Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Okko Rostedt: ”Pitäisikö tämä laina nyt suojata?” – Korkoriskit, osa 2

Kuulen otsikon kysymyksen tasaisin väliajoin ja vastauksen sijaan joudun esittämään vastakysymyksiä. Ihan ensimmäiseksi on tarkasteltava muutamaa muuttujaa yksittäisen suojauspäätöksen ympäriltä.  

Ennen kuin yksittäisen lainan suojaamista ja sen kustannusvaikutuksia voidaan pohtia, on tarkasteltava kokonaisuutta: millainen on rahoitussalkun kustannusrakenne ja millaisia riskejä korkoriskiasemaan sisältyy? Korkoriskin hallinta vaatii pitkäjännitteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, ja se kannattaa aloittaa pohtimalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin:  

  • Mihin pyrimme korkoriskin hallinnalla? 
  • Kuinka suurta korkoriskiä kestämme ja kuinka paljon korkokustannukset saavat vaihdella? 
  • Mitä instrumentteja käytämme korkosuojaamisessa? 
  • Haluammeko lisää ennustettavuutta vai pyrimmekö edullisimpaan ratkaisuun? 

Korkoriskipoliitikka lisää suunnitelmallisuutta 

Korkoriskien hallinnan suunnitelmallisuutta voi lisätä varainhankinta- ja korkoriskipolitiikan avulla. Politiikan käyttöönotto on suositeltavaa jo siitäkin syystä, että nykyään sellaisen olemassaoloa edellytetään, ainakin jossain muodossa. Yllä olevat kysymykset auttavat hahmottamaan korkoriskipolitiikan perusrakennetta. 

Politiikan avulla korkosuojaamisen horisonttia voidaan siirtää pidemmälle tulevaisuuteen ja sen antamat raamit lisäävät toiminnan suunnitelmallisuutta. Korkosuojaamista ei voidakaan tehdä tehokkaasti vain parin vuoden aikajaksoa seuraamalla. 

Varainhankinta- ja korkoriskipolitiikka voi myös auttaa delegoimaan päätöksentekoa selkeämmin. Tällöin tarvittavia toimenpiteitä pystytään tekemään joustavasti aina markkinatilanteen mukaan. Korkomarkkinan muutos on tänä vuonna ollut erittäin nopeaa, joten kyvystä nopeaan päätöksentekoon on ollut varmasti hyötyä. Pidemmän aikavälin politiikan toteuttaminen auttaa myös tehtyjen päätösten perustelua, mikäli niihin on tarve palata myöhemmin. 

Vaikka suojausasteen muutokset toteutetaankin yksittäisillä toimenpiteillä, täytyy taustalla olla ymmärrys rahoitussalkun nykytilanteesta sekä sen suunnasta tulevina vuosina. Jos esimerkiksi talousarviossa on paljon investointeja lähivuosille, on perusteltua alkaa nostamaan suojausastetta etupainotteisesti. Investointien toteutumisaikataulu voi elää, mutta se antaa silti suuntaa rahoitussalkun kehityssuunnasta. Vai pitäisikö jo nykyisten sopimusten suojausastetta nostaa paremman taloudellisen liikkumavaran takaamiseksi? 

Esimerkki varainhankintapolitiikasta lainasalkkusovelluksessamme.

”Myös se, että ei tehdä mitään, on kannanotto tulevasta”  

Otsikon sanonnan opin vuosikymmen sitten silloiselta kollegaltani, nykyiseltä esimieheltäni Jukka Leppäseltä. En tiedä onko sanonta Jukan keksimä, mutta mieleeni se on jäänyt. Jos korkosuojaus jätetään tekemättä, se on syytä tehdä riskit tiedostaen eikä sokeasti ilman suunnitelmaa. Suojautumista korkoriskeiltä voidaan tehdä myös varautumalla mahdollisiin muutoksiin budjetoinnin keinoin, mutta ilman ymmärrystä rahoitussalkun korkoriskeistä osumatarkkuus voi osoittautua heikoksi. 

Korkosuojaamisen osalta tärkeintä on tehdä määrätietoisesti päätöksiä, jotka edistävät korkoriskin hallinnalle asetettuja tavoitteita. Päätökset joudutaan aina tekemään parhaan nykytiedon valossa eivätkä markkinakorot koskaan tule käyttäytymään juuri sillä tavalla kuin ennustekäyrillä tänään hinnoitellaan. Korkomarkkinan kehitystä kalliimmiksikin osoittautuvat korkosuojaukset tuovat silti korkokustannuksiin ennustettavuutta, mikä varmasti on suojauksen tekohetkellä tavoitteena. 

Menneitä päätöksiä ei siis kannata jäädä murehtimaan. Katse kannattaa nyt suunnata tuleviin vuosiin. 

Blogisarjani seuraavassa osassa pohdin käytännön lähestymistapoja korkosuojausten tarpeellisuuden tarkasteluun ja niiden varsinaiseen toteuttamiseen.  

Okko Rostedt 

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden ja johdannaisten senior asiantuntijana. 

Lue myös aiemmat blogini: 

Okko Rostedt: Mitä korkokäyrät kertovat tulevasta? – Korkoriskit, osa 1

Okko Rostedt: Onnistunut kassaennustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja yhteispeliä  

Apua varainhankinta- ja korkoriskipolitiikan laatimiseen? 

Tutustu palveluihimme kuntien rahoitussuunnittelun tueksi.

Kuva: Sami Lamberg

NäkökulmatTalous

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden investointien rahoitukseen liittyvien sopimusten ja vastuiden siirtyminen on syytä selvittää hyvissä ajoin. Listasimme siirtojen tärkeimmät periaatteet ja sen, miten asiakkaidemme on erilaisissa tilanteissa toimittava.

Rahoitukseen liittyvien sopimusten ja vastuiden siirtyminen 

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien velkakirjalainat, kuntatodistuslimiitti-, leasing- ja johdannaissopimukset sekä sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien antamat takaussitoumukset siirtyvät yleisseuraantona hyvinvointialueille ja hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen.  Siirtyviin lainoihin kuuluvat sekä pitkäaikainen rahoitus että kuntatodistukset. Hyvinvointialueen on lähetettävä erillinen kirjallinen ilmoitus vastuulleen siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille.

Kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueille ilman erillistä sopimista ja hyvinvointialueen päätöstä. Kunnan ja vapaaehtoisen sotekuntayhtymän velvollisuutena on ollut päättää ja antaa yksilöity selvitys hyvinvointialueelle ilmoitettavista ja sen vastuulle siirtyvistä sopimuksista ja vastuista. Hyvinvointialueen aluevaltuuston on puolestaan käsiteltävä selvitys ja päätettävä sen perusteella yksilöidysti ne Kuntarahoitukselta olevat kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut, joiden siirtymisen sopimus- ja vastuuehtoineen se hyväksyy sekä sen, mistä ajankohdasta alkaen siirtyminen hyväksytään.

Aluevaltuuston päätöksessä on suositeltavaa antaa määrätylle tai määrätyille viranhaltijoille oikeus tehdä viranhaltijapäätöksenä teknisluonteisia täydennyksiä ja korjauksia hyvinvointialueen vastuulle siirtyviksi hyväksyttyjen sopimusten ja vastuiden yksilöintitietojen selventämiseksi ja täydentämiseksi.  

Jos hyvinvointialueen valtuusto ei ole päätöksellään hyväksynyt kunnan tai vapaaehtoisen sotekuntayhtymän yhtä tai useampaa sopimusta ja/tai vastuuta siirtyväksi hyvinvointialueen vastuulle tai sen päätös ei saa lainvoimaisuutta, sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueelle, vaan ne jäävät nykyisen velallisen vastattaviksi.  

Jos hyvinvointialueelle siirtyvissä sopimuksissa on useita samaan käyttötarkoitukseen liittyviä sopimuksia, kuten kuntatodistusohjelmia, sopimusten järjestelystä kannattaa olla yhteydessä Kuntarahoituksen asiantuntijoihin. 

Leasingsopimusten osalta kunnalta tai vapaaehtoiselta sotekuntayhtymältä jo laskutettuja tai ennen vuodenvaihdetta laskutettavia, vuotta 2023 koskevia laskuja Kuntarahoitus ei voi korjata tai jakaa kunnan tai sotekuntayhtymän ja hyvinvointialueen kesken, vaan kunnan tai sotekuntayhtymän tulee suorittaa maksut Kuntarahoitukselle ja edelleenveloittaa hyvinvointialueelta sille kuuluvat maksut.
 
Pääsääntönä on se, että kaikki Kuntarahoituksen kanssa tehdyt sopimukset ja vastuut joko siirtyvät kokonaisuudessaan yhdelle vastapuolelle tai ne päätetään ennenaikaisesti. 

Kaupankäyntioikeuden säilyminen ja digitaalisten palvelujen jatkuvuus 

Jos kuntatodistuskaupan kaupankävijöihin tulee henkilövaihdoksia, nämä on ilmoitettava mahdollisimman hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Uusille kaupankävijöille haetaan valtuuksia erillisellä lomakkeella. 

Kuntarahoituksen digitaalisten palvelujen sopimukset siirtyvät sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien osalta hyvinvointialueille.Kuntarahoitus luo palveluihin hyvinvointialueen organisaation ja siirtää palvelussa näkyvät omat sopimuksensa automaattisesti. Asiakkaan vastuulle jää käyttäjätietojen oikeellisuuden varmistaminen sekä muun sopimuskannan siirto hyvinvointialueelle eli velallisen muutos. 

Leasinglaiterekisterin käyttäjien henkilömuutokset tai yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Kuntarahoitukselle osoitteeseen leasing@kuntarahoitus.fi.

Tiedot siirtyvistä sopimuksista ja vastuista toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen antolainaus@kuntarahoitus.fi.Kuntarahoitus ohjeistaa vuodenvaihteessa tarkemmin sopimusten siirron yksityiskohdista. 

Uuden rahoituksen hakeminen hyvinvointialueille vuodenvaihteen jälkeen 

Kuntien takauskeskuksesta annettuun lakiin tehtiin viime keväänä muutos, jonka perusteella Kuntarahoitus voi rahoittaa hyvinvointialueiden uusia investointeja.  

Samoin kuin muidenkin rahoituslaitosten myöntämä rahoitus, myös Kuntarahoituksen pitkäaikainen rahoitus edellyttää kuitenkin investoinnille valtioneuvoston erityislupaa.  

Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus myöntää hyvinvointialuetodistuksina. Kaupankävijöiden kaupankäyntivaltuudet on ilmoitettava Kuntarahoitukselle hyvissä ajoin ennen haluttua nostopäivää. 

Koska hyvinvointialueet eivät ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa Kuntien takauskeskuksessa, on takauskeskus asettamassa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuosittaisen limiitin. Limiitin suuruuden Kuntien takauskeskus tullee ilmoittamaan marraskuussa 2022. 

Lisätietoja

antolainaus@kuntarahoitus.fi
leasing@kuntarahoitus.fi

Uutisen sisältöä on päivitetty 23.11.2022 leasingsopimuksiin ja -palveluihin liittyen.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusTalous

Professori: ”Olen luottavainen talven suhteen” – energiapula ei ole Suomessa todennäköinen

Samuli Honkapuro
Samuli Honkapuro on energiamarkkinoiden professori LUT-yliopistossa. Honkapuro tutkii sähkömarkkinoita, kysyntäjoustoa, hajautettuja energiaresursseja sekä energiayhteisöjä. Kuva: LUT-yliopisto

Sähkön hinta on noussut Euroopassa ennätyslukemiin, ja kuluttajat ovat monin paikoin kovilla. Syyskuussa sähkö maksoi Suomessa keskimäärin 215 euroa megawattitunnilta, kun kaksi vuotta aiemmin hinta oli alle 40 euroa. Hinnannousu on ollut vielä suurempaa Saksassa, jossa sähkön kuukausikeskihinta kohosi syyskuussa 346 euroon megawattitunnilta.

Sähkön hintaa nostavat tuotannon pullonkaulat, joista keskeisin on Venäjän sota Ukrainassa ja siitä seurannut energiakaupan alasajo, eritoten kaasutoimitusten keskeytys. Yksin sotaa energiakriisistä ei silti ole syyttäminen, sanoo LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro. Euroopan energiamarkkinoihin on iskenyt ”täydellinen myrsky”.

– Aika lailla kaikki mittarit ovat osoittaneet väärään suuntaan. Pohjoismaissa on takana pari kuivaa vuotta, mikä nostaa vesivoiman hintaa. Ranskan ydinvoimaongelmat ovat piinanneet Keski-Eurooppaa, ja pieni vaikutus on myös päästöoikeuksilla. Sitten on tietysti tämä sota, Honkapuro listaa.

Pohjoismaissa tilanne on muuta Eurooppaa parempi. Suomessa energiantuotantoa on hajautettu järjestelmällisesti ja ohjattu pois fossiilisista tuotantomuodoista, kuten maakaasusta. Energiapaletti ei ole liikaa yksittäisten tuotantomuotojen varassa.

– Sähköstä noin neljännes tuotetaan ydinvoimalla, parikymmentä prosenttia vesivoimalla ja kymmenesosa tuulivoimalla. Noin neljäsosa on sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja loput tuontisähköä, Honkapuro kertoo.

Tuontisähköstä noin neljäkymmentä prosenttia tuli viime vuonna Venäjältä, loput Pohjoismaista. Venäjän-tuonti on sittemmin korvattu täysin pohjoismaisella tai Baltiasta tuodulla sähköllä.

Suomessa asuinrakennusten lämmitykseen kuluu vuosittain 40–45 TWh energiaa, josta yli 80 prosenttia tuotetaan kaukolämmöllä, puulla tai sähköllä. Vuonna 2021 yli puolet kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvalla energialla tai hukkalämmöllä, hieman yli neljännes fossiilisilla polttoaineilla: maakaasulla (12 %), kivihiilellä (11 %) tai öljyllä (3 %). Suomen käyttämä maakaasu on tuotu lähes yksinomaan Venäjältä, mutta sen merkitys sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut pieni. Venäjän putkikaasu on korvattu Balticconnector-yhdysputken kautta ja meriteitse tuodulla nesteytetyllä maakaasulla. Ero on suuri esimerkiksi Saksaan, jossa valtaosa taloista lämpenee kaasulla.

– Suomessa tehtiin aikanaan päätös rakentaa kaukolämpöverkkoja, Saksa päätyi kaasuun. Meillä kaasua käytetään lähinnä teollisuudessa, eikä sielläkään paljon.

Vaikka Suomi ei ole kaasun suurkuluttaja, leviää hintapaine siirtoverkkoja pitkin myös tänne. Maakaasu lukeutuu Keski-Euroopan sähkön- ja lämmöntuotannon kulmakiviin, ja sen hinta sanelee energian hinnanmuodostusta koko maanosan alueella. Vaikutusta hillitsee rajallinen siirtokapasiteetti, jonka johdosta suurin hintapaine Pohjoismaissa rajautuu Norjan eteläosiin.

– Etelä-Norja on integroitunut tiiviisti eurooppalaiseen energiamarkkinaan, sieltä on vedetty kaapelit Saksaan, Hollantiin ja Britanniaan. Etelä-Norjassa sähkö on moninkertaisesti kalliimpaa kuin pohjoisessa, Honkapuro kertoo.

Suomea suojaa kysyntäjousto – kotimaiset energiamarkkinat Euroopan kärkeä

Rajalliset siirtoyhteydet suojaavat siis Suomea pahimmilta hintapaineilta. Hintapiikkejä tasaa myös kysyntäjousto, joka toimii Suomessa hyvin. Energiantuotanto ja -kysyntä pidetään tasapainossa kantaverkkoyhtiö Fingridin hallinnoimilla markkinapaikoilla, kuten reservi- ja säätösähkömarkkinoilla. Monissa Euroopan maissa näille markkinoille osallistuvat vain sähköntuottajat, Suomessa myös käyttäjät.

– Monet teollisuuden ja tuotannon prosessit osallistuvat siihen, esimerkiksi kasvihuoneiden valaistus. Lähes kaikki Suomen suurimmat kasvihuoneet ovat mukana häiriöreservissä, mikä tarkoittaa, että niiden valaistus saatetaan katkaista hetkellisesti kovimpien kysyntäpiikkien aikana. Fingrid maksaa tästä sitten korvauksen, Honkapuro selittää.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Vuonna 2021 Suomessa rakennettiin ennätykselliset 141 tuulivoimalaa, ja tänä vuonna ennätys rikottiin alle puolessa vuodessa. Vuoden 2025 lopussa tuulivoimalat tuottavat noin 32 terawattituntia vuodessa, ennustaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Määrä on lähes puolet Suomen viime vuoden sähköntuotannosta.

Kun tuulivoiman osuus kasvaa, kasvaa myös tuotannon vaihtelu. Kysynnän tulee siis joustaa jatkossakin.

– Meillä on paljon automaatioteknologiaa, jonka avulla voidaan säädellä esimerkiksi toimistorakennusten ilmanvaihtoa sähkön hinnan mukaan. Sitä on vaan vielä aika vähän käytössä. Sähkö on ollut niin halpaa, että remontteja on lykätty.

Suomesta vihreän sähkön suurvalta

Professori näkee energiakriisissä myös hopeareunuksen. Korkea sähkön hinta hoputtaa vihreää siirtymää ja kannustaa valtioita ja yrityksiä satsaamaan energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoon. Suomen energiamarkkinoiden tulevaisuus on valoisa, sanoo Honkapuro, ja se povaa hyvää koko maan taloudelle.

– Esimerkiksi uuden tuulivoiman tuotantokustannus on Suomessa 20–30 euroa megawattitunnilta, kun Saksassa se on noin 70 euroa. Suomessa tuotetaan muutaman vuoden päästä niin paljon edullista uusiutuvaa energiaa, että sen luulisi houkuttelevan teollisuutta ja investointeja.

Ensin on silti edessä vaikea talvi. Senkin suhteen Honkapuro on luottavainen.

– Syksyn aikana on huomattu, että korkea sähkön hinta leikkaa kulutusta jopa yllättävän paljon. Kun hinta tästä vielä nousee, niiaa kulutuskin enemmän. En usko, että sähköpulaan joudutaan.

Jos näin kävisi, ja sähkönkysyntä Suomessa uhkaisi ylittää tarjonnan, säätelisi kantaverkkoyhtiö Fingrid sähkön kulutusta. Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi ennalta määrättyjä parin tunnin sähkökatkoja, jotka kiertäisivät eri puolilla Suomea. Pelikirja on siis olemassa, myös pahimman varalle.

– Tulisipa testattua sekin, Honkapuro hymähtää. – Meillä on hyvät valmiudet.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: iStock, LUT-yliopisto

IlmiötNäkökulmat

Aija Tasa: Uudenlaiset ratkaisut tuovat asumiseen joustoa

– Kun puhutaan asumisesta Suomessa, täytyy muistaa historiallinen tausta. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Rakli ry:n johtaja Aija Tasa.

Hänen mukaansa Suomessa asuntopolitiikassa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Suomalainen asuntomarkkina on kuitenkin pienehkö, ja resurssit erilaisten asumisen konseptien kehittämiseen ja kokeiluihin ovat siksi rajallisia. Kaavoitus asettaa myös omat haasteensa.

– Kaavoituksen pitäisi toimia pikemminkin mahdollistajana kuin lisäsääntelyn luojana, Tasa sanoo.

Muunneltavampia asuntoja

Aija Tasan mukaan nykyisissä asuntotuottamisen malleissa asukkaiden toiveita ei huomioida riittävän hyvin, vaikka suunta on menossa parempaan. Esimerkiksi pienistä asunnoista on ollut krooninen pula ja niiden rakentaminen on perustunut kysyntään.

Asuntopolitiikassa on Tasan mielestä onnistuttu kohtuullisen hyvin: rakentamisen laatu ja asumisen taso ovat pääosin hyvällä mallilla, samoin rakennusten turvallisuus ja terveellisyys. Urakoitsijat ja rakennuttajat tekevät jatkuvasti ennusteita kysynnän muutoksista ja seuraavat analyysejä väestökehityksestä. Näiden toimien ansiosta pieniä asuntojakin ryhdyttiin rakentamaan enemmän.

Asuntojen muuntojoustosta on puhuttu pitkään, mutta kehitys on hidasta. Haasteita on myös lainsäädännön puolella, kun joudutaan pohtimaan, miten asunto-osakeyhtiöissä yhdistellään osakkeita. Aija Tasa näkee asuntojen muuntojoustossa paljon mahdollisuuksia.

– Muuntojoustossa on kyse sekä tilaratkaisujen että asunnon muuntojoustosta. On tärkeää miettiä, miten eri tilat palvelevat joustavasti arjen tarpeissa. Kotona työskentely on tuonut asumisen tilaratkaisuihin uusia vaatimuksia. Ei ole kuitenkaan hyvä, jos ratkaisuja ohjataan liiaksi määräyksin, esimerkiksi niin, että makuuhuoneessa pitää olla tilaa työpisteelle. Asukkaiden toiveet vaihtelevat paljon, eikä viranomaisen mielestäni pitäisi ohjata liian yksityiskohtaisesti.

Tasan mukaan erilaisia tapoja löytää joustavia ratkaisuja on. Kerrostalojen alakerrassa voisi esimerkiksi olla etätyöpistemahdollisuuksia. Hyvin toteutetut uudenlaiset yhteistilaratkaisut voisivat luoda joustoa elämään.

Asumisesta tulee palvelu

Aija Tasan mielestä rakentamisen tärkein kriteeri on turvallisuus ja terveellisyys. Myös laadulla on iso merkitys. Laatu on kuitenkin vaikea käsite, kun yksi arvostaa tilaa, toinen yksilöllisyyttä, kolmas sijaintia.

– Uskon, että rakentaminen kehittyy niin, että on mahdollista toteuttaa yhä enemmän erityyppisiä ratkaisuja, Tasa sanoo.

Tulevaisuudessa asuminen kehittyy palvelujen suuntaan, uskoo Tasa. Asumisen ohessa on mahdollista ostaa esimerkiksi koiran ulkoiluttamista, lastenhoitoa tai siivouspalveluita. Tällä hetkellä jo moni ammattimainen vuokranantaja tarjoaa näitä palveluita. Yhtenä haasteena tällä hetkellä on vaikeus rakentaa kustannustehokasta palvelukonseptia pieniin asunto-osakeyhtiöihin. Tasa uskookin palvelumallin toimivan paremmin vuokra-asuntoyhtiöissä, joissa yksiköt ovat isompia.

Ylipäätään Aija Tasa peräänkuuluttaa yhteistyötä asumisasioissa.

– Tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä, jotta vastataan erilaistuviin asumistarpeisiin. Ei pidä säännellä keinoja vaan tavoitteita, ja antaa innovaatioille tilaa. Näin turvataan edellytykset vastata tuleviin asumisen tarpeisiin.


Aija Tasa työskentelee asumisesta ja asuntopolitiikasta vastaavana johtajana Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:ssä, joka on ammattimaisten kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestö. Aiemmin hän toiminut muun muassa Valtiokonttorissa asuntorahoituksen parissa. Tasan vastuualueeseen kuuluvat sekä valtion tukema että markkinaehtoinen asuntotuotanto.


Lue myös:


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Olutta, makeisia ja unelmakoteja: tehdasalue muuttui viihtyisiksi kodeiksi Turun Kärsämäessä

Turun Kärsämäessä sijaitseva Villa Gardberg on poikkeuksellinen hanke, sillä se sijaitsee paikallisen teollisuushistorian keskipisteessä. Uunituore aso-kohde on rakennettu samoille sijoille, joilla on viimeisen 150 vuoden aikana pantu olutta ja valmistettu makeisia.  

– Tontilla sijaitsi ennen Amalienborgin panimo, joka toimi Turussa vuodesta 1855 vuoteen 1913. Hellaksen makeistehdas perustettiin panimon entisiin tiloihin vuonna 1919 ja Villa Gardbergin nimi onkin hatunnosto tehtaan perustajan, turkulaisen Rudolf Gardbergin suuntaan, kertoo kohteen rakennuttaneen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Vason toimitusjohtaja Maria Aspala.  

Nyt mallasjuomat ja makeiset ovat jääneet historian havinaan, ja tilalle on noussut koteja. Villa Gardbergin ensimmäiset asukkaat muuttivat asuntoihin viime kesäkuussa. 

Puistoja ja palveluja lapsiperheille 

Vaso hankki Villa Gardbergin asunto-osakeyhtiön urakkasopimuksineen sekä tontteineen julkisen kilpailutuksen kautta loppuvuodesta 2019. Suunnittelu käynnistyi nopeasti kauppojen jälkeen Vason saatua ARA:lta hyväksytyn lainapäätöksen. Kuntarahoitus myönsi kohteeseen pitkän, 40 vuoden korkotukilainan. Urakkasopimus allekirjoitettiin Aura Rakennuksen kanssa syksystä 2021, kohteen suunnitteli Casagrande Arkkitehdit Oy.  

Kärsämäki on rakentunut asuinalueeksi kerroksittain ja onkin harvinaista, että tällaisilta seuduilta tulee tontteja tarjolle, toimitusjohtaja Aspala kertoo. Vasossa nähtiin nopeasti alueen mahdollisuudet. 

– Yksi asiakaskunnassamme korostuva ryhmä ovat palvelujen lähellä viihtyvät lapsiperheet, joille Villa Gardberg sopii loistavasti. Alue on viihtyisä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vastapäätä sijaitsee Leaf Areena, vieressä Palsanpuisto, ja ulkoilureittejä riittää. Jo pelkästään sijaintinsa vuoksi tämä oli siis tosi hauska kohde, Aspala kuvailee. 

Vaso halusikin rakentaa tontille poikkeuksellisen potentiaalin arvoisia aso-koteja. Villa Gardbergistä löytyy kahdesta rivitalosta, kahdesta luhtitalosta, sekä yhdestä paritalosta yhteensä 24 asuntoa. Asuinneliöitä on kaiken kaikkiaan noin 1600 m2.  

– Valmiin kohteen arkkitehtuuriin ja muotokieleen onnistuttiin saamaan pelkistettyä ja erilaista, hieman keskieurooppalaista henkeä. Vanhoja huonokuntoisia varastokiinteistöjä purettiin, mutta yksi suojeltu rakennus on säilytetty. Sen suhteen suunnitelmat ovat vielä auki: yksi mahdollisuus on tehdä siihen jatkossa yhteistiloja tai ehkä joku innostuu kunnostamaan sen omakotitaloksi, mutta aika näyttää. Suojeltu rakennus on Villa Gardbergin rakentaneen Aura Rakennus Oy:n omistuksessa. 

Automatiikka auttaa hillitsemään energiankulutusta 

Myös ympäristötekijöitä pyrittiin huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Alun perin Villa Gardbergiin suunniteltiin maalämpöä, mutta tarkemmassa tutkimuksessa selvisi, että kohde on pohjavesialueella. Maalämpö vaihtui vesi-ilmalämpöpumppuihin. 

– Kiinteistöihin asennettiin myös älykästä lämmönhallinnan automatiikkaa, jolla asukkaat voivat seurata kotinsa lämpötilaa ja tarkastella veden ja sähkön kulutustaan. Läsnäolo- ja poissaolokytkimillä voi myös helposti ohjata asunnon lämmitystä, ilmastointia ja sähköä. Liikkumisen uusiin trendeihinkin on seudulla varauduttu: Villa Gardbergissä on sekä täyssähkö- että hydridiautoihin sopivia latauspisteitä.  

Villa Gardbergin rakentaminen ajoittui sekä koronan että Venäjän hyökkäyssodan aikaan. Koronatapauksilta ei täysin vältytty, mutta työ eteni Aspalan mukaan yllättävän hyvin. 

– Pääsimme melko vähäisillä vaikutuksilla ja kohde valmistui urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa. Valtaosa materiaalitilauksista oli tehty ennen sodan käynnistymistä, joten tästäkään johtuvia viivästyksiä ei tullut.  

Valmis kohde on saanut kiitosta jo ensimmäisessä asukaskyselyssä. Myös Vasolla on oltu varsin tyytyväisiä puitteisiin, jotka entinen tehdasmiljöö on saanut.  

– Joitakin yksityiskohtia olisi ehkä voinut katsoa suunnittelupöydällä tarkemmin, mutta nämä ovat melko pieniä kysymyksiä: tiettyjä julkisivun yksityiskohtia, keittiösuunnittelua ynnä muuta. Pieniä korjauksia tehdään kuten kaikissa kohteissa, mutta kokonaisuutena Villa Gardberg onnistui oikein hienosti.


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Varsinais Suomen Asumisoikeus Vaso Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Anni Sinnemäki: Rakennusteollisuuden on pakko uudistua

Rakentaminen on ollut sektori, jossa toimintatavat ja tuottavuus ovat kehittyneet hitaasti, sanoo Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki. Nyt kuitenkin muun muassa digitalisaatio ja kiertotalous ovat luoneet paineen uudistaa rakennusteollisuutta.

– Ne ovat alan kehityksen kannalta hyviä tehokkuustekijöitä, painottaa Sinnemäki.

Suomen ilmastotavoitteet myös pakottavat alan tehostamiseen, koska juuri rakentamisen ympäristövaikutukset ovat suuria.

Helsingin kaupunki on ottanut kansallista tasoa järeämmät toimet käyttöön energiatehokkuudessa. Tällä hetkellä rakentamisessa vaaditaan Helsingissä A-energialuokkaa ja pian ollaan siirtymässä vaatimuksiin, jotka asettavat raja-arvot rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle. Myös Espoo ja Vantaa seuraavat samoilla linjoilla.

– Nyt on käynnissä suuri muutos. Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoite edellyttää muun muassa sitä, että on keskityttävä esirakentamiseen, rakennusmateriaaleihin ja rakennusprosesseihin, koska käytön aikainen energiankulutus alkaa olla jo melko matala. Valmistelemme vaatimuksia, jotka asettavat tavoitteet rakennuksen koko elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle, summaa Sinnemäki.

Tavoitteiden on oltava sekä kunnianhimoisia että saavutettavia

Viime syksynä Verkkosaaren korttelista järjestettiin kilpailu, jossa suunnitelmia arvioitiin sekä arkkitehtonisen laadun että rakennuksen elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen näkökulmasta. Tulokset olivat toivoa antavia: parhaissa suunnitelmissa rakennusten hiilijalanjälki oli saatu ilahduttavan alas. Verkkosaaren kilpailusta saadut tulokset osoittavat, että esimerkiksi maanalaiset rakennusratkaisut ovat hiili-intensiivisiä ja pysäköintitalot olisi parempi rakentaa maan päälle kuin alle. Elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ohjaa poispäin massiivista maanalaisista ratkaisuista.

– Tällaisilla kilpailuilla on tärkeä merkitys siinä, että rakentamisen elinkaaritavoitteet osataan asettaa sekä kunnianhimoiselle, mutta myös saavutettavalle tasolle, Sinnemäki arvioi.

Verkkosaaren kilpailu paljasti myös sen, että rakennusmateriaalit tulevat muuttumaan.

– Puun käyttö tulee varmuudella kasvamaan, mutta saadut tulokset osoittivat, että myös betoni on käyttökelpoinen vaihtoehto. Vähähiilinen betoni on haastava materiaali, mutta sitä on tullut markkinoille. Silläkin saralla tapahtuu, kertoo Sinnemäki.

Tukipolitiikan on edistettävä muutosta

Apulaispormestari Anni Sinnemäki uskoo, että uutta tavoitetasoa ja sääntelyä tarvitaan kansallisella tasolla. Aina on kilpailua ja edelläkävijöitä, mutta pelisääntöjen täytyy olla kaikille samat ja selkeät. Sääntelyn lisäksi tarvitaan tukku muita keinoja, kuten hiilijalanjälkirajan asettaminen.

– Näen kaupunkien roolin olevan yritysten yhteistyön fasilitoiminen kehittämishankkeissa. Klusteriohjelmassa ne yritykset, joilla on ideoita, voivat löytää esimerkiksi tilaisuuksia pilottikokeiluille, jotka eivät vielä ole kannattavia markkinalla, sanoo Sinnemäki.

Mutta pitäisikö julkisen vallan pyrkiä ohjaamaan rakentamista nykyistä ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin?

– Kyllä pitäisi, vastaa Anni Sinnemäki. – Ajattelen niin, että sääntelyssä on eri vaiheita. Valtion tukipolitiikassa on tärkeää luoda dynaamisuutta ja miettiä, missä ja millainen tuki on tehokkainta. Elämme murrosvaihetta ja valtion rooli on viedä eri aloja sen yli.

Tukipolitiikan riskinä on, että se betonoi käytäntöjä. Siksi Sinnemäki varoittaa luomasta pysyviä tukirakenteita. Sinnemäen mukaan esimerkiksi yksityisten taloyhtiöiden kannalta energiatuet ovat hyvä kannuste.

Ympäristöteema on koko Euroopan teema

Vaikka rakentaminen ja sääntely ovat perinteisesti paikallisia ja kansallisia, osaamista voidaan saada muualtakin. Sinnemäen mukaan esimerkiksi Saksassa on hyvin samansuuntaisia suunnitelmia kuin Suomessa.

– Vaikka toimintamallit olisivat erilaisia, ne vievät silti samaan suuntaan. Sääntelyn osalta toimintaa voisi jossain määrin viedä samaan suuntaan ja yhdistää regulaatiota.


Anni Sinnemäki on toista kautta Helsingin kaupunkiympäristön toimialasta vastaava apulaispormestari. Sinnemäki on ollut keskeisessä asemassa, kun Helsinki on nostanut viime vuosina merkittävästi vuosittaisia asuntotuotantotavoitteitaan ja kiristänyt ilmastotavoitteitaan. Sinnemäki on entinen työministeri ja kansanedustaja.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.


Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen

NäkökulmatVastuullisuus

Kuntarahoituksen ja SEKin viestintäyhteistyölle tunnustusta alan arvostetussa Finnish Comms Awards -kilpailussa: voitto rohkeasta sidosryhmäviestinnästä sekä kaksi ehdokkuutta

Valistuskategorian voittava työ ”Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä” oli kilpailun tuomariston mukaan upea osoitus pitkästä ja saumattomasta sekä hedelmällisestä yhteistyöstä Kuntarahoituksen ja yhtiön pitkäaikaisen viestintäkumppanin SEKin välillä.  

Viime vuoden keväällä lanseerattu keskustelupaperi teki vaikutuksen tuomaristoon nostamalla rohkeasti esiin suomalaisten kuntien vaikeita haasteita. Julkaisussa etsitään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kuntatalouden kipupisteisiin muuttuvassa maailmassa. Julkaisun yhteydessä järjestettiin keskustelutapahtumia ja rakennettiin monipuolisia sisältöjä paperin teemoista. Aihetta käsiteltiin myös esimerkiksi Kuntarahoituksen Huomisen talous –podcastissa. 

–Kuntarahoituksen työ näkyy asiakkaidemme eli suomalaisten kuntien ja asuntorakennuttajien kautta meidän kaikkien suomalaisten arjessa. On mahtavaa, että pystymme palveluidemme lisäksi myös viestinnällä tarjoamaan konkreettista apua asiakkaidemme tärkeään työhön, sanoo Kuntarahoituksen viestintäasiantuntija Jenni Heikkilä. 

Voitokkaan sidosryhmäviestinnän lisäksi kiitosta tuli myös Kuntarahoituksen pitkäjänteisestä vastuullisuusviestinnästä, joka pääsi kilpailun shortlistalle. Vuosina 2021–22 viestinnän keskeisenä teemana on ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset kuntiin ja yleishyödyllisiin asuntorakennuttajiin.  

– Tänä vuonna järjestimme esimerkiksi neliosaisen Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan, jossa pureuduttiin luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kunnissa, ilmastolain uudistumiseen, vähähiiliseen rakentamiseen sekä vastuullisuuden viemiseen strategiasta käytäntöön. Tärkeä yhteiskunnallinen ulostulo on myös Kestävä asuminen -julkaisu, jolla haluamme herättää keskustelua valtion tukeman asuntotuotannon uudistamisesta ja kehittämisestä, Heikkilä kertoo.

Finnish Comms Awards on viestintätoimistojen ja asiakkaiden yhteinen kilpailu, jossa asiakkaan tavoitteiden tukeminen vaikuttavalla viestintäosaamisella tai haasteen ja ongelman ratkaiseminen yhdessä ovat pääroolissa. Kilpailu nostaa esiin viestintäyhteistyökumppanin kanssa tehtävän yhteistyön arvoa, kokemusta ja vaikuttavuutta liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. 

Voittava työ: 

Kategoria: Valistus (B2B-viestintä) 

Kuntarahoitus: Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä 

Kuntarahoitus Oyj & Oy SEK Ab 

Tuomariston perustelut: Upea kuvaus pitkästä ja saumattomasta sekä hedelmällisestä yhteistyöstä asiakkaan ja toimiston välillä. Keskustelupaperin lanseeraus osoitus ajan hengessä elämisestä – asiakas on avoin keskusteluun, jossa on erittäin vaikeita ja haastavia aiheita ja teemoja – ja se on totisesti tuottanut tulosta ja johtanut seuraaviin askeleihin. Luottamus toimistoon on käsinkosketeltavaa. 

Ehdokkuudet shortlistalla: 

Kategoria: vastuullisuusviestintä (CSR, ESG, Sustainability) 

Kuntarahoitus: Vastuullisuus viestinnän ytimessä 

Kuntarahoitus Oyj & Oy SEK AB 

Kategoria: yritys- ja yhteisöviestintä (ulkoinen) 

Kuntarahoitus: Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä 

Kuntarahoitus Oyj & Oy SEK Ab 

Kuntarahoitus

Klash-hanke vähensi opintojen keskeyttämistä Vantaalla

Varian pilottihanke sai alkunsa Kuntaliiton Klash-haastekilpailusta, jonka yhteistyökumppani Kuntarahoitus on. Klashin tavoitteena oli löytää monistettavia uusia käytäntöjä kuntien määrittelemiin ongelmiin. Opintojen keskeytymisellä kokonaan voi olla laajamittaisia negatiivisia vaikutuksia yksittäisen ihmisen elämään, ja se on myös yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma, johon kunnat aktiivisesti hakevat ratkaisuja.  

Matalan kynnyksen tukipalvelua yhteiskehitettiin Vantaan ammattiopisto Varian kanssa kaksivuotisessa hankkeessa. Siihen osallistui 4 205 opiskelijaa ja 353 ammattilaista. Hankkeessa otettiin käyttöön tukibotti Annie, joka lähestyy opiskelijaa tekstiviestitse tasaisin väliajoin tai opintojen solmukohdissa ja selvittää tarvitseeko hän tukea. Jos opiskelija kaipaa tukea, tukibotti ohjaa hänet oikealle henkilökunnan jäsenelle tuen tarpeen perusteella.

Opiskelijoiden tuen tarpeita tunnistettiin hankkeen aikana 1 167 ja viestejä opiskelijoiden ja tukibotin välisessä viestiliikenteessä kertyi 50 458.

Tukibotti otettiin laajamittaisesti käyttöön ammattiopisto Variassa vuonna 2021. Samana vuonna ammattiopistossa havaittiin vuosittaisessa eronneiden opiskelijoiden osuudessa merkittävä pudotus 14,6 prosentista 10,7 prosenttiin (27 prosentin lasku). Samaan aikaan toisen asteen ammatillisista opinnoista eronneiden osuus nousi kansallisesti 0,5 prosenttia.

– Tukibotti on yksi opiskelijoiden tukeen tehdyistä panostuksista. Tulos on rohkaiseva, ja seurantaa vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen ja opintojen etenemiseen jatketaan edelleen, Varian rehtori Pekka Tauriainen kertoo.

Opiskelijoiden kokemus tukibotista oli positiivinen: tukea pyytäneistä opiskelijoista 100 prosenttia ja kaikista opiskelijoista 80 prosenttia halusi, että tukibotti olisi jatkossakin käytössä. Avoimissa palautteissa yleisimmät esiin nousseet teemat botin hyödyistä olivat madaltunut kynnys avun pyytämiseen, tunne että opiskelijasta välitetään sekä tietoisuus siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla.

– Opiskelijalähtöinen tukibotti ei korvaa perinteisiä tukipalveluita, vaan tuo uuden ja nykyaikaisen lisän palveluvalikkoon, Tauriainen huomauttaa.

Klash-hankkeessa kehitetty tukibotti on tähän mennessä otettu käyttöön 16:ssa eri koulutusorganisaatiossa Suomessa.

Opiskelijoiden kommentteja:
“Sain apua opintojen etenemiseen Annie-botin avulla. Kynnys avun pyytämiseen hävisi tämän botin avulla. En valmistuisi nyt lähihoitajaksi ilman että olisin saanut mahdollisuuden pyytää apua tätä kautta.”

“Annie-botista ja erityisopettajasta on ollut minulle pelkästään hyötyä ja aina apu on saatu todella nopeasti. En usko, että omatoimisesti olisin hakenut apua, vaikka olen tiennyt sitä tarvitsevani. Kiitos.”

Näkökulmat

Juha Kaakinen: Tarvitaanko asuntoasioille oma ministeriö?

Suomen asettamat hiilineutraaliustavoitteet vaikuttavat myös asuntorakentamiseen. Asuntomarkkinoiden muutos näkyy vahvasti juuri ilmastokysymyksissä, joissa tavoitteet alkavat vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. Asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen sanoo, että muutos on niin suuri, että nyt olisi jo tarvetta erilliselle asuntoministeriölle.

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön.

Kaakinen nostaa yhdeksi esimerkiksi lyhytjänteisyydestä osuuskuntamallin, joka luotiin osin katteettomilla lupauksilla. Rahoittajien saaminen asunto-osuuskuntahankkeita varten on käytännössä mahdotonta, sillä Suomessa ei ole asunto-osuuskuntia koskevaa lainsäädäntöä samalla tavalla kuin on esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille. Puuttuva lainsäädäntö estää siis käytännössä osuuskuntamallisen asuntorakentamisen.

Konkreettisena kehitysehdotuksena Kaakinen nostaa esille rakennetun ympäristön ministeriön lisäksi erillisen asuntoilmastorahaston perustamisen. Rahaston kautta voitaisiin rahoittaa hiilineutraaliuuteen tähtääviä rakennushankkeita riippumatta siitä, ovatko ne ARA-hankkeita vai vapaarahoitteisia.

– Asuntoilmastorahaston kautta voitaisiin kanavoida rahoitusta sellaisille hankkeille, joiden kustannukset ovat kohtuullisia ja jotka ovat ilmastollisesti järkeviä. Vapaarahoitteisella puolella ei välttämättä olla ilmastotehokkaita, koska se lisää kustannuksia. Rahasto voisi olla osaratkaisu tähän ongelmaan, sanoo Kaakinen.

Kohtuuhintainen tuotanto vähentää asunnottomuutta

Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, uskoo Juha Kaakinen. Sitä pitäisi lisätä myös ARAn tuella. Kaupunkiseutujen vetovoimatekijät ovat niin isot, että kysyntää on aina, eikä tällä hetkellä ole havaittavissa merkkejä siitä, että ylituotantoa tai ylitarjontaa olisi ehtinyt syntyä.

Jos kohtuuhintaisen asumisen kriteerinä on se, että maksimissaan 25 prosenttia tuloista menee asumiseen, pitäisi kohtuuhintaista rakentamista lisätä merkittävästi. Nyt kohtuuhintaisten asuntojen akuuttia puutetta kompensoidaan asumistuella, josta yli puolet menee vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Kaakinen uskoo, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen on ylipäätään parempi vaihtoehto kuin asumistuet.

– Ekonomistit ovat sitä mieltä, että kun rakennetaan tarpeeksi niin hinnat laskevat. Tälle ei näy empiirisiä todisteita. On kysyttyjä alueita, joilla hintataso pysyy, vaikka rakennettaisiin uutta. Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa valtion tukemalla kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, sanoo Juha Kaakinen.

Kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on ollut keskeinen vaikutus asunnottomuuteen. Esimerkiksi perheiden asunnottomuutta ei ole tällä hetkellä lainkaan.

Keinotekoista vastakkainasettelua

Missä tilanteissa kannattaa rakentaa markkinaehtoisesti ja milloin valtion tukemana? Kaakisen mukaan perusasetelma on ollut se, että heikossa suhdannetilanteessa valtion tukemaa asuntorakentamista on voitu lisätä. Tarve kohtuuhintaiselle asumiselle ei kuitenkaan muutu suhdanteiden mukaan.

– Pidän tätä vastakkainasettelua markkinaehtoisen ja valtion tukeman asuntotuotannon välillä hieman turhauttavana ja keinotekoisena. Tietysti markkinaehtoisella ja valtion tukemalla asuntotuotannolla on erilainen toimintalogiikka, mutta rakentamisessa on paljon yhteistä ja yhteistyö on erittäin hyödyllistä, painottaa Kaakinen.

Tontinvarausprosessin helpottaminen ja kaavoituksen nopeuttaminen avuksi

Tontinvarausprosessin tulisi olla kaikkialla läpinäkyvä, uskoo Juha Kaakinen. Kaikkien toimijoiden kannalta olisi tärkeää tietää millä perusteilla kukin tontit saa. Jos lähtee hakemaan vaikkapa yksittäistä ARA-tonttia, se on hankalaa. Tällä hetkellä. vaaditaan suurempia kokonaisuuksia.

– Ei ole oikein syyllistää kaavoittajia, mutta esimerkiksi Helsingissä kaavoittaminen on varsin yksityiskohtaiseksi vietyä tekemistä, kommentoi Kaakinen. – Kaavoitus on hidasta ja prosessit kestävät kauan. Erityisesti Helsingin seudulla prosessit tuppaavat venymään. Se tietenkin hidastaa osaltaan toteutusvaiheeseen pääsyä.

Kaakisen mukaan kummankin prosessin, tontinvarauksen sekä kaavoituksen, selkeyttäminen helpottaisi asuntotuotannon tilannetta merkittävästi.


Juha Kaakinen jäi keväällä 2022 eläkkeelle Y-Säätiön toimitusjohtajan tehtävästä. Kaakinen on Suomessa ja kansainvälisesti arvostettu sosiaalisen asumisen ja asunnottomuuden asiantuntija. Kaakinen tunnetaan yhtenä asunnottomuustyötä johtavan Asunto ensin -periaatteen luojana ja toteuttajana.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Määrätietoisuus, laaja-alainen yhteistyö, rohkeus ja konkreettiset teot tuovat vauhtia ilmastotyöhön kunnissa

Kuntarahoituksen toukokuussa alkaneessa Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjassa keskusteltiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuudesta useasta eri näkökulmasta. Tapahtumat keräsivät linjoille satoja kuntien vastuullisuustyöstä kiinnostuneita kuulijoita.

Luontokato ja ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä

Tapahtumasarjan ensimmäisessä osassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.  Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Timonen ja Lumiaro korostivat luonnon monimuotoisuuden roolia kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään.

– Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Mikko Noronen korosti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä. Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Vähähiilisyyden edistäminen edellyttää laaja-alaisuutta ja vuorovaikutusta

Vähähiiliseen rakentamiseen pureuduttiin tapahtumasarjassa 17.6. Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla hiilineutraaliuden kehittämisestä vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs kertoi, että alan tavoitteena on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä. Hän korosti, että kunnat voivat edistää tätä kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että maankäytön ja kaavoituksen kautta.

Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen kertoi, että Järvenpäässä resurssiviisautta edistetään laajalla sektorilla kaupunkirakenteen ja liikkumisen suunnittelusta energian ja materiaalien kulutukseen. Vuorovaikutus on työssä keskeisessä asemassa. Hän korosti uskalluksen ja markkinavuoropuhelun merkitystä kestävyyden edistämisessä.

– Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia, Kervinen korosti.

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoi vihreän rahoituksen hyödyistä ja kriteereistä sekä valotti EU-komission vihreän taksonomian vaikutuksia kiinteistö- ja rakennusalaan. Erkkilä pitää taksonomian tuomaa harmonisointia tervetulleena, Hyrkäs myönsi sen herättävän alalla vaihtelevia tuntemuksia, mutta näki sen myös tuovan isoja mahdollisuuksia.

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

”Teot ja rohkeus ovat ilmastotyön pahin puollonkaula”

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan kolmannessa osassa 15.8. puitiin ilmastolain vaikutuksia kuntiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti suomalaisia kuntia ilmastotyön edelläkävijyydestä ja valtiotason tavoitteiden kirittämisestä. Hän myös korosti kuntien roolia ilmastotyön alustana ja mahdollistajana.

– Kuntakonsernin suorassa vaikutuspiirissä on usein ehkäpä vain 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Onkin siis selvää, että kuntakonsernin kannattaa kirittää alueensa muiden tahojen ja toimijoiden päästövähennyksiä, Ohisalo sanoi.

Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen peräänkuulutti lainsäätäjiltä johdonmukaisuutta ja ilmastotyötä tekeviltä konkreettisia toimia. Hänen mukaansa suunnitelmien ja raportoinnin sijaan pitäisi keskittyä päästöjä vähentäviin tekoihin.

– Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita kaikki eivät kannata. Keinot ja teknologiat ovat olemassa, teot ja rohkeus ovat tällä hetkellä pahin pullonkaula, Koskinen sanoi.

Koskinen myös toivoi valtiolle vahvempaa roolia yhteisten käytäntöjen luomisessa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen kertoi rahoitusalan tukevan vihreää siirtymää sekä huomioivan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit. Kuntarahoituksen rahoittamilla tahoilla on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin kuin yhtiöllä itsellään, minkä takia yhteistyö on tärkeää.

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Strategiasta toimenpiteisiin – tärkeintä on päästä alkuun

Tapahtumasarjan viimeisessä osassa 30.9. annettiin vinkkejä siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan muuttaa käytännön toiminnaksi. Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma painotti, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa.

– Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osasta päästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen korosti ilmastotyön vaikuttavuuden arvioinnin merkitystä.

– Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Leinonen sanoi.

Joensuun ilmastotyön kehitykselle verkostoilla, erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkostolla, on ollut suuri merkitys. Myös Inspiran konsultti Pauliina Haro kehotti ottamaan mallia muilta.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan, Haro sanoi.

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.


Lue lisää tapahtumista:

Lue myös blogit:

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus