EU:n luonnos kestävän rahoituksen taksonomiasta herättää kysymyksiä

Euroopan komissio kehittää EU-taksonomiaa osana Euroopan unionin kestävän kasvun rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa. Se on yhteinen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta kestävät investoinnit. Luonnos taksonomian kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen mukaisista arviointikriteereistä julkaistiin marraskuussa, ja palautetta kerättiin 18. joulukuuta asti.

Kokeneet pohjoismaiset vihreiden bondien liikkeeseenlaskijat, Kuntarahoitus, Kommunalbanken ja Kommuninvest, ovat työstäneet yhteisen näkemyksen taksonomialuonnoksesta, ja toimittaneet omat palautteensa Euroopan komissiolle siihen perustuen.

Kuntarahoitus nostaa palautteessaan esiin huolensa siitä, että taksonomialuonnos vaarantaa kestävien investointien yhtenäistämisen sekä saattaa vaikeuttaa Kuntarahoituksen kaltaisten liikkeeseenlaskijoiden mahdollisuuksia toimia vastuullisilla rahoitusmarkkinoilla.

Vaatimusten aiheuttama hallinnollinen taakka voi kasvaa niin suureksi, että kestävän rahoituksen projektien omistajat, eli Kuntarahoituksen asiakkaat, päätyvät jatkossa useammin perinteiseen lainaan paljon raportointia vaativan vihreän rahoituksen sijaan. Tämä myös vähentäisi vastuullisten sijoituskohteiden määrää markkinoilla.

– Taksonomia on tärkeä työkalu, joka voi ohjata asiakkaitamme ja muita projektinomistajia vihreämpien investointien tekoon. Sen käyttökelpoisuus on kuitenkin riippuvainen työkalun soveltuvuudesta käytäntöön. Kuntarahoituksen näkemys on, että taksonomian Do No Significant Harm (DNSH) -kriteerejä tulisi yksinkertaistaa projektinomistajien hallinnollisen taakan keventämiseksi. Lisäksi vaatimustasoa määriteltäessä olisi tärkeä pitää mielessä projektien koko ja mittakaava. Myös maiden väliset erot tulisi ottaa huomioon teknisten arviointikriteerien vaatimustasossa, jotta ne heijastaisivat varsinaisia eroja ympäristöystävällisyydessä, sanoo rahoituspäällikkö Karoliina Kajova Kuntarahoituksen varainhankinnasta.

Kuntarahoituksen palaute

Lisätiedot

Karoliina Kajova
rahoituspäällikkö
+358 50 576 7707

Kuntarahoitukselle palkintoja japanilaisten Uridashi-markkinoiden sekä strukturoitujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuista

Kuntarahoitus on ollut aktiivinen ja arvostettu liikkeeseenlaskija Uridashi-markkinoilla 1990-luvulta lähtien. Vahva asema markkinoilla pohjautuu yhtiön korkeaan luottoluokitukseen ja vahvaan brändiin. Kuntarahoituksen tiimi pitää aktiivisesti yhteyttä markkinoiden japanilaisiin välittäjiin.

– Aktiivisen yhteydenpidon ansiosta pystymme paremmin ennakoimaan markkinoiden trendejä. Lisäksi olemme panostaneet järjestelmiin, jotta pystymme laskemaan näitä tuotteita liikkeelle. Tavoitteenamme on pysyä aktiivisena liikkeeseenlaskijana Uridashi-markkinoilla, rahoituspäällikkö Karoliina Kajova kertoo.

Vuonna 2020 Kuntarahoitus laski liikkeelle joukkovelkakirjoja Uridashi-markkinalla yhteensä 1,2 miljardin euron edestä. CMD Portal perustelee palkintoja Kuntarahoituksen onnistuneilla liikkeeseenlaskuilla. Yhtiö oli Uridashi-markkinoiden ja strukturoidun markkinan paras liikkeeseenlaskija niin liikkeeseenlaskujen määrän kuin monipuolisuuden perusteella. Kuntarahoitus onnistui myös kasvattamaan strukturoitujen joukkovelkakirjojen määrää koronapandemian aiheuttamasta haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta. Yhtiö on pystynyt säilyttämään asemansa strukturoitujen joukkovelkakirjojen markkinoilla, vaikka markkina on kutistunut vuosittain.

CMD Portal yhdistää maailmanlaajuisesti joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijat sekä välittäjät ja sijoittajat. Lisäksi se tuottaa tietoa pääomamarkkinoista ja lisää näin niiden läpinäkyvyyttä.

Uunituore Lempäälä-talo on uudistuvan keskustan näyttävä maamerkki

Lempäälän rautatieaseman kupeeseen kohonnut Lempäälä-talo vangitsee katseen heti junasta noustessa. Moneen tarpeiseen vastaavan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta ovat leimanneet yhteistyö ja käyttäjien huomioiminen. Runsaassa kahdessa vuodessa valmistunut 20 000 neliön monitoimikeskus avautuu kuntalaisille tammikuussa 2021.

Lempäälä-talo on osa Lempäälän kunnan laajaa Nova Lempäälä -hanketta. Nova-hankkeessa koko vanha keskusta teineen ja rakennuksineen puretaan ja rakennetaan täysin uudestaan yksittäisiä suojeltuja rakennuksia lukuun ottamatta. 

– Lempäälä-talo toimii veturina koko kuntakeskuksen elävöittämisessä. Lempäälän uudessa visiossa rakennus yhdistää rautatieaseman ja keskustan tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi, Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso kertoo. 

Keskustan uudistamisessa ei ole kyse yksittäisistä muutoksista, vaan Lempäälä-talosta käynnistyvä muutos käytännössä luo kuntaan täysin uudenlaisen keskusta-alueen.

– Keskustan alueen uudistamisessa on haluttu laittaa paljon asioita kerralla kuntoon. Keskustasta tulee esteetön, kaupunki saa kokonaan uuden torin ja puiston sekä uudet modernit rakennukset ja liiketilat. Lisäksi rakennamme muun muassa päiväkodin ja sillan. Tämä kaikki vahvistaa Lempäälän asemaa Suomen kasvukäytävällä, Laakso luettelee.  

Lempäälä-talon siipien suojiin on tulossa monipuolinen kokonaisuus, jossa samojen seinien sisältä löytyy niin kuntalaisille tarpeellisia palveluita kuin yritystoimintaakin.

– Emme ole halunneet luoda Lempäälä-talosta vain rakennusta vaan olla rakentamassa kokonaan uutta yhteisöä. Talosta on haluttu tehdä ennen kaikkea kohtaamis- ja viihtymispaikka kuntalaisille. Täällä on erilaisia kuntalaisille suunnattuja palveluita kuten verotoimisto, Kela, perhetupa sekä kaikki kirjaston palvelut soittohuoneesta pelihuoneeseen. Saman katon alla toimii myös 30 yritystä, esimerkiksi terveyskioski, perheravintola, kuntosali ja ict-yritys. Lempäälä-taloon voi tulla viettämään aikaa ja samalla hoitaa asioita, Laakso esittelee.

Tarpeesta todeksi

Kokonaisen keskusta-alueen purkaminen ja uudelleen rakentaminen on päätös, joka ei synny hetkessä. Hankepäällikkö Laakso ei osaa nimetä vastaavaa esimerkkiä koko Suomesta, vaan ainoa hieman vastaava esimerkki löytyy Ruotsista. Ruotsin Lapissa sijaitseva Kiirunan kaupungin keskusta suunnitellaan siirrettäväksi osittain kaupungin alta löytyneen rautamalmiesiintymän vuoksi.

– Lempäälässä on takana vuosikymmenten mietintä siitä, että jotakin keskustalle pitäisi tehdä. Lukuisat eri työryhmät ovat vuosien varrella pohtineet eri vaihtoehtoja. Laajalla poliittisella rintamalla ja yrittäjien yhteisenä näkemyksenä on todettu tarve kehittää keskustaa. Tosiasia on, että kunnan palvelut ovat olleet hajallaan ja iso osa rakennuksista käyttöikänsä päässä. Tässä uudistuksessa halusimme kerralla hypätä toiseen ääripäähän. Moderniin rakennukseen kuuluu myös ympäristöasioiden huomioiminen ja Lempäälä-talosta onkin tulossa lähes nollaenergiatalo, Laakso kertoo.

Kustannushyötyjä kevennetyllä allianssimallilla

Lempäälä-talon toteutukseen pohdittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta positiivisten kokemusten myötä toteutusmalliksi valikoitui kevennetty allianssimalli. 

– Lempäälä-taloon perinteinen allianssimalli oli liian järeä ratkaisu. Se on tarkoitettu satojen miljoonien projekteihin, joten meille sopi hyvin eräänlainen kevennetty allianssimalli. Käytännössä sovelsimme osia allianssimallista ja esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen kärkihankealliansista, Laakso taustoittaa. 

Perinteiseen allianssimalliin verrattuna esimerkiksi ideointi- ja kokouskäytäntöjä sekä sopimuksiin liittyviä asioita kevennettiin.  

– Itse soveltamalla ja keventämällä olemme löytäneet juuri tällaisille hankkeille sopivan tason. Käytimme Lempäälä-talon sillassa vastaavaa kevyempää mallia ja se antoi meille hyviä kokemuksia. Pääsimme siinäkin alle kustannusraamin ja saimme tiemäisen betonisillan sijaan katetun lasisen sillan alemmilla kustannuksilla, Laakso kertoo. 

33,5 miljoonaa euroa maksaneen Lempäälä-talon rahoitus on monen eri ratkaisun yhdistelmä. Kuntarahoituksen osuuden lisäksi kokonaisuudessa ovat mukana parkkiyhtiö ja Lempäälän kunta omilla rahoitusosuuksillaan. 

– Kohteella on kolme päärahoittajaa, Kuntarahoitus, kunta ja parkkiyhtiö. Kuntarahoituksen osuus on leasing, parkkiyhtiö on ottanut oman lainan ja kunta omansa. Leasing on näistä kuitenkin osuutena selvästi suurin. Lisäksi mukana on myös muita rahoituksia, kevyenliikenteen väylällä omansa, taideteoksilla omansa, sillalla ja porrastornilla omansa, myös puistolla ja Lempäälä-talon katolla olevalla aurinkovoimalalla on oma rahoituksensa. Tämä monen rahoituksen malli johtuu myönnetyistä valtionavustuksista, Laakso taustoittaa rahoituksen jakautumista.

Onnistumisen takana liigan verran ihmisiä

Lempäälä-talo on monipuolinen kokonaisuus, jonka onnistumista voi tarkastella useista eri näkökulmista. Hankejohtaja Lari Laakso nimeää tärkeimmiksi onnistumisiksi vakiintuneet ja perinteiset mittarit, jotka liittyvät aikaan ja rahaan.

– Onnistumisia on ollut todella monen tasoisia. Ehkä tärkeimmät ovat kuitenkin ne perusasiat, että olemme aikataulussa ja kustannusraamissa, Laakso nauraa. 

Onnistumisten yhteydessä Laakso alleviivaa kilpailutuksen merkitystä ja korostaa eurojen rinnalla pehmeämpiä mittareita. Lempäälä-talon kohdalla kilpailutus oli perusteellinen prosessi. 

– Kaikki on kiinni ihmisistä. Kilpailutuksella pitää pyrkiä löytämään niin hyvä joukkue kuin mahdollista. Meillä oli kilpailutuksessa laaja otanta, otimme koko rakentajajoukon tekemään monipäiväisiä testejä ja ratkomaan kiperiä tehtäviä. Saimme sitä kautta aivan uusia näkökulmia ja näimme, miten joukkueet toimivat keskenään. Raha on vain yksi kilpailutuksen osa-alue, tässä haettiin ennen kaikkea hyviä henkilöitä ja yhteistyötä, Laakso toteaa ylpeyttä äänessään. 

Lempäälä-talon yhteydessä joukkue vastaa kuitenkin laajuudeltaan pikemminkin kokonaista liigaa, kuin yhtä yksittäistä joukkuetta. Mukana on ollut tähän mennessä kaikkiaan 244 yritystä ja 1117 henkilöä on työskennellyt rakennushankkeen eteen.  

Rakentaminen ja käyttöprosessi voivat usein näyttäytyä toisistaan erillisinä saarekkeina, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä on yksi osa-alue, jossa Laakso toteaa Lempäälän toimineen toisin. 

– Olemme löytäneet matkan varrella oman tavan toimia. Kaikki miettivät kokonaisuuden parasta, eivätkä vain omaa tonttia. Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on saanut meidät rikkomaan perinteisiä rakentamisen ja käyttöprosessin rajoja. Käyttäjän huomioimisesta ja palvelumuotoilusta on tullut aidosti poikkihallinnollinen osa tätä prosessia. Mietimme kaikessa kuntalaista, joka tulee tilaa käyttämään ja viihtymään, Laakso painottaa.


Teksti: Joonas Holste 
Kuvat: Lempäälän kunta / Marika Mikama

Vuokrataloyhtiöiden kestävä talous vaatii tilojen käyttöasteen aktiivista johtamista

Valtaosa Suomen kunnista menettää asukkaitaan seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että asukasluvultaan taantuvien kuntien vuokra-asuntojen kysyntä ja siten vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet tulevat laskemaan tulevina vuosina – näin on jo käynyt monella paikkakunnalla. ARA-asuntokannan osuus tästä joukosta on merkittävä. Tyhjillään olevat rivi- ja kerrostalot tuovat kustannuksia, mutta eivät tuloja.

Asuntojen tyhjäkäyttö rasittaa vuokrataloyhtiön taloutta. Monet kunnat eivät ole kuitenkaan reagoineet kasvavaan ongelmaan, vaikka vuokra-asuntojen tarjonta ylitti useilla paikkakunnilla kysynnän jo 90-luvun alussa1. Tyypillisesti taustalla on osaamisen tai omistajaohjauksen puute ja kohteeseen otettujen lainojen takapainoinen lyhennysohjelma. Joskus myös kyse voi olla huonokuntoisen kiinteistön purkamisesta aiheutuvasta alaskirjaustarpeesta ja sen negatiivisesta vaikutuksesta kuntakonsernin tulokseen. Tilanne on tuttu monelle kunnalle: vuokrataloyhtiön taloudellista tilannetta lähdetään liian usein miettimään vasta, kun yhtiön kyky suoriutua laina- ja muista maksuvastuista ja kyky investoida ovat heikentyneet merkittävästi.

Vuokrataloyhtiön kestävä talous edellyttää noin 90 prosentin käyttöastetta2. Tavoitteeseen päästään harvoin operatiivisilla keinoilla: ARA-rajoitusten ja asuntojen ylitarjonnan vuoksi vuokrien nostaminen ei useinkaan ole vaihtoehto. Yhtiön heikko kassavirta ja lainanhoitokyky eivät puolestaan mahdollista tarvittavia peruskorjauksia, ja tilojen kunto heikentää entisestään asuntojen houkuttelevuutta ja käyttöastetta.

Kunnilla on merkittävä omaisuus kiinni tappiollisissa kiinteistöissä. Jo ongelman euromääräinen mittaluokka tekee kiinteistöjen käyttöasteen tarkastelusta strategisen kysymyksen. Tulevan sote-järjestämisvastuun poistuminen kunnilta korostaa entisestään jäljelle jäävien toimintojen merkitystä. Siksi omistajan tai yhtiön tulisi säännöllisin aikavälein selvittää vuokrataloyhtiön talouden ja kiinteistökannan tilannetta ja arvioida tarvittavia toimenpiteitä niiden kuntoon saattamiseksi.

On selvää, että vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta tulee tasapainottaa. Käyttöasteongelmaan tulisi vastata paikallisella kehitystoiminnalla ja asuntokannan vähentämisellä. Korjaavien toimenpiteiden arviointi alkaa yhtiön talouden nykytilan analysoinnilla ja ennusteiden laadinnalla sekä asuntokannan analyysilla. Tässä aiheeseen perehtynyt ulkoinen kumppani on usein arvokas yhteistyökumppani. Me Inspirassa esimerkiksi autamme johtoa mallintamaan, kehittämään ja arvioimaan asuntokannan määrän ja laadun kehittämisen toimenpiteitä. Laadimme yhteistyössä vuokrataloyhtiölle konkreettisen toimenpidesuunnitelman, jolla varmistetaan yhdessä toimivan johdon kanssa talouden ja asunto-omaisuuden kunnossa pysyminen – ja saavutetaan lopulta taloudellisesti terveempi tilojen käyttöaste.

Tutta Pentinmikko

Kirjoittaja on kuntien omistusjärjestelyihin, investointeihin ja rahoitukseen erikoistunut konsultti ja Inspiran apulaisjohtaja.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja jatketaan keskustelua aiheesta! (Tutta Pentinmikko, tutta.pentinmikko@inspira.fi, +358 50 3235 370).

1) Kuntien ARA-vuokra-asuntojen korjaaminen ikääntyneiden asumiseen sopivaksi, Ympäristöministeriön julkaisuja | 2019:5
2) Hiltunen, E. (2008) Käsikirja vuokrataloille. Tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön. Kuntaliitto, Helsinki 2008.

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 3: Kestävyystavoitteet ohjaavat Joensuussa myös rahoitusta

Kaupungin rahoitussuunnittelu kytkeytyy tiiviisti talouden muuhun suunnitteluun, työtä tehdään pienellä porukalla. Suunnittelua ohjaavat vuoteen 2021 ulottuvan konsernistrategian tavoitteet sekä pidemmän aikavälin investointeja koskeva suunnitelma. 

Suunnittelussa pyritään pitkäjänteisyyteen, työtä tehdään yhdessä eri toimialojen, esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun ja talonrakennuksen, kanssa.  

– Keskeisiä tavoitteitamme ovat menokasvun sopeuttaminen tulokasvun mahdollistavalle tasolle sekä investointien mitoittaminen kestävälle tasolle. Nämä tavoitteet ohjaavat talouden kokonaissuunnittelua. Konsernistrategiassa on myös laajempia linjauksia, jotka on huomioitava talouden ja rahoituksen suunnittelussa. Esimerkiksi kestävyystavoitteet vaikuttavat investointien toteuttamiseen, mitoitukseen ja resurssien käyttöön, Joensuun kaupungin talousjohtaja Satu Huikuri kertoo. 

Kestävän talouden periaatteet on kuvattu tarkemmin talousarviossa, joka tuo konsernistrategian linjaukset konkretiaan. 

– Meillä tavoitteet on asetettu niin, että tarkastelemme aina kokonaisvastuita. Tavoitteet koskevat siis sekä omaan taseeseen tehtäviä investointeja että leasingrahoituksella ja vuokrakohteena toteutettavia hankkeita. Kun hankkeita toteutetaan muualle kuin omaan taseeseen, se vaikuttaa omistamisen riskien lisäksi rahoitusriskien hallintaan, kassavirtaan ja jälleenrahoitukseen, Huikuri täsmentää. 

Rahoitussuunnittelun linjaukset on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymissä varainhankinnan periaatteissa. Dokumentissa on kuvattu, mitä rahoitusinstrumentteja voidaan käyttää, määritelty riskienhallintaa sekä lainojen suojaamisen periaatteita. 

– Pyrkimyksenä on, että talouden ja rahoituksen suunnittelu pohjautuisi pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Pitkäjänteisyys helpottaa toteutusta

Joensuussa investointitaso on ollut korkea, viime vuosina on uudistettu paljon koulu- ja päiväkotiverkkoa ja yhdyskuntatekniikkaa. Investointitasoa pyritään nyt systemaattisesti laskemaan, jotta kokonaisvastuiden kasvu saataisiin pysähtymään. Rahoitussuunnitelma perustuu pidemmän aikavälin arvioon tarvittavista investoinneista. 

– Rahoituksen suunnittelussa pyritään luomaan näkymä tulevaisuuteen ja saamaan investoinneista ja niissä käytettävistä rahoitusmuodoista jo hyvissä ajoin suunnitelmaa, vaikka päätökset tehdäänkin vasta, kun hankkeet alkavat konkretisoitua. Pyrimme varmistamaan sen, että kaikkea ei tehtäisi kaupungin omaan taseeseen eli rahoitusinstrumenttina käytettäisiin muitakin vaihtoehtoja kuin taselainaa. 

Kunkin investoinnin rahoitusmuoto valitaan tapauskohtaisesti, ja harkinnassa huomioidaan arvio palvelutarpeen kehityksestä, rahoituskustannuksista ja kohteen käyttöajasta.  

Huikuri korostaa useaan otteeseen pitkäjänteisyyden merkitystä rahoituksen suunnittelussa. 

– Kuntataloudessa on ollut isoja heilahduksia jo ennen koronaa. Pitkäjänteinen suunnittelu lisää vakautta ja varmuutta ja helpottaa toteutusta. Esimerkiksi sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutokset on nyt jo huomioitava tulevien vuosien suunnittelussa, hän sanoo. 

Suunnittelua ohjaavia linjauksia päivitetään tarpeen mukaan. Viime vuosina erityisesti korkoriskin hallintaan on kiinnitetty huomiota, kun lainakanta on kasvanut ja investointitarpeita on näkyvissä myös lähitulevaisuudessa. 

– Linjauksissa on huomioitu se, että pystymme pienentämään kasvaneeseen lainakantaan liittyvää riskiä. Myös maturiteettien kestoa on nostettu jonkin verran vastaamaan nykyisiä jälleenrahoitustarpeitamme. Osana päivittäistä toimintaa olemme lisäksi pohtineet, miten voisimme parantaa maksuvalmiuden seurantaa ja siihen liittyviä prosesseja. 

Joensuussa konsernin talouspalveluissa työtä tehdään pienellä porukalla tiiviissä yhteydessä toiminnan suunnittelun kanssa. 

– Meillä on etuna se, että esimerkiksi kaupunginjohtaja ja tilakeskuksen johtaja ovat hyvin perillä kaupungin taloudesta ja heillä on vahva talouden osaaminen. Tapauskohtaisesti hyödynnämme suunnittelussa myös ulkopuolista osaamista. 

Pitkän aikajänteen suunnittelussa tukeudutaan pitkälti Exceliin, lainasalkun hallinnassa käytetään Kuntarahoituksen lainasalkkusovellusta.

Hiilineutraaliustavoite ohjaa myös investointeja

Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä ohjaa vahvasti myös investointeja. 

–Pyrimme tekemään energiatehokkaita tai vähähiilisiä ratkaisuja ja myös miettimään, minkälaisia edullisempia rahoituskanavia voisimme käyttää tällaisten hankkeiden toteuttamiseen. Esimerkiksi Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta olemme hyödyntäneet useammassa hankkeessa. Resurssiviisaat teot ovat usein myös taloudellisesti järkeviä, Huikuri painottaa. 

Joensuun tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon vuodesta 2021 eteenpäin. Koronaepidemian myötä tulopohja on kuitenkin heikentynyt, mikä korostaa rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toteuttamisen tarvetta entisestään. 

– Näyttää pahasti siltä, että suunnitellut tasapainotustoimet eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen, uusia toimenpiteitä tullaan tarvitsemaan, kun valtion kuntatalouden tukitoimien vaikutus päättyy. Uuden konsernistrategian laatimisen yhteydessä valmistellaan pidemmän tähtäimen linjauksia talouden kasvavan epäsuhdan ratkaisemiseksi. Tämä vaikuttaa myös rahoituksen suunnitteluun – minkälaiselle investointitasolle rahoitusta suunnitellaan, mitä hankkeita voidaan toteuttaa. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on tietysti myös sote-uudistus. 

Huikuri toivoo, että talouden näkymät selkiytyisivät, jotta pitkän aikavälin suunnittelu olisi tukevammalla pohjalla. 

– Onneksi kevään pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Kuntataloudessa on haasteita riittänyt muutenkin, Huikuri huokaa.


Artikkelisarjan edellisissä osissa organisaationsa rahoitussuunnittelua ovat avanneet valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto sekä Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat-toiminnosta vastaava johtaja Joakim Holmström sekä Turun rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna.

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 1: Opportunistista toimintaa vai harkittua hajauttamista?

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 2: Turun rahoitussuunnittelu elää ajassa, raamien rajoissa 

Teksti: Hannele Borra
Kuva: haastateltava 


Apuu-chat helpottaa alakouluikäisten lasten hätää

Suomessa on entuudestaan vakiintuneita keskustelukanavia eri tilanteissa apua tarvitseville nuorille ja aikuisille. Alakouluikäisille lapsille ei kuitenkaan ole ollut omaa, suoraan kontaktiin perustuvaa ja riittävän helppoa kanavaa, josta lapsi voi pyytää apua, jos kokee olonsa turvattomaksi, uhatuksi tai kaipaa luotettavan aikuisen tukea. Apuu-chat perustettiin tähän tarpeeseen. Pelkistetty käyttöliittymä on suunniteltu toimimaan vaatimattomillakin laitteilla ja verkkoyhteyksillä.

Joka päivä aamuyhdeksästä iltakymmeneen päivystävä Apuu-chat on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille. Chatissa keskustelemassa ovat SOS-Lapsikylän lastensuojelun ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset, jotka kuuntelevat lapsia ja ohjaavat heidät tarvittaessa oman kotikuntansa palveluiden piiriin.

Useimmiten Apuu-chattiin otetaan yhteyttä ahdistuksen, kiusaamiseen ja kaverisuhteisiin sekä vanhempiin liittyvien huolien vuoksi. Vakavien yhteydenottojen määrä on huolestuttavassa kasvussa. Viikoittain Apuu-chattiin otetaan yhteyttä asioissa, jotka johtavat rikosilmoitukseen, lastensuojeluilmoitukseen tai yhteydenottoon sosiaalipäivystykseen.

Johanna Virtanen

Apuu-chatin toimintaa luotsaa SOS-Lapsikylän projektipäällikkö Johanna Virtanen, joka työskentelee myös tukiperhetoiminnan parissa.

– Yhteydenottojen sisällöt vaihtelevat todella paljon. Monet lapset tulevat ihan tavallisista perheistä, mutta kaipaavat aikuisen kanssa keskustelua ja arkisten asioiden pallottelua. He saattavat tarvita aikuiselta rohkaisua siihen, että voivat nostaa keskustelemansa asiat esiin omien vanhempiensa kanssa. Myös kaverisuhteet ja murrosiän ensiaskeleet mietityttävät, Virtanen sanoo.

– Toinen porukka puolestaan ovat lapset, joilla on akuutti hätätilanne tai pitkältä ajalta uhkaavia kokemuksia. Jos keskustelussa syntyy lastensuojelullinen huoli, lapsille kerrotaan millaista apua he voivat saada tilanteeseensa.

– Lastensuojeluilmoituksia tehdään noin kolme viikossa: niitä tehtäisiin enemmän, jos lapset antaisivat itsestään riittävästi tietoja. On kuitenkin muistettava, että lapset tulevat palveluun anonyymisti ja heidän on voitava luottaa siihen, että he voivat itse valita miten tilanteen ratkaisussa edetään. Lasten oikeudet lupaavat lapsille mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni.

Kaikissa keskusteluissa tehdään lasten kanssa suunnitelmaa siitä, miten askarruttava tilanne voidaan ratkaista.

– Ajattelimme, että kestäisi pitkään ennen kuin lapset alkavat luottaa meihin. Lapset osaavat kuitenkin kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan ihmeen suoraan ja rehellisesti ja he kokevat vuorovaikutuksen chatissa aitona ja tärkeänä. Palautteen perusteella on tärkeää, että lapsia kuullaan ja heidän asiansa äärelle pysähdytään, Johanna Virtanen sanoo.

Työntekijöille Apuu-chatissa työskenteleminen on sekä energisoivaa että raskasta.

– Meihin yhteyttä ottavat lapset ovat ihania ja viisaita. Valitettavasti monet heistä joutuvat kantamaan enemmän vastuuta kuin lapsen rooliin kuuluisi.

Apuu-chattiin on otettu muutamassa kuukaudessa yhteyttä yli 11 000 kertaa. Siitä on tarkoitus luoda pysyvä avun saannin kanava pienille lapsille. Apuu-chatin toiminta rahoitetaan lahjoitusvaroin.

Kuntarahoitus lahjoittaa tänä vuonna joulutervehdyksiin varatun 10 000 euron summan SOS-Lapsikylän Apuu-chatin toiminnan tukemiseen.

Tietoa Apuu-chatistä on jaettu kouluihin, somevaikuttajien kautta sekä osana verkossa toimivaa etsivää nuorisotyötä, jolla pyritään aktiivisesti tavoittamaan apua tarvitsevia lapsia. Chat löytyy osoitteesta apuu.fi.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden koronataantuma on jäämässä pelättyä lievemmäksi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen luvut 2.12.2020

Kuntarahoituksen tuoreessa suhdanne-ennusteessa vuoden 2021 bkt-kasvun ennakoidaan jäävän kahteen prosenttiin vuoden jälkipuoliskon ripeästä elpymisestä huolimatta. Vuositason kasvuhuippu tulee vuonna 2022, jolloin kasvun odotetaan nousevan 3,5 prosenttiin.

– Suomen talouskehitys on kuluvana vuonna jaksanut kerta toisensa jälkeen yllättää myönteisesti. Uusimpien neljännesvuositilinpitolukujen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistui kevään koronakriisissä aiempia arvioita vähemmän ja elpyi kesäkuukausina odotuksia vahvemmin. Vuoden alusta lukien Suomen bkt on supistunut vain 2,2 prosentilla, mikä on kansainvälisesti vertaillen hyvin maltillinen pudotus. Tärkein syy Suomen talouden iskunkestävyydelle on ollut useimpia muita maita rauhallisempi epidemiatilanne, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kotimaisen teollisuuden tilauskanta oli koronakriisin alkaessa kohtalaisen vahva, mikä on auttanut ylläpitämään tuotannon tasoa tilausten määrän vähentyessä. Teollisuuden jälkisyklisyys voi tulevan talven aikana osoittautua myös ongelmaksi, ja se saattaa hidastaa myös pandemian jälkeistä elpymistä. Toisaalta Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla taloustilanne on pysynyt keskimääräistä parempana.

Kuntarahoituksen ennuste perustuu oletukseen, että kattava rokotesuoja saavutetaan ensi kesään mennessä. Jos aikuisväestön riittävä rokottaminen saadaan vietyä läpi jo aiemmin, myös talouden elpyminen aikaistuu ja vuoden 2021 bkt-kasvu voi olla tuntuvastikin ennustettua ripeämpää.

Työllisyys on toipunut kevään koronashokista odotettua paremmin. Kuntarahoitus arvioi nyt keskimääräisen työttömyysasteen nousevan vuonna 2021 vain hieman kuluvan vuoden 7,9 prosentin tasosta 8,2 prosenttiin ja laskevan vuonna 2022 7,8 prosenttiin. Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt selvään nousuun, ja heitä on jo yli 80 000.

Katse on siirrettävä jo pandemian jälkeiseen aikaan: kuntataloudessa pitkän aikavälin ongelmat yhä ratkaisematta

– Alun elpymisvaiheen jälkeen konkurssisuman purkaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden nousu voivat tuoda pidemmäksi aikaa kitkaa talouskasvulle. Elvytyspolitiikan viritystä onkin järkevää enenevässä määrin suunnata uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen tukemiseen, pääekonomisti Vesala sanoo.

Kuntatalouden kannalta vuosi 2020 tulee valtion koronatuet huomioiden olemaan merkittävästi edellisvuotta parempi. Tulonsiirrot kuitenkin hämärtävät kokonaistilannetta. Kuntasektorin pitkän aikavälin ongelmat eivät kuitenkaan ole korona-aikana hävinneet, päinvastoin.

– Koronakriisi on radikaali poikkeustilanne, ja sen lisäksi näkymää sumentavat mahdollisesti eteenpäin nytkähtävän sote-uudistuksen vaikutukset. Koronapandemia ja sote-uudistus aiheuttavat tilastopoikkeamia, joiden ei pidä antaa hämätä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Korona on aiheuttanut kunnille merkittäviä tulojen menetyksiä sekä kuntaverojen että etenkin maksutuottojen vähenemisen kautta. Vaikka valtio korvaa suuren osan menetyksistä, julkiselle taloudelle niistä aiheutuu mittava menoerä. Lisäksi sote-uudistuksen myötä kuntien rahoituksen rakenteet muuttuvat ääripäissä: vahvimman veropohjan kunnat joutuvat luopumaan suhteellisesti enemmän verotuloistaan ja saavat tasoitukseksi valtiolta tulonsiirtoja. Heikoimman veropohjan kunnissa käy päinvastoin.

– Sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle kuntatalouden vastuulle jäävien alijäämien tasapainottamiseen jää entistä vähemmän vaihtoehtoja. Yhtälön ratkaiseminen vaatii kunnilta innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi uudenlaisia yhteistoimintamalleja ja keskinäisten resurssien jakamista. Samaan aikaan kunnat ovat tällä vuosikymmenellä ennennäkemättömän suuren palvelurakenteen uudistustarpeen edessä, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve vähenee, mutta vanhuspalveluiden tarve kasvaa rajusti, Kallio sanoo.

Lisätietoja:

Timo Vesala, pääekonomisti, 050 532 0702, timo.vesala@kuntarahoitus.fi
Esa Kallio, toimitusjohtaja, 050 337 7953, esa.kallio@kuntarahoitus.fi

Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku

Miten Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä menee? 

“Aika kuluu pitkälti koronan parissa – yllätys, yllätys. Pirkanmaan tautitilanne on taas huonontumassa, mutta vielä sairaalassa hallinnassa. Täytyy vain toivoa, että koronan johdannaisvaikutukset ovat jatkossakin suurin huolenaihe, itse epidemian kärjistymisen sijaan.” 

Mitä uutta sairaanhoitopiirissä tapahtuu? 

”Tällä hetkellä valetaan perustuksia uudelle psykiatriselle sairaalalle, jonka on määrä avata ovensa vuonna 2023. Lähes sadan miljoonan euron rakennushanke korvaa vanhat tilat Nokian Pitkäniemessä ja keskittää sairaanhoitopiirin toimintoja yhteen osoitteeseen.” 

Miten poikkeuksellinen vuosi on näkynyt sairaanhoitopiirin taloudessa? 

”Pirkanmaalla siirryttiin hiljattain käytön mukaiseen laskutukseen, eli sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia palveluiden käyttöasteen mukaan. Niinpä huhtikuussa, kun sairaalan ovet laitettiin säppiin, myös tulovirrat romahtivat. Laskutus painui nolliin, mutta kulut ja investoinnit juoksivat. Samaan aikaan koulutettiin lisää henkilökuntaa ja satsattiin toimintavarmuuteen. Sairaanhoitopiiri tuotti pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja tappiota kuukausittain. Kesäkuun palkat maksettiin velalla.” 

Ovatko talousnäkymät muuttuneet keväästä? 

”Valtion tukitoimien – jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien – ansiosta talousvaikutukset saadaan onneksi kuitattua ilman suurempia pitkäaikaisia ongelmia. Kaiken kaikkiaan koronan vaikutus on jäänyt kevään kauhukuvia pienemmäksi. Toivotaan, että linja pitää. 

Kevään kriisitilanne oli koko sairaanhoitopiirille merkittävä stressitesti, jossa otettiin mittaa ei vain hoitovalmiudesta vaan myös talouden paineensietokyvystä. Vuosikymmeniin sairaanhoitopiiri ei ollut käyttänyt lainkaan lyhytaikaista rahoitusta. Yhtäkkiä tarve oli valtava, eikä kriisin kuumimpana aikana moni rahoittaja kyennyt sitä tarjoamaan. Jouduimme myös hakemaan valtuustolta uusia valtuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen rahoitukseen ylimääräisessä kokouksessa.” 

Milloin kertynyt hoitovelka saadaan kurottua umpeen? 

”Vielä elokuussa olisin väittänyt, että hoitovelkaa kuitataan vielä vuosikaudet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pääsemme hoitojonojen osalta takaisin lähtöruutuun jo tämän talven aikana – joillain toimialoilla jopa kuluvan vuoden puolella. 

Myös hoitojaksojen määrä on palautumassa ennalleen. Ilmassa on vielä varovaisuutta, ja kynnys lähteä sairaalaan on entistä korkeampi. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi TAYSin vuodeosastolla on tällä hetkellä 1 200 potilasta, joista vain noin prosenttia hoidetaan koronapotilaina, omalla ilmatiiviillä osastollaan. Sieltä eivät pöpöt pääse karkaamaan, eli tänne on kyllä ihan turvallista tulla.” 


Uuden psykiatrisen sairaalan myötä Taysin psykiatrinen hoito saa nykyaikaiset puitteet. Uusiin tiloihin siirrytään historiallisesta Pitkäniemen sairaalasta Nokialla, jossa psykiatrisia potilaita on hoidettu 1900-luvun alusta.


Mikä on näkökulmasi sote-uudistukseen? 

”Esillä oleva malli on aiempia ehdotuksia selvästi maltillisempi, ja se korjaa monta valuvikaa edellisistä esityksistä. Se ei missään nimessä ole täydellinen, mutta sen kanssa voidaan elää – kunhan esityksestä korjataan yhtiömuotoista toimintaamme koskevat esteet. Sosiaali- ja terveyssektorilla on niin merkittäviä rakenteellisia ongelmia, että jotain on pakko tehdä.” 

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille? 

”Toivon hartaasti, että sote-uudistuksen kanssa päästään nyt eteenpäin. Kompromissi ei koskaan miellytä kaikkia, joten uudistus pitäisi vain viedä maaliin. Korjataan pahimmat virheet valiokuntakäsittelyissä, ja viilataan pienempiä ongelmia toiminnan käynnistyttyä.” 

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Tykkään teemakartoista, maantieteilijä kun olen. Olen pistänyt merkille, että Pohjois-Karjalan Kontiolahti erottuu teemakartoissa aina ympäristöstään – oli aihe mikä hyvänsä. Olisi mielenkiintoista kuulla kunnanjohtaja Jere Penttilältä, mitä Kontiolahdella tehdään toisin. En ole koskaan häntä tavannut, mutta seuraan Twitterissä.” 


PASI VIRTANEN 
Työ: Talousjohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 
Koulutus: Maantieteilijä, FM 
Ura: Yli 30 vuotta kunnissa ja kuntayhtymissä, taloushallinnon tehtäviä mm. Nokian ja Vammalan kaupungeilla sekä Eteläpohjanmaan liitossa 
Syntynyt: 1962 
Asuu: Vammalassa 


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Petra Kotro

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 2: Turun rahoitussuunnittelu elää ajassa, raamien rajoissa

Kaupungin rahoituksen suunnittelu on pääasiallisesti kahden henkilön harteilla. 

– Suunnittelu on hyvin ajassa liikkuvaa. Kassapäällikkö suunnittelee lyhyen aikavälin rahoitusta kolmen kuukauden syklillä. Hän kerää tietoa konsernin rahoitustarpeista, tuloista ja menoista. Lyhyen aikavälin tilanne vaikuttaa myös pidempiaikaisiin rahoitustarpeisiin, joiden suunnittelu puolestaan on minun vastuullani, rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna kertoo. 

Moisiolinnan vastuulla on koko konsernin pitkän aikavälin rahoitus eli konserniemon lisäksi konsernin tytäryhtiöiden rahoitus. Turun kaupungin talous on alijäämäinen. 

– Se on selvää, että velkaantuminen jatkuu. Mutta kuinka voimakkaana, sitä on vielä vaikea sanoa. 

Suunnitelmaa seuraten, huolellisesti hajauttaen

Rahoitussuunnittelun liittyviä linjauksia on neljässä eri asiakirjassa: kaupungin talousarviossa, sijoitustoiminnan periaatteissa, konserniohjeissa sekä lainannosto- ja sijoitussuunnitelmassa. Kaupungin talousarviossa on määritelty lainanoton maksimimäärät neljäksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi dokumentissa on eritelty konsernin tytäryhtiöille antama antolainaus yhtiöittäin. Kaupunginvaltuuston hyväksymistä rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista löytyvät linjaukset rahoituslähteille sekä riskienhallinnalle. 

Tärkein Moisiolinnan työtä ohjaava asiakirja on kaupunginhallituksen hyväksymä lainannosto- ja sijoitussuunnitelma

– Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kyseisen vuoden lainannostoa, rahoitusta ja suojauksia sekä markkinanäkemystä ja hintatasoa. Tämän dokumentin määrittelemissä rajoissa nostan lainoja, teen suojauksia ja myönnän lainoja tytäryhtiöille, Moisiolinna kertoo. 

Kaupunginvaltuuston hyväksymissä konserniohjeissa taas määritellään, miten tytäryhtiöiden tulee toimia konsernirahoituksen piirissä ja mitä keinoja niillä on käytössään. 

Rahoitussuunnittelun ohjausta kehitetään koko ajan. Moisiolinna on toiminut tehtävässään vuoden alusta ja huomannut tarpeen esimerkiksi korkosuojausten tarkemmalle määrittelylle. 

– Suojausasteen määrittely pitkälle tulevaisuuteen on haasteellista nykyisillä tunnusluvuilla. Lainannostosuunnitelmassa suojauksia ei katsota riittävästi tulevaisuuteen, se kertoo vain nykytilanteen, siitä kuinka paljon meillä on kiinteä- ja kuinka paljon vaihtuvakorkoista lainaa. Meillä on työn alla skenaarioanalyysi ja tunnuslukujen määrittäminen, joiden avulla suojausta pystyisi tarkastelemaan pidemmälle tulevaisuuteen. 

Jokaisessa neljässä rahoitussuunnittelua ohjaavassa dokumentissa on kirjauksia myös riskeihin liittyen. Hajauttaminen on Turun kaupungin riskienhallinnan avainsana.  

– Pyrimme hajauttamaan lainojen erääntymistä, eli jälleenrahoitusriski on ajallisesti hajautettu. Mitään valuuttariskiä emme ota, kaikki lainat ovat euromääräistä ja korkoriski taklataan ottamalla tällä hetkellä kiinteäkorkoisia lainoja. Toki kiinteäkorkoisiin lainoihin liittyy hinnanmuutoksen riski, mutta tätä ei tarvitse ilmoittaa taseen liitetiedoissa. Aiemmin on myös nostettu vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka on kiinnitetty koronvaihtosopimuksilla, mutta tällä hetkellä ne eivät ole kilpailukykyisiä, koska rahoittajat määrittelevät viitekoron tason vähintään nollaksi, vaikka ne ovat negatiivisia. Kunnan tulisi saada vaihtuvakorkoista rahoitusta negatiivisella viitekorolla, mutta näin ei tapahdu, Moisiolinna kuvailee. 

Vastapuoliriski minimoidaan sijoittajapohjan hajauttamisella. 

”Investointiameeba” elää ajassa

Moisiolinna tunnistaa haasteita sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitustarpeen ennustamisessa. 

– Konsernin kassan likviditeetin ennustaminen on haasteellista. Maksut kassasta saattavat kuukauden aikana olla jopa sata miljoonaa euroa, joten tulot ja menot pitäisi pystyä ennustamaan päiväkohtaisesti. Jos monen tytäryhtiön ennuste on pielessä, on hyvin vaikea optimoida kassan tasoa. Olemme harkitsemassa Kuntarahoituksen kassaennustesovelluksen käyttöönottoa, jotta maksuvalmiuden ennustaminen olisi helpompaa. Koska lyhytaikainen rahoitus on ilmaista kunnille, korkotulojen menettämisestä ei ole suurta pelkoa. Toisaalta liian suurta kassaa ei kannata pitää, koska tietyn saldon yrittävästä osasta joutuu nykyään maksamaan sakkokorkoa pankille. Lyhytaikaisten sijoitusten tuotot ovat myös sulaneet, niitäkään ei ole järkeä pitää. 

Pitkän aikavälin suunnittelua vaikeuttaa hankkeiden epävarmuus. 

– Turkuun on suunnitteilla muun muassa ratikka, joka toteutuessaan toisi mukanaan satojen miljoonien investointitarpeet. Hankkeiden epävarmuudesta johtuen pidemmän aikavälin suunnittelu on haasteellista. Pari vuotta eteenpäin sitä voidaan tehdä melko realistisesti, mutta siitä eteenpäin näkyvyys on aika sumuinen, Moisiolinna sanoo. 

Esimerkiksi kaavavalitukset voivat viivästyttää hankkeiden käynnistymistä tai hankkeiden valmistuminen voi muista syistä viivästyä.  

– Meillä voi olla suunnitelma, mutta sitä joudutaan jatkuvasti muuttumaan. Voisi sanoa, että investointitynnyri on kuin ajassa liikkuva ameeba, jonka pitkän aikavälin liikkeitä on vaikea ennustaa, Moisiolinna kuvailee. 

Hän myös kokee, että pitkän aikavälin strategialle ja suunnittelulle on arjessa niukasti aikaa. 

– Aikaa menee esimerkiksi osavuosikatsaukseen, johdannaisten miettimiseen, sijoitusten hallintaan ja juoksevien asioiden hoitamiseen. Pitkän aikavälin suunnittelulle olisi hyvä olla enemmän aikaa, hän sanoo. 

Suunnittelussa hyödynnetään Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden laina- ja sijoitussalkkusovelluksia ja rinnalla Exceliä. Markkinan seurantaan ja korkokauppoihin Moisiolinna käyttää Bloombergin päätettä. 

– Lainaa otetaan tarpeen mukaan. Hinnan lisäksi tarkastelemme maturiteettia: mikä on meille kustannustehokas laina-aika ja mikä sopii meidän tilanteeseemme. Jälleenrahoitukseen haemme pääsääntöisesti tällä hetkellä yli kymmenen vuoden lainoja, koska pitkät korot ovat todella matalalla tasolla. 

Nousevatko korot, tuleeko sote?

Moisiolinna näkee, että halpojen korkojen aika jatkuu vielä pitkään. 

– Tilanne rahoitusmarkkinoilla on todella erikoinen. Jos keskuspankit eivät olisi pelastamassa, maailmantalous olisi jo kriisiytynyt pahasti. Mutta miten ja milloin tästä tilanteesta päästään ulos, se on täysi kysymysmerkki. Mihin negatiivisten korkojen aika johtaa, hän pohtii. 

Ilmainen raha ei hänen mielestään ohjaa investointeja oikealla tavalla. 

– Pitkällä aikavälillä rahan halpa hinta voi johtaa ongelmiin ja kupliin pääomamarkkinoilla. Jos korot vaikka kymmenen vuoden päästä ovat nousseet kolmeen prosenttiin, kestääkö talous? Ei meillä ole oikein näkyvyyttä siihen, minkälaiset rahoituskulut toiminnan rahavirta tulevaisuudessa kestää. 

Kuntien taloudessa on monta liikkuvaa osaa, jotka vaikeuttavat ennustamista. Yksi kuuma peruna on sote-uudistus, joka vaikeuttaa Turunkin taloudellista tilannetta. 

– Kunnat ovat jo valmiiksi talouskriisissä, sote-uudistus vie meidän tapauksessamme karkeasti puolet toiminnan volyymista pois. Velat jäävät, mutta velanhoitokyky heikkenee olennaisesti. Ei ole oikein selkeää käsitystä, onko mahdollista saada rahoitusta yhtä kustannustehokkaasti kuin nyt, jos velanhoitokyky heikkenee dramaattisesti, Moisiolinna sanoo.


Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto sekä Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat-toiminnosta vastaava johtaja Joakim Holmström avaavat organisaationsa rahoitussuunnittelua. Artikkelin voit lukea täältä.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: haastateltava

Kuntarahoitus uudistaa organisaatiotaan ja toimintamalliaan tavoitteenaan parantaa asiakaskokemusta

Näillä toimilla pyritään erityisesti luomaan entistä parempia edellytyksiä asiakaskokemuksen parantamiseen. Lisäksi pyritään sujuvoittamaan toimintaa ja parantamaan laatua. Tavoitteena on myös henkilöstökokemuksen parantaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi uusi organisaatio pohjautuu aiempaa vahvemmin yhtiön toiminnan ydinprosesseihin eli asiakkaiden rahoittamisen ratkaisuihin ja pääomamarkkinaprosesseihin. Organisaatiomuutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

Yhtiön kehittämistoimintaa tuodaan lähemmäksi liiketoimintaa perustamalla liiketoimintaan kehittämistä tukevia tehtäviä. Kehittämisen kokonaisuuden hallinnan tueksi perustetaan uusi Kehitys- ja HR-palvelut -toiminto, jolla tuetaan myös muutoksen hallintaa. Uuden Kehitys- ja HR-palvelut toiminnon johtajaksi on 1.1.2021 alkaen nimitetty konsernin nykyinen HR-johtaja Minna Mäkeläinen, joka toimii jatkossa myös johtoryhmän jäsenenä.

Johtoryhmän kokoonpano 1.1.2021 alkaen on seuraava:

  • Esa Kallio, toimitusjohtaja
  • Mari Tyster, lakiasiat ja viestintä, toimitusjohtajan sijainen
  • Aku Dunderfelt, asiakasratkaisut
  • Toni Heikkilä, riskienhallinta ja compliance
  • Joakim Holmström, pääomamarkkinat ja vastuullisuus
  • Rainer Holm, IT ja teknologia
  • Harri Luhtala, talous
  • Minna Mäkeläinen, kehitys- ja HR-palvelut

– Uudistuksen tavoitteena on joustava ja sujuva toimintamalli, joka varmistaa Kuntarahoitus-konsernin asiakaslähtöisen toiminnan myös pidemmällä aikavälillä ja siten jatkuvan kyvykkyyden mukautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Uudessa organisaatiossa korostuu myös henkilöstökokemus, jota olemme halunneet parantaa madaltamalla organisaatiotasoja ja kehittämällä prossien toimivuutta. Muutostoimenpiteillä siirrymme osin tietojärjestelmälähtöisestä kehittämisestä enemmän prosessit ja kehittämisen kokonaisuutena paremmin huomioivaan toimintamalliin, kertoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. 

Toimintamallin ja organisaation kehittämisen yhteydessä käytiin koko konsernin henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka on nyt saatu päätökseen. Uudelleenorganisointi johtaa 10 tehtävän päättymiseen.

Lisätietoja:

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 3377 953