen kaikkoamista maakuntien keskuskaupunkeihin. Peruspalvelujen säilyminen lähellä on haluttu varmistaa ainakin joksikin aikaa eteenpäin tekemällä sopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tämä on kuntalaisten näkökulmasta ymmärrettävää.

Pitkään jatkunut sotevellonta tuskastuttaa myös Ahoa.

– Useat soteen linkitetyt uudistukset olisi voitu toteuttaa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Muutoksia olisi voitu tehdä myös vapaaehtoisesti, niiden tarve on ollut tiedossa. Nyt olisi tärkeää varmistaa, että julkinen sotepalvelujen tuotanto saadaan järjestettyä tehokkaasti, sanoo Aho, joka kertoo myös pohtineensa julkisomisteisen soteyhtiön mallia.

Uusille sopimusmalleille on tarvetta

Soteen liittyvän juridiikan lisäksi kunnissa on viime aikoina kaivattu runsaasti apuja kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa. Uutisotsikoiden kestoaiheeseen, sisäilmaongelmiin, etsitään ratkaisuja ympäri Suomen. Ongelmat eivät rajoitu vain vanhoihin rakennuksiin, uusienkaan rakennusten laatu ei aina ole toivotulla tasolla. Aho näkee kasvaneen korjausvelan ja sisäilmaongelmien yhdeksi syyksi myös säästöt kunnossapidossa. Uusissa rakennuksissa laatuongelmiin johtaa usein kiire.

– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tilaaja joutuu aina maksajaksi, vaikka ongelma olisi rakentamisessa. Siksi kaivattaisiin uusia sopimusmalleja, joilla osaoptimointi saataisiin eliminoitua ja löytyisi laadukas ja kohtuuhintainen tapa rakentaa. Allianssimalli on esimerkki tällaisesta, sitä pitäisi kehittää myös pienempiin julkisiin urakoihin soveltuvaksi.

Päättäjiä uudet rahoitus- ja toteutusmallit saattavat epäilyttää, jos niistä ei ole riittävästi tietoa.

– Aikaisemmasta poikkeavat mallit, joissa yritys kantaa aiempaa suuremman vastuun rakennuksen kunnossapidosta voidaan tulkita yksityistämiseksi, mistä ei ole kysymys. Uusia malleja kannattaisi ottaa rohkeasti käyttöön, Aho kannustaa.

Yksi uusimmista julkisen hankintamenettelyn muodoista on innovaatiokumppanuus, joka kannustaa tiiviiseen yhteistyöhön tilaajien ja tarjoajien välillä. Mallissa tilataan ensi vaiheessa kehitystyötä, joka tähtää sellaiseen tuotteeseen, palvelukonseptiin tai jopa uuteen rakennushankkeeseen, jota ei sellaisenaan tiedetä löytyvän markkinoilta.

– Innovaatiokumppanuus on hyvä esimerkki uudenlaisista julkisen kilpailuttamisen malleista. Haluaisin löytää myös uusia, innovatiivisia sopimusjuridisia malleja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua, kertoo Aho, joka teki taannoin Tekesille (nyk. Business Finland) Innovaatiokumppanuutta koskevan käsikirjan.

Turha epäröinti pois!

Suomi ja sen paikkakunnat ovat viimeisen viiden vuoden aikana tulleet Tuomas Aholle tutuksi – hänen asiakkaanaan on kuntia Etelä-Karjalasta Lappiin. Usein matkaseurana on Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspiran toimitusjohtaja Anssi Wright.

– Joitain vuosia sitten tunnistimme, että meillä on Inspiran kanssa toisiamme täydentävää osaamista; Inspira tuo projekteihin taloudellisen osaamisen, me juridisen. Lisäksi meitä yhdistää sotesektorin tuntemus ja toiminnan valtakunnallisuus, Aho kertoo yhteistyöstä.

Hän kokee olevansa etuoikeutettu voidessaan tehdä työtä kuntien kanssa ympäri Suomen ja tutustua eri paikkakuntien arkeen ja päätöksentekoon. Mitä hän sitten ajattelee päätöksenteosta suomalaisissa kunnissa?

– Kunnissa epäröidään usein turhaan. Päätöksenteossa pitäisi luottaa hyvään valmisteluun ja edetä määrätietoisesti. Tunnistettuja, kuntaa hyödyttäviä asioita täytyy viedä eteenpäin päättäväisesti, jotta luodaan kuntalaisille uskoa tulevaisuuteen. Kuntien kannattaisi panostaa entistä enemmän elinvoimaan. Siellä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Olisi myös tärkeää, että kaikilla alueilla olisi riittävästi käytössään osaamista.

Myös yhteistyössä olisi Tuomas Ahon mielestä kehittämisen varaa.

– On harmillista, että energiaa kuluu paljon turhaan vastakkainasetteluun pienten ja suurien, etelän ja pohjoisen välillä. Vastakkainasettelun sijaan pitäisi yrittää löytää vahvuuksia ja viedä asioita eteenpäin yhdessä.

Kunta-/aluevaikuttaja