Esa Kallio kommentoi Kuntarahoituksen 14.8.2018 julkaistun puolivuosikatsauksen tietoja tuoreella videolla.
Koko puolivuosikatsauksen voit ladata alla olevasta tiedostosta.
Aiempia raportteja voi lukea verkkosivujemme Tunnusluvut ja vuosikertomukset -osiosta >.
Noppa tulee innokkaasti ovelle tervehtimään jokaista uutta tulijaa ja osalle on tarjolla myös märkiä suudelmia. Nopan omistaja, Kuntarahoituksessa HR-asiantuntijana työskentelevä Laura Kari seuraa hymyillen Nopan edesottamuksia, yksivuotiaalta Nopalta riittää rakkautta ja huomiota jokaiselle.
– Noppa on rodultaan Stabyhoun eli alun perin hollantilainen lintukoira. Se on seurallinen, mutta kovinkaan paljon metsästysvietistä ei enää ole jäljellä. Noppa pitää ihmisistä ja siksi sopii oikein hyvin toimisto- ja terapiakoiraksi, Laura Kari kertoo.
Haastattelun aikana Sirpalan ovi käy useaan otteeseen ja ihmiset käyvät rapsuttelemassa ja tervehtimässä Noppaa. Moni käy myös ohi kävellessään lasin lävitse moikkaamassa toimiston karvaisinta työntekijää. Noppa selvästi tunnetaan työyhteisössä hyvin. Syynä tähän on varmasti paitsi Nopan sosiaalinen luonne, niin myös varhain alkanut työura.
– Noppa oli itseasiassa ensimmäisen kerran töissä käymässä jo kahdeksan viikon ikäisenä. Olin itse silloin vielä etäpäivällä, mutta sitten piti käväistä toimistolla, niin otin Nopan mukaan. Tällä hetkellä Noppa on käynyt toimistolla noin parin viikon välein tekemässä ihan kokonaisia työpäiviä. Näin kesäaikaan jopa vähän useamminkin, kun toimistolla on hieman rauhallisempaa, Kari kertoo.
Toimistotöissä ollessaan Nopan päivärytmi on melko rutiininomainen.
– Nopan tavallinen työpäivä alkaa aamusta, kun kahdeksan kieppeissä tullaan yhdessä toimistolle. Aamut ja aamupäivät ovat Nopalla aktiivisinta ja energisintä työaikaa. Silloin ihmiset käyvät paljon Noppaa moikkailemassa ja Noppa mielellään leikkii ihmisten kanssa. Yhdentoista maissa käydään vähän ulkoilemassa ja nappaamassa minulle lounasta. Iltapäivällä Noppa onkin jo sitten hieman väsynyt ja hakeutuu jossakin vaiheessa esimerkiksi minun tai työkaverini Eevan pöydän alle nukkumaan.
Väsyttävistä työpäivistä huolimatta Noppa pitää toimistokoiran roolista suuresti.
– Noppa selvästi tykkää olla täällä ja tavata ihmisiä. Tähän mennessä rapsutukset, leikki ja namit on olleet riittävä palkka Nopalle toimistokoiran työstä, Kari myhäilee.
Toimistokoiria ja terapiakoiria on yhä enenevissä määrin käytössä ympäri maailmaa. Karin mukaan Noppa on vaikuttanut erityisesti toimiston ilmapiiriin ja ihmisten välisiin suhteisiin.
– Nopan kautta olen tutustunut paremmin moniin sellaisiin kollegoihin, joita en muuten ole kovin hyvin tuntenut. Koiran kanssa ihmisistä tulee esiin hyvin erilaisia puolia kuin tavallisessa toimistotyössä. Monet myös tulevat jonkin stressaavan palaverin jälkeen rapsuttelemaan Noppaa ja sanovat, että nopeakin rapsutteluhetki keventää mieltä ja saa hyvälle tuulelle.
Huoneeseen Noppaa silittämään saapunut Sirpa Kestilä komppaa sivusta Karin puheita.
– Meillä on iso toimisto ja yhteensä noin 150 työntekijää. Kun jutut käytävillä kulkevat, niin tänne Sirpalaan on tullut monta työntekijää, jotka eivät varsinaisesti itse käytä assistenttipalveluita, mutta ovat halunneet tulla paijaamaan Noppaa, Kestilä kertoo.
Toimistokoira antaa ihmisille pelkällä läsnäolollaan luvan rentoutua ja jopa hassutella.
– Moni ajattelee, että kun ollaan rahoituslaitoksessa töissä, niin täällä on kovin virallista. Mutta kun Noppa on käymässä, niin kyllä meidän ihmiset puku päällä konttailevat lattialla leikkimässä Nopan kanssa, Kari kertoo.
– Meillä on todella paljon koiraihmisiä talossa töissä ja esimerkiksi minulle, jolla ei ole enää omaa koiraa, Noppa on ikään kuin minunkin koirani, Kestilä toteaa ja rapsuttaa Noppaa.
Nyt jo 3-vuotissyntymäpäiviään juhlinut Noppa vieraili tähän kevääseen asti toimistolla noin kerran kuussa. Nyt kun kuntarahoituslaiset ovat suurimmaksi osaksi siirtyneet kotikonttoreille, on Nopankin työnkuva muuttunut satunnaisesta toimistokoirasta täysin kokoaikaiseksi etätoimistokoiraksi.
Omistaja Laura Karin mukaan varsinkin alussa Noppa hyödynsi oppeja toimistokoiran elämästään ja oli hakemassa vuorotellen Lauraa ja tämän avopuolisoa palloleikkeihin. Nyt virkainto on vähän jo hellittänyt, ja Noppa viihtyy päivänokosilla jommankumman heistä jaloissa. Rapsutuksia Noppa on kuitenkin aina valmis vastaanottamaan! Kesälomalla Nopalla ihmisineen on tarkoituksena ulkoilla paljon ja käydä uimassa – mikään varsinainen uimamaisteri Noppa ei ole, mutta erityisesti kuumalla säällä kahlailu ja keppien ja käpyjen noutaminen vedestä on mukavaa puuhaa.
Noppa lähettää myös kaikille kesäterveisiä: nautitaan Suomen kesästä ja luonnosta! Jokaisessa päivässä (myös sadepäivissä) on jotain hyvää, erityisesti jos siihen liittyvät palloleikit tavalla tai toisella.
Nopan kesämenoa voit seurata myös Instagramissa: @noppathepup
Hämeenlinnan Nummikeskus on yksi ensimmäisistä vihreän rahoituksen kohteista Suomessa. Syksyllä 2018 keskuksen tiloissa aloittavat toimintansa Nummen yhtenäiskoulu, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, Nummen kirjasto, neuvola sekä nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut.
Kestävä kehitys koetaan kuntatasolla tärkeäksi kaikissa Pohjoismaissa. YK:n kestävän kehityksen eli Agenda 2030 -tavoitteiden tunnettuus on kuitenkin Deloitten tutkimuksen mukaan suomalaisissa kunnissa selvästi heikompi kuin muualla. Suomessa vain osa tutkimukseen haastatelluista kunnista kertoo, että heidän kestävän kehityksen toimintasuunnitelmansa on yhdistetty suoraan Agenda 2030 -tavoitteisiin. Muualla Pohjoismaissa ymmärretään paremmin, että globaali ympäristö vaatii yhteisen kielen.
– Suomessa kunnat keskittyvät usein omiin kansallisiin hankkeisiinsa. Suurimmalla osalla kunnista on ohjelmia, joiden tarkoituksena on tukea kestävää kehitystä. Nämä jäävät kuitenkin helposti omiksi irrallisiksi toimenpiteikseen. Kunnat eivät vielä osaa hyödyntää kunnolla Agenda 2030 -viitekehystä, toteaa Deloitten kestävän kehityksen palveluita Suomessa johtava Riikka Poukka.
Kansainvälinen ja tunnettu kehys helpottaa keskustelua eri sidosryhmien välillä, lisää kuntien välistä läpinäkyvyyttä ja helpottaa vertailua ja muutoksen seuraamista. ”Kunnat voisivat käyttää Agenda 2030 -tavoitteita kompassina, josta voi katsoa, ollaanko menossa oikeaan suuntaan,” Poukka toteaa.
Yritysten yhteistyön ja investointihalukkuuden edistämiseksi kuntien pitäisi pystyä konkretisoimaan ja mittaamaan kestävän kehityksen hankkeiden vaikuttavuus.
– YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovat vahvan viitekehyksen, jonka merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti vuosi vuodelta. Suomalaiset kunnat voivat vain saada etua sen hyödyntämisestä: selkeät tavoitteet auttavat kuntia seuraamaan omien tavoitteiden kehitystä ja kansainvälisille sijoittajille sen käyttäminen tekee suomalaisesta kuntasektorista kiinnostavamman sijoituskohteen, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja yhteiskuntavastuusta vastaava osastonjohtaja Antti Kontio.
Erilaiset verkostot ja kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tärkeässä roolissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ympäristöhaasteisiin löytyy hyödyntämällä uusia kumppanuuksia tai resursseja.
Muissa Pohjoismaissa yhteistyössä ollaan Suomea pidemmällä, ja yhdessä tekeminen nähdään välttämättömänä osana kestävän kehityksen strategioita ja tapaa toimia. Myös Suomessa asiaan on kuitenkin herätty ja kunnissa nähdäänkin, että yhteistyö eri toimijoiden välillä on ainoa tapa päästä perille. Suomalaisista kunnista 70 % uskoo Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisen tuovan paljon yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden välille.
– Toivon, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden saavuttaminen nähtäisiin kunnissa osana kehittämisen kokonaisuutta. Näiden tavoitteiden kautta kunnat saavat lisää investointeja, edistävät innovaatiomahdollisuuksia ja houkuttelevat lisää asukkaita. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta ilman laaja-alaista sektorit ylittävää yhteistyötä. Lisäksi yhteiset tavoitteet ovat kumppanuuksille aina ensiarvoisen tärkeää – Agenda 2030 antaakin näiden asettamiselle erinomaisen lähtökohdan, sanoo Poukka.
Nordic Sustainability Development Goals -tutkimus
Kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 on YK:n vuoden 2015 yleiskokouksessa 193 valtion yhdessä hyväksymä maailmanlaajuinen viitekehys kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Agenda 2030 yhteensä 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta, joissa huomioidaan kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet. Kansallisilla hallituksilla on päävastuu toimenpiteiden toteuttamisesta, mutta monet tärkeät päätökset ja toimenpiteet tehdään kuntatasolla.
Agenda 2030 kunnissa -tutkimus kokoaa yhteen yli 180 kuntapäättäjän näkemykset YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnettuudesta ja roolista sekä niiden tuomia mahdollisuuksia pohjoismaisessa kuntatyössä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla päättävissä asemissa olevien kuntaedustajien kanssa Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa helmi-huhtikuussa 2018.
Riikka Poukka
Johtaja, Sustainability Services
Deloitte Oy
riikka.poukka@deloitte.fi
+358 (0)50 5758 217
Antti Kontio
Osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu
antti.kontio@kuntarahoitus.fi
+358 (0)50 3700 285
Euroopassa korkotaso on talouskasvusta huolimatta pysynyt keskuspankkien toimien johdosta alhaisena. Asuntovelallista tämä ilahduttaa, mutta makrotalouden näkökulmasta katsottuna korkojen mataluus on huolestuttavaa. Tämäkin pitkään odotettu talouden nousukausi kääntyy joskus laskuksi. Jos korot ovat silloin valmiiksi alhaalla, keskuspankeilla ei ole mahdollisuutta elvyttää taloutta korkoja laskemalla. Korkojen lisäksi euroalueen inflaatio on pysynyt kahden prosentin tavoitetasoa alhaisempana, mikä lisää keskuspankkien painetta jatkaa elvyttävää politiikkaa. Miten saada inflaatio nousuun ja elvytys ajettua hallitusti alas? Tähän tulisi hakea ratkaisuja nyt hyvän taloussään aikana.
Meillä Suomessa huomio on korkojen sijaan suuntautunut järkälemäiseen sote- ja maakuntauudistukseen. Uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä osittain hämärän peitossa, mutta Kuntarahoituksen soteen liittyvä lyhyen tähtäimen tavoite näyttäisi toteutuvan. Vaikuttaa siltä, että saamme pidettyä lakisääteisiltä kuntayhtymiltä maakunnille siirtyvät lainat taseessamme. Pidemmän aikavälin pyrkimyksenämme on päästä mukaan maakuntien rahoitukseen. Haluamme tulevaisuudessakin olla aktiivinen toimija suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
Tähän tähtää myös Kuntarahoituksen uusi strategia, josta viime numerossa kerroimme. Pyrimme kulkemaan yhä tiiviimmin asiakkaamme kumppanina entistä pidemmän matkan, koko rahoituksen elinkaaren ajan. Näin asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn meille kertyneestä asiantuntemuksesta. Keskeisenä tavoitteenamme on varmistaa, että asiakkaat saavat meiltä kilpailukykyistä rahoitusta. Uusia digitaalisia ratkaisuja kehittämällä haluamme puolestaan helpottaa niin asiakkaan kuin omaakin työtämme talouden suunnittelusta jokapäiväiseen yhteydenpitoon.
Yksi digitaalinen uudistus näkyy jo käytännössä. Huomisen tekijät löytyy nimittäin tästä numerosta alkaen myös osoitteesta kuntarahoitus.fi. Aurinkoisia lukuhetkiä!
Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Suomella on edellytykset vastuullisen rahoituksen edelläkävijäksi | Kuntarahoitus
– Vastuullinen rahoitus ja vastuullinen sijoittaminen ovat nopeasti vahvistuvia maailmanlaajuisia trendejä, joilla voidaan merkittävällä tavalla ohjata rahoitettavien hankkeiden toteutustapaa ympäristön kannalta kestävämmiksi. Rahoituksen kerrannaisvaikutukset voivat olla valtavan suuria, sanoo vastuullisten bondien markkinan avauksessa kelloa soittanut Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntarahoitus oli ensimmäinen suomalainen ympäristöhankkeisiin korvamerkittyjen vihreiden bondien liikkeeseenlaskija. Suomessa on edelleenkin vain kaksi vihreiden bondien liikkeeseenlaskijaa, mutta uuden markkinapaikan avaaminen on merkki siitä, että tilanne on muuttumassa.
– Olisi tärkeää saada Suomeen syntymään vahva vastuullisen rahoituksen keskittymä. Ennen kaikkea se kannustaisi innovatiivisiin ympäristöinvestointeihin ja mahdollistaisi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Toisaalta se myös vahvistaisi Suomen brändiä vastuullisena sijoituskohteena kansainvälisillä pääomamarkkinoilla, Kallio sanoo.
Kuntarahoituksen tavoitteena on kehittää vastuullisten tuotteiden valikoimaa jatkossakin. Ympäristöinvestointeihin suunnattujen vihreiden bondien lisäksi yhtiö selvittää mahdollisuuksia myös yhteiskunnallisesti vaikuttavien bondien liikkeeseenlaskemiseen.
Kuntarahoituksen julkisesti liikkeeseenlaskemat vihreät bondit ovat olleet erittäin kysyttyjä ja ylimerkitty nopeasti – vuoden 2017 syksyllä liikkeeseenlaskettu 500 miljoonan euron bondi oli yhtiön tähän asti kysytyin joukkovelkakirjalaina. Se pystyttiin siksi hinnoittelemaan erittäin hyvälle tasolle, ja lainan hinnoittelu on kehittynyt hyvin myös jälkimarkkinoilla.
Vuonna 2016 Kuntarahoituksen asiakkaiden ympäristöystävällisten investointien rahoitukseen lanseerattu vihreä rahoitus on ollut menestys: rahoitusta on kahden vuoden aikana myönnetty yli miljardin euron arvosta.
Kuntasektorilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa. Investoinnit ovat usein mittakaavaltaan isoja ja niillä on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Kuntarahoitus haluaa osaltaan kannustaa kuntia kestäviin ja ympäristöystävällisiin valintoihin tarjoamalla vihreää rahoitusta muuta rahoitusta edullisemmin. Vihreä rahoitus voi olla lainaa tai leasingrahoitusta.
Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksessä on määritelty ne ympäristöinvestointien osa-alueet, joihin edullisempaa vihreää rahoitusta voidaan myöntää. Tällaisia ovat uusiutuva energia, julkinen liikenne, kestävä rakentaminen, vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely, energiatehokkuus, jätteenkäsittely sekä ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu.
Nasdaq Helsingin vastuullisten bondien markkinan avauksessa mukana olivat vihreän rahoituksen saajista Länsimetron, Tampereen Raitiotien, Hämeenlinnan kaupungin, Mikkelin kaupungin sekä Lahden Asuntojen edustajat.
Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Antti Kontio, osastojohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu, puh. 050 3700 285
Soili Helminen, viestintäpäällikkö, puh. 0400 204 853
Kuntarahoitus erottuu vertailussa edukseen erityisesti oman pääoman tuotossa ja rahoituskatteessa. Sen pääoman tuotto oli vuonna 2017 yli 18 prosenttia ja rahoituskate 12 prosenttia.
– Suomen ja kuntien hyvä talous näkyi meillä rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Onnistuimme erinomaisesti varainhankinnassamme, erityisesti strategisissa viitelainoissa, minkä vuoksi kannattavuutemme pysyi hyvällä tasolla. Kuntarahoitus jatkaa kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon suurimpana rahoittajana, iloitsee Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kauppalehden 15.5.2018 julkistamassa vertailussa oli mukana 249 pankkia. Kauppalehden artikkelin aiheesta voi lukea täältä.
Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Rahoitussalkun hallintaan tarkoitetun Apollo-palvelun käyttäjämäärä on kasvanut hyvää vauhtia. Myös palvelun sisältö on laajentunut samaa tahtia. Palvelun täysversio on käytössä 70 kuntakonsernissa tai kuntayhtymässä, light-versiolla on saman verran käyttäjiä.
– Apollon sopimusasiakkaina on kaiken kokoisia kuntia ympäri Suomea. Konserniraportoinnin ja rahoitussopimusten hallinnan tarpeet ovat hyvin samankaltaiset kunnan koosta riippumatta, rahoituspäällikkö Okko Rostedt Kuntarahoituksesta kertoo.
Viimeisimpänä laajennuksena Apollo-palveluun on lisätty takausten ja sijoitussalkun hallinta. Palvelua kehitetäänkin jatkuvasti asiakkaiden toiveiden mukaan.
Forssassa ja Ylivieskassa Apollo on otettu käyttöön tänä keväänä. Helppo käyttöönotto saa kiitosta asiakkailta.
– Apollon käyttöönotto on hyvin helppoa. Meillä oli Kuntarahoituksen kanssa käyttöönottopalaveri, jossa veimme kaikki keskeiset tiedot palveluun. Siltä pohjalta olemme itse lisänneet tietoja. Käyttö on sujunut todella hyvin, Ylivieskan talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.
Forssan talousjohtaja Leena Järvenpää on samoilla linjoilla.
– Käyttöönotossa oli mukana kolme Kuntarahoituksen asiantuntijaa ja opastus tehtiin ihan kädestä pitäen. Saamme edelleen apua aina, kun tarvitsemme, ja varmaan tarvitsemmekin vielä näin alussa. Palvelu on helppokäyttöinen nyt, kun se on tullut tutuksi.
Kummassakin kunnassa taloustietoja on aiemmin käsitelty muun muassa Excelissä. Apollolla haettiin helpotusta tiedon hallintaan.
– Aikaisemmin kaupungilla ja kahdella tytäryhtiöllä oli käytössä eri ohjelmia ja Exceleitä. Nyt saamme kaikki samaan palveluun: taselainojen lisäksi kuntatodistukset, johdannaissopimukset, takaukset ja vastavakuudet, Leena Järvenpää kiittelee.
Vaikka palvelun käyttö on Forssassa ja Ylivieskassa vasta alkuvaiheessa, molemmissa kunnissa sitä on käytetty monipuolisesti.
– Olemme jo parin kuukauden aikana huomanneet, että Apollon avulla meillä on käytössä enemmän ja monipuolisempaa tietoa kuin aiemmin. Palvelulla pystymme tarkastelemaan kaupungin lainasalkkua ja korkosuojaussopimuksia. Eri toimintojen avulla pystyy tekemään myös erilaisia skenaarioita ja katsomaan, miten esimerkiksi korkojen nousu vaikuttaisi kunnan talouteen, Joonas Yliluoma kuvailee.
Leena Järvenpää kertoo talouden seurannan ja ennustamisen helpottuneen palvelun myötä.
– Seuranta helpottuu oleellisesti, kun konsernin asiakirjat löytyvät yhdestä palvelusta. Saamme myös koko ajan ajantasaista markkinaennustetta korkojen kehityksestä. Ennustaminen ja raportointi kehittyvät varmasti. Pitää vain ottaa aikaa ja perehtyä palveluun ja sen ominaisuuksiin.
Apollo-palvelua kehitetään jatkossakin asiakkaiden toiveita kuunnellen ja tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa.
Kuntarahoituksen edellytys kuntayhtiöiden rahoittamiselle on kunnan tai kuntayhtymän täysimääräinen (100 %) omavelkainen takaus koko luotolle. Usein kuitenkin ajatellaan, ettei Kuntarahoitus voi olla rahoittamassa kuntien yhtiöitä, koska EU-komission takaustiedonanto rajaa kunnan takauksen pääsääntöisesti 80 prosenttiin.
Näin ei kuitenkaan ole, sillä Kuntarahoituksen toimintaa säätelee Euroopan komission päätös, joka taas ei koske liikepankkeja vaan vain kuntien yhteistä varainhankintajärjestelmää. Laki kuntien takauskeskuksesta määrittää rajat Kuntarahoituksen myöntämälle rahoitukselle.
Mikäli kunnanvaltuustossa on jo tehty päätös 80 prosentin takauksesta, ei Kuntarahoitukselta voi enää hakea rahoitusta. Tämä voi joissain tapauksessa nostaa rahoituksen hintaa tai vaikeuttaa sen saatavuutta toivotuin ehdoin.
Yhtiömuoto ei ole este kunnan täysimääräiselle takaukselle ja Kuntarahoituksen rahoitukselle. Rahoitusta arvioitaessa tarkastellaan rahoituskohdetta riippumatta siitä järjestääkö sen esimerkiksi yhtiö, yhdistys tai säätiö.
– Rahoitusta hakevan yhtiön on oltava kunnan yli 50-prosenttisesti omistama ja kunnan määräysvallan alaisena. Lisäksi investoinnin tulee kuulua kunnan lakisääteiseen toimialaan tai paikallisten erityisolosuhteiden tulee olla sellaiset, että investoinnilla turvataan välttämättömien palvelujen saatavuus tai tehokas tuottaminen. Rahoitettu investointi ei saa vääristää kilpailua, Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Terhi Vainikkala kertoo.
Tilanne on selkeä, kun rahoitusta haetaan esimerkiksi kuntayhtiön toteuttamalle päiväkoti-investoinnille. Varhaiskasvatus kuuluu kuntien vastuulle ja täten kunta voi myöntää 100 prosentin takauksen, ja Kuntarahoitus voi rahoittaa investointia. Selkeitä ovat myös ne tapaukset, joissa kunnan määräysvallassa oleva yhtiö toimii vapailla, kilpailuilla markkinoilla. Tällöin kunta ei voi taata luottoa täysmääräisesti eikä Kuntarahoitus rahoittaa kohdetta.
Tapauskohtaista harkintaa vaaditaan erityisesti tilanteissa, joissa rahoitettava investointi on joku muu kuin kunnalliseen toimintaan eli kuntien julkiseen palvelutehtävään liittyvä palvelu. Etenkin kasvukeskusten ulkopuolella saattaa olla tilanne, jossa jotain palvelua ei paikallisten olosuhteiden vuoksi ole tarjolla tai yksityisen palveluntarjoajan ei ole mahdollista saada sitä tehokkaasti tuotettua.
– Esimerkki tällaisesta tapauksesta voisi olla toimitilat yrityksille. Toimitilojen järjestäminen on kilpailtua toimintaa eikä kuulu julkiseen palvelutehtävään. Jos toimitiloja ei kuitenkaan ole tarjolla ellei kunta niitä esimerkiksi kuntayhtiön kautta järjestä, on alueella markkinapuute. Tällöin kunta voi myöntää kuntayhtiön lainalle täysimääräisen takauksen ja investointi voi saada rahoitusta meiltä, Vainikkala selventää.
Palvelun saatavuutta ja kilpailutilannetta arvioitaessa tarkastellaan aina laajempaa aluetta, ei pelkkää kuntaa, johon investointia suunnitellaan. Tämä saattaa Pohjois-Suomessa tarkoittaa myös Pohjois-Norjaa ja -Ruotsia. Joskus katsotaan riittäväksi, että palvelu on saatavilla lähikunnassa.
Kuntarahoituksen asiantuntijaan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo ennen takauspäätöksen viemistä kunnanvaltuustoon. Tällöin asiakkaan kanssa voidaan yhdessä keskustella rahoituksen mahdollisuudesta ja takauspäätökseen saada riittävät perustelut.
– Jotta voimme myöntää rahoitusta, takauspäätöksessä on oltava riittävät perustelut sille, miksi kunnan täysmääräinen takaus on mahdollinen. Päätöksessä täytyy kertoa, miten tehtävä kuuluu kunnan toimialaan ja osoittaa, ettei toiminta vääristä kilpailua tai että palvelu on välttämätön kuntalaisille, jos yksityistä toimintaa alueella ei ole, Vainikkala kertoo.
Vainikkala haluaa kuitenkin korostaa, että kunta itse tuntee parhaiten oman alueensa olosuhteet ja pystyy parhaiten arvioimaan täysimääräisen takauksen edellytysten täyttymisen.
Lue lisää Kuntarahoituksen rahoituksen edellytyksistä täältä.
Saara Vauramo on ympäristöjohtaja, jolle toimiva joukkoliikenne on kaikki kaikessa. Silti hän joskus helpottaa arkeaan ja hyppää oman auton rattiin. Hän puhuu lähimatkailun puolesta, mutta matkustaa silloin tällöin kaukomaille auringon lämpöön. Myös jätteiden lajittelu on Vauramolle itsestäänselvyys. Silti saattavat banaaninkuoret jossakin tilanteessa lentää biojäteastian sijaan sekajätteeseen.
Tekopyhää, sanoisi joku. Jos ei pysty elämään opettamallaan tavalla, on sitä turha odottaa muiltakaan.
Inhimillistä, vastaa puolestaan Vauramo. Lahden kaupungin ympäristöjohtajana hän korostaa esimerkin voimaa. Siksi hän korostaa myös sitä, ettei itsekään toimi aina toivotulla tavalla. Joskus kiire yksinkertaisesti pakottaa nappaamaan naulakosta ne auton avaimet.
– Hurskastelu ja täydellisyyden tavoittelu ei johda kestäviin ratkaisuihin – inhimillisyys johtaa.
Kokonaisuudessaan Vauramon elämäntavat ovat kuitenkin varsin ympäristöystävälliset, eikä hän ole valintojensa kanssa yksin: monelle lahtelaiselle ekologisuus on luonnollinen osa arkea, normaalia jokapäiväistä elämää.
Vauramo kertoo, että kaupungin strategisena tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen ympäristökaupunki.
– Lahdessa mahdollisuudet ekologiseen elämään ovat erinomaiset. Täällä on tehty ympäristötyötä jo pitkään, siksi myös hyödyt ovat näkyviä ja konkreettisia.
Ympäristötyössä tarvitaan käytännönläheisyyttä.
Vesijärven kunnostus on Vauramon mielestä esimerkki projektista, joka hyödyttää nyt jokaista lahtelaista. 1960-luvulta lähtien Vesijärvi on ollut yksi merkittävimmistä ympäristönsuojelun kohteista paikkakunnalla. Vielä tänäkin päivänä se kuuluu maailman eniten tutkituimpien järvien joukkoon.
– 1950–1970-luvuilla moni lahtelainen koki, ettei kaupunki edes sijaitse järven rannalla, niin likaantunut ja haiseva leväpuuro järvi silloin oli. Pitkäjänteinen ekologinen kunnostus, aktiivinen tutkimustoiminta ja asukkaiden sekä alueen yritysten yhteistyö on tuonut Vesijärven lahtelaisille takaisin.
Tällä hetkellä vesiensuojelussa keskitytään erityisesti hulevesien hallintaan, mutta sen rinnalla yksi Lahden kärkihankkeista kohdistuu liikkumiseen. Vauramo kertoo innoissaan, kuinka parempiin liikkumisen ratkaisuihin tähdätään ainutlaatuisella, EU-rahoitteisella kokeilulla, jossa testataan yksityishenkilön päästökauppaa. Siinä omia liikkumisen päästöjä voi kaupata asukkaalta toiselle. Päästövähenemä on mahdollista vaihtaa esimerkiksi edullisiin bussilippuihin tai pyörähuoltoon.
– Tämä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun asukkaat saavat näin konkreettisen mahdollisuuden osallistua etäisenä teemana koettuun kasvihuonekaasupäästöjen päästökauppaan, hän tähdentää.
Kansainvälisyys ja verkostoituminen ovat Vauramon mielestä nykypäivää myös ympäristönsuojelussa. Koska yhteyksien pito on helppoa, on ajatuksia ja ideoita järkevä jakaa, vaikka sitten toisella puolella maailmaa asuvien kaupunkilaisten kanssa. Laaja yhteistyö niin asukkaiden kuin yritystenkin kanssa on tärkeää.
– Huoli ympäristön tilasta on yhteinen. Siksi ideoista pitää keskustella ja niitä pitää jakaa. Nykypäivän edelläkävijyyteen tarvitaan verkostoitumista ja kykyä iloita myös toisten onnistumisista, hän muistuttaa.
Se, miksi ympäristökysymykset juuri Lahdessa ovat jo kauan olleet vahvasti esillä, on pitkälti Helsingin yliopiston paikkakunnalle tulon ansiota. Myös kaupunki on itse ollut edelläkävijä ympäristöasioissa jo pitkään.
Lahden ja Vauramon yhteiselo alkoi 1990-luvun lopulla, kun hän aloitti kaupungissa ympäristöekologian opinnot. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, ja opiskeluajan jälkeen paluu takaisin Helsinkiin tuntui oikealta. Muutaman vuoden jälkeen Lahti kutsui jälleen, jatko-opiskelujen vuoksi.
– Nyt tämä on rakas kotikaupunkini. Vantaan lähiön kasvatti on löytänyt paikkansa, hän nauraa.
Yliopiston tutkimusmaailmasta Vauramo siirtyi kaupungille ensin kehityspäälliköksi ja lopulta kaksi vuotta sitten ympäristöjohtajaksi. Työssään hän kokee olevansa innostaja, joka kannustaa muita ideoimaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.
Ympäristönsuojelu on Vauramolle intohimo. Maailmanlaajuiset aiheet motivoivat ja tekevät työstä merkityksellistä. Innostava työ vie helposti mukanaan: vuosia sitten oli ajanjakso, jolloin muutaman vuoden sisään hän väitteli tohtoriksi, oli mukana politiikassa ja työskenteli kaupungin kehityspäällikkönä sekä Lahden Green City -hankkeen johdossa. Oman onnellisen haasteensa kokonaisuuteen toivat vielä muutaman vuoden ikäiset kaksoset.
Rankka ja äärimmäisen kiireinen elämänvaihe, jota hän ei missään nimessä vaihtaisi pois.
– Ilman politiikkakokemusta olisi julkisen hallinnon toimintalogiikka ja päätöksenteko ollut paljon vaikeampi sisäistää. Mutta jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten jaksoin, hän hymähtää.
Luontoon Vauramo löysi tiensä jo lapsuudessa. Retket mustikkametsään isän kotiseudulla Itä-Suomessa ovat jääneet vahvasti mieleen.
– Minä, kannonnokka, mustikat ja isä – se muisto menee syvälle.
Jossain vaiheessa nuoruutta heräsivät myös ympäristönsuojelulliset ajatukset. Vauramo kiittelee lapsuudenperheen vaatimatonta ja ei-kulutuskeskeistä elämää, jossa ruokapöytäkeskustelut porautuivat pintaa syvemmälle, yhden ihmisen ylittäviin globaaleihin asioihin.
Nyt ympäristöasiat ovat vahvasti esillä myös omien lasten elämässä. Roskien lajittelu on selviö, samoin kuin se, ettei äidin autokyytiin sovi luottaa; kouluun kuljetaan omin avuin joko kävellen tai pyörällä.
Ja metsä – se on edelleen Vauramolle se kaikkein rakkain paikka. Nyt se on tärkeä paikka myös lapsille. Se on paikka, jossa hektinen maailma hetkeksi unohtuu, ikään katsomatta.
– Toivon, että mustikkametsien rauha tartuttaa lapsiini sen saman kiinnostuksen luontoon, joka minulle isäni opastuksella syttyi, Vauramo toteaa.
Saara Vauramo toimii Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmän puheenjohtajana. Hän sanoo, että työ arviointiryhmässä on hänelle mieluinen, sillä siinä pääsee hyvin näkemään sen, missä kohden kunnat ja kaupungit eri puolella Suomea ympäristöasioissa menevät.
Arviointiryhmä on riippumaton ja koostuu Kuntarahoituksen ulkopuolisista asiantuntijoista. Se arvioi kaikki ne projektit, jotka Kuntarahoitus on ensin itse valinnut mahdollisen rahoituksen saajaksi. Projektit pisteytetään ja verrataan niitä suhteessa vastaavien projektien parhaimpaan tasoon.
– Koska kehitys menee jatkuvasti eteenpäin ja vaatimukset kiristyvät myös lainsäädännön myötä, arvioinninkin pitää asettaa jatkuvasti rimaa korkeammalle. Vihreän rahoituksen ohjelmassa projektit saavat sitä enemmän korkopistealennuksia, mitä ympäristöystävällisempiä ne arvioinnin mukaan ovat, Vauramo kertoo.
Hän muistuttaa, että vihreästä rahoituksesta on hankkeen toteuttajalle myös markkinoinnillista hyötyä.
Lahden alueelta vihreää rahoitusta on myönnetty Lahden Talojen lähes nollaenergiatasoisille uudisrakentamisen kohteille. Nämä olivat ensimmäiset vihreään rahoitusohjelmaan hyväksytyt asuinrakentamisen kohteet. Vauramo jäävää itsensä arviointipäätöksistä, joissa käsitellään kohteita Lahden alueelta.