Takauksen tulee kattaa liitännäiskustannukset ja rahoituksen koko elinkaari
Kuntarahoitus edellyttää nostettavalle rahoitukselle kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän 100 prosentin omavelkaista takausta, mikäli Kuntarahoituksen asiakas on:
Kuntien tai kuntayhtymien kokonaan omistama tai niiden määräämisvallassa oleva yhteisö
Hyvinvointialueiden tai hyvinvointiyhtymien kokonaan omistama tai niiden määräämisvallassa olevat yhteisö
Kuntalain 129 §:ssä säädetään kuntien myöntämiä takauksia koskevista edellytyksistä. Näiden edellytysten toteutumisen arvioinnin lisäksi takauksen antamista koskevaan päätöspöytäkirjaan on suositeltavaa kirjata myös valtuuston päätös liitännäiskustannusten takaamisesta. Liitännäiskustannuksilla tarkoitetaan lainan korkoja, viivästyskorkoja, kuluja ja maksuja.
– Ennen taattavan lainan nostamista tarkistamme aina valtuuston takauspäätöksestä, että takaus on annettu omavelkaisena takauksena koko nostettavaksi tulevalle lainalle ja sen liitännäiskustannuksille, kertoo seniorasiantuntija Susanna Alaviuhkola Kuntarahoituksen Rahoituspalvelut-yksiköstä.
– Mikäli lainalle annetusta takauspäätöksestä ei ilmene, että se kattaa täysimääräisesti velkapääoman lisäksi myös velan liitännäiskustannukset, joudumme pyytämään valtuustolta uutta lainvoimaista takauspäätöstä. Haluamme välttää ristiriidat valtuuston tekemän takauspäätöksen ja takaajan allekirjoittaman takaussitoumuksen välillä, kertoo yksikönjohtaja Kirsi Räbinä Kuntarahoituksen Rahoituspalvelut-yksiköstä.
Takauspäätöksen tulee kattaa täysimääräisenä myös taattavan rahoituksen koko elinkaari.
– Kunnan antaessa takauksen yksilöidystä päävelasta, takauspäätöspöytäkirjaan kirjataan yleensä takaus annetuksi 100 prosentin takauksena yksilöidystä päävelasta ja sen liitännäiskustannuksista. Jos valtuuston takauspäätöksessä olisi lisäksi poikkeuksellisesti rajoitettu takauksen voimassaoloaikaa, käytäntömme on, että määräajan päättymispäivän on tällöin oltava vähintään kuusi kuukautta myöhempi kuin lainan viimeinen takaisinmaksupäivä. Muutoin velkakirjan laina-ajan pituutta joudutaan lyhentämään, Alaviuhkola kertoo.
Nollariskisyys edellytys rahoitukselle
Takausdokumentaation ja -päätösten riittävä kattavuus on tärkeää Kuntarahoitukselle, koska sen asiakasrahoitus perustuu asiakkaiden nollariskisyydelle. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että saatavasta viime kädessä vastuussa olevalla on lainsäädäntöön perustuva oikeus veronkantoon ja että sitä ei voida asettaa konkurssiin ja että takaus täyttää luottolaitossääntelyssä asetetut vaatimukset.
– Luottoriskin näkökulmasta nollariskisyys tarkoittaa sitä, että saatavasta viime kädessä vastuussa oleva vastapuoli pystyy aina täyttämään velvoitteensa eikä käytännössä voi ajautua maksukyvyttömäksi. Dokumentaation on puolestaan oltava vastapuolta sitovaa, riittävän kattavaa ja realisoitavuuden varmistavaa, kertoo luottolaitossääntelyn vaatimuksista yksikönjohtaja Markku Perälä Kuntarahoituksen Lakiasiat-yksiköstä.
Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin heti, vaikka ne eivät olisi juuri nyt ajankohtaisia. Jos rahoitukselle tulee äkillistä tarvetta, Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös.
Euroopan komission päätös mahdollistaa myös sen, että kunnat voivat rahoittaa energiayhtiöitään omasta kassastaan normaalista poikkeavin ehdoin. Kunta voi siis itse hakea lainaa Kuntarahoitukselta ja lainata edelleen varoja määräysvallassaan oleville yhtiöille samoilla ehdoilla, jotka komission päätöksessä koskevat Kuntarahoituksen energiayhtiöille suoraan myöntämää rahoitusta.
– Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin rahoitus Kuntarahoituksesta muutenkin kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille. Tämä edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä. Lainahakemus voidaan käsitellä heti kun valtuustopäätös on tehty, mutta rahat siirtyvät tilille vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen – lainvoimaisuuden varmistaminen puolestaan kestää lähes 40 päivää, muistuttaa Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.
Varautuminen kannattaa – lainaehdoista on tehty mahdollisimman joustavat
Sähkömarkkinoiden vakuusvaatimuksista aiheutuvan rahoitustarpeen ennakoiminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.
– Voi olla, että energiayhtiöiden tarve Kuntarahoituksen tarjoamalle rahoitukselle jää pieneksi. Emme kuitenkaan tiedä, miten sähkömarkkinat reagoivat, kun energiankysyntä kasvaa talvikuukausina. Tämän vuoksi kehotamme kuntia ja niiden energiayhtiöitä varautumaan ennalta mahdollisiin rahoitustarpeisiin. Kunnan tekemä laina- tai takauspäätös ei tarkoita, että rahoitus on nostettava, jos sille ei olekaan tarvetta. Tarjoamme lisäksi joustoa sekä lainan nostossa että takaisinmaksussa: lainat voi nostaa erissä, ja kertalyhenteistä lainaa on mahdollista myös lyhentää etukäteen korkokauden vaihtuessa. Lainahakemuksiin liittyviä käytännön ohjeita täsmennetään vielä jatkossa, Dunderfelt sanoo.
Euroopan komission hyväksymän ohjelman mukaan kunta itse tai Kuntarahoitus voi myöntää energiayhtiölle maksimissaan joko summan, jonka arvioidaan kattavan sähköjohdannaisten vakuusvaatimukset lainahakemusta seuraavalta 12 kuukauden ajalta tai summan, joka on enimmillään 15 prosenttia yhtiön kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Lainan maturiteetti on korkeintaan kolme vuotta.
Kuntarahoituksen tai kunnan energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta voi nyt hyväksytyn ohjelman puitteissa käyttää vain sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneisiin likviditeettitarpeisiin. Rahoitusta ei siis voi suunnata esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin.
Valtuuston takauspäätöksessä tarvittavat tiedot: – Lainan maksimisumma – Rahoituksen myöntäjä – Lainan maturiteetti – Viittaus siihen, että lainan ehdot perustuvat Kuntien takauskeskuksen notifioimaan ohjelmaan kuntien määräysvallassa olevien energiayhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseksi – Maininta siitä, että takaus kattaa pääoman lisäksi lainan mahdolliset muut liitännäiskustannukset
Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu jo kahdeksatta kuukautta. Venäjän rintamalinjat rakoilevat ja ”kolmen päivän kirurginen erikoisoperaatio” on muuttunut väestön osittaiseksi liikekannallepanoksi. Lännen tukema Ukraina on viime aikoina ottanut voittoja, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjä ei tavoitteistaan hevillä luovu.
Venäjän aloittama sota on muuttanut myös Suomen asemaa politiikan ja talouden näyttämöllä. Siinä missä Suomea voitiin ennen pitää porttina Venäjän-markkinoille, onkin itänaapurissa nyt vastassa kansainvälisen yhteisön laajasti tuomitsema hylkiö. Natoon hakeutuva Suomi on muuttunut idän ja lännen solmukohdasta läntisen maailman reuna-alueeksi.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki keskustelivat Suomen uudesta talousmaantieteellisestä asemasta Huomisen talous -podcastissa. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille lainoja, takauksia ja takuita myöntävän Finnveran asiakaskunnassa kriisi näkyy selvästi.
– Moni yritys on lähtenyt Venäjältä, ja moni joutuu myös hakemaan uusia markkinoita. Hyvä uutinen on, että moni on niitä löytänytkin, Kotamäki sanoi.
Suomen vientiin voi tulla miljardien lovi
Finnvera arvioi elokuussa, että talouden epävarmuus voi leikata Suomen viennistä neljästä viiteen miljardia euroa. Venäjän-kauppaa on käyty täällä muita vilkkaammin, mutta muilta osin Suomen talous on verrokkimaita valmiimpi Venäjän haasteeseen.
– Suomen inflaatiovauhti ja sähkön hinnankehitys ovat olleet maltillisempia kuin muualla. Teollisuusyrityksetkin ovat pystyneet siirtämään kustannuspainetta eteenpäin jopa yllättävän hyvin, Vesala kommentoi.
Huolena kuitenkin on, että kriisi iskee teollisuuteen ja vientiin viiveellä.
– Täältä viedään jonkin verran hevosta suurempaa laitetta. Sopimukset ovat pitkiä, ja näissä tuotteissa vaikutus tulee jälkijättöisesti. Niin kävi finanssikriisissäkin, muistutti Kotamäki.
Vaikkei kriisi romuttaisi kuvaa Suomesta investointikohteena, voi se heikentää maamme hohtoa kansainvälisen työvoiman silmissä.
– Pula osaajista on hirvittävän suuri. Ajatellaanko Keski-Euroopassa tai muualla, että tänne ei enää kannata tulla? Vesala pohti.
– Haaste on aikamoinen, lisäsi Kotamäki. – Kun ihmiset lähtevät etsimään töitä, Suomi ei varmastikaan ole ensimmäisten joukossa. Työmarkkinat ovat ohuet ja kieli vaikea. Moni jää lähemmäs kotimaataan, missä omaa viiteryhmää on enemmän.
– Monelta osin tulemme kilpailuun takamatkalta. Tämä tosiasia ei ole mihinkään muuttunut, ei ainakaan parempaan suuntaan, Vesala harmitteli. – Toisaalta Nato-jäsenyys voi tuoda tänne yhteistyöhön liittyviä investointeja ja henkilöstöä.
Onko euroalueen talousveturilta loppunut löpö?
Vesala ja Kotamäki olivat yhtä mieltä siitä, että sodan myötä Suomi menettää osan kilpailukyvystään. Venäjän-kauppa on painunut murto-osaan entisestä eikä itänaapurin yli lennetä. Suomen maariskissä Venäjän läheisyys ei kuitenkaan korostu.
– Esimerkiksi luottoluokittajat eivät juuri huomioi sitä. Arvioissa puhutaan tutuista ongelmista, kuten väestön ikääntymisestä ja julkisen talouden alijäämästä, Kotamäki totesi.
Euroopan talouskriiseissä on yleistä, että pienempien euromaiden korkoerot Saksaan kasvavat. Niin on käynyt nytkin, mutta Suomessa korkomarkkinat eivät näe ylimääräistä riskiä.
– Korkoeron kasvaminen Saksaan ei sinänsä yllätä, mutta tietyssä mielessä Saksan talouden tila on Suomea huolestuttavampi. Ja siitä huolimatta korkoero kasvaa. Se on mielestäni mielenkiintoinen ilmiö, Kotamäki pohti.
– Herää jopa kysymys, onko Saksan rautainen kilpailukyky osin perustunut halpaan venäläiseen fossiilienergiaan, Vesala lisäsi. – Ja nyt paljastuu, että keisarilla ei ole vaatteita.
Kuuntele Vesalan ja Kotamäen keskustelu Huomisen talous -podcastissa:
Talven tullen moni kunta on saman pulman edessä kuin asukkaansakin: kelit kylmenevät, sähkösopimus on katkolla ja lasku uhkaa moninkertaistua. Akuuttiin hätään käytetään nopeita lääkkeitä: lämpötilaa lasketaan, valaistusta vähennetään ja ovia laitetaan säppiin. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista Manner-Suomen kunnista 14 prosenttia on jo päättänyt tai harkitsee palvelupisteiden tai toimipaikkojen sulkemista.
Koska palveluista ei haluta pihistää, suosii moni kunta investointeja energiatehokkuuteen. Kuntaliiton kyselyssä kolme neljäsosaa kunnista kertoi aikovansa säästää sähköstä esimerkiksi tukkimalla lämpövuotoja tai vaihtamalla led-valaistukseen. Haasteena on saada energiansäästöhankkeita mahtumaan kunnan talousarvioon. Tiukoista raameista kun ei tunnu löytyvän sijaa uusille investoinneille.
Onneksi kunnille on tarjolla myös muita vaihtoehtoja: talousarviolainan sijaan energiansäästöhankkeita voidaan vauhdittaa leasingrahoituksella.
Kun kunta käyttää leasingrahoitusta energiansäästöhankkeeseen, sopimus räätälöidään sen pituutta ja jäännösarvoa säätämällä siten, että hankkeesta koituva hyöty vastaa investoinnin rahoituskustannusta tai ylittää sen. Toisin sanoen, leasingrahoituksella katettu energiansäästöhanke säästää enemmän kuin se maksaa. Koska kunnan käyttötalousmenot eivät kasva eikä investointitasoa tarvitse nostaa, voidaan hankkeita toteuttaa laajemmin ja nopeammin. Takaisinmaksun jälkeen kunta hyötyy energiansäästöstä täysimääräisesti.
Kustannusten kannalta paras vaihtoehto on kilpailuttaa energiansäästöhankkeen rahoitus erillisenä sen toteutuksesta. Toimittajan tarjoamana leasingrahoituksen marginaaliero voi kasvaa moninkertaiseksi. Kun sähkön hinta kipuaa kohti korkeuksia, maksaa huokealla leasingrahoituksella katettu hanke itsensä takaisin ripeästi, usein viiden tai seitsemän vuoden aikana. Tarvittaessa leasingsopimuksia voidaan solmia myös kymmenen vuoden jänteellä.
Energiansäästöhankkeista hyötyvät niin palveluiden käyttäjät kuin kunnan kirstunvartijat – ja ympäristökin kiittää. Niihin kannattaa siis pistää vauhtia. Olkaa yhteydessä, kerromme mielellämme lisää.
Karl Lintukangas Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä
Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.
Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.
– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.
Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.
Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.
– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.
Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.
– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.
Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.
– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.
Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.
– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.
Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa
Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.
– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.
Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.
– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.
Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.
– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.
– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.
Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.
– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.
Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.
Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.
– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.
Kopiointi on sallittua!
Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.
– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.
Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.
– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.
Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.
– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.
Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:
Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.
Tutustu myös:
FISU-verkosto ottaa pitkästä aikaa lisää jäseniä. FISU-verkostoon voit tutustua tästä linkistä.
Noronen valmistui Tampereen yliopiston vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelmasta vuoden 2021 alussa. Sivuaineinaan hän on suorittanut laskentatoimen opintoja. Vastuullisuusanalyytikon tehtävä yhteiskunnallisesti merkittävän rahoitusalan toimijan leivissä kuulostaakin tätä taustaa vasten täsmäpositiolta.
Aivan suoraan koulun penkiltä Noronen ei kuitenkaan tehtävään saapunut: opintojen ohessa hän ehti työskennellä lähes kuusi vuotta Vantaan kaupungin omistamalla VAV-konsernilla, joka toimii kohtuuhintaisen asuntotuotannon parissa. Tuona aikana Noronen ehti työskennellä muun muassa taloushallinnon, julkisen kilpailuttamisen, asiakasprosessien sekä vastuullisuusraportoinnin ja -ohjelman kehitystyössä.
– Viihdyin hyvin myös VAV:lla eikä painetta työpaikan vaihtoon ollut, mutta Kuntarahoituksen tarjoama tehtävänkuva oli houkutteleva, etenkin kun vaatimukset rahoitusalalla raportoinnin sekä ilmastoriskien tunnistamisen osalta kasvavat vauhdilla. Lähdin mukaan avoimin mielin ja tässä ollaan. Hyvin olen myös viihtynyt.
Asiakkaiden näkökulmasta
Norosen työpäiviin mahtuu monenlaista. Ensimmäisinä kuukausina ison osan ajasta on vienyt työskentely Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen laatimisen ja julkaisun parissa. Keväällä julkaistaan myös siihen liittyvä vihreän rahoituksen vaikutusraportti.
Kestävä rahoitus ja sen sääntely kehittyvät nyt vauhdilla, mikä näkyy myös Norosen arjessa. EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelma ja siihen liittyvä sääntely (SFDR, CSRD ja EU-taksonomia) sekä raportointivaatimuksetedellyttävät varautumista ja koko yhtiön kattavaa kehitystyötä.
– Kehitämme asioita kokonaisvaltaisesti ja seuraamme edistymistämme tavoitteiden ja ESG ratingin välityksellä. Oma työnkuvani kehittyy ajan kuluessa vielä, mutta jatkossa olen tekemisissä myös asiakkaidemme kanssa arvioidessani rahoitettavien hankkeiden sopivuutta vihreän rahoituksen piiriin. Olen myös jo päässyt tapaamaan asiakkaita ja käynyt keskustelemassa heidän kanssaan muun muassa vastuullisuusraportoinnista, Noronen kuvailee.
Arki on heti alusta asti ollut tuoreen vastuullisuusanalyytikkomme makuun mukavan vaihtelevaa. Yllättäviä uusia tilaisuuksiakin on tarjoutunut: Noronen pääsi jo toukokuun lopussa mukaan puhumaan Ilmasto ja kunnat -verkkotapahtumassa rahoitussektorin roolista luonnon monimuotoisuustyössä.
Työtehtävissään Norosta vetää puoleensa niiden yhteiskunnallinen merkitys. Jo koulussa historia, yhteiskuntaoppi ja maantieto olivat hänen vahvuuksiaan. Vastuullisuus ja kestävä kehitys tuntuvat nykyisessä maailmanajassa hyvin luonnolliselta jatkumolta näille aiheille.
– Tietysti Kuntarahoituksen perustehtävä erottaa myös meidät alan muista toimijoista ja tuo oman merkityksensä päivittäiseen työhön: haluamme olla asiakkaidemme paras kumppani. Työssä on helppo löytää se tunne, että tehdään asioita juuri asiakkaiden näkökulmasta eikä vain oman tuloksen kannalta.
Töiden vastapainoksi divarifutista
Tuore vastuullisuusanalyytikko pääsi aloittamaan työskentelyn Kuntarahoituksessa tiukimpien koronarajoitusten jo väistyttyä. Mahdollisuus tutustua uusiin kollegoihin ja eri yksiköiden toimintaan lähemmin motivoi Norosta saapumaan myös paikan päälle toimistolle.
– Vastaanotto on ollut tosi mukava: ihmiset ovat aktiivisia ja heistä aistii halun edistää asioita. Talon tasolla on myös ollut hauska nähdä, että halutaan pitää yllä organisaatiokulttuuria, joka on ollut ennen koronaa: vähintään kerran kuussa on koko talon yhteisiä kokoontumisia, kuten aamupaloja, kahvitilaisuuksia ja afterworkeja, joilla ihmisiä houkutellaan toimistolle.
Töiden ulkopuolella analyytikko rentoutuu urheilun parissa. Pallo- ja mailapelit ovat kovaa valuuttaa, mutta ykköslaji on jalkapallo: Noronen pelaa kolmosdivarissa Helsingin Palloseuran puolustuksessa ja keskikentällä.
– Katsotaan, miten kauan paikat vielä kestävät tavoitteellista futista, kun 30 vuottakin tuli jo mittariin, Noronen nauraa. – Mutta niin kauan olen jo pelannut, että tuntuisi vaikealta äkkiä olla pelaamattakaan. Aika varma juttu on, että vaikka jossain vaiheessa lopettaisin tosissaan ja seurassa pelaamisen, niin höntsävuoroilla pitää vähintään jatkaa.
Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!
Olemme kuluneella vuosikymmenellä kohdanneet sekä inhimillistä että taloudellista resilienssiä ravistelleita kriisejä yksi toisensa perään. Ensin korona moninaisine vaikutuksineen, tuoreimpana Venäjän hyökkäyssota ja energiapulan uhka. Kriisien aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lisäksi hintojen, etenkin energian hinnan nousu, aiheuttaa huolta niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa. Samaan aikaan kunnat ja hyvinvointialueet tekevät hartiavoimin töitä julkisen sektorin historian suurimman uudistuksen parissa.
Kuntien talous näyttää todennäköisesti kolmatta vuotta peräkkäin kohtuullisen hyvältä johtuen muun muassa valtion koronatuista ja verokorttiuudistuksesta. Pelkästään viime vuosien numeroiden tarkastelu ei näytä todellista kuvaa. Rakenteelliset ongelmat eivät ole kadonneet. Investointitarve on etenkin kasvukeskuksissa edelleen suuri, ja sote-uudistus mullistaa rahoitusrakenteen. Osa kunnista tulee aiempaa riippuvaisemmiksi valtiosta. Samaan aikaan monella paikkakunnalla jo entisestään heikko huoltosuhde huononee entisestään. Yli viidennes kuntien menoista tullaan ensi vuoden alusta alkaen kattamaan markkinatyyppisillä tuotoilla, kuten myynti-, maksu- ja osinkotuloilla. Kunnat ovat taloudenpidossa aivan uudenlaisessa tilanteessa. Laki säätelee menot, mutta tulopuolella kuntien vaikutusvalta vähenee.
Kuntien tiet ovat jo muun muassa väestörakenteen muutoksen vuoksi eriytyneet, viimeaikaiset kriisit ja sote-uudistus erilaistavat niitä entisestään. Toimintaympäristön muutokset kohdistuvat alueisiin eri tavoin. Itä-Suomessa näkyy ja tuntuu yhteyksien katkeaminen Venäjään, vaikka rajat ovatkin osittain olleet auki. Turisteja, investointeja ja vapaa-ajan asukkaita täytyy nyt tavoitella muualta.
Muuttuneessa maailmantilanteessa Suomi joutuu luomaan itsensä uudestaan. Maa kaipaa kipeästi uusia investointeja, sekä kotimaasta että maailmalta. Mikä on vetovoimatekijämme nyt, kun tänne ei enää hakeuduta vieressä sijaitsevan suuren Venäjän-markkinan vuoksi? Mistä vetovoima löytyykin, se tehdään todeksi kunnissa. Kuntien asema hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkönä – elämisen, asumisen ja yritysten toimimisen alustana ei ole muuttumassa. Niillä on edelleen keskeinen rooli investointeja houkuttelevien olosuhteiden luojana. Tähän kuntien pitäisi myös entistä enemmän suunnata resursseja.
Uusi tilanne vaatii kuntien johdolta uudenlaista osaamista. Myös kuntajohtajan tehtäväkenttä on viime vuosina kehittynyt. Usein kunnanjohtaja toimii paikkakuntansa kasvoina ja keulakuvana, markkinoijana ja äänitorvena, on kyse sitten elinvoimasta tai koulutuksesta. Uudenlaisessa maailmantilanteessa meillä onkin monella tasolla uusien ulottuvuuksien etsimisen paikka.
Me Kuntarahoituksessa pyrimme tarjoamaan mahdollisimman paljon tietoa ja tukea kunnille ja hyvinvointialueille myllerryksen keskellä. Haluamme myös auttaa kuntaomistajia ratkaisemaan energiayhtiöiden ongelmat itsenäisesti. Olemme varautuneet talouden kriiseihin ja pystymme rahoittamaan kuntia myös, mikäli ne tarvitsevat apua energiayhtiöidensä toiminnan jatkumisen varmistamiseen.
Toivotan kaikille voimia ja avoimuutta monin tavoin historialliseen syksyyn!
Korkokehitys on pohjimmiltaan markkinoiden yritystä tulkita ja hinnoitella talouden makrodatan muutoksia. Pääekonomistimme Timo Vesala tiivistää ansiokkaasti markkina- ja suhdannekatsauksissaan niitä tekijöitä, joita markkinoillakin yritetään tulkita.
Oheisessa kuvaajassa on malliksi syyskuun toiselta viikolta termiinikäyrät (forward curve) euribor 6 kk -viitekorosta sekä 10 vuoden swapkorosta. Euriborkorot ovat nousseet voimakkaasti vuonna 2022 ja kuvaavasta on helppo päätellä, että nousun odotetaan edelleen jatkuvan vuoden 2023 puolellakin.
Käyrän muoto kuitenkin indikoi epävarmuutta siitä, kuinka pitkään korkojen nousun odotetaan jatkuvan. Termiinihinnoittelu 6 kk euriborin osalta kääntyy laskuun jo ensi vuoden puolella, kunnes jälleen pidemmällä aikavälillä korkoennuste on tyypilliseen tapaan maltillisen nouseva.
Vastaavasti pitkä 10-vuotinen korko on jo noussut 2,5 prosentin tuntumaan, mutta pidemmälläkään aikavälillä sille ei hinnoitella merkittävää lisänousua. Molempien korkojen näkymissä on suurta epävarmuutta nyt kun euroaluetta piinaa korkean inflaation lisäksi myös energiakriisi. Euroopan keskuspankki yrittää hillitä inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaa, mutta samanaikaisesti eurovaltiot harjoittavat elvyttävää politiikkaa tukeakseen kansalaisia ja yrityksiä nousevia kustannuksia vastaan.
Lähde: Kuntarahoitus
Lisäselitystä ilmiölle voimme hakea tuottokäyrältä ja erityisesti sen muodosta. Tuottokäyrä kertoo markkinoiden hinnoittelusta eri korkomaturiteeteille ja oletusarvona käyrän muodon voisi mieltää loivasti nousevaksi, koska yleensä pidemmälle sitoutumiselle odotetaan korkeampaa tuottoa kuin lyhyelle. Käyrän muoto onkin tällainen tyylillisesti silloin, kun talouden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa.
Tuottokäyrä on kuitenkin vuonna 2022 markkinakorkojen noustessa muodostunut yhä tasaisemmaksi ja nykytilanteessa 2 vuoden korko on lähes samalla tasolla kuin 10 vuoden korko. Tuottokäyrän tasoittumista pidetään yleisesti merkkinä taantumapelkojen lisääntymisestä. Tämä osaltaan selittää myös euribor-ennusteiden hinnoittelua, näkyvyyden ollessa hyvin heikko edes tulevan talven yli.
Lähde: Kuntarahoitus
Tuottokäyrä ei ole euroalueella vielä käänteinen toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa käyrän lyhyempi pää on alkukesästä asti ollut korkeammalla kuin pidempi. Tällaista käänteistä tuottokäyrää pidetään yleisesti yhtenä selkeimmistä tulevan taantuman indikaattoreista. Tuottokäyrän liikkeet alkavat yleensä ennakoida muutoksia jo hyvin aikaisessa vaiheessa, joten aivan varmasti ja etenkään tarkasti, sekään ei tulevaa ennusta.
Moni varmasti tuntee lausahduksen ”vale, emävale, tilasto” ja samankaltainen tulkinnan haaste liittyy myös korkokäyriin. Erittäin todennäköisesti markkinakorot eivät tule toteutumaan pidemmällä aikavälillä juuri niin kuin ne tämän päivän tiedon valossa hinnoitellaan. Korkojen osalta ennustekäyrät ovat kuitenkin markkinoiden paras näkemys tulevasta kehityksestä, johon kohdistuu paljon epävarmuuksia.
Vaikka korkokäyriin ei voi orjallisesti luottaa, niitä kannattaa käyttää budjetoinnin tukena lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Korkoriskeiltä voi aktiivisesti suojautua muokkaamalla rahoitussalkun jakaumaa lyhyen ja pitkän koron osalta, mutta myös varautuminen nouseviin rahoituskustannuksiin on yhtä lailla suojautumisen muoto korkoriskejä vastaan.
Tulevat kirjoitukseni käsittelevät muun muassa suunnitelmallisuuden tärkeyttä korkoriskien hallinnassa sekä korkosuojauksiin ja suojausasteeseen liittyviä käytännön kysymyksiä.
Okko Rostedt
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden ja johdannaisten senior asiantuntijana.
Suomalainen valtion tukema asuntotuotanto on ehkäissyt segregaatiota ja asunnottomuutta sekä lisännyt ihmisten tasa-arvoa tarjotessaan asuntoja muun muassa opiskelijoille, senioreille ja vammaisille ihmisille. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä on menestystarina, mutta muuttunut toimintaympäristö edellyttää siltä myös muutoksia.
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukeman asuntotuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suurin osa vastaajista (73 prosenttia) koki, että järjestelmä toimii hyvin, mutta vastauksissa korostui huoli valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin, muuttuvat asumistarpeet sekä rakentamisen kustannukset ja ilmastovaikutukset luovat järjestelmään painetta, johon valtion toivotaan asuntopolitiikallaan vastaavan.
Kuntarahoitus koosti kyselyn tuloksista ja asiantuntijahaastatteluista keskustelupaperin, jossa yhtiö esittää suosituksia valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän kehittämiseen.
Muuttotappio kurittaa harvaan asuttuja alueita – 90 prosenttia vastaajista on huolissaan asuntokannan rapistumisesta
Kuntarahoituksen kyselyssä 90 prosenttia vastaajista näki kasvukeskusten ulkopuolisen asuntokannan rapistumisen suurena tai melko suurena ongelmana. Keskustelupaperissa haastatellut Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen ja asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen peräänkuuluttavat muutoksia valtion tukemaan asuntotuotantojärjestelmään.
Kaakisen mukaan ratkaisu alueiden eriytymiseen vaatii muutoksia maan hallinnon tasolla: rakennettu ympäristö tarvitsee oman ministeriönsä.
– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön, Kaakinen ehdottaa.
Inflaatio ja raaka-aineiden saatavuusongelmat uhkaavat pysäyttää rakentamisen
Asuntosektorin toimijat ovat erittäin huolissaan rakentamisen kustannuksista ja raaka-aineiden riittävyydestä. Kuntarahoituksen kyselyssä jopa 94 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa lisäävät rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Huoli voimakkaasti kohoavista materiaalikustannuksista toistui lähes jokaisessa avoimessa vastauksessa, ja osa vastaajista odotti asuntorakentamisen pysähtyvän täysin.
61 prosenttia kyselyn vastaajista näkee, että valtion tukema asuntotuotanto voisi auttaa tasaamaan suhdannekuoppaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo kuitenkin aloittaisi uudistamisen kaavoituksesta, joka nousi myös Kuntarahoituksen kyselyssä esiin merkittävänä pullonkaulana. 78 prosenttia kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että asuntokaavoituksen hitaus tai asunnoille kaavoitettujen alueiden puute aiheuttavat Suomelle suuria tai melko suuria ongelmia.
Kuntarahoitus kartoitti kyselyssään myös asuntosektorin toimijoiden käsityksiä rakentamisen ilmastovaikutuksista. 61 prosenttia vastaajista näki, että ilmastonmuutos huomioidaan rakentamisen materiaalivalinnoissa riittävän hyvin. Rakentamisen ja rakennusten käytön aikaiset ilmastovaikutukset ovat mittavia, mutta vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa hidastavat osaltaan ARAn hyväksymien hankinta-arvojen rajat. Kuntarahoitus ehdottaa siksi, että hyväksyttyjen kustannusten arviointitapaa muutetaan.
– Keskeistä on huomioida, että energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana, sanoo Kuntarahoituksen johtaja Aku Dunderfelt.
Kuntarahoituksen kolme suositusta suomalaiseen asuntopolitiikkaan:Sujuvampaa kaavoitusta, elinkaarikustannuksia ja joustoa prosesseihin
Miten suomalaisen valtion tukeman asuntotuotannon menestystarina turvataan tulevaisuudessa? Keskustelupaperissa Kuntarahoitus nostaa esiin kolme suositusta. Suositukset perustuvat Kuntarahoituksen teettämään kyselyyn sekä keskustelupaperin asiantuntijahaastatteluihin:
Kaavoituksesta on tehtävä sujuvampaa etenkin kasvukeskuksissa, missä päätöksenteon hitaus hidastaa rakentamista. Kaavoituksen yksityiskohtaisuutta tulee vähentää ja tehdä kaavoituksesta mahdollistavaa rajoittavan sijaan.
Rakentamisen kustannuksia on arvioitava koko elinkaaren näkökulmasta. Energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana. Siksi ARA-kohteissa tulisi voida hyväksyä nykyistä korkeampia rakentamiskustannuksia, jos ne johtuvat energiatehokkuusinvestoinneista, jotka alentavat myös kiinteistön koko elinkaaren aikaisia kustannuksia.
Valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän prosessien ja ehtojen on joustettava enemmän. Korkotukilainojen käsittelyprosessien on oltava nopeita ja sujuvia. Myös korkotukilainojen lyhentämisestä tulee tehdä joustavampaa.
Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut, Kuntarahoitus Puh. 050 336 3914 aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi
Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan. Siinä kuntatalouden, johtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijat arvioivat kuntien tilaa sekä visioivat sitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää.
Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.
– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.
Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.
– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.
Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.
Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon
Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.
– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.
Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.
– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.
Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.
Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.
– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan. Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.
Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.
– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.
NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.
Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.
– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.
Vihreä rahoitus Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
