Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 1: Opportunistista toimintaa vai harkittua hajauttamista?

Valtiokonttori vastaa valtion velanhallinnasta. Sen tehtävänä on turvata Suomen valtion maksuvalmius eli pitää huolta siitä, että valtion kassassa on riittävästi rahaa maksuvelvoitteiden hoitamiseksi.

Tänä vuonna valtion bruttomääräinen lainanottotarve on noin 40 miljardia euroa. Määrä on koronapandemian aiheuttamien lisämenojen sekä tulojen pudotuksen vuoksi lähes kaksinkertainen edellisiin vuosiin verrattuna. Kuntarahoitus puolestaan tekee pitkäaikaista varainhankintaa noin 7 miljardia euroa vuodessa. Tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan yli 10 miljardiin euroon. Kummassakin organisaatiossa lainanottoa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja sitä määrittävät erilaiset strategiat, politiikat ja ohjeistukset.

Valtion velanoton keskeinen raami on määritelty jo Suomen perustuslaissa.

– Perustuslain mukaan valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen. Tällä hetkellä eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston ottamaan lainaa niin, että valtionvelka saa nousta enintään 150 miljardiin euroon. Tänä vuonna valtionvelan arvioidaan kasvavan noin 125 miljardiin euroon, Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto kertoo.

Velanhallinnan ja lainanoton strategisen ohjeistuksen Valtiokonttori saa valtiovarainministeriöltä. Dokumentissa kuvataan lainanoton tavoitteet ja periaatteet, mitä instrumentteja lainanotossa voidaan käyttää ja asetetaan rajat riskeille. Valtiovarainministeriö on valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan lainanoton ja myös valvoo ohjeistuksen noudattamista.

Laadukas toteutus vaatii hyvän taustatyön

Kuntarahoituksen koko toiminnan perusta on rahoituksen turvaaminen. Holmström korostaa raamien ja pelikentän määrittelyn tärkeyttä rahoitussuunnittelussa.

– Kun on etukäteen hyväksytty politiikka tai ohjeistus, varainhankinnan toteuttaminen on helpompaa. Silloin on selkeää, miten työtä tehdään käytännössä.

Kuntarahoituksen varainhankintaa ohjaavat yhtiön strategia ja varainhankintastrategia sekä riskiviitekehys.

– Riskiviitekehys ulottuu kaikkeen toimintaamme, ei pelkästään varainhankintaan. Tämä ohjeistus tulee yhtiön hallitukselta ja siinä on keskeisiä rahoitukseen liittyviä mittareita, kuten maksuvalmiusvaatimus ja likviditeetin riittävyys. Osa mittareista tulee regulaatiosta, osa on yhtiön hallituksen määrittelemiä, Holmström kuvailee.

Rahoitussuunnittelua Kuntarahoituksessa tehdään vuosi kerrallaan likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelman muodossa. Se on osa koko liiketoiminnan ohjausta ja toimintasuunnittelua. Varainhankintaa sekä likviditeetin riittävyyttä tarkastellaan 3–4 vuotta eteenpäin.

– Ennen varsinaista suunnittelua muodostetaan ensin näkemys markkinoiden tulevasta kehityksestä. Tässä pääekonomistillamme on tärkeä rooli, Holmström kuvailee.

Hän korostaa makro- ja markkinanäkemyksen tärkeyttä hyvän suunnittelun perustana.

– Skenaario markkinoiden kehityksestä on pohjana eri asiantuntijoidemme arvioidessa sitä, miten esimerkiksi korot, marginaalit, valuuttakurssit ja asiakkaiden rahoitustarpeet kehittyvät tulevaisuudessa. Nämä kaikki näkemykset tarvitaan, jotta suunnittelu on mahdollisimman laadukasta.

Varainhankintaa toteutetaan hallituksen hyväksymän likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelman mukaisesti. Toteutuksesta raportoidaan kvartaaleittain, tarpeen mukaan suunnitelmaa päivitetään. Näin tapahtui esimerkiksi keväällä 2020 koronaepidemian ravisuttaessa rahoitusmarkkinoita.

Ei kaikkia munia samaan koriin

Sekä Valtiokonttoria että Kuntarahoitusta voi kuvailla riskinotossa konservatiiviseksi. Organisaatiot hahmottavat riskejä hieman eri tavoin.

Valtiokonttori tarkastelee rahoitusriskiä kahtena komponenttina, lyhytaikaisena maksuvalmiusriskinä ja pitkäaikaisena jälleenrahoitusriskinä.

– Meidän on varmistettava valtion maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Jos kassassa on ylimääräisiä varoja, niitä voidaan sijoittaa tai tarvittaessa ottaa lyhytaikaista lainaa rahamarkkinoilta, Koivisto kertoo.

Maksuvalmiutta ja lyhyttä lainanottotarvetta pyritään ennakoimaan kassaennustejärjestelmän avulla, johon kaikki valtion tilivirastot syöttävät tulo- ja menoennusteensa.

Jälleenrahoitusriski pyritään minimoimaan hajauttamalla varainhankintaa eri maturiteetteihin ja instrumentteihin. Lisäksi tähdätään siihen, että valtiolle lainaavat tahot edustavat eri sijoittajatyyppejä ja maantieteellisiä alueita.

– Eri juoksuaikoihin hajauttamisella pyritään välttämään lainojen erääntymisen keskittyminen. Sijoittajatyyppien hajonta ja maantieteellinen hajauttaminen puolestaan auttavat valtion viitelainojen jälkimarkkinaa. Kun on ostajia ja myyjiä, jotka haluavat käydä kauppaa lainoilla eri aikaan, saadaan riskiä tasoitettua.

Myös Holmström korostaa hajauttamista jälleenrahoitusriskin hallinnassa.

– Ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin. Kunnankin kannattaa yhden ison talousarviolainan sijaan hajauttaa velka useisiin lainoihin ja eri maturiteetteihin.

Kuntarahoituksen riskinottoa määrittää jo aiemmin mainittu riskiviitekehys. Jälleenrahoitusriskin kannalta yksi keskeinen mittari on likviditeetin riittävyys.

– Meillä täytyy olla koko ajan riittävästi likviditeettiä eli valmiutta hoitaa uusi antolainaus ja velkojen takaisinmaksu ainakin 12 kuukautta eteenpäin, Holmström painottaa.

Riskienhallintaperiaatteidensa mukaisesti Kuntarahoitus suojaa korko-, valuuttakurssi- ja muut markkina- ja hintariskit johdannaisilla.

Perusta kuntoon hyvinä aikoina

Valtion pitkä, yli vuoden mittainen varainhankinta nojautuu viitelainastrategiaan, jossa pääpaino on euromääräisissä viitelainoissa. Koivisto kertoo valtion olevan tylsä liikkeeseenlaskija, mikä on sijoittajien näkökulmasta hyvä asia.

– Meidän toiminnassamme tarve läpinäkyvyyteen ja ymmärrettävyyteen korostuu. Sijoittaja haluaa ymmärtää, millä todennäköisyydellä saa rahansa takaisin lainan erääntyessä. Me toistamme vuodesta toiseen saman tyyppistä varainhankinnan strategiaa, joka ei aiheuta yllätyksiä. Läpinäkyvyys, ymmärrettävyys ja luottamus kulminoituvat sijoittajan silmissä pitkäjänteisyyteen, Koivisto painottaa.

Myös Kuntarahoitukselta odotetaan läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

– Suunnitelmallisuus ja ennustettavuus ovat sijoittajille tärkeitä, mutta pitkäjänteisyys ja pidempi horisontti myös helpottavat omaa suunnittelua, Holmström sanoo.

Sekä Kuntarahoituksessa että Valtiokonttorissa varainhankinnan kanaviin liittyvät järjestelyt ovat keskeinen osa rahoituksen suunnittelua. Niin valtion maksuvalmius kuin Kuntarahoituksella rahoituksen saatavuus pitää pystyä turvaamaan myös markkinoiden tai talouden stressitilanteissa.

– Kanavia täytyy rakentaa hyvinä aikoina. Kattavalla kanavavalikoimalla mahdollistetaan sijoittajapohjan hajauttaminen sekä se, että valittavana on eri tilanteisiin sopivia sijoitusinstrumentteja, Koivisto korostaa.

Erääntymisprofiilin suunnittelu korostuu kummankin haastateltavan puheessa useaan kertaan.

– Kun velan määrä kasvaa nopeasti, erääntymisiä joudutaan väistämättä ulottamaan entistä pidemmälle tulevien veronmaksajien maksettavaksi. Hyvällä suunnittelulla pyritään välttämään yksittäisiä päiviä, kuukausia tai vuosia, jolloin lainoja tulee maksettavaksi suuria määriä. Tasaisuus on tärkeää! Ja sitä myös luottoluokittajat valtion osalta seuraavat, Koivisto sanoo.

Valtio pyrkii aina kustannustehokkaimpaan ratkaisuun varainhankinnassa, mutta silloin ei aina ole kysymys hinnasta.

– Päivän hinta ei välttämättä ole pitkällä aikavälillä kustannustehokkain. Halpa hinta voi tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi. Jos aina otettaisiin lainaa hinta edellä, se voisi johtaa konsentraatioon eli lainat olisivat aina samassa maturiteetissa ja samoilta sijoittajilta. Tällöin voi syntyä lainojen erääntymispiikkejä ja sijoittajapohja voi jäädä kapeaksi, mikä voi pidemmällä aikavälillä kostautua. Kustannustehokkuutta täytyy tarkastella myös riskien näkökulmasta, Koivisto painottaa.

Kuntarahoitus taas pyrkii optimoimaan kustannustehokkuuden ja rahoituksen saatavuuden varmistamisen. Varainhankintaohjelman perustana ovat julkiset viitelainamarkkinat, joiden kautta varmistetaan rahoituksen saatavuus kaikissa markkinaolosuhteissa. Kustannussäästöjä haetaan taktisten, enemmän räätälöityjen, transaktioiden kautta.

– Velanotto on joka tapauksessa pitkäaikainen sitoumus. Se mitä tekee tänään, vaikuttaa huomisenkin tekemiseen, Holmström muistuttaa.

Korona ravisti markkinaa

Koivisto kuvaa kevään tilannetta rahoitusmarkkinoilla tyypilliseksi shokkitilanteeksi. Mutta samalla hyvin poikkeukselliseksi.

– Maalis-huhtikuussa pyrimme kasvattamaan kassapuskurin mahdollisimman suureksi koronamenojen ja toisaalta putoavien verotulojen vuoksi. Ensivaiheessa merkittävä osa varainhankinnasta oli lyhytaikaista. Pidempien viitelainojen liikkeeseen lasku oli haastavampaa kuin normaalissa markkinatilanteessa.

Holmström sanoo tilanteen vaikutusten Kuntarahoituksen varainhankinnalle olleen jälkikäteen katsottuna vähäinen.

– Kaikkien velanottajien korot ja marginaalit kasvoivat sijoittajien varovaisuuden ja pankkien epäluottamuksen takia. Kunnille suurimmat haasteet olivat lyhyessä varainhankinnassa, Kuntarahoitus oli keväällä lähes ainoa kuntatodistusten ostaja.

Euroopan keskuspankki EKP kuitenkin reagoi nopeasti ja toi markkinoille mittavia tukitoimia, jolloin tilanne alkoi parantua.

– Keskuspankkien toimet palauttivat luottamuksen, mikä sai marginaalit ja korot laskuun. Marginaalit eivät kuitenkaan ole vielä palanneet kriisiä edeltävälle tasolle.

Holmström uskoo, että EKP tulee tekemään kaikkensa, että kevään kaltaista markkinahäiriötä ei tule, vaikka tauti edelleen jyllää maailmalla.

– Asiakkaamme voivat nukkua yönsä rauhassa. Rahoituksen saatavuus on turvattu, enkä usko, että marginaaleissa nähdään massiivisia liikkeitä lähiaikoina.


Artikkelisarjan seuraavissa osissa Joensuun kaupungin talousjohtaja Satu Huikuri ja Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna kertovat oman organisaationsa rahoitussuunnittelusta.

Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Valtiokonttori ja Annukka Pakarinen

Vertailulaskurilla läpinäkyvyyttä eri rahoitusmallien kustannuksiin

Vertailulaskurin avulla käyttäjä voi nopeasti selvittää mitä toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja hankkeelle on olemassa. Lähtötiedoiksi hankkeelle valitaan koko, takaisinmaksuaika, korko sekä muut muuttujat, jolloin laskuri mallintaa sopivien rahoitusmallien vaihtoehtoiset kustannukset. Laskuri kertoo myös eri rahoitusmallien tärkeimmät erot ja ominaisuudet sekä ehdottaa hankekuvauksia luettavaksi ratkaisupankista.

Vertailulaskuri auttaa hahmottamaan hankkeen eri rahoitusmallien kustannukset. 

Idea lähti asiakastapaamisista 

Alkuperäinen idea vertailulaskurista syntyi asiakastapaamisissa käydyissä keskusteluissa. 

– Halusimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden itse konkretisoida eri rahoitusmallien kustannuksia jo investoinnin suunnitteluvaiheessa, kertoo Kuntarahoituksessa uutta palvelua suunnittelemassa ollut Lauri Pekkilä

Uuden palvelun tavoitteena oli Kuntarahoituksen asiakkaiden prosessien suunnitelmallisuuden ja läpinäkyvyyden tukeminen. Vertailulaskuri on samalla visuaalinen keskustelun apuväline niin hankkeiden suunnittelusta vastaavien henkilöiden välillä kuin myös Kuntarahoituksen ja asiakkaiden välillä. 

–Aiemmin käytimme vastaavaa laskuria Excelissä vertaillessamme laina- ja leasingrahoitusta. On valaisevaa nähdä kunnan oman kouluhankkeen euroilla, mitä eri vaihtoehdot loppupeleissä maksavat. On hienoa, että vertailulaskuri on tuotu verkkosivuillemme nyt kaikkien asiakkaidemme saataville, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.

–Vertailulaskuri on arvokas lisä digitaalisten palveluidemme tarjoamaan. Se kulkee käsi kädessä juuri lanseeratun ratkaisupankin kanssa, jonka avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon, Pekkilä lisää.

Tutustu vertailulaskuriin täällä. 

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/20 on julkaistu – ”Rokoteuutinen tuo valoa ensi vuoteen”

Osakekursseja heiluttaneen Yhdysvaltojen presidentinvaalitaiston jälkeen tilanne markkinoilla on tasaantunut ja huomio kiinnittyy jälleen koronapandemian terveys- ja talousvaikutuksiin. Loppuvuoden keskeinen kysymys on, miten hyvin Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät ennakoitua pahemmaksi äityneestä toisesta aallosta.

– Euroopassa tulemme näkemään miinusmerkkisen viimeisen neljänneksen, ja talvi on vaikea. Taloudet ovat kuitenkin jo ehtineet sopeutua toimimaan epidemian oloissa, ja oletettavasti tuotantoa kyetään toisen tartunta-aallon aikana pitämään paremmin yllä. Kevään kaltaista jyrkkää pudotusta tuskin on luvassa, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Myös talous tarvitsee rokotetta

Taloudessa elää rinnakkain kaksi kehityskulkua: pandemia kiihtyy ja aiheuttaa epävarmuutta, mutta viime päivien positiiviset rokoteuutiset tuovat valoa ensi vuoden näkymiin.

– Rokoteuutinen luo toivoa, mutta ei pelasta toiselta aallolta. Uutisilla on ensi vuoden kannalta kuitenkin suuri merkitys, sillä ne valavat yrityksille uskoa liiketoiminnan palautumiseen ja voivat antaa rohkeutta tehdä investointeja. Koska tulevaisuudennäkymillä on suuri merkitys sekä yritysten että kuluttajien taloudellisille päätöksille, positiivisia vaikutuksia voi alkaa näkyä jo alkuvuodesta eli selvästi ennen kuin rokote saadaan laajasti jakoon, Vesala sanoo.

Pandemian aiheuttama epävarmuus ei ole ohi

Aika näyttää, miten toimet pandemian hillitsemiseksi toimivat ja miten syvältä taloudessa joudutaan vielä koukkaamaan ennen kuin rokote tuo helpotuksen. Koronaiskun todellinen mittaluokka Suomen teollisuuteen ja vientiin on myös vielä epävarma.

– Teollisuuden tilaukset ja tuotanto eivät ole kääntyneet nousuun, ja siellä piilee vielä negatiivisten yllätysten mahdollisuus. Onneksi tärkeimmillä vientimarkkinoillamme, kuten Saksassa, Kiinassa ja USA:ssa, tilanne on kohentunut, joten perusedellytykset toipumiselle ovat meilläkin olemassa, Vesala kertoo.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut kuntatalouteen ja miltä kuntatalous näyttää juuri nyt? Lue Kuntarahoituksen marraskuun markkinakatsauksesta.


Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

Lainasalkkusovellus on ratkaisu rahoituksen hallintaan ja tiedolla johtamiseen

Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ovat ratkaisu kuntien rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun. Yhdestä palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja auttavat kaukonäköisten vastuullisten päätösten tekemisessä – tietoon pohjautuen. Palveluun ensimmäisenä tuotu lainasalkkusovellus on käytössä jo lähes 300:lla Kuntarahoituksen asiakasorganisaatiolla. Haastattelimme digitaalisista palveluista vastaavaa Jukka Leppästä: mistä lainasalkkusovelluksessa oikein on kyse?

Jukka, mikä on lainasalkkusovellus? 

”Lainasalkkusovellus onominaisuuksiltaanpaljon laajempi kokonaisuus kuinmitänimi antaa ymmärtää. Sovellus sisältää lainojen lisäksi myös johdannaiset sekä kaikki konsernien sisäiset sopimukset: antolainat, takaukset ja niihin liittyvät vakuudetja palkkiot.Sovelluksen avulla onmahdollistahallinnoida rahoitusasemaa konsernitasolla.Käyttäjä saa palvelusta myös aina ajantasaisen markkinadatan sekämonipuolisentyökalupakin lainasalkkunsaanalysointiin ja raportointiin.”

Miksi Kuntarahoitus alkoi tarjota sovellusta? 

”Lainasalkkusovellus on digitaalisten palveluidemme ensimmäinen sovellus. Se saatiin osaksi palveluvalikoimaamme vuonna 2016. Asiakastapaamisissa nousi jatkuvasti esiin selkeä tarve digitaaliselle rahoituksenhallinnan palvelulle sekä tiedolla johtamisen työkalulle. Rahoitussopimuksien monimuotoistuminen ja vastaavasti myös kasvaneet konsernirakenteet edellyttivät edistyneempää kokonaisuudenhallintaa.” 

Miten sovellusta käytetään? 

”Sovellus on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla tunnuksilla kuin muitakin sovelluksia: sijoitussalkku-, talousennuste-, ja kassaennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa.” 

Millaisille organisaatioille lainasalkkusovellus sopii? 

”Lainasalkkusovellus kuuluu kaikille, joilla on rahoitussopimuksia, organisaation koosta riippumatta. Henkilöriskin pienentämiseksi rahoitussopimusten tulisi tänä päivänä olla ehdottomasti jo digitaalisessa muodossa. Palvelun lisenssihinnoittelu riippuu konserniyksikköjen ja korollisen vieraan pääoman määrästä.” 

Millaisiin tarpeisiin se vastaa? 

”Sovellus mahdollistaa tiedolla johtamisen: laajat raportointimahdollisuudet esimerkiksi budjetointiin sekä erilaisten rahoitusratkaisujen simulointi auttavat pitkänäköisten päätösten teossa. Analyysityökalut mahdollistavat erilaisten rahoitusriskien tunnistamisen ja niihin varautumisen. Sovellus mahdollistaa myös marginaalientarkistusten ja muiden sopimusehtojen automaattisen seurannan, jolloin vältytään mahdollisilta kalliilta ja ikäviltäkin yllätyksiltä.” 

Miten käyttöönotto tapahtuu? 

”Palvelusopimusten allekirjoittamisen jälkeen pidämme käyttöönottokoulutuksen ja autamme asiakkaan alkuun muiden rahoittajien sopimusten tallentamisessa sekä muussa sovelluksen käytössä. Kuntarahoituksen rahoitussopimukset ovat jo valmiina palvelussa. Käyttöönotto etenee sitten vaiheittain mahdollisten johdannaisten, takausten ja antolainojen lisäämisellä. Kaikki koulutustapaamiset sekä muu asiakastuki ovat asiakkaalle aina maksuttomia. Meillä on myös kattavasti erilaisia kirjallisia ohjeita, opastusvideoita sekä verkkokoulutuksia toivotuimmista aiheista.” 

Miten sovellusta kehitetään? 

”Sovellus on kehitetty pohjoismaisten kuntien toiveesta yhteistyössä serkkuyhtiöidemme Kommuninvestin ja Kommunalbankenin kanssa. Sovellusta kehitetään asiakastarpeen mukaan. Samaa sovellusta käyttävät lähes kaikki suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat.” 

Lainasalkkusovellus

– Kaikki rahoitussopimukset yhdessä sovelluksessa
– Rahoitussalkun analysointi ja vaihtoehtoisten ratkaisujen simulointi
– Markkinainformaatio
– Elinkaaren hallinta ja raportointi
– Koko konsernin rahoitussopimusten hallinta ja analysointi
– Takaukset
– Antolainat

Lue lisää

Teksti ja kuva: Jenni Heikkilä

Timo Vesala: Eurotalous kasvoi Q3:lla yllättävän vauhdikkaasti – uusi korona-aalto kääntää loppuvuoden suunnan

Karkeasti ottaen Q3-luvut kuvaavat talouden kehitystä koronapandemian ensimmäisen ja toisen aallon välisenä jaksona, joskaan Yhdysvalloissa tartunta-aallot eivät ole olleet yhtä selväpiirteiset kuin Euroopassa.

Heinä–syyskuun bkt-raportit olivat melkoista ilotulitusta. Koronakevään pohjakosketuksesta talous toipui Ranskassa huimat 18,2 prosenttia, Espanjassa 16,7 prosenttia, Italiassa 16,1 prosenttia ja euroalueella keskimäärinkin 12,7 prosenttia.

Yhdysvalloissa vuosineljänneksen bkt-muutos ilmoitetaan vuositasolle korotettuna, mikä vielä entisestään korostaa koronavuoden muutoinkin voimakasta heiluntaa. Donald Trumpilla oli viisi päivää ennen vaaleja mahdollisuus lirkuttaa Twitterissä, miten maan bruttokansantuote oli kolmannella neljänneksellä kasvanut historialliset 33,1 prosenttia! Toki häneltä jäi mainitsematta, että moisen kasvun jälkeenkin Yhdysvaltain bkt oli edelleen 3,5 prosenttia vuoden alun lähtötasoa matalammalla. Vastaavalla tavalla ilmaistuna euroalueen bkt toipui 61,3 prosentin vuosivauhdilla.

Talous toipuu rivakasti, kunhan tauti pysyy loitolla

Heinä–syyskuun hurjat kasvuluvut olivat luonnollisesti seurausta alkuvuoden ennennäkemättömästä äkkijarrutuksesta. Kun pandemiasta johtuvat talouden sulkutoimet hellittivät ja ihmiset saattoivat elää kohtalaisen normaalisti, myös taloudellinen toimeliaisuus palautui.

Bkt-raportteihin sisältyy siksi merkillepantava positiivinen viesti: talous voi toipua hyvin nopeasti, kunhan tauti pysyy loitolla. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa heinä–syyskuun bkt-kasvu kuittasi koko toisella neljänneksellä syntyneen kuopan, ja vähän ylikin. Toki näissä maissa koronavirus vaikutti voimakkaasti talouteen jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja molemmissa bruttokansantuote on edelleen yli 4 prosenttia vuoden lähtötason alapuolella.

Suomen kolmannen neljänneksen virallisia bkt-lukuja ei ole vielä julkaistu, mutta Tilastokeskuksen ns. kokeellisen pikaennakon perusteella kasvu lienee ollut noin 3 prosentin tuntumassa. Mikäli näin on, pysymme kuluvan vuoden bkt-kehityksessä edelleen jonkin verran sekä Yhdysvaltoja että euroalueen keskiarvoa edellä.

Loppuvuonna talous jälleen supistuu, mutta uutta jyrkkää pudotusta ei nähdä

Valitettavasti bruttokansantuotteen voimakas heilunta ei ole tähän päättymässä. Koronavirus leviää taas Euroopassa ja useat maat ovat joutuneet uudelleen rajoittamaan kokoontumisia sekä ihmisten liikkumista ja asiointia. Työllisyyden ja kokonaistuotannon kannalta erittäin merkityksellinen palvelusektori ottaa loppuvuoden aikana jälleen pahasti siipeensä.

Emme kuitenkaan ole menossa kevään kaltaiseen talouden äkkipysähdykseen. Koronan ensimmäinen aalto hyökyi nopeasti päälle ja kovia rajoitustoimia jouduttiin ottamaan käyttöön hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tällä kertaa sulkutoimet ovat kevyempiä ja kohdennetumpia kuin keväällä. Yrityksillä ja kotitalouksilla on myös ollut enemmän aikaa sopeutua pandemian aiheuttamiin poikkeusoloihin. Oletettavasti talouden toimintoja kyetään nyt pitämään paremmin yllä. Ihmisillä on myös enemmän tietoa ja he ovat tottuneempia käsittelemään koronaan liittyvää epävarmuutta. Pandemian toisen aallon pelotevaikutus jäänee ensimmäistä aaltoa vähäisemmäksi.

Pehmentävistä tekijöistä huolimatta on varauduttava siihen, että eurotalous supistuu vuoden viimeisellä neljänneksellä muutaman prosentin. Samalla lähtötaso vuodelle 2021 laskee, joten ensi vuoden kasvuennusteita voidaan hyvinkin joutua tarkistamaan heikompaan suuntaan. Näin käy erityisesti siinä tapauksessa, että koronan toista aaltoa ei vielä loppuvuoden aikana saada hallintaan vaan sairaanhoitokapasiteetti pysyy Euroopassa kovilla vielä ensi vuoden alkupuolellakin.

Pandemian jälkeen kulutuskysyntä siivittää kasvua, mutta hidastavia tekijöitäkin on

Jos ja kun toimiva rokote saadaan ensi vuoden jälkipuoliskolla laajempaan käyttöön, käynnistyy samalla myös kestävämpi talouden elpyminen. Monille kotitalouksille on korona-aikana kertynyt säästöjä ja patoutunutta rahankäyttötarvetta. Ensi vaiheessa talous toipuukin juuri kotimaisen kulutuskysynnän voimalla.

Elpyminen tulee tuskin kuitenkaan olemaan aivan yhtä ripeää kuin viime kesän tartuntasuvannossa. Pandemian pitkittyminen on nimittäin jättänyt tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat yritystaloudessa tapahtuvaa käännettä. Valtioiden tukitoimilla on torjuttu konkurssiaaltoa ja massatyöttömyyttä, mutta samalla talouden normaali uusiutumisprosessi on häiriintynyt. Pandemian jälkeen kestää aikansa, ennen kuin toteutumattomien konkurssien suma purkautuu ja investoinnit pääsevät käynnistymään puhtaalta pöydältä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

Job Shadow -päivä esitteli Elia Luukkoselle Kuntarahoituksen toimintaa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla

– Oli makeaa päästä näkemään, miten Kuntarahoitusta johdetaan. Päivän ohjelmassa kiinnostavin oli tapaaminen Crédit Agricole CIB:n velkapääomamarkkinoita edustavan johtajiston kanssa. Sain kuulla normaalin kokousagendan ulkopuolella myös Crédit Agricolen johtajien taustoista ja työn arjesta, Elia Luukkonen kertoo.   

Kansainvälisen yhteistyöpankin tapaamisen lisäksi Luukkonen tutustui muun muassa Kuntarahoituksen luottoluokitusprosessiin. Hän perehtyi luottoluokituslaitos S&P:n edelliseen Kuntarahoitusta koskevaan raporttiin ja osallistui tulossa olevaan luottoluokittajatapaamisen valmisteluun. Lisäksi hän tapasi Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan kanssa keskustellen makrotalouden näkymistä.

– Timon kanssa juttelimme muun muassa koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista ja ongelmista sekä Yhdysvallan presidentinvaaleista. Seuraan tiiviisti kansainvälistä politiikkaa, ja uskon että Joe Bidenin valinta olisi parempi vaihtoehto Euroopan taloudelle. Hän toisi maailmanpolitiikkaan ja -kauppaan vakautta, kun taas Donald Trumpin jatkokausi kärjistäisi kauppasotia, Luukkonen analysoi.

– Elia on erittäin fiksu ja määrätietoinen kaveri. Omasta sijoittamisesta alkanut kiinnostus varmasti vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyi omaksumaan päivän aikana esiin tulleita uusia aihepiirejä. Halusin, että hän saisi käsityksen siitä, miten Kuntarahoituksen tapaiset toimijat hankkivat varansa, miten pääomamarkkinat toimivat, ketkä meihin sijoittavat ja millaista yhteistyötä teemme kansainvälisten pankkien kanssa, sanoo Joakim Holmström.

– Minulle itselleni päivä oli hauskaa vaihtelua työhön. Enemmänkin aikaa olisi voinut palaverien sijaan varata yhteiselle juttelulle ja ajatustenvaihdolle. On tosi hienoa huomata kuinka fiksuja ja kunnianhimoisia nuoret ovat, Holmström sanoo.

Yrittäjyys verissä

Elia Luukkonen opiskelee toista vuotta Oulun lyseon lukiossa. Hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan lukuvuonna 2018–2019 ollessaan yläasteella Kempeleessä yrittäjyysluokalla. Hänen ja hänen ystäviensä yritys Peto NY teki käsityönä puukkoja.

– Olin perustanut puukkoyrityksen jo edellisenä vuonna, joten NY-yrityksemme rakentui jo alkaneen toiminnan kehittämiselle. Liiketoimintasuunnitelma oli jo valmiina, samoin puukkojen valmistukseen tarvittavat laitteet kuten pöytäsirkkelit, hiomakoneet ja taltat. Idea firmasta sai alkunsa, kun kaupasta ostamani puukot olivat niin huonolaatuisia, että päätin tehdä itse paremman. Kun olin saanut oman puukkoni valmiiksi, pappa pyysi tekemään sellaisen myös hänelle. Silloin tajusin, että niitähän voisi myydä muillekin, Luukkonen sanoo.

– Olen yrittäjäperheestä, joten yrittäminen tuntuu luontevalta valinnalta. Myös yrityksen Peto-nimen keksin yhdessä vanhempieni kanssa. Se oli meistä hyvä, tehokas nimi, eikä sen nimisiä firmoja löytynyt ennestään.

– Parasta oman yrityksen pyörittämisessä on se, että pääsee tekemään asioita itse ja joutuu miettimään, miten saa myyntiä tarpeeksi kannattavuutta ajatellen. Pidän myös ihmisten tapaamisesta ja myymisestä: Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa nautin eniten messupäivistä, Luukkonen kertoo.

Tulokset näkyivät: Peto NY voitti lukuvuonnaan Pohjois-Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon ja valtakunnallisesti yrittäjähenkisimmän tiimin palkinnon.

Lukio vie nykyisin niin paljon Luukkosen aikaa, ettei hän tällä hetkellä ehdi pyörittämään yritystoimintaa. Lukion jälkeen suunnitelmissa on opiskella Vaasan yliopistoon kansainvälistä johtamista, johtamispsykologiaa sekä myyntiä ja markkinointia.

– Haluaisin työskennellä ison kansainvälisen yhtiön johtajana. Isojen asiakokonaisuuksien hallitseminen motivoi.

Tavoitteellisuudestaan huolimatta Luukkonen ei stressaa tulevasta.

– Minulla on elämänsuunnitelma, jonka voi jakaa välietappeihin. Kun keskityn välitavoitteisiin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua.

Laajentuva Suomalainen musiikkikampus tähtää kansainväliseksi vetonaulaksi

Suomalainen musiikkikampus on kolmen eri koulun yhteinen taiteen ja tieteen yhdistävä oppimisympäristö. Kampuksella toimivat Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:n sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian musiikin, tanssin ja soveltavan taiteen koulutusohjelmat. Kampus on suunniteltu juuri alan tarpeita vastaavaksi ja onkin täynnä eri taiteenalojen vaatimia erityistiloja. Uudet tilat mahdollistavat musiikin ja tanssin yhdistämisen sekä erilaiset produktiot yli organisaatiorajojen. Yhteisöllisyys onkin ollut suunnitelmien taustalla.

– Halusimme koota musiikin ja tanssin opetuksen saman katon alle ja edesauttaa näin alalla tapahtuvaa verkostoitumista, tutkimus- ja kehitystyötä sekä tehostaa tilojen käyttöä. Suunnitteluun osallistettiin tulevia kampuksen käyttäjiä jo alusta asti, ja silloin syntyi myös idea yhdistää opiskelutahot samoihin tiloihin, Education Facilities Oy:n toimitusjohtaja Seija Takanen kertoo.

– Kolmen suuren toimijan yhteistyössä on valtavaa voimaa. Suomalainen musiikkikampus on aivan omaa luokkaansa myös maailman mittakaavassa. Harvassa paikassa voi musiikkia tai tanssia opiskella ruohonjuuritasolta kirkkaimmalle tähtitaivaalle ja alan huipuksi, Takanen kehuu.


Riikka Kaarnamo ja Seija Takanen esittelevät muuttovalmista musiikkikampusta,
joka yhdistää eri oppilaitoksia saman katon alle.

Ainutlaatuisia harjoittelumahdollisuuksia ja uusia opiskelumuotoja

Uuden kampuksen tilat on suunniteltu käyttäjien ja eri tarpeiden mukaan muovautuviksi. Soittotilojen akustiikka mukautuu käytettävän instrumentin mukaan. Esitystilat ovat muunneltavia ja toimivat päiväkäytössä opetuksessa, illalla harrastustoiminnoissa sekä erilaisissa esityksissä, esimerkiksi konserteissa ja tanssiesityksissä. Tanssisaleihin on tehty erityinen joustava lattia. Opetustiloissa on myös huomioitu monimuotoinen opiskelu. Kampuksella on tiloja livelähetyksille, joiden kautta opetukseen voi osallistua vaikka ulkomailta.

– Tilat on suunniteltu yhdessä tilojen tulevien käyttäjien sekä eri alojen huippuammattilaisten kanssa, koska esimerkiksi akustiikaltaan tilojen tarpeet ovat todella vaativat, Gradia-kiinteistöjen kiinteistöjohtaja Riikka Kaarnamo kertoo.

– Musiikin opiskelua varten kampukselle on rakennettu erikoisia ”huone huoneessa” -ratkaisulla toimivia äänieristettyjä ja akustisesti toimivia tiloja niin bändeille, kuoroille, orkestereille kuin yksilöharjoitteluunkin, joten oikeastaan kaikenlainen musiikkiin liittyvä harjoittelu onnistuu optimaalisissa tiloissa, Takanen lisää.

Musiikkikampuksen tavoitteena on tulla Suomen vaikuttavimmaksi ja halutuimmaksi soveltavan taiteen kehittämisyksiköksi, jolla luodaan musiikin ja tanssin opetustuotteita sekä uusia oppimisen innovaatioita.

– Uudet tilat vahvistavat musiikkikampuksen brändiä sekä identiteettiä ja houkuttelevat uusia opiskelijoita alalle myös kansainvälisesti. Kun eri oppilaitokset tekevät yhteistyötä samoissa tiloissa, on mahdollista myös kehittää uusia opiskelumuotoja ja laajentaa opintotarjontaa, Kaarnamo kehuu.

Uusi lisäosa valmistuu marraskuun lopussa 2020 ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2021 alussa. Kiinteistön rakennuttaja ja omistaja on Education Facilities Oy, päävuokralainen on Gradia-kiinteistöt, joka vuokraa tilat edelleen Gradia Jyväskylälle, Jyväskylän yliopistolle sekä Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.


Uudistunut kampus avaa ovensa vuodenvaihteen jälkeen.

Teksti: Elisa Korhonen
Haastateltavat: Riikka Kaarnamo, Gradia-kiinteistöt & Seija Takanen, Education Facilities Oy
Kuvat haastateltavilta, havainnekuva Voionmaankadulta

Kuntarahoitus liittyi YK:n Global Compact -verkoston jäseneksi

Global Compactin välityksellä yritykset sitoutuvat noudattamaan työoloihin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja lahjonnan ehkäisyyn liittyviä velvoitteita, jotka yhdessä muodostavat Global Compactin kymmenen periaatetta.

– Olemme halunneet omalla liiketoiminnallamme osoittaa, että rahoituksen avulla voidaan aidosti ohjata yhteiskunnan kehitystä. Global Compact -jäsenyys on meille tapa osoittaa oma sitoutumisemme yritys- ja yhteiskuntavastuun jatkuvaan kehittymiseen ja hakeutua verkostoon, jossa voimme vahvistaa osaamistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Kuntarahoitus on profiloitunut vastuullisten rahoitustuotteiden edelläkävijänä tuomalla ensimmäisenä Suomessa markkinoille vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteet. Se on saanut hyviä tuloksia myös kansainvälisten vastuullisuusluokittajien arvioissa. Muun muassa maailman suurin vastuullisuusluokittaja Sustainalytics on arvioinut maailmanlaajuisesti 947 pankin vastuullisuutta, ja Kuntarahoitus on tässä joukossa sijalla 28.

– Vastuullisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja myös sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelta kasvavat koko ajan. Sen takia meidän on koko ajan arvioitava omaa toimintaamme ja etsittävä asiakaskuntamme näkökulmista tärkeimpiä kehityskohteita, Kallio sanoo.

– On hienoa, että merkittävä, jo vuosia vastuullisuutta edistänyt rahoitustoimija tulee mukaan YK:n yritysvastuualoitteeseen. Sitoutumalla Global Compactiin Kuntarahoitus pääsee mukaan maailman suurimpaan yritysvastuuverkostoon ja mukaan aloitteisiin ja ohjelmiin, joiden avulla vastuullisuutta ja kestävää kasvua voi vahvistaa edelleen, kertoo Global Compact Network Finland pääsihteeri Lenita Toivakka.

Suomen Global Compact -verkostossa on reilut sata jäsenorganisaatiota.

Kuntarahoitus on myös muun muassa yritysvastuuverkosto FIBSin Pro-jäsen, vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin jäsen, Climate Bonds Initiativen kumppani sekä WWF:n sertifioima Green Office.

Tapahtuma: millaisilla investoinneilla yhteiskunnallista vaikuttavuutta?

Tilaisuudessa Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori ja yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäsen Jenni Airaksinen konkretisoi kuntien roolia yhteiskunnallisten muutosten ajureina ja kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon aidosti vaikuttavien hankkeiden suunnittelussa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Novasta vastaava projektijohtaja Mikko Jylhä kertoo, millaisin periaattein Keski-Suomen kaikkien aikojen suurin sairaala rakentuu ja miten uudet toimintatavat edistävät toiminnan vaikuttavuutta.

Rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi avaa lopuksi Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kriteereitä.

Aika: keskiviikkona 28.10. klo 13.00–14.00
Paikka: Microsoft Teams
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täällä. Tilaisuuden esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata esitysmateriaalin täällä.

Ratkaisupankista parhaat käytännöt kuntien investointien suunnitteluun

Mikä toteutustapa soveltuu parhaiten kouluhankkeeseen? Miksi naapurikunnan kaupungintalo rahoitettiin leasingilla eikä lainalla? Kannattaako kilpailullinen neuvottelumenettely pienessä kunnassa? Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon.

Kuntarahoitus laajentaa digitaalisten palveluiden tarjoamaansa tuomalla verkkosivuilleen ratkaisupankin. Avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Kehitetty asiakkaiden toiveista

Kunnissa ja niiden vuokra-asuntoyhtiöissä on suunnitteilla tälläkin hetkellä tuhansia investointihankkeita. Vaikka tieto hankkeista on pitkälti julkista, käytännön kokemukset ja hankkeiden opit ovat huonosti löydettävissä. Ratkaisupankki vastaa ongelmaan tuomalla hankkeisiin liittyvät tiedot ja opit jäsennellysti yhteen paikkaan.

– Hankkeiden toteuttamisessa tietoa ja kokemuksia tarvitaan monessa vaiheessa aina suunnittelusta ja kilpailuttamisesta rahoituksen valintaan ja toteutusvaihtoehtoihin. Kiinteistöinvestoinnit ja niihin liittyvät pohdinnat ovat kunnissa pitkälti samankaltaisia, ja kokemusten jakamisessa on ollut iso hyödyntämätön kehityspotentiaali, kertoo Kuntarahoituksen toiminnan kehityksestä vastaava apulaisjohtaja Lauri Pekkilä.

Vastauksia hankesuunnittelun miten ja miksi -kysymyksiin

Ratkaisupankissa kuka tahansa pääsee tutustumaan hankkeisiin ja suodattamaan niistä omiin tarpeisiin sopivimmat muun muassa investointikohteen ja -tyypin, toteutustavan ja euromääräisen koon perusteella. Tiiviit kuvaukset tuovat esiin hankkeen lähtötilanteen eli tarpeen, toteutustavan ja rahoitusmallin valintaperusteineen sekä hankkeen keskeiset hyödyt ja opit.

– Keskiössä on tiedon vaihtoehtojen helppo vertailtavuus. Käytännön kokemukset hankkeissa tehdyistä päätöksistä, kuten rahoitusratkaisuista, ovat kullanarvoista tietoa uutta investointia suunnittelevalle. Avoimuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa entistäkin onnistuneempia investointeja ympäri Suomea, Pekkilä täsmentää.

Ratkaisupankin hankevalikoimaa kehitetään palvelemaan monipuolisesti erilaisten kunta- ja yleishyödyllisen asuntosektorin tarpeita. Päivittyvästä palvelusta löytyy pienten ja suurten kuntien kouluja, hyvinvointikeskus, jäähalli, pelastusasema, keskussairaala, jätevedenpuhdistamo ja erikokoisia yleishyödyllisiä asuntohankkeita.

Tutustu ratkaisupankin hankkeisiin täällä.