Kuntarahoitus lähettää asiakkailleen postitse vuoden 2025 alussa lainoihin, vakuuksiin ja johdannaissopimuksiin liittyvät todistukset.
Asiakkaille toimitettavat asiakirjat: • saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2024 • todistus vakuuksista • kunta-, hyvinvointialue- ja yritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2024 • kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2024 • takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut
Leasingsopimusten vastuuraportin asiakas voi itse tulostaa leasingpalvelusta.
Toimitamme todistukset tilintarkastajille asiakkaan antaman ja allekirjoittaman valtakirjan perusteella. Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen muille tahoille kuten tilitoimistolle tai isännöitsijälle.
Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi ja leasing(at)kuntarahoitus.fi
Kuntatodistukset
Voit pyytää tarjoukset kuntatodistuskaupankäyntisovelluksessa (Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut: Asiointi) arkisin klo 8–16 välillä (kaupan samalle päivälle voi tehdä klo 13 mennessä). Mikäli sovelluksessa on ongelmia, olethan yhteydessä osoitteeseen asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi
Huomioithan, että sovellus ei ole käytössä 24.–26.12.2024, 1.1.2025 eikä 6.1.2025. 31.12.2024 sovellus on käytettävissä klo 11 saakka.
Tärkeää kuntatodistuksiin liittyen: Kauppaa voi tehdä aikaisintaan kaksi (2) pankkipäivää ennen kaupan maksupäivää, joten varmistathan, että sijaisellasi on voimassa olevat kaupankäyntioikeudet, mikäli itse lomailet joulunaikaan.
Uudet kaupankäyntiin oikeutetut ilmoitetaan Kuntarahoitukseen sähköisellä lomakkeella, joka löytyy kuntatodistuskaupankäyntisovelluksesta. Kaupankäyntiin oikeutettujen tulee toimittaa kopio voimassa olevasta henkilöllisyystodistuksesta (ohjeet henkilöllisyystodistuksen toimittamisesta sovelluksessa).
Mikäli kuntatodistuskaupankäyntisovellukseen ei ole pääsyä, linkkiä lomakkeeseen voi tiedustella osoitteesta asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.
Huolehdithan, että myöskään oma henkilöllisyystodistuksesi ei ole päässyt vanhentumaan.
Lisätietoja saat sähköpostitse: asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.
Antolainaus
On hyvä varautua siihen, että palvelussamme on ruuhkaa vuoden vaihteen lähestyessä. Joten lähetäthän tarjouspyynnöt vähintään viikkoa ennen tarjouksen palautuspäivää, jotta Kuntarahoituksessa on sille riittävästi käsittelyaikaa.
Huomioithan myös, että lainat hinnoitellaan kaksi pankkipäivää ennen luoton nostoa, joten lainan nostosta on ilmoitettava Kuntarahoitukselle vähintään puolitoista viikkoa ennen toivottua nostopäivää. Eli mikäli haluatte nostaa lainaa vielä tämän vuoden puolella, siitä tulisi sopia mahdollisimman ajoissa ennen joulua.
Lainanottopäätösten ja takauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen luoton nostoa. Takauspäätöksiin tarvitaan lisäksi lainvoimaisuustodistus hallinto-oikeudelta.
Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi
Kuntarahoituksen puhelinvaihteen poikkeavat palveluajat vuodenvaihteessa Vaihteemme on suljettu 24.–26.12.2024, 1.1.2025 sekä 6.1.2025. 31.12.2024 vaihteemme palvelee klo 13 saakka. Muulloin puhelinvaihde palvelee tavalliseen tapaan klo 9–16.
Haluatko pysyä ajan tasalla Kuntarahoituksen ajankohtaisista julkaisuista?
Tilaa Kuntarahoituksen uutiskirje, niin saat tuoreet talousuutiset ja tiedon kiinnostavimmista asiakashankkeista suoraan sähköpostiisi.
Kuntien johdon ja päättäjien työn saatetaan ajatella heijastuvan vain kuntaan tai korkeintaan alueeseen. Päätöksien vaikutukset ulottuvat kuitenkin jopa yli maan rajojen.
Kuntajohdon jo valmiiksi täysi työpöytä täyttyy entisestään, kun TE-palvelut siirtyvät vuoden alussa kunnille. Toimintaympäristön muutoksen keskellä pito- ja elinvoimaa on kehitettävä ja taloutta tasapainotettava. Ratkottavana on pieniä ja suuria ongelmia. Etenkin pienissä kunnissa johtajan täytyy olla monen alan ja tason asiantuntija tai vähintään kasvettava sellaiseksi.
Vaikka kunnilta on siirtynyt tehtäviä toisaalle, niiden vaikuttavuus ihmisiin ja yhteiskuntaan on yhä suuri. Kunta on Suomessa edelleen se perusyksikkö, jossa arkea eletään, ihmisten elämään vaikuttavia keskeisiä päätöksiä tehdään ja tulevaisuuksia visioidaan. Kunnissa tehtävän työn ja päätösten vaikutukset eivät kuitenkaan lopu kunnan, maakunnan tai edes maan rajalle. Kunnissa rakennetaan koko Suomen menestystä ja kilpailukykyä.
Yritykset ovat keskeisessä roolissa sekä paikallisen että valtakunnallisen elinvoiman ja kilpailukyvyn luomisessa. Sijainnilla on merkitystä, mutta monet kunnat ovat onnistuneet houkuttelemaan yrityksiä myös esimerkiksi onnistuneiden kaavoitus- ja infrastruktuuriratkaisujen, sujuvien lupaprosessien sekä toimivien liikennejärjestelyjen ja hyvien elinolosuhteiden avulla. Samaan aikaan ne tietysti käyvät keskustelua kunnassa jo toimivien yritysten kanssa niiden toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä tarpeista.
Yhteistyöllä alueen ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa pyritään varmistamaan työvoiman saatavuus. Valtiolla on toki yritysten ja investointien houkuttelussa oma roolinsa, mutta kunnissa tehtävät yksittäiset päätökset luovat kokonaisuuden ja rakentavat pitkällä aikavälillä menestystä ja kokonaiskuvaa Suomesta.
Samalla käsitys Suomesta vaikuttaa mahdollisuuksiin ylläpitää pito- ja elinvoimaa paikallisesti. Mitä parempia maamme kilpailukyky ja kuva meistä ovat, sitä enemmän saamme tänne investointeja. Menestys ruokkii menestystä. Tällä hetkellä kuva Suomesta, etenkään sen taloudesta, ei valitettavasti ole kovin ruusuinen. Tämä on tiedossa muuallakin. Sijoituksemme IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa on pudonnut kahtena vuonna peräkkäin, ja viime vuodesta pudotusta tuli jopa neljä sijaa.
Kilpailukyky on yksi mittareista, joita maailmalla seurataan. Siihen vaikuttavat tietysti myös geopoliittiset riskit ja niiden hallinta, valtiotasolla asetetut tavoitteet ja moni muu sellainen asia, joihin liittyvät päätökset tehdään jossain muualla kuin kuntien neuvotteluhuoneissa. Mutta yritystoiminnan edellytyksiin ja sitä kautta työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin kunnissa on mahdollisuudet vaikuttaa. Tämän osa-alueen valinnoissa kunnan johdolla ja kunnissa tehtävillä päätöksillä on keskeinen, rajat ylittävä rooli.
Vuoden viimeinen Talous&kunnat-tapahtuma käänsi katseensa kuntatalouden uuteen suuntaan. Vaikka sote-kiinteistöjen tulevaisuus ja kuntien muuttuvat tehtävät haastavat taloutta, asiantuntijavieraat korostivat eteenpäin katsomisen ja tulevaisuuteen investoinnin tärkeyttä.
Kaupunginjohtajat Johanna Luukkonen Hyvinkäältä ja Timo Koivisto Jyväskylästä avasivat lukujen kautta kaupunkiensa taloustilannetta. Niin Hyvinkää kuin Jyväskylä ovat tasapainottaneet taloutta voimakkaasti viime aikoina.
– Lähdimme hakemaan sitä, mitä tarkoittaa 8,5 miljoonaa Hyvinkään kokoiselle kaupungille. Se tarkoittaa, että kaikkiin asioihin, jotka eivät ole lakisääteisiä – ja lakisääteisiinkin – kosketaan, kuvaili Luukkonen.
Etenkin infrastruktuuriin liittyvistä ratkaisuista ja sivistystoimesta on täytynyt nipistää Hyvinkäällä. Koivisto kuvasi Jyväskylän olevan samankaltaisessa tilanteessa:
– Vuoden 2022 lopussa arvioimme, että kaupungin taloudessa on 15–20 miljoonan rakenteellinen epätasapaino. Kun sote-luvut alkoivat selkiytyä, kävi ilmi, että summa onkin 50–60 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi monen kunnan olevan vastaavien säästöpaineiden alla. Hän muistutti, että kunnat ja niiden talousvaikeuksien syyt ovat erilaisia.
– Kuntasektorin yleiskuva on, että ollaan menossa kohti huonompia aikoja. Vuodesta 2024 eteenpäin tulot ja menot ovat epätasapainossa ja erityisesti investointeja on vaikea enää rahoittaa, eli on otettava lisää velkaa, Karhunen kertoi.
Investointeja tarvitaan vaikeinakin vuosina
Kunnat ovat uuden edessä, kun vuoden alusta TE-palveluiden järjestäminen siirtyy niiden vastuulle. Samaan aikaan moni kunta painii nousseiden korkojen ja kustannusten kanssa. Keskustelijat painottivat, että taloudellisten vaikeuksien keskellä tulevaisuudenuskoa ei saa hukata.
– Jos keskitytään vain rahan ulosvirtaukseen ja sen minimointiin, unohdetaan pitkällä aikavälillä paljon tärkeämpi asia: miten turvaamme sen, että rahaa myös virtaa sisälle. Vaikka puhumme täällä kunnista, siihen vaikuttaa se, miten onnistumme koko Suomessa tässä tehtävässä, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio huomioi.
Johanna Luukkonen korosti Hyvinkään olevan yritystoiminnan kannalta kasvava kaupunki, minkä vuoksi investointeja on tehtävä. Hän soisi kuntakentällä keskustelun keskittyvän enemmän siihen, mihin tulee investoida tulovirran luomiseksi. Jyväskylässä oltiin samalla linjalla.
– Kuntien perustehtävät ovat asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja alueen elinvoiman parantaminen. Haluamme olla vetovoimainen kasvukaupunki jatkossakin. Jos jatkuvasti viestii siitä, että nyt pitää leikata ja säästää, se lyö näitä kahta tavoitetta korville, Timo Koivisto painotti.
Sote-kiinteistöt uhkaavat jäädä tiukilla olevien kuntien kontolle
– Kunnan tehtävä ei ole omistaa kiinteistöjä, vaan antaa kuntalaisille palveluita. On järkevää pohtia, milloin kiinteistö omistetaan ja milloin ollaan vuokralla. Tällä hetkellä jokainen kunta miettii sitä, Luukkonen kommentoi.
– Teimme Jyväskylässä vuosien 2018–2019 tienoilla kiinteistöstrategian, jossa linjattiin, että omistamme lähtökohtaisesti vain sellaisia kiinteistöjä, jotka palvelevat meidän omaa palvelutoimintaamme. Luovuimme tietysti sote-kiinteistöistä – ei ole mitään järkeä, että kunnat ryhtyvät vuokraisänniksi hyvinvointialueille, lisäsi Koivisto.
Kunnat toimivat hyvinvointialueiden vuokranantajina vielä ainakin vuoden 2025 ajan, mutta sote-kiinteistöjen tulevaisuus herättää paljon kysymyksiä. Kuntaliiton Karhunen arvioi, että siirtymäajan jälkeen jopa 30–50 prosenttia tiloista jää tyhjilleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat menettävät noin 200 miljoonan vuosittaiset vuokratulot kiinteistöistä, joista ei helpolla hankkiuduta eroon. Karhunen korosti tämän olevan kansallinen kysymys, jonka kanssa ei saisi kuntia jättää yksin.
– Lisäksi ongelma tulee siitä, että tämä jakautuu kauhean epätasaisesti. Valitettavasti se 200 miljoonaa kohdistuu pääsääntöisesti niille, joiden tilanne on jo aika tukala, summasi Esa Kallio.
Korkokustannusten nousu tuntuu kunnissa
Kuntien talouteen vaikuttavat markkinakorkojen lisäksi marginaalitasot. Marginaaleissa on nousupaineita, ja velkakirjojen riskipreemiot ovat nousseet vuoden alusta.
– Keskuspankit lopettivat likviditeettibuustin ja samanaikaisesti parin viime vuoden aikana julkisen sektorin rahoitustarve on kasvanut voimakkaasti vihreän siirtymän, puolustusmenojen ja valtiontalouden suurten alijäämien myötä. Tämä on johtanut siihen, että valtion papereissa kysyntä ja tarjonta ovat toisin päin täysin epätasapainossa. Riskilisät ovat nousseet voimakkaasti, Kuntarahoituksen Kallio taustoitti.
Kallio suositti kuntia myös tarkastelemaan pitkien ja lyhyiden korkojen eroa.
– Korko-odotuksiakin enemmän suosittelisin miettimään absoluuttista korkotasoa: missä se on ollut historiallisesti ja voinko elää tuolla. Jos vastaus on kyllä, niin kiinnittää siihen. Nyt on paljon kysymysmerkkejä ja jos jotain saa kiinnitettyä järkevällä tasolla ja saatua siten kiinnekohtaa, se kannattaa tehdä.
VOS-lykkäys on uhka ja mahdollisuus: odotus maksaa, mutta antaa aikaa laajempaan valmisteluun
Kuntien valtionosuusuudistuksen oli määrä astua voimaan vuoden 2026 alussa, mutta se lykkääntyy vuodella. Uudistus koskee vain noin 10 prosenttia koko kuntakentän kokonaismenoista, mutta koko kuntien rahoitusjärjestelmä kaipaisi Kuntaliiton Karhusen mukaan laajempaakin muutosta.
– Tämä pitäisi arvioida kokonaisuudessaan: valtionosuuksien lisäksi valtion avut ja avustukset, joita on todella paljon esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimen puolella, verotuksen ja erilaisten vähennysten vaikutukset, Karhunen listaa.
Karhunen muistutti myös, ettei valtionosuuksia saa investointeihin. Palveluiden valtionosuuksien on oltava riittävät, jotta investointeihin jää rahaa.
Uudistuksen lykkääntyminen ei ole vain huono asia: aikaa voidaan käyttää huolellisempaan valmisteluun ja lisäelementtien huomioimiseen. Toisaalta viivästys maksaa kunnille, Jyväskylän Timo Koivisto huomioi.
– Toivomme, että uudistuksessa valtionosuusjärjestelmää muutettaisiin vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä, joihin ei kuulu enää sote. Sote-siirtoerät ovat keskeinen syy suurten kaupunkien, muun muassa meidän, talousahdinkoon. Meille tämä viivästys maksaa parikymmentä miljoonaa euroa, tiivisti Koivisto.
Kuntavaaleihin alle puoli vuotta – mikä nousee keskiöön?
Jokainen asiantuntijoista nimesi teeman, jonka toivoisi nousevan keskusteluun kuntavaalien alla.
– Nuorten äänen pitäisi kuulua paljon enemmän – heidät pitäisi ottaa vahvemmin tulevaisuuden tekemiseen. Kun lasten määrä vähenee, pitäisi saada entistä hyvinvoivempia nuoria tulevaisuuden tekijöiksi, korosti Johanna Luukkonen.
– Olisi tärkeää puhua asioista, joita kunnat oikeasti nykyään hoitavat. Se on haastavaa, kun samaan aikaan on hyvinvointialuevaalit. Me hoidamme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ehkä oleellisimman osuuden, eli lasten koulutuksen ja kasvattamisen yhteiskuntaan, Timo Koivisto totesi.
– Kuntaliitossa teemme historian suurimman kuntavaalikampanjan, koska pelkäämme, että nämä teemat jäävät valtakunnallisessa keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhusten hoitoon pääsemisen jalkoihin. Slogan tulee olemaan ”Onneksi on kunnat”. Lisäksi elinvoimainvestoinnit: olen haastanut yritysjohtajia ja teollisia investointeja tekeviä siitä, että pääministerin lisäksi niistä pitäisi puhua kunnan kanssa, muistutti Minna Karhunen.
– Ymmärrettävästi olemme olleet negatiivisessa mustassa koko ajan, mutta näissä vaaleissa pitäisi katsoa eteenpäin. Millä varmistamme, että Suomessa kannattaa toimia ja elää? Esa Kallio ehdotti.
Katso tapahtuman tallenne:
Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.
Kuntarahoituksen Talous&kunnat-tapahtumat jatkuvat taas ensi vuonna.
Donald Trump on arvaamaton, mutta se ei silti tarkoita, ettemmekö suunnilleen tietäisi, mitä tuleman pitää.
Myöskään markkinareaktiot USA:n vaalitulokseen eivät ole olleet kaoottisia. Päinvastoin, ne ovat melko loogisia ja heijastelevat selkeitä talouden perusnarratiiveja:
Yritysverotuksen lasku ja sääntelyn purkaminen kiihdyttävät tuloskasvua: amerikkalaisille osakkeille 👍
Protektionismi iskee USA:n kauppakumppaneihin: globaaleille osakkeille 👎
Kauppasodassa häviävät kaikki, mutta USA vähiten: dollarille 👍
Suurten linjojen sijaan Trumpin arvaamattomuus liittyy sanojen ja tekojen syliväliin, joka on leveä kuin NBA-tähdellä. On vaikea tietää, mitkä kampanjapuheet pitää ottaa tosissaan, mikä vaatimus on vain neuvottelujen lähtökohta ja mikä taas kompromissiton tavoite, josta tullaan pitämään kynsin hampain kiinni.
Suurten linjojen sijaan Trumpin arvaamattomuus liittyy sanojen ja tekojen syliväliin, joka on leveä kuin NBA-tähdellä.
Jokseenkin kaikki taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että Trumpin kärkiteemat voimistavat inflaatiota. Mutta kuinka paljon inflaatio kiihtyy, riippuu oleellisesti politiikkaparametreista: miten korkeita ja kattavia tulleja asetetaan, kuinka paljon paperittomia siirtolaisia lopulta todella karkotetaan ja miten ruhtinaallisia veronalennuksia kansalle tarjotaan.
Siksi tässä vaiheessa on vielä hyvin vaikea arvioida, miten esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin korkopolku tulee muuttumaan. Koronlaskuja lienee joka tapauksessa luvassa vähemmän, mutta voisiko Fed joutua ensi vuonna tekemään jopa U-käännöksen ja alkaa uudelleen nostamaan ohjauskorkoa? Mene ja tiedä.
Entä mitä pitäisi ajatella euroalueen korkonäkymistä? Jos Trumpin kauppapolitiikan vuoksi euroalueen kasvu uhkaa tyssätä, Euroopan keskuspankki voi nopeuttaa koronlaskuja ja siten piristää kotimarkkinoita. Toisaalta korkoeron kasvaminen suhteessa Yhdysvaltoihin saattaa voimistaa euron heikkenemistä, mikä puolestaan voi nostaa energian ja raaka-aineiden tuontihintoja ja kiihdyttää kustannusinflaatiota. Aiempia arvioita korkeammat korot Yhdysvalloissa voivat siis epäsuorasti rajoittaa EKP:n kykyä laskea omia ohjauskorkojaan.
Toisaalta spekulaatiot Trumpin politiikan nettovaikutuksista euroalueen korkoihin ovat keskustelua ornamenteista: koko talohan tässä tärisee. USA:n huomion painopiste siirtyy voimakkaasti Kiinaan ja globaalissa teknologiakilpailussa Eurooppa on jäämässä kahden jättiläisen jalkoihin. Kyydissä mukana pysyminen vaatisi suuria t&k-investointeja ja eurotalouden rakenteiden uudistamista.
USA:n huomion painopiste siirtyy Kiinaan ja globaalissa teknologiakilpailussa Eurooppa on jäämässä kahden jättiläisen jalkoihin.
Valitettavasti tuottavuutta parantavien investointien kanssa samoista rahoista kilpailee iso liuta muita välttämättömiä menolisäyksiä. Huoltovarmuutta pitäisi vahvistaa sekä viedä läpi valtavat energiajärjestelmän korvausinvestoinnit. Kokonaan oma lukunsa on ilmeinen tarve vahvistaa Euroopan puolustuskykyä. Jos Yhdysvallat alkaa Trumpin aikana vetäytyä kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän takaajan roolista, geopoliittiset riskit entisestään kasvavat.
Voiko Trumpin presidenttiydestä seurata Euroopalle mitään hyvää? Riippuu siitä, sysäävätkö Trump-realiteetit liikkeelle riittävästi poliittista tahtoa, jotta rakenneuudistuksia saadaan vietyä käytäntöön, sääntelyä kevennettyä sekä sisämarkkinoita tiivistettyä.
Voiko Trumpin presidenttiydestä seurata Euroopalle mitään hyvää?
Pahinta itsepetosta olisi vain kääntää kylkeä, sulkea silmät neljäksi vuodeksi ja odottaa vallan vaihtumista Washingtonissa. Francis Fukuyama totesi Financial Timesin kolumnissaan kuivasti, että vuonna 2016 kaikki olettivat Donald Trumpin vaalivoiton olleen historian oikku, mutta nyt näyttää siltä, että poikkeus olikin Joe Bidenin valinta vuonna 2020.
Lokakuun 8. päivä liikkeeseen laskemamme 1 miljardin dollarin vihreä joukkovelkakirjalaina oli järjestyksessään kymmenes. Kuntarahoitus on vihreän rahoituksen edelläkävijä Suomessa: laskimme vuonna 2016 liikkeeseen Suomen ensimmäisen green bondin.
Kuntarahoitus laskee liikkeeseen vihreitä (green bond) sekä yhteiskunnallisia joukkovelkakirjalainoja (social bond). Yhteensä tällaisten kestävien joukkovelkakirjalainojemme ulkona oleva määrä on yli 4,5 miljardia euroa.
– Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksestamme kasvaa hyvää tahtia tavoitteidemme mukaisesti. Niin asiakkaat kuin sijoittajatkin kiinnittävät koko ajan enemmän huomioita rahoituksen ja sijoitusten kestävyyteen. Tämä on pitkäjänteisen työn ja kehityskaaren tulosta: olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme kutsua itseämme kestävän rahoituksen edelläkävijäksi Suomessa, Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat ja vastuullisuus -toiminnon johtaja Joakim Holmström korostaa.
Vuonna 2023 vihreän rahoituksen osuus oli 14,6 ja yhteiskunnallisen rahoituksen 6,8 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme. Vuonna 2023 julkaistussa kestävyysohjelmassamme asetimme tavoitteeksi nostaa kestävän rahoituksen osuus kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä.
Kestävyysohjelman tavoitteissa on myös vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä. Rakennusten osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on kokonaisuutena yli 40 prosenttia; korjausrakentamisella ja energiatehokkaalla rakentamisella on siis merkittävä potentiaali vaikuttaa Suomen kykyyn saavuttaa päästövähennystavoitteensa.
– Vihreät ja yhteiskunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat keskeinen osa varainhankintastrategiaamme, ja tavoitteenamme on laskea liikkeeseen vähintään yksi vihreä tai yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina joka vuosi. Nämä joukkovelkakirjalainat ovat olleet sijoittajien keskuudessa hyvin haluttuja. Esimerkiksi viimeisin vihreän joukkovelkakirjalainamme keräsi historiamme suurimman, peräti 5,5 miljardin dollarin merkintäkirjan, Holmström kommentoi.
Liikkeeseenlaskumme ovat saaneet osakseen myös kansainvälistä tunnustusta. Viimeisimpänä joulukuussa 2023 brittiläinen CMD Portal myönsi Kuntarahoitukselle parhaan vastuullisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan palkinnon SSA-kategoriassa. Yleisessä kategoriassa meidät palkittiin toiseksi parhaana ESG-liikkeeseenlaskijana. Kuntarahoitus on voittanut myös Environmental Financen myöntämän vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina -palkinnon kolmesti, viimeisimpänä vuonna 2022.
Lähestyvä työllisyysuudistus siirtää noin 4 400 TE-osaajaa liikkeenluovutuksella valtion palveluksesta kuntiin ensi vuoden alussa. Palvelut siirtyvät lähemmäs asiakasta, mutta näkyykö muutos työllisyydessä ja mitkä ovat vaikutukset kuntatalouteen? Kysyimme asiantuntijoilta.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen näkee uudistuksessa selkeitä mahdollisuuksia: tulevathan työllisyyspalvelut nyt sinne, missä paikallinen elinkeinoelämä ja -rakenne ymmärretään parhaiten.
– Kunnat tuntevat työllisyyden ekosysteeminsä, kuten seudulla toimivat yritykset, yhdistykset ja muut toimijat. Kunnilla on myös omistajina mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen ammatilliseen koulutukseen ja räätälöidä sitä vastaamaan alueen kysyntää.
Toinen uudistuksen keskeisistä mahdollisuuksista koskee rahoitusvastuita ja -mallia. Työllisyyspalvelut rahoitetaan jatkossa kuntien yleiskatteellisista määrärahoista: koska näitä varoja ei ole osoitettu mihinkään tiettyyn palveluun, kunnilla on myös vapauksia päättää, miten ja mihin ne kohdennetaan.
Kuntien osittain maksettavaksi tulevat jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös ansiopäivärahan perusosa ja peruspäiväraha. Työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentuminen korvataan kunnille täysimääräisesti ja rahoitus sidotaan vuoden 2023 tasolle. Rahoitusmalli palkitsee kuntia onnistuneesta työllistämisestä – tai rankaisee niitä pitkittyvistä työttömyysjaksoista.
– Aiemmin kuntien näkökulmasta on ollut kannustimia rajata ”sakkomaksuja” eli työmarkkinatuen kuntaosuuksia esimerkiksi ohjaamalla ihmisiä lyhytaikaisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Jatkossa palvelun on oltava aidosti työllistävää, jotta se tuo kunnille taloudellista hyötyä, VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen kuvailee.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kiinnittää myös huomiota uudistuksen kykyyn tehokkaasti pureutua pitkäaikaistyöttömyyden haasteeseen.
– Pitkittyvä työttömyysjakso kasvattaa merkittävästi ihmisen riskiä ajautua pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Rahoitusmalli kannustaa kuntia ehkäisemään työttömyyden kroonistumista. Vastuuta siirtyy enemmän kuntien harteille, mutta kyseessä on samalla koko Suomen kansantalouden kannalta äärimmäisen tärkeä kysymys.
Työkykyä on tuettava moniammatillisin eväin
Asiantuntijat näkevät uudistuksessa myös tilausta yhteistyön tiivistämiselle eri hallinnon tasojen kesken. Työllisyyden kuntakokeilun loppuraportti nosti esiin ne TE-palveluiden asiakkaat, jotka ovat kauimpana työllistymisestä. Tässä joukossa on ihmisiä, joiden ensisijaiset haasteet ovat muussa kuin työllistymisessä.
– Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein sairauksia ja merkittävästi heikentynyt työkyky. Tällöin ihminen tarvitsee ensisijaisesti sote-palveluiden tukea: vasta kun muut haasteet on ratkottu, voi työllisyystoimilla olla aitoa vaikutusta hänen tilanteeseensa, Hämäläinen pohtii.
Jos yhteispeli hyvinvointialueiden suuntaan ei toimi, on se myös selkeä taloudellinen riski kunnille, Vesala korostaa. Työllisyyden edellytyksistä on huolehdittava etupainotteisesti, jotta myös mahdolliset yllättävät rakennemuutokset pystytään ottamaan vastaan.
– Mikäli pitkäaikaistyöttömyys lähtee kunnassa entisestään nousuun, voivat etuuskulut nousta selvästi työllisyyspalveluille suunnattavaa valtionosuusrahoitusta suuremmiksi. Tällöin kunnissa joudutaan pakkorakoon, kun säästöjä on löydettävä muilta osa-alueilta.
Asiantuntijat näkevät uudistuksessa mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Vasemmalta oikealle: Mikko Mehtonen (Kuntaliitto), Kari Hämäläinen (VATT) ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Kuntatalouteen luvassa uutta suhdanneherkkyyttä
Kuntaliiton Mehtonen arvioi työllisyyspalvelujen olevan jatkossa noin kymmenen prosenttia kuntien kuluista. Vaikka TE-kulut ovat pienempi siivu kuntataloudesta kuin esimerkiksi opetusmenot, ne ovat myös alttiimpia heilahtelulle. Talouden nousukausi voi työllisyyttä piristäessään pienentää maksettavaksi jääviä kuluja tuntuvasti – mutta taantuma voi tuoda tullessaan vastaavan lisälaskun.
– Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa ajan juuri ennen finanssikriisiä. Jos työllisyys kohenisi vuoden 2008 alun tasolle, kuntien etuuskulut olisivat 300–400 miljoonaa euroa nyt odotettua pienemmät. Toiseen suuntaan eräänlainen kauhuskenaario olisi esimerkiksi vuodet 2015–16: jos työllisyys laskisi tuolle tasolle, etuuskulut nousisivat noin 300 miljoonaa euroa. Vaihteluväli voi olla siis jopa 600–800 miljoonaa euroa, Mehtonen avaa.
Yleinen taloustilanne on tällä hetkellä haastava. Vaikka työttömyys vielä nouseekin, mahdollinen käänne häämöttää jo, pääekonomisti Vesala arvioi.
– Talouden elpyminen on hyvin hidasta, mutta kuitenkin käynnissä. Työllisyys reagoi suhdannemuutokseen aina pienellä viiveellä, joten työttömyyshuippu ajoittunee ensi vuoden alkupuolelle. Siitä näkymä alkaa hiljalleen parantua ja vuodelle 2026 on jo lupa odottaa merkittävämpää kohenemista, Vesala sanoo.
Vapaus innovoida ratkaisee, ei palvelun siirtyminen uudelle luukulle
Sekä Mehtonen että Hämäläinen korostavat uudistuksen vaikuttavuuden riippuvan lopulta siitä, synnyttääkö se aitoja innovaatioita.
– Työllisyyden kuntakokeilussa huomattiin, että sillä ei ole merkitystä, kuka palvelut järjestää: työllisyys kehittyi samaan tapaan niin kuntien kuin TE-keskusten alaisuudessa. Palvelun rakenne ja sisältö ratkaisevat, Hämäläinen toteaa.
Eräs kuntakokeilun opeista, jota Hämäläinen näkisi mielellään testattavan vastaisuudessakin, on vastuutyöntekijämalli. Kokeilussa seurattu otos oli pieni, mutta tulokset selkeät: kun TE-palveluiden asiakkaan tilannetta seurasi yksi vastuutyöntekijä, polulla nähtiin edistystä. Vastuutyöntekijän vaihtuessa eteneminen usein pysähtyi.
– Haasteena on asiakkaiden korkea määrä. Vastuutyöntekijät ovat helposti kuormittuneet ja tämän takia vaihtuneet. Järjestelmästä häviää se hyöty, jota saadaan, kun asiakkaan tilannetta seuraa järjestelmällisesti sama, tuttu virkailija. Vastuutyöntekijöiden kuormitukseen kiinnittäisinkin huomiota.
Myös Mehtonen korostaa, että isokaan uudistus ei riitä, jos se on puhtaasti hallinnollinen; myös palvelun rakennetta ja perusluonnetta on uskallettava tuulettaa.
– Luopuisin mallista, jossa asiakkaille säännöllisin väliajoin tarjotaan samoja ratkaisuja vain, koska sääntely käskee niin tekemään. Jos päästään keskittymään asiakkaan todelliseen tilanteeseen ja siihen, miten tämän työllistymistä ja tilannetta aidosti voidaan parhaiten tukea, siinä on mahdollisuuksia. En puhuisi tehostamisesta, mutta aivan varmasti palveluita pystytään parantamaan, Mehtonen kuvailee.
Hiljaa ja maltilla hyvä tulee?
Työllisyyspalvelujen kunnallistaminen on iso uudistus ja haastekerrointa riittää. Vaikutusten suhteen kannattaakin olla kärsivällinen: kuntakokeilussa kunnilta meni vuosi saada palveluprosessit rullaamaan normaalisti.
– Työllisyyden kehityksessä on myös mukana monta toimijaa intresseineen: kunnat, valtio, aluehallintovirasto, työ- ja elinkeinoministeriö. Saa nähdä, kuinka vastuut lopulta alkavat jakautua ja työvoimapolitiikkaa saadaan suunniteltua myös valtakunnan tasolla. Valmista mallia ei ole, joten yhteistyötä on vain tiivistettävä, Hämäläinen pohtii.
Hallituksen tavoitteena uudistukselle on 7 000–10 000 lisätyöllistä. Kari Hämäläinen tarkastelee tavoitetta varovaisella optimismilla.
– Palveluiden siirron vaikutus itsessään lienee vähäinen ja lähempänä nollaa, ainakin aiempien tutkimusten pohjalta. Rahoitusmallin uudistuksessa näkisin enemmän aineksia: uskon, että ainakin työllisyystavoitteen alareunaan on mahdollista yltää.
Myös Vesala kehottaa malttiin ja varoittaa epärealistisista odotuksista: kunniltakaan ei löydy hopealuotia, jolla palvelusta tehdään hetkessä vaikuttavampaa.
– Kuntien on myös hyvin vaikea ennaltaehkäistä ulkoisia shokkeja. Jos paikkakunnalla lakkautetaan tehdas, on pitkäaikaistyöttömyyden nousua hankala täysin padota. Mutta euro on hyvä konsultti: kannustavalla rahoitusmallilla näen olevan ainakin edellytyksiä toimia.
Mehtosen loppukaneetti on selkeä: annetaan tilaa innovoida.
– Kunnille annetaan nyt taloudellinen vastuu, joten on vain asiallista antaa niille myös vapauksia kehittää TE-palveluja. Uudistusta on alun perinkin perusteltu sillä, että kunnista löytyy kekseliäisyyttä työllisyyden piristämiseksi. Luotetaan siis kuntiin ja edetään tulosten kautta.
Myös kotoutumislaki uudistuu vuoden alusta
Työllisyyspalveluiden uudistuksen lisäksi 1.1.2025 astuu voimaan kotoutumislain kokonaisuudistus, joka siirtää kokonaisvastuun kotoutuksesta ja sitä edistävistä palveluista, kuten kotoutuskoulutuksesta, kunnille.
Uudistuksella tavoitellaan maahanmuuttajien työllisyyden ja työllisyyttä tukevien valmiuksien vahvistamista, mutta sillä halutaan edistää myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumista. Työllisyyden ohella uudistus pyrkii tukemaan kotoutuja-asiakkaiden kielitaitoa ja osallisuutta yhteiskuntaan, sekä edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta.
TE-uudistus ja kotoutuslain uudistus kytkeytyvät toisiinsa myös hallinnollisesti. Jatkossa alueen työvoimaviranomainen järjestää myös työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden kotoutumispalvelut. Kunnat voivat itse päättää, minkä hallinnonalan vastuulla on työvoiman ulkopuolella olevien kotoutuminen ja järjestävätkö ne nämä palvelut itsenäisesti vai yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
Yksi tavoitteista onkin ollut selkeyttää nykyistä enemmän eri toimijoiden vastuita ja päivittää kotoutumislaki vastaamaan siirrettyjä viranomaistehtäviä. Lisäksi uudistuksella halutaan vahvistaa monialaista sekä järjestöjen ja työnantajien suuntaan tehtävää yhteistyötä.
Tampere kasvaa kasvamistaan: ennusteiden mukaan 300 000 asukkaan raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Talousjohtaja Mikko Koskela on aloittanut syyskuun alussa kaupungin palveluksessa.
Mitä Tampereen kaupungille kuuluu?
“Tampereelle kuuluu hyvää! Rohkea tekeminen luo selvää vetovoimaa, sillä Tampere on edelleen yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkeja. Viime vuonna muuttovoitto oli 6000 asukasta, ja kuluvana vuonna asukaskasvun arvioidaan olevan noin 5000:n tuntumassa.
Kaupungissa on tehty isoja, onnistuneita hankkeita. Tampereen raitioliikenne täytti elokuussa kolme vuotta. Käyttäjämäärät ovat olleet hurjia; matkoja on tehty koko aikana yli 39 miljoonaa. Viime elokuussa mitattu korkein päivittäinen matkustajamäärä oli noin 65 000. Tammikuusta 2025 ratikka alkaa kulkea Lentävänniemeen, ja valmisteilla on tulevina vuosina laajentaa rata Pirkkalaan ja kohti Linnainmaata. Toinen esimerkki suuresta toteutuneesta hankkeesta on Nokia Arena, jonka tamperelaiset ovat ottaneet omakseen. Nokia Arena vetää puoleensa vierailijoita kaikkialta Suomesta, ja vuosittain tiloissa järjestetään jo lähemmäs 140 tapahtumaa.”
Mitä uutta Tampereella tapahtuu?
“Vuoden 2024 alusta Tampereen Vesi yhtiöitettiin osaksi kaupunkikonsernia, ja nyt Tampereen Vesi Oy on kokonaisuudessaan kaupungin omistama. Olemme myös yhtiöittämässä kaupunkiliikennettä alkuvuodesta 2025. Uusi osakeyhtiö tulee kokonaan Tampereen kaupungin omistukseen, ja varsinaiseen toimintaan ei ole tarkoitus tehdä muutoksia tässä yhteydessä.
Ratikan laajennuksien lisäksi keskustan autoparkkeeraamiseen ollaan investoimassa merkittävästi. Keskustan vanhaa virastotaloa remontoidaan, ja kiinteistö on vihdoin nimetty kaupungintaloksi. Syksyllä 2026 valmistuvat tilat avautuvat paitsi työntekijöille myös kuntalaisten käyttöön.”
Miltä on tuntunut lähteä luotsaamaan kehittyvän ja kasvavan kaupungin taloutta?
“Tuntuu hienolta, että saan antaa osani Tampereen tarinaan ja rakentaa kaupungin tulevaisuutta tamperelaisten hyväksi. Varsinaisiin hommiin olen lähtenyt nöyrin mielin.
Kaikki kunnat ja kaupungit ovat ison äärellä, kun rahoitustilanne on pysyvästi ja merkittävästi alhaisemmalla tasolla tänä ja tulevina vuosina. Alijäämää näyttää syntyvän selkeästi myös Tampereella tämän vuoden tilinpäätösennusteen mukaan. Kuntatalouden tasapainottaminen on yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseksi on löydettävä tehokkaita toimintatapoja.”
Mitä haluaisit kaupungissa kehittää?
“Ensitöikseni perehdyn kaikkeen hyvään kehitystyöhön, mitä Tampereella on tehty ja on työn alla. Olen aloittanut tehtävät talousjohtajana syyskuun alusta, ja pyrin heti vaikuttamaan siihen, että käymme talouden näkökulmasta eri sidosryhmien ja yksiköiden kanssa avointa ja aktiivista vuoropuhelua.”
Miltä Tampereen tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
“Tulevaisuus näyttää kuntatalouden kurimuksesta huolimatta hyvältä. Kaupunki kasvaa ja pysyy elinvoimaisena. On ennustettu, että 300 000 asukkaan väkiluvun raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Tampereen muutosmyönteinen asenne ja vahva tekeminen mahdollistaa asukkaille tulevinakin vuosina työpaikkoja ja hyvää elämää.”
Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?
“Pormestarin talousarvioesityksen valmistelu oli heti ensimmäisenä työpöydällä. Talousarvio julkaistiin 21. lokakuuta medialle. Lisäksi meillä on käynnissä esiselvitys taloushallintojärjestelmän uudistamisesta. Vielä alkumetreillä oleva hanke on aikanaan käynnistyessään laajuudeltaan hyvin merkittävä.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Opiskelin Tampereen yliopistossa laskentatoimen ekonomiksi. Ennen kuntapuolelle siirtymistä työskentelin eri yrityksissä ja yrittäjänä. Lapsen synnyttyä totesin, että sen aikainen kansainvälisessä yhtiössä tekemäni projektipäällikön työ sisälsi liiaksi matkustamista perhearkeen.
Kangasalla avautui alun perin määräaikainen laskenta-asiantuntijan pesti, josta etenin vakituiseksi laskentapäälliköksi. Siirtymä pois yritysmaailmasta kuntakuvioiden pariin ihmetytti alkuun. Työn merkityksellisyys ja palo auttaa kuntalaisia heräsi kuitenkin nopeasti, ja kiinnostuin valtavasti siitä, miten kehittää kuntalaisten palveluita ja verorahoituksen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti. Työskenneltyäni Kangasalla viisi vuotta siirryin Nokian kaupungille konsernipalveluiden ja talouden johtajaksi. Vastuullani oli konsernipalveluiden tuottamat kaikki kaupungin tukipalvelut, kuten yleishallinnon tukipalvelut, henkilöstöhallinto, taloushallinto, ICT-palvelut, kaupungin tilapalvelut sisältäen kiinteistöjen rakennuttamisen, ylläpidon ja varikkotoiminnot sekä ateria- ja puhtauspalvelut. Reilun seitsemän vuoden jälkeen ura johti nykyiseen virkaan Tampereen kaupungilla.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Suosittelen kuuntelemaan äänikirjana klassikon, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen. Äänikirjan kesto on lähemmäs 20 tuntia ja äkkiseltään sitä tuumaa, että ainakin uni tulee paremmin. Kirja kuitenkin todella vie mukanaan mielenkiintoiselle matkalle ihmisyyden eri puoliin ja menneeseen aikaan.
Jos äänikirjaan tarttuminen arveluttaa, ota tämä suositus vastaan haasteena.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?
”Seuraavaksi haluaisin heittää pallon valtiovarainministeriön suuntaan ja kysyä Ville-Veikko Ahosen näkemyksiä hyvinvointialueiden taloudesta.”
Taloustieteilijä Mika Maliranta julkaisi äskettäin harvinaisen inspiroivan tietokirjan ”Pinnan alta”. Siinä Maliranta kurkistaa Suomen yritystalouden konepellin alle ja havaitsee, että sieltähän kuuluu oikein lupaava hyrinä.
Ripeän tuottavuuskasvun perustekijät näyttäisivät olevan hyvässä kunnossa: Suomeen on finanssikriisin jälkeen syntynyt uusien yritysten ”hopeinen” (2007–2011) ja ”kultainen” (2012–2016) sukupolvi, joiden toiminta nojaa vahvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Innovaatioita on jo saatu aikaan, mutta varsinainen tuottavuusjytky on vasta tuloillaan, kun yritykset vähitellen siirtyvät liiketoiminnan ”skaalausvaiheeseen” ja alkavat nousta suurten yritysten sarjaan.
Malirannan huojentavin viesti lienee, ettei Suomen talouden suorituskyky ole peruuttamattomasti vaurioitunut, vaikka bkt-kasvu on ollut hukassa jo yli 15 vuotta. Kyse on tuhon ja uuden luonnin erilaisista aikajänteistä. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahduksen ja metsäteollisuuden vaikeuksien vuoksi Suomesta hävisi lyhyessä ajassa valtava määrä korkean tuottavuuden työpaikkoja. Sen sijaan matka tutkimus- ja tuotekehityspanostuksista merkittävän mittakaavan liiketoimintaan on pitkä ja voi hyvinkin viedä 10–20 vuotta. Vaikka iso joukko nuoria yrityksiä teki oikeita asioita jo 2010-luvun alussa, satoa päästään korjaamaan ehkä vasta 2020-luvun jälkipuoliskolla.
Malirannan mukaan Suomi on siirtymässä vahvan kasvun aikaan. Moni on väitteestä ehtinyt jo provosoitua ja leimata sen vaaralliseksi toiveajatteluksi, joka voi viedä pohjaa julkisen talouden sopeutushaluilta ja kivuliailta rakenneuudistuksilta.
Moinen reaktio on monella tapaa yliampuva. Maliranta kuvaa kiinnostavalla tavalla nuorissa yrityksissä muhivaa tuottavuuspotentiaalia. Missä määrin tämä potentiaali saadaan lopulta ulosmitattua, onkin sitten toinen kysymys. Siinä pääministeri Orpon asettamalla ja Varman Risto Murron johtamalla kasvutyöryhmällä riittää varmasti pohdittavaa. Oman tulkintani mukaan ratkaisevaa on, miten hyvin kykenemme löystyttämään tai kiertämään Suomen talouskasvua kahlitsevia muita rajoitteita. Tällaisia rajoitteita voi nähdä ainakin 1) osaamisessa, 2) omistajuudessa sekä 3) markkinoiden toiminnassa.
Tuottavuuspotentiaalin hyödyntämisessä ratkaisevaa on, miten hyvin kykenemme höllentämään kasvua kahlitsevia muita rajoitteita.
Osaavan työvoiman riittävyyteen liittyvät kapeikot vaikuttavat kaikkein ahtaimmilta. 2010-luvun alun jälkeen syntyvyys on alentunut dramaattisesti. Vaikka nostaisimme korkeasti koulutettujen osuuden nuorista ikäluokista selvästi aiempaa suuremmaksi, meidän olisi silti vaikea kompensoida ikääntymisen kautta työvoimasta poistuvaa tietotaitoa. Tätä matematiikkaa on hankala yhdistää tavoitteeseen kasvattaa korkean tuottavuuden työpaikkojen suhteellista osuutta. Kotimaisten koulutuspanostusten lisäksi tarvitsemme huomattavia määriä myös ulkomaisia osaajia.
Osa talouden kommentaattoreista, muun muassa Murto, on nostanut ”viisaan” omistajuuden keskeiseksi pullonkaulaksi. Riskipitoisiin, satojen miljoonien tuotantolaistoinvestointeihin ei tahdo löytyä osaavaa kotimaista pääomaa. Rajoitteen seurauksena innovaatioyritykset siirtyvät jo ennen liiketoiminnan skaalausvaihetta ulkomaiseen omistukseen, jolloin käperrymme eräänlaiseksi lupaavien yritysten farmiliigaksi. Jos uusia suuria yrityksiä ei synny, mehukkaimmat tuottavuushyödyt jäävät Suomelta saamatta.
Massoittain osaavaa riskipääomaa on nopeasti hankala mistään taikoa. On varauduttava siihen, ettei uusia suuryrityksiä ainakaan jatkuvalla syötöllä Suomeen synny. Tästä päästäänkin mainitsemaani kolmanteen rajoitteeseen eli markkinoiden toimintaan. Innovaatiot kasvattavat henkistä pääomaa, joka lähtee innovaatioyritysten alkuperäisten omistajien, työntekijöiden ja tuotteiden kautta leviämään muuhun talouteen. Tätä leviämisprosessia kannattaa yrittää voidella.
On varauduttava siihen, ettei uusia suuryrityksiä jatkuvalla syötöllä Suomeen synny.
Markkinoiden kilpailun edistämiseen on syytä pistää erityisiä paukkuja: markkinahaastajat tuovat usein mukanaan tehokkaampia tuotantotapoja. Myös liiallinen sääntely ja normitus voivat estää ideoiden leviämistä. Sitäkin kannattaa pöyhäistä, onko markkinoille omaehtoisesti muodostunut talouden dynamiikkaa jäykistäviä rakenteita. Onko esimerkiksi huippuosaajien tiukoista kilpailukieltosopimuksista kansantaloudelle lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä?
Murron kasvutyöryhmältä, jossa myös Mika Maliranta on mukana, voidaan odottaa paljon hyödyllisiä ehdotuksia. Toivottavasti poliittisilla päättäjillä on tällä kertaa rohkeutta niitä myös toteuttaa ja näemme, että farmiliigassakin voi tehdä tulosta.
Syksyn ensimmäinen Talous&kunnat-verkkotapahtuma johdatteli katsojansa kestävien investointien suunnitteluun. Asiantuntijat keskustelivat siitä, kuinka vähentää rakentamisen päästöjä ja mitä hyviä käytäntöjä kunnianhimoiset organisaatiot ja kunnat ovat kehittäneet ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.
Yhteistyöllä edelläkävijäksi – Turku tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä
Turku on paitsi Suomen, myös Euroopan mittakaavassa kunnianhimoinen ilmastotoimija. Kaupunki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, mikä on kuusi vuotta tiukempi tavoite kuin Suomen valtiolla. Turku tekee myös laajaa kansainvälistä työtä tavoitteidensa edistämiseksi ja on valittu mukaan EU:n sadan hiilineutraalin kaupungin missioon.
Turun kaupungin Elinvoima/Vihreä siirtymä -organisaation projektiasiantuntijat Anna Liedes ja Helmi Loukonen pitivät koko organisaation sitouttamista avaintekijänä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
– Kaupungilla on vahva pormestariston tuki hiilineutraaliustavoitteiden edistämiseen. Ilmastotiimi ja muutkin organisaatiossamme edistävät tavoitteiden toteutumista ja niihin on saatavilla käytännön tukea. Mietimme esimerkiksi yhdessä rakentamisen puolella, millä toimenpiteillä voimme edistää ilmastotavoitteitamme, Loukonen kertoi.
Yhteistyöhenki ulottuu Turussa myös yli kaupunkiorganisaation rajojen.
– Ilmastosuunnitelmamme ja kiertotalouden tiekarttamme vahvuus on siinä, että ne on suunniteltu ja toimeenpannaan sidosryhmäyhteistyönä. Olemme osallistaneet paikallisia yrityksiä ja alueellisia toimijoita jo suunnitteluvaiheessa, kuvasi Liedes.
EU:n kestävyyskriteerit muuttavat kiinteistömarkkinaa
Panelistit arvioivat EU-taksonomian vaikutuksia investointeihin ja rakentamishankkeisiin. Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kuvasi taksonomiaa EU-tasoiseksi luokittelujärjestelmäksi, joka auttaa määrittämään, millaiset sijoitukset ovat kestäviä.
– Taksonomia luo eri markkinaosapuolille yhteisen kielen. Keskeistä on sen kautta saatavat vaikutukset, jotka tulee raportoida. Taksonomiaan kuuluu kuusi osatekijää, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, kiertotalousratkaisut ja biodiversiteetin edistäminen. Osatekijöistä vähintään yhtä tulee edistää. Uudisrakentamisessa keskeisiä ovat tekniset kriteerit, jotka moni meidän vihreän rahoituksen hankkeistamme toteuttaa jo tällä hetkellä, Erkkilä totesi.
Granlundin vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs totesi EU-taksonomian vaikuttaneen kiinteistömarkkinaan monella tavalla.
– Energiatehokkuushankkeita on käynnistynyt nimenomaan taksonomiatavoitteiden takia. Ilmastoriskien arviointi on myös tullut Suomessa sen myötä markkinaan. Isoja kiinteistöportfolioita arvioidaan nykyään ilmastoriskien näkökulmasta, mitä ei käytännössä tehty ennen EU-taksonomiaa. Se on tuonut yhden hyvin selkeän viitekehyksen, jota suuremmat yritykset tavoittelevat, hän kertoi.
Bruce-Hyrkäs muistutti, että EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä yritysten määrä, jotka joutuvat raportoimaan vastuullisuustoimistaan, tulee viisinkertaistumaan. Vastuullisuusodotukset näkyvät myös kiinteistökaupassa: kiinteistönomistajat hakevat portfolioihinsa kohteita, jotka täyttävät EU-taksonomian vaatimukset.
”Eilisen keinoilla ei luoda uutta tänään”
Rakentamisen rooli ilmastotavoitteisiin pääsemisessä on keskeinen. Granlundin Bruce-Hyrkäs totesi, että kunnat voivat vaikuttaa päästöihin tehokkaasti kestävällä rakentamisella ilman, että muutos edes näkyy ihmisten elämänlaadussa tai palvelutasossa.
Kaikki keskustelijat korostivat elinkaariajattelun tärkeyttä kestävässä rakentamisessa. Merkittävät päästövähennykset vaativat rakennuttajilta uudenlaista ajattelutapaa.
– Ei voida ajatella, että rakennetaan hanke niin kuin olisi aina rakennettu. Ei ole amerikantemppuja, että yksittäisillä toimilla hanke tulee vähähiiliseksi. Ketjun jokaisessa vaiheessa pitää pystyä vähentämään päästöjä, huomautti Bruce-Hyrkäs.
Panelistit pohtivat, mikä yhdistää kunnianhimoisia ilmastoratkaisuja tekeviä kuntia ja asuntorakentajia. Anna Liedes ja Tytti Bruce-Hyrkäs korostivat kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista kaikilla organisaation tasoilla. Liedes ja Erkkilä puhuivat myös siilojen purkamisen puolesta: kun kaikki tiimit puhaltavat yhteen hiileen, auttaa se tavoitteisiin pääsemisessä.
Uuden tekeminen vaatii myös rohkeutta kokeilla erilaisia keinoja ja puskea kumppaneita eteenpäin.
– Edelläkävijähankkeissa on usein yksi lipunkantaja tai pieni tiimi, jolla palaa sydän asialle ja on halu tehdä asioita uudella tavalla. Se vaatii hyvää johtamista ja kulttuurin, joka sallii myös epäonnistumisia. Eilisen keinoilla on hankala tehdä mitään uutta tänään. Turun kaltaiset esimerkit ovat tärkeitä – ne luovat markkinaa ja tekemisen tapaa, joilta muut voivat oppia omissa hankkeissaan, Rami Erkkilä kiitteli.
Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.
Talous&kunnat: Kuntatalouden uusi suunta 19.11.
Kuntatalouden teemoihin keskittyvän Talous&kunnat-tapahtumasarjamme vuoden päätösosassa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kuntarahoituksen toimistusjohtaja Esa Kallio keskustelevat kuntatalouden ajankohtaisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalin täältä.
Kuntarahoitus teki historiaa vuoden viidennellä joukkovelkakirjalainallaan. Vihreä yhden miljardin liikkeeseenlaskumme keräsi ennätyksellisen 5,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin merkintäkirjan, joka on historiamme kaikkien aikojen suurin.
Ilmoitimme markkinoille tiistaina 1. lokakuuta uudesta yhden miljardin dollarin vihreästä liikkeeseenlaskusta. Vahvan sijoittajakysynnän ansiosta marginaalia päästiin tiukentamaan alustavasta +50 korkopisteestä nopeasti +46 korkopisteeseen. Merkintäkirjat paisuivat lopulta 5,5 miljardiin dollariin.
– Vihreän rahoituksemme kysyntä kasvaa hyvään tahtiin, ja olikin mahtavaa palata Yhdysvaltain markkinoille tämän mittaluokan liikkeeseenlaskulla. Kysyntä oli ennennäkemätöntä, mikä kuvastaa Yhdysvaltojen velkakirjamarkkinoiden vahvaa virettä. Suuret kiitokset kaikille transaktioon osallistuneille sijoittajille ja yhteistyökumppaneille, sanoo varainhankintatiimin Senior Analyst Aaro Koski.
– Onnittelut Kuntarahoituksen tiimille erinomaisesti ajoitetusta ja toteutetusta vihreästä liikkeeseenlaskusta. Merkintäkirjan syvyys ja monipuolisuus ovat todiste Kuntarahoituksen globaalista vetovoimasta sekä pitkäjänteisestä suhteiden rakentamisesta ESG-sijoittajakuntaan. Meillä oli ilo olla tukena tässä hankkeessa, sanoi liikkeeseenlaskussa yhteistyökumppanina toiminut Adrien de Nauroin, BoFa Securitiesilta.
Merkintöjä tehneet sijoittajat ovat markkinoiden arvostamia tahoja. Keskuspankit ja viralliset instituutiot saivat 61 % allokaatioista, pankkien treasuryt 25 %, ja loput 14 % menivät rahastoille sekä vakuutus- ja eläkerahastoille. Maantieteellinen jakauma oli monipuolinen; sijoittajia oli eniten EMEA-alueelta (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), sen jälkeen Amerikoista ja Aasiasta.
Olemme nyt saavuttaneet noin 8 miljardia euroa 9 miljardin pitkäaikaisen varainhankinnan tavoitteestamme tälle vuodelle.
Transaktion tiedot
Final terms 2.10.2024
Issuer
Municipality Finance Plc (“MuniFin”)
Issue rating
Aa1 / AA+ (Moody’s / S&P) (all stable)
Issue amount
USD 1,000,000,000.00
Pricing date
2nd October 2024
Settlement date
9th October 2024 (T+5)
Maturity date
9th October 2029
Re-offer price / yield
99.557% / 3.723%
Coupon
3.625% (semi-annual)
Re-offer spread
Mid-swaps +46bps
Spread vs benchmark
UST 3.5% Due September 2029 +16.1bps
ISIN
XS2914674408 / US62628PAG19
Joint lead managers
BofA Securities, Nomura, RBC Capital Markets, TD Global Finance
Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.
“Municipality Finance (MuniFin) returned to the USD market with a bang, extending their curve out to Oct-2029s. The $1bn no-grow 5-year garnered a $5.5bn book, utilising their Green assets for the transaction, their first time in the USD market for 8 years. The transaction witnessed phenomenal traction and provided USD investors the rare opportunity to engage in a Munifin Green Bond. The result is a testament to Munifin’s credit quality and standing with the global investor base. Congratulations!”
Mark Yeomans, Managing Director, Public Sector DCM, Nomura
”Congratulations to the MuniFin team on a very successful USD 5-Year Green transaction; reacting swiftly to print their first USD Green Benchmark since 2016. The final orderbook in excess of $5.5bn marks MuniFin’s record for a USD transaction; a reflection of the high-quality credit and a recognition of the team’s efforts on global investor engagement. RBC was delighted to be involved and it was a pleasure working with the team on this transaction.”
James Taunton, Head of Public Sector Origination, Europe, RBC
“Congratulations to the MuniFin team on an outstanding result with their 5yr USD Green transaction. The team managed to take advantage of robust execution conditions in the USD market and pick an excellent execution window resulting in a phenomenal outcome!”
LauraQuinn, Managing Director, Global Co-Head of SSA and Head of Dublin Debt Capital Markets, TD Global Finance
