Valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä työryhmä aloitti toimintansa vuoden alussa muodostaakseen kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta sekä rahoituksen keinoista vauhdittaa siirtymää ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Työryhmän arvion mukaan Venäjän hyökkäyssodan eskaloima geopoliittinen muutos on nopeuttanut vihreää siirtymää ja fossiilitaloudesta irtautumisen tarvetta.
Raportissa kuvataan avaintavoitteet ja ratkaisuehdotuksia vihreän siirtymän rahoittamisen kehittämiseksi sekä arvioidaan investointitarpeiden suuruutta. Lisäksi raportissa käsitellään eri toimijoiden roolia vihreän siirtymän rahoituksessa sekä kestävyysnäkökohtien huomioimista rahoitusmarkkinoilla. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa perjantaina 9. joulukuuta valtiovarainministeri Annika Saarikolle, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle.
Työryhmä muodostui julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoista. Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio oli mukana työryhmässä.
–On ollut hienoa olla mukana tässä kansallisen tason tärkeässä työryhmässä. Työn lopputuloksena vihreän siirtymän kannalta keskeiset edustajat ovat muodostaneet näkemyksen kehittämistarpeista ja suosituksista, Kontio kertoo.
Raportin mukaan vihreä siirtymä luo Suomelle myös mahdollisuuksia. Vihreä siirtymä luo kysyntää ympäri maailmaa suomalaiselle osaamiselle sekä kestäville ratkaisuille ja innovaatioille.
–Asiakkaidemme eli kuntien ja valtiontukeman asuntotuotannon merkitys vihreässä siirtymässä on valtava. Meidän tehtävämme Kuntarahoituksessa on tukea asiakkaidemme tärkeää työtä kaikin mahdollisin tavoin: rahoittamalla vihreää siirtymää sekä tuomalla esiin asiakkaidemme innovatiivisia kestäviä ratkaisuja, jotta yhteinen hiilineutraalisuustavoitteemme toteutuisi vuonna 2035, Kontio sanoo.
hyvinvointialueella on käytössä yksi voimassa oleva kuntatodistuslimiitti
sopimuksen limiitti riittää tiedossa oleviin lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin
mahdollisille uusille kaupankävijöille on haettu valtuuksia erillisellä lomakkeella. Lähetämme tammikuussa hyvinvointialueille luettelon meille ilmoitetuista kaupankävijöistä. Vastaanottajan tulee vahvistaa kaupankävijälistan oikeellisuus.
Jos yhdelle hyvinvointialueelle on siirtymässä useita kuntatodistuslimiittejä, on ylimääräiset sopimukset irtisanottava. Jos irtisanottavaan limiittiin liittyy avoimia kuntatodistuksia, tulee niiden osalta olla yhteydessä Kuntarahoitukseen. Voimassa olevat kaupat siirtyvät sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille tapaan yleisseuraantona, mutta kunnilta ja vapaaehtoisilta sotekuntayhtymiltä siirtyvistä kaupoista on sovittava erikseen.
Varaudu ennakolta vuodenvaihteen lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin. Hyvinvointialuetodistuslimiitit tulevat olemaan käytössä tammikuun puolivälin jälkeen 2023. Sitä ennen tarvittava lyhyt rahoitus kannattaa hankkia kuluvan vuoden puolella.
Ilmoitukset siirtyvistä ja irtisanottavista kuntatodistuslimiiteistä on tehtävä 23.12.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen antolainaus(at)kuntarahoitus.fi. Irtisanomiset tekee limiittisopimusten tämänhetkinen vastapuoli.
Kouluttaja ja ”kuntamentori” Tiina Heikka irtisanoutui Lapinjärven kunnanjohtajan virasta elokuussa 2021. Syitä oli kaksi, sanoo Heikka Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.
– Halusin jakaa osaamistani laajemmin kuin vain yhteen kuntaan. Mutta toisaalta halusin myös oman elämäni takaisin. Kunnan johtaminen on tosi työlästä, siinä jäi usein minä itse ja perhe kakkoseksi. Aina tuli joku kriisi tai tulipalo, joka piti sammuttaa.
Ennen irtisanoutumistaan Heikka totesi Kuntalehden haastattelussa, että hänellä on ”maailman paras ja kamalin työ”. Mikä tekee kuntajohtamisesta niin kaksijakoista?
– Työ on äärettömän mielenkiintoista, merkityksellistä ja vaihtelevaa – ja sen voi aina palauttaa ihmiseen, kuntalaisiin. Mutta tänä päivänä kuntajohtajilta vaaditaan paljon: odotetaan, että kuntajohtaja on jonkinlainen sateentekijä. Palaute voi olla armotonta, vaikka yrittää parhaansa.
Heikka ei ole kokemuksissaan yksin, sanoo kunta- ja aluejohtamisen tutkija, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen podcast-jaksossa: kuntajohtajan työ on rankempaa kuin ennen.
– Kaiken voi palauttaa ihmiseen, kuten Tiina sanoi, mutta usein mukana on myös se pettynyt ihminen. Jokainen, joka on ollut mukana vaikkapa kouluverkkouudistuksessa, tietää, miten voimakkaasti ihmiset päätöksiin reagoivat. Kuntajohtajat ovat tätä nykyä helposti saavutettavissa, eli varmaa on, että palautetta tulee – välillä kirjavassa muodossa.
Uudistajan on annettava uudistaa
Muutos ei ole yksiselitteinen, sanoo Airaksinen. Kuntajohtajan työtä mutkistaa moni yhteiskunnallinen trendi: urapolut poukkoilevat, politiikka pirstoutuu. Myös kuntalaiset ovat muuttuneet.
– Nykyään käytetään helposti ”asiakaskorttia”, sanotaan, että minä muutan ja vien veroni muualle, Airaksinen selittää.
Osansa on myös sosiaalisella medialla, jossa keskustelu kärjistyy helposti.
– Verkossa on paljon helpompi olla ilkeä, laittaa kirpeää kommenttia. Käynnissä oleva valtuustokausikin tuntuu jännitteisemmältä. Valtuustot eivät ole koronan takia päässeet niin paljon tapaamaan ja hitsautumaan yhteen, Airaksinen pohtii.
Vaikeinta kuntajohtaminen on silloin, kun yhteispeli päättäjien kanssa ei suju. Duaalijohtaminen on taitolaji, joka vaatii poliittista pelisilmää ja yhteisiä pelisääntöjä.
– Ennen mentoroitiin enemmän, otettiin puolueen kokouksiin, ryhmään tai toimielimeen mukaan. Poliittinen puoli opetti kuntajohtoa poliittiseen johtamiseen. Monessa tapauksessa tämä on nykyään hukassa, Heikka pohtii.
Aina tehtävässä ei voi onnistua, sanoo Airaksinen. Johtajan tulee sopia kunnan tai kaupungin kulttuuriin.
– Vaikka toimisi täydellisenä johtajana kunnassa A, saattaa kunnassa B törmätä seinään ensimmäisen viikon aikana.
Ajoittain valinnoissa on ristiriitaa.
– Valitaan uudistaja, muttei olla valmiita uudistumaan, Airaksinen selittää. – Olen haastanut tästä kuntapäättäjiä: jos haluatte johtajan, joka tekee asioita uudella tavalla, älkää sitten pöyristykö, jos hän tekee jotain uutta.
Ilmiö on Heikalle tuttu.
– Minullekin on joskus sanottu, että hillitse nyt itseäsi, tee vähemmän, Heikka muistelee. – Ja kun vertaa sitä siihen, mihin minut palkattiin, mitä ylin poliittinen johto on sanonut, on ristiriita aika suuri.
– Urat ovat erilaisia kuin ennen. Kuntajohtaja, joka on pari valtuustokautta hoitanut virkaa, alkaa jo miettiä, onko hän jämähtänyt siihen. Osa liikkuvuudesta on tätä, uutta urakehitystä, hän pohtii. – Osa johtuu myös pirstoutuneesta ja jännitteisestä toimintaympäristöstä, se tuskin tulee helpottamaan.
Moni kuntajohtaja kuitenkin viihtyy työssään, osa vuosikymmeniä. Mikä erottaa pitkän linjan kuntajohtajat muista?
– Kyllä se on se yhteispeli, sanoo Heikka. – Kun poliittinen puoli osaa hommansa ja kuntajohtaja hoitaa oman tonttinsa, kokonaisuus toimii todella hyvin.
Airaksinen sanoo samaa: johtajan on hyvä johtaa, kun politiikan rakenteet ovat kunnossa. Tärkeää on myös tuntea itsensä ja oma roolinsa.
– Hyvillä kuntajohtajilla on pelisilmää: he ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan ja milloin. He osaavat myös asettaa rajat omalle tekemiselle.
Yksin ei pidä jäädä, neuvoo Heikka.
– Hommaa hyvä työnohjaaja, mentori tai vähintään toinen kuntajohtaja, jonka kanssa puida asioita. Ja muista, että kaikki aina jotenkin järjestyy. Vaikka tulisi välillä niin paljon lunta tupaan, että tukka on takana, niin siitä vaan pää pystyyn.
Onko kuntajohtajan työ maailman paras vai kamalin? Kuuntele Heikan ja Airaksisen keskustelu Huomisen talous -podcastissa. Haastattelijana Mika Korhonen. Voit kuunnella Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa sekä Applen ja Googlen Podcastit -sovelluksissa.
Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tehdään todeksi kunnissa, joissa kestävää tulevaisuutta rakennetaan poikkeuksellisen kovassa puristuksessa. Kuntien talous on murroksessa, kehitettävää on paljon ja resurssit niukat.
FCG:n ja Kuntarahoituksen aamukahveilla kuulet Kuntarahoituksen vastuullisesta rahoituksesta ja saat FCG:n konkreettiset vinkit siitä, millaisin projektein ja hankkein hyvinvoivempaa kuntaa voidaan rakentaa. Mukana keskustelemassa Kuntarahoituksen Rami Erkkilä ja Karl Lintukangas sekä FCG:n Taneli Heikkilä ja Teemu Linnakoski. Tilaisuus järjestetään verkossa ja se on maksuton.
Vihreällä rahoituksella tehoja kuntien kehittämiseen Projektijohtaja Taneli Heikkilä, FCG Finnish Consulting Group Oy Liiketoiminnanjohtaja Teemu Linnakoski, FCG Finnish Consulting Group Oy Rahoituksen erityisasiantuntija Rami Erkkilä, Kuntarahoitus Asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas, Kuntarahoitus
Asiakkaatkin ovat ehtineet tiedustella, saapuuko ”pitkän rahan haku” pian digitaalisiin palveluihin, kehityspäällikkö Jori Kaipio kertoo ja vastaa: kyllä, on tulossa. Pilotointi on käynnissä.
– Kuntien pitkäaikaiset lainat ovat jo pilotoinnissa. Uskon, että koko asiakaskuntamme lainat kattava versio ehtii kokeiluun vielä tämän vuoden aikana, Kaipio arvioi.
Helsingin kaupungin rahoitusasiantuntija Keijo Härkönen pääsi kokeilemaan lainahakemuksen digitaalista täyttämistä ensimmäisten joukossa. Hänen mukaansa pientä hiottavaa vielä löytyy, mutta ensivaikutelma oli positiivinen.
– Lainahakemus oli helppo täyttää ja eteni loogisessa järjestyksessä. Palvelu helpottaa omaa työtäni myös siinä mielessä, että tarjouspyynnöstä syntyy lomake, jota voin käyttää suoraan pohjana, kun lähetän tarjouspyynnön muille tarjoajille, Härkönen kertoo.
Lainojen haku nopeammaksi ja selkeämmäksi, ESG-sovellus luvassa pian
Tavoitteena on luoda asiakkaille tehokas ja nopea prosessi pitkäaikaisten lainojen hakemiseen. Digitaaliset työkalut sujuvoittavat asiointia, kun hakemusta on helppo tarkastella kokonaisuutena ja nähdä nopeammin, onko sisältö kaikkine liitteineen kunnossa.
– Osa asiakkaistamme tekee hakemuksia hyvin säännöllisesti, osa taas kerran vuodessa. Siksi asiakkaat myös siirtyvät käyttämään palvelua eri tahtiin. Ennakoimme kuitenkin, että valtaosa hakee lainatarjousta digitaalisesti jo ensi vuoden loppuun mennessä, kertoo Kaipio.
Myös Härkönen uskaltaa suositella palvelua muille käyttäjille.
– Kun prosessi on viimeistelty, näkisin että kaikkien kannattaa kokeilla sitä perinteisen sähköpostitarjouspyynnön sijaan. Yleisellä tasolla digitaaliset palvelut ainakin meillä helpottavat työtä ja niiden avulla työaikaa säästyy muihin tehtäviin. Mielestäni ne tarjoavat kunnille myös helposti olennaiset tiedot rahoitusmarkkinoista.
Digitaalisiin palveluihin on lähiaikoina tulossa myös uusi ESG-sovellus, joka auttaa kuntia seuraamaan ja vertailemaan jatkuvasti tärkeämmässä roolissa olevia kestävän kehityksen tunnuslukujaan. Toiveissa on, että asiakkaat pääsisivät testaamaan sovellusta jo tämän vuoden puolella.
Digillä tehokkaampaa asiointia, vaan ei vähempää kasvoaikaa
Asiakkaat ovat löytäneet digitaalisen asioinnin ja -palveluiden edut. Monille digitaalisten palveluiden kynnystä on madaltanut sekin, että ne eivät vähennä ”kasvoaikaa” Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa.
– Monesti asia on jopa päinvastoin: opastamme myös digitaalisella puolella, joten sen varjolla saattaa saada enemmänkin henkilökohtaista keskusteluaikaa, Kuntarahoituksen asiakasneuvoja Samuel Sainio naurahtaa.
– Ja vastaanotto on lopulta aina myönteinen. Asiakkaatkin ovat huomanneet, että digitaaliset palvelut tekevät monista asioista sujuvampia ja säästävät aikaa. Esimerkiksi kuntatodistuskaupassa myös hinnoittelun läpinäkyvyys on kasvanut.
Digitaaliset palvelumme tarjoavat ratkaisun asiakkaidemme rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Kehitämme tarjontaa jatkuvasti käyttäjiemme toiveiden mukaisesti.
Teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskellut maisteri päätyi yhtiöön melko suoraan opintojensa jälkeen vuonna 2016.
– Olin juuri valmistumassa ja selailin netissä työpaikkailmoituksia. Kuntarahoitus haki riskianalyytikkoa ja tehtävä vaikutti kiinnostavalta, joten laitoin hakemuksen ja tartuin tilaisuuteen, Husgafvel muistelee.
Riskiosaajan titteli on ehtinyt muuttua jo pari kertaa hänen Kuntarahoitus-uransa aikana: nykyään Husgafvelin toimenkuva on risk manager. Hän vastaa Kuntarahoituksen strukturoitujen varainhankintatuotteiden mallintamisesta ja niiden arvostusmallien kehittämisestä, sekä teknisten prosessien automatisoinnista ja ylläpidosta.
Risk managerin arkiseen työpäivään kuuluu muun muassa tietokanta- ja SQL-ohjelmointia, joiden avulla hän mallintaa monimutkaisia rahoitustuotteita. Jotta tuotteista saadaan asiakkaille ymmärrettäviä ja selkeitä, tarvitaan mallin ymmärrystä ja tuntemusta. Esimerkkinä Husgafvel ottaa johdannaissopimuksen.
– Johdannainen on kahden pankin välinen koronvaihtosopimus, jossa yksi pankki voisi maksaa esimerkiksi kiinteää korkoa ja toinen kolmen kuukauden euriboria. Tämä olisi yksinkertainen tilanne. Todellisuus on usein monimutkaisempi: kiinteän koron sijaan ensimmäinen pankki saattaakin maksaa vaikkapa valuuttakurssien mukaan määräytyvää kuponkikorkoa. Mallinnus vaatii tällöin enemmän, koska pitää huomioida, että valuuttakurssit voivat vaihdella ja kehittyä eri tavoin.
Isot velvoitteet, mutta pieni ja tiivis tiimi
Työtään Husgafvel kuvailee haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi.
– Kuntarahoituksella on ikään kuin ison pankin velvollisuudet, mutta pienen pankin henkilömäärä. Se tarkoittaa, että jokaisen on tehtävä paljon, mutta samalla saamme myös paljon vastuuta ja mahdollisuuksia. Varmaan parasta työssäni onkin juuri se, että saan vaikuttaa siihen mitä teen. Minulle annetaan ongelma, johon on löydettävä ratkaisu, mutta minulle jää paljon vapautta sen suhteen, miten haasteen ratkaisen.
Tämä asetelma myös erottaa Husgafvelin silmissä Kuntarahoituksen alan muista toimijoista. Ennen valmistumistaan hän ehti toimia lyhyesti myös Evlin ja Osuuspankin palveluksessa ja saada hieman perspektiiviä perinteiseen pankkimaailmaan.
– Meidän koko henkilöstö on noin 170 henkilöä. Pelkästään OP:n Vallilan konttorissa on työtilat yli 6000 ihmiselle, eli onhan siinä melkoinen ero. Kuntarahoituksessa on pieni ja tiivis työporukka ja se pitää työn myös hyvin selkeänä: kaikki tietävät, mitä itse tekevät ja mitä kollegat tekevät.
Työmurheet unohtuvat kiipeilyseinällä
Riskinhallinnan ammattilaisen arki on varsin projektiluontoista ja vaihtelevaa. Toisaalta yksittäiset hankkeet voivat olla pitkäkestoisiakin: tällä hetkellä Husgafvelia työllistää jo puoli vuotta täysipäiväisesti jatkunut projekti.
Erityistä onnistumista kysyttäessä Husgafvel mainitsee prudent valuation -mallinnuksen, jota hän oli mukana luomassa.
– On useampiakin projekteja, joista voin sanoa olevani erityisen ylpeä, mutta prudent valuation oli poikkeuksellinen. Siihen liittyy paljon erilaisia komponentteja, mutta mallin keskeinen tehtävä on määrittää erilaisia alaskirjauksia, joita poistetaan tuloksesta ja omasta pääomasta. Se on sääntelystä johtuva vaatimus, johon meillä ei aiemmin ollut täysiä kyvykkyyksiä. Kokonaisuus piti rakentaa alusta asti ja vaikka se vei paljon aikaa ja resursseja, lopputuloksesta tuli varsin hyvä ja automatisoitu ratkaisu.
Monimutkainen riskienhallinta ja vaativat mallinnukset kuulostavat työltä, joka täyttää helposti ajattelukapasiteetin. Toimiston ulkopuolella Husgafvel rentoutuukin Boulderkeskuksen tiloissa Suomenojalla tai Konalassa, koska kiipeily vaatii täyden keskittymisen ja pakottaa unohtamaan työhaasteet.
– Boulderointikin on tavallaan luovaa ongelmanratkaisua, vaikka tietysti erilaista kuin mallinnusten miettiminen. Jokin siinä kuitenkin analyyttisia ihmisiä kiehtoo, koska boulderoinnin parissa törmää usein insinööritaustaisiin ihmisiin, Husgafvel nauraa.
– Kuntarahoitus on ollut edellisvuosina sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien investointien keskeinen rahoittaja. Joidenkin arvioiden mukaan hyvinvointialueiden uusinvestointeihinsa tarvitsema pitkäaikaisen rahoituksen tarve voi ensi vuonna olla jopa 1,5 miljardia euroa, kertoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.
Kaikki hyvinvointialueille myönnetty pitkäaikainen rahoitus edellyttää investoinnille valtioneuvoston erityislupaa. Tämän lisäksi Kuntien takauskeskus edellyttää Kuntarahoitukselta arviointia kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kannalta uusinvestoinnin välttämättömyydestä ennen rahoituksen myöntämistä hyvinvointialueille. Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus voi myöntää hyvinvointialueille hyvinvointialuetodistuksina.
– Meillä on perustehtävämme mukaisesti valmius turvata hyvinvointialueiden rahoituksen jatkuvuus. Päätöksillään Kuntien takauskeskus kuitenkin linjaa, että hyvinvointialueiden investoinnit tulee ensisijaisesti rahoittaa muista rahoituslähteistä, Dunderfelt sanoo.
Kuntien takauskeskuksen hyvinvointialueiden rahoitukselle asettama limiitti ja rahoituskohteisiin asetetut varaukset johtuvat siitä, etteivät hyvinvointialueet ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa takauskeskuksessa. Takauskeskuksen jäseniä ovat kaikki Manner-Suomen kunnat.
Kuntien takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen myöntämää uutta rahoitusta. Vuodenvaihteessa Kuntarahoituksen rahoitussopimuksia ja vastuita siirtyy sairaanhoitopiireiltä, erityishuoltopiireiltä, sotekuntayhtymiltä ja kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle arviolta noin neljän miljardin euron edestä.
Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS oli 1990-luvulla rakennuttanut keskustan tuntumaan Vöyrinkaupunkiin Olympiakorttelin. Korttelilla oli kyseenalainen maine, vaikka asukkaat pääosin viihtyvät alueella. Ongelmaa lähdettiin ratkomaan yhdessä kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tavoitteena on parantaa Olympiakorttelin imagoa ja tuoda se tiiviimmäksi osaksi keskustaa.
Marko Ylimäki VOASin toimiston edustalla
Olympiakorttelissa on yhteensä noin 600 asuntoa, joista neljä viidesosaa on opiskelija-asuntoja.
– Olympia II -rakennuksessa oli asuntoja paljon tyhjillään. Varsinkaan kahden hengen solut eivät enää houkutelleet opiskelijoita asukkaiksi. Päätimme muuttaa asunnot yksiöiksi, VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo.
Sen sijaan, että asunnot olisi rakennettu totuttuun tapaan, VOAS halusi suunnitella asunnot yhdessä käyttäjien kanssa. Opiskelijoita kutsuttiin etätyöpajaan, jossa heiltä kysyttiin, mitä kaikkia tarkoituksia kodin täytyy palvella. Työpajan teemana oli päivä opiskelijan kotona.
– Etäopiskelu on selvästi muuttanut tarpeita. Kodin täytyy olla joogahuone, kuntosali, opiskelutila ja soveltua yhdessä kokkailuun. Ratkaisujen miettiminen opiskelijoiden kanssa oli erittäin kiva ja hyödyllinen kokemus, Ylimäki kuvailee.
Opiskelijat saivat toiminnallisuuden lisäksi vaikuttaa asuntojen visuaalisuuteen. Heille annettiin äänestettäväksi kolme eri värimaailmaa, joista asuntoihin valikoitui beigensävyinen Hiekka.
Toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus keskiössä
Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa remontissa 60-neliöinen kahden hengen solu muuttui kahdeksi 28 neliömetrin yksiöksi. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui syys-lokakuun vaihteessa, seuraavat kaksi taloa valmistuvat helmikuussa ja heinäkuun lopussa.
Soluasuntojen suuri koko oli onni, mutta niiden halkaiseminen ei ollut helppoa.
– Mietimme pitkään, mikä olisi järkevin tapa remontoida asunnot kustannustehokkaasti. Suunnitelmaa hierottiin niin kauan, että saimme haluamamme hinnan ja laadun. Vasta viidennellä kierroksella olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Asunnoista päädyttiin tekemään peilikuvia, joissa kylpyhuoneet ovat vastakkain. Näin säästimme putkivedoissa, Ylimäki kertoo.
Uusien yksiöiden kylpyhuoneet ovat tilavia.
Talot pyrittiin remontoimaan mahdollisimman vastuullisiksi ja varustelemaan nykyvaatimusten mukaisesti. Remontin yhteydessä ikkunat vaihdettiin ja asuntoihin lisättiin älykkäästi säätyvä korjausilmaventtiili. Kiinteää valaistusta ja kaappitilaa lisättiin opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä.
– Uusien asuntojen lattiat ovat vinyylilankkua, jolla on 15 vuoden takuu. Materiaali on laminaattiin verrattuna tuplahintainen, mutta se kestää kolme kertaa kauemmin. Työpajassa tuli selväksi, että kylpyhuoneen on oltava tilava ja siellä on oltava pesukoneliitäntä. Keittiöön saa helposti asennettua astianpesukoneen ulosvedettävän kaapin tilalle. Pyrimme huomioimaan opiskelijoiden toiveet mahdollisimman kattavasti.
Remontin yhdessä pohdittiin myös energiaratkaisua. Kaukolämmön vaihtamiselle toiseen energiamuotoon ei kuitenkaan nähty tarvetta, koska Vaasassa kaukolämpö tuotetaan 85-prosenttisesti uusiutuvalla energialla eikä hinnankorotuspaineita ole kuten monella muulla kunnallisella energiayhtiöllä.
Yhteistilat remontoidaan myöhemmin. Niiden ratkaisuja mietitään, kun Lähiö-Inno-hankkeen lopulliset tulokset ovat selvillä.
VOAS panostaa digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen
VOAS viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Taivalta juhlistettiin kutsuvierasjoukolla marraskuussa kaupungintalolla ja opiskelijoita muistettiin sponsoroimalla Vaasa Campus Festivalille artistivieraita.
Säätiön portfoliossa on monenlaisia kohteita. Ensimmäiset VOASin omat asunnot valmistuivat vuonna 1973 Palosaarelle, jossa myös korkeakoulujen kampukset sijaitsevat. Vuonna 1987 Vaasan kaupunki, opiskelijajärjestöt ja VOAS sopivat, että opiskelija-asumisen järjestäminen keskitetään VOASille. Tuolloin säätiölle siirtyivät muun muassa yliopistokampuksella sijaitsevat 1800-luvulla valmistuneet puutalot, jotka aiemmin palvelivat puuvillatehtaan työntekijöiden asuntoina.
– Myös puutalot ovat opiskelijoiden keskuudessa haluttuja. Niissä kiinnostaa ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys, Ylimäki arvioi.
Marko Ylimäki on VOASin kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä laittoi yhtiön talouden kuntoon, Ylimäen tavoitteena on digitalisoida tekeminen. Mitä muuta VOASissa on meneillään?
– VOASin uusi strategia valmistuu pian. Siinä korostuu asumisen yhteisöllisyys, jonka eteen teemme jo nyt paljon töitä, Ylimäki kertoo.
– Jatkamme tietysti myös Olympiakorttelin kehittämistä. Toivoimme, että asuntojen käyttöaste paranee ja alue muuttuu houkuttelevammaksi. Meillä on korttelin toisen omistajan, Vaasan kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. Tahtotila alueen kehittämiseen on yhteinen, Ylimäki jatkaa.
Yhteiskunnallinen rahoitus Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu
Teksti: Hannele Borra Kuvat: Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS
Kuluttajat ovat synkissä tunnelmissa, mutta talouskasvu jatkuu länsimaissa odotettua vahvempana. Koronarajoituksista on luovuttu ja pullonkaulat toimitusketjuissa ovat helpottaneet. Euroopassa yritykset näyttävät sopeutuvan energiapulaan ennakoitua paremmin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön marraskuun markkinakatsauksessa.
Talouskasvu on siis pitänyt pintansa, mutta käänne tekee tuloaan: ennakoivat indikaattorit osoittavat suhdannekuvan jäähtyvän vuoden loppua kohden.
– Vähintään parin–kolmen vuosineljänneksen mittainen taantuma on Euroopassa todennäköinen, mutta myös Yhdysvalloissa taantumariskit ovat asuntomarkkinoiden heikkouden vuoksi kasvaneet. Tuoreimmissa kansainvälisen talouden ennusteissa taantumajakson uskotaan kuitenkin jäävän lieväksi, myös euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.
Inflaatio yllätti Yhdysvalloissa – tällä kertaa parempaan suuntaan
Talouden suunta riippuu nyt siitä, miten nopeasti länsimaita piinaava stagflaation uhka saadaan hallintaan. Hintavakaus on keskuspankkien ykkösprioriteetti, sanoo pääekonomisti Vesala, mutta silläkin on riskinsä.
– Kiristyvä rahapolitiikka heikentää taloudellista toimeliaisuutta. Mitä korkeammalle koronnostoissa joudutaan menemään, sitä suurempiin vaikeuksiin myös reaalitalous todennäköisesti ajautuu, Vesala pohtii.
Yhdysvalloissa pahin voi olla jo ohi. Lokakuun myönteinen inflaatioyllätys sai markkinat toivomaan, ettei keskuspankki Fed nostaisi ohjauskorkojaan yli viiteen prosenttiin. Euroalueella tilanne on toinen: hintojen nousu on kesän jälkeen kiihtynyt ja uhkaa levitä.
– Nyt seurataan, missä määrin kustannusten nousu siirtyy palkkoihin ja muihin sopimushintoihin. Euroopan keskuspankilla on inflaatio-odotusten hallinnassa ja talouden suhdanneohjauksessa selvästi Fediä vaikeampi tehtävä, Vesala harmittelee.
Kotitalouksiin osui kolmoisisku – talouskasvu painuu pakkaselle Suomessa
Myös Suomessa talous on pitänyt pintansa: teollinen tuotanto on jatkunut yllättävän vahvana, ja työllisyystilanne on varsin hyvä. Vauhti kuitenkin hiipuu loppuvuodesta, arvioi pääekonomisti Vesala.
– Ruoka-, energia- ja asumismenojen nousu heikentää ostovoimaa. Tämä kotitalouksiin osunut kolmoisisku on sen verran voimakas, että laskusuhdanne alkanee loppuvuodesta kotimaisen kysynnän painamana. Asuntomarkkinoilla kaupankäyntimäärät ovat jo selvästi laskeneet, ja asuntojen hinnoissa on laskupainetta. Korkojen ripeä nousu jarruttaa myös investointeja.
Vesala uskoo, että Suomi selviää laskusuhdanteesta muuta euroaluetta vähemmällä.
– Reaaliansiot eivät sula aivan yhtä rajusti kuin useimmissa verrokkimaissa, energiakriisin vaikutukset voivat jäädä pienemmiksi ja teollisuuden näkymä on toistaiseksi euroalueen keskiarvoa valoisampi.
Miltä näyttää suomalaisen asuntotuotannon ja asuntopolitiikan tulevaisuus? Tapahtumassa keskustelevat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt. Keskustelua luotsaa asiakkuuspäällikkömme Mika Korhonen. Ilmoittaudu mukaan!
Joensuun ensimmäinen yksityinen vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1952. Sen taustalla oli samana keväänä perustettu Joensuun Vanhainkotiyhdistys, joka nykyään toimii Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry -nimellä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi lääninlääkäri, joka tunnisti ikäihmisten huonon elämänlaadun suurimmaksi syyksi kehnot asumisolot. Kodeissa oli kantovesi, ulkovessa ja hella. Hygienia oli huonoa, mikä johti sairauskierteeseen.
– Tuohon aikaan mummoja ja pappoja vietiin väkipakolla asumaan kunnalliskoteihin. Olot olivat aika ankeat, sodasta oli kulunut alle kymmenen vuotta. Köyhä ja kurja oli Karjalamme, kuten maakuntalaulukin sanoo, kertoo Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen.
Jukka Tuunanen
Nykyään yhdistyksellä on 320 senioriasuntoa eri puolilla Joensuuta. Tarve palveluille ei ole vähenemässä. Joensuun väkiluvusta yli 21 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Kuntaliitosten myötä pinta-ala on laajentunut ja kotipalvelun asiakkaita voi asua jopa 70 kilometrin päässä keskustasta. Ajomatkoihin kuluu pitkä aika, eivätkä syrjäseudun vanhat talot välttämättä ole ikäihmisten asumiseen sopivia. Mikä tahansa asunto keskustasta ei käy, koska monet Joensuun keskustan kerrostaloista ovat hissittömiä.
– Meidän ratkaisumme on rakentaa esteettömiä, ikäihmisten tarpeisiin sopivia asuntoja mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa, palvelujen äärelle, Tuunanen sanoo.
Yhdistyksen uusimmassa kohteessa, Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa Sepänhelmessä on monia ikäihmisille räätälöityjä ratkaisuja. Joensuun keskustassa sijaitseva talo on täysin esteetön. Kynnykset ovat erittäin matalat, kaikista ovista pääsee pyörätuolilla, myös parvekkeen ovesta. Kalusteet ovat säädettävät. Asukas voi valita valaistuksen sävyn itse ja netti kuuluu vuokraan.
Kylpyhuoneissa ongelmana on usein märkä lattia, joka johtuu lattian keskelle sijoitetusta lattiakaivosta. Sepänhelmessä lattiat kallistettiin kohti seinän vierustalla sijaitsevaa lattiakaivoa, näin vesi ei jää lattialle lillumaan. Jokaisen asunnon eteisessä on tuulettuva kaappi, johon voi laittaa käytetyt vaipat. Talossa ei haise.
Sepänhelmessä on ulkopuolisen yrityksen pitämä ruokala ja talossa toimii parturikampaaja. Asukkaat voivat kuntoilla heidän tarpeisiinsa suunnitellulla kuntosalilla. Asukkailla on käytössään myös Joensuun ensimmäinen yhteiskäyttöauto. Energiaomavaraisuuden turvaavat maalämpö ja aurinkopaneelit. Kunnalliskodista on tultu pitkä matka.
Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Yhdistyksen ensimmäinen mittava hanke oli Linnunlahden vanhainkoti 60-luvun lopulla. 1980-luvun alussa se avasi tehostetun palveluasumisen yksikön. Yhdistyksen palkkalistoille tuli myös hoivahenkilöstöä ja se muuttui palveluntuottajaksi.
Tuunanen aloitti toiminnanjohtajana vuonna 2018. Hän hoitaa tehtävää osa-aikaisesti, päätyö miehellä on yrittäjänä ja yrityskauppojen asiantuntijana.
– Kun aloitin tehtävässä, yhdistyksen talous oli huonossa jamassa. Kymmeniä asuntoja oli tyhjillään, Tuunanen muistelee.
Asunnot saatiin puolessa vuodessa vuokrattua ja yhdistyksen talous käännettyä. Hoivapalvelut myytiin, ja vain rakennukset jäivät yhdistykselle. Samaan aikaan Sepänhelmen uudisrakennushanke oli käynnistymässä ja Tuunanen tunnisti, että kaikilla arkkitehdeilla ei ollut ymmärrystä ikäihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista.
– Huomasin, että ala vaati uudistamista ja raikkaampaa ajattelua. Olin myynyt hoivakoteja ja nähnyt, minkälaisia ratkaisuja niissä voi tehdä.
Tuunanen onkin aktiivinen ikäihmisten asumisen kehittäjä Suomessa. Hän on mukana muun muassa Valli ry:n ja Vanhusten tuki ry:n toiminnassa. Ulkomaanmatkoillaan hän pyrkii tutustumaan paikallisiin asuntoihin. Hyviä ideoita on löytynyt muun muassa Espanjasta. Ajatus Sepänhelmen tuulettuvaan vaippakaappiin sai alkunsa hitsauskaasujen talteenottojärjestelmästä.
Yksinäisyyteen ei ole lääkettä
Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa historiikissa toiminnanjohtaja Tuunanen visioi asumista 2030-luvulla. Hän uumoilee kimppa-asumisen lisääntyvän, teknologian nopeuttavan kaatuneen vanhuksen avunsaantia ja asukkaiden panostavan alueiden yhteisöllisyyteen talkoohengessä.
Yhdistyksen seuraavat, Ruoritielle rakennettavat asunnot rakennetaan muuntojoustaviksi. Ensin palveluasumiseen tarkoitetut asunnot voi myöhemmin muuttaa seniorikodeiksi. Kohteeseen rakennetaan ensin mallihuone yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymä Riverian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
– Vanhusten kanssa päivittäin työtä tekevät pääsevät kertomaan, millainen ympäristö auttaa heitä työssään parhaiten. Toiveet pyritään sovittamaan yhteen ja niiden perusteella rakennetaan kohteen loput sata huonetta, Tuunanen kertoo.
Asumisen mukavuuden ja toimivuuden lisäksi Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksessä panostetaan yhteisölliseen toimintaan, ihmisiä tuodaan yhteen. Asukkaille tarjotaan luentoja esimerkiksi terveellisestä ruokailusta, ikäihmisten seksuaalisuudesta ja silmien terveydestä. Sepänhelmessä on lauluiltapäivä, kuoro, lenkkiporukoita ja kirjasto. Asukkaat tuotiin yhdistyksen 70-vuotisjuhliin busseilla.
Kaikissa yhdistyksen taloissa on asukastoimikunta, jolla on toimintaansa vuosittainen määräraha. Toimikunnan yhdyshenkilö on tiiviisti yhteydessä toiminnanjohtajaan. Ja toiminnanjohtaja tekee, mitä tarvitaan, ja ohjaa kädestä pitäen vaikka WiFi-yhteyden muodostamisessa.
– Haluamme, että kukaan ei jää yksin. Kaikki muut lääkkeet voi laittaa dosettiin paitsi lääkkeen yksinäisyyden ehkäisyyn. Sellaista pilleriä ei ole olemassa, Tuunanen sanoo.
– Järjestelmä on rakennettu palvelemaan vanhaa tapaa rakentaa asuntoja. Jos haluaa tehdä jotain uudella tavalla, täytyy vääntää pitkään, että järjestelmä taipuu uusiin tarpeisiin. Tämä taas viivästyttää hankkeiden käynnistymistä, Tuunanen harmittelee.
Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu
Yhteiskunnallinen rahoitus Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Teksti: Hannele Borra Kuvat: Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry
