2018 - Sivu 4 8:stä - Kuntarahoitus

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

11.9.2018

Emme elä täydellisessä maailmassa

Täydellisessä maailmassa rakennetaan rakennus, kun sille tulee tarve ja sitten sitä käytetään niin kauan kuin on tarpeen. Mutta koska maailma ei ole täydellinen, niin syitä elinkaarimallin käyttämiseen on lukuisia.

Tee pikatesti: Tarvitsetko sinä elinkaarimallia?

Valitse tilanteet, jotka ovat tuttu juttu tai arkipäivää sinun kuntasi rakennuksissa:

Rakennus ei kestä suunnitellusti
Rakennuksen huollot ja peruskorjaukset ovat kalliita
Rakennus on hankala pitää puhtaana
Rakennuksessa on kosteusvaurio
Rakennuksessa on sisäilmaongelma
Rakennuksen ylläpidolle ei budjetoida riittävästi määrärahoja

Laske tulos:

Nolla valintaa: Onneksi olkoon, kunnassanne menee todella hyvin! Nosta jalat pöydälle ja nauti tilanteesta. Sinulla onkin aikaa jatkaa lukemista ihan vaan ajankuluksi.
Enemmän kuin nolla valintaa: Ei hätää, et ole yksin ongelman kanssa! Teidän kunnassanne on kuitenkin syytä harkita elinkaarimallia rakennuksien hankintavaihtoehtona. Kannattaa jatkaa lukemista…

Elinkaarimallin oikeutus

Elinkaarimallia tarvitaan siis ratkaisuksi rakennuksiin liittyviin ongelmiin. Ongelmien syistä ollaan montaa mieltä, mutta näkemyseroista huolimatta on selvää, että suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja käyttöön liittyvien vastuiden ja velvollisuuksien selkeä määrittely on hyväksi kaikkien osapuolien kannalta.

Haasteita ovat mm. nämä:

Kestävän rakentamisen mahdottomuus

Lainatakseni erästä valveutunutta rakennuttajapäällikköä: ”Kyse ei ole laaduntuottamiskyvystä, vaan laaduntuottamishalusta”. Huonon rakentamisen yksi syistä ovat siis rakentajien väärät intressit. Urakoitsijan viivan alle jää enemmän rahaa, kun ei tehdä ihan viimeisen päälle parasta, vaan vähän sinne päin. Tämä ei nyt ole maata mullistava huomio, elämmehän markkinataloudessa, mutta tavanomaisen rakennusurakan takuuaika, se kaksi vuotta, on intressiristiriitojen vuoksi joka tapauksessa käsittämättömän lyhyt.

Ennen kuin noitavaino yltyy ja rakentajia tuomitaan roviolle, otetaan yhdessä tilanteesta hieman etäisyyttä. Toisella puolen pöytää on nimittäin yhtä lailla vikaa. Urakoitsijan on täysin mahdotonta voittaa rakennushankkeen kilpailutusta laadukkaalla kokonaisuudella, jos hinta on ainoa mikä ratkaisee.

Tilaajan osaamattomuus kilpailutuksessa ja kulissien takana tapahtuva poliittinen paini ovat yhtä lailla syinä huonoon rakentamiseen. Jos kilpailutuksessa ei huomioida tarjotun rakennushankkeen arvioitua toteutuksen laatua, päädytään puhtaaseen hintakilpailuun ja tällöin urakoitsija on pakotettu tarjoamaan vähän sinne päin ratkaisua. Onnistuneen kilpailutuksen kikat eivät ole kuitenkaan tämän kirjoituksen aiheena, joten ei niistä sen enempää. Tyydyn toteamaan, että Suomen kunnista ja kaupungeista löytyy niin huonoa kuin myös erinomaista kilpailutusosaamista. Ja Suomessa osataan rakentaa, kunhan tilaajan ja urakoitsijoiden intressit ovat yhtenevät. Hyvää saadaan aikaiseksi, kun tilaaja on valmis maksamaan laadukkaasta toteutuksesta ja urakoitsija on valmis kantamaan vastuun oman toteutuksensa laadusta.

Idea alkaa hahmottua

On mahdotonta rakentaa erinomaista rakennusta, jos suunnitelmat ovat huonot. Rakennuksen suunnittelun vaikutukset ulottuvat rakennuksen koko elinkaaren ajalle rakentamisesta käyttöön ja ylläpitoon ja lopulta rakennuksen purkamiseen saakka. Ennen kaikkea suunnittelun laatu vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin eli mm. siivoukseen ja ylläpitoon.

Suomessa osataan suunnitella hyviä ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia rakennuksia, kunhan suunnittelijan intressit ovat oikeat. Huomaatko, taas pitää intressien olla kunnossa. Tässähän hahmottuu selkeä kaava onnistuneelle hankkeelle. Eli jos suunnittelun laatu vaikuttaa valmistumisen jälkeiset 20 vuotta rakennuksen käytettävyyteen ja sen ylläpidon helppouteen sekä edelleen palveluntuottajien palkkioihin, on selvää, että suunnitelmiin panostetaan. Jos taas suunnittelu toteutetaan erillään rakentamisesta, eikä suunnittelijan palkkapussin paksuuteen vaikuta suunnittelun toimivuus rakennuksen käyttöjakson aikana, voidaan päätyä tilaajan kannalta vähemmän suotuisaan lopputulokseen.

Laadukkaan suunnittelun tulee olla erottamaton osa rakennushanketta ja poikkeus vahvistaa tässäkin tapauksessa säännön: vaikka Pisan kaltevasta tornista tulikin suosittu turistinähtävyys, niin suomalaiset homekoulut tuskin vetävät turisteja vielä 850 vuoden päästäkään. Tehdäänpä nämä suunnitteluhommat siis kerralla kunnolla.

Ylläpito x 3

Luulitko jo, että unohtaisin mainita rakennuksen vaativan ylläpitoa. Vaikka hyvällä suunnittelulla ja rakentamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi ylläpidon määrään ja kustannuksiin, ovat niihin tehdyt panostukset kuitenkin aivan yhdentekeviä, mikäli ylläpito laiminlyödään. Arvasit oikein: rahallinen intressi, keppi tai porkkana, johtaa tässäkin lähtökohtaisesti hyvään lopputulokseen.

Kunnissa ja kaupungeissa on usein käytössä rajallinen määrä euroja, työvoimaa ja osaamista. Tällöin on suuri houkutus käyttää budjettieurot uuden koulun rakentamiseen kuin jo olemassa olevien koulujen vuosittaisen ylläpidon turvaamiseen. Tällainen päätös voidaan tehdä tietoisesti tai tiedostamatta. Jälkimmäistä ei pitäisi tapahtua enää tänä päivänä ja korostan, että vastuullisesti talouttaan hoitavan kunnan on varattava rakennusten ylläpidolle riittävästi euroja ja muita resursseja. Se on kunnan (lue veronmaksajien) kannalta elinkaarikustannuksilta edullisin vaihtoehto ja turvaa käyttäjille toimivan ja terveellisen toimintaympäristön.

Elinkaarimalli on avaimet käteen -ratkaisu

Rakennushankkeen hyvä lopputulos voi kaatua suunnittelun, rakentamisen tai ylläpidon aikana tehtyihin huonoihin valintoihin. Mikä ratkaisuksi? Miten suunnittelija saadaan kantamaan vastuu suunnitelmistaan, miten urakoitsija vastuu rakentamisestaan ja tilaaja sitomaan riittävästi resursseja ylläpitoon? Ja vielä samassa rakennushankkeessa yli 20 vuoden ajan?

Tadaa: vastaus on elinkaarimalli! Hanki suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito yhtenä kokonaisuutena siten, että vastuu niiden laadusta on 20 vuoden ajan yhdellä sopimuskumppanilla. Saat suunnittelun ja rakentamisen KVR-urakkasopimuksella. Maksat siis ihan normaalisti suunnittelusta ja rakennusurakasta aivan kuten missä tahansa rakennushankkeessa. Erona on, että suunnittelijan ja urakoitsijan vastuut niiden laadusta venytetään 20 vuoden mittaiseksi nivomalla KVR-urakkasopimus erottamattomasti yhteen tulevan käyttöjakson kanssa.

Käyttöjakson aikaiset palvelut ostat samalta sopimuskumppanilta 20 vuoden mittaisella palvelusopimuksella. Palvelusopimuksessa palveluntuottaja lupautuu toimittamaan sinulle sellaiset kiinteistön ylläpidon ja kiinteistönhoidon palvelut, joilla kiinteistön hyvä kunto taataan. Tilaajana sinä lupaudut maksamaan näistä ylläpidon ja kiinteistönhoidon palveluista ennalta sovitun euromäärän mukaisesti. Ja mikä parasta, sinä tiedät näiden palveluiden seuraavan 20 vuoden kustannukset allekirjoitushetkellä.

Mutta kuitenkin…

Rakennuksen kulumiseen ja useisiin rakennuksissa ilmeneviin ongelmiin vaikuttavat osaltaan merkittävästi rakennuksen käyttäjät. Tätä tosiasiaa ei elinkaarimalli muuta. Vastuu käytöstä on tilaajalla. Palveluntuottaja ei voi ottaa vastuuta käyttäjien poikkeuksellisesta toilailusta.

Käyttäjien vastuista ja velvollisuuksista sovitaan kuitenkin elinkaarimallissa sen verran yksityiskohtaisesti, että tilaaja voi varsin yksiselitteisesti ohjeistaa tilan käyttäjiä toimimaan sopimuksen velvoittavalla tavalla.

Koko juttu pähkinänkuoressa

Elinkaarihankkeessa pystytään siis ratkaisemaan suunnittelun, rakentamisen, kiinteistön ylläpidon ja käytön vastuiden tyypillinen pirstaleisuus ja intressiristiriidat ihan vaan sopimalla näistä etukäteen. Tilaajan vastuulla on maksaa palveluista ja ohjeistaa käyttäjien toimintaa. Palveluntuottajan vastuulla ovat kaikki muut rakennuksen käytettävyyteen ja kuntoon liittyvät asiat.

Seuraavassa blogissa saatat yllättyä, kun kerron mitä elinkaarimalli maksaa.

Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC – Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat

Maailman parantaminen haastaa kuntatalouden

11.9.2018

Pasi Laitalalla on erikoinen ongelma. Espoon kestävän kehityksen johtaja on ainoa kestävän kehityksen johtaja Suomen kuntasektorilla, tai ainakaan vastaavaa titteliä kantavia ei ole vielä tullut vastaan. Kollegalle ei siis voi soittaa kysyäkseen kuulumisia tai uusia ideoita työlistalle.

– Mutta kuitenkin ne haasteet, jotka kestävän kehityksen kautta tulevat, ovat aika isoja, Laitala sanoo.

Aika isoja on lievä ilmaus. Haasteet levittäytyvät kaikille kunnan toimialoille: liikenteeseen, energiasektoriin, asumiseen, digitaalisiin palveluihin ja niin edelleen. Ne eivät useinkaan tunne toimialarajoja ja levittäytyvät surutta vuosikymmenien päähän, vaikka kunnan budjetti mieluiten katsoisi kutakin vuotta kerrallaan.

Laitalan vastuulla on muuttaa käytännön toimiksi valtuustokauden mittainen Kestävä Espoo -kehitysohjelma, jolla Espoo myös liittyi vuonna 2015 ensimmäisenä kaupunkina mukaan Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Yhteiskuntasitoumus on keskeinen väline YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman kansallisessa toteuttamisessa Suomessa, ja Espoolla on yli 100 sitoumusta.

Uusin harppaus kestävän kehityksen työssä otettiin heinäkuussa New Yorkissa, kun Espoo nimettiin Aalto-yliopiston kanssa viiden yliopistokaupungin joukkoon edistämään YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteita maailmanlaajuisesti. Nämä kaupungit sitoutuvat kestävän kehityksen edelläkävijöiksi kansalaiset mukaan ottaen saavuttamaan tavoitteet jo vuonna 2025. Kukin kaupungeista valikoituu johtamaan ainakin yhtä 17 tavoitteesta. Espoon toiminta painottuu oppimiseen, koulutukseen ja innovaatioihin.

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Haaste on, että perinteistä, enemmän tai vähemmän siiloista rakentuvaa kuntaorganisaatiota ei varsinaisesti ole rakennettu globaalien haasteiden nopeaan ratkaisemiseen. Espoossa kuviota on ravisteltu kehitysohjelmasta vastaavalla poikkihallinnollisella ohjausryhmällä, joka mahdollistaa sen, että luottamushenkilöt pääsevät ruotimaan kehitysratkaisuja suoraan eri alojen johtavien viranhaltijoiden kanssa. Laitalan mukaan toimintamalli on ainutlaatuinen kuntakentässä kansainvälisestikin tarkasteltuna.

– Suuri osa kestävän kehityksen asioista on sellaisia, joihin kunnilla ei varsinaisesti ole mielipidettä, Laitala sanoo.

– Varmasti Espoollakin oli lainausmerkeissä päätöksenteon velkaa sillä tavalla, että emme olleet vielä osanneet käsitellä näitä asioita.

Budjettivuodesta elinkaaritarkasteluun

Sittemmin päätöksiä on syntynyt, rohkeitakin. Esimerkiksi sellainen, että talviajettava robottibussi on pysyvässä liikenteessä Espoossa kuluvan valtuustokauden loppuun mennessä. Tällaista laitetta ei päätöshetkellä ollut vielä keksitty lainkaan, mutta Espoo on mukana hankkeessa, jossa sellaista kehitetään. Otaniemessä on jo tehty kokeiluajoja ja Laitala toivoo, että ensi vuoden huhtikuussa robottibussi olisi jo valmis.

Laitala korostaakin yritysten kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Energiapuolella Espoon kumppaniksi löytyi Fortum, jonka kanssa Espoo valmistautuu luopumaan kivihiilen käytöstä viimeistään reilun kymmenen vuoden päästä. Fortumin ja HSY:n kanssa on olemassa esisopimus Ämmässuolle sijoitettavasta lämpölaitoksesta, ja Kivenlahteen on tulossa biolämpölaitos.

Henkilöautopuolella Espoon agendalla ovat biokaasu- ja sähköautojen käyttöönoton edistäminen sekä biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteet.

Kestävän kehityksen kehyksessä investoinnit ovat oma lukunsa, sillä kestävän kehityksen yhdistäminen taloudellisiin suunnittelumekanismeihin on kunnissa vielä suhteellisen uusi asia. Kuntatalouden viitekehys on perinteisesti budjettivuosi, kun taas kestävän kehityksen ratkaisuissa painottuvat elinkaarikustannukset.

– Meillä ainoa tarkastelukulma on vain arvioida, että olemassa olevan ja hankintahetkellä päätetyn ratkaisun kustannusvaikutus vaikuttaa fiksummalta. Mutta sitä ei pysty oikeastaan kirjaamaan mihinkään, Laitala sanoo.

Kokonaishyödyt euroiksi

Laitalan mielestä ensimmäinen askel on se, että kestävä kehitys tunnistetaan strategisesti tärkeäksi asiaksi aina kaupungin johtoa myöten. Sen jälkeen ei auta kuin lähteä testaamaan mekanismeja, joilla taloudellista kestävyyttä arvotetaan.

Investointilaskelmien kohdalla elinkaarivaikutus tulee Laitalan mukaan kyllä luontevasti huomioiduksi, mutta vuosibudjetissa sitä voi olla vaikeampi ennakoida. Avainsana on kokonaishyödyt. Mukaan laskelmiin pitäisi saada myös ne välilliset hyödyt, jotka saattavat jäädä perinteisten investointilaskelmien ulkopuolelle: mahdolliset uudet innovaatiot, uusi yritystoiminta ja uudet työpaikat. Kestävän kehityksen edistämisestä on todennäköisesti myös hyötyä kaupungin tai kunnan markkinoinnissa, se voi parantaa kuntalaisten arjen sujuvuutta muuttamalla palveluja sähköiseksi ja niin edelleen, Laitala listaa.

– Koko tämä vyyhti pitäisi osata laittaa elinkaarelle euroiksi. Silloin me tiedämme, kuinka paljon paremmin me teemme kuin miettimättä ollenkaan näitä arvoelementtejä.

Laitala myöntää, että kyseessä on iso haaste Espoollekin, joka sentään on voittanut maailman älykkäimmän yhteisön ja Euroopan kestävimmän kaupungin titteleitä kansainvälisissä kilpailuissa.

Vähän etukenossa

Laitalan mielestä haaste on otettava vastaan, koska kyse on julkisen toimijan velvollisuudesta kirittää yrityksiä ja organisaatioita kehittämään parempia ratkaisuja. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuositasolla noin 35 miljardin euron edestä, hän muistuttaa.

– Jarrutammeko me sillä rahalla kehitystä yritystoiminnassa vai kannustammeko ja mahdollistammeko me?

Espoossa hankinnoille on selkeät ohjeet ottaa kestävän kehityksen näkökulma huomioon, mutta Laitala näkee tilaajan, hankintaorganisaation ja tuottajan vuorovaikutuksen parantamisessa mahdollisuuksia vielä tehokkaampaan positiiviseen kierteeseen.

– Arvelen, että polkua tullaan tulevina vuosina vielä rakentamaan. Että ajatus lähtee ihan alusta, jalostuu kilpailutuksessa ja kehittyy sitten koko ajan toimittajan ratkaisuissa.

Yhden asian Laitala tyrmää suoraan: kestävät ratkaisut eivät ole perinteisiä ratkaisuja kalliimpia. Hänen mielestään liian usein unohtuu se, että päästö on yleensä aina hukka, ja hukallakin on hintansa.

– Kun kaupungilla on tällainen hiilineutraaliustavoite asetettu, me jaamme tämän tavoitteen kuntalaisten ja yritysten kanssa, hän sanoo.

– Siitä syntyvät uudet ratkaisut, joissa kunnan pitää olla aktiivisesti myös itse toimijana ja esimerkkinä, vähän etukenossakin viemässä niitä eteenpäin.

Kunta-/aluevaikuttaja

Helpotusta pitkän ajan ennustamiseen

11.9.2018

Syksyn tullessa niin kunnissa kuin yrityksissäkin työstetään tulevan tilikauden talousennusteita. Kunnille muuttuva maailma soteineen ja muuttoliikkeineen tuo uudenlaisia haasteita suunnitteluun, ja suurten investointien vaikutusta pitäisi pystyä tarkastelemaan muutaman vuoden aikajännettä pidemmällä jaksolla. Kuntien tarpeesta on Kuntarahoituksessa napattu kiinni ja syksyn aikana asiakkaat saavatkin käyttöönsä uuden työkalun.

– Ei ole mitään järkeä, että samaa asiaa tehdään ympäri maan 300:lla eri tavalla. Nyt kunnat saavat käyttöön helpon ja omista ohjelmistoista riippumattoman talouden ennustamisen työkalun, kehitysprojektista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä kertoo.

Kuntarahoitus on jo aiemminkin käyttänyt Excel-työkalua, jolla on yhdessä asiakkaiden kanssa tehty pitkän aikavälin ennusteita.

– Asiakkaat ovat toivoneet työkalua käyttöön itselleen, mutta Excel-työkalu vahingoittuu helposti ja voi lakata toimimasta toivotulla tavalla. Tulevassa mallinnustyökalussa tätä ongelmaa ei ole, Pekkilä sanoo.

Apuvälineitä päätösten tekoon

Ennusteita on tehty perinteisesti muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Suurien investointien, kuten koulujen tai jätevedenpuhdistuslaitosten, vaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aikavälillä on ollut vaikea hahmottaa.

– Uusi Apollo-palvelun osaksi tuleva talousennustetyökalu tuottaa valitusta datasta visualisoituja ennusteita. Palvelussa voi valita eri kriteereitä ja syöttää prosenttilukuja, joilla ennusteita halutaan laskettavan. Työkalu tarjoaa kunnille konkreettisia apuvälineitä investointipäätösten tekoon, Pekkilä selventää.

Talousennuste hakee Tilastokeskuksen datasta kuntien toteutuneet talousluvut, tuloksen, taseen ja rahoituslaskelman. Työkalulla voi myös vertailla oman kunnan talouslukuja muiden kuntien lukuihin.

Vauhdikas projekti

It-ohjelmistoprojektit ovat usein pitkiä ja kivisiä prosesseja, tämä työkalu tehtiin toisin – ketterästi ja vauhdikkaasti. Helmi–maaliskuussa Futurice selvitti palvelun tulevilta käyttäjiltä tarpeita ja Kuntarahoituksen kanssa pidettiin suunnittelutyöpajoja. Varsinainen palvelun kehitystyö polkaistiin käyntiin maaliskuussa, syyskuussa kuusi pilotointiin mukaan ilmoittautunutta asiakasta pääsee jo testaamaan työkalua käytännössä.

– Haastatteluissa saimme tärkeää tietoa asiakkaiden toiveista ja tarpeista, jotka voivat eri kunnissa olla hyvinkin erilaisia. Kuntarahoituksen kanssa yhdessä valitsimme ne ominaisuudet, joihin tässä työkalun ensimmäisessä vaiheessa keskitytään, Futuricen ohjelmistosuunnittelija Yrjö Kari-Koskinen kertoo.

Futuricen tiimi sijoittui heti projektin alkaessa Kuntarahoituksen tiloihin, jotta kaikki pysyisivät mahdollisimman hyvin kärryillä projektin etenemisestä.

– On ollut tärkeää, että kehitystyötä tekevä tiimi on kanssamme samoissa tiloissa. Näin olemme voineet tehdä nopeasti valintoja, ratkoa esiin tulevia ongelmia ja toisaalta olemme myös pystyneet jatkuvasti ohjaamaan työtä oikeaan suuntaan, Pekkilä kuvailee prosessia.

Kehitystyö jatkuu

Työkalun pilottikäyttäjiltä kerätään palautetta. Tämän jälkeen työkaluun tehdään yhdessä sovittavat muutokset. Tavoitteena on lanseerata talousennustetyökalu laajemman käyttäjäkunnan ulottuville jo syksyn aikana.

– Nyt syksyn aikana kunnat saavat käyttöönsä ensimmäiset toiminallisuudet. Tarpeita ja toiveita ominaisuuksista on jo tähän mennessä tullut paljon, ja palvelun kehittäminen jatkuu edelleen. Aloitamme yhteistyön Kuntarahoituksen kanssa ihan uusissakin projekteissa, Kari-Koskinen iloitsee.

Talosennustepalvelun kehittäminen on ollut myös yhteinen oppimismatka.

– Futurice on tuonut Kuntarahoitukseen uuden, ketterän tavan tehdä ohjelmistokehitystä. Me taas olemme oppineet heiltä valtavasti kuntataloudesta ja sen haasteista. Aiemmin kaukaiselta ja poliittiselta tuntuneisiin sote-keskusteluihinkin on tullut aivan uutta kosketuspintaa, Kari-Koskinen kiittelee.

Uusi Apollo-palvelun osaksi tuleva talousennustetyökalu tuottaa valitusta datasta visualisoituja ennusteita. Palvelussa voi valita eri kriteereitä ja syöttää prosenttilukuja, joilla ennusteita halutaan laskettavan.

Digitaaliset palvelut

Espoon menestys kasvaa verkostoissa

11.9.2018

Miten Espoon kaupungilla menee?
Viime vuosien talouden käänne on ollut Espoon kannalta mieluisa. Maksamme kuitenkin koko valtakunnan skaalassa melkoista verotulojen tasausta muulle maalle, ja samaan aikaan sekä investointitahti että käyttötalouden menot kasvavat hurjaa vauhtia. Vuoteen 2030 asti investointibudjettimme on keskimäärin 280 miljoonaa euroa vuosittain. Erityisen vilkasta investointitahti on lähivuosina koulujen rakentamisen ja peruskorjausten sekä Länsimetron rakentamisen ja siihen liittyvien kaavoitustöiden takia.

Vaikka meillä menee yleisesti ottaen hyvin, niin tässäkin tilanteessa on oltava nöyrä. Ennakoimme jatkuvasti tulevaisuuden kehitystä ja varaudumme erilaisiin vaihtoehtoihin. Talous on pidettävä omissa käsissä myös siinä tilanteessa, että korot lähtisivät nousemaan.

Talouden ennustaminen pitkällä aikajänteellä on Espoon kaupungille melko uutta. Toimivan ennustemallin rakentaminen on aika työläs operaatio. Kaikki vaihtoehdot eivät toteudu, mutta ennustekehikko on osoittautunut tarpeelliseksi tavaksi rakentaa suunnitelmia ja tarkentaa niitä säännöllisesti.

Talouden osalta on myös hyvä tarkastella peruskaupungin sijaan konsernilukuja. Espoossa investoinnit ja velka kasautuvat tytäryhtiöihin, muun muassa Länsimetroon, ja Espoon sairaalan sekä Espoon toimitilojen kiinteistöyhtiöihin. Konsernin taloudelliset tunnusluvut ovat siten paljon huonommat kuin peruskaupungin.

Mitkä ovat Espoon vahvuudet?
Espoo on tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki ja vuonna 2018 Espoo valittiin myös maailman älykkäimmäksi yhteisöksi datan käyttäjänä. Olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen niin kulttuurisesta, ekologisesta, sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Innovatiivisuus kaiken kaikkiaan on Espoolle leimallista: olemme menestyksekkäästi panostaneet paljon koulutukseen. Korkea osaaminen on Espoon tavaramerkki.

Espoossa strategia on kiteytetty kaupungin tarinaksi, Espoo-tarinaksi, ja siinä keskeistä on edelläkävijyys. Espoossa asioita tehdään verkostoitumalla, yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Täällä yritykset ja ihmiset saavat ympärilleen yhteisön, joka tuottaa hyötyjä. Verkostoitumiseen ja yhteisöjen rakentamiseen keskittyminen johtuu siitä, että se on ainoa tapa menestyä: laitamille ei voi jäädä. Kansainväliset tunnustukset osoittavat, että tässä onnistuminen on noteerattu myös muualla.

Mitkä ovat Espoon suurimmat haasteet?
Rahoitusjohtajan vinkkelistä toivon, että taloudellinen tilannetaju paranisi. On hienoa että kaupungilla on hyvä draivi, mutta on tärkeää myös tiedostaa, että tekemisiä pitää priorisoida. Kiinteistöjen osalta olemme luvanneet saada lähivuosina kaikki koulut kuntoon. Investointikustannuksia on kuitenkin painettava alaspäin muun muassa tyyppikoulujen ja -päiväkotien avulla. Käyttötalouden menojen viimeaikainen kasvu hirvittää. Menot eivät voi pysyvästi kasvaa tuloja nopeammin.

Miten Espoossa varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?
Sote-valmistelussa ei ole otettu huomioon kovan investointitahdin suuria kaupunkeja: meillä on huikeat investointitarpeet sekä infra- että palvelusektorilla. Seuraavaa hallitusohjelmaakin ajatellen on aivan olennaisen tärkeää, että suurten kaupunkien investointimahdollisuudet varmistetaan. Jos meidän kasvukykymme ei säily, meidän ongelmastamme tulee koko hallituksen ja Suomen ongelma.

Sote- ja maakuntauudistuksessa on monta perustavanlaatuista ongelmaa, kuten se, kannattaako ideologisista syistä luoda 18 maakuntaa. Moni suunniteltu maakunta lähtee liikkeelle todella heikoista lähtökohdista. Jos tehdään uudistus, niin tehdään siitä hyvä. Uudistuksen alkuperäisten taloudellisten ja muiden tavoitteiden tulisi toteutua.

Mitä olet tehnyt työurallasi?
Aloitin työurani Kansallis-Osake-Pankissa kesäharjoittelijana vuonna 1985. Valmistumiseni jälkeiset kymmenen vuotta työskentelin KOPissa ja sen seuraajassa Merita Pankissa rahoitusmarkkinoiden asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Vuonna 1998 siirryin FIMiin vuosikymmeneksi varainhoitajaksi, minkä jälkeen Gerakon sijoitusjohtajana työskennellessäni toimin samaan aikaan myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana – se oli ajankäytöllisesti haastavaa aikaa. Espoon rahoitusjohtajana aloitin vuonna 2015. Pitkä rahoitusalan ja luottamushenkilökokemus on tässä tehtävässä erinomainen tausta. Toimintakenttä on niin laaja, että sen hallitsemista auttaa, kun tuntee avainhenkilöt sekä rahoitusmaailmasta että päättäjien keskuudesta. Ymmärrän poliittisen päätöksenteon ja valmistelun dynamiikan. Talouden ei tarvitse olla poliitikon ydinosaamista, mutta jonkinlainen kyky ymmärtää talouden lainalaisuuksia olisi tarpeen. Rahoitusjohto tukee päätöksentekoa esittämällä taloustilanteen ja talouden reunaehdot päättäjille kristallinkirkkaina.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Pöydällä on tällä hetkellä kirja, jonka aloitan uudestaan ja uudestaan: Sixten Korkmanin Väärää talouspolitiikkaa. Se on erittäin mielenkiintoinen, mutta se pitäisi pystyä lukemaan yhteen menoon, ja siihen aika ei ole vielä riittänyt.

Loppuun asti olen lukenut viimeksi Tuomas Kyrön romaanin Mielensäpahoittajan Suomi: 100 tavallista vuotta. Lomalla luen paljon ja lukisin mielelläni muulloinkin enemmän, mutta työn ohella suoritettavat EMBA-opinnot vievät tällä hetkellä suurimman osan lukemiseen käytettävissä olevasta ajasta. Talouteen liittyvät jutut kiinnostavat eniten.

Olen ruotsalaisten, saksalaisten ja brittiläisten tv-dekkarien intohimoinen suurkuluttaja. Myös Sisiliaan sijoittuva dekkari Montalbano koukuttaa, samoin kaikki Bondit on tullut katsottua moneen kertaan.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?
Haastan seuraavaksi mukaan Lahden kaupungin konsernipalvelujohtaja Mika Mäkisen.

Kunta-/aluevaikuttaja

Asiakaspalvelun ammattilaiset näköalapaikalla

11.9.2018

Tekemisen meininki, kuvailevat Yasar, Ansio ja Laine kuin yhdestä suusta työyhteisön tunnelmaa.

– Mutta rennosti, hymy huulilla, kuuluu täsmennys.

Nämä naiset tietävät, mistä puhuvat, sillä heidän työnsä on olla perillä siitä, mitä talossa tapahtuu. Kuntarahoituksen 150-päinen henkilökunta, asiakkaat sekä yhteistyökumppanit pitävät kolmikon kiireisenä: vilkkaassa vastaanotossa puhelin soi, palavereita pyöritetään yhdeksässä neuvotteluhuoneessa ja ihmisiä vilisee ohi taukoamatta.

– Ei kerkeä olemaan tyypillistä työpäivää, kertoo joukon konkari Laine, joka on pyörittänyt vastaanoton arkea jo seitsemän vuoden ajan.

Sydämen asialla

Työn hektisyydestä huolimatta vastaanotossa vallitsee rauhallinen tunnelma ja hymy on herkässä. Miten se on edes mahdollista?

–Priorisoinnilla ja asioiden ennakoinnilla,vastaa Yasar ja jatkaa:

– Tässä työssä on osattava erottaa olennainen ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Joskus se vaatii kompromisseja. Arki rullaa vauhdilla, ja henkilökunnan ja vieraiden tarpeet saattavat vaatia nopeaakin reagointia. Tehtävät vaihtelevat remontin järjestämisestä neuvotteluhuoneiden varaamiseen ja taksiin jääneen puhelimen metsästämiseen.

– On oltava lämmin sydän, mutta kova kuori, sillä kaikkien toiveita ei voi toteuttaa, vaikka siihen tietysti pyrimme, Laine sanoo.

Vastaanotto vaikuttaa todella olevan Kuntarahoituksen sydän: Yasarille, Ansiolle ja Laineelle suuri osa vieraista on jo tuttuja, ja usein vastaanotossa vaihdetaan työasioiden lisäksi kuulumisia.

– Meillä kaikilla on tunne siitä, että olemme juuri oikeassa työssä – tämä on meille sydämen asia, Ansio toteaa hymyillen.

Lisäkädet tulivat tarpeeseen

Kuntarahoituksen kasvutahti on ollut nopeaa. Laineen tullessa taloon vuonna 2011 henkilökuntaa oli 67, ja nyt jo reippaasti kaksinkertainen määrä. Neljä vuotta sitten Laineen työpariksi tuli Ansio.

Vuosi sitten lisäkädet tulivat jälleen tarpeeseen, ja tiimiin liittyi Yasar. Töitä ja vastuualueita on jaettu uudelleen ripeästi. Laineen vastuulla ovat muun muassa toimiston työsuhdeautoihin ja kiinteistön ylläpitoon liittyvät asiat sekä kalustetilaukset. Ansio huolehtii vastaanoton asiakaspalvelutehtävien lisäksi muun muassa postin käsittelystä ja toimistotarviketilauksista, ja Yasar vastaa kulkulupien ja ID-korttien hallinnasta, tarjoilutilauksista sekä puhelinvaihteesta. Toimivan vastaanoton ytimessä on avoin vuorovaikutus.

– Istumme kaikki vierekkäin ja pysymme näin hyvin kartalla toistemme töistä, mikä vähentää turhaa muistilappujen raapustelua – ryhmämuistilla homma pelaa, Ansio kertoo.

Aloillaan istumista työ ei kuitenkaan ole. Tilausten vastaanottaminen ja neuvotteluhuoneiden järjestäminen edustuskuntoon vaatii hyvää fyysistä kuntoa, jota harjoitetaan kesämökin rakennuspuuhissa, kuntosalilla ja geokätköilemällä.

– Hyötyliikuntaa tulee huomaamatta toimistolla liikkuessa, kokoustiloja valmistellessa ja pöytiä ja tuoleja siirrellessä. Kuntoilua tulee harjoitettua näin työaikanakin, vitsailee kolmikko.

Yhtä tiimiä

Ajoittain kiire käy voimille. Silloin lämmittävät positiivinen palaute ja kiitos, jota tulee niin omalta henkilökunnalta kuin vierailtakin. Kolmikko on samaa mieltä siitä, että työn parhaat puolet liittyvät ihmisiin.

– Yhteishenki on täällä aivan mahtava. Mihin ikinä kulkeekin, tuntee olevansa osa tiimiä, Yasar tiivistää.

Kuntarahoitus Töihin meille

Tuusulalaisten uusi olohuone rakentuu hirrestä ja nousee kunnan raikkaaksi maamerkiksi

11.9.2018

Tuusulan keskustaan tarvittiin uusi monitoimirakennus, joka toimisi paitsi Tuusulan lukio-opiskelijoiden oppimisympäristönä, mutta palvelisi myös muita kulttuurin- ja vapaa-ajan toimijoita. Lukio-opiskelijoiden lisäksi rakennuksen haluttiin kokoavan yhteen kansalaisopiston, käsityökoulun, lasten ja nuorten kuvataidekoulun, tanssiopiston ja musiikkiopiston käyttäjät.

Tilojen erilaisia käyttötarpeita kartoitettiin laajasti hyödyntäen palvelumuotoilua työvälineenä. Tarpeiden pohjalta luotiin lopulta varsinainen tilakonsepti. Vuonna 2017 järjestettyyn korkeatasoiseen yleiseen arkkitehtikilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 57 hyväksyttyä ehdotusta, joista Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n Monikko-työ ylsi voittoon.

– Oppiminen on muuttunut paljon viime vuosina. Lukio-opiskelussa on käytössä uudet opintosuunnitelmat, eikä oppiminen enää tapahdu pelkästään luokkahuoneissa. Moniosta tulee meille uusi lukio, mutta samassa tilassa on myös viisi muutakin vakituista käyttäjää. Tilat palvelevat kaikkien näiden käyttäjien tarpeita erinomaisesti, sillä tilassa on kaikkiaan viisi eri osaa ja toimintoja hyödynnetään kaikkia tiloja, kuten myös aulatiloihin. Tarvittaessa myös Hyrylän keskusta ja puistot voidaan helposti hyödyntää ilmiöpohjaiseen opetukseen, kertoo Tuusulan kuntakehitysjohtaja ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Marko Härkönen.

Monitoimirakennuksen sijainti on keskeinen, mutta historiallinen miljöö vaatii etenkin uudelta rakennukselta paljon. Tilan on käytettävyydeltään ja ulkoasultaan palveltava sekä uusia että perinteisiä tuusulalaisia.

– Tuusulanjärven alueella on vahva kulttuuriperinne. Lisäksi rykmentin historia on merkittävä osa Tuusulan identiteettiä. Halusimme, että kilpailutyö sopii keskustaan, mutta ilmentää myös historiaa. Myös kuntalaisten toiveet lukion sijoittamisesta tuli ottaa huomioon, Härkönen kertoo.

Käyttäjät ja kuntapäättäjät mukaan

Uuden monitoimirakennuksen suunnittelussa, tarpeiden kartoituksessa ja ihmisten joukkoistamisessa haluttiin käyttää uusia työkaluja.

– Otimme ihan uudella tavalla jo tilojen suunnitteluvaiheessa kaikki eri käyttäjät mukaan ja selvitimme erilaisia tarpeita tilojen käyttöön liittyen. Tavoitteena meillä on luoda tuusulalaisten uusi olohuone. Halusimme sellaisen tilaratkaisun, joka keskittyy kohtaamisiin ja niiden kautta innovaatioiden synnyttämiseen. Nyt olemme luomassa tällaista tilaa, Tuusulan kunnan tilakeskuksen päällikkö Ritva Lappalainen kertoo.

Oppia haettiin muun muassa Oulusta ja Espoosta, jossa vastaavia hankkeita on toteutettu aiemmin. Palvelumuotoilun pääperiaatteena on ollut tehdä suunnittelua käyttäjien tilatarpeiden perusteella. Monitila- ja campus-ajattelu on ollut voimakkaasti esillä, tiloista on haluttu mahdollisimman monikäyttöiset ja käyttäjien erilaisia tarpeita palvelevat.

Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi myös lukiolaiset ja kuntalaiset otettiin useilla eri tavoilla mukaan suunnitteluun ja vaihtoehtojen arviointiin.

– Lukiolaiset kävivät omassa seminaarissaan kaikki arkkitehtuurikilpailun ehdotukset läpi ja valitsivat oman voittajan. Myös kuntalaisilla oli kahtena viikonloppuna työpajoissa mahdollisuus arvioida ehdotukset ja valita oman suosikki. Keski-Uusimaa-lehti järjesti lukijakilpailun, jonka sattui niinikään voittamaan MONIKKO. Kuntapäättäjien päätöksenteossa edesauttoi 3D-mallin pohjalta tehty esittelyvideo, Lappalainen kertoo.

Hanke on laajuutensa vuoksi ollut tekijöilleen myös vaativa. Lappalainen sanoo suoraan, että ilman osaavia kumppaneita sen läpivienti ei Tuusulassa olisi mahdollista.

– Olin arkkitehtikilpailun varapuheenjohtaja ja lisäksi hanke on Tilakeskuksessa minun vastuullani. Kunnan investointitahti on nyt ollut 10 miljoonaa euroa. Merkittävänä apuna koko projektissa ovat olleet ja ovat kokeneet, luotettavat kumppanit. Inspira on tuonut omaa vahvaa näkemystä ja Inspiran osaamista ovat täydentäneet muut kumppanit Krogerus ja Ramboll. Elinkaarikilpailutuksen hankintailmoitus menee ulos lähiaikoina. Kunnassa ei ole aiempaa kokemusta elinkaarihankkeista ja suhtaudummekin suurella mielenkiinnolla uuteen toteutus- ja ylläpitomalliin, myös tulevien suurien koulu- ja päiväkotihankkeiden takia. Inspiran ja muiden kumppanien kokemus tästä hankemallista ja laajapohjainen osaaminen ovat hyvä selkänoja, johon voimme kunnassa tukeutua, Lappalainen kertoo.

Myös kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen kiittelee kumppaneita. Kiitosta saavat paitsi Lappalaisen mainitsema asiantuntijuus myös verkostot.

– Yhteistyö Inspiran ja Kuntarahoituksen kanssa on sujunut todella hyvin. Olemme yhdessä miettineet kilpailumuotoa ja tietysti rahoitusmalleja. Heillä on ollut paitsi todella kovaa asiantuntemusta ja osaamista, myös hyviä kontakteja. Olemme heidän kauttaan löytäneet oikeat kontaktit projektin eri vaiheisiin, rakennuttajiin, toteuttajiin ja niin edelleen. Tietotaito ja kontaktit ovat olleet meille arvokas yhdistelmä, olemme tarvinneet molempia. Rehellisesti sanottuna ei meillä ole tämän tason osaajia itsellä, teemme pienillä resursseilla, joten olemme käyttäneet konsultteja ja olemme olleet siihen hyvin tyytyväisiä, Härkönen sanoo.

Hirsi tuo työhön näkyvyyttä

Kuntakehitysjohtaja Härkönen iloitsee myös rakennuksen rohkeasta materiaalivalinnasta, joka on hirsi. Tuusulaan ollaan parhaillaan luomassa jotakin, joka on paitsi ekologista, kestävää, mutta myös maailmanluokan työnäyte.

Hirsikouluja on jo muutamia, valmistuessaan Monio on yksi maailman suurimmista. Monio on saanut jo paljon näkyvyyttä mediassa ja sitä esiteltiin esimerkiksi Venetsian biennaalissa.

– Tässä on haettu pitkäaikaista esteettisesti ja toiminnallisesti kestävää ratkaisua. Hirsirakennus on luonnonmateriaalina myös sisäilman osalta erinomainen valinta, Härkönen luettelee.

Kouluun tulee 950 oppilaspaikkaa. Loppuvuosi 2018 ja alkuvuosi 2019 käytetään suunnitteluun, joka on osa kilpailullista neuvottelumenettelyä, toisin sanoen ratkaisuja kehitetään yhdessä tarjoukset tekevien urakoitsijoiden ja palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön vuonna 2021. Tuusulassa järjestetään Asuntomessut vuonna 2020 ja tarkoituksena on, että jo silloin on jotakin esiteltävää.

– Kuntabrändäyksen ja PR:n näkökulmasta Monio on tärkeä hanke. Kokonsa, arkkitehtuurinsa ja rakennusmateriaalinsa vuoksi se oletettavasti lisää alueen vetovoimaa. Monio tulee näkymään keskeisen sijaintinsa vuoksi hyvin myös ohi ajaville, mutta tietysti toivomme, että mahdollisimman moni harkitsisi myös muuttamista, Härkönen sanoo.

Lue myös:

Inspiran avulla onnistuneisiin investointihankkeisiin

Suomen suurin puukoulu nousee Imatralle

Asiakastarinat Kuntien asiakastarinat

Klash etsii ratkaisuja kuntien haasteisiin

11.9.2018

Syksyn aikana kilpailussa haetaan haasteita ja isäntäkuntia. Tavoitteena on löytää kuntia, joiden haasteiden ratkaiseminen tuo koko Suomen kuntakenttään mahdollisimman laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia.

Kunnat voivat ilmoittaa oman haasteensa mukaan 31.10. mennessä. Marraskuun aikana raati valitsee 4–6 haastetta ja isäntäkuntaa, joulukuussa haasteet kirkastetaan yhdessä valittujen isäntäkuntien kanssa.

Haastekilpailu avataan erilaisille organisaatioille ja työryhmille, kuten pk- ja startup-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille 15.1.2019. Toisen vaiheen päätteeksi jatkoon valitaan 8–12 kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen.

Syksyllä 2019 vuorossa on loppukilpailuvaihe. Voittajat julkistetaan 15.12.2019.

– Suomalaiskunnat ovat keskellä valtavaa murrosta. Suomen kaltaisessa maassa ratkaistavat ongelmat ovat kuitenkin monelle yhteisiä, ja siksi niiden ratkaisutkin kannattaa kehittää yhdessä ja skaalata myös muiden käyttöön. Klash on tähän innostava ja konkreettinen lähestymistapa, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Hankkeen rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Suomen Kuntasäätiö, Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus sekä FCG Finnish Consulting Group.

Lue lisää: klash.fi

Talous

Läpinäkyvyys on tulevaisuuden rahoituksen keskiössä

11.9.2018

Vuosikymmen sitten koko markkinaa ei edes ollut olemassa ja sijoittajien kiinnostuksen kohteet liittyivät lähinnä yrityksen luottoriskiin ja korkotuottoon. Tänään huomio kiinnittyy siihen, mitä sijoitetuilla euroilla tai dollareilla saadaan aikaan. Kuntarahoituksen sijoittajatapaamisissa ympäri maailman keskustellaan nykyään aiempaa syvällisemmin rahoitettavista kohteista ja niiden vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Sijoittajilla on aito halu kuulla ja ymmärtää paremmin, millaisia kohteita me rahoitamme ja miten. Kukaan valveutunut sijoittaja ei halua edistää fossiilisten polttoaineiden tuotantoa, koska sellaisten kohteiden rahoittamisella olisi negatiivinen vaikutus sijoittajien omille sidosryhmille.

Kyse on ensisijaisesti ympäristöystävällisistä investoinneista ja vihreistä bondeista,mutta myös yhteiskunnan kannalta merkittävien bondien määrä on kasvussa. Näillä bondeilla edistetään mm. sosiaali- ja terveysasioihin, sekä työllisyyteen liittyviä tavoitteita. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet nitovat sekä ympäristö- että sosiaaliset tavoitteet yhden ymmärrettävän viitekehyksen alle. Mikä sitten ohjaa tätä ilmiötä? Tähän liittyen on kaksi ääripäätä: pakottaminen ja vapaaehtoisuus.

Ranskassa valittiin pakottaminen. Viime vuodesta lähtien kaikkien ranskalaisten institutionaalisten sijoittajien on ollut pakko raportoida tekemiensä sijoitusten ympäristövaikutuksista. On sanomattakin selvää, että tämä ohjaa ranskalaisia sijoittajia haalimaan sijoituksia, jotka edistävät kansallisia ympäristötavoitteita. Myös Euroopan komissio ja Jyrki Kataisen johtama työryhmä tekevät parhaillaan kovasti työtä edistääkseen Euroopan kestävän kehityksen tavoitteita.

Suomi on valinnut vapaaehtoisuuden. Valtio kannustaa kaikkia toimijoita tekemään ympäristöystävällisiä investointeja ja sijoittamaan niihin, mutta aito porkkana puuttuu. Monet suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat ympäristötavoitteiden edelläkävijöitä, mutta liian monelta puuttuu edelleen selkeä kestävän kehityksen strategia.

Muutoksia saadaan nopeasti aikaan, jos niin halutaan. Vastuullisen sijoittamisen markkina on hyvä esimerkki, mutta se vaatii porkkanaa sekä jatkuvaa yhteistyötä ja kehittämistä kaikkien toimijoiden välillä. Viimeaikainen trendi osoittaa, että läpinäkyvyyttä rahoitettavien kohteiden ja sijoittajien välillä tulee edelleen lisätä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahoittajat avaavat rahoitettavia kohteita ja niiden vaikutuksia syvällisemmin – niin ympäristöön kuin sosiaalisiin asioihin liittyen.

Vastuullisen toimintatavan kehittämiseen on viime vuosina panostettu voimakkaasti Kuntarahoituksessa. Vihreä rahoitus on uusita panostuksista tärkein ja konkreettisin, koska se suoraan edistää Suomen ilmastotavoitteita pitkällä aikavälillä. Lisäksi olemme määrätietoisesti lisänneet yhteistyötä eri toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Kiinnitämme myös erityistä huomiota myöntämämme rahoituksen läpinäkyvyyteen. Julkistimme tänä vuonna ensimmäisen vastuullisuusraportin sekä vihreän rahoituksen vaikutusraportin ja jatkamme tätä perinnettä myös jatkossa.

Kokemuksemme on osoittanut, että onnistumisen resepti on yksinkertainen. On oltava selkeä strategia, mitattavia tavoitteita ja avointa yhteistyötä ja kommunikointia eri toimijoiden kesken. Mutta kolikolla on myös kääntöpuoli: on valtava riski, jos ei toimikaan kertomallaan tavalla.

Antti Kontio
Kirjoittaja vastaa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja yhteiskuntavastuusta.
Twitter: @askontio

Näkökulmat

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

5.9.2018

Yksinkertaisuus on kaunista

Oletko valmiina, tässä se tulee: Elinkaarimalli on sopimuskokonaisuus, jolla rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Noin, siinä se oli. Elinkaarimallin tarkoitus ja lopputulos ei ole siis lainkaan monimutkainen, ja mikäli joku toista väittää, on hän väärässä tai yrittää johtaa tarkoituksella harhaan.

Eipä olisi kuitenkaan kummoinen suoritus, ellen tarjoa yllä esitetylle määritelmälle enempää lihaa luiden ympärille. Elinkaarimallilla siis voidaan toteuttaa hankkeita – niitä rakennuksia, joita kunnat ja kaupungit tarvitsevat. Kun hanke toteutetaan elinkaarimallilla, voidaan puhua elinkaarihankkeesta. Ja se elinkaarihanke koostuu sitten kolmesta sopimuksesta: puitesopimus, urakkasopimus, palvelusopimus.

Elinkaarihankkeen kokonaisuus vaihe vaiheelta

Rakennushankkeen kulku voidaan karkeasti jakaa seuraaviin osiin: tarveselvitys, suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto ja takuuvaihe. Näistä vaiheista elinkaarihankkeen ulkopuolelle jää siis ainoastaan tarveselvitys ja joitakin edellä mainittuun suunnitteluun sisältyviä vaiheita kuten hankesuunnittelu.

Suunnittelu ja rakentaminen yhdessä

Rakennushankkeessaon luonnollista, että rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen näyttelevät yhdessä toista rakennuksen elinkaaren kannalta keskeistä pääosaa (juonipaljastus: toinen on ylläpito). Elinkaarihankkeessa ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, koska meille on tarjolla jo valmis sopimus näiden vaiheiden toteuttamiseksi. Suositeltava sopimus elinkaarihankkeen rakentamisvaiheeseen on KVR-sopimus, eli kokonaisvastuurakentamissopimus, jossa sopimuksen toinen osapuoli – urakoitsija – suunnittelee ja rakentaa kohteen. KVR-urakoitsija siis vastaa käyttämistään suunnittelijoista ja mahdollisista käyttämistään alihankkijoista. Alihankkijahan on sellainen toimittaja, rakentaja jne., joka toteuttaa jonkin pienemmän määritellyn urakan osan.

Ylläpito vie parhaan pääosan Oscarin

Paraskaan rakennus ei kestä ilman ylläpitoa. Se on siis rakennuksen elinkaaren kannalta keskeisessä roolissa ja näin ollen myös elinkaarihankkeen keskiössä. Elinkaarimallin sopimuskokonaisuudessa rakennuksen ylläpitoon ja takuuaikaan otetaan kantaa palvelusopimuksella. Tässä vaiheessa on luontevaa ottaa käyttöön myös uusi termi: palveluntuottaja. Palveluntuottaja on se sopimuksen osapuoli, joka suunnittelee, rakentaa ja tarjoaa tarvittavat ylläpitopalvelut rakennukselle. Huomasit varmasti, että voimme hyvin puhua palveluntuottajasta ja urakoitsijasta synonyymeinä. No minä käytän tästä eteenpäin mieluummin palveluntuottajaa, ja etpähän sitten ihmettele, kun sellainen termi eteen tupsahtaa.

Nyt tarkkana, tässä tulee elinkaarihankkeen paras osa. Palvelusopimus määrittelee palveluntuottajan vastuut ja velvollisuudet, kun rakennus on valmis ja otettu käyttöön. Palvelusopimuksen ja niin ollen ylläpidon vastuun pituudeksi on vakiintunut melko lailla 20 vuotta. Tuon ajan palveluntuottaja vastaa rakennuksen kunnosta ja sen tulee tuottaa sovitut ylläpito- ja kiinteistönhoitopalvelut sovittua maksua vastaan. Palvelusopimukseen sisältyviä palveluita ovat tyypillisesti ainakin kiinteistön ylläpito ja hoito, korjaukset ja siivous. Elinkaarihankkeessa palveluntuottajan (urakoitsijan) takuuaika ja vastuu suunnittelusta ja rakentamisesta laajenee palvelusopimuksen kautta kahteenkymmeneen (20) vuoteen. Takuuaika on siis kymmenkertainen tavanomaisien urakkasopimuksien takuuaikoihin verrattuna.

Koko paketti yksissä kansissa

Sopimusteknisenä nyanssina mainittakoon vielä, että elinkaarihankkeessa KVR-urakkasopimus, siis suunnittelu ja rakentaminen, ja palvelusopimus, eli ylläpidon vastuut, nivotaan saumattomasti yhteen niin kutsutulla puitesopimuksella. Puitesopimus on elinkaarihankkeen kattosopimus, joka yhdessä urakka- ja palvelusopimuksen kanssa määrittelee palveluntuottajan kokonaisvastuun.

Sellainen se elinkaarimalli on. Seuraavassa blogissani tulen käsittelemään elinkaarimallin käyttötarkoituksia, eli milloin kunnan ja kaupungin on syytä harkita elinkaarimallin käyttämistä hankkeissaan. Niin, ja siinä taidan sitten samassa yhteydessä kertoa myös niistä elinkaarihankkeen hyödyistä.

Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat

Elinkaarimallin ABC – Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

5.9.2018

Nyt ei muuten olla trendikkään jutun äärellä

Suomessa on alkanut 2010-luvulla esiintyä enenevissä määrin juttuja, hashtageja ja muita viittauksia elinkaari- ja PPP (Public Private Partnership) -malleihin. Elinkaarimallin juuret ulottuvat maailmalla ainakin euroteknon kulta-ajan, 90-luvun alkuun, ja Suomessakin samaisen ysärin lopulle. Mutta ei hätää, paljettimekot ovat taas pop ja elinkaarimalli yhä ajankohtainen. Itse asiassa ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Elinkaarimalli tulee englanninkielisestä termistä Public Private Partnership (PPP). PPP-mallille ei ole yhtä määritelmää, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan hankintamallia, jossa yksityisen sektorin toimija vastaa julkisen hankkeen toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Suomessa tällaisia elinkaarimallin hankkeita on voitu toteuttaa ainoastaan valtion väylähankkeissa (Vt 4 ja E18), koska verolainsäädäntö on ennen vuodenvaihteen 2017-2018 lakimuutosta käytännössä pakottanut toteuttamaan kuntien ja kaupunkien (kiinteistö)hankkeet julkisella rahoituksella. Osa alan toimijoista puhuukin ”ortodoksisesta elinkaarimallista” tarkoittaessaan yksityisrahoitteista elinkaarimallia. Se on minun mielestä ihan hyvä tarkennus.

Annapa kun kerron miksi elinkaarimallia aina luullaan kalliiksi

Mediassa esiintyvät ja lukijoita useimmiten kiinnostavat elinkaarimallin hankkeet ovat koskeneet lähes poikkeuksetta kuntien ja kaupunkien toteuttamia kouluja, päiväkoteja tai palvelukeskuksia. Tai niin minä ainakin luulen, kun kaikki minulle tulevat elinkaarimallikyselyt liittyvät edellä mainittuihin. Nämä hankkeet julkisen sektorin tilaaja rahoittaa itse. Näissä ei siis ole kyse ”ortodoksisesta elinkaarimallista” vaan suomalaisesta elinkaarimallin sovelluksesta. Ortodoksisen elinkaarimallin ja sen suomalaisen sovelluksen sekoittamisesta seuraa, että elinkaarimalli mielletään kalliiksi. Tämä on yksinkertaisesti väärin.

Olen työni puolesta kiertänyt usean vuoden ympäri Suomea kouluttamassa kuntia ja kaupunkeja elinkaarimallin tiimoilta, sekä osaltani kehittänyt elinkaarimallia – siis sitä suomalaista julkisrahoitteista versiota. Selvyyden vuoksi tästä eteenpäin tarkoitan elinkaarimallilla sitä meidän omaa suomalaista versiota.

Elinkaarimalli suomeksi, minulta sinulle, ilman jargonia

Keskustellessani asiasta kunnissa olen huomannut, että elinkaarimalli on terminä tuttu, mutta elinkaarimallista tiedetään itse asiassa hyvin vähän ja usein se mielletään kalliiksi. Elinkaarimalli tarjoaa monia erinomaisia ominaisuuksia kuntien ja kaupunkien kiinteistöhankkeisiin mahdollistaen myös edullisen rahoituksen, ja sen sisällyttäminen kunnan hankintamuotoihin on erittäin suositeltavaa. Tästä syystä tarjoan kaikille kiinnostuneille tietopläjäyksen ”Elinkaarimallin ABC”, jonka julkaisen blogeina syksyn aikana.

Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat