Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kielikylpykoulussa portaikkokin on opetustila

Pietarsaaren Kielikylpykoulu muutti syksyllä 2020 uusiin tiloihin kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen. Vanhasta koulurakennuksesta luovuttiin sisäilmaongelmien takia, väistötilatkin kärsivät huonosta sisäilmasta. Evakkoaika oli pitkä, mutta uusissa tiloissa Paul Hallvarin kadulla odotus palkitaan. Kahdeksassa vuodessa opetus on kehittynyt harppauksin, ja tilat ovat sen mukaiset. Uusi Kielikylpykoulu tarjoaa esimakua opetuksen tulevaisuudesta.

– Ilmanvaihtoon, akustiikkaan ja tilasuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusi koulu on todella kaunis ja kodikas, Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand kehuu.

Kielikylpykoulua käydään toisella kotimaisella

Pietarsaaren Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand. Hymyilevä, tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Kristiina Hellstrand on toiminut Kielikylpykoulun sen perustamisesta asti.

Noin 400 oppilaan Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on Pietarsaaren suurin alakoulu. Kielikylpyopetuksessa koulua käydään toisella kotimaisella: ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset saavat opetusta suomeksi, suomea puhuvat ruotsiksi. Koulussa opetus aloitetaan kokonaan kielikylpykielellä, ja myöhemmillä luokilla oman äidinkielen osuutta lisätään. Opetuksen sisältö ei poikkea yleisestä opetussuunnitelmasta, vain kieli vaihtuu.

Pietarsaari on tarjonnut kielikylpyopetusta vuodesta 1993. Teoria rantautui Suomeen muutamaa vuotta aiemmin Kanadasta. Hellstrand innostui ajatuksesta heti.

– Lähdin saman tien mukaan, kun kaupunki etsi ensimmäisiä luokanopettajia. Kohta 30 vuotta myöhemmin olen yhä sitä mieltä, että kannatti nostaa kätensä.

Vuonna 2003 kaupunki perusti kielikylpyopetukselle oman koulunsa. Pietarsaaren Kielikylpykoulu on edelleen ainut laatuaan Suomessa, ja Hellstrand on toiminut sen rehtorina alusta asti.

– Ensi alkuun ruotsinkieliset lapset olivat omassa koulussaan ja suomenkieliset omassaan. Minä pyöräilin koulujen väliä, koin olevani sellainen kiertävä kielikylpykoulu, hän naurahtaa.

Myöhemmin yleisopetuksen oppilaat sijoitettiin muihin alakouluihin, ja kielikylpyryhmät yhdistettiin saman katon alle. Sen jälkeen Kielikylpykoulu on toiminut satavuotiaassa koulurakennuksessa, vanhassa yläkoulussa ja kauppakoulussa ennen muuttoa omiin, varta vasten rakennettuihin tiloihin syksyllä 2020.

Ei pulpetteja, ei luokkahuoneita

Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander. Vaaleahiuksinen mies kuvattuna punaista tiiliseinää vasten.
”Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys avoimessa koulutilassa”, sanoo Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander.

Uusi Kielikylpykoulu on näyttävä rakennus. Suuret ikkunat tuovat ilmaviin aulatiloihin valoa, käytäviä hallitsevat maanläheiset värit, pehmeät pinnat ja viherelementit. Ulkoapäin Kielikylpykoulun silmäänpistävin piirre on sen seinämateriaali, joka näyttää ruostuvan. Ruostetta ei pidä hätkähtää, vakuuttaa Pietarsaaren kaupungin sivistysjohtaja Jan Levander.

– Ulkokuori saavuttaa lopullisen värinsä vasta parin vuoden kuluttua. Minusta se on hieno jo nyt, vaikka keskeneräistä ei toki pitäisi arvostella.

Kaksikerroksinen, epäsäännöllisen muotoinen koulurakennus on suunniteltu huolella. Levander ja Hellstrand osallistuivat koulun suunnitteluun osana FCG:n Nova Schola -koulutusta, jossa osallistujat tutustuivat uudenlaisiin oppimisympäristöihin ympäri Suomea. Mukana olivat myös kaupungin rakennuspäällikkö ja hankkeen vastuuarkkitehti.

– Taisimme vierailla viidessä tai kuudessa kohteessa kahden vuoden aikana, rehtori Hellstrand muistelee.

– Vierailuilla huomasi, kuinka suuri merkitys akustiikalla on. Moni ajattelee, että avoin koulutila on rauhaton ja meluisa, mutta oikeilla materiaaleilla ja hyvällä suunnittelulla näin ei ole, Levander lisää.

Inspiraatiokierros näkyy uudessa Kielikylpykoulussa, joka on Pietarsaaren ensimmäinen avoin oppimisympäristö. Koulussa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan oppimistiloja käytetään tarpeen mukaan. Joissain huoneissa on siirtoseiniä ja verhoja tilan jakamiseen. Rakennuksen kaikki osat on suunniteltu opetuskäyttöön, portaikkokin toimii tarvittaessa auditoriona.

– Siihen mahtuu iso määrä oppilaita istumaan. Edessä on suuri näyttö ja ympärillä hyvä äänentoisto, sivistysjohtaja Levander kuvaa.

Lapset ovat omaksuneet avoimen ympäristön nopeasti, opettajilta muutos ottaa aikansa, sanoo rehtori Hellstrand. Pulpetteja koulussa ei ole, vaan oppilaat istuvat sohvilla, pöytäryhmissä tai tuoleissa, joskus lattialla.

– Opettajalle se, että oppilas pyörii tuolissa tai istuu lattialla, vaatii totuttelua. Koetaan, ettei tilanne ole hallinnassa, Hellstrand kertoo.

– Opetin itsekin pientä ryhmää, jossa eräs lapsi pyöri koko ajan. Jos tuoli ei pyörinyt niin sitten pyöri pää. Hän sanoi, että näin on helpompi keskittyä. Saattavat aikuisetkin liikkua, kun kuuntelevat luentoa tai esitelmää. Miksi lapsen pitäisi olla täysin liikahtamatta paikallaan?


Pietarsaaren Kielikylpykoulun käytävää: kaksikerroksinen, avoin ja valoisa tila, jossa oikealla viherseinä
Kielikylpykoulun käytäviä hallitsevat maanläheiset sävyt.


Pietarsaaren Kielikylpykoulun modernia opetustilaa.
Rauhalliseen työskentelyyn löytyy omia nurkkauksiaan.


Suurhankkeiden sarja rahoitetaan kiinteistöleasingilla

Pietarsaaren kouluverkko on suuressa muutoksessa. Kielikylpykoulun jälkeen uudet tilat saa ruotsinkielinen Oxhamnin yläkoulu. Suunnitteilla on myös uusi alakoulu, josta odotetaan kunnanvaltuuston päätöstä.

– Hankkeiden jälkeen kouluverkon pitäisi olla kunnossa ainakin seuraavat 10 vuotta, sivistysjohtaja Levander kertoo.

Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on rahoitettu Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, kuin myös rakenteilla oleva Oxhamnin yläkoulu sekä 2020 valmistunut lähes 200 lapsen päiväkoti Alma.

– Leasing on joustava vaihtoehto isoihin hankkeisiin. Pietarsaaressakin väki vähenee, ja on vaikea ennustaa kiinteistöjen arvoa 15 tai 20 vuoden päähän. Leasing luo turvaa, Levander jatkaa.

Vuoden lopussa valmistuvaan Oxhamnin kouluun tulee myös paljon avointa tilaa. Täysin avoimeen oppimisympäristöön yläkoulu ei kuitenkaan siirry.

– Se on eräänlainen Kielikylpykoulun ja perinteisen yläkoulun välimalli. Aineopetustiloja halutaan enemmän, Levander kertoo opettajien toiveista.

Luokkahuone on pitkään näyttänyt Suomessa samalta. Koulun on kuitenkin pysyttävä ajassa kiinni, sanoo Kielikylpykoulun rehtori Hellstrand. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaiset puitteet.

– Mehän koulutamme ja kasvatamme lapsia tulevaisuuteen, emme menneisyyteen.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta

Kuntien asiakastarinatLeasing

Ainutlaatuista arkkitehtuuria kohtuuhintaan – Helsingin asuntotuotannon ja Hekan palkittu kohde kirittää Mellunmäen kehitystä

Pyhätunturintien suunnittelun lähtökohdat eivät olleet helpoimmasta päästä. Kaava oli vaativa, eikä tonttia ollut alun perin tarkoitettu vuokra-asuntorakentamiseen. Lopputulosta Ara kuvaa palkintoperusteissaan ”kehittämisotteeltaan esimerkilliseksi”. Mitä kaikkea tämä esimerkillinen kehittämisote pitää sisällään?

– Hankesuunnitelmavaiheessa teimme paljon kehitystyötä. Kaava sisälsi monenlaisia kommervenkkejä, joihin haimme poikkeamaa. Esimerkiksi julkisivumateriaali vaihdettiin rappauksesta tiiliverhoiluun ja sisäpihan puolella alumiiniin, projektipäällikkö Sari Koukku Helsingin kaupungin asuntotuotannosta kuvailee.

Kaavan vaatimusten taustalla oli tavoite laadukkaan asumisen tuomisesta kehittyvälle alueelle. Ympäristöstään erottuvan kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana toimi Rainer Mahlamäki.

– Meille Ara-rakennuttajana laatuvaatimukset toivat melkoisia haasteita. Jouduimme jumppaamaan suunnitelmia aika lailla, jotta hinta ja laatu saatiin kohtaamaan. Tässä taitava arkkitehti on pystynyt puhaltamaan kohteeseen ainutlaatuista henkeä, vaikka kustannusraami oli tiukka, Helsingin kaupungin asuntotuotannon johtaja Seidi Kivisyrjä kiittelee.


Helsingin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Sari Koukku hymyilee lumipeitteisellä pihalla.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä modernissa toimistohuoneessa.
Kuvasa on Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.
Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektipäällikkö Sari Koukku, kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä ja Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.


Yksityiskohdat sävellettiin paikan päällä

Kesällä 2021 valmistuneeseen Pyhätunturintie 2 -kokonaisuuteen kuuluu seitsemän- ja kolmikerroksinen talo. Asuntojen keskipinta-ala on 53,6 m2, mikä on Helsingin asuntotuotannon uudistuotannon keskivertoa, mutta moniin kovan rahan kohteisiin verrattuna suuri.

– Emme tee taloja, joissa on vain yhdenkokoisia asuntoja. Kaikissa kohteissamme asuntojakauma on monipuolinen, seniorikohteita lukuun ottamatta. Eri kokoisilla asunnoilla pyritään saaman taloon mahdollisimman heterogeeninen asukaskunta, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo.

Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, pienkerrostalon huoneistoista lähes kaikki ovat kaksikerroksisia. Talojen asuntopohjat ovat monimuotoisia ja osittain jopa erikoisia huoneiden vinoine kulmineen. Erilaisia perhe- ja elämäntilanteita on ajateltu – osassa asunnoista on alkovisoppi, johon voi sijoittaa vaikka työpisteen tai sängyn.

– Yksi tärkeä suunnittelun perusasia on huomioitu joka asunnossa – kun huoneistoon astuu sisään, on suora näkymä ulos. Tämä luo kotiin heti hyvän ja avaran tunnelman, Koukku sanoo.

– Asunnot on hyvin suunniteltu ja ne voi kalustaa monella eri tavalla, tämä ei aina toteudu nykypäivän asuntotuotannossa, Närö jatkaa.

Rakennuksissa oli niin runsaasti yksityiskohtia, että suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon vielä työmaavaiheessa.

– Jouduttiin niin sanotusti säveltämään paikan päällä. Oli onni, että suunnittelijaporukka pystyi tähän. Iso kiitos siitä heille! Yleensähän suunnitelmat ovat toteutusvalmiita, kun hanke siirtyy urakkavaiheeseen, Koukku jatkaa.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen julkisivua. Vaaleanharmaa kerrostalo, jossa paljon lasipintaa ja epäsäännöllisiä muotoja.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen piha-aluetta. Edessä leikkiteline nurmipäällysteisellä pihalla, taustalla vaaleanharmaa, moderni kerrostalo.


Muutakin kuin kaunis ulkokuori

Ara kiitteli palkinnon perusteluissaan myös vähimmäistasoa korkeampaa laatua. Se näkyy asuntojen lisäksi yhteisissä tiloissa.

Maan alle sijoitetusta pysäköintihallista on yhteys sisäkautta taloihin, myös polkupyörille ja ulkoiluvälineille on varattu runsaasti turvallista tilaa. Asukkailla on käytössään kahteen osaan jaettava kerhohuone, pesula, kuivaushuone ja kaksi saunaa, joista molemmista pääsee suoraan ulos vilvoittelemaan. Kokonaisuus pihapiireineen on erittäin viihtyisä.

Uudenkarheat seinät kätkevät sisäänsä laatua, joka ei näy asukkaille, mutta on tärkeää omistajalle. Helsingin asuntotuotannon ohjeistus rakennusteknisissä ratkaisuissa on tiukka. Esimerkiksi kantaville rakenteille ja teräksen laadulle on tarkat vaatimukset, julkisivuissa ei käytetä rapattua eristeseinää vaan seinä muurataan ja sen päälle tehdään rappaus.

Palkittu kohde on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Talojen energiatehokkuus yltää jopa parempaan lukuun kuin vihreän rahoituksen hakuvaiheessa. A-talon E-luku on 74 kWh/m2 vuodessa, B-talon 86 kWh/m2, Koukku kertoo.

Talo lämpenee kaukolämmöllä, lisäksi korkeamman talon katolle on asennettu aurinkopaneelit ja ilmanvaihdosta otetaan lämpö talteen.

Naiset ovat selvästi ylpeitä palkitusta kohteesta. Yhtälö tuntuu mahdottomalta: mielenkiintoista arkkitehtuuria Suomen kalleimpaan kaupunkiin Ara-hintaan. Miten tämä on mahdollista?

– Olemme hyvässä asemassa, suunnittelukilpailuihimme osallistuu hyviä toimistoja ja kokeneita arkkitehteja. Hankkeitamme pidetään kiinnostavina, Kivisyrjä iloitsee.

– Mellunmäen kehittämistä käynnistellään parhaillaan. Olimme vähän etunojassa, kun meillä on siellä jo näin upea uusi kohde, Närö myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: kohde: Arno de la Chapelle
Sari Koukku ja Seidi Kivisyrjä: haastateltavat
Jaana Närö: Heka / Aleksi Poutanen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus

Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

Huomisen talous -blogiKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Kuntarahoituksen tuloswebinaari järjestetään 9.2.2022

Tilaisuuden puheenvuorot:

  • Esa Kallio, toimitusjohtaja
  • Timo Vesala, pääekonomisti
  • Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat ja vastuullisuus

Esitysten jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Kuntarahoituksen tuloswebinaari

Aika: 9.2.2022 klo 14.00

Paikka: Microsoft Teams

Ilmoittaudu tapahtumaan täällä.

Lähetämme linkin tapahtumaan ilmoittautumisen vahvistusviestissä. Tapahtuma tallennetaan. Tilaa tallenne täällä.

KuntarahoitusTapahtumat

Rohkeasti rahoituksen maailmaan – Jeren kesätyöpesti Kuntarahoituksessa jatkui riskienhallinnan monipuolisissa työtehtävissä

Moi Jere! Miten olet viihtynyt Kuntarahoituksessa? 

”Aika on mennyt kuin siivillä. Hain Kuntarahoitukseen, kun valmistuin Oulun yliopistosta taloustieteen tiedekunnasta, ja nyt vuoden täällä työskennelleenä voin vain suositella tänne hakemista. 

Aloitin työni jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Luottamus on ollut alusta lähtien läsnä: täällä uskotaan siihen, että myös kesätyöntekijät osaavat hommansa. Sen ansiosta olen päässyt kehittämään osaamistani laajasti vuoden aikana.” 

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat? 

”Keskeisimpiin tehtäviini kuuluu markkina- ja sopimusdatasta huolehtiminen sekä raportoinnin ja seurannan kehittäminen. Kosketuspintaa on hyvin erilaisiin osa-alueisiin, ja myös omat kiinnostuksenkohteeni määrittävät työn suuntaa – työpäiviini mahtuu siis monenlaista! 

Vuoden varrella tietyt perustehtävät ovat pysyneet pitkälti samana, mutta työaikaa jää myös muulle. Olenkin saanut vastuulleni erilaisia kehitystehtäviä. Esimerkiksi markkinadatan kontrolloinnin kehittäminen erilaisten työkalujen avulla on ollut mielenkiintoista.” 

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä? 

”Työssä minua motivoi jatkuva oppiminen. Onneksi tiimissäni pääsee omaksumaan paljon uutta. Riskienhallinta on kiinnostanut minua jo pitkään ammatillisesti, ja nyt olen päässyt kurkistamaan aiheeseen pintaa syvemmälle. Kehitystehtävien myötä olen myös syventynyt erilaisiin järjestelmiin, mikä on ollut erityisen mieluisaa. Töitä tehdessä ajatteluni on kehittynyt niin, että alan automaattisesti pohtia miten tekemistä voisi kehittää ja automatisoida. Se on ollut kiinnostavaa huomata.” 

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin? 

”Kuntarahoitus toimii kiinnostavalla alalla ja meillä on rento ilmapiiri. Perinteiseen pankkiin verrattuna henkilöstöä on vähemmän ja siksi jokainen saa työskennellä varsin laajalla kentällä. Tässä työssä ei aika käy pitkäksi.  

Riskienhallinta ja analytiikka -yksikössä pääsee kehittämään niin teknistä kuin teoreettista osaamista. Yksi parhaista puolista onkin ollut se, että olen päässyt hyödyntämään laajasti erilaisia järjestelmiä, kuten SQL, Power BI ja Bloomberg Terminal. Kesätyöntekijälle tämä on siis mielenkiintoinen kokonaisuus, eikä tehtävässä joudu tekemään vain yhtä asiaa koko kesää.” 

Mitä vinkkejä haluaisit antaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa? 

”Kannattaa hakea rohkeasti! Alalla ja Kuntarahoituksessa on monia urapolkuja ja mahdollisuuksia. Suosittelen myös harkitsemaan Kuntarahoitusta potentiaalisena työnantajana, vaikka ei asuisi vielä pääkaupunkiseudulla. Itse olen Rovaniemeltä kotoisin ja opiskelin Oulussa. Uuteen kaupunkiin muuttaminen kannattaa mielestäni nähdä seikkailuna.

Hakijoille painottaisin myös sitä, että tärkeintä on osoittaa oma halu oppia ja kehittyä. Minullakaan ei ollut kauheasti kokemusta rahoitusmarkkinoiden parissa työskentelystä aloittaessani, mutta itse työ opettaa. Siitä on apua, että ymmärtää rahoitusmarkkinoiden perusteet ja tuntee perustermistön, mutta innostus ja positiivinen asenne ratkaisevat.”


Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

KuntarahoitusTöihin meille

Talouden vahvaa perustrendiä varjostaa liuta riskitekijöitä – saavatko keskuspankit inflaation kuriin? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2022Lataa

Maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannekuva säilyy varsin myönteisenä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Työllisyys kasvaa ja yritysten investointiaikeet elpyvät samalla kun kotitaloudet kuluttavat säästöjään. Talouden vetoa varjostaa kuitenkin liuta toisiinsa kytkeytyviä riskitekijöitä.

– Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama voimakas tartunta-aalto lisää väestön samanaikaista sairastavuutta ja voi aiheuttaa häiriöitä tuotannossa. Kiinassa tiukka koronapolitiikka johtaa myös helposti toimitusketjuja häiritseviin sulkutoimiin. Maan kiinteistösektorin ongelmat ovatkin jo oma suhdanneriskinsä, Vesala arvioi.

Pääekonomistin mukaan häiriöt tuotannossa ja toimitusketjuissa voivat kiihdyttää kustannusinflaatiota, mikä saattaa nopeuttaa rahapolitiikan kiristymistä. Korkotason nousu on haaste erityisesti velkaisimmille maille.

Ennusteiden villi kortti on Ukraina, jonka geopoliittisessa kriisissä on potentiaalia ainakin merkittävään markkinahäiriöön.

– Yleisen luottamuksen heikkenemisen kautta Ukrainan tilanteesta voi koitua myös laajempia talousvaikutuksia, Vesala lisää.

Suomessa velkaantuminen vähenee, mutta vain hetkellisesti

Suomen talouskasvu jatkui loppuvuonna 2021 vahvana. Vaikeasta koronatilanteesta huolimatta vuoteen 2022 lähdetään varsin hyvistä asemista.

– Erityisesti työllisyyden elpyminen on lyönyt kaikki odotukset laudalta, vaikka pitkäaikaistyöttömyydestä onkin kehkeytymässä oma sitkeä ongelmansa, Vesala pohtii.

Teollisuudessa tuotantomäärät ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, ja uusien tilausten määrä on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Viimeisimpien ennusteiden perusteella Suomi ylittää jo kuluvana vuonna bkt:n kehitysuran, jolla olimme ennen koronapandemiaa.

Voimakas talouskasvu on kääntänyt julkisen talouden velkasuhteen laskuun, mutta suunnanmuutos uhkaa jäädä väliaikaiseksi.

– Rakenteelliset rajoitteet painavat Suomen talouskasvua samalla kun väestö ikääntyy ja julkisten menojen kasvu voimistuu. Muutaman vuoden sisällä bkt:n kasvutrendi vajoaa 1,0–1,5 prosentin tuntumaan ja velkaantuminen jatkuu.

Rahapolitiikan suunta on muuttunut – Yhdysvalloissa Fed jo kiristää vyötä, EKP seuraa hiljalleen perässä

Keskuspankkipolitiikassa on viime kuukausina tapahtunut selvä suunnanmuutos. Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt jo seitsemään prosenttiin, ja hintojen nousu on varsin laaja-alaista. Työmarkkinoilla on huomattavaa työvoimapulaa, ja palkat nousevat nopeasti. USA:n keskuspankki Fed on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen vähentämällä arvopaperiostoja markkinoilta.

– Arvopaperien netto-ostot loppunevat kokonaan jo kevään aikana, ja vuoden edetessä Fedin taseen annetaan myös supistua. Fed itse arvioi nostavansa ohjauskorkoa kolmesti vuoden 2022 aikana, mutta markkinat ennakoivat hieman nopeampaa korkopolitiikan kiristymistä, Vesala kertoo.

Euroalueella inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisempana ja kapea-alaisempana kuin Yhdysvalloissa.

– Mikäli energian hintapiikki menee alkuvuoden aikana ohi, euroalueen inflaatiovauhti voi loppuvuodesta palata EKP:n tavoitetason alapuolelle. Heikkenevä euro kuitenkin tukee talouden elpymistä. Rahapolitiikan suunnanmuutos on tapahtumassa myös Euroopassa.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan merkittävästi jo kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset koronnostot nähtäneen vuonna 2023.

– Käänne rahapolitiikan suunnassa vahvistaa näkymää korkotason nousevasta trendistä.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2022Lataa

KuntarahoitusTalous

Laadukasta vuokra-asumista Lohjanjärven rannalla – Päivi viihtyy asuntomessualueella

Kuntarahoituksen rahoittaman vuokratalon ainutlaatuisuus on yllättänyt asukkaat positiivisesti. Onnistunut lopputulos niittää vuolaasti kehuja ja kiitosta.

– Kaikki on uutta, siistiä ja kaunista. Saamme asua uniikissa kohteessa, sillä rakennuksemme on osa asuntomessualuetta. Ilman messujen korkeita laatutavoitteita talostamme tuskin löytyisi ylimmän kerroksen saunaosastoa, josta on hulppeat järvinäkymät, puhumattakaan upeasta julkisivutaideteoksesta, Sahapiha 4:n asukas Päivi Perenius kertoo innoissaan. 

Omakotitalosta Sahapihan taloon muuttanut Perenius kertoo jännittäneensä kerrostaloelämään siirtymistä. Onneksi arki yllätti iloisesti.

– En ole asunut kerrostalossa sitten opiskeluaikojen, joten pelkäsin kerrostalon meluja ja hissien paukkaamista. Todellisuudessa talo on erittäin rauhallinen, kiitos hyvän äänieristyksen. Olen tyytyväinen asuessani täällä.

”Suunnittelijoille täydet pisteet”

Kaksiossa asuva Perenius kehuu lopputuloksen erinomaista suunnittelutyötä. Suunnittelun toteutti UKI Arkkitehdit Oy.

– Asunnon neliöt on käytetty järkevästi ja jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Kaksiossani on useita oivaltavia ratkaisuja, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä. Liikenteen melu on muun muassa onnistuttu piilottamaan kahden oven taa, ja eteisen yhteydessä on varasto, joka helpottaa arkea huomattavasti. Häkkivarastossa ei tarvitse ravata jatkuvasti hakemassa tavaroita, sillä ne ovat koko ajan saatavilla.

Arkkitehdin ja suunnittelijoiden oivaltavat ratkaisut eivät rajoitu vain huoneistoihin. Asukkaita hemmotellaan myös erilaisilla yhteiskäytössä olevilla ylellisyyksillä.

– Ihastuin kuudennen kerroksen saunatilaan heti. Elämystä tukee saunaosaston oma lasitettu parveke, jonne voi mennä vilvoittelemaan ja nauttimaan järvimaisemista löylyjen välissä. Tämä jos joku on arjen luksusta.

Lisäksi Perenius mainitsee Sahapiha 4:n julkisivusta löytyvän Kim Jotunin taideteoksen, joka kuvaa alueen historiaa.

– Jo parissa kuukaudessa julkisivun teoksesta on tullut minulle tärkeä elementti, joka rauhoittaa olemassaolollaan. Sen nähdessäni tiedän, että olen tullut kotiin. Uitto-taideteoksen tarina on myös merkityksellinen, sillä asumme vanhalla Sahan alueella, jossa on aikanaan uitettu tukkeja. 

Sahapihalla tehdään yhdessä

Asuinalue ja sen rakennukset on suunniteltu yhteisöllisyys edellä, eikä yhdessä tekeminen ole jäänyt arjessa ajatuksen tasolle. Naapurissa sijaitseva asumisoikeustalo on avannut ovensa Sahapiha 4:n asukkaille, minkä ansiosta talojen kerhotilat ovat nyt vapaasti kummankin talon asukkaiden käytössä.

– Olemme järjestäneet naapuritalon kerhotilassa kaikenlaista aina illanistujaisista rentoutushetkiin. Pidimme myös omalla kattoterassillamme vastikään pikkujoulut. Yhteiset tilat mahdollistavat naapureiden kokoontumisen kunnioittaen samalla jokaisen yksityisyyttä.

Lohjanjärven rannalle rakentunut asuinalue kehittyy tulevaisuudessa entisestään, mutta asukkaansa se on hurmannut jo nykyisellä olemuksellaan.

– Muutaman kuukauden täällä asuneena voin todeta, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mennyt aivan nappiin. Modernit ratkaisut eivät ole jääneet vain suunnittelupaperille, vaan ne toimivat aidosti käytännössä. Sahapihalla voi asua laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti järven rannalla, aivan kaupungin palvelujen äärellä. Mitä muuta asumiselta voisi toivoa, Perenius kiteyttää.

Lue lisää Sahapihan ratkaisuista:


Teksti: Julia Ruuskanen
Kuva: Roope Huotari

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Riskienhallinta vaatii epäsuotuisten tilanteiden pohtimista

– Kiinnostuin Kuntarahoituksesta, sillä olemme Euroopan keskuspankin alainen luottolaitos. Vaikka henkilöstömäärämme ei ole kovin suuri, vaatii EKP:n alaisuus sen, että pääomien ja likviditeetin hallinta ja niihin liittyvät suunnitelmat ja raportointivaatimukset ovat samalla tasolla kuin muillakin EKP:n pankeille, Antti kertoo.

Antin tausta on akateemisessa maailmassa, jossa hän on toiminut kansantaloustieteiden tutkijana vuoteen 2009 saakka. Väitöskirjan julkaisun jälkeen hän päätti poiketa akateemiselta uralta yritysmaailmaan. Nokia- ja Microsoft-vuosien jälkeen Antti teki kuitenkin paluun finanssialalle vuonna 2016, ja vuonna 2017 ovet aukesivat Kuntarahoitukselle.

Kuntarahoituksen asiakkaita ovat suomalaiset kunnat ja yleishyödylliset asuntotoimijat. Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisulla rahoitetaan yhteiskunnallisesti vastuullisia ja ympäristön kannalta kestäviä kohteita, kuten julkiseen liikenteen hankkeita ja kestävää rakentamista.

– Vaikka asiakaskunta on suomalainen, varainhankinta ja riskienhallinta ovat kansainvälisiä. Tekeminen on kansainvälisempää kuin uskoisikaan, Antti kertoo.

Tiivis ja kunnianhimoinen työyhteisö

Kuntarahoituksen toimisto sijaitsee Helsingin Kampissa, jossa työskentelee noin 170 henkilöä, mikä tekee Kuntarahoituksesta verrattain pienen toimijan. Antti näkee kuitenkin suhteellisen pienen ja matalan organisaation positiivisena asiana.

– Firman sisällä on helppo luoda verkostoja, kun istumme kaikki samassa toimistossa. Täällä voit helposti törmätä johtoryhmän jäseniin ja pääekonomistiin käytävillä ja kahvikoneen äärellä. Teemme töitä kunnianhimoisesti pienellä porukalla, Antti kertoo.

Pienen organisaation etu on myös se, että tehtävänkuvat ovat laajoja ja oman työnjäljen pääsee jättämään monenlaisiin projekteihin.

– Pidän siitä, että pääsen laaja-alaisesti miettimään pankkibisnestä sekä asiakasrahoituksen että varainhankinnan näkökulmasta. Välillä on myös kiva miettiä, miten makrotalouden asiat vaikuttavat meidän liiketoimintaamme, Antti kertoo.

Antti on myös tyytyväinen siihen, että sisäiseen urakehitykseen on panostettu vuosi vuodelta enemmän.

– Aina urakehitys ja vaativampi työtehtävä ei vaadi tehtävänvaihtoa, vaan meillä on käytössä eri vaativuustasot. Kun vaativuustasoani korotettiin, sain laajemman asiantuntijatehtävän ja sitä kautta enemmän vastuuta.

Riskienhallinta on varautumista tulevaan

Työ riskienhallinnassa on varautumista epäsuotuisiin tilanteisiin ja katse pidetään vahvasti tulevaisuudessa. Kuntarahoituksella riskienhallinnan tehtävät on jaettu eri vastuualueisiin, joista kannattavuus ja vakavaraisuus laskeutuvat Antin tontille.

– Työhöni kuuluu pääomien hallinnan suunnittelua sekä raporttien ja ennusteiden tekemistä, joihin kirjoitan myös pidempiä narratiiveja. Tutkijakoulutuksessa tekstin tuottamista englanniksi opeteltiin paljon, mistä on ollut todella paljon hyötyä nykyisessä työssäni.

Riskienhallinnassa tehdään tulevaisuuden ennusteita. Toiminnalla pyritään varmistamaan se, että vaikka tapahtuisi epäsuotuisa skenaario, toimintaa ja asiakkaiden rahoittamista pystytään jatkamaan.

– Syksyisin meitä työllistävät erityisesti budjetointi sekä vuotuisen elvytyssuunnitelman päivitys – se vaaditaan kaikilta EKP:n alaisuudessa toimivilta pankeilta. Suunnitelma tehdään niiden kaikista epäsuotuisimpien tilanteiden varalle.

Rima nousi EKP:n valvonnan alaisuudessa

Vuonna 2017 Kuntarahoitus siirtyi Euroopan keskuspankin valvonnan alaisuuteen, minkä myötä Kuntarahoituksessa tehtiin kunnianhimoisia järjestelmähankkeita, kuten yhteinen tietovarasto, tasehallintajärjestelmä ja viranomaisraportoinnin järjestelmä.

– Raportoinnissa rima nousi selkeästi EKP:n myötä. Raportointikielikin vaihtui englanniksi, kun raportteja alettiin lähettää EKP:lle Frankfurtiin. Meidän raporttimme ovat isojen pankkien dokumenttien seassa, mikä nostaa rimaa entisestään. Haluamme yltää samalle tasolle.

EKP:n alaisuus on tuonut työhön myös huippuhetkiä, kuten matkat samoihin tilaisuuksiin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien työntekijöiden kanssa.

– On se konkarillekin edelleen iso juttu, kun pääse EKP:n pankkivalvojien kanssa samoihin tapaamisiin kuulemaan, mitä he ajattelevat koko Euroopan pankkisektorista. Hienoja hetkiä on ollut myös se, kun olen päässyt käymään Frankfurtissa tilaisuudessa, jossa ohjeistetaan esimerkiksi elvytyssuunnitelmaa, Antti toteaa.

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!  

Töihin meille

Monien muutoksien Muonio

Miten Muonion kunnalla menee?

”Oikeastaan aika hyvin. Muoniossa on viime vuodet ollut tekemisen meininki, monia isoja uudistuksia ja hankkeita on ajettu läpi. Nyt keskitytään niiden toimeenpanoon ja tulevien uudistuksien valmisteluun. Itsekin välillä hätkähdän, kuinka paljon viime vuosina on tapahtunut.”

Mitä uutta Muoniossa tapahtuu?

”Kunnassa on tehty iso organisaatiouudistus, joka astui voimaan elokuussa. Elinkeinotoimi ja tekninen osasto yhdistettiin, samalla uusittiin kunnan hallintosääntö. Viranhaltijoilla on nyt enemmän toimivaltaa muun muassa henkilöstövalinnoissa, kaikki rekrytoinnit eivät käy lautakuntien, hallituksen tai valtuuston läpi. Kynään tuli niin sanotusti lisää virtaa.

Iso juttu oli myös THL:n kunniamaininta, jonka Muonio sai marraskuussa ansiokkaasta työstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kiitosta tuli etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Tämä oli meille hieno kunnianosoitus, nuorisotyöhön on satsattu pitkään.”

Saitte viime vuonna päätökseen kunnan työkulttuuria uudistavan HYPPY-hankkeen. Kertoisitko hankkeesta ja sen tuloksista?

”HYPPY-hanke sai alkunsa syksyllä 2019, kun organisaatiouudistusta alettiin pohtia. Silloin nähtiin, että uusi organisaatio vaatii myös uudenlaista työkulttuuria. Työsuojelurahaston rahoittamalla hankkeella haluttiin tukea kunnan työntekijöiden hyvinvointia ja tehdä johtamisesta kuntaorganisaatiossa valmentavaa ja osallistavaa.

HYPPY-hankkeessa esimiehet valitsivat oman työyhteisönsä kanssa kehittämiskohteen, jota he edistivät hankkeen aikana. Parantamisen varaa löydettiin esimerkiksi palaverikäytännöistä, työvuorolistoista ja työn suunnittelusta. Palautekyselyssä 78 prosenttia vastaajista sanoi, että tiimeissä on asetettu yhteinen kehittämistavoite, ja 93 prosenttia kunnan työntekijöistä kertoi osallistuneensa työyhteisön yhteisiin keskusteluihin. Seuraavaksi uusia, parempia käytäntöjä tuodaan osaksi koko organisaation toimintaa. Hanke oli hyvä alku, mutta työn pitää jatkua. Kunta on työnantajana niin iso ja tiimit niin erilaisia, ettei kulttuurin muutos tapahdu yhdessä yössä.”


Muonion kunnan vs. hallintojohtaja Matti Pinola kävelee Tornion-Muonionjoen jäällä maanantaina 20. päivänä joulukuuta 2021. Taustalla Muonion kirkko ja kunnan keskustaajama kuvattuna taivaanrannassa kajastavaa aurinkoa vasten.
Muonio sai marraskuussa THL:n kunniamaininnan ansiokkaasta työstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kunniamainintoja jaettiin kaksi, joista toisen sai Espoo.


Mikä on mielestäsi Muonion suurin vahvuus?

”Alkuun on sanottava nämä perinteiset: luonto, onnellisuus, maailman puhtain ilma. Niillä pääsee jo pitkälle. Mutta näiden lisäksi Muonio on todella yhteisöllinen paikka. Kohtuullisen pienessä kunnassa kaikki tuntevat toisensa, ja naapurista pidetään huolta. Olen itsekin pienen kunnan kasvatti, ja täältä oli helppo löytää oma paikkansa – vaikka maisemat ovatkin vähän erilaisia kuin Merijärvellä, Oulun korkeuksilla.”

Entä mitä muuttaisit Muoniosta?

”Valoa voisi toki olla enemmän, ainakin näin kaamoksen aikaan. Mutta tasataan sitten kesällä. Vakavasti ottaen haluaisin tuoda kuntaan lisää kokeilevaa kulttuuria. Monia muutoksia on saatu läpi, mutta paljon on varmasti vielä edessä.”

Miltä kunnan tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Ennustaminen on vaikea laji, mutta näen Muonion tulevaisuuden valoisana – kunhan muistamme olla aktiivisia alueella ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Paljon on kiinni myös valtakunnallisista päätöksistä ja siitä, mihin suuntaan koko maa menee. Toivon, että päättäjät muistavat alueiden erilaisuuden: se mikä sopii Helsinkiin, ei välttämättä sovi tänne Tunturi-Lappiin.”


Muonion kunnan vs. hallintojohtaja Matti Pinola avaa kunnanviraston oven hymyillen maanantaina 20. päivänä joulukuuta 2021.
Muoniossa on viime aikoina panostettu johtamiseen ja työkulttuuriin. Työsuojelurahaston rahoittamassa HYPPY-hankkeessa kunnan työntekijät osallistuivat työyhteisön kehittämiseen.


Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Kunta-ala kiinnosti jo nuorena, ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Merijärven kunnan kansliassa. Myöhemmin, kun muutin Rovaniemelle opiskelemaan, tein siivoushommia opintojen ohessa. Valmistumisen jälkeen 2017 tulin Muonioon sijaistamaan hallintojohtajaa, ja sille tielle jäin. Parin kuukauden viransijaisuus vähän venähti, ja olen toiminut välissä myös hallintosuunnittelijana sekä hallinto- ja henkilöstösuunnittelijana. Syksyn organisaatiouudistuksessa titteli muuttui henkilöstöpäälliköksi, ja lokakuusta eteenpäin olen taas sijaistanut hallintojohtajaa.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Yksi syksyn suosikkisarjoista oli Ylen Politiikka-Suomi, joka kuvasi todella hyvin suomalaista politiikkaa, sen historiaa ja nykypäivää. Raadollinen laji. Viime aikoina olen katsonut myös Pahan väri -draamasarjaa. Sarja on sekoitus faktaa ja fiktiota, ja se kertoo kolmesta suomalaisesta sarjamurhaajasta. Aluksi mietin, miten tällainen yhdistelmä voi toimia, mutta sarja on kieltämättä vienyt mukanaan.”

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Helena (Vuopionperä-Kovanen) heitti viimeksi pallon kotiseudulle, ja minä taidan tehdä samoin. Olen tuntenut Merijärven kunnanjohtajan Kari Jokelan pitkään, ja olisi mielenkiintoista kuulla syntymäkunnan kuulumisia. Toki niitä tulee muutenkin seurattua, mutta kaikkea en varmasti tiedä.”


MATTI PINOLA
Työ: vs. hallintojohtaja, Muonion kunta
Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri, Lapin yliopisto
Syntynyt: 1990
Kotoisin: Merijärveltä
Asuu: Muoniossa


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Otto Ponto

Kunta-/aluevaikuttaja

Vuosi 2021 – negatiiviset korot asiakkaiden hyödyksi, soteen liittyvillä palveluilla kysyntää

Syksyllä pystyimme tekemään hinnoittelussamme asiakkaitamme merkittävästi hyödyttävän ja jo pitkään odotetun uudistuksen, kun siirryimme velkakirjaluotoissa negatiivisen viitekoron huomioivaan koronlaskentatapaan. Lokakuun alusta asiakkaamme ovat päässeet hyötymään negatiivisista koroista entistä paremmin.

Aiemmin Kuntarahoitus noudatti yleistä markkinakäytäntöä, jossa lainan viitekorko oli vähintään nolla, ja sen lisäksi veloitettiin viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Muutoksen myötä asiakasmarginaali lisätään todelliseen korkoon ja luoton kokonaiskorko voi painua jopa nollaan.

– Yleensä tällaiset lievennykset tehdään uusiin sopimuksiin, me siirsimme hyödyn kaikille asiakkaillemme, myös jo tehtyihin sopimuksiin. Taloudellisesti hyöty näkyy tuntuvammin asiakkaillemme tämän vuoden puolella, sillä koron laskutavan muutos tuli voimaan lainan seuraavan korontarkastuksen yhteydessä 1.10.2021 jälkeen. Joillekin asiakkaillemme hyöty voi olla miljoonia euroja vuodessa, Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kertoo.

Muutoksen teki mahdolliseksi kesäkuun lopussa voimaan astunut pankkien vakavaraisuussääntely, jonka myötä Kuntarahoitus on julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution). Tämä muutos madalsi merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta.

Vastuullisen rahoituksen kysyntä kasvaa – raportointiin uusia vaatimuksia

Vastuullisen rahoituksen kysyntä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2021.

– Yhä useammat maailman kaupungit, myös meidän asiakkaamme, haluavat entistä vahvemmin profiloitua vastuullisuuden soihdunkantajiksi. Edelläkävijänä haluamme tukea vastuullisen rahoituksen kanavoitumista asiakkaidemme erinomaisiin investointeihin, yksikönjohtaja Jukka Leppänen sanoo.

Vastuulliseen rahoitukseen liittyy merkittäviä seuranta- ja raportointivaatimuksia. Nämä vaatimukset kiristyivät viime vuonna entisestään, kun EU:n kestävän kehityksen taksonomia-asetusta vahvistettiin huhtikuussa julkistetulla kestävän kehityksen rahoituspaketilla. Paketti laajensi raportoinnin vaatimuksia – yritysten täytyy raportoida viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä taksonomia-asetuksen vaatimusten mukaisesti.

– Asiakkaillemme Kuntarahoituksen myöntämän vihreän rahoituksen hyöty näkyy edullisemman marginaalin lisäksi raportoinnissa, jonka me hoidamme asiakkaan puolesta, Leppänen jatkaa.

Sote-uudistus ravistelee kuntien identiteettiä

Pitkään valmisteltu sote-uudistus nytkähti eteenpäin, kun eduskunta kesäkuussa hyväksyi siihen liittyvän lakipaketin. Kunnille tämä tarkoitti kiireellistä käytännön asioiden valmistelua, mutta myös epävarmuutta talouteen. Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran sote-vaikutuksiin liittyvät neuvontapalvelut olivat syksyllä kysyttyjä.

– Sote-uudistus muokkaa kuntien identiteettiä ja rahoituspohjaa. Tehtäväkentän kapenemisesta huolimatta kunnat tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjinä ja rakentajina, Dunderfelt painottaa.

Soten lisäksi kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa jo pitkään huolenaiheena ollut väestön ikääntyminen sekä muutto maalta kaupunkeihin. Tutkimme kuntien eriytyviä teitä ja mahdollisia tulevaisuuksia kuntavaalien alla julkaistussa, Demos Helsingin kanssa yhteistyössä toteutetussa keskustelupaperissamme.

– Halusimme nostaa keskusteluun kuntien tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ratkaisuja, joita esimerkiksi kestävään talouteen ja elinvoiman ylläpitämiseen liittyen on kunnissa löydetty. Tähän teemaan liittyvää keskustelua tulemme jatkamaan myös tänä vuonna, Dunderfelt kertoo.

Digitaalinen lainaprosessi asiakkaiden käyttöön 2022

Vuoden 2021 aikana Kuntarahoituksessa on kehitetty hartiavoimin digitaalista asiointia. Kehitystyön tulokset alkavat näkyä asiakkaille vuoden 2022 alkupuoliskolla, kun lainaa voi alkaa hakea digitaalisen palvelun kautta.

– Ensimmäisenä asiakkaillemme avautuu mahdollisuus hakea kuntatodistusta verkossa. Suunnitelmissa on jatkaa palveluiden kehitystä ja jatkossa tuoda myös tukea rahoituksen kilpailuttamiseen, Jukka Leppänen kertoo.

Palvelujen digitalisoinnin tavoitteena on asioinnin helpottaminen ja nopeuttaminen. Henkilökohtainen palvelu ja tuki eivät kuitenkaan ole katoamassa mihinkään.

– Täysin automatisoitu palvelu tai palveluautomaatit eivät sovi meidän toimintaamme ja palveluumme. Oma asiakastiimi tulee tukemaan asiakkaitamme digitaalisen prosessinkin aikana, Leppänen korostaa.

Kuntarahoitus