Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Sovitut asiat, laadukkaasti toteutettuna: niistä rakentuu vuoden yhteistyöhankkeena palkittu Ahmon koulukeskus

Siilinjärven uuden Ahmon koulukeskuksen valmistumiseen on vielä vuosi. Hankkeen poikkeuksellinen yhteistyö on kuitenkin noteerattu ja palkittu jo tässä vaiheessa.

Uusi rakennus korvaa vanhan Ahmon koulukeskuksen, jonka ensimmäinen osa otettiin käyttöön jo vuonna 1959. Vanhaa koulukeskusta oli laajennettu useassa osassa vuosien varrella ja sen kiusana olivat lukuisat sisäilmaongelmat.

– Rakennuksen eri osat oli mitoitettu kulloisenkin aikakauden tarpeisiin. Vanha koulukeskus oli monen eri vuosikymmenen lopputulos, joka ei täysin taipunut enää nykymaailman tarpeisiin, kuvailee Siilinjärven tekninen johtaja Ari Kainulainen hankkeen lähtötilannetta ja taustoja.

Siilinjärvi kartoitti vaihtoehtoja koulukeskuksen haasteiden ratkaisemiseen 2020-luvun alusta alkaen. Jossain vaiheessa todettiin, että peruskorjaus ei riittäisi vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, joten vuonna 2022 Siilinjärvi päätti Ahmon uuden koulukeskuksen rakennuttamisesta.

– Uuden rakentaminen avasi meille myös mahdollisuuden ratkaista muitakin kysymyksiä. Energia on merkittävä kuluerä, joten kulutuksen pienentäminen on luonnollisesti meille tärkeä osa hanketta: koko Ahmon koulukeskuksen lämmitys, valaistus ja muu energiankulutus tullaan optimoimaan mahdollisimman tehokkaaksi.

Tavoitteena käyttöä ja kelejä kestävä rakentaminen

Ahmon uuden koulukeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2025 lopulla. Tällöin käyttöön saadaan yläkoulun ja lukion opetustilat sekä ruokailutilat. Toisen vaiheen rakentaminen jatkuu vuoteen 2027, jolloin valmistuu uusi liikuntasali.

– Liikuntasali on suunniteltu kunnan päätapahtumapaikaksi, jossa on kapasiteettia järjestää lakkiaisia ja muita tilaa vaativia juhlallisuuksia. Koululiikunnan lisäksi saliin saadaan olosuhteet kilpatason urheilulle, esimerkiksi lentopallolle ja salibandylle, Kainulainen kertoo.

Uuden rakennuksen materiaalivalinnat tehdään kestämään aikaa ja kulutusta.

– Ilmastonmuutos tekee tulevaisuudessa äärikeleistä yleisempiä myös Suomessa, joten rakennuksen ulkoverhoiluun haluttiin säänkestävät materiaalit. Siilinjärvellä on linjattu myös jo, ettei julkisiin rakennuksiin tehdä tasakattoja, jottei vesi kerry katolle seisomaan. Tämä huomioidaan myös Ahmon koulukeskuksessa, kuten myös toimivat räystäät ja piha-alueiden kaltevuudet, jotta vesi ohjautuu tehokkaasti huleviemäreihin.

Jatkossa etuna ovat myös monikäyttöisemmät tilat, jotka ovat tulevaisuudessa muokattavissa, Kainulainen kertoo.

– Siirtoseinillä voimme luoda isompia ja pienempiä luokkahuoneita ja tiloja, jos tarpeet muuttuvat tulevina vuosina.

Elinkaarimalli luo mielenrauhaa

Ahmon koulukeskus on kokonaishanke, johon kuuluu Ahmon yläkoulun ja lukion lisäksi Siilinlahden alakoulu. Yhteensä hankkeessa rakennetaan noin 18 000 bruttoneliötä palvelemaan 1 260 oppilasta – näistä Ahmon koulukeskuksen osuus on 11 500 m2 ja 700 oppilasta. Kokonaishankkeen hintalappu on yhteensä noin 55 miljoonaa euroa ja rakennukset rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla.

– Kuntarahoitukselle kuuluu kiitos siitä, että hanke on saatu liikkeelle. Kyllähän suuri pullonkaula tämän kokoluokan rakentamisessa on usein rahoitus. Kuntarahoituksen asiantuntijoista on ollut iso apu, kun erilaisia rahoitusmalleja ja vaihtoehtoja on käyty läpi – ja heidän kanssaan löydettiin hyvä ja toimiva ratkaisu myös tälle hankkeelle, Kainulainen kehuu.

Siilinjärvi toteuttaa Ahmon koulukeskuksen elinkaarimallilla. Kohteen suunnitteli Lukkaroinen Arkkitehdit, hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii A-Insinöörit ja rakentajana YIT, joka palveluntuottajana vastaa myös koulukeskuksen ylläpidosta 20 vuoden pituisen elinkaarivaiheen ajan.

– Elinkaarimallista saatiin hyvä ensikokemus kunnan uuden terveyskeskuksen toteutuksessa. Ja niinhän se myös on, että 20 vuoden sopimus ylläpidosta antaa meille tilaajan näkökulmasta vahvaa uskoa siihen, että rakentajakin haluaa tehdä laatua.

Palkittua yhteistyötä

Ahmon koulukeskus valittiin Rakennusteollisuuden vuoden yhteistyöhankkeeksi Itä-Suomessa. Tekninen johtaja ei säästelekään ylisanojaan kuvaillessaan hankkeen osapuolten välistä keskusteluyhteyttä ja yhteishenkeä.

– Uuden terveyskeskuksen hankkeessa saimme jo hyviä kokemuksia A-Insinöörien kanssa työskentelystä. He ymmärtävät tilaajan tarpeen erittäin hyvin: on kuin he olisivat yksi meistä! Samaa voin sanoa YIT:stä: Siilinjärvi on saanut heiltä parasta ammattitaitoa käyttöönsä tässä hankkeessa. Vaikka ylläpitovaihe käynnistyy vasta vuoden päästä, ovat palvelujaksosta vastaavat henkilöt jo mukana palavereissa, jotta he ovat kärryillä ja tietävät millaista ollaan rakentamassa heidän ylläpidettäväkseen. Kyllä se meille kertoo siitä, että rakentaja on vahvasti sitoutunut hankkeeseen, Kainulainen kehuu.

Toimivaan yhteistyöhön ei Kainulaisen mukaan ole suurta salaisuutta: tehdään vain jämäkästi se, mitä on sovittu – niin yksinkertaista se pohjimmiltaan on.

– Hyvä toteutus on sitä, että suunnitellut ja sovitut asiat jalostetaan työmaalla käytännön rakentamiseksi. Pidetään sovitusta kiinni. Ja kun on hyvät yhteistyökumppanit, joiden kanssa saadaan asiat käytyä läpi ja ratkaistua eteen tulevat kysymykset, niin tämä linja toimii.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Lukkaroinen Arkkitehdit

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Kuntarahoitus lahjoittaa vähävaraisten perheiden tukemiseen ja mielenterveyden kriisityöhön

Kuntarahoitus tekee joka vuosi joululahjoituksen, jonka kohteesta äänestää henkilökunta. Tänä vuonna lahjoituksen saa kaksi järjestöä. Hope ry:n Eveliina Hostila ja MIELI ry:n Liisa Partio kertovat yhdistysten toiminnasta. 

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry tekee töitä sen eteen, että kaikilla lapsilla olisi tasa-arvoisesti mahdollisuus hyvään arkeen. Kun perheellä on taloudellisesti vaikeaa, lapsen harrastus uhkaa keskeytyä tai lapsi voi joutua jättäytymään pois kivasta tekemisestä, kuten syntymäpäiväjuhlista. Joskus rahat eivät riitä välttämättömyyksiin, kuten talvivaatteisiin tai hygieniatuotteisiin.  

– Jokaisella perheellä on oma tilanteensa, jonka takia talous on tiukalla. Kohtaamme paljon yksinhuoltajaperheitä, pienituloisia kahden huoltajan perheitä sekä perheitä, joiden arjessa on käynnissä kriisi. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi ero, sairastuminen, työkyvyttömyys tai läheisen kuolema, kertoo Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila. 

Vähävaraisuus näkyy usein puuttuvien asioiden lisäksi murehtimisena, sosiaalisten piirien pienenemisenä sekä kohonneena uupumusriskinä. Köyhyyteen liittyy suurta stigmaa, vaikka haittaa aiheuttava köyhyys ei ole kenellekään valinta. 

Harrastustuki mahdollistaa tekemisen ilon lapsen arjessa 

Hope ohjaa saamiaan lahjoituksia kolmeen tarkoitukseen. Lahjoitetut tavarat jaetaan niitä tarvitseville perheille, kun taas rahalahjoitukset puolestaan ohjataan pääasiassa Hopen harrastustukeen sekä muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin.  

– Mieluisa tekeminen kuuluu jokaisen nuoren ja lapsen arkeen, mutta kun perheen rahat ovat tiukilla, jostain täytyy karsia. Harrastustukihakemusten määrä kasvaa jatkuvasti, ja siksi Kuntarahoituksen lahjoitus ohjataan juuri harrastustukeen, Hostila kertoo. 

Aikuiselle puuttuvat lelut ja harrastukset saattavat näyttäytyä pikkuseikoilta. Todellisuus on kuitenkin se, että lapsille nämä toiveet ovat erityisen merkityksellisiä. Harrastus voi olla henkireikä nuorelle, joka kokee koulussa ulkopuolisuuden tunnetta. Se voi olla myös iso osa identiteettiä – jalkapalloilevalle lapselle tutusta joukkueesta ja omasta pelinumerosta luopuminen voi tuntua äärimmäisen kurjalta. 

Auttaminen tuo toivoa ja iloa 

Vuosittain yli 9 500 perhettä hakee apua Hopelta, ja valtaosa perheistä asioi yhdistyksen kanssa useasti vuoden aikana. Hope toimii täysin lahjoitusvarojen voimalla. Hopelle voi lahjoittaa myös aikaa: aina on tarve apukäsille, jotka lajittelevat tavaroita, kohtaavat perheitä ja tekevät muuta tarpeellista taustatyötä. Niin tukihakemusten käsittely kuin tavaralahjoitusten vastaanotto ja jakelu tehdään kaikki täysin vapaaehtoisvoimin. 

– On yhtä iso ilo saada jotain kuin suru olla jotain vailla. Perheistä tuntuu monesti pakahduttavalta, että joku tosiaan haluaa auttaa. On huikea huomata, mikä voima auttamisessa on: se tuo positiivisia tunteita ja tulevaisuudenuskoa. Kun on tahtoa, on myös toivoa, Hostila kiteyttää. 

MIELI ry tarjoaa kriisiapua ja vahvistaa mielenterveyttä 

Yli 120 vuotta toiminnassa ollut MIELI Suomen Mielenterveys ry edistää mielenterveyttä, ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmia ja tarjoaa kriisiapua. Järjestö muun muassa ylläpitää ympärivuorokautista kriisipuhelinta.  

– Kriisiavun tarve on kasvanut. Viime vuonna saimme yli 416 000 soittoa, joista vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan. Puheluissa käsitellään pahaa oloa ja huolia, jotka voivat liittyä ihmissuhteisiin, arjessa selviytymiseen, toimeentuloon tai sairastumiseen. Yhä enemmän puhutaan vakavista aiheista: esimerkiksi itsetuhoisuutta käsitellään noin 18 kertaa vuorokaudessa, kertoo MIELI ry:n viestintäjohtaja Liisa Partio. 

Apua tarjotaan ilman lähetettä myös kriisikeskuksen vastaanottoaikoina ja kriisichatissa. Lisäksi MIELI ry koordinoi Sekasin Kollektiivia, joka tuottaa 12–29-vuotiaiden omaa  Sekasin-chat palvelua. Sekasin-chat saa vuosittain lähes 160 000 yhteydenottoa. Chatissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset auttavat nuorta ratkomaan tämän mieltä painavia ongelmia. 

Joulu koettelee monen jaksamista 

Ahdistuneisuus ja yksinäisyys voivat nostaa päätään erityisesti juhlapyhien aikaan. Joulu mielletään iloiseksi perhejuhlaksi, mutta se ei sitä kaikille ole: aikaa vietetään tiiviisti yhdessä neljän seinän sisällä ja tilanteet saattavat kärjistyä. Osa on jouluna yksin, joko tahtomattaan tai vältelläkseen pyhien huonoja puolia. 

MIELI ry järjestää vuosittain joulukeräyksen, jonka avulla tuetaan erityisesti nuoria. Kuntarahoituksen lahjoitus ohjataan MIELI ry:n kriisityöhön, jotta mahdollisimman moni suomalainen saa joulun alla apua, kun sitä tarvitsee. 

Leikkauspaine kasvattaa lahjoitusten painoarvoa 

Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden vahvistaminen on yhteinen tehtävä, jossa jokainen voi olla mukana. Varainhankinnan osuus MIELI ry:n rahoituksesta on tällä hetkellä kymmenen prosenttia, ja lahjoitusten merkitys on jatkossa entistä tärkeämpää. 

– Valtion budjettia supistetaan kuluvana hallituskautena, jolloin sote-järjestöjen valtionavustuksista leikkautuu pysyvästi kolmannes pois. Muutokset vaikuttavat järjestöjen toimintaan jo ensi vuonna. Tällä hetkellä on pelko siitä, että leikkausten myötä yhä useampi jää tulevaisuudessa ilman tarvitsemaansa tukea, Partio sanoo. 

– On ollut ilo nähdä, miten sekä yritykset että yksittäiset kansalaiset näkevät mielenterveyden merkityksen ja haluavat lahjoituksillaan varmistaa, että työmme voi jatkua. Se antaa meille uskoa tulevaisuuteen. Työn merkitys kiteytyy soittajien palautteissa. Moni kiittää siitä, että joku oikeasti kuuntelee, ja että puhelun ansiosta jaksaa huomiseen, Partio kertoo. 

Lue lisää, kuinka voit tukea Hope ry:n toimintaa 

Lue lisää, kuinka voit tukea MIELI ry:n toimintaa  


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Hope ry / MIELI ry, Mika Pakarinen. 

Kuntarahoitus

Vuodenvaihteessa asiakkaille toimitettavat todistukset

Kuntarahoitus lähettää asiakkailleen postitse vuoden 2025 alussa lainoihin, vakuuksiin ja johdannaissopimuksiin liittyvät todistukset.

Asiakkaille toimitettavat asiakirjat:
• saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2024
• todistus vakuuksista
• kunta-, hyvinvointialue- ja yritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2024
• kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2024
• takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut

Leasingsopimusten vastuuraportin asiakas voi itse tulostaa leasingpalvelusta.

Toimitamme todistukset tilintarkastajille asiakkaan antaman ja allekirjoittaman valtakirjan perusteella.
Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen muille tahoille kuten tilitoimistolle tai isännöitsijälle.

Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi ja leasing(at)kuntarahoitus.fi

Kuntatodistukset

Voit pyytää tarjoukset kuntatodistuskaupankäyntisovelluksessa (Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut: Asiointi) arkisin klo 8–16 välillä (kaupan samalle päivälle voi tehdä klo 13 mennessä). Mikäli sovelluksessa on ongelmia, olethan yhteydessä osoitteeseen asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi

Huomioithan, että sovellus ei ole käytössä 24.–26.12.2024, 1.1.2025 eikä 6.1.2025.
31.12.2024 sovellus on käytettävissä klo 11 saakka.


Tärkeää kuntatodistuksiin liittyen:
Kauppaa voi tehdä aikaisintaan kaksi (2) pankkipäivää ennen kaupan maksupäivää, joten varmistathan, että sijaisellasi on voimassa olevat kaupankäyntioikeudet, mikäli itse lomailet joulunaikaan.

Uudet kaupankäyntiin oikeutetut ilmoitetaan Kuntarahoitukseen sähköisellä lomakkeella, joka löytyy kuntatodistuskaupankäyntisovelluksesta. Kaupankäyntiin oikeutettujen tulee toimittaa kopio voimassa olevasta henkilöllisyystodistuksesta (ohjeet henkilöllisyystodistuksen toimittamisesta sovelluksessa).

Mikäli kuntatodistuskaupankäyntisovellukseen ei ole pääsyä, linkkiä lomakkeeseen voi tiedustella osoitteesta asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.

Huolehdithan, että myöskään oma henkilöllisyystodistuksesi ei ole päässyt vanhentumaan.

Lisätietoja saat sähköpostitse: asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.

Antolainaus

On hyvä varautua siihen, että palvelussamme on ruuhkaa vuoden vaihteen lähestyessä. Joten lähetäthän tarjouspyynnöt vähintään viikkoa ennen tarjouksen palautuspäivää, jotta Kuntarahoituksessa on sille riittävästi käsittelyaikaa.

Huomioithan myös, että lainat hinnoitellaan kaksi pankkipäivää ennen luoton nostoa, joten lainan nostosta on ilmoitettava Kuntarahoitukselle vähintään puolitoista viikkoa ennen toivottua nostopäivää. Eli mikäli haluatte nostaa lainaa vielä tämän vuoden puolella, siitä tulisi sopia mahdollisimman ajoissa ennen joulua.

Lainanottopäätösten ja takauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen luoton nostoa. Takauspäätöksiin tarvitaan lisäksi lainvoimaisuustodistus hallinto-oikeudelta.

Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi


Kuntarahoituksen puhelinvaihteen poikkeavat palveluajat vuodenvaihteessa
Vaihteemme on suljettu 24.–26.12.2024, 1.1.2025 sekä 6.1.2025.
31.12.2024 vaihteemme palvelee klo 13 saakka.
Muulloin puhelinvaihde palvelee tavalliseen tapaan klo 9–16.

Haluatko pysyä ajan tasalla Kuntarahoituksen ajankohtaisista julkaisuista?

Tilaa Kuntarahoituksen uutiskirje, niin saat tuoreet talousuutiset ja tiedon kiinnostavimmista asiakashankkeista suoraan sähköpostiisi.

Kuntarahoitus

Esa Kallio: Kunnissa tehtävät valinnat vaikuttavat yli maan rajojen

Kuntien johdon ja päättäjien työn saatetaan ajatella heijastuvan vain kuntaan tai korkeintaan alueeseen. Päätöksien vaikutukset ulottuvat kuitenkin jopa yli maan rajojen.

Kuntajohdon jo valmiiksi täysi työpöytä täyttyy entisestään, kun TE-palvelut siirtyvät vuoden alussa kunnille. Toimintaympäristön muutoksen keskellä pito- ja elinvoimaa on kehitettävä ja taloutta tasapainotettava. Ratkottavana on pieniä ja suuria ongelmia. Etenkin pienissä kunnissa johtajan täytyy olla monen alan ja tason asiantuntija tai vähintään kasvettava sellaiseksi.

Vaikka kunnilta on siirtynyt tehtäviä toisaalle, niiden vaikuttavuus ihmisiin ja yhteiskuntaan on yhä suuri. Kunta on Suomessa edelleen se perusyksikkö, jossa arkea eletään, ihmisten elämään vaikuttavia keskeisiä päätöksiä tehdään ja tulevaisuuksia visioidaan. Kunnissa tehtävän työn ja päätösten vaikutukset eivät kuitenkaan lopu kunnan, maakunnan tai edes maan rajalle. Kunnissa rakennetaan koko Suomen menestystä ja kilpailukykyä.

Yritykset ovat keskeisessä roolissa sekä paikallisen että valtakunnallisen elinvoiman ja kilpailukyvyn luomisessa. Sijainnilla on merkitystä, mutta monet kunnat ovat onnistuneet houkuttelemaan yrityksiä myös esimerkiksi onnistuneiden kaavoitus- ja infrastruktuuriratkaisujen, sujuvien lupaprosessien sekä toimivien liikennejärjestelyjen ja hyvien elinolosuhteiden avulla. Samaan aikaan ne tietysti käyvät keskustelua kunnassa jo toimivien yritysten kanssa niiden toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä tarpeista.

Yhteistyöllä alueen ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa pyritään varmistamaan työvoiman saatavuus. Valtiolla on toki yritysten ja investointien houkuttelussa oma roolinsa, mutta kunnissa tehtävät yksittäiset päätökset luovat kokonaisuuden ja rakentavat pitkällä aikavälillä menestystä ja kokonaiskuvaa Suomesta.

Samalla käsitys Suomesta vaikuttaa mahdollisuuksiin ylläpitää pito- ja elinvoimaa paikallisesti. Mitä parempia maamme kilpailukyky ja kuva meistä ovat, sitä enemmän saamme tänne investointeja. Menestys ruokkii menestystä. Tällä hetkellä kuva Suomesta, etenkään sen taloudesta, ei valitettavasti ole kovin ruusuinen. Tämä on tiedossa muuallakin. Sijoituksemme IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa on pudonnut kahtena vuonna peräkkäin, ja viime vuodesta pudotusta tuli jopa neljä sijaa.

Kilpailukyky on yksi mittareista, joita maailmalla seurataan. Siihen vaikuttavat tietysti myös geopoliittiset riskit ja niiden hallinta, valtiotasolla asetetut tavoitteet ja moni muu sellainen asia, joihin liittyvät päätökset tehdään jossain muualla kuin kuntien neuvotteluhuoneissa. Mutta yritystoiminnan edellytyksiin ja sitä kautta työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin kunnissa on mahdollisuudet vaikuttaa. Tämän osa-alueen valinnoissa kunnan johdolla ja kunnissa tehtävillä päätöksillä on keskeinen, rajat ylittävä rooli.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Näkökulmat

Kunnat tasapainoilevat muutosmyrskyssä: kustannukset ja korot koholla, sote-kiinteistöt tyhjenevät, VOS-uudistus siirtyy

Vuoden viimeinen Talous&kunnat-tapahtuma käänsi katseensa kuntatalouden uuteen suuntaan. Vaikka sote-kiinteistöjen tulevaisuus ja kuntien muuttuvat tehtävät haastavat taloutta, asiantuntijavieraat korostivat eteenpäin katsomisen ja tulevaisuuteen investoinnin tärkeyttä.

Kaupunginjohtajat Johanna Luukkonen Hyvinkäältä ja Timo Koivisto Jyväskylästä avasivat lukujen kautta kaupunkiensa taloustilannetta. Niin Hyvinkää kuin Jyväskylä ovat tasapainottaneet taloutta voimakkaasti viime aikoina.

– Lähdimme hakemaan sitä, mitä tarkoittaa 8,5 miljoonaa Hyvinkään kokoiselle kaupungille. Se tarkoittaa, että kaikkiin asioihin, jotka eivät ole lakisääteisiä – ja lakisääteisiinkin – kosketaan, kuvaili Luukkonen.

Etenkin infrastruktuuriin liittyvistä ratkaisuista ja sivistystoimesta on täytynyt nipistää Hyvinkäällä. Koivisto kuvasi Jyväskylän olevan samankaltaisessa tilanteessa:

– Vuoden 2022 lopussa arvioimme, että kaupungin taloudessa on 15–20 miljoonan rakenteellinen epätasapaino. Kun sote-luvut alkoivat selkiytyä, kävi ilmi, että summa onkin 50–60 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi monen kunnan olevan vastaavien säästöpaineiden alla. Hän muistutti, että kunnat ja niiden talousvaikeuksien syyt ovat erilaisia.

– Kuntasektorin yleiskuva on, että ollaan menossa kohti huonompia aikoja. Vuodesta 2024 eteenpäin tulot ja menot ovat epätasapainossa ja erityisesti investointeja on vaikea enää rahoittaa, eli on otettava lisää velkaa, Karhunen kertoi.

Investointeja tarvitaan vaikeinakin vuosina

Kunnat ovat uuden edessä, kun vuoden alusta TE-palveluiden järjestäminen siirtyy niiden vastuulle. Samaan aikaan moni kunta painii nousseiden korkojen ja kustannusten kanssa. Keskustelijat painottivat, että taloudellisten vaikeuksien keskellä tulevaisuudenuskoa ei saa hukata.

– Jos keskitytään vain rahan ulosvirtaukseen ja sen minimointiin, unohdetaan pitkällä aikavälillä paljon tärkeämpi asia: miten turvaamme sen, että rahaa myös virtaa sisälle. Vaikka puhumme täällä kunnista, siihen vaikuttaa se, miten onnistumme koko Suomessa tässä tehtävässä, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio huomioi.

Johanna Luukkonen korosti Hyvinkään olevan yritystoiminnan kannalta kasvava kaupunki, minkä vuoksi investointeja on tehtävä. Hän soisi kuntakentällä keskustelun keskittyvän enemmän siihen, mihin tulee investoida tulovirran luomiseksi. Jyväskylässä oltiin samalla linjalla.

– Kuntien perustehtävät ovat asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja alueen elinvoiman parantaminen. Haluamme olla vetovoimainen kasvukaupunki jatkossakin.  Jos jatkuvasti viestii siitä, että nyt pitää leikata ja säästää, se lyö näitä kahta tavoitetta korville, Timo Koivisto painotti.

Sote-kiinteistöt uhkaavat jäädä tiukilla olevien kuntien kontolle

Keskustelijat peräänkuuluttivat strategista lähestymistä kiinteistöomistuksiin.

– Kunnan tehtävä ei ole omistaa kiinteistöjä, vaan antaa kuntalaisille palveluita. On järkevää pohtia, milloin kiinteistö omistetaan ja milloin ollaan vuokralla. Tällä hetkellä jokainen kunta miettii sitä, Luukkonen kommentoi.

– Teimme Jyväskylässä vuosien 2018–2019 tienoilla kiinteistöstrategian, jossa linjattiin, että omistamme lähtökohtaisesti vain sellaisia kiinteistöjä, jotka palvelevat meidän omaa palvelutoimintaamme. Luovuimme tietysti sote-kiinteistöistä – ei ole mitään järkeä, että kunnat ryhtyvät vuokraisänniksi hyvinvointialueille, lisäsi Koivisto.

Kunnat toimivat hyvinvointialueiden vuokranantajina vielä ainakin vuoden 2025 ajan, mutta sote-kiinteistöjen tulevaisuus herättää paljon kysymyksiä. Kuntaliiton Karhunen arvioi, että siirtymäajan jälkeen jopa 30–50 prosenttia tiloista jää tyhjilleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat menettävät noin 200 miljoonan vuosittaiset vuokratulot kiinteistöistä, joista ei helpolla hankkiuduta eroon. Karhunen korosti tämän olevan kansallinen kysymys, jonka kanssa ei saisi kuntia jättää yksin.

– Lisäksi ongelma tulee siitä, että tämä jakautuu kauhean epätasaisesti. Valitettavasti se 200 miljoonaa kohdistuu pääsääntöisesti niille, joiden tilanne on jo aika tukala, summasi Esa Kallio.

Korkokustannusten nousu tuntuu kunnissa

Kuntien talouteen vaikuttavat markkinakorkojen lisäksi marginaalitasot. Marginaaleissa on nousupaineita, ja velkakirjojen riskipreemiot ovat nousseet vuoden alusta.

– Keskuspankit lopettivat likviditeettibuustin ja samanaikaisesti parin viime vuoden aikana julkisen sektorin rahoitustarve on kasvanut voimakkaasti vihreän siirtymän, puolustusmenojen ja valtiontalouden suurten alijäämien myötä. Tämä on johtanut siihen, että valtion papereissa kysyntä ja tarjonta ovat toisin päin täysin epätasapainossa. Riskilisät ovat nousseet voimakkaasti, Kuntarahoituksen Kallio taustoitti.

Kallio suositti kuntia myös tarkastelemaan pitkien ja lyhyiden korkojen eroa.

– Korko-odotuksiakin enemmän suosittelisin miettimään absoluuttista korkotasoa: missä se on ollut historiallisesti ja voinko elää tuolla. Jos vastaus on kyllä, niin kiinnittää siihen. Nyt on paljon kysymysmerkkejä ja jos jotain saa kiinnitettyä järkevällä tasolla ja saatua siten kiinnekohtaa, se kannattaa tehdä.

VOS-lykkäys on uhka ja mahdollisuus: odotus maksaa, mutta antaa aikaa laajempaan valmisteluun

Kuntien valtionosuusuudistuksen oli määrä astua voimaan vuoden 2026 alussa, mutta se lykkääntyy vuodella. Uudistus koskee vain noin 10 prosenttia koko kuntakentän kokonaismenoista, mutta koko kuntien rahoitusjärjestelmä kaipaisi Kuntaliiton Karhusen mukaan laajempaakin muutosta.

– Tämä pitäisi arvioida kokonaisuudessaan: valtionosuuksien lisäksi valtion avut ja avustukset, joita on todella paljon esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimen puolella, verotuksen ja erilaisten vähennysten vaikutukset, Karhunen listaa.

Karhunen muistutti myös, ettei valtionosuuksia saa investointeihin. Palveluiden valtionosuuksien on oltava riittävät, jotta investointeihin jää rahaa.

Uudistuksen lykkääntyminen ei ole vain huono asia: aikaa voidaan käyttää huolellisempaan valmisteluun ja lisäelementtien huomioimiseen. Toisaalta viivästys maksaa kunnille, Jyväskylän Timo Koivisto huomioi.

– Toivomme, että uudistuksessa valtionosuusjärjestelmää muutettaisiin vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä, joihin ei kuulu enää sote. Sote-siirtoerät ovat keskeinen syy suurten kaupunkien, muun muassa meidän, talousahdinkoon. Meille tämä viivästys maksaa parikymmentä miljoonaa euroa, tiivisti Koivisto.

Kuntavaaleihin alle puoli vuotta – mikä nousee keskiöön?

Jokainen asiantuntijoista nimesi teeman, jonka toivoisi nousevan keskusteluun kuntavaalien alla.

– Nuorten äänen pitäisi kuulua paljon enemmän – heidät pitäisi ottaa vahvemmin tulevaisuuden tekemiseen. Kun lasten määrä vähenee, pitäisi saada entistä hyvinvoivempia nuoria tulevaisuuden tekijöiksi, korosti Johanna Luukkonen.

– Olisi tärkeää puhua asioista, joita kunnat oikeasti nykyään hoitavat. Se on haastavaa, kun samaan aikaan on hyvinvointialuevaalit. Me hoidamme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ehkä oleellisimman osuuden, eli lasten koulutuksen ja kasvattamisen yhteiskuntaan, Timo Koivisto totesi.

– Kuntaliitossa teemme historian suurimman kuntavaalikampanjan, koska pelkäämme, että nämä teemat jäävät valtakunnallisessa keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhusten hoitoon pääsemisen jalkoihin. Slogan tulee olemaan ”Onneksi on kunnat”. Lisäksi elinvoimainvestoinnit: olen haastanut yritysjohtajia ja teollisia investointeja tekeviä siitä, että pääministerin lisäksi niistä pitäisi puhua kunnan kanssa, muistutti Minna Karhunen.

– Ymmärrettävästi olemme olleet negatiivisessa mustassa koko ajan, mutta näissä vaaleissa pitäisi katsoa eteenpäin. Millä varmistamme, että Suomessa kannattaa toimia ja elää? Esa Kallio ehdotti.

Katso tapahtuman tallenne:

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Kuntarahoituksen Talous&kunnat-tapahtumat jatkuvat taas ensi vuonna.

Tapahtumat

Trump-realiteetit iskevät Eurooppaan

Donald Trump on arvaamaton, mutta se ei silti tarkoita, ettemmekö suunnilleen tietäisi, mitä tuleman pitää.

Myöskään markkinareaktiot USA:n vaalitulokseen eivät ole olleet kaoottisia.  Päinvastoin, ne ovat melko loogisia ja heijastelevat selkeitä talouden perusnarratiiveja:

  • Yritysverotuksen lasku ja sääntelyn purkaminen kiihdyttävät tuloskasvua: amerikkalaisille osakkeille 👍
  • Protektionismi iskee USA:n kauppakumppaneihin: globaaleille osakkeille 👎
  • Kauppasodassa häviävät kaikki, mutta USA vähiten: dollarille 👍
  • Tuontitullit, työvoiman saatavuutta vähentävä siirtolaispolitiikka sekä veronalennukset lisäävät inflaatiota: korko-odotuksille ☝️

Suurten linjojen sijaan Trumpin arvaamattomuus liittyy sanojen ja tekojen syliväliin, joka on leveä kuin NBA-tähdellä. On vaikea tietää, mitkä kampanjapuheet pitää ottaa tosissaan, mikä vaatimus on vain neuvottelujen lähtökohta ja mikä taas kompromissiton tavoite, josta tullaan pitämään kynsin hampain kiinni.

Suurten linjojen sijaan Trumpin arvaamattomuus liittyy sanojen ja tekojen syliväliin, joka on leveä kuin NBA-tähdellä.

Jokseenkin kaikki taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että Trumpin kärkiteemat voimistavat inflaatiota. Mutta kuinka paljon inflaatio kiihtyy, riippuu oleellisesti politiikkaparametreista: miten korkeita ja kattavia tulleja asetetaan, kuinka paljon paperittomia siirtolaisia lopulta todella karkotetaan ja miten ruhtinaallisia veronalennuksia kansalle tarjotaan.

Siksi tässä vaiheessa on vielä hyvin vaikea arvioida, miten esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin korkopolku tulee muuttumaan. Koronlaskuja lienee joka tapauksessa luvassa vähemmän, mutta voisiko Fed joutua ensi vuonna tekemään jopa U-käännöksen ja alkaa uudelleen nostamaan ohjauskorkoa? Mene ja tiedä.

Entä mitä pitäisi ajatella euroalueen korkonäkymistä? Jos Trumpin kauppapolitiikan vuoksi euroalueen kasvu uhkaa tyssätä, Euroopan keskuspankki voi nopeuttaa koronlaskuja ja siten piristää kotimarkkinoita. Toisaalta korkoeron kasvaminen suhteessa Yhdysvaltoihin saattaa voimistaa euron heikkenemistä, mikä puolestaan voi nostaa energian ja raaka-aineiden tuontihintoja ja kiihdyttää kustannusinflaatiota. Aiempia arvioita korkeammat korot Yhdysvalloissa voivat siis epäsuorasti rajoittaa EKP:n kykyä laskea omia ohjauskorkojaan.

Toisaalta spekulaatiot Trumpin politiikan nettovaikutuksista euroalueen korkoihin ovat keskustelua ornamenteista: koko talohan tässä tärisee. USA:n huomion painopiste siirtyy voimakkaasti Kiinaan ja globaalissa teknologiakilpailussa Eurooppa on jäämässä kahden jättiläisen jalkoihin. Kyydissä mukana pysyminen vaatisi suuria t&k-investointeja ja eurotalouden rakenteiden uudistamista.

USA:n huomion painopiste siirtyy Kiinaan ja globaalissa teknologiakilpailussa Eurooppa on jäämässä kahden jättiläisen jalkoihin.

Valitettavasti tuottavuutta parantavien investointien kanssa samoista rahoista kilpailee iso liuta muita välttämättömiä menolisäyksiä. Huoltovarmuutta pitäisi vahvistaa sekä viedä läpi valtavat energiajärjestelmän korvausinvestoinnit. Kokonaan oma lukunsa on ilmeinen tarve vahvistaa Euroopan puolustuskykyä. Jos Yhdysvallat alkaa Trumpin aikana vetäytyä kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän takaajan roolista, geopoliittiset riskit entisestään kasvavat.

Voiko Trumpin presidenttiydestä seurata Euroopalle mitään hyvää? Riippuu siitä, sysäävätkö Trump-realiteetit liikkeelle riittävästi poliittista tahtoa, jotta rakenneuudistuksia saadaan vietyä käytäntöön, sääntelyä kevennettyä sekä sisämarkkinoita tiivistettyä.

Voiko Trumpin presidenttiydestä seurata Euroopalle mitään hyvää?

Pahinta itsepetosta olisi vain kääntää kylkeä, sulkea silmät neljäksi vuodeksi ja odottaa vallan vaihtumista Washingtonissa. Francis Fukuyama totesi Financial Timesin kolumnissaan kuivasti, että vuonna 2016 kaikki olettivat Donald Trumpin vaalivoiton olleen historian oikku, mutta nyt näyttää siltä, että poikkeus olikin Joe Bidenin valinta vuonna 2020.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen yhteistyöblogissa Kauppalehdessä 19.11.2024.

Huomisen talous -blogiNäkökulmatTalous

Kasvuennusteet eivät lisäpettymyksiä kestä – mutta miksi EKP pysyy tiukkana?

Talous sinnittelee viime vuosien kriisien jälkimainingeissa, ja markkinat odottavat jo koronlaskuja. EKP ei vielä näytä vihreää valoa, mutta suunta saattaa muuttua yllättävänkin nopeasti.

Tänä vuonna on puhuttu paljon talouden resilienssistä. Edes euroalue ei ole vielä vajonnut taantumaan, vaikka on pitänyt selvitä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta sokista, energiakriisistä ja korkeasta inflaatiosta, jota Euroopan keskuspankki on yrittänyt tainnuttaa rajuilla koronnostoilla. Yhdysvalloissa korot ovat nousseet vieläkin enemmän, mutta siellä talouskasvu on toistaiseksi vain kiihtynyt.

Positiiviset yllätykset eivät silti merkitse, etteikö rahapolitiikan kiristämisellä olisi ollut tehoa. Talouden käänteiden ennakointia ovat vaikeuttaneet koronaelpymisen pitkät ”jälkihöyryt” sekä nousevien korkojen eritahtinen välittyminen tuotannon eri sektoreille. Rakentaminen ja teollisuus alkoivat ottaa siipeensä jo viime vuonna. Sen sijaan palvelualat, joiden harteilla on suurin osa bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, olivat vielä kuluvan vuoden alkupuoliskolla hyvässä vedossa. Palveluiden suhdannenäkymä on vasta aivan viime kuukausina alkanut heikentyä. Tänä vuonna taloutta on tukenut myös elvyttävä finanssipolitiikka – euroalueella tosin vain lievästi mutta Yhdysvalloissa sitäkin roimemmin.

Vuosi 2024 käynnistyy hyvin epävarmoissa merkeissä.

Vuosi 2024 käynnistyy hyvin epävarmoissa merkeissä. Kasvun lähteet ovat vähissä ja finanssipolitiikkakin alkaa kiristyä, kun valtioilla on paineita suitsia velanottoa. Hyvässä lykyssä teollisuuden ja rakentamisen pohjakosketus ohitetaan pian ja palveluissa selvitään hetkellisellä suvantovaiheella. Vallitsevat kasvuennusteet eivät kuitenkaan lisäpettymyksiä kestä. EKP:n tuoreimman näkemyksen mukaan euroalueen kasvu yltää ensi vuonna 1,0 prosenttiin. En ihmettelisi, jos lukuun tulisi alasuuntaista tarkistusta jo joulukuun ennustekierroksella.

Talouden jäähtyminen vaimentaa myös hintapaineita. Ensi kesään mennessä inflaatio painunee jo riittävän lähelle 2 %:n tavoitetta, jotta EKP voi aloittaa rahapolitiikan keventämisen. Vaikutusviiveiden vuoksi ei koronlaskujen kanssa kannata tarpeettomasti viivytellä. Näin myös markkinat toivovat – tätä kirjoittaessa ensi vuodelle hinnoitellaan jo vähintään kolmea koronalaskua.

Vaikutusviiveiden vuoksi ei koronlaskujen kanssa kannata tarpeettomasti viivytellä.

EKP ei silti halua, että markkinat vielä liikaa hersyttelevät tulevilla koronlaskuilla. Inflaation viimeaikaista nopeaa hidastumista on osaltaan selittänyt suosiollinen vertailujakso. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tämä niin sanottu base effect muuttuu toisen suuntaiseksi ja inflaatio voi väliaikaisesti jopa kiihtyä. EKP:ta huolettaa myös Lähi-idän konfliktin mahdolliset vaikutukset energian hintaan sekä palkkojen nousu.

Lokakuun korkokokouksen lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Christine Lagarde tuhahtikin, että vielä ei ole aika edes aloittaa keskustelua siitä, milloin olisi aika aloittaa keskustelu koronlaskuista. Näin hän sulki korkopolitiikan suunnanmuutoksen vielä kahden munalukon taakse. EKP ei halua vahvistaa markkinoiden koronalaskuodotuksia, jotta rahapolitiikan liikkeitä ennakoivat markkinakorot eivät laskisi liian paljon liian aikaisin ja siten vaarantaisi inflaatiotavoitteen toteutumista. Lagarden retoriikka kuuluu koreografiaan – haukansulkia pitää vielä jonkin aikaa pörhistellä. Lausunto ei tarkoita, etteivätkö ohjauskorot voisi ensi vuonna laskea tarvittaessa melko nopeallakin aikataululla.

Huomisen talous -blogi

Kestävän rahoituksen virstanpylväs: Kuntarahoitukselle täyteen kymmenen vihreää joukkovelkakirjalainaa

Lokakuun 8. päivä liikkeeseen laskemamme 1 miljardin dollarin vihreä joukkovelkakirjalaina oli järjestyksessään kymmenes. Kuntarahoitus on vihreän rahoituksen edelläkävijä Suomessa: laskimme vuonna 2016 liikkeeseen Suomen ensimmäisen green bondin.  

Kuntarahoitus laskee liikkeeseen vihreitä (green bond) sekä yhteiskunnallisia joukkovelkakirjalainoja (social bond). Yhteensä tällaisten kestävien joukkovelkakirjalainojemme ulkona oleva määrä on yli 4,5 miljardia euroa. 

– Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksestamme kasvaa hyvää tahtia tavoitteidemme mukaisesti. Niin asiakkaat kuin sijoittajatkin kiinnittävät koko ajan enemmän huomioita rahoituksen ja sijoitusten kestävyyteen. Tämä on pitkäjänteisen työn ja kehityskaaren tulosta: olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme kutsua itseämme kestävän rahoituksen edelläkävijäksi Suomessa, Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat ja vastuullisuus -toiminnon johtaja Joakim Holmström korostaa. 

Vuonna 2023 vihreän rahoituksen osuus oli 14,6 ja yhteiskunnallisen rahoituksen 6,8 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme. Vuonna 2023 julkaistussa kestävyysohjelmassamme asetimme tavoitteeksi nostaa kestävän rahoituksen osuus kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä.  

Kestävyysohjelman tavoitteissa on myös vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä. Rakennusten osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on kokonaisuutena yli 40 prosenttia; korjausrakentamisella ja energiatehokkaalla rakentamisella on siis merkittävä potentiaali vaikuttaa Suomen kykyyn saavuttaa päästövähennystavoitteensa. 

– Vihreät ja yhteiskunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat keskeinen osa varainhankintastrategiaamme, ja tavoitteenamme on laskea liikkeeseen vähintään yksi vihreä tai yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina joka vuosi. Nämä joukkovelkakirjalainat ovat olleet sijoittajien keskuudessa hyvin haluttuja. Esimerkiksi viimeisin vihreän joukkovelkakirjalainamme keräsi historiamme suurimman, peräti 5,5 miljardin dollarin merkintäkirjan, Holmström kommentoi.   

Liikkeeseenlaskumme ovat saaneet osakseen myös kansainvälistä tunnustusta. Viimeisimpänä joulukuussa 2023 brittiläinen CMD Portal myönsi Kuntarahoitukselle parhaan vastuullisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan palkinnon SSA-kategoriassa. Yleisessä kategoriassa meidät palkittiin toiseksi parhaana ESG-liikkeeseenlaskijana. Kuntarahoitus on voittanut myös Environmental Financen myöntämän vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina -palkinnon kolmesti, viimeisimpänä vuonna 2022. 

Kuntarahoituksen vihreä vaikutusraportti 2023
Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen vaikutusraportti 2023

Kestävä rahoitusKuntarahoitusVarainhankintaVihreä rahoitus

Vastuu työllisyydestä siirtyy kunnille: ”On annettava vapauksia kehittää palveluja”

Lähestyvä työllisyysuudistus siirtää noin 4 400 TE-osaajaa liikkeenluovutuksella valtion palveluksesta kuntiin ensi vuoden alussa. Palvelut siirtyvät lähemmäs asiakasta, mutta näkyykö muutos työllisyydessä ja mitkä ovat vaikutukset kuntatalouteen? Kysyimme asiantuntijoilta. 

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen näkee uudistuksessa selkeitä mahdollisuuksia: tulevathan työllisyyspalvelut nyt sinne, missä paikallinen elinkeinoelämä ja -rakenne ymmärretään parhaiten.  

– Kunnat tuntevat työllisyyden ekosysteeminsä, kuten seudulla toimivat yritykset, yhdistykset ja muut toimijat. Kunnilla on myös omistajina mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen ammatilliseen koulutukseen ja räätälöidä sitä vastaamaan alueen kysyntää.  

Painopiste tilastojen siivoamisesta aitoon työllistämiseen 

Toinen uudistuksen keskeisistä mahdollisuuksista koskee rahoitusvastuita ja -mallia. Työllisyyspalvelut rahoitetaan jatkossa kuntien yleiskatteellisista määrärahoista: koska näitä varoja ei ole osoitettu mihinkään tiettyyn palveluun, kunnilla on myös vapauksia päättää, miten ja mihin ne kohdennetaan.  

Kuntien osittain maksettavaksi tulevat jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös ansiopäivärahan perusosa ja peruspäiväraha. Työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentuminen korvataan kunnille täysimääräisesti ja rahoitus sidotaan vuoden 2023 tasolle. Rahoitusmalli palkitsee kuntia onnistuneesta työllistämisestä – tai rankaisee niitä pitkittyvistä työttömyysjaksoista. 

– Aiemmin kuntien näkökulmasta on ollut kannustimia rajata ”sakkomaksuja” eli työmarkkinatuen kuntaosuuksia esimerkiksi ohjaamalla ihmisiä lyhytaikaisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Jatkossa palvelun on oltava aidosti työllistävää, jotta se tuo kunnille taloudellista hyötyä, VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen kuvailee.  

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kiinnittää myös huomiota uudistuksen kykyyn tehokkaasti pureutua pitkäaikaistyöttömyyden haasteeseen. 

 – Pitkittyvä työttömyysjakso kasvattaa merkittävästi ihmisen riskiä ajautua pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Rahoitusmalli kannustaa kuntia ehkäisemään työttömyyden kroonistumista. Vastuuta siirtyy enemmän kuntien harteille, mutta kyseessä on samalla koko Suomen kansantalouden kannalta äärimmäisen tärkeä kysymys.

Työkykyä on tuettava moniammatillisin eväin 

Asiantuntijat näkevät uudistuksessa myös tilausta yhteistyön tiivistämiselle eri hallinnon tasojen kesken. Työllisyyden kuntakokeilun loppuraportti nosti esiin ne TE-palveluiden asiakkaat, jotka ovat kauimpana työllistymisestä. Tässä joukossa on ihmisiä, joiden ensisijaiset haasteet ovat muussa kuin työllistymisessä. 

– Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein sairauksia ja merkittävästi heikentynyt työkyky. Tällöin ihminen tarvitsee ensisijaisesti sote-palveluiden tukea: vasta kun muut haasteet on ratkottu, voi työllisyystoimilla olla aitoa vaikutusta hänen tilanteeseensa, Hämäläinen pohtii.  

Jos yhteispeli hyvinvointialueiden suuntaan ei toimi, on se myös selkeä taloudellinen riski kunnille, Vesala korostaa. Työllisyyden edellytyksistä on huolehdittava etupainotteisesti, jotta myös mahdolliset yllättävät rakennemuutokset pystytään ottamaan vastaan. 

– Mikäli pitkäaikaistyöttömyys lähtee kunnassa entisestään nousuun, voivat etuuskulut nousta selvästi työllisyyspalveluille suunnattavaa valtionosuusrahoitusta suuremmiksi. Tällöin kunnissa joudutaan pakkorakoon, kun säästöjä on löydettävä muilta osa-alueilta. 

Asiantuntijat näkevät uudistuksessa mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Vasemmalta oikealle: Mikko Mehtonen (Kuntaliitto), Kari Hämäläinen (VATT) ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntatalouteen luvassa uutta suhdanneherkkyyttä 

Kuntaliiton Mehtonen arvioi työllisyyspalvelujen olevan jatkossa noin kymmenen prosenttia kuntien kuluista. Vaikka TE-kulut ovat pienempi siivu kuntataloudesta kuin esimerkiksi opetusmenot, ne ovat myös alttiimpia heilahtelulle. Talouden nousukausi voi työllisyyttä piristäessään pienentää maksettavaksi jääviä kuluja tuntuvasti – mutta taantuma voi tuoda tullessaan vastaavan lisälaskun.  

– Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa ajan juuri ennen finanssikriisiä. Jos työllisyys kohenisi vuoden 2008 alun tasolle, kuntien etuuskulut olisivat 300–400 miljoonaa euroa nyt odotettua pienemmät. Toiseen suuntaan eräänlainen kauhuskenaario olisi esimerkiksi vuodet 2015–16: jos työllisyys laskisi tuolle tasolle, etuuskulut nousisivat noin 300 miljoonaa euroa. Vaihteluväli voi olla siis jopa 600–800 miljoonaa euroa, Mehtonen avaa.

Yleinen taloustilanne on tällä hetkellä haastava. Vaikka työttömyys vielä nouseekin, mahdollinen käänne häämöttää jo, pääekonomisti Vesala arvioi.  

– Talouden elpyminen on hyvin hidasta, mutta kuitenkin käynnissä. Työllisyys reagoi suhdannemuutokseen aina pienellä viiveellä, joten työttömyyshuippu ajoittunee ensi vuoden alkupuolelle. Siitä näkymä alkaa hiljalleen parantua ja vuodelle 2026 on jo lupa odottaa merkittävämpää kohenemista, Vesala sanoo. 

Vapaus innovoida ratkaisee, ei palvelun siirtyminen uudelle luukulle 

Sekä Mehtonen että Hämäläinen korostavat uudistuksen vaikuttavuuden riippuvan lopulta siitä, synnyttääkö se aitoja innovaatioita.  

– Työllisyyden kuntakokeilussa huomattiin, että sillä ei ole merkitystä, kuka palvelut järjestää: työllisyys kehittyi samaan tapaan niin kuntien kuin TE-keskusten alaisuudessa. Palvelun rakenne ja sisältö ratkaisevat, Hämäläinen toteaa. 

Eräs kuntakokeilun opeista, jota Hämäläinen näkisi mielellään testattavan vastaisuudessakin, on vastuutyöntekijämalli. Kokeilussa seurattu otos oli pieni, mutta tulokset selkeät: kun TE-palveluiden asiakkaan tilannetta seurasi yksi vastuutyöntekijä, polulla nähtiin edistystä. Vastuutyöntekijän vaihtuessa eteneminen usein pysähtyi. 

– Haasteena on asiakkaiden korkea määrä. Vastuutyöntekijät ovat helposti kuormittuneet ja tämän takia vaihtuneet. Järjestelmästä häviää se hyöty, jota saadaan, kun asiakkaan tilannetta seuraa järjestelmällisesti sama, tuttu virkailija. Vastuutyöntekijöiden kuormitukseen kiinnittäisinkin huomiota.  

Myös Mehtonen korostaa, että isokaan uudistus ei riitä, jos se on puhtaasti hallinnollinen; myös palvelun rakennetta ja perusluonnetta on uskallettava tuulettaa. 

– Luopuisin mallista, jossa asiakkaille säännöllisin väliajoin tarjotaan samoja ratkaisuja vain, koska sääntely käskee niin tekemään. Jos päästään keskittymään asiakkaan todelliseen tilanteeseen ja siihen, miten tämän työllistymistä ja tilannetta aidosti voidaan parhaiten tukea, siinä on mahdollisuuksia. En puhuisi tehostamisesta, mutta aivan varmasti palveluita pystytään parantamaan, Mehtonen kuvailee.  

Hiljaa ja maltilla hyvä tulee? 

Työllisyyspalvelujen kunnallistaminen on iso uudistus ja haastekerrointa riittää. Vaikutusten suhteen kannattaakin olla kärsivällinen: kuntakokeilussa kunnilta meni vuosi saada palveluprosessit rullaamaan normaalisti. 

– Työllisyyden kehityksessä on myös mukana monta toimijaa intresseineen: kunnat, valtio, aluehallintovirasto, työ- ja elinkeinoministeriö. Saa nähdä, kuinka vastuut lopulta alkavat jakautua ja työvoimapolitiikkaa saadaan suunniteltua myös valtakunnan tasolla. Valmista mallia ei ole, joten yhteistyötä on vain tiivistettävä, Hämäläinen pohtii. 

Hallituksen tavoitteena uudistukselle on 7 000–10 000 lisätyöllistä. Kari Hämäläinen tarkastelee tavoitetta varovaisella optimismilla.  

– Palveluiden siirron vaikutus itsessään lienee vähäinen ja lähempänä nollaa, ainakin aiempien tutkimusten pohjalta. Rahoitusmallin uudistuksessa näkisin enemmän aineksia: uskon, että ainakin työllisyystavoitteen alareunaan on mahdollista yltää.  

Myös Vesala kehottaa malttiin ja varoittaa epärealistisista odotuksista: kunniltakaan ei löydy hopealuotia, jolla palvelusta tehdään hetkessä vaikuttavampaa. 

– Kuntien on myös hyvin vaikea ennaltaehkäistä ulkoisia shokkeja. Jos paikkakunnalla lakkautetaan tehdas, on pitkäaikaistyöttömyyden nousua hankala täysin padota. Mutta euro on hyvä konsultti: kannustavalla rahoitusmallilla näen olevan ainakin edellytyksiä toimia. 

Mehtosen loppukaneetti on selkeä: annetaan tilaa innovoida. 

– Kunnille annetaan nyt taloudellinen vastuu, joten on vain asiallista antaa niille myös vapauksia kehittää TE-palveluja. Uudistusta on alun perinkin perusteltu sillä, että kunnista löytyy kekseliäisyyttä työllisyyden piristämiseksi. Luotetaan siis kuntiin ja edetään tulosten kautta. 

Myös kotoutumislaki uudistuu vuoden alusta

Työllisyyspalveluiden uudistuksen lisäksi 1.1.2025 astuu voimaan kotoutumislain kokonaisuudistus, joka siirtää kokonaisvastuun kotoutuksesta ja sitä edistävistä palveluista, kuten kotoutuskoulutuksesta, kunnille. 

Uudistuksella tavoitellaan maahanmuuttajien työllisyyden ja työllisyyttä tukevien valmiuksien vahvistamista, mutta sillä halutaan edistää myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumista. Työllisyyden ohella uudistus pyrkii tukemaan kotoutuja-asiakkaiden kielitaitoa ja osallisuutta yhteiskuntaan, sekä edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta. 

TE-uudistus ja kotoutuslain uudistus kytkeytyvät toisiinsa myös hallinnollisesti. Jatkossa alueen työvoimaviranomainen järjestää myös työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden kotoutumispalvelut. Kunnat voivat itse päättää, minkä hallinnonalan vastuulla on työvoiman ulkopuolella olevien kotoutuminen ja järjestävätkö ne nämä palvelut itsenäisesti vai yhteistyössä muiden kuntien kanssa.  

Yksi tavoitteista onkin ollut selkeyttää nykyistä enemmän eri toimijoiden vastuita ja päivittää kotoutumislaki vastaamaan siirrettyjä viranomaistehtäviä. Lisäksi uudistuksella halutaan vahvistaa monialaista sekä järjestöjen ja työnantajien suuntaan tehtävää yhteistyötä. 

Lisätietoa kotoutumislain uudistuksesta osoitteessa kotoutuminen.fi/koto24

Teksti: Tuomas Mäkinen
Artikkelin pääkuva: Vastavalo / Riitta Weijola
Asiantuntijoiden kuvat: Kuntaliitto, VATT ja Kuntarahoitus

Ilmiöt

Rohkea tekemisen meininki luo Tampereelle vetovoimaa

Tampere kasvaa kasvamistaan: ennusteiden mukaan 300 000 asukkaan raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Talousjohtaja Mikko Koskela on aloittanut syyskuun alussa kaupungin palveluksessa.

Mitä Tampereen kaupungille kuuluu?

“Tampereelle kuuluu hyvää! Rohkea tekeminen luo selvää vetovoimaa, sillä Tampere on edelleen yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkeja. Viime vuonna muuttovoitto oli 6000 asukasta, ja kuluvana vuonna asukaskasvun arvioidaan olevan noin 5000:n tuntumassa.

Kaupungissa on tehty isoja, onnistuneita hankkeita. Tampereen raitioliikenne täytti elokuussa kolme vuotta. Käyttäjämäärät ovat olleet hurjia; matkoja on tehty koko aikana yli 39 miljoonaa. Viime elokuussa mitattu korkein päivittäinen matkustajamäärä oli noin 65 000. Tammikuusta 2025 ratikka alkaa kulkea Lentävänniemeen, ja valmisteilla on tulevina vuosina laajentaa rata Pirkkalaan ja kohti Linnainmaata. Toinen esimerkki suuresta toteutuneesta hankkeesta on Nokia Arena, jonka tamperelaiset ovat ottaneet omakseen. Nokia Arena vetää puoleensa vierailijoita kaikkialta Suomesta, ja vuosittain tiloissa järjestetään jo lähemmäs 140 tapahtumaa.”

Mitä uutta Tampereella tapahtuu?

“Vuoden 2024 alusta Tampereen Vesi yhtiöitettiin osaksi kaupunkikonsernia, ja nyt Tampereen Vesi Oy on kokonaisuudessaan kaupungin omistama. Olemme myös yhtiöittämässä kaupunkiliikennettä alkuvuodesta 2025. Uusi osakeyhtiö tulee kokonaan Tampereen kaupungin omistukseen, ja varsinaiseen toimintaan ei ole tarkoitus tehdä muutoksia tässä yhteydessä.

Ratikan laajennuksien lisäksi keskustan autoparkkeeraamiseen ollaan investoimassa merkittävästi. Keskustan vanhaa virastotaloa remontoidaan, ja kiinteistö on vihdoin nimetty kaupungintaloksi. Syksyllä 2026 valmistuvat tilat avautuvat paitsi työntekijöille myös kuntalaisten käyttöön.”

Miltä on tuntunut lähteä luotsaamaan kehittyvän ja kasvavan kaupungin taloutta?

“Tuntuu hienolta, että saan antaa osani Tampereen tarinaan ja rakentaa kaupungin tulevaisuutta tamperelaisten hyväksi. Varsinaisiin hommiin olen lähtenyt nöyrin mielin.

Kaikki kunnat ja kaupungit ovat ison äärellä, kun rahoitustilanne on pysyvästi ja merkittävästi alhaisemmalla tasolla tänä ja tulevina vuosina. Alijäämää näyttää syntyvän selkeästi myös Tampereella tämän vuoden tilinpäätösennusteen mukaan. Kuntatalouden tasapainottaminen on yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseksi on löydettävä tehokkaita toimintatapoja.”

Mitä haluaisit kaupungissa kehittää?

“Ensitöikseni perehdyn kaikkeen hyvään kehitystyöhön, mitä Tampereella on tehty ja on työn alla. Olen aloittanut tehtävät talousjohtajana syyskuun alusta, ja pyrin heti vaikuttamaan siihen, että käymme talouden näkökulmasta eri sidosryhmien ja yksiköiden kanssa avointa ja aktiivista vuoropuhelua.”

Miltä Tampereen tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

“Tulevaisuus näyttää kuntatalouden kurimuksesta huolimatta hyvältä. Kaupunki kasvaa ja pysyy elinvoimaisena. On ennustettu, että 300 000 asukkaan väkiluvun raja ylittyy 2030-luvun alkupuolella. Tampereen muutosmyönteinen asenne ja vahva tekeminen mahdollistaa asukkaille tulevinakin vuosina työpaikkoja ja hyvää elämää.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

“Pormestarin talousarvioesityksen valmistelu oli heti ensimmäisenä työpöydällä. Talousarvio julkaistiin 21. lokakuuta medialle. Lisäksi meillä on käynnissä esiselvitys taloushallintojärjestelmän uudistamisesta. Vielä alkumetreillä oleva hanke on aikanaan käynnistyessään laajuudeltaan hyvin merkittävä.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Opiskelin Tampereen yliopistossa laskentatoimen ekonomiksi. Ennen kuntapuolelle siirtymistä työskentelin eri yrityksissä ja yrittäjänä. Lapsen synnyttyä totesin, että sen aikainen kansainvälisessä yhtiössä tekemäni projektipäällikön työ sisälsi liiaksi matkustamista perhearkeen.

Kangasalla avautui alun perin määräaikainen laskenta-asiantuntijan pesti, josta etenin vakituiseksi laskentapäälliköksi. Siirtymä pois yritysmaailmasta kuntakuvioiden pariin ihmetytti alkuun. Työn merkityksellisyys ja palo auttaa kuntalaisia heräsi kuitenkin nopeasti, ja kiinnostuin valtavasti siitä, miten kehittää kuntalaisten palveluita ja verorahoituksen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti. Työskenneltyäni Kangasalla viisi vuotta siirryin Nokian kaupungille konsernipalveluiden ja talouden johtajaksi. Vastuullani oli konsernipalveluiden tuottamat kaikki kaupungin tukipalvelut, kuten yleishallinnon tukipalvelut, henkilöstöhallinto, taloushallinto, ICT-palvelut, kaupungin tilapalvelut sisältäen kiinteistöjen rakennuttamisen, ylläpidon ja varikkotoiminnot sekä ateria- ja puhtauspalvelut.  Reilun seitsemän vuoden jälkeen ura johti nykyiseen virkaan Tampereen kaupungilla.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen kuuntelemaan äänikirjana klassikon, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen. Äänikirjan kesto on lähemmäs 20 tuntia ja äkkiseltään sitä tuumaa, että ainakin uni tulee paremmin. Kirja kuitenkin todella vie mukanaan mielenkiintoiselle matkalle ihmisyyden eri puoliin ja menneeseen aikaan.  

Jos äänikirjaan tarttuminen arveluttaa, ota tämä suositus vastaan haasteena.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Seuraavaksi haluaisin heittää pallon valtiovarainministeriön suuntaan ja kysyä Ville-Veikko Ahosen näkemyksiä hyvinvointialueiden taloudesta.”

Kunta-/aluevaikuttaja