Kirjaudu sisään Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Professori: ”Olen luottavainen talven suhteen” – energiapula ei ole Suomessa todennäköinen

Samuli Honkapuro
Samuli Honkapuro on energiamarkkinoiden professori LUT-yliopistossa. Honkapuro tutkii sähkömarkkinoita, kysyntäjoustoa, hajautettuja energiaresursseja sekä energiayhteisöjä. Kuva: LUT-yliopisto

Sähkön hinta on noussut Euroopassa ennätyslukemiin, ja kuluttajat ovat monin paikoin kovilla. Syyskuussa sähkö maksoi Suomessa keskimäärin 215 euroa megawattitunnilta, kun kaksi vuotta aiemmin hinta oli alle 40 euroa. Hinnannousu on ollut vielä suurempaa Saksassa, jossa sähkön kuukausikeskihinta kohosi syyskuussa 346 euroon megawattitunnilta.

Sähkön hintaa nostavat tuotannon pullonkaulat, joista keskeisin on Venäjän sota Ukrainassa ja siitä seurannut energiakaupan alasajo, eritoten kaasutoimitusten keskeytys. Yksin sotaa energiakriisistä ei silti ole syyttäminen, sanoo LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro. Euroopan energiamarkkinoihin on iskenyt ”täydellinen myrsky”.

– Aika lailla kaikki mittarit ovat osoittaneet väärään suuntaan. Pohjoismaissa on takana pari kuivaa vuotta, mikä nostaa vesivoiman hintaa. Ranskan ydinvoimaongelmat ovat piinanneet Keski-Eurooppaa, ja pieni vaikutus on myös päästöoikeuksilla. Sitten on tietysti tämä sota, Honkapuro listaa.

Pohjoismaissa tilanne on muuta Eurooppaa parempi. Suomessa energiantuotantoa on hajautettu järjestelmällisesti ja ohjattu pois fossiilisista tuotantomuodoista, kuten maakaasusta. Energiapaletti ei ole liikaa yksittäisten tuotantomuotojen varassa.

– Sähköstä noin neljännes tuotetaan ydinvoimalla, parikymmentä prosenttia vesivoimalla ja kymmenesosa tuulivoimalla. Noin neljäsosa on sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja loput tuontisähköä, Honkapuro kertoo.

Tuontisähköstä noin neljäkymmentä prosenttia tuli viime vuonna Venäjältä, loput Pohjoismaista. Venäjän-tuonti on sittemmin korvattu täysin pohjoismaisella tai Baltiasta tuodulla sähköllä.

Suomessa asuinrakennusten lämmitykseen kuluu vuosittain 40–45 TWh energiaa, josta yli 80 prosenttia tuotetaan kaukolämmöllä, puulla tai sähköllä. Vuonna 2021 yli puolet kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvalla energialla tai hukkalämmöllä, hieman yli neljännes fossiilisilla polttoaineilla: maakaasulla (12 %), kivihiilellä (11 %) tai öljyllä (3 %). Suomen käyttämä maakaasu on tuotu lähes yksinomaan Venäjältä, mutta sen merkitys sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut pieni. Venäjän putkikaasu on korvattu Balticconnector-yhdysputken kautta ja meriteitse tuodulla nesteytetyllä maakaasulla. Ero on suuri esimerkiksi Saksaan, jossa valtaosa taloista lämpenee kaasulla.

– Suomessa tehtiin aikanaan päätös rakentaa kaukolämpöverkkoja, Saksa päätyi kaasuun. Meillä kaasua käytetään lähinnä teollisuudessa, eikä sielläkään paljon.

Vaikka Suomi ei ole kaasun suurkuluttaja, leviää hintapaine siirtoverkkoja pitkin myös tänne. Maakaasu lukeutuu Keski-Euroopan sähkön- ja lämmöntuotannon kulmakiviin, ja sen hinta sanelee energian hinnanmuodostusta koko maanosan alueella. Vaikutusta hillitsee rajallinen siirtokapasiteetti, jonka johdosta suurin hintapaine Pohjoismaissa rajautuu Norjan eteläosiin.

– Etelä-Norja on integroitunut tiiviisti eurooppalaiseen energiamarkkinaan, sieltä on vedetty kaapelit Saksaan, Hollantiin ja Britanniaan. Etelä-Norjassa sähkö on moninkertaisesti kalliimpaa kuin pohjoisessa, Honkapuro kertoo.

Suomea suojaa kysyntäjousto – kotimaiset energiamarkkinat Euroopan kärkeä

Rajalliset siirtoyhteydet suojaavat siis Suomea pahimmilta hintapaineilta. Hintapiikkejä tasaa myös kysyntäjousto, joka toimii Suomessa hyvin. Energiantuotanto ja -kysyntä pidetään tasapainossa kantaverkkoyhtiö Fingridin hallinnoimilla markkinapaikoilla, kuten reservi- ja säätösähkömarkkinoilla. Monissa Euroopan maissa näille markkinoille osallistuvat vain sähköntuottajat, Suomessa myös käyttäjät.

– Monet teollisuuden ja tuotannon prosessit osallistuvat siihen, esimerkiksi kasvihuoneiden valaistus. Lähes kaikki Suomen suurimmat kasvihuoneet ovat mukana häiriöreservissä, mikä tarkoittaa, että niiden valaistus saatetaan katkaista hetkellisesti kovimpien kysyntäpiikkien aikana. Fingrid maksaa tästä sitten korvauksen, Honkapuro selittää.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Vuonna 2021 Suomessa rakennettiin ennätykselliset 141 tuulivoimalaa, ja tänä vuonna ennätys rikottiin alle puolessa vuodessa. Vuoden 2025 lopussa tuulivoimalat tuottavat noin 32 terawattituntia vuodessa, ennustaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Määrä on lähes puolet Suomen viime vuoden sähköntuotannosta.

Kun tuulivoiman osuus kasvaa, kasvaa myös tuotannon vaihtelu. Kysynnän tulee siis joustaa jatkossakin.

– Meillä on paljon automaatioteknologiaa, jonka avulla voidaan säädellä esimerkiksi toimistorakennusten ilmanvaihtoa sähkön hinnan mukaan. Sitä on vaan vielä aika vähän käytössä. Sähkö on ollut niin halpaa, että remontteja on lykätty.

Suomesta vihreän sähkön suurvalta

Professori näkee energiakriisissä myös hopeareunuksen. Korkea sähkön hinta hoputtaa vihreää siirtymää ja kannustaa valtioita ja yrityksiä satsaamaan energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoon. Suomen energiamarkkinoiden tulevaisuus on valoisa, sanoo Honkapuro, ja se povaa hyvää koko maan taloudelle.

– Esimerkiksi uuden tuulivoiman tuotantokustannus on Suomessa 20–30 euroa megawattitunnilta, kun Saksassa se on noin 70 euroa. Suomessa tuotetaan muutaman vuoden päästä niin paljon edullista uusiutuvaa energiaa, että sen luulisi houkuttelevan teollisuutta ja investointeja.

Ensin on silti edessä vaikea talvi. Senkin suhteen Honkapuro on luottavainen.

– Syksyn aikana on huomattu, että korkea sähkön hinta leikkaa kulutusta jopa yllättävän paljon. Kun hinta tästä vielä nousee, niiaa kulutuskin enemmän. En usko, että sähköpulaan joudutaan.

Jos näin kävisi, ja sähkönkysyntä Suomessa uhkaisi ylittää tarjonnan, säätelisi kantaverkkoyhtiö Fingrid sähkön kulutusta. Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi ennalta määrättyjä parin tunnin sähkökatkoja, jotka kiertäisivät eri puolilla Suomea. Pelikirja on siis olemassa, myös pahimman varalle.

– Tulisipa testattua sekin, Honkapuro hymähtää. – Meillä on hyvät valmiudet.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: iStock, LUT-yliopisto

IlmiötNäkökulmat

Aija Tasa: Uudenlaiset ratkaisut tuovat asumiseen joustoa

– Kun puhutaan asumisesta Suomessa, täytyy muistaa historiallinen tausta. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Rakli ry:n johtaja Aija Tasa.

Hänen mukaansa Suomessa asuntopolitiikassa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Suomalainen asuntomarkkina on kuitenkin pienehkö, ja resurssit erilaisten asumisen konseptien kehittämiseen ja kokeiluihin ovat siksi rajallisia. Kaavoitus asettaa myös omat haasteensa.

– Kaavoituksen pitäisi toimia pikemminkin mahdollistajana kuin lisäsääntelyn luojana, Tasa sanoo.

Muunneltavampia asuntoja

Aija Tasan mukaan nykyisissä asuntotuottamisen malleissa asukkaiden toiveita ei huomioida riittävän hyvin, vaikka suunta on menossa parempaan. Esimerkiksi pienistä asunnoista on ollut krooninen pula ja niiden rakentaminen on perustunut kysyntään.

Asuntopolitiikassa on Tasan mielestä onnistuttu kohtuullisen hyvin: rakentamisen laatu ja asumisen taso ovat pääosin hyvällä mallilla, samoin rakennusten turvallisuus ja terveellisyys. Urakoitsijat ja rakennuttajat tekevät jatkuvasti ennusteita kysynnän muutoksista ja seuraavat analyysejä väestökehityksestä. Näiden toimien ansiosta pieniä asuntojakin ryhdyttiin rakentamaan enemmän.

Asuntojen muuntojoustosta on puhuttu pitkään, mutta kehitys on hidasta. Haasteita on myös lainsäädännön puolella, kun joudutaan pohtimaan, miten asunto-osakeyhtiöissä yhdistellään osakkeita. Aija Tasa näkee asuntojen muuntojoustossa paljon mahdollisuuksia.

– Muuntojoustossa on kyse sekä tilaratkaisujen että asunnon muuntojoustosta. On tärkeää miettiä, miten eri tilat palvelevat joustavasti arjen tarpeissa. Kotona työskentely on tuonut asumisen tilaratkaisuihin uusia vaatimuksia. Ei ole kuitenkaan hyvä, jos ratkaisuja ohjataan liiaksi määräyksin, esimerkiksi niin, että makuuhuoneessa pitää olla tilaa työpisteelle. Asukkaiden toiveet vaihtelevat paljon, eikä viranomaisen mielestäni pitäisi ohjata liian yksityiskohtaisesti.

Tasan mukaan erilaisia tapoja löytää joustavia ratkaisuja on. Kerrostalojen alakerrassa voisi esimerkiksi olla etätyöpistemahdollisuuksia. Hyvin toteutetut uudenlaiset yhteistilaratkaisut voisivat luoda joustoa elämään.

Asumisesta tulee palvelu

Aija Tasan mielestä rakentamisen tärkein kriteeri on turvallisuus ja terveellisyys. Myös laadulla on iso merkitys. Laatu on kuitenkin vaikea käsite, kun yksi arvostaa tilaa, toinen yksilöllisyyttä, kolmas sijaintia.

– Uskon, että rakentaminen kehittyy niin, että on mahdollista toteuttaa yhä enemmän erityyppisiä ratkaisuja, Tasa sanoo.

Tulevaisuudessa asuminen kehittyy palvelujen suuntaan, uskoo Tasa. Asumisen ohessa on mahdollista ostaa esimerkiksi koiran ulkoiluttamista, lastenhoitoa tai siivouspalveluita. Tällä hetkellä jo moni ammattimainen vuokranantaja tarjoaa näitä palveluita. Yhtenä haasteena tällä hetkellä on vaikeus rakentaa kustannustehokasta palvelukonseptia pieniin asunto-osakeyhtiöihin. Tasa uskookin palvelumallin toimivan paremmin vuokra-asuntoyhtiöissä, joissa yksiköt ovat isompia.

Ylipäätään Aija Tasa peräänkuuluttaa yhteistyötä asumisasioissa.

– Tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä, jotta vastataan erilaistuviin asumistarpeisiin. Ei pidä säännellä keinoja vaan tavoitteita, ja antaa innovaatioille tilaa. Näin turvataan edellytykset vastata tuleviin asumisen tarpeisiin.


Aija Tasa työskentelee asumisesta ja asuntopolitiikasta vastaavana johtajana Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:ssä, joka on ammattimaisten kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestö. Aiemmin hän toiminut muun muassa Valtiokonttorissa asuntorahoituksen parissa. Tasan vastuualueeseen kuuluvat sekä valtion tukema että markkinaehtoinen asuntotuotanto.


Lue myös:


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Olutta, makeisia ja unelmakoteja: tehdasalue muuttui viihtyisiksi kodeiksi Turun Kärsämäessä

Turun Kärsämäessä sijaitseva Villa Gardberg on poikkeuksellinen hanke, sillä se sijaitsee paikallisen teollisuushistorian keskipisteessä. Uunituore aso-kohde on rakennettu samoille sijoille, joilla on viimeisen 150 vuoden aikana pantu olutta ja valmistettu makeisia.  

– Tontilla sijaitsi ennen Amalienborgin panimo, joka toimi Turussa vuodesta 1855 vuoteen 1913. Hellaksen makeistehdas perustettiin panimon entisiin tiloihin vuonna 1919 ja Villa Gardbergin nimi onkin hatunnosto tehtaan perustajan, turkulaisen Rudolf Gardbergin suuntaan, kertoo kohteen rakennuttaneen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Vason toimitusjohtaja Maria Aspala.  

Nyt mallasjuomat ja makeiset ovat jääneet historian havinaan, ja tilalle on noussut koteja. Villa Gardbergin ensimmäiset asukkaat muuttivat asuntoihin viime kesäkuussa. 

Puistoja ja palveluja lapsiperheille 

Vaso hankki Villa Gardbergin asunto-osakeyhtiön urakkasopimuksineen sekä tontteineen julkisen kilpailutuksen kautta loppuvuodesta 2019. Suunnittelu käynnistyi nopeasti kauppojen jälkeen Vason saatua ARA:lta hyväksytyn lainapäätöksen. Kuntarahoitus myönsi kohteeseen pitkän, 40 vuoden korkotukilainan. Urakkasopimus allekirjoitettiin Aura Rakennuksen kanssa syksystä 2021, kohteen suunnitteli Casagrande Arkkitehdit Oy.  

Kärsämäki on rakentunut asuinalueeksi kerroksittain ja onkin harvinaista, että tällaisilta seuduilta tulee tontteja tarjolle, toimitusjohtaja Aspala kertoo. Vasossa nähtiin nopeasti alueen mahdollisuudet. 

– Yksi asiakaskunnassamme korostuva ryhmä ovat palvelujen lähellä viihtyvät lapsiperheet, joille Villa Gardberg sopii loistavasti. Alue on viihtyisä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vastapäätä sijaitsee Leaf Areena, vieressä Palsanpuisto, ja ulkoilureittejä riittää. Jo pelkästään sijaintinsa vuoksi tämä oli siis tosi hauska kohde, Aspala kuvailee. 

Vaso halusikin rakentaa tontille poikkeuksellisen potentiaalin arvoisia aso-koteja. Villa Gardbergistä löytyy kahdesta rivitalosta, kahdesta luhtitalosta, sekä yhdestä paritalosta yhteensä 24 asuntoa. Asuinneliöitä on kaiken kaikkiaan noin 1600 m2.  

– Valmiin kohteen arkkitehtuuriin ja muotokieleen onnistuttiin saamaan pelkistettyä ja erilaista, hieman keskieurooppalaista henkeä. Vanhoja huonokuntoisia varastokiinteistöjä purettiin, mutta yksi suojeltu rakennus on säilytetty. Sen suhteen suunnitelmat ovat vielä auki: yksi mahdollisuus on tehdä siihen jatkossa yhteistiloja tai ehkä joku innostuu kunnostamaan sen omakotitaloksi, mutta aika näyttää. Suojeltu rakennus on Villa Gardbergin rakentaneen Aura Rakennus Oy:n omistuksessa. 

Automatiikka auttaa hillitsemään energiankulutusta 

Myös ympäristötekijöitä pyrittiin huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Alun perin Villa Gardbergiin suunniteltiin maalämpöä, mutta tarkemmassa tutkimuksessa selvisi, että kohde on pohjavesialueella. Maalämpö vaihtui vesi-ilmalämpöpumppuihin. 

– Kiinteistöihin asennettiin myös älykästä lämmönhallinnan automatiikkaa, jolla asukkaat voivat seurata kotinsa lämpötilaa ja tarkastella veden ja sähkön kulutustaan. Läsnäolo- ja poissaolokytkimillä voi myös helposti ohjata asunnon lämmitystä, ilmastointia ja sähköä. Liikkumisen uusiin trendeihinkin on seudulla varauduttu: Villa Gardbergissä on sekä täyssähkö- että hydridiautoihin sopivia latauspisteitä.  

Villa Gardbergin rakentaminen ajoittui sekä koronan että Venäjän hyökkäyssodan aikaan. Koronatapauksilta ei täysin vältytty, mutta työ eteni Aspalan mukaan yllättävän hyvin. 

– Pääsimme melko vähäisillä vaikutuksilla ja kohde valmistui urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa. Valtaosa materiaalitilauksista oli tehty ennen sodan käynnistymistä, joten tästäkään johtuvia viivästyksiä ei tullut.  

Valmis kohde on saanut kiitosta jo ensimmäisessä asukaskyselyssä. Myös Vasolla on oltu varsin tyytyväisiä puitteisiin, jotka entinen tehdasmiljöö on saanut.  

– Joitakin yksityiskohtia olisi ehkä voinut katsoa suunnittelupöydällä tarkemmin, mutta nämä ovat melko pieniä kysymyksiä: tiettyjä julkisivun yksityiskohtia, keittiösuunnittelua ynnä muuta. Pieniä korjauksia tehdään kuten kaikissa kohteissa, mutta kokonaisuutena Villa Gardberg onnistui oikein hienosti.


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Varsinais Suomen Asumisoikeus Vaso Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Anni Sinnemäki: Rakennusteollisuuden on pakko uudistua

Rakentaminen on ollut sektori, jossa toimintatavat ja tuottavuus ovat kehittyneet hitaasti, sanoo Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki. Nyt kuitenkin muun muassa digitalisaatio ja kiertotalous ovat luoneet paineen uudistaa rakennusteollisuutta.

– Ne ovat alan kehityksen kannalta hyviä tehokkuustekijöitä, painottaa Sinnemäki.

Suomen ilmastotavoitteet myös pakottavat alan tehostamiseen, koska juuri rakentamisen ympäristövaikutukset ovat suuria.

Helsingin kaupunki on ottanut kansallista tasoa järeämmät toimet käyttöön energiatehokkuudessa. Tällä hetkellä rakentamisessa vaaditaan Helsingissä A-energialuokkaa ja pian ollaan siirtymässä vaatimuksiin, jotka asettavat raja-arvot rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle. Myös Espoo ja Vantaa seuraavat samoilla linjoilla.

– Nyt on käynnissä suuri muutos. Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoite edellyttää muun muassa sitä, että on keskityttävä esirakentamiseen, rakennusmateriaaleihin ja rakennusprosesseihin, koska käytön aikainen energiankulutus alkaa olla jo melko matala. Valmistelemme vaatimuksia, jotka asettavat tavoitteet rakennuksen koko elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle, summaa Sinnemäki.

Tavoitteiden on oltava sekä kunnianhimoisia että saavutettavia

Viime syksynä Verkkosaaren korttelista järjestettiin kilpailu, jossa suunnitelmia arvioitiin sekä arkkitehtonisen laadun että rakennuksen elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen näkökulmasta. Tulokset olivat toivoa antavia: parhaissa suunnitelmissa rakennusten hiilijalanjälki oli saatu ilahduttavan alas. Verkkosaaren kilpailusta saadut tulokset osoittavat, että esimerkiksi maanalaiset rakennusratkaisut ovat hiili-intensiivisiä ja pysäköintitalot olisi parempi rakentaa maan päälle kuin alle. Elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ohjaa poispäin massiivista maanalaisista ratkaisuista.

– Tällaisilla kilpailuilla on tärkeä merkitys siinä, että rakentamisen elinkaaritavoitteet osataan asettaa sekä kunnianhimoiselle, mutta myös saavutettavalle tasolle, Sinnemäki arvioi.

Verkkosaaren kilpailu paljasti myös sen, että rakennusmateriaalit tulevat muuttumaan.

– Puun käyttö tulee varmuudella kasvamaan, mutta saadut tulokset osoittivat, että myös betoni on käyttökelpoinen vaihtoehto. Vähähiilinen betoni on haastava materiaali, mutta sitä on tullut markkinoille. Silläkin saralla tapahtuu, kertoo Sinnemäki.

Tukipolitiikan on edistettävä muutosta

Apulaispormestari Anni Sinnemäki uskoo, että uutta tavoitetasoa ja sääntelyä tarvitaan kansallisella tasolla. Aina on kilpailua ja edelläkävijöitä, mutta pelisääntöjen täytyy olla kaikille samat ja selkeät. Sääntelyn lisäksi tarvitaan tukku muita keinoja, kuten hiilijalanjälkirajan asettaminen.

– Näen kaupunkien roolin olevan yritysten yhteistyön fasilitoiminen kehittämishankkeissa. Klusteriohjelmassa ne yritykset, joilla on ideoita, voivat löytää esimerkiksi tilaisuuksia pilottikokeiluille, jotka eivät vielä ole kannattavia markkinalla, sanoo Sinnemäki.

Mutta pitäisikö julkisen vallan pyrkiä ohjaamaan rakentamista nykyistä ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin?

– Kyllä pitäisi, vastaa Anni Sinnemäki. – Ajattelen niin, että sääntelyssä on eri vaiheita. Valtion tukipolitiikassa on tärkeää luoda dynaamisuutta ja miettiä, missä ja millainen tuki on tehokkainta. Elämme murrosvaihetta ja valtion rooli on viedä eri aloja sen yli.

Tukipolitiikan riskinä on, että se betonoi käytäntöjä. Siksi Sinnemäki varoittaa luomasta pysyviä tukirakenteita. Sinnemäen mukaan esimerkiksi yksityisten taloyhtiöiden kannalta energiatuet ovat hyvä kannuste.

Ympäristöteema on koko Euroopan teema

Vaikka rakentaminen ja sääntely ovat perinteisesti paikallisia ja kansallisia, osaamista voidaan saada muualtakin. Sinnemäen mukaan esimerkiksi Saksassa on hyvin samansuuntaisia suunnitelmia kuin Suomessa.

– Vaikka toimintamallit olisivat erilaisia, ne vievät silti samaan suuntaan. Sääntelyn osalta toimintaa voisi jossain määrin viedä samaan suuntaan ja yhdistää regulaatiota.


Anni Sinnemäki on toista kautta Helsingin kaupunkiympäristön toimialasta vastaava apulaispormestari. Sinnemäki on ollut keskeisessä asemassa, kun Helsinki on nostanut viime vuosina merkittävästi vuosittaisia asuntotuotantotavoitteitaan ja kiristänyt ilmastotavoitteitaan. Sinnemäki on entinen työministeri ja kansanedustaja.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.


Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen

NäkökulmatVastuullisuus

Kuntarahoituksen ja SEKin viestintäyhteistyölle tunnustusta alan arvostetussa Finnish Comms Awards -kilpailussa: voitto rohkeasta sidosryhmäviestinnästä sekä kaksi ehdokkuutta

Valistuskategorian voittava työ ”Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä” oli kilpailun tuomariston mukaan upea osoitus pitkästä ja saumattomasta sekä hedelmällisestä yhteistyöstä Kuntarahoituksen ja yhtiön pitkäaikaisen viestintäkumppanin SEKin välillä.  

Viime vuoden keväällä lanseerattu keskustelupaperi teki vaikutuksen tuomaristoon nostamalla rohkeasti esiin suomalaisten kuntien vaikeita haasteita. Julkaisussa etsitään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kuntatalouden kipupisteisiin muuttuvassa maailmassa. Julkaisun yhteydessä järjestettiin keskustelutapahtumia ja rakennettiin monipuolisia sisältöjä paperin teemoista. Aihetta käsiteltiin myös esimerkiksi Kuntarahoituksen Huomisen talous –podcastissa. 

–Kuntarahoituksen työ näkyy asiakkaidemme eli suomalaisten kuntien ja asuntorakennuttajien kautta meidän kaikkien suomalaisten arjessa. On mahtavaa, että pystymme palveluidemme lisäksi myös viestinnällä tarjoamaan konkreettista apua asiakkaidemme tärkeään työhön, sanoo Kuntarahoituksen viestintäasiantuntija Jenni Heikkilä. 

Voitokkaan sidosryhmäviestinnän lisäksi kiitosta tuli myös Kuntarahoituksen pitkäjänteisestä vastuullisuusviestinnästä, joka pääsi kilpailun shortlistalle. Vuosina 2021–22 viestinnän keskeisenä teemana on ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset kuntiin ja yleishyödyllisiin asuntorakennuttajiin.  

– Tänä vuonna järjestimme esimerkiksi neliosaisen Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan, jossa pureuduttiin luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kunnissa, ilmastolain uudistumiseen, vähähiiliseen rakentamiseen sekä vastuullisuuden viemiseen strategiasta käytäntöön. Tärkeä yhteiskunnallinen ulostulo on myös Kestävä asuminen -julkaisu, jolla haluamme herättää keskustelua valtion tukeman asuntotuotannon uudistamisesta ja kehittämisestä, Heikkilä kertoo.

Finnish Comms Awards on viestintätoimistojen ja asiakkaiden yhteinen kilpailu, jossa asiakkaan tavoitteiden tukeminen vaikuttavalla viestintäosaamisella tai haasteen ja ongelman ratkaiseminen yhdessä ovat pääroolissa. Kilpailu nostaa esiin viestintäyhteistyökumppanin kanssa tehtävän yhteistyön arvoa, kokemusta ja vaikuttavuutta liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. 

Voittava työ: 

Kategoria: Valistus (B2B-viestintä) 

Kuntarahoitus: Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä 

Kuntarahoitus Oyj & Oy SEK Ab 

Tuomariston perustelut: Upea kuvaus pitkästä ja saumattomasta sekä hedelmällisestä yhteistyöstä asiakkaan ja toimiston välillä. Keskustelupaperin lanseeraus osoitus ajan hengessä elämisestä – asiakas on avoin keskusteluun, jossa on erittäin vaikeita ja haastavia aiheita ja teemoja – ja se on totisesti tuottanut tulosta ja johtanut seuraaviin askeleihin. Luottamus toimistoon on käsinkosketeltavaa. 

Ehdokkuudet shortlistalla: 

Kategoria: vastuullisuusviestintä (CSR, ESG, Sustainability) 

Kuntarahoitus: Vastuullisuus viestinnän ytimessä 

Kuntarahoitus Oyj & Oy SEK AB 

Kategoria: yritys- ja yhteisöviestintä (ulkoinen) 

Kuntarahoitus: Rohkealla sidosryhmäviestinnällä esiin myllerryksen keskellä 

Kuntarahoitus Oyj & Oy SEK Ab 

Kuntarahoitus

Juha Kaakinen: Tarvitaanko asuntoasioille oma ministeriö?

Suomen asettamat hiilineutraaliustavoitteet vaikuttavat myös asuntorakentamiseen. Asuntomarkkinoiden muutos näkyy vahvasti juuri ilmastokysymyksissä, joissa tavoitteet alkavat vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. Asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen sanoo, että muutos on niin suuri, että nyt olisi jo tarvetta erilliselle asuntoministeriölle.

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön.

Kaakinen nostaa yhdeksi esimerkiksi lyhytjänteisyydestä osuuskuntamallin, joka luotiin osin katteettomilla lupauksilla. Rahoittajien saaminen asunto-osuuskuntahankkeita varten on käytännössä mahdotonta, sillä Suomessa ei ole asunto-osuuskuntia koskevaa lainsäädäntöä samalla tavalla kuin on esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille. Puuttuva lainsäädäntö estää siis käytännössä osuuskuntamallisen asuntorakentamisen.

Konkreettisena kehitysehdotuksena Kaakinen nostaa esille rakennetun ympäristön ministeriön lisäksi erillisen asuntoilmastorahaston perustamisen. Rahaston kautta voitaisiin rahoittaa hiilineutraaliuuteen tähtääviä rakennushankkeita riippumatta siitä, ovatko ne ARA-hankkeita vai vapaarahoitteisia.

– Asuntoilmastorahaston kautta voitaisiin kanavoida rahoitusta sellaisille hankkeille, joiden kustannukset ovat kohtuullisia ja jotka ovat ilmastollisesti järkeviä. Vapaarahoitteisella puolella ei välttämättä olla ilmastotehokkaita, koska se lisää kustannuksia. Rahasto voisi olla osaratkaisu tähän ongelmaan, sanoo Kaakinen.

Kohtuuhintainen tuotanto vähentää asunnottomuutta

Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, uskoo Juha Kaakinen. Sitä pitäisi lisätä myös ARAn tuella. Kaupunkiseutujen vetovoimatekijät ovat niin isot, että kysyntää on aina, eikä tällä hetkellä ole havaittavissa merkkejä siitä, että ylituotantoa tai ylitarjontaa olisi ehtinyt syntyä.

Jos kohtuuhintaisen asumisen kriteerinä on se, että maksimissaan 25 prosenttia tuloista menee asumiseen, pitäisi kohtuuhintaista rakentamista lisätä merkittävästi. Nyt kohtuuhintaisten asuntojen akuuttia puutetta kompensoidaan asumistuella, josta yli puolet menee vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Kaakinen uskoo, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen on ylipäätään parempi vaihtoehto kuin asumistuet.

– Ekonomistit ovat sitä mieltä, että kun rakennetaan tarpeeksi niin hinnat laskevat. Tälle ei näy empiirisiä todisteita. On kysyttyjä alueita, joilla hintataso pysyy, vaikka rakennettaisiin uutta. Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa valtion tukemalla kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, sanoo Juha Kaakinen.

Kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on ollut keskeinen vaikutus asunnottomuuteen. Esimerkiksi perheiden asunnottomuutta ei ole tällä hetkellä lainkaan.

Keinotekoista vastakkainasettelua

Missä tilanteissa kannattaa rakentaa markkinaehtoisesti ja milloin valtion tukemana? Kaakisen mukaan perusasetelma on ollut se, että heikossa suhdannetilanteessa valtion tukemaa asuntorakentamista on voitu lisätä. Tarve kohtuuhintaiselle asumiselle ei kuitenkaan muutu suhdanteiden mukaan.

– Pidän tätä vastakkainasettelua markkinaehtoisen ja valtion tukeman asuntotuotannon välillä hieman turhauttavana ja keinotekoisena. Tietysti markkinaehtoisella ja valtion tukemalla asuntotuotannolla on erilainen toimintalogiikka, mutta rakentamisessa on paljon yhteistä ja yhteistyö on erittäin hyödyllistä, painottaa Kaakinen.

Tontinvarausprosessin helpottaminen ja kaavoituksen nopeuttaminen avuksi

Tontinvarausprosessin tulisi olla kaikkialla läpinäkyvä, uskoo Juha Kaakinen. Kaikkien toimijoiden kannalta olisi tärkeää tietää millä perusteilla kukin tontit saa. Jos lähtee hakemaan vaikkapa yksittäistä ARA-tonttia, se on hankalaa. Tällä hetkellä. vaaditaan suurempia kokonaisuuksia.

– Ei ole oikein syyllistää kaavoittajia, mutta esimerkiksi Helsingissä kaavoittaminen on varsin yksityiskohtaiseksi vietyä tekemistä, kommentoi Kaakinen. – Kaavoitus on hidasta ja prosessit kestävät kauan. Erityisesti Helsingin seudulla prosessit tuppaavat venymään. Se tietenkin hidastaa osaltaan toteutusvaiheeseen pääsyä.

Kaakisen mukaan kummankin prosessin, tontinvarauksen sekä kaavoituksen, selkeyttäminen helpottaisi asuntotuotannon tilannetta merkittävästi.


Juha Kaakinen jäi keväällä 2022 eläkkeelle Y-Säätiön toimitusjohtajan tehtävästä. Kaakinen on Suomessa ja kansainvälisesti arvostettu sosiaalisen asumisen ja asunnottomuuden asiantuntija. Kaakinen tunnetaan yhtenä asunnottomuustyötä johtavan Asunto ensin -periaatteen luojana ja toteuttajana.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Määrätietoisuus, laaja-alainen yhteistyö, rohkeus ja konkreettiset teot tuovat vauhtia ilmastotyöhön kunnissa

Kuntarahoituksen toukokuussa alkaneessa Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjassa keskusteltiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuudesta useasta eri näkökulmasta. Tapahtumat keräsivät linjoille satoja kuntien vastuullisuustyöstä kiinnostuneita kuulijoita.

Luontokato ja ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä

Tapahtumasarjan ensimmäisessä osassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.  Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Timonen ja Lumiaro korostivat luonnon monimuotoisuuden roolia kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään.

– Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Mikko Noronen korosti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä. Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

Vähähiilisyyden edistäminen edellyttää laaja-alaisuutta ja vuorovaikutusta

Vähähiiliseen rakentamiseen pureuduttiin tapahtumasarjassa 17.6. Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla hiilineutraaliuden kehittämisestä vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs kertoi, että alan tavoitteena on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä. Hän korosti, että kunnat voivat edistää tätä kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että maankäytön ja kaavoituksen kautta.

Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen kertoi, että Järvenpäässä resurssiviisautta edistetään laajalla sektorilla kaupunkirakenteen ja liikkumisen suunnittelusta energian ja materiaalien kulutukseen. Vuorovaikutus on työssä keskeisessä asemassa. Hän korosti uskalluksen ja markkinavuoropuhelun merkitystä kestävyyden edistämisessä.

– Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia, Kervinen korosti.

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoi vihreän rahoituksen hyödyistä ja kriteereistä sekä valotti EU-komission vihreän taksonomian vaikutuksia kiinteistö- ja rakennusalaan. Erkkilä pitää taksonomian tuomaa harmonisointia tervetulleena, Hyrkäs myönsi sen herättävän alalla vaihtelevia tuntemuksia, mutta näki sen myös tuovan isoja mahdollisuuksia.

”Teot ja rohkeus ovat ilmastotyön pahin puollonkaula”

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan kolmannessa osassa 15.8. puitiin ilmastolain vaikutuksia kuntiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti suomalaisia kuntia ilmastotyön edelläkävijyydestä ja valtiotason tavoitteiden kirittämisestä. Hän myös korosti kuntien roolia ilmastotyön alustana ja mahdollistajana.

– Kuntakonsernin suorassa vaikutuspiirissä on usein ehkäpä vain 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Onkin siis selvää, että kuntakonsernin kannattaa kirittää alueensa muiden tahojen ja toimijoiden päästövähennyksiä, Ohisalo sanoi.

Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen peräänkuulutti lainsäätäjiltä johdonmukaisuutta ja ilmastotyötä tekeviltä konkreettisia toimia. Hänen mukaansa suunnitelmien ja raportoinnin sijaan pitäisi keskittyä päästöjä vähentäviin tekoihin.

– Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita kaikki eivät kannata. Keinot ja teknologiat ovat olemassa, teot ja rohkeus ovat tällä hetkellä pahin pullonkaula, Koskinen sanoi.

Koskinen myös toivoi valtiolle vahvempaa roolia yhteisten käytäntöjen luomisessa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen kertoi rahoitusalan tukevan vihreää siirtymää sekä huomioivan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit. Kuntarahoituksen rahoittamilla tahoilla on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin kuin yhtiöllä itsellään, minkä takia yhteistyö on tärkeää.

Strategiasta toimenpiteisiin – tärkeintä on päästä alkuun

Tapahtumasarjan viimeisessä osassa 30.9. annettiin vinkkejä siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan muuttaa käytännön toiminnaksi. Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma painotti, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa.

– Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osasta päästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen korosti ilmastotyön vaikuttavuuden arvioinnin merkitystä.

– Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Leinonen sanoi.

Joensuun ilmastotyön kehitykselle verkostoilla, erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkostolla, on ollut suuri merkitys. Myös Inspiran konsultti Pauliina Haro kehotti ottamaan mallia muilta.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan, Haro sanoi.


Lue lisää tapahtumista:

Lue myös blogit:

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Jouni Parkkonen: Kohtuuhintaiset asunnot varmistavat toimivat työmarkkinat

Kohtuuhintaisista asunnoista on huutava pula – etenkin pääkaupunkiseudulla. Väestön ikääntyminen kasvattaa erilaisten palveluasuntojen tarvetta. Laitosasumisen purkamisen myötä myös esimerkiksi vammaisille suunniteltujen asuntojen tarve lisääntyy.

ARA-järjestelmä on kautta historian täydentänyt asuntotuotantoa. Aiemmin ARAlla oli selkeästi nykyistä suurempi merkitys osana asuntorakentamisen järjestelmää. Varsinkin 1990-luvulla se oli keskeisessä roolissa nostamassa Suomea ulos lamasta. Laman pahimpina vuosina yli 75 prosenttia rakentamisesta oli ARA-tuotantoa. Nykyään sen rooli on suppeampi, ja ARA tukee korostuneemmin pienituloisten ihmisten asumista.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkosen mukaan nykyinen järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta kysyntään nähden asuntoja ei tuoteta riittävästi. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin selkeästi enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tällä hetkellä Helsingin hintataso on este muun muassa työvoiman liikkuvuudelle.

– Helsingin seudulle ei kannata tulla, jos ei saa tuloihin nähden järkevän hintaista asuntoa. Jos kohtuuhintaisia ARA-asuntoja olisi tarpeeksi, olisi työvoiman liikkuvuuskin parempi, kertoo Jouni Parkkonen.

– Toivon, että Suomessa ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa ihmiset joutuvat asuntojen hintojen takia pendelöimään pääkaupunkiseudulle töihin, sanoo Parkkonen.

Tonttien saatavuus pullonkaula

Erityisryhmäkohteiden tarve on tällä hetkellä suuri. Ongelman merkittävin syy on tonttien huono saatavuus, ei niinkään rahoitusjärjestelmä. Lisäksi erityisryhmärakentamisen investointituen hakemuksia on enemmän kuin avustusten myöntövaltuuksia. Tähän auttaisi investointivaltuuksien kasvattaminen. Erityistä tukea asumisessa tarvitsevat usein pakolaiset, opiskelijat sekä mielenterveysja päihdeongelmaiset.

– On selvää, että nuoriso- ja opiskelija-asuminen on muun asumisen kaltaista. Opiskelijoilla ja nuorilla on kuitenkin vielä matalampi tulotaso kuin pienituloisilla keskimäärin. Siksi investointituet nuoriso- ja opiskelija-asumiseen ovat erityisen tärkeitä. Jos nuoriso- ja opiskelija-asuntoja rakennetaan enemmän julkisella tuella, opiskelijat ja nuoret eivät ole vapailla asuntomarkkinoilla, ja se on tietysti hyvä juttu, kommentoi KOVAn Parkkonen.

Kaipaako valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusmalli muutoksia?

Asuntopolitiikka koskettaa koko yhteiskuntaa ja vaikuttaa merkittävästi sen kehitykseen. Tästä syystä ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli Suomeen Asuntopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2021–2028. Siinä peräänkuulutetaan asuntorakentamisen kytkemistä tiukemmin muihin politiikan lohkoihin. Jouni Parkkosen mukaan malliin kaivattaisiin isojakin muutoksia. Hän mainitsee esimerkiksi korkotukijärjestelmän, joka on rakennettu hyvin toisenlaiseen rahoitusmarkkinaympäristöön.

Esimerkiksi lainanlyhennysohjelmien takapainotteisuutta ei järjestelmän alkuvaiheessa pidetty ongelmallisena, koska inflaatio ehti pitkän laina-ajan mittaan syödä merkittävän osan lainasta.

– Valtion itsensä määrittämä riskienhallintapolitiikka ei ole tässä muodossa onnistunut. Se korostaa teoreettisia riskejä enemmän kuin pitäisi. Järjestelmä on tehty sellaiseksi, että kohtuuhintainen rakentaminen kasvukeskusten ulkopuolelle on tehty mahdottomaksi. Samalla valtio on korostetusti halunnut siirtää riskejä kunnille. Sama koskee osin asuntojen korjaamistakin. Esteetöntä ja energiatehokasta asumista tarvitaan kuitenkin koko Suomessa, Parkkonen summaa.

Suomessa ei ole Ruotsin kaltaisia slummeja

Suomalaisen asuntorakentamisen suurimpia viisauksia on ollut monipuolisen asuntokannan kaavoittaminen, millä turvataan myös asukasrakenteen monipuolisuus.

– Siitä täytyy pitää kiinni. Ei meillä ole tarvinnut keskustella slummeista samalla tavalla kuin vaikka Ruotsissa, Parkkonen sanoo.

Suomessa keskeinen ajatus on ollut se, että samoissa naapurustoissa asuu eri tuloluokkia ja muutenkin erilaisia taustoja edustavia ihmisiä.

– ARA-järjestelmällä on keskeinen rooli sen turvaamiseksi, että ylipäätään on monipuolista asuntorakentamista, kertoo Jouni Parkkonen.

Helsingissäkin on ollut liian vuokratalovaltaisia lähiöitä, joita on pyritty parantamaan joko purkamalla, rakentamalla lisää tai myymällä asuntoja. Esimerkiksi Jakomäki rakentui 1970-luvulla puhtaaksi vuokralähiöksi, mikä jälkikäteen todettiin huonoksi vaihtoehdoksi. Helsingin Myllypuro on onnistunut esimerkki korjaavista toimenpiteistä ja asukaspohjan muutoksella aikaansaadusta ongelmien vähentämisestä.

Valtion ARA-tuki nykyään lähes olematon

Valtio tukee ARA-järjestelmää nykyään hyvin vähän.

– Jos on asetettu sosiaaliset tavoitteet, pitäisi olla myös valtion tukea. Tukea pitäisi saada nykyistä enemmän erityisesti peruskorjauksiin, jotka määrittävät vuokratasoa jatkuvasti enemmän, sanoo Jouni Parkkonen.

Kasvukeskusten ulkopuolella suurin haaste on rahoituksen saatavuus, ja se koskettaa kaikkea asuntorakentamista, ei vain ARA-asuntokantaa. Hallintamuodosta riippumatta rahoituksen saatavuudessa on isoja haasteita.


Jouni Parkkonen työskentelee Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtajana. Parkkonen on aiemmin toiminut muun muassa asuntoministeri Krista Kiurun erityisavustajana Kataisen hallituksessa vuosina 2011–2014.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Job Shadow -päivä antaa tilaisuuden vaihtaa näkökulmaa

21-vuotias Aatu Pulkkinen opiskelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa laskentatointa. Vuoden 2022 Job Shadow -päivä osui onnekkaasti Kuntarahoituksen toimistopäivälle: myös Kuntarahoituksessa iso osa työstä tehdään etänä, mutta toimistopäivinä Helsingin Kampissa sijaitsevassa toimistossa tapaa ihmisiä kaikista yhtiön toiminnoista.

Millainen varjostajan päivä Kuntarahoituksessa on ollut?

– On menty palaverista palaveriin. Olen päässyt tutustumaan Kuntarahoitukseen eri toimintojen näkökulmasta, Pulkkinen sanoo.

– Aamulla onneksi oli aikaa myös kahdenkeskiselle juttelulle, jolloin pystyin taustoittamaan Kuntarahoituksen työtä ja ehdimme tutustua toisiimme, Pulkkisen varjostama Jukka Leppänen kertoo.

Kuntarahoituksen toiminta ei ollut Pulkkiselle entuudestaan kokonaan vierasta.

– Laskentatoimen opiskelijana ymmärrän rahoitusmaailmaa, ja lisäksi olen toiminut Hämeenlinnassa nuorisovaltuustossa. Myös kuntien rahoitusta ja investointeja koskeva päätöksenteko oli siksi tuttua, Pulkkinen kertoo.

– Minulle oli myös etukäteen selvää, että Kuntarahoituksella on suomalaisessa yhteiskunnassa todella merkittävä rooli. Se tuli kuitenkin yllätyksenä, että Kuntarahoituksen palveluihin kuuluu esimerkiksi konsultointia, ja että asiakkaiden talouden ja rahoituskokonaisuuden hallintaa tuetaan muillakin tavoilla.

Unelmat yrittäjyydessä

Aatu Pulkkisen vuorokaudessa on paljon tunteja: opintojensa ohella hän tekee kolmepäiväistä työviikkoa ulkomainonnan markkinoinnissa ja pyörittää kavereidensa kanssa neljää eri firmaa, joiden toimialat vaihtelevat verkkokaupasta sijoitusyhtiöön.

– Tulevaisuuden unelmani ovat yrittäjyydessä. Haluan jossain vaiheessa jättäytyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, ja pitemmällä aikataululla olen kiinnostunut yritysten hallitustyöstä.

Kipinän yrittäjyyteen Pulkkinen on saanut koulusta.

– En ollut ihan ehtinyt täyttää 14:ää vuotta, kun näin yhteiskuntaopin luokan ovessa oranssin lapun, jossa mainostettiin Nuori yrittäjyys ry:n järjestämää Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa. Minulla oli tuolloin karikatyyrimäinen käsitys yrittäjistä kiireisinä menestyjinä. Toisaalta moni idealistisista mielikuvistani on osoittanut todeksikin: yrittäjyydessä minulle hienointa se tunne, jonka saa, kun voi tehdä töitä tärkeiden asioiden parissa ja onnistuu. Joskus nukkumaan mennessä työstä saamani innostus tuntuu ihan samalta kuin jouluaaton odotus lapsena.

– Aatu on äärettömän hyvin kartalla erilaisista asioista, ja häneltä on tullut monta hyvää ajatusta ja ehdotusta siitä, miten palavereissa läpikäytyjä asioita voisi tehdä toisin. Siitä jää itsellekin todella hyvä fiilis, kun tapaa innostavia ihmisiä, jotka haastavat omaa tapaa nähdä asioita. Myös innostus tarttuu. Aatun omat mielenkiinnon kohteet sopivat erityisen hyvin Kuntarahoituksen toimintaan, ja päivä oli siksi myös oman työni näkökulmasta arvokas, sanoo Jukka Leppänen.

– Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun osallistuin Nuori Yrittäjyys ry:n Job Shadow -päivään. Koko konsepti on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa todella mielenkiintoisiin yrityksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Varjostajana pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi, Pulkkinen summaa omasta puolestaan.

Pulkkinen on itse Nuori Yrittäjyys ry:n aktiivinen alumni, joka käy kouluissa kertomassa omia kokemuksiaan yrittäjyydestä.

– Mikään kohtaaminen ei ole pelkästään sitä, että toinen osapuoli antaa ja toinen saa. Mahdollisuus verkostoitua tai tavata uusia ihmisiä on aina molemmille osapuolille hieno tilaisuus.

Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus

”Keltamustaa joukkuetta” rakentamassa – Pohjois-Savossa sote-uudistus etenee aikataulussa

Syksy etenee, ja hyvinvointialueet käynnistävät koneitaan. Miten valmistelu sujuu Pohjois-Savossa?

”Valmistelu etenee aikataulussa, vaikka työsarkaa riittää. Pohjois-Savossa palveluja ei ole laajalti yhdistetty, eli parikymmentä organisaatiota lyö nyt kertaheitolla hynttyyt yhteen. Monen eri verkkatakin ryhmästä muodostuu yksi keltamusta joukkue – maakunnan värejä mukaillen. Tavoitteena on, että siirtymä sujuu sulavasti, ilman häiriöitä kansalaisten palveluissa tai työntekijöiden arjessa.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime viikkoina?

”Aloitin työt hyvinvointialueen puikoissa elokuun alussa. Ensimmäinen tehtävä on ollut kerätä itselleni johtoryhmä ja valita vastuuhenkilöt. Nyt siirrymme kohti organisaatiota, jolla toimintaa jatketaan vuodenvaihteen yli. Seuraava iso kokonaisuus on talousarvio. Raami on todella tiukka, lainanottovaltuudet vähäisiä ja siirtymärahoitus aleneva. Näistä ruvetaan nyt neuvottelemaan valtiovarainministeriön kanssa, kaikkea katsotaan kriittisesti. Haastetta riittää, koska tässä ollaan aivan uuden edessä.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?

”Strategiatyö on myös polkaistu käyntiin. Talousarvion lisäksi luodaan siis kuvaa siitä, miltä hyvinvointialueen toiminta näyttää vuosikymmenen loppuun asti. Itseäni kiinnostaa myös aluehallinnon yhteiskunnallinen merkitys. Millainen toimija meistä tulee, ja mikä on hyvinvointialueen rooli esimerkiksi elinkeinopolitiikassa? Pohjois-Savossa sote-ala on suuri työllistäjä ja Kuopiossa on yksi alan merkittävimmistä keskittymistä Suomessa. Mahdollisuuksia on vaikka mihin: spin-off-yrityksistä start upeihin ja huippututkimukseen.”

Millaiset haasteet uutta hyvinvointialuetta odottavat?

”Lähtöasetelma ei ole helppo: väki ikääntyy ja sairastavuus on suurta. Pohjois-Savossa pitäisi tehdä aikamoinen harppaus terveimpien alueiden joukkoon. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, mutta tavoite on tärkeä. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että maakunnassa voidaan paremmin. Se on tärkeää inhimillisesti mutta myös alueen elinvoiman kannalta. Sote-uudistuksen ansiosta voimme ensi kertaa katsoa aluetta kokonaisuutena ja ohjata ennaltaehkäisevää työtä sinne, missä vaikutus on suurin. Esimerkiksi päihteiden käyttöä on aiemmin pyritty vähentämään paikallisilla kokeiluilla, jolloin asukkaat yhdessä kunnassa ovat päässeet palvelujen piiriin ja toisessa eivät. Jatkossa edistetään koko maakunnan hyvinvointia samalla kertaa.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Päättäjille toivoisin mielen malttia – sitä, että siedetään keskeneräisyyttä ja epävarmoja aikoja. Uskon, että jokaisella alueella tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että meille elintärkeät palvelut saadaan järjestettyä mallikkaasti. Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, ja siihen tämäkin uudistus lopulta nojaa.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Virkamiesuraa on takana jo monta vuotta, viimeiset kuusi vierähtivät Pohjois-Savon maakuntajohtajana. Sitä ennen olin kunnanjohtajana Lapinlahdella ja Kaavin kunnassa. 2000-luvun alkupuolella työskentelin Kemissä sosiaalipalvelusäätiön toimitusjohtajana yli kahdeksan vuoden ajan. Mutta kaikenlaista on tullut tehtyä. Olen vuosien varrella sovittanut niin tutkijan, laivanvarustajan, kirjankustantajan, kuntosaliyrittäjän kuin matkanjärjestäjänkin saappaita. Elämä on sattumuksia täynnä.”

Kenen mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Kirsi Leivonen valittiin vastikään hyvinvointialuejohtajaksi Pohjois-Karjalaan. Kirsi on Leppävirralta ja toimi ennen hankejohtajana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Olisi kiva kuulla, miten työ naapurimaakunnassa on lähtenyt käyntiin. Siellähän sote-palveluita on yhdistetty jo paljon. Lähtötilanne on sikäli eri kuin täällä.”


MARKO KORHONEN
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kuopion yliopisto
Syntynyt: 1972
Kotoisin: Kuopiosta
Asuu: Kaavilla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari

Kunta-/aluevaikuttaja