Kuntien investointien rahoitukseen on tullut viime vuosina uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi leasing rahoitusmuotona on yleistynyt. Lisäksi korot ovat vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen olleet alhaalla, viime vuosina jopa rahoitusteorioiden vastaisesti negatiiviset. Pääsääntöisesti kunnat eivät päivitä rahoitukseen liittyviä linjauksiaan markkinaliikkeiden ja rahoitusympäristön muutosten mukana, vaan huomattavasti harvemmin. Inspiran asiantuntijat tunnistivat kuntien tarpeen rahoitussuunnitteluun liittyvien dokumenttien kehittämiselle. 

– Monesti linjauksia on useassa eri dokumentissa tai myöhemmin vaikeasti löydettävässä paperissa, kuten kunnanhallituksen kokousmuistiossa. Joskus rahoituksen hankinnan pelisäännöt ovat hiljaista tietoa, jota ei ole kirjattu muistiin tai dokumentteja ei ole päivitetty pitkään aikaan, Inspiran senior konsultti Matias Vitie kuvaa projektin taustoja.  

Projektin aluksi Inspiran asiantuntijat analysoivat pilottikuntien dokumentteja, joissa oli rahoitussuunnitteluun liittyviä kirjauksia. Työ aloitettiin varainhankintapolitiikasta, minkä jälkeen siirryttiin antolainaus- ja takauspolitiikkojen kimppuun. Lainasalkkuanalyysissä tarkasteltiin vielä, miten kunta on käytännössä toteuttanut varainhankintapolitiikkaansa ja miten se suhtautuu uuteen päivitettyyn varainhankintapolitiikkaan. Lainasalkkuanalyysissä saadaan kokonaisvaltainen arvio kunnan rahoitusriskiasemasta. 

– Varainhankintapolitiikka on rahoitussuunnittelun keskeisin dokumentti. Se sisältää rahoituksen pelisäännöt. Siinä määritellään, miten rahoitusta hoidetaan, miten tehdään varainhankintaa ja suojaudutaan riskeiltä, minkälaisia rahoitusinstrumentteja missäkin tilanteessa käytetään ja kuka näistä asioista päättää, Vitie jatkaa. 

Laukaan kunnalle Inspiran ehdotus pilottikuntana toimimisesta osui sopivaan saumaan. 

– Olimme miettineet korkoriskipolitiikan päivittämistä, mutta meillä ei ollut selkeästi kirjattua politiikkaa tai linjauksia. Rahoitussuunnitteluun liittyviä kirjauksia oli erillisissä päätöksissä, konserniohjeessa ja hallintosäännössä, Laukaan talousjohtaja Eero Raittila kertoo.  

Lopputulos kirkastui vuoropuhelussa 

Inspira kävi kuntien dokumentit läpi ja luonnosteli uudet ehdotukset, minkä jälkeen ajatukset käytiin läpi yhteisessä työpalaverissa kunnan edustajien kanssa. 

– Vuoropuhelu kokouksissa on hyvä tapa kehittää linjauksia ja dokumentteja. Palavereissa kävimme läpi Inspiran ehdotukset ja toimme esiin omat näkökulmamme. Linjausten taustat eivät välttämättä käy selville pelkkää dokumenttia lukemalla, Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo. 

Rainion mukaan projekti tarjosi hyvän poikkileikkauksen kaupungin rahoituksen järjestelyihin. Porvoon takaus- ja antolainapolitiikkaan tai varainhankinta- ja sijoituspolitiikoihin ei tullut suuria muutoksia, mutta dokumentteihin tehtiin päivityksiä useisiin eri kohtiin.  

– Saimme paljon hyviä kommentteja ja täsmennyksiä. Projekti vahvisti, että meillä perusasiat ovat kunnossa ja asioita on tehty tähänkin asti hyvin. Suurin hyöty oli siinä, että nyt saimme linjaukset paketoitua yksiin kansiin. Mitä paremmin linjaukset on tehty ja kirjattu, sitä selkeämpää arkipäivän toiminta on, Rainio kertoo. 

Myös Raittila korostaa hyväksyttyjen toimintaohjeiden tai politiikkojen merkitystä. 

– Kun kattavaa ohjeistusta ei ole, jokaisen päätöksen kohdalla joutuu miettimään, mitä lainsäädäntöä siihen liittyy ja miten ennen on vastaavissa tapauksissa toimittu. Kunnan liikkumavara on oikeastaan aika pieni ja toiminta säänneltyä. Hyväksytyt dokumentit ovat viranhaltijoille selkeä ja helppo opas, ne ohjeistavat, missä puitteissa toimitaan. Toisaalta dokumenttien kautta päättäjille voi tehdä näkyväksi sääntelyn ja sen, että viranhaltijat toimivat sen puitteissa, Raittila sanoo. 

Vertailua ja vertaistukea 

Sekä Rainio että Raittila pitivät hyvänä sitä, että useampi kunta oli pilottiprojektissa mukana samaan aikaan.  

– Inspiran asiantuntijat toivat esiin muiden kuntien linjauksia ja tapoja tehdä asioita. Omien periaatteiden ja toimintatapojen vertailu muihin oli antoisaa, Rainio sanoo. 

– Projekti tarjosi hyvän mahdollisuuden pohtia myös toimivaltakysymyksiä. Niihin ei tullut olennaisia muutoksia, mutta vertailtaessa omia käytäntöjä toisten kuntien toimintaan, sai vahvistuksen joko käytännön säilyttämiselle tai muuttamiselle, Raittila jatkaa. 

Työ Porvoossa ja Laukaassa on vielä kesken. Kun dokumentit valmistuvat, ne viedään uusien valtuustojen käsiteltäväksi. Molemmissa kunnissa halutaan lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden tietoisuutta rahoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta. 

– Tarkoituksena on viestiä dokumenttien peukalosääntöajatukset päättäjille ja viranhaltijoille myös jossain tiiviimmässä muodossa, että heillä on ne ainakin jollain tasolla tiedossa. Muuten koko paperi linjauksineen hautautuu helposti arkiston uumeniin, Rainio sanoo. 

Laukaassa on suunnitteilla pidemmän ja lyhyemmän ajan rahoitussuunnitelman laatiminen ja niiden vieminen päätöksentekijöiden käsittelyyn. Dokumentit ja periaatepäätökset tullaan jatkossa käymään läpi vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. 

– Suunnittelusta tehdään systemaattisempaa. Samalla teemme rahoituksen suunnittelua ja toteutusta näkyvämmäksi päättäjille. Talousjohtajalla on rahoituksessakin paljon vastuuta ja toimivaltaa. Kunnossa olevat dokumentit ovat hyvä selkänoja päivittäiselle työlle, Raittila kertoo. 

Inspiralaisten lisäksi dokumenttien laatimiseen ja kommentointiin osallistui Kuntarahoituksen asiantuntijoita. 

– Tässä projektissa saimme yhdestä paikasta dokumenttien laatimiseen asiantuntija-apua, jota meidän muuten olisi pitänyt hankkia useasta paikasta. Pakotetussa, valmiiksi aikataulutetussa prosessissa dokumentit syntyivät rivakasti, Eero Raittila kiittelee. 

Pilottiasiakkaiden kanssa jalostettu Inspiran palvelu rahoitussuunnittelun kehittämiseksi on nyt saatavilla. Palvelua kehitettään edelleen yhteistyössä uusien asiakkaiden kanssa. 

Lisätietoja palvelusta: senior konsultti Matias Vitie, 050 366 2727, matias.vitie@inspira.fi 

Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Inspira ja haastateltavat