Yrjö ja Hanna -Säätiö rakennuttaa Jyväskylän Kuokkalaan puukerrostalokorttelin, jonka tavoitteena on olla niin ekologisuuden kuin yhteisöllisyydenkin suunnannäyttäjiä. Kuokkalan Kalon -nimeä kantava kokonaisuus on Asuntoreformi 2018 -arkkitehtuurikilpailun voittajatyö. Nimi Kalon juontaa juurensa antiikin Kreikan filosofiaan. Se merkitsee moraalista, pintaa syvempää kauneutta.

Kokonaisuuteen kuuluu viisi puukerrostaloa, ja yhteensä 166 asuntoa.

– Kalon täydentää jo olemassa olevaa kokonaisuutta. Rakennusten arkkitehtuuri ja materiaalit sitovat sen osaksi viereisiä rakennuksia, puukirkkoa ja Puukuokkaa, puukerrostalorakentamisen edelläkävijää, Yrjö ja Hanna -Säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Murto kertoo.

Rakennukset toteutetaan teollisena esivalmistettuna puurakentamisena. Talot tehdään 70–80-prosenttisesti tehtaalla, josta valmiit elementit tuodaan rakennustyömaalle.

Kalonin asunnot tulevat lämpenemään maalämmöllä, sähköä saadaan katolle asennettavista aurinkopaneeleista. Tulevat asukkaat pystyvät seuraamaan energiankulutustaan reaaliajassa.

– Säätiössä on linjattu, että maalämmön hyödyntämistä selvitetään ensisijaisena energiamuotona. Maalämpökaivojen sijoittelu Kalonin pienehkölle pihalle aiheutti kyllä vähän päänvaivaa. Se on kuitenkin kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin, Murto korostaa.

Tarkoituksellista ruuhkaa

Kalon-kortteli koostuu viidestä puukerrostalosta, joihin tulee yhteensä 166 asuntoa. Taloista neljä on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Rakentaminen käynnistyy syksyllä 2022 ja valmista pitäisi olla parin vuoden kuluttua. Yhteen taloista tulee asumisoikeusasuntoja, kaksi on omistettu yhteisölliselle senioriasumiselle, yksi talo suunnitellaan muistiongelmaisille sopivaksi. Kortteliin tulee myös yksi vapaarahoitteinen, niin sanottu kovan rahan asuntojen kohde.

– Olemme tutkineet muistiesteetöntä asumista yhteistyössä muun muassa Aran ja Aalto-yliopiston kanssa. Hyvin suunnitelluissa rakennuksissa lievästi muistiongelmaiset henkilöt pystyvät asumaan pidempään omissa kodeissaan turvallisesti. Heidän arkensa sujuvuutta voidaan tukea esimerkiksi oivaltavalla värien käytöllä, Murto kertoo.

Kalonin suunnittelussa on panostettu yhteisöllisyyteen. Yhteisten tilojen lisäksi kohteeseen hankitaan yhteiskäyttöautoja, tavaralainaamoakin on kaavailtu.

– Yhteisöllisyys on korttelikokonaisuuden myötä syntyvä lisäarvo. Ennen jokaiseen taloon tehtiin pieni kerhohuone, jota kuitenkin käytettiin vähän. Yhdistämällä viiden talon yhteiset toiminnot yhteen rakennukseen saadaan isommat ja toiminnallisemmat yhteistilat.

Kalonin taloissa yhteisiä tiloja ovat yhteiskeittiö, sauna ja pesula. Korttelin sisäiseen liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Asukkaat kulkevat yhteistilan ohi bussipysäkille mennessään. Postia ei jaeta asuntoihin vaan se noudetaan yhteistilojen yhteydessä sijaitsevista postilaatikoista.

– Asukastila on sijoitettu liikkumisen ja toiminnallisuuden kannalta kiinnostavimpaan paikkaan. Pyrimme tarkoituksella ruuhkauttamaan korttelin sisäistä liikennettä, jotta syntyisi spontaaneja kohtaamisia, Murto kertoo.

Yhteisöllisyyttä tukee myös korttelin yhteinen asukaskoordinaattori. Toimintaa ja toimintoja kehitetään asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Käytön aika näyttää, minkälaista yhteistoimintaa tai -käyttöä syntyy, ja mikä jää pysyväksi tavaksi toimia.

Hyvä suunnittelu helpottaa kaikkien arkea

Asumisen kehittäminen on tärkeä osa Yrjö ja Hanna -säätiön toimintaa. Kalonin asunnot on suunniteltu muuntojoustaviksi, erilaisten elämäntilanteiden mukaan muuntautuviksi. Ikäihmisten asuntojen ratkaisuja, kuten nollakynnyksiä ja tai apuvälineiden säilytystiloja on tuotu myös perheasuntoihin. Esteettömyyden suhteen säätiössä ollaan ehdottomia.

– Erään pyörätuolilla liikkuville tarkoitetun kohteemme suunnittelu onnistui niin hyvin, että jonkun ajan kuluttua 14 asukkaasta puolet pystyi liikkumaan kotonaan kokonaan ilman pyörätuolia. Melko pienin panoksin pystytään tekemään erittäin toimivia ratkaisuja, kunhan ne vaan suunnitellaan ajoissa ja hyvin. Monet ikäihmisten arkea helpottavat ratkaisut parantavat myös lapsiperheiden asumista, Murto korostaa.

Kalonin taloihin, kuten muihinkin säätiön kohteisiin tehdään normaalia isommat hissit. Ne helpottavat ikähimisten lisäksi lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Kehittävissä ja kokeilevissa hankkeissa suunnittelun ja yhteistyön merkitys korostuu.

– Jos halutaan rakentaa puusta kustannustehokkaasti, on tärkeää, että kumppani valitaan aikaisessa vaiheessa. Tällöin ratkaisut voidaan suunnitella yhdessä toimittajan kanssa ja rakennuksen aikaisia yllätyksiä tulee vähemmän. Näin saadaan myös pidettyä kustannuksia kurissa, Murto painottaa.

Kalonin asuntoihin haluttiin rakentaa mahdollisimman suuret parvekkeet ja yhteistiloista toiminnalliset.

– Pyrimme haastamaan alan vallitsevia käytäntöjä. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa täytyy kuitenkin kaikki valinnat punnita huolella, jotta vuokra saadaan pidettyä riittävän alhaisena. Tässäkin hankkeessa on ollut pakko tehdä kompromisseja, Murto harmittelee.

Yrjö ja Hanna -Säätiö on tehnyt tiivistä yhteistyötä arkkitehdin ja urakoitsijan lisäksi myös Jyväskylän kaupungin ja Kuokkalan alueseurakunnan kanssa. Asumisoikeustalon alakertaan rakennetaan tilat seurakunnan tarjoamalle lasten päivätoiminnalle. Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa, joka tarkentuu myöhemmin asuntojen valmistuessa.

– Tämä hanke on ollut tosi mukava ja yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa on ollut erittäin sujuvaa, Murto kiittelee.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Collaboratorio Oy